Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Kaupunkikehityslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Transkriptio

1 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Aika , klo 17:15-18:58 Paikka Seutulantalo, kokoushuone Eero Käsitellyt asiat 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 30 Ilmoitusasiat Kaupunkikuvallinen lausunto osoitteeseen Välskärinkatu 31 A ja B suunnitelluista asuinkerrostaloista Kaupunkikehityslautakunnan päätös organisaatiorakenteesta ja toimivallan edelleen siirtämisestä Katuvalaistuksen huolto- ja ylläpitopalvelut - poissulkupäätös (ei vielä julkinen, JulkiL 7 2 mom) 34 Katuvalaistuksen huolto- ja ylläpitopalvelut (ei vielä julkinen, JulkL 7 2 mom.) 35 Järvenpään pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman hyväksyminen 36 Järvenpään yleiskaava 2040 Lisäpykälät 37 LISÄPYKÄLÄ: Järvenpään uusi strategia ja sen käsittelyprosessi

2 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Saapuvilla olleet jäsenet Pirjo Komulainen, puheenjohtaja Antti Heikkilä, 1. varapuheenjohtaja Hilppa Loikkanen Kaisa Saarikorpi Laura Virkkunen Liina-Lyydia Jämsä Markku Tenhunen Mikko Vesterinen Pekka Luuk Petri Perta Lasse Puttonen Minna-Maria Solanterä Muut saapuvilla olleet Laura Kattelmäki, lakimies, sihteeri Jouni Vastamäki, johtava rakennustarkastaja Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, esittelijä Kaarina Laine, kaupunkitekniikan johtaja Julia Pesonen Henrik Heikkinen Mari Karsio, erityisasiantuntija, poistui 18:36 Marko Kauppinen, elinvoimajohtaja, poistui 18:36 Martina Jerima, hankekehityspäällikkö, saapui 17:18, poistui 18:08 Timi Veikkolainen, liikennesuunnittelija, saapui 17:21, poistui 18:08 Selonen Kari, Arkkitehtipalvelu Oy, saapui 18:10, poistui 18:21 Palo Niko, Strafica Oy, saapui 17:22, poistui 18:08 Hannele Selin, saapui 18:50 Poissa Pekka Heikkinen Sari Holi Tapio Rantanen Tuomas Raejärvi Petri Graeffe Helinä Perttu, hallituksen puheenjohtaja Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Allekirjoitukset Pirjo Komulainen Puheenjohtaja Laura Kattelmäki Sihteeri

3 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40)

4 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Käsittely Puheenjohtaja tiedusteli kokoukselta, että sopiiko sille, että käsitellään ensimmäisenä pykälä 35, sitten pykälä 37 ja tämän jälkeen loput pykälät järjestyksessä. Tämä sopi kokoukselle. Päätös Hyväksyttiin.

5 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) 30 Ilmoitusasiat Valmistelija / lisätiedot: Satu Hänninen Iltakoulu - Tiedoksi KH 66 Sitovuusajan jatkaminen kiinteistön myyminen, Välskärinkatu 29 KH 67 Järvenpään kaupungin kaluston, lisälaitteiden ja pienkaluston 2019 myynti ja poistaminen KH 68 Vuoden 2019 talousarvion muuttaminen: Rantakatu- Sibeliuksenväylä KH 69 Tontin vuokraaminen päiväkotitoimijalle osoitteessa Maahisentie 2 KV 3 Järvenpään kaupungin maapoliittisen ohjelman hyväksyminen Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

6 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) 31 Kaupunkikuvallinen lausunto osoitteeseen Välskärinkatu 31 A ja B suunnitelluista asuinkerrostaloista JARDno Valmistelija / lisätiedot: Jouni Vastamäki jouni.vastamaki@jarvenpaa.fi johtava rakennustarkastaja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 22 :n mukaan kaupunkikehityslautakunta käsittelee rakennuslupien käsittelyyn liittyvät merkittävät kaupunkikuvalliset asiat. Lausuntoa pyydetään osoitteeseen Välskärinkatu 31 A ja B suunnitelluista asuinkerrostaloista. Asemakaavaan liittyvä aineisto löytyy kaupungin verkkosivuilta osoitteesta - Välskärinkatu, _ korttelit_ 724_ ja_ 762_ sekä_ puistoalueet- - /sivu.tmpl?sivu_ id=8761 Liitteenä pääpiirustus- ja näkymä luonnoksia. Pääsuunnittelija esittelee suunnitelmia kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Päätösesitys annetaan kokouksessa. Käsittely Pykälän 35 käsittelyn jälkeen puheenjohtaja tiedusteli kokoukselta, voidaanko sittenkin käsitellä pykälä 31 pykälän 35 jälkeen, sillä asiaa on tulossa esittelemään ulkopuolinen asiantuntija. Käsittelyjärjestyksen muuttaminen sopi kokoukselle. Asiaa oli esittelemässä (henkilötiedot poistettu) Arkkitehtipalvelu Oy:stä. Käsittelyn kuluessa johtava rakennustarkastaja ehdotti, että kaupunkikehityslautakunta päättää todeta kaupunkikuvallisena lausuntonaan seuraavaa: "Suunnitelma on voimassa olevan asemakaavan ja sitä täydentävän rakentamistapaohjeistuksen mukainen. Meluseinän suunnittelussa tulee myös huomioida rakentamistapaohjeen ohjeistus toteutuksesta ja kytkeytymisestä naapuritonttiin. Päätös Hyväksyttiin kokouksessa esitetyn päätösehdotuksen mukaisesti. Tiedoksi (henkilötiedot poistettu) Arkkitehtipalvelu Oy

7 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Kaupunkikehityslautakunta, 19, Kaupunkikehityslautakunta, 68, Kaupunkikehityslautakunta, 94, Kaupunkikehityslautakunta, 108, Kaupunkikehityslautakunta, 32, Kaupunkikehityslautakunnan päätös organisaatiorakenteesta ja toimivallan edelleen siirtämisestä JARDno Kaupunkikehityslautakunta, , 19 Valmistelijat / lisätiedot: Annika Allen annika.allen@jarvenpaa.fi hallintoasiantuntija Uuden kuntalain voimaan tulleiden säännösten mukaan kunnassa on yksi hallintosääntö, jossa määritellään mm. lautakuntien tehtävät. Hallintosäännön 29 :n mukaan viranomainen voi siirtää sille määrättyä toimivaltaa tietyiltä osin edelleen alaiselleen viranomaiselle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää edelleen siirtää toimivaltaa. Hallintosäännön 18 :n lautakuntien yleisenä tehtävänä on päättää toimintansa tarkoituksenmukaisesta organisoinnista ja toimivaltajaosta. Tällä dokumentilla määritellään kaupunkikehityslautakunnan toimivallan edelleen siirtäminen ja toiminnan tarkoituksenmukainen organisoiminen. Muutos palvelualueeksi Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi päätöksellään Kaupunkikehityksen muuttamisen palvelualueeksi lukien. Muutos palvelualueeksi edellyttää muutoksia toimivallan edelleen siirtämisen ja organisaatiorakenteen dokumentteihin. Organisaatiorakennemuutos Järvenpään kaupunginhallitus on päättänyt , että Kaupunkitekniikan kunnossapitopalvelut - yksikön palvelutuotannon ulkoistaminen käynnistetään liikkeenluovutuksen periaatteella siten, että yhden tai useamman palveluntuottajan toiminta käynnistyy Järvenpään kunnossapitopalvelut - yksikön toiminta lakkaa omana työnä, kun yhden tai useamman palveluntuottajan kanssa on tehty sopimus. Kaupunkitekniikan organisaatiorakennemuutos perustuu kaupunginhallituksen tekemään päätökseen ja sillä valmistaudutaan päätöksen mukaiseen liikkeenluovutukseen.

8 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Kunnossapitopalvelut - yksikön tehtävien uudelleenjärjestelyinä koskien liikkeenluovutusta Kaupunkitekniikan avainalueelle perustetaan Ylläpito- ja huoltopalvelut - yksikkö. Ylläpito- ja huoltopalvelut - yksikköön sijoittuvat palvelutuotannon hankinta- ja valvontatehtävät, viranomaistoiminta, kunnossapidon lupapalvelut ja jätehuollon tehtävät. Ylläpito- ja huoltopalvelut - yksikköön tulevat sijoittumaan ylläpidon rakennuttajapäällikkö, ylläpidon työpäällikkö ja aluevalvoja sekä kunnossapitopalvelut- yksiköstä siirtyvät tiemestari, projektipäällikkö ja kunnossapidon lupavalvoja. Ylläpito- ja huoltopalvelut- yksikön kokonais- htv on kuusi (6) työntekijää. Lisäksi kunnossapitopalvelut - yksiköstä siirtyy kaksi (2) työntekijää, ns. huoltoryhmä, rakentamispalvelut - yksikköön. Näiltä osin rakentamispalvelujen toiminta laajenee äkillisiin ja pieniin infran ylläpito- ja huoltotehtäviin. Uutta perustettavaa yksikköä ja kunnossapitopalvelut- yksikköä johtaa Ylläpidon rakennuttajapäällikkö. Kunnossapitopalvelut - yksikön työntekijöiden lähiesimiehenä toimii tiemestari liikkeenluovutukseen saakka. Kunnossapitopalvelut - yksikön henkilöstön kanssa on tehty vuonna 2017 osaamiskartoitus ja käyty henkilökohtaiset yhteistoimintakeskustelut edellä esitetyistä palvelutuotannon muutoksista. Infran ylläpidon ja huollon palvelutuotannon muutos toimeenpannaan organisaatiorakennemuutospäätöksen voimaantulon jälkeen. Ehdotus Esittelijä: Olli Keto- Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Kaupunkikehitys yksikön organisaatiomuutoksen sekä palvelualuemuutoksen johdosta tehdyt korjaukset hyväksymällä liitteen 1 mukaiseen Kaupunkikehitys- yksikön organisaatiorakenteen ja toimivallan edelleen siirtyminen dokumenttiin merkityt muutokset valtuuttaa elinkeinojohtajan tekemään liitteen 1 dokumenttiin teknillisluontoisia korjauksia että liitteen 1 mukaiset muutokset tulevat voimaan lukien. Käsittely Käsittelyn aikana kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkohin: elinkeinojohtajan päätösvaltaan liittyvät säännökset elinkeino- ja kehittämispalveluiden HTV- muutos vuodesta 2017 ( HTV 27) vuoteen 2018 (HTV 14, 8)

9 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Käsittelyn jälkeen puheenjohtaja totesi, sitä lautakunnalta kysyttyään, että lautakunta muutoin hyväksyi esittelijän ehdotuksen paitsi edellä käsittelystä kirjattujen seikkojen osalta, miltä osin asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Päätös Kaupunkikehityslautakunta päätti hyväksyä Kaupunkikehitys yksikön organisaatiomuutoksen sekä palvelualuemuutoksen johdosta tehdyt korjaukset hyväksymällä liitteen 1 mukaiseen Kaupunkikehitys- yksikön organisaatiorakenteen ja toimivallan edelleen siirtyminen dokumenttiin merkityt muutokset muutoin paitsi elinkeinojohtajan päätösvaltaan liittyvien säännösten ja tukiaineistossa esitetyn elinkeino- ja kehittämispalvelujen HTV- muutoksen vuodesta 2017 (HTV 27) vuoteen 2018 (HTV 14, 8) osalta valtuuttaa elinkeinojohtajan tekemään liitteen 1 dokumenttiin teknillisluontoisia korjauksia että liitteen 1 mukaiset muutokset tulevat voimaan lukien. palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi elinkeinojohtajan päätösvaltaan liittyvien säännösten ja tukiaineistossa esitetyn elinkeino- ja kehittämispalvelujen HTV- muutoksen vuodesta 2017 (HTV 27) vuoteen 2018 (HTV 14, 8) osalta Kaupunkikehityslautakunta, , 68 Valmistelijat / lisätiedot: Annika Allen annika.allen@jarvenpaa.fi hallintoasiantuntija Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan hallintosääntöuudistuksen yhteydessä muuttaa Kaupunkikehitysyksikön palvelualueeksi. Tämä päätös käynnisti palvelualuejohtajan (kaupunkikehitysjohtaja) viran perustamisen. Kaupunginhallitus perusti kyseisen viran Kaupunkikehitysjohtajan viran tehtäviksi siirtyivät aikaisemmin elinkeinojohtajan virkaan sisältyneet tehtävät eli koko Kaupunkikehityksen johtaminen, joka on pitänyt sisällään mm. Kaupunkikehityksen avainalueiden asiakkuusjohtajien ja Järvenpään Veden toimitusjohtajan esimiehenä toimimisen sekä Kaupunkikehityksen esikunnan johtamisen. Kaupunkikehitysjohtaja vastaa palvelualueensa toiminnan kehittämisestä, taloudesta ja henkilöstöstä.

10 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Koska merkittävä osa elinkeinojohtajan virkaan sisältyneistä tehtävistä siirtyi uuden kaupunkikehitysjohtajan viran tehtäviksi kaupunginhallitus päätti lakkauttaa Elinkeinojohtajan viran ja :ssä 121 perustaa kokonaan uuden elinvoimajohtajan viran. Edellä mainitut muutokset on huomioitu Kaupunkikehityksen organisaatiota ja toimivaltojen siirtoa koskevassa asiakirjassa "Kaupunkikehityksen palvelualueen organisaatiorakenne ja viranhaltijoiden päätösvalta" (liitteenä). Lisäksi ehdotetaan, että Elinkeino ja kehittämispalvelut - avainalueen nimi muutetaan vastaamaan paremmin avainalueen sisältöä. Ehdotus uudeksi avainalueen nimeksi on: Elinvoima, asuminen ja kehittäminen. Lisäksi ehdotetaan, että Asuminen muutetaan omaksi toimintayksiköksi avainalueen sisällä. Myös Työllisyyspalveluiden päällikön päätösvaltarajoja ehdotetaan täsmennettävän liitteen mukaisella tavalla. Ehdotus Esittelijä: Olli Keto- Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Kaupunkikehityksen palvelualueen organisaatiorakenne ja viranhaltijoiden päätösvalta - asiakirjaan tehdyt muutokset valtuuttaa kaupunkikehitysjohtajan tekemään dokumenttiin tarvittaessa teknisiä korjauksia että liitteen mukaiset muutokset tulevat voimaan alkaen. Käsittely Käsittelyn aikana esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotukseen lisätään seuraava lause: "Elinvoima, asuminen ja kehittäminen - avainaluetta johtaa kaupunkikehitysjohtaja sijaisenaan kaavoitusjohtaja siihen asti, kunnes elinvoimajohtaja on aloittanut virassaan." Päätös Hyväksyttiin esittelijän muuttuneen ehdotuksen mukaisesti. Kaupunkikehityslautakunta, , 94 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Väisänen Kuntouttava työtoiminta on ollut osa Työllisyyspalveluiden toimintaa Kaupunkikehityksen palvelualueella. Kaupunkikehityksen lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu lisäksi osana Nuorisopalveluiden ja Sosiaalisen kuntoutuksen yksikön toimintaa. Kuntouttava työtoiminta siirtyy Keski- Uudenmaan sote kuntayhtymän tuotettavaksi palveluksi alkaen. Jotta palvelu voidaan siirtää liikkeenluovutuksen yhteydessä yhtenäisenä kokonaisuutena, on nämä toisistaan erillään olleet, samaa palvelua tuottaneet toiminnot ja henkilöstö liitettävä

11 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi henkilöstö siirtyy osaksi Sosiaalisen kuntoutuksen yksikköä, jolloin Työllisyyspalveluista siirtyy kaksi työntekijää Sosiaalisen kuntoutuksen yksikköön, osaksi kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuutta. Kaupunkikehityksen lautakunta on päättänyt edellisen kerran Työllisyyspalvelun päällikön päätösvaltarajoista Jotta Sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö pystyy päättämään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksista sekä kolmannelle sektorille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä maksettavien tukien myöntämisestä, tulee Työllisyyspalveluiden päällikön päätösvallasta poistaa nämä edellä mainitut asiat ja siirtää ne Sosiaalisen kuntoutuksen yksikön päällikön päätettäväksi mikäli kaupunginvaltuusto päättää talousarviomuutoksesta ehdotetulla tavalla. Muilta osin palvelualueen toimintasääntöön ei tule muutoksia. Ehdotus Esittelijä: Olli Keto- Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Kaupunkikehityksen palvelualueen viranhaltijoiden päätösvalta - asiakirjaan tehdyt muutokset Työllisyyspalvelun päällikön osalta. valtuuttaa kaupunkikehitysjohtajan tekemään dokumenttiin tarvittaessa teknisiä korjauksia että liitteen mukaiset muutokset tulevat voimaan alkaen. Päätös Hyväksyttiin Kaupunkikehityslautakunta, , 108 Valmistelijat / lisätiedot: Olli Keto- Tokoi olli.keto- tokoi@jarvenpaa.fi kaupunkikehitysjohtaja Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan hallintosääntöuudistuksesta alkaen.

12 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Sote- palveluiden siirtyminen kuntayhtymään ja Uusi Kunta - hanke edellyttävät palvelualueiden uudelleen tarkastelua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue siirtyy kokonaisuudessaan kuntayhtymään ja siten pois kaupungin organisaatiosta. Jäljelle jäävät palvelualueet ovat: Hyvinvoinnin palvelualue (entinen Lasten ja nuorten palvelualue) Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue (ent. Sivistyksen ja vapaa- ajan palvelualue) Kaupunkikehityksen palvelualue Edellä mainitut muutokset on huomioitu Kaupunkikehityksen organisaatiota ja toimivaltojen siirtoa koskevassa asiakirjassa "Kaupunkikehityksen palvelualueen organisaatiorakenne ja viranhaltijoiden päätösvalta" (liitteenä). Lisäksi ehdotetaan, että Elinvoima, asuminen ja kehittäminen- avainalueen nimi muutetaan vastaamaan paremmin avainalueen sisältöä. Ehdotus uudeksi avainalueen nimeksi on: Elinvoima, asuminen ja hankekehittäminen. Kaupunkitekniikan avainalueen toimintayksikkö Kunnossapitopalvelut lakkautetaan alkaen, jolloin nykyinen kunnossapitopalvelut ulkoistetaan kokonaisuudessaan. Avainalueen Infran ylläpito- ja huoltopalvelut toimintayksikkö jatkaa avainalueen vastuulla olevia yleisten alueiden kunnossapitotehtäviä uuden palvelutuottajan kanssa. Yksikön tehtäviä ovat mm. yleisten alueiden kunnossapidon järjestäminen ja valvontatehtävät, katulupien käsittely ja valvonta, infrao maisuudenhallintajärjestelmän ylläpitotehtävät, romuajoneuvojen käsittely, jätehuollon tehtävät, maankaatopaikan hallinta sekä valvonta- ja laskutus. Ehdotus Esittelijä: Olli Keto- Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Kaupunkikehityksen palvelualueen toimivallat ja viranhaltijoiden päätösvalta - asiakirjan valtuuttaa kaupunkikehitysjohtajan tekemään dokumenttiin tarvittaessa teknisiä korjauksia että liitteen mukaiset muutokset tulevat voimaan alkaen. Päätös Hyväksyttiin Kaupunkikehityslautakunta, , 32

13 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Valmistelija / lisätiedot: Annika Allen Liitteet 1 Toimivallat Kaupunkikehitys_ Kaupunkitekniikan organisaatiorakennemuutos perustuu kaupunginhallituksen tekemään päätökseen liikkeenluovutuksesta. Kaupunkitekniikan avainalueen toimintayksikkö Kunnossapitopalvelut lakkautetaan alkaen, jolloin nykyinen kunnossapitopalvelut ulkoistetaan kokonaisuudessaan. Avainalueen Infran ylläpito- ja huoltopalvelut toimintayksikkö jatkaa avainalueen vastuulla olevia yleisten alueiden kunnossapitotehtäviä uuden palvelutuottajan kanssa. Yksikön tehtäviä ovat mm. yleisten alueiden kunnossapidon sekä huollon ja ylläpidon järjestäminen ja valvontatehtävät, katulupien käsittely ja valvonta, infraomaisuudenhallintajärjestelmän ylläpitotehtävät, romuajoneuvojen käsittely, jätehuollon tehtävät ja maankaatopaikan hallinta sekä valvonta- ja laskutus. Liitteenä on uusi Kaupunkikehitys- palvelualueen organisaatiorakenne Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää 1. hyväksyä Kaupunkikehitys- palvelualueen organisaatiomuutoksen johdosta tehdyt korjaukset hyväksymällä liitteen mukaisen organisaatiorakenteen ja toimivallan edelleen siirtyminen - dokumentin merkityt muutokset. 2. että liitteen mukaiset muutokset tulevat voimaan lukien. Päätös Hyväksyttiin.

14 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) 33 Katuvalaistuksen huolto- ja ylläpitopalvelut - poissulkupäätös (ei vielä julkinen, JulkiL 7 2 mom) JARDno Valmistelija / lisätiedot: Jarkko Hämäläinen, Aki Mäkirinta, Minna Ranki Salassapidettävät tiedot poistettu. Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Salassapidettävät tiedot poistettu. Päätös Salassapidettävät tiedot poistettu. Tiedoksi Salassapidettävät tiedot poistettu.

15 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) 34 Katuvalaistuksen huolto- ja ylläpitopalvelut (ei vielä julkinen, JulkL 7 2 mom.) JARDno Valmistelija / lisätiedot: Jarkko Hämäläinen, Aki Mäkirinta, Minna Ranki Salassapidettävät tiedot poistettu. Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Salassapidettävät tiedot poistettu. Päätös Salassapidettävät tiedot poistettu. Tiedoksi Salassapidettävät tiedot poistettu.

16 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) 35 Järvenpään pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman hyväksyminen JARDno Valmistelija / lisätiedot: Martina Jerima martina.jerima@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Liitteet 1 Järvenpään pyöräliikenteen nykytilaselvitys Pyöräilyn kehittämissuunnitelma_loppuraportti Taustaa Kävelyn ja pyöräilyn rooli osana liikennejärjestelmää on viime vuosina noussut yhä keskeisempään asemaan. Tähän vaikuttavat muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä ja kansanterveyden parantaminen. Pyöräliikenteen roolin vahvistaminen arjen liikkumismuotona nähdään keskeisenä kestävän kaupunkiliikenteen kulmakivenä ja tärkeänä osaratkaisuna liikenteen päästövähennysvelvoitteisiin vastaamisessa. Liikenteestä aiheutuu noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, minkä takia päästövähennystoimenpiteitä tarvitaan erityisesti liikennesektorilla. Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien lisääntyvän riskin välillä on yhteys, joka korostaa hyötyliikunnan lisäämisen merkitystä terveyden edistämisessä. Liikenne ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on esitetty, että kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä tukevat toimenpiteet ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi keinoiksi lisätä terveyden ja fyysisen toimintakyvyn kannalta välttämätöntä fyysistä aktiivisuutta (LVM 3/2018). Liikenne ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on esitetty, että tavoite kävely- ja pyörämatkojen määrän kasvusta valtakunnallisesti vuoteen 2030 mennessä on +30 % nykytilaan verrattuna (LVM 3/2018). Pyöräilyyn sijoitettu euro tulee yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Helsinki on arvioinut, että kerroin on kahdeksan. Terveyshyödyt Järvenpäässä olisi arviolta 1, 0 m /vuosi jos pyöräilyn suosio lisääntyisi 30 % nykyisestä (WHO health economic assesment tool). Pyöräilyn kehittämissuunnitelman lähtökohdat Järvenpään kaupungin vision tulevaisuuskuvissa linjataan, että Järvenpää pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja on aito pyöräilykaupunki (KV ). Järvenpäästä todellinen pyöräilykaupunki - valtuustoaloitteen ( ) on allekirjoittanut 40 valtuutettua. Järvenpääläiset puolestaan näkevät pyöräilyolosuhteiden kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä kaupungin ympäristötyön painopisteistä (asukaskysely 2018). Järvenpään pyöräliikenteen nykytilaselvitykseen ( ) on koottu pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman lähtökohdaksi tietoa nykytilasta ja keskeisistä kehittämistarpeista. Järvenpään tiiviissä kaupunkirakenteessa pyöräily on luonteva tapa liikkua. Järvenpäässä pyöräliikenteen osuus arjen matkoista on nykyään noin

17 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) 15%, mikä on hyvä maan keskiarvoon (8%) verrattuna. Myös jalankulun osuus lyhyillä matkoilla on hyvä. Matkan kasvaessa yli 1 km henkilöauton osuus kasvaa rajusti ja etenkin näillä matkoilla pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseen on runsaasti potentiaalia. Pyöräliikenteen järjestelyjen selkeydessä, tasalaatuisuudessa ja jatkuvuudessa on runsaasti parannettavaa. Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman tavoitteena on jalankulun ja pyöräilyn kulkumuotojen osuuden edelleen kasvattaminen. Pyöräliikenteen kokonaisvaltaisella kehittämisellä kannustetaan asukkaita kestäviin liikkumisvalintoihin. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää panostusta pyöräilyyn, jotta pyöräily olisi houkuttelevaa entistä useammille. Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman tavoitteet Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelmalla tavoitellaan, että pyöräliikenne asemoidaan uudelleen niin kaupungin liikennepolitiikassa kuin suunnittelujärjestelmissä kaupungin vision tulevaisuuskuvaa ja strategista tavoitetta vastaavaksi. Kehittämissuunnitelma toimii lähtölaukauksena johdonmukaiselle ja pitkäjänteiselle pyöräliikenteen edistämistyölle. Kehittämissuunnitelmassa esitellään periaatteet mm. pyöräliikenteen tavoiteverkosta, järjestelyperiaatteista erilaisissa liikenneympäristöissä, pyöräpysäköinnistä, kunnossapidosta ja seurannan kehittämisestä. Kehittämisohjelmassa esitetään sekä toimenpideohjelma että esitys investoinneista pyöräliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä varten. Suurimpana pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistämisestä juontuvana ongelmana on pyöräily jalkakäytävätasoisilla kapeilla väylillä. Nykyinen pyörätieverkko on pääreitit mukaan lukien väylätyypiltään lähes poikkeuksetta noin kolme metriä leveää yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. Tämä aiheuttaa eri nopeuksilla kulkevien ja tilatarpeeltaan erilaisten kävelijöiden ja pyöräilijöiden välisiä konfliktitilanteita. Etenkin jalankulkijoiden kokema turvattomuus lisääntyy. Samalla pyöräilyn sujuvuus kärsii. Suunnitelmassa esitetyillä toimilla parannetaan: # Jalankulun olosuhteita ja keskustan käveltävyyttä # Pyöräliikenteen sujuvuutta ja selkeyttä # Liikenneturvallisuutta # Kestävän kaupunkirakenteen edellytyksiä # Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä Suunnitelman ydinviestit: Polkupyörä on ajoneuvo, joka rinnastuu muihin ajoneuvoihin niin suunnittelussa kuin liikennejärjestelyissä. Unohdetaan kevyt liikenne, koska kävely ja pyöräily ovat hyvin erilaisia liikkumistapoja. Tärkein pyöräliikenteen edistämiskeino on infrastruktuuri. Pyöräliikenteen kaksinkertaistaminen vaatii pyöräliikenteen yksinkertaistamista. Risteyksissä pyritään intuitiivisiin ja selkeisiin järjestelyihin, joita yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt ja väistämissäännöt tukevat. Investoinnit ovat välttämättömiä. Todellisen pyöräilykaupungin rakentaminen vaatii investointeja ja henkilöresursseja. Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelmaa on koordinoinut ja ohjannut

18 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Hanke on rahoitettu puoliksi Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen valtionavustuksella. Konsulttina työssä on toiminut Strafica Oy. Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus päättää hyväksyä: 1. pyöräilyn kehittämissuunnitelman ja siinä esitetyt periaatteet ohjeellisena noudatettavaksi. 2. kehittämissuunnitelmassa esitetyn pyöräliikenteen pääverkon tavoitetilan (raportin sivu 14). 3. suunnitelman mukaisesti ohjeellisena tulevana suunnitteluperiaatteena pyöräilyn erottamisen jalankulusta omaksi kulkumuodokseen. 4. ohjeellisena kehittämissuunnitelmassa esitetyn edistämisen toimenpideohjelman (raportin sivu 24) pyöräilyn kehittämiseksi. 5. että kaupunginjohtaja nimeää eri toimialojen edustajista koostuvan pyöräilyn kehittämisen koordinointiryhmän 6. että pyöräilyn kehittämistoimenpiteiden toteuttamiselle varataan vuosittain määrärahat talousarvion puitteissa. Käsittely Asiaa olivat esittelemässä hankekehityspäällikkö(henkilötiedot poistettu), liikenneinsinööri (henkilötiedot poistettu) ja konsultti (henkilötiedot poistettu) Strafica Oy:stä. Käsittelyn kuluessa Petri Perta teki Laura Virkkusen kannattamana muutosehdotuksen. Muutosehdotus kuului seuraavasti: "Poistetaan kohdat 1-3 päätösehdotuksesta ja muutetaan kohdasta 4 sana "ohjeistus" esimerkiksi "periaatteellisiksi ohjenuoriksi tulevaisuuden kaupunkisuunnittelua tehtäessä" ja toimenpiteet tehtäväksi muiden rakennus- sekä huolto yms. töiden ohessa, ei erillisinä töinä ja projekteina." Esittelijä ehdotti, että päätösehdotuksen kohtaa viisi muutetaan siten, että sanamuoto " kaupunginjohtaja nimeää" muutetaan muotoon "nimetään". Puheenjohtaja tiedusteli kokoukselta, voidaanko esittelijän muutos hyväksyä yksimielisesti. Todettiin, että esittelijän muutos voidaan hyväksyä yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa oli tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta oli äänestettävä. Äänestykset JAA = esittelijän ehdotus EI = Pertan muutosehdotus Jaa Mikko Vesterinen Kaisa Saarikorpi Markku Tenhunen

19 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Minna-Maria Solanterä Hilppa Loikkanen Pirjo Komulainen Liina-Lyydia Jämsä Lasse Puttonen Antti Heikkilä Ei Petri Perta Laura Virkkunen Tyhjä Pekka Luuk Päätös Hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 9 JAA- ääntä, 2 EI- ääntä, 1 TYHJÄÄ esittelijän muuttuneen ehdotuksen mukaisesti.

20 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Kaupunkikehityslautakunta, 23, Kaupunkikehityslautakunta, 64, Kaupunginhallitus, 144, Kaupunginhallitus, 155, Kaupunginvaltuusto, 65, Kaupunkikehityslautakunta, 36, Järvenpään yleiskaava 2040 JARDno Kaupunkikehityslautakunta, , 23 Valmistelijat / lisätiedot: Hannele Selin hannele.selin@jarvenpaa.fi yleiskaavoittaja Tiivistelmä Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa tarkastellaan maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa. Kaikki neljä vaihtoehtoista rakennemallia ovat tarkoituksella kärjistäviä ja tulevaisuuteen eri tavalla suuntaavia. Rakennemallit ovat: keskustaa painottava Tiivistyvä timantti kaupungin maanomistusta Ristinummella hyödyntävä Eteläinen kulttuurikehto Vähänummentien varteen rakentuva Vahvistuva pohjoinen nauha tasaisesti rakentamista kaikkialle sijoittava Pientalojen comeback Yhteistä niille on kaupungin seuraavien vuosien voimakas väestönkasvu, joka tulee olemaan seurausta useista asuinrakentamisen hankkeista. Kaupungin vetovoiman kasvu vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja Järvenpään tavoitteena on olla elinvoimainen kaupunki myös luvulla. Valmistelu Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK , KH ). Nähtävillä olon yhteydessä saatiin palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Saatujen mielipiteiden ja prosessin edetessä

21 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) tulleiden muutosten myötä suunnitelmaa on päivitetty. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna Päivitetyssä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin suunnittelun lähtökohdista, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä, osallisista sekä vaikutusten arvioinnista. Hankkeet ja kehitettävät asuinalueet, jotka ovat suunnittelussa ohjelmoituna ja sovittu rakennettavaksi vuosien aikana, ovat lähtökohtana yleiskaavan valmistelussa. Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on lisännyt yleiskaavan väestöarviota. Yleiskaavan tavoitevuonna Järvenpäässä arvioidaan asuvan noin asukasta. Tätä lukua tarkastellaan väestösuunniteen kanssa rinnakkain. Rakennemallien tarkastelu Rakennemallien tarkastelussa, prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Rakennemallivaihtoehtojen väestöennusteet osoittavat kuitenkin, että pelkällä keskustan kehittämisellä ei pystytä turvaamaan enää luvulla vakaata väestönkasvua. Kaupungin kasvun mahdollistamiseksi tulisikin keskustan lisäksi hyödyntää alakeskusten potentiaalia viimeistään luvun lopulla. Realistinen kehityskulku on muissa vaihtoehdoissa todettujen kasvusuuntien avaaminen kohde kerrallaan. Rakennemalliraportissa Minne kaupunki kasvaa? kerrotaan tarkemmin Järvenpään kaupungin vaihtoehtoisista kasvusuunnista ja niiden vaikutusten arvioinnista. Ehdotus Esittelijä: Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää asettaa rakennemallivaihtoehdot ja niistä tehdyn vaikutusten arvioinnin liiteaineistoineen nähtäville pyytää rakennemalleista lausunnot merkitä tiedoksi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman Käsittely Asiantuntijana asiassa oli kuultavana yleiskaavoittaja Hannele Selin. Päätös

22 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Hyväksyttiin Kaupunkikehityslautakunta, , 64 Valmistelijat / lisätiedot: Hannele Selin, Sampo Perttula hannele.selin@jarvenpaa.fi, sampo.perttula@jarvenpaa.fi yleiskaavoittaja, kaavoitusjohtaja Tiivistelmä Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa. Valitut kasvusuunnat- rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle. Valmistelu ja saatu palaute Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK , KH ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK ) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes asukasta. Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä

23 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta. Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia. Yleiskaavan tavoitteet Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa. Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti Valitut kasvusuunnat rakennemalli: Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat - rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella

24 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen. Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy Pasila- Riihimäki lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin. Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan. Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut työpaikkaa (nyt noin ). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla. Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1, 5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin. Valitut kasvusuunnat - rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura- alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet. Vaikutusten arviointi Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan. Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen

25 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu. Ehdotus Esittelijä: Olli Keto- Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä yleiskaavan tavoitteet valita "Valitut kasvusuunnat" rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi Päätös Hyväksyttiin Kaupunginhallitus, , 144 Valmistelijat / lisätiedot: Hannele Selin, Sampo Perttula hannele.selin@jarvenpaa.fi, sampo.perttula@jarvenpaa.fi yleiskaavoittaja, kaavoitusjohtaja Tiivistelmä Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa. Valitut kasvusuunnat- rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen

26 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle. Valmistelu ja saatu palaute Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK , KH ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK ) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes asukasta. Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta. Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia. Yleiskaavan tavoitteet Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa. Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä

27 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti Valitut kasvusuunnat rakennemalli: Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat - rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen. Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy PasilaRiihimäki lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin. Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan. Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut työpaikkaa (nyt noin ). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla. Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1, 5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin.

28 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Valitut kasvusuunnat - rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura- alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet. Vaikutusten arviointi Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan. Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu. Yleiskaavaan liittyvä väestösuunnite ja siihen liittyvistä tekijöistä päätetään erikseen syksyn 2018 aikana. Näiden osalta tehdään myös talousvaikutustarkastelut. (Edellä mainittu täydennetään pykälän liitteisiin.) Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä yleiskaavan tavoitteet valita "Valitut kasvusuunnat" rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi Päätös Jätettiin pöydälle. Kaupunginhallitus, , 155 Valmistelijat / lisätiedot: Hannele Selin, Sampo Perttula hannele.selin@jarvenpaa.fi, sampo.perttula@jarvenpaa.fi yleiskaavoittaja, kaavoitusjohtaja Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä yleiskaavan tavoitteet valita "Valitut kasvusuunnat" rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

29 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 65 Valmistelijat / lisätiedot: Hannele Selin hannele.selin@jarvenpaa.fi yleiskaavoittaja Ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä yleiskaavan tavoitteet valita "Valitut kasvusuunnat" rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi Päätös Hyväksyttiin. Kaupunkikehityslautakunta, , 36 Valmistelija / lisätiedot: Hannele Selin, Sampo Perttula, Eira Linko, Jaakko Heikkilä, Maria Suutari- Jääskö, Timi Veikkolainen sampo.perttula@jarvenpaa.fi, timi.veikkolainen@jarvenpaa.fi kaavoitusjohtaja, liikennesuunnittelija Liitteet 1 Järvenpään yleiskaava 2040_Kaavaluonnoksen selostus 2 Kaavaluonnoksen karttapaketti_järvenpään yleiskaava 2040 Tiivistelmä Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Kaavaratkaisu perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen ( ) yleiskaavan tavoitteista ja "Valitut kasvusuunnat" rakennemallista. Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta. Kaavaluonnos koostuu neljästä erillisestä kaavakartasta ja selostuksesta. Kaavamerkintöjen määräykset on esitetty osana selostusta. Kartat ja määräykset tullaan hyväksymään oikeusvaikutteisina. Selostus auttaa ymmärtämään yleiskaavan ratkaisuiden taustalla olevia lähtökohtia, tavoitteita ja perusteluita. Kaavadokumenttien lisäksi yleiskaavan

30 Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) valmistelumateriaaliin kuuluu paljon teemakohtaisia selvityksiä, lähtömateriaalia ja vielä valmisteilla olevia raportteja. Näihin voi tutustua tarkemmin selostuksessa olevan lähdeluettelon avulla. Valmistelu Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKE LTK , KH ). Vuonna 2018 päätettiin kaupungin kasvun painopisteistä yleiskaavan tavoitteista (KV ). Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta, joka kattaa keskustan ja sen lähiympäristön sekä Terholan työpaikka- alueen. Keskustan osayleiskaava 2030 on varsin tuore (KV ), ja ratkaisua ei näin ollen ole tarpeen muuttaa. Nyt voimassa oleva koko kaupungin kattava Järvenpään yleiskaava 2020 tullaan kumoamaan. Lepolan osayleiskaava jää voimaan rinnakkaisena. Keskustan osayleiskaavan alueelle on osoitettu yhteyksien jatkumisen kannalta olennaisia merkintöjä. Kehittämisperiaatemerkinnät ja yhteyksiä kuvaavat viivamerkinnät on kuvattu kartalla, mutta niitä ei ole tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena voimassa olevan Keskustan osayleiskaavan 2030 alueella. Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on vaikuttanut yleiskaavan väestöennusteeseen. Yleiskaavan tavoitevuonna Järvenpäässä arvioidaan asuvan noin asukasta ja olevan työpaikkaa. Kaupungin uuden strategian linjaukset huomioidaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa strategian hyväksymisen jälkeen. Valitut kasvusuunnat rakennemallia on tarkennettu kaavaratkaisua varten. Merkittävimmät muutokset koskevat rakennemallissa esitettyjä asutuksen reservialueita seuraavasti: Saunakallio/Eriksnäsintie: Asuntoalue (A), toteutetaan jo ennen vuotta 2040 perusteluna varautuminen väestönkasvun paineisiin alle 1km säteellä rautatieasemasta Länsi- Nummenkylä: Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), palautetaan samanlaiseksi kuin nykyisessä yleiskaavassa, koska vesihuollon järjestäminen alueelle on todennäköisesti riskitekijä tai vaatisi huomattavia investointeja. Vähänummentien varsi: Työpaikkojen ja elinkeinojen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TP/y), syynä tarve löytää potentiaalisia työpaikka- alueita Yleiskaavan lähtökohtana on Järvenpään nykyinen yhdyskuntarakenne ja voimassa oleva yleiskaava. Kasvu ohjataan aiempaa vahvemmin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja asemanseuduille. Järvenpään ehdottomana vahvuutena olevia asemanseutuja ja niiden välisiä yhteyksiä kehitetään. Asukasmäärä kasvaa täydennysrakentamisen ja alueiden käyttötarkoitusmuutosten myötä nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä. Kaavamääräykset ovat kuitenkin joustavia eikä kaava ohjaa tarkasti esimerkiksi yksittäisten palvelujen sijoittumista. Asumisen alueille voi sijoittua myös alueen luonteeseen soveltuvia elinkeinoja ja palveluita. Kasvun ja