Lentoliikenteen käynnistäminen Seinäjoen lentoasemalla /sopimus /määräraha /muutokset sopimukseen /rahoitus loppuvuosi 2012 /lentoliikenneselvitys

Transkriptio

1 Lentoliikenteen käynnistäminen Seinäjoen lentoasemalla /sopimus /määräraha /muutokset sopimukseen /rahoitus loppuvuosi 2012 /lentoliikenneselvitys Kh , 93 Säännöllinen reittiliikenne Seinäjoen lentoasemalla on loppunut Säännöllisen reittiliikenteen pysyvästä loppumisesta on seurauksena mm. se, että Rengonharju säätiö ei saa käyttökuluihinsa valtiolta avustusta, johon on varattu euron määräraha vuodelle Liikenne- ja viestintäministeriö on edellyttänyt, että säätiö esittää maaliskuun 2012 loppuun mennessä selvityksen siitä, että säännöllisen reittiliikenteen aloittamisesta on varmuus, muutoin valtion rahoitusta vuodelle 2012 ei makseta. Rengonharju säätiön kuntien takaamien lainojen määrä on euroa, josta Seinäjoen kaupungin osuus on euroa. Mikäli Seinäjoen lentoasemalle valtion avustuksilla rakennettuja kiinteistöjä käytetään muuhun tarkoitukseen kuin lentotoimintaan tai sitä tukevaan toimintaan, voi valtio periä rahoitusosuutensa pois. Rengonharju säätiön henkilökunnan (noin 20 henkilöä) työsuhteet joudutaan pääosin päättämään. Säännöllisen reittiliikenteen loppuminen pysyvästi merkitsee myös erityisesti vientiyritysten toimintaedellytysten heikkenemistä. Lisäksi uusien yritysten ja tapahtumien houkuttelu alueelle tulee vaikeammiksi. Tilastokeskuksen Finavialle tekemän selvityksen mukaan eteläpohjalaista matkustaa vuosittain kansainvälisille lennoilla Helsinki Vantaalta maailmalle. Näistä noin 9300 saapuu Helsinkiin lentäen ja noin tulee muita (juna, auto yms.) kulkuvälineitä käyttäen. Tätä taustaa vasten lentomatkustajien määrää on mahdollista lisätä merkittävästi. Kaupunginjohtaja on marraskuussa 2011 kutsunut kokoon työryhmän, jonka tarkoitus on turvata säännöllinen reittiliikenne Seinäjoen lentoasemalla. Työryhmässä on ollut edustettuna Rengonharju säätiö, säätiön taustayhteisökunnat, paikallinen elinkeinoelämä, Etelä-Pohjanmaan yrittäjät ja Kauppakamari. Neuvotteluja säännöllisen reittiliikenteen aloittamista on käyty useiden eri lentoyhtiöiden kanssa. Seinäjoen kaupunki on neuvotellut sopimuksen säännöllisen reittiliikenteen aloittamisesta välille Seinäjoki Helsinki. Sopimus (jaetaan kokouksessa). Sopimuksessa on katsottu olevan kysymys suorahankinnasta, jota on edeltänyt vaihtoehtojen selvittäminen. Muut selvitetyt vaihtoehdot eivät ole olleet mahdollisia toteuttaa, kun huomioidaan reittiliikenteen (Sjoki Hki) määrälle ja aikataululle asetetut vaatimukset. Kiireellinen aikataulu on välttämätön Rengonharju säätiön taustayhteisökuntien ja alueen elinkeinoelämän etujen turvaamiseksi. Sopimus ei sisällä kiellettyä valtiontukea, koska sillä ei vääristetä eikä se uhkaa vääristää kilpailua huomioonottaen, että edellä kuvatulla tavalla on selvitetty muut tosiasialliset vaihtoehdot ja todettu ne toteuttamiskelvottomiksi kaupungin asettamista tavoitteista katsoen.

2 Valt , 35 Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan kesken on sovittu, että Ilmajoen kunta osallistuu erikseen sovittavalla tavalla ko. sopimuksesta Seinäjoen kaupungille aiheutuviin kustannuksiin. Valmistelija: johtaja Juha Luukko - Svenska Direktflyg AB:n kanssa allekirjoitettavaksi liitteen mukaisen sopimuksen säännöllisestä reittiliikenteestä välillä Seinäjoki Helsinki. - Valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen tekemään sopimukseen tarkennuksia, jotka eivät lisää kaupungin vastuita. - Mikäli määrärahaa ko.tarkoitukseen tarvitaan vuonna 2012, päätetään tarvittavasta talousarviomuutoksesta erikseen kuitenkin niin, että lisämääräraha on enintään euroa. Ehdotus hyväksyttiin Kaupunginhallituksen ehdotus: Valtuusto päättää hyväksyä - Svenska Direktflyg AB:n kanssa allekirjoitettavaksi liitteen 35 mukaisen sopimuksen säännöllisestä reittiliikenteestä välillä Seinäjoki Helsinki. - Valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen tekemään sopimukseen tarkennuksia, jotka eivät lisää kaupungin vastuita. - Mikäli määrärahaa ko.tarkoitukseen tarvitaan vuonna 2012, päätetään tarvittavasta talousarviomuutoksesta erikseen kuitenkin niin, että lisämääräraha on enintään euroa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Esteellinen: Jari Jokinen Rengonharjusäätiön hallituksen jäsenä; ei läsnä. Ponsiesitys: Juha Koivisto esitti valtuuston päätökseen liitettäväksi toivomusponnen näin kuuluvana: Rengonharjusäätiö tuo vuosittain selvityksen lentokentän strategisen kilpailuasetelman kehittämisestä. Mikä yksimielisesti hyväksyttiin. _

3 Kh , 306 Kh , 361 Säännöllinen reittiliikenne välillä Seinäjoki Helsinki ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla. Matkustajamäärät ovat olleet odotettua pienemmät. Selvitys matkustajamääristä, liite 306. Seinäjoen kaupungilta on laskutettu tähän mennessä kaupunki ja yhtiön välisen sopimuksen perusteella n euroa. Ilmajoen kunnalta on laskutettu n euroa. Sopijaosapuolet ovat valmistelleet sopimuksen muuttamista siten, että reitit ja reittiaikataulut olisivat seuraavat: HS10:11 SJY 06:55 HEL 07:55 HS10:12 HEL 08:30 SJY 09:30 HS10:17 SJY 16:00 HEL 17:00 HS10:18 HEL 17:30 SJY 18:30 Yhtiö on ilmoittanut, että sopimukseen kirjattu tuottotavoite ( /kk) on sama em. muutoksista huolimatta. Valmistelija: johtaja Juha Luukko Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään sopimukseen em. reittiaikataulumuutokset ja sopimaan muista sopimuksen yksityiskohtien muuttamisesta. Sopimusmuutokset allekirjoitetaan kaupunkia sitovana ja ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Tämä pykälä tarkistetaan heti. Ehdotus hyväksyttiin. Esteellinen: Timo Paavola ja Jukka Vihriälä Rengonharjusäätiön hallituksen jäsenenä; eivät läsnä. _ Seinäjoen kaupunki on maksanut säännöllisestä reittiliikenteestä välillä Seinäjoki Helsinki Svenska Direktflyg AB:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella yhtiölle euroa (alv 0%) syyskuun 2012 loppuun mennessä. Ilmajoen kunnalta on laskutettu euroa (alv 0%) mennessä. Arvio on, että lokakuulta tulisi maksettavaa n euroa (alv 0%), joten sopimukseen kirjattu katto euroa ylittyisi ja lentoliikenne päättyy. Kokonaistilannetta on arvioitu siitä näkökulmasta mitä kustannuksia aiheutuisi siinä tilanteessa, että säännöllinen reittiliikenne loppuisi verrattuna säännöllisen lentoliikenteen jatkumiseen. Projektipäällikkö Teemu Majasaaren laatima yhteenveto, liite 361.

4 Yhteenveto osoittaa, että taloudellisesti on tarkoituksenmukaista jatkaa säännöllistä lentoliikennettä. Mahdollista on, että Seinäjoen kaupunki vastaisi Svenska Direktflyg AB:lle siitä, että se saa sopimuksen mukaisen tuoton myös loppuvuodesta 2012 arvioitu määrä on n euroa. Mikäli Seinäjoen kaupunki sitoutuu turvaamaan tämän yhtiölle Seinäjoen kaupunki vähentää euroa Rengonharjusäätiölle vuodelta 2012 maksettavasta avustuksesta. Valmistelija: johtaja Juha Luukko Hallituksen jäsen Kaupunginhallitus päättää, että Seinäjoen kaupunki turvaa Svenska Direktflyg AB:lle, että se saa aiemmin sovitun sopimuksen mukaista tuoton säännöllisestä reittiliikenteestä Helsinki-Seinäjoki myös loppuvuodelta Tarvittava määräraha osoitetaan vähentämällä Rengonharjusäätiölle vuodelta 2012 maksettavaa toiminta-avustusta. Määrärahan käyttötarkoituksen muutos huomioidaan käsiteltäessä määrärahan muutoksia joulukuussa Käsittely: Jaakko Lepistö esitti Leena Riikilän kannattamana, ettei ko. määrärahaa osoiteta lentoliikenteen turvaamiseen. Kun oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettueistys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen, mikä hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksen tuloksena kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin 9 3, 1 poissa. Äänestysluettelo on seuraava: Varajäsen Asia nro 362 Jaa Kaupunginj. ehdotus Ei Jaakko Lepistö Aittoniemi Pirjo 1 Harjunpää Aaro 1 Heinonen Kimmo 1 Kivimäki Aila 1 Kivimäki Jorma 1 Lepistö Jaakko 1 Mäki-Hakola Pertti 1 Mäkynen Jyrki 1 Nurmela Anu 1 Paavola Timo 1 Penttilä Sirkka 1 Riikilä Leena 1 Turenius Irene 1 Yht Poissa

5 Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Esteellinen Timo Paavola ja Jari Jokinen Rengonharjusäätiön hallituksen jäseninä; eivät läsnä. Pöytäkirjantarkastajana tämän asian kohdalla toimi Timo Paavolan sijasta Sirkka Penttilä. Kh , Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että lehtoliikenteestä tehdän selvitys maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Oheisena on laskelma lentoliikenteeseen varattujen määrärahojen käytöstä. Vuodelle 2012 kuluja on kirjautunut euroa. Näistä kustannuksista on laskutettu tammikuussa euroa,joka vähentää vuodelle 2013 varattua määrärahaa. Tällä hetkellä lentoliikenteeseen on käytettävissä euroa. Nykyisillä matkustajamäärillä tämä rahoitus riittää huhtikuun alkupuolelle, jonka jälkeen rahoitusta tarkoitukseen ei enää ole. Edellä todetuista kustannuksista Ilmajoen kunta maksaa kaupungille asukasluvun mukaisessa suhteessa 16,9 % Varattu määräraha käyttö jäljellä käyttö jäljellä Määrärahan käyttö toukokuu kesäkuu elokuu Lisärahoitus syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu Rengonharju-säätiön tilanne tällä hetkellä Rengonharju-säätiöllä on lainaa ,00 euroa, joista kuntien takausosuudet ovat Seinäjoen kaupunki , 13 euroa, Ilmajoen kunta ,96 euroa, Kurikan kaupunki ,96 euroa, Jalasjärven kunta ,89 euroa ja Lapuan kaupunki ,87 euroa. Erittely lainoista ja kuntien takausvastuista liite A 143/Valt A 48.

6 Kuntien maksuosuudet vuodelle 2013 ovat yhteensä euroa. Seinäjoen kaupungin osuus on euroa. Taulukko kuntien maksuosuuksista vuonna 2013 liite B 143/Valt B 48. Säätiö on saanut valtionavustusta v euroa. Investointeihin avustusta ei ole saatu. Valtion v talousarvioon sisältyy kohta Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa. Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää v Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa. Säätiö on saanut liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen v valtionavustuksesta. Säätiö saa vuonna 2013 valtionavustuksena euroa käyttökustannuksiin ja euroa investointeihin. Säätiön hallitus on kokouksessaan päättänyt lähettää liikenne- ja viestintäministeriölle kirjeen, jossa pyydetään poistamaan tulevista valtion talousarvioista em. määrärahan käytön osalta Seinäjoen lentokentälle asetettu vaatimus säännöllisestä reittiliikenteestä sekä, että rahan jaossa tältä budjettikohdalta Mikkelin ja Seinäjoen välillä huomioidaan lentoasemien kokonaisvaltainen liikenne. Liikenne - ja viestintäministeriössä käydyssä neuvottelussa ( ) ministeriön edustaja hallitusneuvos Mikael Nyberg on pitänyt todennäköisenä, että em. määräraha säilyisi vielä ainakin v , jolloin Rengonharjusäätiölle jäisi aikaa etsiä uusia ratkaisuja lentokentän toimintaan. Säätiön taloustilannetta tullee huonontamaan myös se, että ns. toimistosiivessä vuokralaisena oleva EPL Group Oy on irtisanonut vuokrasopimuksen toimistotiloista päättymään Toimistotilat on kokonaan rahoitettu säätiön toimesta ja ne ovat suuruudeltaan 817,6 m2. Irtisanomismahdollisuus perustuu vuokrasopimuksen ehtoon, jonka mukaan Mikäli Finnish Commuter Airlines Oy:n lentoliikenne syystä tai toisesta loppuu Seinäjoen lentokentälle on molemmilla osapuolilla oikeus irtisanoa tämä sopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Vuokratuotot ko. tiloista ovat olleet 9 162,84 euroa/kk alv 0%. Lentoaseman päällikkö ja säätiön asiamies Aki Rasku on jäämässä eläkkeelle kesällä 2013 ja uuden lentoaseman päällikön ja säätiön asiamiehen valitseminen on vireillä. Säätiö on teettänyt KPMG Oy Ab:llä juridisen rajatun selvityksen, jossa arvioidaan lentoliikennetoiminnan mahdolliseen päättymiseen liittyviä asioita kuten säätiön mahdolliseen lakkauttamiseen liittyvää juridiikkaa, lainojen ehtoja, valtionavustuslainsäädäntöä ja kuntien takausvastuita. Rengonharju-säätiö, Rajattu juridinen selvitys KPMG liite C 143/Valt C 48.

7 Valt , 48 Säätiön hallitus on tehnyt päätöksiä henkilöstöön kohdistuvista toimenpiteistä, joilla kustannuksia on tarkoitus pienentää.säätiöllä on palveluksessaan 16 henkilöä. Selvitys lentomatkustajamääristä v liite D 143/Valt D 48. Selvitys matkustajat/lento 5/12 02/13 liite E 143/Valt E 48. Seinäjoen lentoaseman tulevaisuutta suunnitellaan useilla tahoilla mm. Seinäjoen Seudun elinkeinokeskus-liikelaitoksen (SEEK) hallinnoimassa Seinäjoen lentoasema 2020 hankkeessa, jossa on tarkoituksena tuottaa lentoasemalle pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, Seinäjoen lentoasema 2020 visio ja strategia sekä laittaa niiden toteutus alkuun. Tarkoitus on turvata Seinäjoen lentoaseman olemassaolo ja kehittyminen tulevaisuudessa. Seinäjoen lentoaseman ja myös Rengonharju-säätiön asemaa osana logistiikka-hanketta arvioidaan myös SEEKIN hallinnoimassa NCL-Seinäjoki Logistics-hankkeessa. Valmistelija: rahoitusjohtaja Aaro Honkola Kaupunginhallitus saattaa valtuuston tiedoksi em. lentoliikennettä koskevan selvityksen. Ehdotus hyväksyttiin. Esteellinen Jari Jokinen Rengonharju-säätiön hallituksen jäsenenä; ei läsnä. Lisätietoja: rahoitusjohtaja Aaro Honkola, p. (06) , aaro.honkola(at)seinajoki.fi Kaupunginhallituksen ehdotus: Valtuusto päättää merkitä tiedokseen em. lentoliikennettä koskevan selvityksen. Lisätietoja: rahoitusjohtaja Aaro Honkola, p. (06) , aaro.honkola(at)seinajoki.fi