Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kuntaohjelma
|
|
- Raili Sanna-Kaisa Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
2 Julkaisija: Osoite: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, Helsinki Antero Aaltonen, Kristiina Kontoniemi, Tuija Linkola Valokuvat: Ulkoasu ja taitto: Merja Lensu Paino: Painotalo Miktor, 2009
3 Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntaohjelma M annerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kuntaohjelma on kuntien päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden sekä kunnissa vaikuttavien kansalaisjärjestöjen ja kuntalaisten käyttöön laadittu ohjelma. Ohjelmaan on kirjattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä toimenpiteitä, jotka MLL:n mielestä tulee ottaa huomioon ja panna täytäntöön kuntien päätöksenteossa valtuustokaudella Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto
4 Lapsen oikeudet velvoittavat kuntia Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa kuntia. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista edellyttää myös kunnilta lapsen oikeuksien toteuttamista ja edistämistä. Lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta vuonna Suomessa sopimus on ollut voimassa vuodesta Suomessa kunnat vastaavat useiden lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttamisesta, kuten päivähoito-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista. Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet on otettava huomioon kunnan toiminnassa ja kunnallisessa päätöksenteossa. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
5 Kunnan päätöksentekijöiden tulee sitoutua lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Valtuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa tehdään tärkeitä, lapsen jokapäiväiseen elämään vaikuttavia päätöksiä. Lapsi tarvitsee ja käyttää useita kunnallisia palveluita, kuten neuvolaa, päivähoitoa, koulua, kirjastoa ja liikuntapalveluja. Lapsi viettää oman kuntansa alueella aikuista enemmän aikaa ja on kunnallisista palveluista aikuista riippuvaisempi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän. Kunnallisilla palveluilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiin. Lapsiperheiden palveluihin panostaminen on vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa. Tällä hetkellä Suomessa käytetään julkisiin hyvinvointipalveluihin, kuten koulutukseen, sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi perusopetus järjestetään Suomessa niukoin voimavaroin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ovat rapautuneet. Lastenneuvoloiden käyntikertoja on harvennettu, kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja on riittämättömästi, ja perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Perhetyötä tehdään liian vähän. Kunnallista kotipalvelua lapsiperheille on tarjolla vain äärimmäisissä tapauksissa. Avun tarjoamiseen perheille varhaisessa vaiheessa ei ole usein riittäviä mahdollisuuksia. Ehkäisevän työn ja varhaisen tuen laiminlyönti on inhimillisesti ja taloudellisesti kallista. Ehkäisevän lastensuojelutyön ohentuminen on osaltaan johtanut siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole kyetty havaitsemaan ajoissa eikä niihin ole tarjottu apua ajoissa. Ongelmien vaikeuduttua ja kasauduttua on jouduttu turvautumaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluihin, vaikka ongelmat olisivat saattaneet olla ratkaistavissa vaikuttavammin jo varhaisessa vaiheessa. Säästäminen ehkäisevissä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa tulee kunnalle hyvin kalliiksi. Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto
6 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa vahvistettava lapsiperheiden palveluita Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on vahvistettava lapsiperheiden palveluita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa ja kehittää lapsiperheiden hyvinvointipalveluita. Toimivilla kunnallisilla hyvinvointipalveluilla voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ennaltaehkäistä ja havaita ajoissa uhkatekijöitä sekä korjata jo syntyneitä ongelmia. Ehkäiseviin toimiin ja palveluihin, kuten lapsiperheiden kotipalveluihin ja terveyden edistämiseen, on panostettava kunnissa. Korjaavien palveluiden, kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden sekä lastensuojelupalveluiden, resurssivajeet on korjattava. Hallintokuntien välistä yhteistyötä ja moniammatillista työskentelyä on vahvistettava. Kuntaliitosten ja kuntien palveluiden uudelleen järjestämisen yhteydessä on huolehdittava hallintokuntien välisen yhteistyön ja moniammatillista työskentelyn järjestämisestä ja kehittämisestä. Palvelurakenteiden uudistuessa riskinä on, että rakenteet pirstaloituvat, kun palveluita tuotetaan saman kunnan asukkaille hyvin erilaisin järjestelyin. Esimerkiksi samassa kunnassa palveluita voidaan järjestää yhtä aikaa kunnan omana toimintana, kuntayhtymien toimintana, toisen kunnan järjestämänä eli niin sanotun isäntäkuntamallin mukaisesti ja ostopalveluina. Palveluiden erilaiset järjestämistavat edellyttävät, että eri palveluiden yhteistyöhön ja yhteistyörakenteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Kuntalaisten tietoa kunnan palveluista, palveluiden järjestämisestä ja palveluihin käytetyistä voimavaroista tulee lisätä. Kuntalaisten tietoa kunnan palveluista, palveluiden järjestämisestä ja palveluihin käytetyistä voimavaroista tulee lisätä. Jos kuntalaiset eivät tunne palveluja, moni lapsi ja nuori jää vaille sellaista palvelua, mitä hän tarvitsisi ja mikä edistäisi hänen hyvinvointiaan. Kuntalaisen on myös vaikea arvioida, miten palvelut on kunnassa järjestetty ja kuin paljon niihin käytetään voimavaroja suhteessa muihin kuntiin. Kuntalaisen vaikeus saada tietoa kunnallisten palveluiden järjestämisestä ja voimavaroista on selvä demokratiavaje, joka syö kunnallisen demokratian luotettavuutta. Tiedon saatavuuden parantamiseksi kuntien on internet-sivuillaan julkaistava kunnallisten palveluiden voimavara- ja mitoitustiedot. Kunnan sivuilta on esimerkiksi käytävä ilmi, kuinka paljon oppilashuoltohenkilöstöä kunnassa on suhteessa oppilasmäärään. Sivuilla on myös kerrottava, kuinka paljon valtakunnallisen suosituksen mukaan henkilöstöä pitäisi olla. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
7 Päätöksenteossa on arvioitava lapsiin kohdistuvat vaikutukset. Jokaisessa kunnassa tulee olla lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointijärjestelmä, jossa selvitetään päätösten ja toiminnan lapsiin kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla säännönmukainen osa kunnallisten päätösten valmisteluprosessia. Lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan lapsivaikutusten arviointiin kunnassa. Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto
8 Lastensuojelusuunnitelma on väline edistää lasten hyvinvointia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti Lastensuojelulaki edellyttää, että kunnassa laaditaan lastensuojelusuunnitelma. Kunnan (tai useamman kunnan yhdessä) on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan (tai kuntien) toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on otettava huomioon kunnan talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelulaki edellyttää, että kunta huolehtii siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laadultaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelulain 12 :ssä on luettelo asioista, jotka tulee sisällyttää kunnan lastensuojelusuunnitelmaan. Lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot vähintään seuraavista asioista: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa, 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelusuunnitelma voidaan laatia kunnassa myös laajempana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmana tai lapsi- ja perhepoliittisena ohjelmana. Kunnan lastensuojelusuunnitelma on hyvä suunnitelmallisen ja tavoitteellisen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämistyön väline. Lastensuojelulaki edellyttää kunnalta suunnitelmallista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja vanhemmuuden tuen kehittämistä. Kunnan tulee tehdä yhteistyötä muiden ehkäisevää lastensuojelutyötä ja lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä tekevien tahojen, kuten järjestöjen kanssa. Kuntien on tuettava kansalaisjärjestöjen työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien ja järjestöjen kumppanuutta on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen toiminta vahvistaa osallisuutta ja sosiaalista pääomaa ja edistää hyvinvointia. Järjestöt tulee ottaa mukaan laatimaan kunnan lastensuojelusuunnitelmaa. Kunnan lastensuojelusuunnitelmaan tulee sisällyttää kansalaisjärjestöjen toiminnot ja palvelut sekä kunnan niille antama tuki. Kunnan tulee tukea järjestöjen vapaaehtoistoimintaa muun muassa avustuksin ja antamalla maksutta yhdistysten käyttöön kunnan hallinnoimia tiloja. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla (MLL) on paljon ehkäisevän lasten- Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
9 suojelutyön toimintoja ja palveluita, jotka on mahdollista sisällyttää kunnan lastensuojelusuunnitelmaan. MLL:lla on paikallisyhdistys lähes jokaisessa suomalaisessa kunnassa. MLL toteuttaa ehkäisevää lastensuojelutyötä paikallisesti järjestämällä lapsille ja perheille kerhoja, vanhemmuutta tukevia vertaisryhmiä ja ylläpitämällä kaikille perheille avoimia perhekahviloita. MLL kouluttaa lasten hoitajia, joita perheet voivat palkata, kun tarvitsevat lyhytaikaista lastenhoitoapua. MLL ohjaa ja kouluttaa myös tukioppilaita ja heidän ohjaajiaan edistämään hyvää yhteishenkeä ja vähentämään kiusaamista ja väkivaltaa kouluissa. MLL ylläpitää valtakunnallisia auttavia puhelin- ja nettipalveluita, Lasten ja nuorten puhelinta ja nettiä sekä Vanhempainpuhelinta ja -nettiä. Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto 9
10 Lasten terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut Neuvolatoiminta on järjestettävä STM:n neuvolaoppaan suositusten mukaisesti. Neuvoloilla on merkittävä tehtävä vanhemmuuden ja lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä niihin liittyvien ongelmien ehkäisemisessä ja tunnistamisessa. Kunnan tulee tarjota neuvolakäyntejä STM:n suosituksen mukainen määrä. Äitiys- ja lastenneuvolaverkosto on säilytettävä ja kehitettävä toimintaa perhekeskeisesti niin, että neuvolatyö tavoittaa sekä äidit että isät. Neuvolan yhteyksiä kunnan perhepalveluverkostoon on vahvistettava. Terveydenhoitajien mahdollisuutta tehdä kotikäyntejä on parannettava, varsinkin ensisynnyttäjien luona. Neuvoloiden ja perhetyön moniammatillista yhteistyötä on kehitettävä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden tulee tarjota vanhemmuuden tueksi vertaisryhmätoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Perhevalmennuksessa on annettava välineitä parisuhteen hoitoon ja vanhemmuuteen ja kannustettava hakemaan ajoissa apua. Vanhemmuuden tukimuotoja kehitettäessä tulee ottaa huomioon perhemuotojen moninaisuus. Eroperhetyötä on kehitettävä ja eroaville on tarjottava varhain eroprosessiin liittyviä palveluita. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
11 Vanhempien vertaistoiminnan mahdollisuuksia on vahvistettava. Samassa elämäntilanteessa elävien vanhempien ja muun lähiyhteisön tuki kannattelee äitejä ja isiä vaikeissakin tilanteissa. Julkisen vallan on tuettava kansalaisjärjestöjen vertaistoimintaa, avoimia kohtaamispaikkoja ja neuvontatyötä turvaamalla niiden toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Vertaisryhmätoiminnalla luodaan ja vahvistetaan vanhempien ja perheiden sosiaalisia lähiverkostoja sekä keskinäistä tukea ja apua. Vapaaehtoiset voivat ohjata vanhempien vertaisryhmiä, perhekahviloita ja lasten ja vanhempien yhteisiä harrastuskerhoja. Kunnan tulee antaa tilat kansalaisjärjestöjen vertaistoiminnan käyttöön maksutta. Ehkäisevään lastensuojeluun panostaminen kannattaa. Perheneuvoloiden pitkät jonot on purettava ja ehkäisevän lastensuojelun voimavarat on saatettava kuntoon, jotta perheiden varhainen tuki voi toteutua käytännössä. Varhaista tukea on vahvistettava kehittämällä perhelähtöisiä työtapoja ja perhekeskustoimintaa yhteistyössä kunnan ja kunnassa toimivien järjestöjen kanssa. Perheille suunnatuissa palveluissa on vahvistettava moniammatillista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lapsiperheiden kotipalveluja on voimakkaasti lisättävä. Lapsiperheiden mahdollisuutta saada kotipalveluita, kuten tilapäistä lastenhoitoapua, tulee parantaa. Kotipalveluille on suuri tarve esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä, monikkoperheissä ja perheissä, joissa vanhempi tai lapsi on sairas. Lastensuojelupalveluja on vahvistettava. Kuntien lastensuojelun asiantuntemus ja pitkäjänteinen asiakastyö tulee varmistaa kehittämällä sosiaalityöntekijöiden työoloja, palkkausta ja täydennyskoulutusta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää on lisättävä. Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki vahvisti kunnan velvollisuutta suunnitelmallisesti edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Laki asettaa suuria vaatimuksia sosiaalityöntekijän työlle. On välttämätöntä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää lisätään, jotta lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu voidaan järjestää lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Lastensuojelun sosiaalityöllä tulee olla lailla säädetyt riittävät resurssit ja keinovalikoimat tukea perheitä varhaisessa vaiheessa. Perhehoitajien tukea, ohjausta ja koulutusta on vahvistettava. Lasten ja nuorten auttamispalvelujen on oltava helposti saatavilla. Lasten ja nuorten on tärkeä saada tarvitsemansa tuki ja apu matalan kynnyksen palveluina omissa kasvu- ja kehitysyhteisöissään päivähoidossa, koulussa ja oppilaitoksissa. Päivähoidossa tulee olla riittävästi erityislastentarhanopettajien ja lapsipsykologien palveluja. Lapsille ja nuorille tulee jakaa tietoa siitä, mistä saa apua, jos perheessä on väkivaltaa, mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kuntien avustus MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminnalle lisää lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tukea. Lasten ja nuorten puhelin auttaa lapsia ja nuoria myös löytämään tarvitsemansa palvelun. Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto 11
12 Lapsiperheiden tarvitsemat mielenterveyspalvelut on turvattava. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten mielenterveydenpalveluita on kehitettävä ja vahvistettava. Lasten, nuorten ja vanhempien on päästävä psykiatrisiin palveluihin jonottamatta ja saada tarvitsemansa terapiatuki. Lastenpsykiatrialla tulee olla tarvittaessa riittävät resurssit järjestää lapsen hoidon arviointi sairaalassa ilman viivytystä. Samaan aikaan tulee kehittää varhaisen tuen yhteistyömalleja lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon, opetustoimen ja lastensuojelun sosiaalityön välillä siten, että lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja opetuksen. Aikuisten mielenterveyspalveluissa ja päihdepalveluissa tulee ottaa huomioon aikuisen huollossa olevien lasten tuen tarve. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä perheväkivaltaan on puututtava heti. Jokaisessa kunnassa tulee olla saatavilla sosiaalipäivystyksen palvelut. Ehkäisevää päihdetyötä on vahvistettava. Koulujen ehkäisevän päihdetyön voimavaroja on lisättävä esimerkiksi suuntaamalla nuorisotyöntekijöiden työpanosta kouluihin. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta ja voimavaroja on vahvistettava sosiaali- ja terveyspalveluissa, kouluissa ja nuorisotyössä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tarvitsemista palveluista ja tuesta on huolehdittava. Lapsille tulee tehdä omat kotouttamissuunnitelmat. Kansalaistaitojen opetusta ja asumisneuvontaa tulee lisätä. Kielikurssitarjontaa tulee laajentaa niin, että oikeantasoiselle kurssille pääse jonottamatta. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja nuorten työllistymisen tukeminen on tärkeää koko perheen hyvinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Monikulttuurisia kohtaamispaikkoja tulee lisätä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lastensuojelutarvetta tulee ehkäistä avohuollon palveluita kehittämällä. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
13 Pienten lasten hoidon tukeminen ja päivähoito Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät tukevat vanhemmuutta. Lapsen kotihoidon tuki on nykyisellään pieni, minkä vuoksi läheskään kaikki perheet, jotka haluaisivat hoitaa alle 3-vuotiasta lastaan kotona, eivät voi valita kotihoitoa. Kotihoidontuen kuntalisän maksaminen parantaa kotona lastaan hoitavien perheiden toimeentuloedellytyksiä ja lisää mahdollisuuksia valita lapselle kotihoito. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä parantaa perheen mahdollisuuksia valita lapselle sopivin hoitomuoto. Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Hyvä päivähoito edellyttää turvallista varhaiskasvatusympäristöä, pysyvää koulutettua henkilökuntaa, suunnitelmallista varhaiskasvatusta, riittävän pieniä ryhmäkokoja ja toimivaa ammattikasvattajien ja vanhempien yhteistyötä sekä moniammatillista yhteistyötä. Suuret ryhmäkoot vaarantavat lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen. Hoitajien suuri vaihtuvuus huonontaa hoidon laatua, koska lapselle ei synny kehityksen kannalta tärkeitä vuorovaikutussuhteita alati vaihtuviin hoitajiin. Koulutettu, ammattitaitoinen, motivoitunut ja pysyvä henkilökunta on päivähoidon keskeinen laatutekijä. Avointa päiväkotitoimintaa ja lasten kerhotoimintaa on lisättävä. Avoimella päiväkotitoiminnalla, kerhotoiminnalla ja perheiden avoimilla kohtaamispaikoilla on tärkeä tehtävä kotikasvatuksen tukemisessa. STM:n keväällä 2008 julkaiseman selvityksen mukaan avoimia varhaiskasvatuksen palveluja, kuten kerhoja, avoimia päiväkoteja ja puistotoimintaa, ei ole kunnissa riittävästi tarjolla. Lasten kerhotoimintaa ja kerhotoiminnan tukea tulee kunnissa lisätä. Jokaisessa kunnassa tulee olla tarjolla avointa päiväkotitoimintaa ja puistotoimintaa. Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto 13
14 Koulu ja oppilashuolto Lapsella on oikeus laadukkaaseen perusopetukseen. Perusopetus tavoittaa koko ikäluokan, ja koulu on keskeinen lasten kasvu- ja kehitysympäristö. Perusopetuksessa lapselle muodostuu käsitys itsestä oppijana ja kehittyvänä persoonana, millä on keskeinen merkitys myöhemmälle sijoittumiselle koulutukseen ja työelämään. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen ja sitä tukevan aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan tulee muodostaa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva jatkumo. Kouluissa on turvattava riittävän pienet opetusryhmät. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan opetusryhmän ei tulisi olla ainakaan suurempi kuin 18 oppilasta. Jos luokalla on erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, opetusryhmän koon tulee olla pienempi. Opettaja voi paremmin huomata ja ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ryhmäkoon ollessa opettajan kannalta hallittava. Pienet opetusryhmät tarjoavat opettajalle myös enemmän mahdollisuuksia ryhmän yhteishengen luomiseen ja päivittäisiin keskusteluihin lapsen ja nuoren arjen asioista. Erityisen tärkeää pienet ryhmäkoot ovat erityisopetukseen otettujen oppilaiden kannalta. Monikulttuuriset oppilaat ja heidän mahdollisesti tarvitsemansa lisätuki tulee ottaa huomioon opetuksessa. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
15 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa on järjestettävä kunnassa olevan tarpeen mukaisesti. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla tuetaan oppimista, vältetään pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät ja järjestetään heille mielekästä tekemistä valvotussa ja turvallisessa ympäristössä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan pitkäjänteisyyttä on vahvistettava ja toiminta on kirjattava osaksi koulujen opetussuunnitelmia. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja koulujen kerhotoimintaa on järjestettävä paikallisten tarpeiden mukaisesti. Koulujen korjaus- ja uudisrakentamisessa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan tarvitsemat tilat tulee ottaa huomioon. Oppimisen vaikeuksiin on tarjottava apua ajoissa. Oppimisvaikeudet muodostavat merkittävän syrjäytymisriskin, ja oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista ja oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten opetusta on tarpeen tehostaa voimavaroja lisäämällä. Oppilaan mahdollisuutta saada erityisopetusta, tukiopetusta ja koulunkäyntiavustajien palveluita on parannettava. Koulunkäyntiavustajien työsuhteiden pysyvyydestä ja ympärivuotisuudesta tulee huolehtia. Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kuntoutusta tulee vahvistaa. Opettajien ja lastentarhanopettajien valmiuksia erityisopetukseen tulee vahvistaa, ja integroidussa opetuksessa opettajalla tulee olla mahdollisuus konsultoida erityisopettajaa tai erityislastentarhanopettajaa sekä muita tarvittavia asiantuntijoita. Lapsen erityisopetus tulee ensisijaisesti järjestää lapsen lähikoulussa. Kiusaamista ja väkivaltaa tulee ehkäistä kaikilla kouluasteilla. Kaverit, ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin edellytyksiä. Kouluissa on edistettävä hyvää yhteishenkeä panostamalla oppilaiden ryhmäyttämiseen, yhteistoiminnallisiin opetusmenetelmiin ja siihen, ettei kukaan jää yksin. Koulujen on laadittava kiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamiseen puuttumisen mallit, joiden toteutumista myös seurataan ja arvioidaan. Oppilaat ja vanhemmat tulee ottaa mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja muuta oppilas- ja opiskelijahuoltoa on vahvistettava kaikilla kouluasteilla. Kouluterveydenhoitajia, -lääkäreitä, -psykologeja ja -kuraattoreita tarvitaan lisää. Terveystarkastuksia tulee olla riittävästi, ja vanhempien tulisi olla mukana kaikissa nivelvaiheiden tarkastuksissa. Säännölliset terveystarkastukset ovat vaikuttava terveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen keino. Kouluterveydenhuollon järjestämisessä on noudatettava kouluterveydenhuollon laatusuositusta. Oppilashuollon työntekijöillä tulee olla mahdollisuus myös kotikäyntien tekemiseen. Oppilaiden osallistumista on tuettava. Suomalaiset koululaiset ovat menestyneet erinomaisesti kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa, Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto 15
16 mutta kouluhyvinvoinnissa on parantamisen varaa. Oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi on tarpeen vahvistaa koulujen yhteisöllisyyttä ottamalla oppilaat mukaan koulutyön suunnitteluun, edistämällä koulujen oppilaskuntatoimintaa ja ottamalla kummi- ja tukioppilastoiminta koulujen opetussuunnitelmiin. Vanhempien ja koulun yhteistyötä tulee vahvistaa. Aktiivinen kodin ja koulun yhteistyö tukee oppilaan oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Opettajan työ on järjestettävä niin, että opettajalla on aikaa säännölliseen yhteydenpitoon vanhempien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä tulee vahvistaa erityisesti nivelvaiheissa lapsen siirtyessä esikoulusta ensimmäiselle luokalle, 6. luokalta 7. luokalle ja peruskoulusta toiselle asteelle jakamalla vanhemmille tietoa ja järjestämällä oppilaiden ja vanhempien sekä opettajien yhteisiä tapaamisia. Lasten ja nuorten terveellisiä ravitsemustottumuksia tulee edistää. Päivähoito ja koulu ovat merkittävässä asemassa lasten terveellisten elintapojen edistäjänä. Lapsia ja nuoria on kannustettava päivähoito- ja kouluruoan syömiseen tarjoamalla monipuolisia aterioita, mikä edellyttää riittävää taloudellista panostusta ruokaan. Oppilaille on tarjottava terveellisiä välipaloja. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
17 Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastustoimintaan Lastenkulttuurin on oltava jokaisen lapsen saatavilla perheen varallisuudesta riippumatta. Kunnan tulee tarjota lapsille mahdollisuudet oman kulttuurin tuottamiseen sekä mahdollisuudet nauttia lapsille suunnatusta kulttuurista. Lastenkulttuurin, sekä lasten itse tuottaman kulttuurin että aikuisten lapsille tuottaman kulttuurin, on oltava kaikkien lasten saatavilla. Lapsen ja nuoren taideharrastukset tukevat lapsen kehitystä ja osallisuutta. Lasten omaa kulttuuria ja aikuisten tuottamaa lastenkulttuuria on tuettava julkisin varoin, sillä kaupallinen lastenkulttuuri jää monen lapsen ulottumattomille. Kirjastojen lasten ja nuorten palveluita on vahvistettava. Yleisten kirjastojen toimintaedellytykset ja riittävät aineistomäärärahat on turvattava. Yleisten kirjastojen kattava verkko on Suomen ainutlaatuista kulttuuripääomaa, jota ei pidä näivettää resurssikurjuuteen. Kirjastojen aineistopula on korjattava pikaisesti, jotta kirjastoilla on tarjottavanaan ajanmukaista aineistoa lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten liikuntaa tulee edistää. Lasten ja nuorten arkiliikuntaa edistetään muun muassa rakentamalla kävely- ja pyöräteitä ja parantamalla koulujen välituntiliikuntamahdollisuuksia sekä hyödyntämällä lähiympäristön ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Kunnan liikuntatoimessa lasten ja nuorten liikunnan ja liikuntapalvelujen edistämisen on oltava ensisijaisena. Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun edellytykset on turvattava. Liikuntahallien hallivuorojen jaossa lapsille ja nuorille tulee turvata heille soveltuvimmat harrastusajat. Urheiluseuroilla tulee olla mahdollisuus käyttää maksutta kunnan omistamia tiloja lasten ja nuorten liikuntaan. Asuinalueiden, puistojen, koulujen ja päiväkotien ulko- ja sisätiloja on kehitettävä niin, että ne kannustavat ja tarjoavat mahdollisuuksia myös omatoimiseen liikuntaan. Nuorisotyön edellytykset on turvattava. Nuorisotyö vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Lapsille ja nuorille on järjestettävä ohjattuja toiminta- ja harrastusmahdollisuuksia, kuten erilaista kerhotoimintaa. Kunnissa tulee olla riittävä määrä nuorisotyöntekijöitä. Kunnan tulee tukea yhdistysten ja seurojen nuorisotyötä. Nuorten ollessa yhä enemmän internetyhteisöissä on kehitettävä myös internetissä tapahtuvaa nuorisotyötä. Lasten ja nuorten kansalaistoimintaa on tuettava. Lasten ja nuorten osallistuminen yhteisölliseen kansalaistoimintaan vahvistaa hyvinvointia ja tarjoaa mahdollisuuden saada vaikuttamisen, oppimisen ja yhdessä onnistumisen kokemuksia. Lasten ja nuorten kansalaistoimintaa tulee tukea ja edistää kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja yhdistys- ja seuratoiminnassa. Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto 17
18 Elinympäristö ja asuminen Elinympäristöä on kehitettävä turvalliseksi ja esteettömäksi. Elinympäristön kehittämisessä tulee sitoutua turvallisuuden, terveellisyyden, hyvinvoinnin ja esteettömyyden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Elinympäristöä on kehitettävä lasten luontaista liikuntaa ja tutkimushalua kannustavaksi. Asuinalueiden, rakennusten ja teiden suunnittelussa on otettava huomioon lasten tarpeet ja näkökulma. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla lapsille terveellisen, turvallisen ja sosiaalista vuorovaikutusta tukevan elinympäristön luominen. Lapsilla tulee olla pihoja ja leikkipuistoja, joissa voi turvallisesti leikkiä. Teiden ja kulkuväylien rakentamisessa on otettava huomioon päiväkotien ja koulujen sijainti niin, ettei liikenne muodosta lapsille turvallisuusuhkaa. Lapset ja nuoret ovat asiantuntijoita arvioimaan, minkälaisia vaikutuksia uuden tien tai asuinalueen rakentamisella tai koulun lakkauttamisella voi olla heidän elämäänsä ja lähiympäristöönsä. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettava lisää. Turvalliset kävely- ja pyörätiet edistävät lasten luontaista ja omaehtoista liikkumista. Turvalliset kulkureitit ovat tärkeä osa lapsen hyvää kasvuympäristöä. Kevyen liikenteen väylien lisääminen ja liikenteen turvallisuuden parantaminen lisäävät hyötyliikuntaa. Siten niillä on merkitystä myös terveyden edistämisen kannalta. Lapsiperheille on taattava mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Kuntien kaavoitus- ja asuntopoliittisia toimia on vahvistettava lapsiperheiden kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseksi. Asuntojen hinnat ovat monilla paikkakunnilla kohonneet lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin nähden kohtuuttomiksi. Kuntien kaavoitus- ja maapolitiikkaa tulee vahvistaa. Kunnissa tarvitaan vaikutukseltaan vahvempia keinoja tonttien saamiseksi asuntotuotannon käyttöön. Kuntien tulee lisätä vuokra-asuntotuotantoaan. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma
19 Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntaohjelma on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksen kokouksessa Kuntaohjelma Mannerheimin Lastensuojeluliitto 19
20
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntaohjelma 2009 2012. Lapsen oikeudet velvoittavat kuntia
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntaohjelma 2009 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kuntaohjelma on kuntien päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden sekä kunnissa vaikuttavien kansalaisjärjestöjen
LisätiedotLasten hyvinvointia edistettävä kunnassa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kunnallisvaaliohjelma 2008 Lapsiperheiden palveluita on vahvistettava kunnissa Kunta on jokaiselle lapselle tärkeä. Kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotMLL:n kuntavaaliohjelma
MLL:n kuntavaaliohjelma 2012 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 2012 Taitto: Merja Lensu Kuvat: Tuija Linkola, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Mari Männistö Ulkoasu: Hahmo Paino: Tyylipaino
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotOppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa
1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotHaluan toivottaa Sinulle työn iloa alkaneelle syyskaudelle ja uudehkolle valtuustokaudelle.
Hyvä kuntapäättäjä, Haluan toivottaa Sinulle työn iloa alkaneelle syyskaudelle ja uudehkolle valtuustokaudelle. Kunta on lapsille ja nuorille tärkeä, sillä kunnan palvelut kuten varhaiskasvatus, koulu
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
Lisätiedot1.9.2011 KANNANOTTO EHKÄISEVÄN PERHETYÖN MERKITYKSESTÄ
1.9.2011 KANNANOTTO EHKÄISEVÄN PERHETYÖN MERKITYKSESTÄ Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen (KASTE) perhetyön asiantuntijatyöryhmä Kannanotto on tarkoitettu taustamateriaaliksi
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotByströmin nuorten palvelut
Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotPerusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
Lisätiedot4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan on helppo
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotTavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017
Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017 Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
Lisätiedotymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi
Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotOPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu
OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
Lisätiedot- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).
- 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
LisätiedotARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta
ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
Lisätiedot