HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/ JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/ ESITYSLISTA Kokousaika Torstai klo 8 Kokouspaikka Lautakunnan neuvotteluhuone, Toinen linja 7, 4. krs

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/ JÄSENET PUHEENJOHTAJA Karhu, Jessica kansanedustajan avustaja, Vihr. puh jessica.karhu@iki.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ebeling, Mika pastori, KD puh mika.ebeling@elisanet.fi Hirvikangas, Pentti toimitusjohtaja, Kok. puh autokoulu.hakaniemi@pp.inet.fi Rissanen, Laura VTM, Kok. puh laura.rissanen@helsinki.fi Snäll, Riitta HLL, Kok. puh riitta.snall@kolumbus.fi Lehtinen, Ari työsuojelupäällikkö, SDP puh ari.lehtinen@palmia.fi Haltia, Mirva copywriter, mainonnansuunn., SDP puh mirva@haltia.net Moisio, Osmo tekn. lis., Vihr. puh osmo@moisio.net Mänttäri, Alina HuK, Vas. puh alina.manttari@helsinki.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA Enroth, Matti Ylitarkastaja, Kok. puh matti.enroth@tulli.fi VARAJÄSENET Therman, Cecilia tutkija, FM, Vihr. cecilia.therman@helsinki.fi Kushtshenko, Leena erityisluokanopettaja, KD puh leena.kushtshenko@nic.fi Jäntti, Josa ekonomi, Kok. puh josa.jantti@kolumbus.fi Ruuth, Minna talouspäällikkö, Kok. puh minna.ruuth@pikkunoita.com Nakari, Seppo E ekonomi, Kok. puh seppo.nakari@elisanet.fi Järn, Jari toimitsija, SDP puh jari.jarn@pam.fi Hiltunen, Tiina valtiotieteiden yo, opiskelija, SDP tiinahiltunen@tiinahiltunen.net Komsi, Ville eläkeläinen, Vihr. ville.komsi@iki.fi Koponen, Hannu web developer, Vas. puh hannu.m.koponen@welho.com VARAEDUSTAJA Rihtniemi, Suvi DI, Kok. puh suvi.rihtniemi@nls.fi

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/ Sisältö Asia Sivu TOIMITUSJOHTAJA 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 2 HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOKSEN SEKÄ HKL- LIIKELAITOKSEN, HKL-RAITIOLIIKENTEEN JA HKL- METROLIIKENTEEN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSET 3 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JA LIIKENNELAITOKSEN VUO- DEN 2007 TOIMINTAKERTOMUS SUUNNITTELUJOHTAJA 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUK- KOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE 2 LAUSUNTO TAPANILAN KOTIEN PUOLESTA RY:N ALOITTEESTA KOSKIEN ILMAISIA JOUKKOLIIKENNELIPPUJA SENIORIKANSALAI- SILLE JA TYÖTTÖMILLE 3 VASTAUS HELSINGIN ELÄKELÄISJÄRJESTÖT RY:N KIRJEESEEN KOSKIEN ELÄKELÄISTEN JOUKKOLIIKENNEVÄLINEIDEN MATKA- KUSTANNUKSIA 4 LAUSUNTO VANTAAN JUNA-ASEMIEN KEHITTÄMISSELVITYKSES- TÄ 5 LAUSUNTO VANTAAN LINJASTOSUUNNITELMAN EH- DOTUKSESTA 6 LAUSUNTO YTV:N SEKÄ ESPOON, KAUNIAISTEN JA VANTAAN KAUPUNKIEN ILMANSUOJELUN TOIMINTAOHJELMIEN LUONNOK- SISTA

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/ Sisältö HALLINTOJOHTAJA 1 LUETTELO JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNALLE SAAPUNEISTA LAUSUNTOPYYNNÖISTÄ JA KIRJELMISTÄ 30 2 LIIKENNELAITOKSELLA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN 31 3 INFORMAATIOASIAT LAUTAKUNNALLE 32 4 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JÄSENTEN KOKOUKSESSA ESILLE OTTAMAT ASIAT 33 5 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 34

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/1 1 Toimitusjohtaja KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Snällin (varalla Hirvikangas) ja Moision (varalla Haltia) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 2 Toimitusjohtaja HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOKSEN SEKÄ HKL- LIIKELAITOKSEN, HKL-RAITIOLIIKENTEEN JA HKL- METROLIIKENTEEN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSET HKL Sitovat toiminnalliset tavoitteet HKL:n oli viisi sitovaa toiminnallista tavoitetta vuodelle 2007: Tilikauden tulos vähintään nolla. Matkustajakilometrien suhde tarjottuihin paikkakilometreihin vähintään vuoden 2006 tasolla. Asiakastyytyväisyys sekä tuotannon ja järjestelmän laatuarvosana vähintään vuoden 2005 tasolla. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan > 71 % (70,8 % vuonna 2005). Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla > 12,4 % (12,0 % vuonna 2005). (1) Liikennelaitos saavutti tulostavoitteen. Tilikauden tulos oli tehtyjen varauksien jälkeen 0. (2) Matkustajakilometrien suhde tarjottuihin paikkakilometreihin oli 16,4 % vuonna Vuoden 2006 toteuma oli 16,5 %, joten vuoden 2007 toteuma jää asetetusta tavoitteesta 0,1 %-yksikköä. Tavoitteen toteutumatta jäämistä selittävät mm. toteutetut poikittaisen bussiliikenteen lisäykset. Poikittaisliikenteen palvelutason ja matkustajamäärien lisäämiseksi tarjontaa on tietoisesti lisätty, vaikka vaunukohtainen matkustajamäärä jää alle koko kaupungin bussiliikenteen keskiarvon. Toinen selkeä kysyntä/tarjonta-suhteen heikkenemistä selittävä tekijä on metron matkustajamäärien aleneminen. Metron tarjontaa ei ole syytä tarkistaa alaspäin, sillä metron matkustajamäärien oletetaan tulevina vuosina kasvavan. (3) Asiakastyytyväisyys toteutui hieman huonommin kuin vuonna Yleisarvosana oli 8,11, kun tavoite eli vuoden 2005 toteuma oli 8,12. Yleisarvosana oli kuitenkin parempi kuin vuoden 2006 toteuma (8,10). Palvelutuotannon arvosana oli 8,14, kun tavoite oli 8,16. Myös palvelutuotannon arvosana oli kuitenkin parempi kuin vuoden 2006 toteuma (8,12). Palvelujärjestelmän arvosana oli 8,33 vuonna 2007, kun se oli 8,37 vuonna Vuoden 2006 toteuma oli 8,34.

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 3 Toimitusjohtaja (4) Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan oli 70,4 % vuonna Tavoitteena oli, että kuljetusosuus olisi ollut yli 71 %. Vuoden 2007 toteuma oli käytännössä sama kuin vuoden 2006 toteuma. Erityisesti Töölön sektorilla matkustajamäärien kehitys on ollut alenevaa. Osaksi kehitystä selittävät Hakamäentien ja Musiikkitalon työmaista aiheutuvat ongelmat, kun ne ovat laajalta hidastaneet liikennettä ja heikentäneet myös joukkoliikenteen luotettavuutta. (5) Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla oli 10,8 % vuonna 2007, kun tavoitteena oli yli 12,4 %. Vuoden 2006 toteuma oli 11,4 %. Poikittaisen bussiliikenteen matkustajamäärät ovat kuitenkin selvästi kasvaneet niin sisäisessä liikenteessä kuin seutulinjoilla (esim. Jokeri). Kulkumuoto-osuuden heikko kehitys johtuu henkilöautoliikenteen vielä voimakkaammasta kasvusta. Liikennelaitos on lisännyt kaupungin sisäisen poikittaisen bussiliikenteen tarjontaa vuodesta 2004 vuoteen 2008 noin 35 %:lla. Syksyllä 2007 valmistuneen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelman mukaan tarjontaa lisätään ainakin seuraavan neljän vuoden ajan vahvasti, kun tavoitteina on mm. kokonaan uuden poikittaislinjan 56 perustaminen sekä sisäisen linjan 78 muuttaminen seudulliseksi Jokeri II linjaksi jatkamalla linjaa Malmilta Paloheinän kautta Myyrmäkeen. Suoritetilinpäätös Helsingin sisäisiä matkoja tehtiin 189,7 miljoonaa eli 0,1 % enemmän kuin vuonna Kattavampi tarkastelutapa on ottaa huomioon myös seutubussilinjoilla ja VR:n lähijunaliikenteessä tehdyt Helsingin sisäiset matkat. Näin laskien sisäisiä matkoja tehtiin yhteensä 219,9 miljoonaa eli 0,6 % enemmän kuin vuonna Liikennemuodoista bussiliikenteessä matkustajamäärä nousi 0,9 %, mutta metroliikenteessä matkoja tehtiin 1,0 % edellisvuotta vähemmän. Raitioliikenteessä matkustajamäärä pysyi vuoden 2006 tasolla. Seutubussiliikenteessä tehtiin matkoja 9,5 % ja lähijunaliikenteessä 1,5 % enemmän kuin vuonna Paikkakilometrejä toteutui jonkin verran edellisvuotta enemmän.

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 4 Toimitusjohtaja Käyttötalous HKL:n tilikauden liikevaihto oli 216,7 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 12,3 milj. euroa eli 6,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto muodostui 111,8 milj. euron lipputuloista, kaupungin maksamasta 104,7 milj. euron tariffituesta ja muista tuloista, joita oli 0,2 milj. euroa. Lipputulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,2 milj. euroa eli 3,9 %. Lipputulot sisältävät kertaluonteisia matkakorttimaksutuloja 0,2 milj. euroa. Lipunhintoja korotettiin keskimäärin 1,3 % Suoraa tariffitukea HKL sai 8,2 milj. euroa enemmän kuin vuonna Valmistuksena omaan käyttöön on kirjattu 4,8 milj. euroa, joka sisältää ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä sekä tarvikkeita 3,6 milj. eurolla. Vanhojen raitio- ja metrovanujen peruskorjauksista kirjattiin valmistusta omaan käyttöön yhteensä 0,7 milj. euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 15,6 milj. euroa, joista suurimmat yksittäiset tuotot olivat vuokrat 5,2 milj. euroa ja mainostulot 1,9 milj. euroa. Kulut ennen liikeylijäämää olivat 219,3 milj. euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 11,2 milj. euroa eli 5,4 prosenttia. Aineita, tarvikkeita ja tavaroita ostettiin 11,2 milj. eurolla, jossa on vähennystä 0,3 milj. euroa vuoteen Suurimmat kuluerät olivat palveluiden ostot, joihin käytettiin 127,0 (2006: 120,0) milj. euroa. Palveluiden ostoihin sisältyvät sopimusliikennöitsijöille maksetut bussiliikennöintikorvaukset 86,1 (2006: 82,0) milj. euroa. Lisäksi palvelujen ostoihin sisältyvät YTV:lle maksetut hallintoja liikennemenojen sekä matkakorttiprojektin korvaukset 14,5 (2006: 13,6) milj. euroa. Palveluiden ostoihin sisältyvät vielä mm. Suomenlinnan henkilö- ja tavaraliikenteestä maksetut korvaukset sekä kiinteistöjen ja laitteiden korjaus- ja kunnossapitotyöt, rakennusten puhdistus ja siivous, lipunmyyntipalkkiot sekä vartiointi. Henkilöstökulut olivat 49,1 (2006: 45,9) milj. euroa, josta palkkojen osuus oli 36,2 (2006: 34,0) milj. euroa. HKL-konsernin henkilömäärä oli henkilöä ( : 1 049). Suunnitelman mukaiset poistot olivat 24,6 (2006: 23,6) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 7,4 (2006: 7,1) milj. euroa.

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 5 Toimitusjohtaja Liikeylijäämä oli 17,8 (2006: 13,7) milj. euroa ja liiketulosprosentti 8,2 (2006: 6,7). Tulos rahoituserien jälkeen eli ylijäämä ennen varausten muutoksia oli 9,2 (2006: 4,9) milj. euroa. Uutta investointivarausta on lisätty 10,0 milj. euroa. Uusi varaus on kohdistettu raitiolinja 9:n ja Kampin radan rakentamiseen, Kulosaaren metrosillan peruskorjaukseen sekä vanhojen metrovaunujen peruskorjauksiin ja raitioliikenteen tuotantorakennusten ja rata-ajoneuvojen investointeihin. Poistoeron ja investointivarauksen muutoksien jälkeen HKL:n tulos on 0 (2006: 0). Investoinnit HKL hankki vuonna 2007 käyttöomaisuutta 35,7 milj. eurolla, joihin saatiin rahoitustukea 2,8 milj. euroa. Näin nettoinvestoinnit olivat 32,9 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset investointikohteet olivat raitiolinja 9 rakentaminen 3,2 milj. euroa ja Kontulan metroaseman peruskorjaus 2,8 milj. euroa. Muita suuria investointikohteita olivat metrovaunujen peruskorjaukset 3,3 milj. euroa ja raitiovaunuihin hankittavien matalalattiapalojen suunnittelu- ja ennakkomaksut 3,1 milj. euroa. Rahoitus ja tase Peruspääoma B:tä, jolla rahoitetaan joukkoliikenteen perusinvestointeja, korotettiin 4,9 milj. eurolla vuonna Liikennelaitos lyhensi lainojaan 2,0 milj. eurolla vuonna Liikennelaitoksen taseen loppusumma oli 484,1 milj. euroa ( : 462,8 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli 83,7 % (2006: 84,4 %).

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 6 Toimitusjohtaja Ehdotus Lautakunta päättänee hyväksyä ja allekirjoittaa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vuoden 2007 tilinpäätöksen ja lähettää Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilinpäätöksen edelleen kaupunginhallitukselle maininnalla, että tehdyn ,67 euron suuruisen poistoeron lisäyksen ja ,83 euron investointivarauksen lisäyksen jälkeen tilikauden tulos on 0,00 euroa ja hyväksyä ja vahvistaa HKL-Liikelaitoksen vuoden 2007 tilinpäätöksen ja hyväksyä, että HKL-Liikelaitoksen tulos on tehdyn ,92 euron suuruisen poistoeron vähennyksen ja ,70 euron suuruisen investointivarauksen lisäyksen jälkeen 0,00 euroa hyväksyä ja vahvistaa HKL-Raitioliikenteen vuoden 2007 tilinpäätöksen ja hyväksyä, että HKL-Raitioliikenteen tulos on tehdyn ,44 euron suuruisen poistoeron lisäyksen ja ,35 euron suuruisen investointivarauksen lisäyksen jälkeen 0,00 euroa ja hyväksyä ja vahvistaa HKL-Metroliikenteen vuoden 2007 tilinpäätöksen ja hyväksyä, että HKL-Metroliikenteen tulos on tehdyn ,15 euron suuruisen poistoeron lisäyksen ja ,78 euron investointivarauksen lisäyksen jälkeen 0,00 euroa. Lisätiedot: Päivärinta Ari, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin LIITE Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sekä HKL-Liikelaitoksen, HKL- Raitioliikenteen ja HKL-Metroliikenteen tasekirjat

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/3 7 Toimitusjohtaja JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JA LIIKENNELAITOKSEN VUO- DEN 2007 TOIMINTAKERTOMUS HKL Joukkoliikennelautakunnan ja liikennelaitoksen toimintakertomus on jaettu esityslistan liitteenä lautakunnan jäsenille. Tilasto- ja taulukko-osa tulevat painettuna ilmestyvään toimintakertomukseen. Toimintakertomuksista laaditaan myös englannin- ja ruotsinkieliset versiot. Ehdotus Lautakunta päättänee omasta puolestaan hyväksyä joukkoliikennelautakunnan ja liikennelaitoksen toimintakertomuksen vuodelta 2007 ja lähettää sen kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Rautanen-Saari Leena, viestintäpäällikkö, puhelin LIITE Toimintakertomus vuodelta 2007

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 8 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUK- KOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke / (Määräaika ) Kaupunginvaltuutettu Maija Anttila ja 13 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan: Valtuustossa hyväksyttiin kaksi pontta, joissa toisessa esitettiin joukkoliikenteen maksuttomuuden vaikutuksien selvittämistä ja toisessa joukkoliikenteen maksuttomuuteen siirtymistä vaiheittain alkaen alle 16 vuotiaista. Molemmat ponnet saivat laajan kannatuksen ja ovat selvittämisen ja kehittämisen arvoisia. Yli 70- tai 75-vuotiaiden julkisen liikenteen käytön maksuttomuus tulisi tutkia samanaikaisesti näiden ponsien selvitysten kanssa. Ikäihmisille joukkoliikenteen maksuttomuus tai vaihtoehtoisesti halpuus olisi erittäin suuri asia. Monille pientä eläkettä saaville se solisi taloudellinen etu ja antaisi uusia mahdollisuuksia käyttää omia varojaan esim. kulttuuriin tai liikuntaan tai muihin elämän laatua edistäviin asioihin. Ruotsissa alennettiin sosialidemokraattisen hallituksen toimesta yli 65- vuotiaiden joukkoliikenteen liput erittäin halvoiksi 10 kr matkalta/tuntia ilman vyöhykerajoja. Se merkitsi, että ikäihmiset lähtivät liikkeelle entistä aktiivisemmin tapaamaan toisiaan, museoihin, elokuun jne. Matkat tehtiin useimmiten päiväsaikaan, jolloin oli muutenkin hiljaisempaa, vaikkei lipuissa ollutkaan ajallisia rajoituksia. Nykyinen porvarihallitus lopetti tämän käytännön. Edellä mainittujen selvitysten tekeminen on ajankohtaista, kun parhaillaan pohditaan seudullisen joukkoliikenteen tulevaisuuden painopisteitä. Palveluiden käytön seudullinen hyödyntäminen ei voi myöskään kaatua kalliisiin joukkoliikennemaksuihin.

13 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 9 Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että selvitetään, miten voitaisiin siirtyä; 1. asteittain 70 tai 75 vuotta täyttäneiden maksuttomaan joukkoliikenteeseen tai 2. alentaa 70 ja 75 -vuotiaiden joukkoliikennelipun hinta esim. yhdeksi euroksi ilman vyöhykerajoja Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Nykyinen lipun hintojen subventio ja alennuskäytännöt Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kausilipun subventio on normaalihintaisen lipun maksavalle noin 58 % eli varsin korkea. Tämän lisäksi annetaan kausi- ja arvolippuja hankkiville alennuksia eri perustein. Pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmässä ei ole käytössä ikään perustuvia lippuja lukuun ottamatta 7 16-vuotiaille myytäviä lastenlippuja. Helsingissä lasten kausi- ja arvolippujen alennus aikuisten lippuihin nähden on noin 60 %. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ns. sosiaalisin perustein alennuksia saavat 17 vuotta täyttäneet ovat: Opiskelija vuotta, 30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös. Alennus 50 % Eläkeläinen täysi kansaneläke. Alennus 50 % Eläkeläinen vähennetty kansaneläke. Alennus 25 % Invalidi liikuntahaitta tai näkövamma; haitta vähintään 55 % (Näkövamman osalta vähintään 75 %). Alennus 25 % Lisäksi vapaalippuja on myönnetty eräille asiakasryhmille, kuten sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit. Vammaispalvelu-, ja sosiaalihuoltolain piirissä olevien vapaaliput maksetaan liikenteen järjestäjille (HKL ja YTV) erillisen sopimuksen mukaisesti sosiaaliviraston toimesta. Edellä mainituista suuri osa on ikäihmisiä. Alennusten ulkopuolelle jäävät mm. työttömät, aikuis- ja jatkoopiskelijat. Muut eläkkeet vähentävät oikeutta kansaneläkkeeseen, joten merkittävä osa eläkeläisistä ei saa lainkaan kansaneläkettä eikä alennuslippuja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.

14 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 10 Alennusten laajentaminen koskemaan ikäihmisiä Liikennelaitos katsoo, että alennusten laajentaminen koskemaan iäkkäitä on liikenne- ja yhteiskuntapoliittisista syistä perusteltua. Väestön ikääntyessä joukkoliikenteen käytön tulisi tulevaisuudessa olla ikäihmisille houkuttelevampaa. Ikäihmisten matkalippujen edullisemman hinnoittelun vaikutus elämän laatuun olisi monella tavoin myönteinen. Liikenneturvallisuusnäkökulmasta autoilevia ikäihmisiä tulisi kannustaa siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Nykyistä parempi mahdollisuus matkustaa joukkoliikenteellä edistäisi myös itsenäisen toimintakyvyn ja siten henkisen vireyden säilyttämistä. Ikäihmisten elämän laadun paranemisella voisi siten olla sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvua hillitsevä vaikutus. Ikäihmiset matkustavat pääsääntöisesti eri aikaan kuin joukkoliikenteen kysyntähuiput aamulla ja illalla ovat. Ikäihmisten lisääntyvä matkustaminen joukkoliikenteessä voisi siksi tasoittaa joukkoliikenteen kysyntävaihteluja ja siten mahdollistaa joukkoliikenteen nykyistä kustannustehokkaamman järjestämisen koko vuorokauden tasolla. Ikäihmisten lisääntyvä joukkoliikenteen käyttö ei siis todennäköisesti lisäisi liikenteen järjestämisen kustannuksia vastaavassa suhteessa kuin matkamäärät lisääntyvät. Seniorikansalaisten alennetun lipun hinnan toteuttaminen edellyttää lisärahoitusta joukkoliikenteelle tai vaihtoehtoisesti muiden asiakasryhmien lipun hintojen korottamista. Mahdollisuudet myöntää iäkkäille ikäperusteisia alennus- tai vapaalippuja riippuvat siitä, missä määrin Helsinki ja muut kunnat ovat valmiita lisäämään joukkoliikenteeseen kohdennettua tukea tai suuntaamaan sitä uudelleen. Alustavien laskelmien mukaan 75 vuotta täyttäneille myönnetty maksuton joukkoliikenne vähentäisi nykytilanteessa pääkaupunkiseudulla lipputuloja noin 9,5 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi noin 8,0 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Jos maksuton joukkoliikenne ulotettaisiin koskemaan 70 vuotta täyttäneitä, olisi lipputulomenetys ja lisärahoitustarve pääkaupunkiseudulla yhteensä 14,3 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi 11,9 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Tämän vuoksi subventiotarve kasvaisi jatkossa edelleen suuremmaksi.

15 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 11 Ikäihmisten maksuttomaan joukkoliikenteeseen voitaisiin siirtyä vaiheittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ikäluokittain, esim. aloittamalla 80 vuotta täyttäneistä ja laajentamalla oikeutta nuorempiin ikäluokkiin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan muutama ikäluokka kerrallaan. Lisäsubvention tarve pienenee, mikäli ikäihmisille myönnetään maksuttomuuden sijaan oikeus alennuslippuun. Tämä lieneekin tarkoituksenmukaisin toteutusmalli. Liikennepoliittisesta näkökulmasta perusteltu ikä alennuksen myöntämiseksi olisi 70 vuotta. Ajo-oikeus (ajokortti) on pääsääntöisesti voimassa siksi, kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. Tämän jälkeen ajokorttilupa voidaan uudistamistapauksessa myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja ajo-oikeuden voimassaolon jatkamiseksi hakijan tulee esittää lääkärintodistus. Ajokortin uusimisen yhteydessä on luonteva hetki harkita liikkumisvalintoja ja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Liikennelaitos katsookin, että ensi vaiheessa ikäihmisten tariffin alennusta joukkoliikenteessä tulee valmistella siitä lähtökohdasta, että 70 vuotta täyttäneille tarjottaisiin 50 % edullisemmat hinnat. Lipunhintojen alentaminen merkitsee lipputulojen pienentymistä, mutta samalla voidaan olettaa, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden matkustus lisääntyy. Kysyntäjoustotutkimusten perusteella voidaan arvioida, että lipputulomenetykset koko seudulla olisivat ratkaisun perusteella luokkaa 6,0 6,5 milj. euroa ja Helsingissä luokkaa 5,0 5,5 milj. euroa. Edellä kuvatun kaltaisten muutosten tekeminen pääkaupunkiseuduntaksa- ja lippujärjestelmään edellyttää valmistelua yhteisesti YTV:n ja muiden lippujärjestelmään kuuluvien kuntien kanssa. Liikennelaitos ehdottaakin, että tällainen valmistelutyö käynnistetään yhdessä YTV:n kanssa. Lähtökohtana tulee olla, että alennuskäytäntö on koko pääkaupunkiseudulla yhtenäinen. Yksityiskohtaisen valmistelun (ml. palvelutaso ja vaikutukset tariffitukeen ja/tai muiden käyttäjäryhmien lippujen hintoihin) pohjalta asia tulee tuoda kunnille myöhemmin päätettäväksi.

16 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 12 Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin

17 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/ LAUSUNTO TAPANILAN KOTIEN PUOLESTA RY:N ALOITTEESTA KOSKIEN ILMAISIA JOUKKOLIIKENNELIPPUJA SENIORIKANSALAI- SILLE JA TYÖTTÖMILLE HKL Halke / (Määräaika ) Tapanilan kotien puolesta ry esittää aloitteessaan seuraavaa: Seniorikansalaiset ja työttömät ovat hävinneet viimevuosien tulonjakotaistelussa muille kansalaisryhmille, siksi esitämme että heille myönnettäisi ilmaiset joukkoliikenneliput. Se mielestämme omalta osaltaan tukisi sitä että seniorikansalaiset pystyisivät asumaan kotonaan kun matkoista harrastuksiin ja palveluihin ei tarvitsisi maksaa. Monelle pienituloiselle työttömälle ja seniorikansalaiselle nykyiset lipunhinnat ovat muodostumassa ylivoimaiseksi esteeksi matkustamiselle. Samalla tuemme Päivi Lipposen esitystä ilmaisesta joukkoliikenteestä kaikille. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Nykyinen lipun hintojen subventio ja alennuskäytännöt Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kausilipun subventio on normaalihintaisen lipun maksavalle n. 58 % eli varsin korkea. Tämän lisäksi annetaan kausi- ja arvolippuja hankkiville alennuksia eri perustein. Pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmässä ei ole käytössä ikään perustuvia lippuja lukuun ottamatta 7-16-vuotiaille myytäviä lastenlippuja. Helsingissä lasten kausi- ja arvolippujen alennus aikuisten lippuihin nähden on noin 60 %. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ns. sosiaalisin perustein alennuksia saavat 17 vuotta täyttäneet ovat: Opiskelija vuotta, 30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös. Alennus 50 % Eläkeläinen täysi kansaneläke. Alennus 50 % Eläkeläinen vähennetty kansaneläke. Alennus 25 % Invalidi liikuntahaitta tai näkövamma; haitta vähintään 55 % (Näkövamman osalta vähintään 75 %). Alennus 25 %

18 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 14 Lisäksi vapaalippuja on myönnetty eräille asiakasryhmille, kuten sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit. Vammaispalvelu-, ja sosiaalihuoltolain piirissä olevien vapaaliput maksetaan liikenteen järjestäjille (HKL ja YTV) erillisen sopimuksen mukaisesti sosiaaliviraston toimesta. Edellä mainituista suuri osa on ikäihmisiä. Alennusten ulkopuolelle jäävät mm. työttömät, aikuis- ja jatkoopiskelijat. Muut eläkkeet vähentävät oikeutta kansaneläkkeeseen, joten merkittävä osa eläkeläisistä ei saa lainkaan kansaneläkettä eikä alennuslippuja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Liikennelaitos katsoo myös, että eläke tai työttömyys ei sinällään ole liikennepoliittinen peruste lipun hinnan alennukselle vaan mahdollinen tuki näille ryhmille tulee myöntää sosiaalipoliittisin perustein sosiaalitoimesta. Alennusten laajentaminen koskemaan ikäihmisiä Liikennelaitos katsoo, että alennusten laajentaminen koskemaan iäkkäitä on liikenne- ja yhteiskuntapoliittisista syistä perusteltua. Väestön ikääntyessä joukkoliikenteen käytön tulisi tulevaisuudessa olla ikäihmisille houkuttelevampaa. Ikäihmisten matkalippujen edullisemman hinnoittelun vaikutus elämän laatuun olisi monella tavoin myönteinen. Liikenneturvallisuusnäkökulmasta autoilevia ikäihmisiä tulisi kannustaa siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Nykyistä parempi mahdollisuus matkustaa joukkoliikenteellä edistäisi myös itsenäisen toimintakyvyn ja siten henkisen vireyden säilyttämistä. Ikäihmisten elämän laadun paranemisella voisi siten olla sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvua hillitsevä vaikutus. Ikäihmiset matkustavat pääsääntöisesti eri aikaan kuin joukkoliikenteen kysyntähuiput aamulla ja illalla ovat. Ikäihmisten lisääntyvä matkustaminen joukkoliikenteessä voisi siksi tasoittaa joukkoliikenteen kysyntävaihteluja ja siten mahdollistaa joukkoliikenteen nykyistä kustannustehokkaamman järjestämisen koko vuorokauden tasolla. Ikäihmisten lisääntyvä joukkoliikenteen käyttö ei siis todennäköisesti lisäisi liikenteen järjestämisen kustannuksia vastaavassa suhteessa kuin matkamäärät lisääntyvät.

19 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 15 Seniorikansalaisten alennetun lipun hinnan toteuttaminen edellyttää lisärahoitusta joukkoliikenteelle tai vaihtoehtoisesti muiden asiakasryhmien lipun hintojen korottamista. Mahdollisuudet myöntää iäkkäille ikäperusteisia alennus- tai vapaalippuja riippuvat siitä, missä määrin Helsinki ja muut kunnat ovat valmiita lisäämään joukkoliikenteeseen kohdennettua tukea tai suuntaamaan sitä uudelleen. Alustavien laskelmien mukaan 75 vuotta täyttäneille myönnetty maksuton joukkoliikenne vähentäisi nykytilanteessa pääkaupunkiseudulla lipputuloja noin 9,5 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi noin 8,0 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Jos maksuton joukkoliikenne ulotettaisiin koskemaan 70 vuotta täyttäneitä, olisi lipputulomenetys ja lisärahoitustarve pääkaupunkiseudulla yhteensä 14,3 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi 11,9 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Tämän vuoksi subventiotarve kasvaisi jatkossa edelleen suuremmaksi. Ikäihmisten maksuttomaan joukkoliikenteeseen voitaisiin siirtyä vaiheittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ikäluokittain, esim. aloittamalla 80 vuotta täyttäneistä ja laajentamalla oikeutta nuorempiin ikäluokkiin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan muutama ikäluokka kerrallaan. Lisäsubvention tarve pienenee, mikäli ikäihmisille myönnetään maksuttomuuden sijaan oikeus alennuslippuun. Tämä lieneekin tarkoituksenmukaisin toteutusmalli. Liikennepoliittisesta näkökulmasta perusteltu ikä alennuksen myöntämiseksi olisi 70 vuotta. Ajo-oikeus (ajokortti) on pääsääntöisesti voimassa siksi, kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. Tämän jälkeen ajokorttilupa voidaan uudistamistapauksessa myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja ajo-oikeuden voimassaolon jatkamiseksi hakijan tulee esittää lääkärintodistus. Ajokortin uusimisen yhteydessä on luonteva hetki harkita liikkumisvalintoja ja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Liikennelaitos katsookin, että ensi vaiheessa ikäihmisten tariffin alennusta joukkoliikenteessä tulee valmistella siitä lähtökohdasta, että 70 vuotta täyttäneille tarjottaisiin 50 % edullisemmat hinnat.

20 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 16 Lipunhintojen alentaminen merkitsee lipputulojen pienentymistä, mutta samalla voidaan olettaa, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden matkustus lisääntyy. Kysyntäjoustotutkimusten perusteella voidaan arvioida, että lipputulomenetykset koko seudulla olisivat ratkaisun perusteella luokkaa 6,0 6,5 milj. euroa ja Helsingissä luokkaa 5,0 5,5 milj. euroa. Edellä kuvatun kaltaisten muutosten tekeminen pääkaupunkiseuduntaksa- ja lippujärjestelmään edellyttää valmistelua yhteisesti YTV:n ja muiden lippujärjestelmään kuuluvien kuntien kanssa. Liikennelaitos onkin käynnistämässä tällaisen valmistelutyön yhdessä YTV:n kanssa. Lähtökohtana on, että alennuskäytäntö on koko pääkaupunkiseudulla yhtenäinen. Yksityiskohtaisen valmistelun (ml. palvelutaso ja vaikutukset tariffitukeen ja/tai muiden käyttäjäryhmien lippujen hintoihin) pohjalta asia päätetään kunnissa myöhemmin. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin

21 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/ VASTAUS HELSINGIN ELÄKELÄISJÄRJESTÖT RY:N KIRJEESEEN KOSKIEN ELÄKELÄISTEN JOUKKOLIIKENNEVÄLINEIDEN MATKA- KUSTANNUKSIA HKL Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry esittää kirjeessään seuraavaa: Eläkeläisten joukkoliikennevälineiden matkakustannukset Helsingin väestöliikenteessä tapahtuu lähitulevaisuudessa huomattavia rakenteellisia muutoksia, sillä yli 65-vuotiaiden ikäihmisten osuus tulee nousemaan merkittävästi. Samanaikaisesti ikäihmiset tulevat käyttämään enenevässä määrin joukkoliikenteen välineitä osallistuessaan harrastustoimintoihinsa. Näiden toimintojen harrastamiselle löytyy esteitä. Yksi tällainen este on joukkoliikenteen korkeat matkalippujen hinnat. joukkoliikennevälineitä käyttää erityisesti ne ryhmät ikäihmisistä, joilla eläke on varsin pieni. Joukkoliikenteessä on alennuslipuilla huomioitu eräitä ryhmiä mm. opiskelijat, mutta ikäihmiset on jätetty ulkopuolelle. Onko tämä tasavertaista kohtelua, jota edellyttää jo maamme peruslakikin? Helsingin eläkeläisjärjestöt ry, yhdessä yhdeksän jäsenjärjestön kanssa esittää, että: Pikaisesti selvitetään mahdollisuudet ikäihmisten alennuslippujen myöntämisestä. Mielestämme lipun alennus tulisi olla 50 prosentin luokkaa. Alennuksen myöntäminen ei alentaisi liikennelaitoksen tulosta, koska matkustajien määrä tulisi nähdäksemme nousemaan alennusten myötä. Naapurimaamme Ruotsin pääkaupungin Tukholman ikäihmisiä suosivassa matkalippukäytännössä olisi esimerkki myös meidän lipunhinnoista päättäville.

22 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 18 Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Nykyinen lipun hintojen subventio ja alennuskäytännöt Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kausilipun subventio on normaalihintaisen lipun maksavalle n. 58 % eli varsin korkea. Tämän lisäksi annetaan kausi- ja arvolippuja hankkiville alennuksia eri perustein. Pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmässä ei ole käytössä ikään perustuvia lippuja lukuun ottamatta 7 16-vuotiaille myytäviä lastenlippuja. Helsingissä lasten kausi- ja arvolippujen alennus aikuisten lippuihin nähden on noin 60 %. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ns. sosiaalisin perustein alennuksia saavat 17 vuotta täyttäneet ovat: Opiskelija vuotta, 30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös. Alennus 50 % Eläkeläinen täysi kansaneläke. Alennus 50 % Eläkeläinen vähennetty kansaneläke. Alennus 25 % Invalidi liikuntahaitta tai näkövamma; haitta vähintään 55 % (Näkövamman osalta vähintään 75 %). Alennus 25 % Lisäksi vapaalippuja on myönnetty eräille asiakasryhmille, kuten sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit. Vammaispalvelu-, ja sosiaalihuoltolain piirissä olevien vapaaliput maksetaan liikenteen järjestäjille (HKL ja YTV) erillisen sopimuksen mukaisesti sosiaaliviraston toimesta. Edellä mainituista suuri osa on ikäihmisiä. Alennusten ulkopuolelle jäävät mm. työttömät, aikuis- ja jatkoopiskelijat. Muut eläkkeet vähentävät oikeutta kansaneläkkeeseen, joten merkittävä osa eläkeläisistä ei saa lainkaan kansaneläkettä eikä alennuslippuja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Alennusten laajentaminen koskemaan ikäihmisiä Liikennelaitos katsoo, että alennusten laajentaminen koskemaan iäkkäitä on liikenne- ja yhteiskuntapoliittisista syistä perusteltua. Väestön ikääntyessä joukkoliikenteen käytön tulisi tulevaisuudessa olla ikäihmisille houkuttelevampaa. Ikäihmisten matkalippujen edullisemman hinnoittelun vaikutus elämän laatuun olisi monella tavoin myönteinen. Liikenneturvallisuusnäkökulmasta autoilevia ikäihmisiä tulisi kannustaa siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Nykyistä parempi mahdollisuus matkustaa joukkoliikenteellä edistäisi myös itsenäisen toimintakyvyn ja siten henkisen vireyden säilyttämistä.

23 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 19 Ikäihmisten elämän laadun paranemisella voisi siten olla sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvua hillitsevä vaikutus. Ikäihmiset matkustavat pääsääntöisesti eri aikaan kuin joukkoliikenteen kysyntähuiput aamulla ja illalla ovat. Ikäihmisten lisääntyvä matkustaminen joukkoliikenteessä voisi siksi tasoittaa joukkoliikenteen kysyntävaihteluja ja siten mahdollistaa joukkoliikenteen nykyistä kustannustehokkaamman järjestämisen koko vuorokauden tasolla. Ikäihmisten lisääntyvä joukkoliikenteen käyttö ei siis todennäköisesti lisäisi liikenteen järjestämisen kustannuksia vastaavassa suhteessa kuin matkamäärät lisääntyvät. Seniorikansalaisten alennetun lipun hinnan toteuttaminen edellyttää lisärahoitusta joukkoliikenteelle tai vaihtoehtoisesti muiden asiakasryhmien lipun hintojen korottamista. Mahdollisuudet myöntää iäkkäille ikäperusteisia alennus- tai vapaalippuja riippuvat siitä, missä määrin Helsinki ja muut kunnat ovat valmiita lisäämään joukkoliikenteeseen kohdennettua tukea tai suuntaamaan sitä uudelleen. Alustavien laskelmien mukaan 75 vuotta täyttäneille myönnetty maksuton joukkoliikenne vähentäisi nykytilanteessa pääkaupunkiseudulla lipputuloja noin 9,5 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi noin 8,0 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Jos maksuton joukkoliikenne ulotettaisiin koskemaan 70 vuotta täyttäneitä, olisi lipputulomenetys ja lisärahoitustarve pääkaupunkiseudulla yhteensä 14,3 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi 11,9 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Tämän vuoksi subventiotarve kasvaisi jatkossa edelleen suuremmaksi. Ikäihmisten maksuttomaan joukkoliikenteeseen voitaisiin siirtyä vaiheittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ikäluokittain, esim. aloittamalla 80 vuotta täyttäneistä ja laajentamalla oikeutta nuorempiin ikäluokkiin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan muutama ikäluokka kerrallaan.

24 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 20 Lisäsubvention tarve pienenee, mikäli ikäihmisille myönnetään maksuttomuuden sijaan oikeus alennuslippuun. Tämä lieneekin tarkoituksenmukaisin toteutusmalli. Liikennepoliittisesta näkökulmasta perusteltu ikä alennuksen myöntämiseksi olisi 70 vuotta. Ajo-oikeus (ajokortti) on pääsääntöisesti voimassa siksi, kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. Tämän jälkeen ajokorttilupa voidaan uudistamistapauksessa myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja ajo-oikeuden voimassaolon jatkamiseksi hakijan tulee esittää lääkärintodistus. Ajokortin uusimisen yhteydessä on luonteva hetki harkita liikkumisvalintoja ja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Liikennelaitos katsookin, että ensi vaiheessa ikäihmisten tariffin alennusta joukkoliikenteessä tulee valmistella siitä lähtökohdasta, että 70 vuotta täyttäneille tarjottaisiin 50 % edullisemmat hinnat. Lipunhintojen alentaminen merkitsee lipputulojen pienentymistä, mutta samalla voidaan olettaa, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden matkustus lisääntyy. Kysyntäjoustotutkimusten perusteella voidaan arvioida, että lipputulomenetykset koko seudulla olisivat ratkaisun perusteella luokkaa 6,0 6,5 milj. euroa ja Helsingissä luokkaa 5,0 5,5 milj. euroa. Edellä kuvatun kaltaisten muutosten tekeminen pääkaupunkiseuduntaksa- ja lippujärjestelmään edellyttää valmistelua yhteisesti YTV:n ja muiden lippujärjestelmään kuuluvien kuntien kanssa. Liikennelaitos onkin ehdottanut kaupunginhallitukselle, että tällainen valmistelutyö käynnistetään yhdessä YTV:n kanssa. Lähtökohtana tulee olla, että alennuskäytäntö on koko pääkaupunkiseudulla yhtenäinen. Yksityiskohtaisen valmistelun (ml. palvelutaso ja vaikutukset tariffitukeen ja/tai muiden käyttäjäryhmien lippujen hintoihin) pohjalta asia päätetään kunnissa myöhemmin. Ehdotus Lautakunta päättänee kehottaa liikennelaitosta antamaan Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:lle asiasta esityksen mukaisen vastauksen. Lisätiedot: Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin

25 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/ LAUSUNTO VANTAAN JUNA-ASEMIEN KEHITTÄMISSELVITYKSES- TÄ HKL Halke / YTV ja Vantaan kaupunki ovat syksyllä 2007 yhdessä teettäneet kehittämisselvityksen Vantaan juna-asemista. Selvityksen tavoitteena on ollut esittää ja suunnitella kehitysideoita viidelle Vantaan lähijunaasemalle: Myyrmäki, Martinlaakso, Louhela, Koivukylä ja Korso. Keväällä 2007 valmistui liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta vastaava selvitys kuudesta Helsingin lähijunaasemasta: Huopalahti, Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano, Malmi ja Puistola. Vantaan juna-asemien kehittämisselvitys liittyy läheisesti Vantaan linjastosuunnitelmaan , johon kuuluu oleellisena osana junaliikenteen vahvistaminen ja bussiliikenteen lisääminen syöttöliikenteenä juna-asemille. Selvityksessä on esitetty kolmelle asemalle bussiterminaalin rakentamista tai jo olemassa olevan kunnostamista. Kaikille asemille on esitetty parannusideoita sähköiseen ja kiinteään informaatioon, valaistukseen, esteettömyyteen, turvallisuuteen, kunnossapitoon ja oheistoimintaan. Henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen tuodaan selvityksessä myös esiin. Selvityksessä on esitetty yksittäisiä kehitysideoita myös Tikkurilan ja Vantaankosken asemille. YTV:n hallitus on pitämässään kokouksessa päättänyt lähettää Vantaan juna-asemien kehittämisselvityksen lausunnolle Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeille, Ratahallintokeskukselle ja VR Osakeyhtiölle.

26 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 22 Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Vantaan juna-asemien kehittämisselvitys on pääpiirteittäin yhdensuuntainen Helsingin kuudesta lähijuna-asemasta tehdyn kehittämisselvityksen kanssa. Myös Helsingin selvityksessä esitetään samankaltaisia parannuksia tarkasteltavien asemien sähköiseen ja kiinteään informaatioon, valaistukseen, esteettömyyteen, turvallisuuteen, kunnossapitoon ja oheistoimintaan. Myös liityntäpysäköintiin sekä autojen että polkupyörien osalta on kiinnitetty erityisestä huomiota myös Helsingin asemien kehityssuunnitelmissa. Selvityksissä esitetyt toimenpiteet nostavat junalla matkustamisen ja näihin matkoihin liittyvien matkaketjujen palvelutasoa Helsingissä ja Vantaalla sekä yhdenmukaistavat asemilla saatavaa informaatiota, palveluita sekä laatutasoa yleisemminkin. Kaiken kaikkiaan Helsingin ja Vantaan lähijuna-asemien kehittämisselvitykset antavat yhdessä selkeän kuvan, miten Kehärataan liittyviä asemia on tarpeen kehittää. Selvitykset muodostavat hyvän kokonaisuuden. Monet esitetyistä parannustoimenpiteistä voitaneen hoitaa yhteistyönä Helsingin ja Vantaan kesken. Liikennelaitoksella ei ole huomautettavaa selvityksestä. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Lepistö Ville, projekti-insinööri, puhelin LIITE Kalvosarja Vantaan juna-asemien kehittämisselvityksestä

27 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/ LAUSUNTO VANTAAN LINJASTOSUUNNITELMAN EHDO- TUKSESTA HKL Halke / (Määräaika ) Hallintokeskus on pyytänyt joukkoliikennelautakunnan lausuntoa YTV:n ja Vantaan kaupungin yhteistyönä valmistellusta Vantaan linjastosuunnitelman ehdotuksesta. Ehdotuksen pohjana on ollut keväällä 2007 esitelty linjastosuunnitelma luonnos , jota on palautteiden sekä virallisten lausuntojen jälkeen merkittävästi uudistettu. Joukkoliikennelautakunta antoi edellisestä suunnitelmaluonnoksesta lausuntonsa Pääperiaatteena linjastosuunnitelmassa on tukeutua enemmän raideliikenteeseen, jota bussiliikenteen liityntälinjasto täydentää. Tavoitteena on hyvien raideliikenneyhteyksien hyödyntämisen lisäksi selkeyttää linjastoa, nopeuttaa matka-aikoja, parantaa liikennöinnin luotettavuutta ja ottaa huomioon myös ympäristönäkökulmat entistä enemmän. Linjastosuunnitelmaehdotuksessa esitetään linjaston kehittämisen vuosittainen toteuttamisohjelma kohti Kehäradan käyttöönottotilannetta. Suunnitelman tavoitetilanne on junaliikenteen käynnistyminen Kehäradalla noin vuonna Vantaan linjastosuunnitelmaehdotuksessa on Helsingin keskustaan päättyviä suoria seutulinjoja säilytetty suurimmista keskuksista ja työpaikka-alueilta enemmän kuin vuoden takaisessa linjastoluonnoksessa Bussiliikenteen vuotuiset kokonaiskustannukset vähenevät ehdotuksen mukaan noin 6 milj. euroa vuoteen 2013 mennessä verrattuna nykytyyppiseen linjastorakenteeseen, jossa maankäytön muutosten edellyttämä tarjonnan lisäys (10 %) on otettu huomioon. Junaliikenteen osalta kustannukset kasvavat nykytilanteeseen nähden noin 1,5 milj. euroa. Lisäksi Kehäradan junaliikenteen käynnistyminen vuonna 2013 lisää junaliikenteen liikennöintikustannuksia noin 7 milj. eurolla vuositasolla. Suunnitelmaehdotuksen mukaan liikennöintikustannukset kasvavat siis yhteensä noin 2,5 milj. eurolla vuositasolla.

28 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 24 Vantaan linjastosuunnitelman ehdotuksen esittelykalvosarja on esityslistan liitteenä. Linjastosuunnitelman ehdotusta esitellään YTV:n internet-sivuilla osoitteessa: Linjastosuunnitelman ehdotuksen raportti löytyy osoitteesta: A6DB0988A34D/0/VanLi_netti.pdf Liikennelaitos esittää asiasta seuraavaa: Vantaan linjastosuunnitelman ehdotuksen tärkeimpänä tavoitteena on ollut liityntäliikenteen ja junan käytön lisääminen Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla. Tavoite on pääkaupunkiseudulla yhteisesti hyväksytyn raskasta raideliikennettä suosivan joukkoliikennestrategian mukainen. Uudessa linjastosuunnitelmaehdotuksessa on Helsingin keskustaan päättyviä suoria seutulinjoja säilytetty suurimmista keskuksista ja työpaikka-alueilta selvästi enemmän kuin vuoden takaisessa linjastoluonnoksessa. Tämä on hyvä muutos varsinkin niiden matkustajien kannalta, joiden matka suuntautuu muualle kuin Helsingin rautatieasemien läheisyyteen. Jatkosuunnittelussa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota seudullisten bussilinjojen tarjonnan mitoitukseen. Seutulinjoilla on joillakin päätiesuunnilla merkittävä rooli helsinkiläisten matkustajien liikkumisessa Helsingin sisällä. Jos seutulinjojen vuoromäärää vähennetään liikaa, saatetaan Helsingin sisäistä liikennettä joutua vastaavasti lisäämään siten, että kokonaisuutena liikennöintikustannukset kasvavat. Kustannusriski sisältyy myös siihen, että matkustajat eivät siirry käyttämään liityntälinjoja ja junaa siinä laajuudessa kuin suorilta bussilinjoilta vähennetty vuorotarjonta edellyttäisi. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin LIITE Ehdotus Vantaan linjastosuunnitelmaksi , esittelykalvot

29 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/ LAUSUNTO YTV:N SEKÄ ESPOON, KAUNIAISTEN JA VANTAAN KAUPUNKIEN ILMANSUOJELUN TOIMINTAOHJELMIEN LUONNOK- SISTA HKL Halke / (Määräaika ) YTV:n hallitus pyytää lausuntoa pääkaupunkiseudun ilmansuojelun toimintaohjelmista. Lausuntopyyntö koskee YTV:n, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan ilmansuojelun toimintaohjelmia. Ilmanlaadun raja-arvot on annettu ilmanlaatuasetuksessa (711/2001). Asetuksen mukaan kunta on velvollinen laatimaan ohjelmia tai suunnitelmia raja-arvojen ylittyessä tai ollessa vaarassa ylittyä. Pääkaupunkiseudulla on ilmanlaadun mittauksin todettu hengitettäville hiukkasille ja typpidioksidille annettujen raja-arvojen ylityksiä Helsingissä. Tästä syystä YTV, Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa ovat laatineet ilmansuojelun toimintaohjelmat vuosille Lisäksi YTV on laatinut ohjelmille yhteisen tausta-aineiston Ilmanlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät pääkaupunkiseudulla. Raportti on saatavissa internet-osoitteesta --> tietoa ilmansuojelusta --> ilmansuojeluohjelma. Raporttiin on koottu taustatietoja pääkaupunkiseudusta, ilmanlaadusta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Lisäksi raporttiin on sisällytetty tietoja ilmanlaatuun liittyvistä lainsäädännöstä, kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisista ja alueellisista strategioista ja ohjelmista. Raportissa esitetyt tiedot ovat kuntakohtaisten toimintaohjelmien tausta-aineistoa. YTV:n hallitus pyytää yksilöimään minkä kaupungin ohjelmaa lausunto koskee ja mihin toimenpiteeseen se kohdistuu. Lausunnonpyytäjä toivoo kannanottoja erityisesti ilmanlaadun parantamiseksi esitetyistä tavoitteista ja toimenpiteistä sekä toimintaohjelmien tausta-aineistoista.

30 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 26 Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Ilman epäpuhtauspitoisuuksia koskevan ilmanlaatuasetuksen mukaan kunta on velvollinen laatimaan ohjelmia tai suunnitelmia raja-arvojen ylittyessä tai ollessa vaarassa ylittyä. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittauksissa on havaittu Helsingissä tapahtuneen typpioksidin sekä hengitettävien hiukkasten hyväksyttävien pitoisuuksien ylityksiä. Ylityksiä on mitattu Helsingin vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa sekä keskustan vilkasliikenteisimmillä alueilla. Ylitysalueet ovat tyypillisesti vilkkaasti liikennöityjä ja niissä rakennukset heikentävät ilmansaasteiden laimenemista. Typpidioksidin vuosiraja-arvon ylityksiä on mitattu Mannerheimintien mittausasemalla sekä Runeberginkadulla, Hämeentiellä ja Töölöntullissa. Ylityksiä on mitattu vuosina 2003, Raja-arvon arvioidaan ylittyvän Helsingissä kapeissa katukuiluissa, joiden liikennemäärät ovat yli ajoneuvoa vuorokaudessa ja leveissä katukuiluissa, joiden liikennemäärät ovat yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällaisia katuosuuksia arvioidaan Helsingissä olevan noin kahdeksan kilometriä. Hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin vuorokausipitoisuuksia koskevat kansalliset ohjearvot ylittyvät myös paikoin Espoossa ja Vantaalla. Helsinki, YTV, Espoo, Kauniainen ja Vantaa ovat laatineet kuntakohtaiset ilmansuojelun toimintaohjelmat vuosille Toimintaohjelmat perustuvat pääkaupunkiseudun ilmansuojeluohjelmaan. Toimenpideohjelmien tavoitteena on, että ilman epäpuhtauksien pitoisuudet alenevat pysyvästi raja-arvojen alapuolelle. Lisäksi tavoitteena on yleisesti ilmanlaadun parantaminen ja ilman epäpuhtauksien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Kuntakohtaisen toimintaohjelman lisäksi on laadittu erillinen seutuliikennettä koskeva seudullisen joukkoliikenteen poikkeusliikennesuunnitelma typpidioksidin varalle ja kaupunginhallituksen hyväksymä Helsingin kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkillisen kohoamisen varalle.

31 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 27 YTV:n ilmansuojelun toimintaohjelma YTV:n toimenpiteet on jaoteltu yhteentoista kokonaisuuteen. YTV:n ilmasuojelua edistävät toimenpidekokonaisuudet ovat: 1) Ilmanlaadun seuranta pääkaupunkiseudulla 2) Ilmanlaadun koulutus 3) Ilmanlaadun tutkimus 4) Ilmanlaadun suunnittelu 5) Ilmansuojelu liikennejärjestelmätasolla 6) Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen ja isot kehittämishankkeet 7) Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistäminen 8) Liikkumisen ohjaus 9) Vähäpäästöisyyden edistäminen 10) Liikennettä ja liikkumista koskevat tutkimukset 11) Ilmanlaadun poikkeustilanteiden huomiointi. YTV:n Liikenteen, Jätehuollon sekä Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueille esitetään toimintaohjelmassa yhteensä 29 toimenpidettä ilmanlaadun parantamiseksi. Ohjelmassa on nostettu esille tärkeimpänä pidetyt kymmenen ensisijaista toimenpidettä. Nämä ovat: Liikenteen päästöjä ja ilmanlaatuvaikutuksia koskeviin tutkimuksiin osallistuminen (myös katupöly) Asukkaiden ilmanlaatutietoisuuden edistäminen Pienhiukkasia koskevien tutkimushankkeiden edistäminen Ilmanlaatuyhteistyön kehittäminen kaupunki- ja liikennesuunnittelijoiden kanssa Pääkaupunkiseudun ilmansuojelun edistäminen liikennejärjestelmäsuunnittelulla Kestävän yhdyskuntarakenteen edistäminen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksien turvaaminen Infrastruktuurin kehittäminen Joukkoliikenteen palvelutarjonnan ja linjaston kehittäminen Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen Vähäpäästöisten ajoneuvojen ja polttoaineiden käytön edistäminen bussiliikenteessä ja jätekuljetuksissa YTV:n ilmansuojeluohjelman toimenpiteet tukevat pääkaupunkiseudun ilmansuojelun toimintaohjelmien visio 2016 saavuttamista. YTV:n toimintaohjelma on lähtökohdiltaan samankaltainen ja sisällön osalta pääpiirteiltään samankaltainen ja ristiriidaton Helsingin kaupungin vuosille laatiman toimintaohjelman kanssa.

32 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 28 Ohjelman yksittäisten toimenpiteiden osalta yhteistyötahoksi tulee nimetä myös HKL toimenpiteisiin: 1.4 Kehitetään ilman epäpuhtauksien päästöarvioita, 1.8 Edistetään asukkaiden tietoisuutta ilmanlaadusta, 1.10 Edistetään liikenteen ilmanlaatuvaikutuksia koskevia tutkimuksia, 2.3 Kehitetään infrastruktuuria ja 2.8 Tiedotetaan ja kampanjoidaan joukkoliikenteeseen liittyvistä aiheista. Espoon ilmansuojelun toimenpideohjelma vuosille Espoon ilmansuojeluohjelma on osa YTV:n koordinoimaa koko pääkaupunkiseudun ohjelmaa. Espoon tavoitteet ja visio ovat samat kuin YTV:n ohjelmassa. Espoon ohjelmassa painottuu muita kaupunkeja enemmän ajoneuvoliikenteen muuta pääkaupunkiseutua voimakkaampi kasvu. Espoon toimenpideohjelman kohdissa 6) Julkisen poikittaisliikenteen kehittäminen, 7) Raideliikenteen kehittäminen, 9) Joukkoliikenteen matkustajainformaation ja aikataulutiedon parantaminen sekä 11) Liikennevirtojen ohjaus tulee yhteistyötahoksi nimetä myös HKL. Kauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelma Kauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelma vuosille on osa YTV:n koordinoimaa pääkaupunkiseudun toimintaohjelmaa. Kauniaisten tavoitteet ja visio ovat samat kuin YTV:n ohjelmassa. Kauniaisten toimenpideohjelman kohdissa 5) Julkisen poikittaisliikenteen kehittäminen, 8) Liikennevirtojen ohjaus sekä 9) Joukkoliikenteen turvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen tulee yhteistyötahoksi nimetä HKL. Vantaan kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma Vantaan ilmansuojelun toimintaohjelma vuosille on osa YTV:n koordinoimaa pääkaupunkiseudun toimintaohjelmaa. Vantaan tavoitteet ja visio ovat pääperiaatteiltaan samat kuin YTV:n ohjelmassa. Vantaan toimenpiteissä painottuvat liikenteen (ml. lentokentän liikenteen) ilmanlaatua heikentäviin tekijöihin vaikuttaminen ja maankäytön tiivistäminen.