RYYNIKKÄ RAKENTAMISTAPAOHJEET. Lempäälän keskustan ydinkorttelit, asemakaava nro 5023 Kortteli Lempäälän kunta, Yhdyskunnan palvelualue

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJEET RYYNIKKÄ Lempäälän keskustan ydinkorttelit, asemakaava nro 5023 Kortteli Lempäälän kunta, Yhdyskunnan palvelualue Kortteli 114, Ydinkeskustakorttelit LEMPÄÄLÄN KUNTA Postiosoite: PL 36, Lempäälä Käyntiosoite: Tampereentie 6 Puhelinvaihde: Sähköposti: kunta@lempaala.fi

2 RAKENTAMISTAPAOHJEET OHJEIDEN TARKOITUS TÄMÄN OHJEEN SISÄLTÖ Näillä ohjeilla ohjataan Ryynikän ja Lempoisten alueen korttelin 114 rakentamista. Ohjeet määrittelevät korttelia ja rakennuksia koskevia ominaisuuksia ja täydentävät asemakaavaa. Ohjeet havainnollistavat kaavamääräyksiä ja luovat edellytykset hyvän keskustaympäristön muodostamiselle. Ohjeet ovat lainvoimaisen kaavakartan liitteenä. Ohjeet tulee toimittaa pääsuunnittelijalle. Ohjeita tulee noudattaa sellaisenaan, jollei ratkaisutapa ole esitettyä oleellisesti parempi. Asemakaavan ja rakentamistapaohjeet laatinut kunnan kaavoituksesta: Maija Villanen Lainvoimaiset kaavamääräykset on tässä ohjeessa korostettu muusta tekstistä. Lisäksi rakentamisessa on noudatettava kunnan rakennusjärjestystä, ellei asiasta ole toisin määrätty alueen asemakaavassa tai rakentamistapaohjeessa. Rakennusjärjestys löytyy seuraavasta osoitteesta, sivun oikeasta reunasta: rakennusjarjestys/ YDINEKESKUSTAKORTTELEIDEN ALUEEN OHJEET 3 SUUNNITTELU 3 TAAJAMAKUVA JA LAATU 3 KORTTELI 4 MAINONTA JA OPASTEET 5 MAANTASOKERROS 5 TONTTI 6 PARVEKKEET JA KATTOTERASSIT 6 KATTOTASO 6 TALOUSRAKENNUKSET 7 PIHA-ALUEET 7 Tarkistuslista viherkatoista 8 Tarkistuslista kansipihat 10 PYSÄKÖINTI 11 HULEVESIEN HALLINTA 12 PILAANTUNUT MAA JA RAKENTEET 12 VALAISTUS 12 Toivomme hyvää yhteistyötä rakentamisen eri vaiheissa! 2

3 YDINEKESKUSTAKORTTELEI- DEN ALUEEN OHJEET SUUNNITTELU 5023 Rakennuksen suunnitteluun on hyvä varata reilusti aikaa, jo investoinnin mittavuuden vuoksi. Sekä rakennus- että pihasuunnitelman on oltava pätevän suunnittelijan laatima, ja niistä tulee käydä jo luonnosvaiheessa keskustelemassa rakennusvalvonnan kanssa. Rakennussuunnittelutehtävään suositetaan vaativaan suunnittelutehtävään pätevää suunnittelijaa. Kansipihan suunnittelijalla suositetaan maisema-arkkitehdin koulutusta sekä suunnittelutehtävän vaativuuteen nähden riittävää työkokemusta. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana laadittavaksi ja toimitettavaksi rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuoksi tarpeellisia erityissuunnitelmia. Alueen korttelit ovat kaupunkimaisia etelään avautuvia umpikortteleita, eivätkä perinteiset pistetaloratkaisut sovellu alueelle. Julkinen rakentaminen voi julkisen luonteensa vuoksi poiketa umpikorttelimallista. Umpikortteliratkaisu vaatii tonttien toteuttajilta suunnittelun ja toteutuksen tarkkaa koordinointia, suunnitelmien yhteensovittamista sekä rasitteiden ja muiden yhteisten järjestelyjen perustamista. Korttelin asuinrakennusten vaiheittain rakentuessa yksittäinen rakennus voi umpikorttelin sijaan muistuttaa pistetalomaista ratkaisua. Korttelin täydentyessä rakentaminen tulee liittää yhteen toteutuneen rakentamisen kanssa umpikorttelia muodostaen. Tätä havainnollistetaan rakentamistapaohjeen: Korttelikohtaisissa ohjeissa. TAAJAMAKUVA JA LAATU Kuva: Laatua haetaan toimintoja sekoittamalla ja sijoittamalla liiketilaa maantasoon, sijoittamalla pysäköinti rakenteeseen, lyhytaikaisella kadunvarsipysäköinnillä, erottamalla piha katualueesta, julkisivujen vaihtelevuudella, laadukkailla materiaaleilla. Alueelle tavoitellaan visiointityössä ja yleissuunnitelmassa tavoiteltua korkeaa laatutasoa. Rakentamisen laatu kohdennetaan vaikuttavuudeltaan merkittävimpiin paikkoihin: Maantasokerrokseen, jalankulkijan kokemuspiiriin, kosketeltaviin rakennusosiin, sekä katuvarren julkisivuihin. Rakennusten arkkitehtuurissa tulee huomioida alueen sijainti taajamakuvallisesti keskeisellä paikalla Lempäälän keskustassa. Rakennusten ulkoasun tulee ilmentää hyviä rakennus- ja kaupunkisuunnittelun sekä kestävän kehityksen tavoitteita siten, että syntyy arkkitehtonisesti korkeatasoisia katu- ja korttelitiloja. Tekniset laitteet tulee integroida luontevasti arkkitehtuuriin ja maankäyttöön. Aurinkopaneeleja ja muita energiaa säästäviä ja tuottavia ratkaisuja saa rakentaa. Myös ilmanvaihtokonehuoneet, aidat ja muurit ovat osa rakennuksen arkkitehtuuria ja taajamakuvaa. Eri hallintayksiköiden huollon ja kunnossapidon rajapinnat tulee sopia selkeästi. Muuntamot tulee sijoittaa rakennusmassan sisään. Taajamakuvaan vaikuttavat julkisivujen ulkoasu, kattomuodot, pysäköinnin ratkaisut, talousrakennukset sekä pihan rajautuminen. Tarkoitus on muodostaa aiempaa laadukkaampi keskusta-alue. Tämä toteutuu vain edellämainittujen rakennusosien laadukkaasti toteutuessa. Laadukas ulkoasu välittyy viimeistellystä detaljisuunnittelusta. Tämän vuoksi erilaiset laitteet tulee suunnitella osaksi rakennuskokonaisuutta tai huomioida niiden varaukset myöhempää tarvetta silmällä pitäen. Jäteastiat tulee aidata rakennuskokonaisuuteen soveltuvalla laadukkaalla aidalla tai sijoittaa jätehuoneeseen. 3

4 KORTTELI Kortteli tulee toteuttaa umpikortteliksi, joka avautuvat etelään. Rakennettavasta kerrosalasta vähintään 800 kem² tulee toteuttaa palvelu- ja liiketiloina. Palvelu- ja liiketilat tulee toteuttaa katutasoon. Päiväkotitilat voidaan huomioida osana liikerakentamista Porrashuoneiden tulee olla luonnonvaloisia. Porrashuoneisiin tulee olla pääsy sekä kadun että pihan puolelta. Maantason julkisivut tulee toteuttaa laadukkailla materiaaleilla. Julkisivussa tulee olla ikkunoita, aukkoja ja ovia niin, ettei julkisivu muodostu luotaantyöntäväksi. Maantasossa läpinäkyvää lasipintaa tai aukkoa tulee olla yli 40 % katujulkisivuista. Korttelialueella ei tonttien välisille rajoille tarvitse maanalaisiin tiloihin rakentaa rajaseinää. Pysäköinti tulee toteuttaa pihakannen alle. Liiketilojen yhteyteen tehtävät terassit tulee toteuttaa sisäänvedettyinä Aavankadun ja Manttaalitien eteläosan varrella. Kortteleiden pihakannet, pihat ja pysäköinti tulee toteuttaa yhdellä kertaa. Piha-alueelle tulee sijoittaa mahdollisimman paljon viherpintaa. Osan pihan pinnoitteista on oltava luonnonkiveä. Asfalttia saa käyttää vain ajoreiteillä. Jalankululle varattu alueen osa on kivettävä ja rajattava reunakivellä istutusalueista. Piha-alueesta on esitettävä erillinen pihasuunnitelma rakennuslupaprosessin yhteydessä. Julkisen rakentamisen ja liiketilojen julkisivuvalaisuissa on mahdollista käyttää erilaisia tehokeinoja. Umpikortteleilla tarkoitetaan kortteleita reunustavaa rakentamista, jota kaavakartalla on osoitettu rakennusaloilla. Rakennusmassoihin on mahdollista jättää kapea muuta osaa matalampi rakennusosa. Tämä osa ei voi sijaita korttelin nurkassa. Rakennukset on rakennettava yhteen. Viereinen kuva esittää mahdollisia aukkoja yhtenäisessä rakennusmassassa. Maantasokerroksessa osa terasseista tulee suunnitella sisäänvedettyinä kaavamääräyksen mukaisesti, jotta tiivis katutila ei kavennu jalankulun osalta. Terassit ovat osa elävää keskustaa. Elementtien saumat tulee häivyttää, esimerkiksi laatoituksen votsiin ladonnalla tai vastaavalla pitkiä linjoja sisältävällä ladonnalla, jossa elementtisaumat eivät katkaise laattoja. Toinen ratkaisuvaihtoehto on muodostaa saumoista osa julkisivusommittelua, jolloin saumat sijoittuvat aina ikkuna- tai muihin rakennusosalinjoihin. Vaihtoehtona on myös elementin pintaratkaisussa muodostaa saumojen kaltaisia pintadetaljeja, joilloin elementtisaumat ovat osa kokonaisuutta. Punaisella on osoitettu mahdollisen aukon koko yhtenäisessä rakennusmassassa ja umpikorttelissa. 4

5 MAINONTA JA OPASTEET Mainonta keskustassa tulee olla hallittua. Kaupallisen ilmeen tulee olla innostava ja tyylikäs sekä huomioida paikalliset ominaispiirteet ja rakennettu ympäristö. Lupakuvien julkisivuissa tulee esittää mainosten sijoittuminen julkisivuissa sekä niiden kokotiedot. Mainonnassa ja opasteissa tulee käyttää irtokirjaimia ja välttää valolaatikoita, joissa tekstit on teipattuna. Liiketilojen ikkuna-aukon yläpuoliset mainosotsat tulee vierekkäisissä rakennuksissa toteuttaa yhtenäisesti. Markiisit tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Ikkunateippauksilla saa peittää enintään puolet ikkunapinnasta, ja niissä tulee suosia läpikuultavia teippejä. Mainonnan ja opasteiden tulee olla muunneltavia. Julkisivurakenteiden koko, materiaali, väri ja sijoitus suunnitellaan julkisivuarkkitehtuuriin sopiviksi ja esitetään julkisivukuvissa. Kirkkaat ja huomiota herättävät valomainokset on kielletty kortteleissa. Alueen julkisessa rakentamisessa ulkoasulta on sallittu enemmän näyttävyyttä. Perinteiset mainonnan keinot sopivat kävely-ympäristön mittakaavaan. Myös julkisia palveluita voidaan mainostaa luovasti. MAANTASOKERROS Maantasokerroksen tulee kadun puolella erottua muusta rakennusmassasta joko sisäänvedolla tai lippa- tai arkadirakentein. Sisäänkäynnit on toteutettava selkein väri-, materiaali- ja kontrastieroin havaittaviksi. Maantasokerroksen tulee yleisten alueiden suuntaan olla avoimia ja kutsuvia. Maantasokerroksen julkisivumateriaalien tulee olla pitkäikäisiä, kestäviä ja kauniisti ikääntyviä materiaaleja. Soveltuvia materiaaleja ovat esimerkiksi luonnonkivipinnat, muurattu tiili ja läpivärjätty betoni. Betonipintaa käytettäessä tulee tehdä urituksia, käyttää graafista tai hiottua betonia tai muita vastaavan laatuisia betonidetaljeja. Pysäköintihallien sisäänkäyntien tulee olla suunniteltu osana julkisivukokonaisuutta. Pysäköinnin sisäänkäyntien tulee olla monipuolisia niin pintamateriaalien kuin valaistuksen suhteen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää turvallisuuteen. Jos polkupyöräpysäköintiin kuljetaan saman ajoyhteyden kautta, tulee polkupyöräreitti korostaa selkeästi. Maantason julkisivumateriaaleissa tulee välttää laattoja tai muita herkästi rikkoutuvia materiaaleja. Materiaaleissa on hyvä huomioida huolto ja mahdollinen ilkivalta. Sisäänkäyntien ulko-ovien yläpuolelle tulee toteuttaa katokset tai sisäänkäynti tulee tehdä rakennusmassaan sisäänvedettynä. Mahdollisuuksien mukaan myös portaat ja luiskat on suojattava katoksen alle. Maantasokerroksen liiketiloilla luodaan elävää katutilaa, kuvat Tallinnasta ja Tampereelta. 5

6 TONTTI Katualueisiin rajautuvat korttelin osat on korkeussuhteiltaan sopeutettava ympäröiviin katukorkoihin. PARVEKKEET JA KATTOTERASSIT Jokaiseen asuntoon tulee liittyä parveke tai vastaava ulkotila. Parvekkeet tulee lasittaa melumääräyksen mukaisesti. Parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä tai julkisivupintaan ripustettuja. Parvekkeita ei saa tukea maasta pilarein tai tukilevyin. Parvekkeen saa sijoittaa rakennusosan päälle. Erkkerit, katokset, räystäät ja parvekkeet sekä muut vastaavat rakenteet saavat ylittää tontin rajan niin, että ylitys on enimmillään 1,2 metriä ja sen alle jalkakäytävälle jää vähintään 3,2 metriä. Ylitys ei saa haitata pelastustoimintaa, naapureita tai ympäristöä. Rakennusalan ylitys tontin sisällä voi olla suurempikin. Parvekkeet voivat sijoittua kuitenkin rakennusosan päälle. Kattoterassit ja viherkatot ovat alueella suositeltavia. Kattoterasseilla luodaan elävää kattomaisemaa. KATTOTASO Alueella tavoitellaan omaleimaisia ja voimakkaita kattomuotoja. Kattomuodon tulee olla epäsymmetrinen. Katon harjan ja räystään korkeustason eron on oltava vähintään 3,5 metriä. Ilmanvaihtokonehuoneet tulee sijoittaa pääasiallisen kattomuodon sisään. Ullakolle saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja kerrosalan sitä estämättä. Katon värin tulee olla tumma ruskea (RR32). Parvekkeilla luodaan rakennusten ulkoasu ja julkisivun sommittelu. 6

7 Viereinen kuva esittää yhtä vaihtoehtoa toteuttaa kattomuotoja. Osittain pääasiallisen kattomuodon saa rikkoa esimerkiksi kattoterassein tai ulostyöntyvin sisätilan erkkerimäisin ratkaisuin. Katon tulisi olla kone- tai pystysaumattu peltikatto. Mahdollisten kattoikkunoiden tiiviyteen ja auringonsuojaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kattorakenteiden kantavuudessa on huomioitava mahdollinen raskaampi viherkatto tai varaukset aurinkoenergian tuotantoon. Kattoratkaisulla tulisi pyrkiä suojaamaan seiniä kostumiselta esimerkiksi räystäsrakentein tai muin keinoin. Viherkatot: Myös viherkatot on alueella sallittu. Katso tarkistuslista viherkatoista viereilseltä sivulta. Esimerkkinä viherkattorakentamisesta kunnallisessa hankkeessa on Tampereella sijaitseva Koukkuniemen vanhainkodin ravinto- ja huoltokeskus. Vantaalla kattokasvillisuutta käytetään kaikissa uusissa tiivistyvissä kaupunkikeskuksissa tai alueilla, joilla läpäisevää pintaa on vähän. Viherkattojen hyödyt kohdentuvat usein julkiselle puolelle. Katon ratkaisemiseen on kaksi periaatetta: 1) Ratkaisu, jossa kattomuoto tehdään voimakkaammaksi rakennuksen päädyssä vähintään 1 metrin leveydeltä. Ylin kerros on lähes 100% pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Tästä esimerkkinä Vuoreksen kohde. 2) Ratkaisu, jossa ylimmän kerroksen yläpuolelle luodaan kylmä voimakasmuotoinen kattorakenne. Tilojen käyttöönotto myöhemmin asumiselle voi vaatia asemakaavamuutoksen. TALOUSRAKENNUKSET Kortteleiden talousrakennukset tulee toteuttaa viherkattoisina. Viherkattoja suositetaan myös pysäköintihallien katoille. Rakenne voi olla esimerkiksi ohuempi maksaruohokatto tai paksumpi turvekatto. RT-kortistossa on kolmen ohjeen sarja viherkatoista ja kansipuutarhoista. PIHA-ALUEET Piha-alueelle tulee sijoittaa mahdollisimman paljon viherpintaa. Osan pihan pinnoitteista on oltava luonnonkiveä. Asfalttia saa käyttää vain ajoreiteillä. Jalankululle varattu alueen osa on kivettävä ja rajattava reunakivellä istutusalueista. Piha-alueesta on esitettävä erillinen pihasuunnitelma rakennuslupaprosessin yhteydessä. Ohut maksaruohokatto pysäköintirakennuksessa. piha-3: Pysäköintihalli tulee sijoittaa pihakannen alle. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Pihat tulee toteuttaa niin, että yhtenäinen kokonaisuus on mahdollinen. Pihalle saa sijoittaa vapaasti yksikerroksisia talousrakennuksia rakennusoikeuden sitä rajoittamalta. Jalankulun reitit tonteilla tulee suunnitella turvallisesti ja 7

8 TARKISTUSLISTA VIHERKATOISTA (Lähde: Uudenlaisen vihreän infrastruktuurin toteutumisen reunaehdot rakentamisen prosesseissa Tapauksena viherkatot, Mesimäki, Nieminen ja Lehvävirta, Yhdyskuntasuunnittelu 2015:3) Miksi viherkatto? Viherkatoilla on mahdollista korostaa rakennuksen arkkitehtuuria, laajentaa rajallista oleskelualuetta, viherkatot pidättävät ja viivyttävät hulevesiä, voivat vaimentaa melua sekä sitoa pölyä ja muita epäpuhtauksia, voivat pidentää alapuolisen kattorakenteiden korjaussykliä, viilentävät rakennuksia ja lievittävät lämpösaarekeilmiötä. Viherkatoilla on mahdollista mudostaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä elinympäristöjä mm. suosimalla paikallisten olosuhteiden kasvillisuutta. Viherkatot voivat olla osana ympäristösertifikaatin tavoittelua tai voivat tuoda imagohyötyjä. Viherkatto voi antaa merkityksen tilatlle, jota ei ole aiemmin huomioitu osana kaupunkirakentamista ja suunnittelua. Kuinka onnistua hankkeessa? Viherkaton toetuttaminen vaatii monialaista ja integroivaa suunnitteluosaamista, jossa vaaditaan toimijoiden yhteistyötä tehtävärajojen yli. Viherkaton toteuttamisesta puuttuu usein selkeä vastuutaho. Mukana suunnittelutyössä tulisi olla: rakennuttajan, arkkitehtisuunnittelun, rakennesuunnittelun, vihersuunnittelun, viherurakoitsijan sekä huollon ja ylläpidon tahot, joissain tileanteessa myös kaavottaja. Rakennesuunnittelijan ja vihersuunnittelijan tulee tehdä yhteistyötä uudella tavalla, jotta määritellään riittävän ajoissa viherkaton tavoitteet. (Esimerkiksi: istutussyvyys ja kasvillisuus, mahdollinen oleskelu, rakenteiden kantavuuden vaatimukset.) Viherkattojen suunnittelussa tulee ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat viherkattojen kasvillisuuden elinvoimaisuuteen. Viherkaton toteutusprosessi tulisi niveltää onnistuneesti rakennusprosessiin sen eri vaiheissa. Viherkaton elävä ja muuntuva luonne tulisi ymmärtää ja huomioida. Viherkattoihin liittyy myös opittuja negatiivisia mielikuvia, kuten kasvillisuuden rakenteita vaurioittava riski, jotka voivat haitata eri osapuolten suhtautumista hankkeeseen. Viherkatto voi osin soveltua myös oleskeluun. Tässä kuvassa viherkatto ei kuitenkaan ole elävää, jolloin yllälistattuja hyötyjä ei voida saavuttaa. Kuva on valittu esittämään viherkaton toiminnallisia ja virkistyksellisiä mahdollisuuksia. Loft Project Etagi, Pietari. 8

9 esteettömästi. Tasoeroissa voidaan hyödyntää rakennusten hissejä. Jalankulkureitit tulee erottaa ajoreiteistä. Piha-alueiden portaat ja luiskat tulee tehdä kulutusta kestävästää materiaalista kuten graniitista ja tarvittaessa lämmittää jäätymisen estämiseksi. Myös puhdistettavuuteen ja huoltoon on kiinnitettävä huomiota. Lämmitettävän alueen rajapintaan tulee sijoittaa linjakuivain tai jokin muu ratkaisu, jolla estetään valuvesien jäätyminen lämpimän ja kylmän rajapintaan. Sisäänkäyntien yhteyteen tulisi pyrkiä sijoittamaan istumiseen soveltuvia paikkoja, roskakorit sekä tuhkakupit riittävän lähelle kulkureittiä, vaikka tupakointi sisäänkäynnin alueella ei olisi sallittua. Oikein sijoitetuilla jäteastioilla vaikutetaan yleiseen siisteyteen alueella. Vantaan asuntomessualueelle on istutettu mansikkaa ja raparperiä. Ulkotilojen roska-astioiden tulee olla sateelta ja linnuilta suojattuja. Korttelin ulkoreunalla oleva yhden metrin levyinen alue tulee toteuttaa viimeistellysti. Rakennuksen perustusrakenteet saavat ylittää tonttirajan 0,2 metriä ja yli 1,5 metrin syvyydellä katurakenteista yhden metrin. Rakenteet eivät saa haitata katualueen kunnallistekniikan rakentamista. Routaeristeitä ei saa sijoittaa katualueelle. Alueet tulee toteuttaa suurilta osin viherpintaisina istuttettuina ja viimeisteltyinä. Pihan kasvillisuus tulee valita huolellisesti alueelle sopivasti. Kasveissa tulee suosia paikallisia kasveja. Seinustoilla voidaan suosia paahdeympäristön lajeja. Istutusten tulee olla toiminnallisia, ekologisia ja esteettisiä. Kasveissa tulee suosia myrkyttömiä lajeja. Pihasuunnitelmaan tulee liittää pihan hulevesisuunnitelma ja pinnantasaussuunnitelma. 9

10 TARKISTUSLISTA KANSIPIHAT (Lähde: Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto 2010:7, Hietasaaren rakentamistapaohje) Suunnittelijoiden valinta ja suunnittelun ohjaus Palkataan hankkeeseen kokenut ja pätevä maisema-arkkitehti Valitaan pihasuunnittelija yhdessä pääsuunnittelijan kanssa Teetetään suunnittelijavalinnan avuksi luonnoksia pihasuunnitelmasta Valitaan pihan suunnittelija ja lähtökohdaksi vaihtoehto, johon kaikki korttelin rakennuttajat ja pääsuunnittelijat sitoutuvat Suunnitellaan oikeaan aikaan Pihasuunnittelija kiinnitetään hankkeeseen sen alusta alkaen Pihan suunnittelu huomioidaan kansirakenteen suunnittelussa Suunnittelu Piha tulee suunnitella kerralla siten, että siitä muodostuu yhteispiha, jossa tonttirajat eivät ole havaittavissa Koko yhteispiha-alue suunnitellaan kaikkien korttelin asukkaiden käyttöön Varmistetaan pihasuunnittelun pohjaksi riittävät lähtötiedot esim. pihakannen suojalaatan tasauspiirustus Varmistetaan muiden erikoissuunnittelijoiden riittävät resurssit pihan suunnitteluun ja yhteensovittamiseen erityisesti pihakanteen kohdistuvat kuormat, kannen vedenpoistoratkaisut Suunnittelussa tulee huomioida, että rakenteet pitää sovittaa kannen tasaukseen. Esim. anturoita ei usein voi kaivaa samaan tasoon, vaan vinolle pinnalle jalat pitää sovittaa eri mittaisiksi ja hitsata kiinnikkeet, jotta lopputulos on suora Toteutus / Urakat Toteutetaan oikeaan aikaan Toteutetaan yhdellä kertaa koko piha Jos kortteli rakentuu vaiheittain, tehdään piha-alueet väliaikaisina, ja lopuksi yhdellä kertaa Kesken työmaan rakennetut pihat rikkoutuvat poikkeuksetta työmaaliikenteen takia ja ovat uutena heti nuhruisia Kerran korjatusta ei saa uudenveroista Osittainen toteutus johtaa saumakohtien erottumiseen Osittainen toteutus johtaa saumakohtien purkautumiseen yms Huolto ja ylläpito Korttelin yhtiöt tilaavat yhdessä huollon sekä hoidon Pihaa hoitaa yksi huoltoyhtiö / talonmies Pihan ja kasvillisuuden hoidosta vastaa yksi taho Pihan hoito riittävää ja kaikkea hoidetaan Elinkaari Autohallin kannen vesieristeiden tekninen käyttöikä on max vuotta. Sen jälkeen vesieristys uusitaan, minkä vuoksi pihakansi joudutaan avaamaan Pihan elinkaari tulee huomioida suunnittelussa siten, että kannelle sijoitettavat rakenteet ovat irrotettavissa ja mahdollista kiinnittää uudelleen jos vesieristyksiä joudutaan uusimaan esim. vuotojen takia Rakenteiden pulttaaminen kannen suojalaattaan on hyvä vaihtoehto 10

11 PYSÄKÖINTI Ajoneuvopysäköinti: Autopaikkoja on rakennettava: 1 ap / 100 asumisen k-m² 1 ap / 100 asumisoikeusasumisen k-m² 1 ap / 180 vuokra-asumisen k-m² 1 ap / 200 palvelu- / seniori- / opiskelija-asumisen k-m² 1 ap / 80 liiketilan k-m² 1 ap / 150 päiväkodin k-m² Asukkaiden yhteistilat, pysäköinnin tilat sekä ilmanvaihtokonehuoneet eivät muodosta auto- ja polkupyöräpaikkoja mitoittavaa kerrosalaa. Pysäköintiä sijoitetaan tontille pihakannen alle sekä yhteiseen Lempon pysäköintiin kortteleissa 114 ja 116. Pysäköintipaikoista enimmillään 36 kpl sijoitetaan Lempon pysäköintiin. Pysäköinti rajoittaa näin ollen tavanomaisen asumisen määrää ja edellyttää kortteliin asumisoikeus-, vuokra-, palvelu-, senioritai opiskelija-asumista. Kortteliin sijoittuva kannenalainen pysäköinti tulee sijoittaa niin, ettei se muodostu merkittäväksi osaksi katutilaa. Korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusmassan tulee pääosin rajata katutilaa. Polkupyöräpysäköinti: Polkupyöräpaikkoja on rakennettava: 1 pp / 40 asumisen k-m² 1 pp / 35 vuokra-/ opiskelija- asumisoikeusasumisen k-m² 1 pp / 100 myymälä- ja palvelutilan k-m² Vähintään puolet asumisen sekä kolmannes myymälä- ja palvelutilan polkupyöräpaikoista tulee rakentaa katetuiksi. Polkupyöräpysäköintiä saa sijoittaa enintään 100 metrin etäisyydelle. Korttelille 115 tulee pyöräpysäköintipaikkoja varata vähintään 100 paikkaa. ppp-1: Ohjeellinen polkupyörien pysäköintikatoksen tai polkupyöräsäilytyksen rakennusala. Polkupyöräpysäköinti tulisi sijoittaa sujuvasti ja helposti pääkulkuväylien yhteyteen. Säilytystilojen ovien mitoituksessa tulisi huomioida myös suurempikokoiset erikoispyörät. Polkupyöräpysäköinnin tulisi sijoittua mahdollisimman lähelle sisäänkäyntejä. Pitempiaikaiset paikat tulisi toteuttaa laadukkaasti ja katettuina. Helppo pysäköinti on myös imagotekijä. 11

12 HULEVESIEN HALLINTA Kortteleiden hulevedet viivytetään erillisen suunnitelman mukaisesti. Kortteleiden talousrakennukset tulee kuitenkin toteuttaa viherkattoisina. Hulevesien suunnittelussa tulee huomioida alueen rakentumisen vaiheistus. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee huomioida, sillä ne ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, jolloin kuormitus voi olla haitallisempaa kuin valmiin alueen pitkäaikainen kuormitus. Rakentamisen aikaiset hulevesijärjestelmät ja uusien virtausreittien eroosionsuojaus tulisi olla valmiina ennen rakentamisen aikaisten hulevesien muodostumista. Esimerkkejä ratkaisutavoista löytyy kaavan hulevesiselvityksen luvusta 8. PILAANTUNUT MAA JA RAKENTEET Alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset on puhdistettava ennen rakentamista tai alueen käyttöönottoa siten, että puhdistustaso vastaa alueen käyttö tarkoitusta. Hulevesien viivyttäminen on huomioitava alueen puhdistamisessa. Pilaantuneet maa-ainekset ja mahdollisesti pilaantuneet purettavat rakenteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. VALAISTUS Kaikkien rakennusten sisäänkäynnit on korostettava. Valaistus ei saa aiheuttaa häikäisyä. Valaistus ei saa aiheuttaa häikäisyä. Ulkotilat tulisi valaista niin, että tilan muoto hahmottuu helposti, valoelementit johdattavat kulkua, kontrastit erottuvat selvästi ja tila on tarpeeksi valoisa. Valotehot valitaan heikkonäköisille suositeltujen tehojen mukaan. Valaistukseen suositellaan persoonallista otetta, jossa korostetaan jalankulun mittakaavaa. Liiketiloja tulisi korostaa julksivu tai tilavalaistuksella myös suljettuna aikana. Suunnittelussa on suositeltavaa käyttää valaistussuunnittelun ammattilaisia. 12