Pilotointiympäristöjen kehittäminen

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden tekoäly ja robotiikka kotona Pilotointiympäristöjen kehittäminen Hyteairo-esiselvitys pilotointiympäristöjen perustamiseksi kodin ja itsenäisen asumisen robotiikan ja tekoälyn edistämiseksi ja vaikuttavuuden tutkimiseksi Marketta Niemelä VTT beyond the obvious 1

2 Esiselvityksen tavoite Selvittää mahdollisuuksia ja reunaehtoja perustaa pilottiympäristöjä, joiden avulla voidaan selvittää kotona ja itsenäistä asumista sekä arkipäivän aktiivisuutta tukevien robotiikka- ja tekoälysovellusten palveluiden käyttökelpoisuutta, kehitysmahdollisuuksia ja vaikuttavuutta Pilotointiympäristöllä tarkoitetaan toimintamallia, jossa yritys (tai muu taho) voi tuoda teknologiansa tai teknologiapohjaisen palvelunsa yhteiskehitettäväksi, kokeiltavaksi tai pitkäaikaisesti testattavaksi oikeaan toimintaympäristöön, jonka palveluntarjoaja tarjoaa. Teknologiaa testaavat oikeat käyttäjät, jotka voivat olla esimerkiksi hoitoalan ammattilaisia, kotihoidon asiakkaita tai itsenäisesti asuvia ikäihmisiä. Pilotointia koordinoi taho, joka voi olla kunta, kehitysyhtiö, yritys, sairaanhoitopiiri tai muu toimija. Kodin määrittelyä Kodinomainen pysyväisluonteinen asumisen paikka Itsenäisen ja tuetun asumisen muodot Rakennettu ympäristö, kiinteistö Esteetön ympäristö VTT beyond the obvious 2

3 Esiselvityksen sisältö Pilotointiympäristön ekosysteemi Pilotointiympäristöjä ja toimintamalleja Toimijoiden näkökulma: intressejä ja reunaehtoja pilotointitoimintaan osallistumisessa Toimintamaisema ja sen keskeisiä elementtejä Kotona asumisen hyteairo-teknologiat Kansainvälisiä toimijoita ja yhteistyömahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Havaintoja pilotointiympäristöistä Kansallinen pilotoinnin koordinaatio ja palaute Yhteenveto ja toimintamalliehdotus VTT beyond the obvious 3

4 Pilotoinnin ekosysteemi Palvelutarpeiden kasvu Kansalliset strategiat ja ohjelmat Rahoitus Sääntely Teknologiatrendit Sote-uudistus Kansainvälinen yhteistyö Asenteet Esteettömyys Rakentaminen Kyberturvallisuus Eettiset kysymykset Kotona asumisen Testbedit (Oulu WelfareLab, KuopioHealth, EKSOTE) Living Labit (esim. Lahti Living Lab, Metropolian palveluasumisen pilotointiympäristö) Toimintamaisema Pilotointiympäristöt Kotisimulaatioympäristöt (esim. SEAMK) Muut (esim. PrizzTech/ RoboCoast, Fiksu Kalasatama) Projektit (esim. HIPPA, ELSA, Kuopio Living Lab, HYVÄKSI) Pilotoinnin toimijat Paikalliskoordinaattorit (Yo-sairaalat, shp:t, kaupungit, yliopistot, korkeakoulut, amk:t: omat strategiat, projektinhallinta, Pilotointikohteet (oikeat käyttöympäristöt: palveluasuminen, hoivakodit, yksityiskodit) Hoiva- ja asumispalveluiden tuottajaorganisaatiot (Julkiset, yksityiset, säätiöt) tutkimus, tiedon hyödyntäminen Loppukäyttäjät ja levittäminen) Yritykset, startupit (esim. ikäihmiset, vammaiset, (Teknologiat, teknologiapohjaiset palvelut) kansalaiset, hoitotyöntekijät)

5 Pilotointiympäristöjä ja toimintamalleja Testbedit Yliopistosairaaloiden tai sairaanhoitopiirien koordinoimia kehitysympäristöjä Living Labit E-NoLL verkoston kehitysympäristöjä Muita jatkuvaluonteisia pilotointiympäristöjä Esim. elinkeinoyhtiön koordinoima Ammattikorkeakoulujen pilotointitoiminta 76%:ssa amk:sta kotona asumisen hyteairo -toimintaa Projektitoiminta Esim. HIPPA, CoHeWe Muita aktiviteetteja Kotona asumisen teknologiaa kehittäviä Testbedejä Living Labeja Muita RoboCoast Pori Metropolia Helsinki TAMK Living Lab Tampere Oulu WelfareLab KuopioHealth EKSOTE Lappeenranta ForumVirium Helsinki Esim. kehityshyvinvointikeskus KEHYS (Tampere), Lahti Living Lab suunnitelma (?) 5

6 Toimijoiden näkökulma Loppukäyttäjät Ikäihmiset: teknologian käyttö, asenteet, ehdot hoivarobotiikalle, yhteiskehittämiseen osallistuminen Pilotoinnin hyöty: osallisuus, vaikuttaminen Hoitoalan ammattilaiset: suhtautuminen robotiikkaan, kokemus roboteista työssä, tarpeet roboteille Sosiaali- ja terveysalan organisaatiot (palveluntuottajat) Pilotoinnin hyöty: lisääntyvä tieto, osaaminen ja kiinnostus teknologiaa kohtaan Haaste: henkilöstöresurssit Teknologiayritykset Pilotoinnin hyöty: tieto käyttäjäryhmän tarpeista ja uusien käyttäjäryhmien tunnistaminen; tuotekehityksen edistäminen; tunnettuuden kasvaminen Haaste: henkilökunnan kiire heikentää sitoutumista; laajemmat pilotoinnit Hoitoalan ammattilaisten mielipiteitä roboteista (van Aerschot et al., 2017) 6

7 Toimintamaiseman elementtejä Sääntely ja standardit pilotointiympäristöt tiedonjakajina Lääkinnälliset laitteet Kyberturvallisuus Robotiikan standardit Liikenteen kehittäminen Autonominen liikenne, uudet palvelut kotona asumisen tukemiseen Liikenteen testialueiden ja 5G-testiverkkojen hyödyntäminen Esteettömyys Palvelujen esteettömyys käyttäjälle; palvelu esteettömyyden lisääjänä ja robotin esteettömyys Rakennettu ympäristö Rakennus robotin ympäristönä Rakentajien yhteiskehitysympäristöjen hyödyntäminen Digitaalisen liikenteen yhteiskehittämis- ja testialueet VTT beyond the obvious 7

8 Kotona asumisen hyteairo-teknologiat Elintoimintojen ja asumisen mittaus-, seuranta- ja hälytysjärjestelmät Puettavat Ulkoiset Fyysinen robotiikka Lääkejakeluautomaatit Robottirollaattorit Kuntoutusrobotit Eksoskeletonit ja voimaliivit Logistiikkarobotit sairaaloissa ja hoivakodeissa Sosiaaliset robotit Keskustelu- ja viihderobotit Puhuvat tekoälyassistentit ja keskusteleva tekoäly Etäyhteysrobotit Integraatioalustat Irrallisten teknologiasovellusten tuottaman datan yhdistelyyn, yhteisanalysointiin ja uusien palvelujen tuottamiseen 8

9 Robotiikan mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa 5-10 vuoden aikajänteellä Robotics in Care Services: A Finnish Roadmap. ROSEkonsortio, fi/images/publications/ Roadmapfinal pdf

10 Kansainvälisiä toimijoita ja yhteistyömahdollisuuksia Hyteairo-yhteistyöhön soveltuvia pilotointiympäristöjä tunnistettu Kaikissa Pohjoismaissa, Alankomaissa ja Saksassa Ikäihmisten ratkaisuihin keskittyneita ENoLL-verkoston Living Labeja (EU) Japani: Human-Augmented Research Centre (AIST) Robotiikan DIH-hankkeet (EU) tukevat robotiikan start-upeja ja pk-yrityksiä ja alan ekosysteemien rakentumista DIH-HERO alusta muille hubeille RobotUnion (tukea T&K:hen ja kaupallistamiseen sekä rahallisesti että palveluina) DIH-HERO is an independent platform which connects Digital Innovation Hubs across Europe to create a sustaining network for all those who are active in the healthcare robotics sector VTT beyond the obvious 10

11 Rahoitusmahdollisuuksia Tyypillisiä rahoituslähteitä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 6Aika: kestävän kaupunkikehityksen strategia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu) Urban Innovation Action (UIA) aloite esim. Digital transition, Demographic change -haut H2020, Horizon Europe puiteohjelmat Pre-Commercial Procurement, esikaupalliset hankinnat Nordic Council rahoitus pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen Esim. Nordic Test Beds projekti: sairaala-testbedien yhteistyöohjelma Business Finland / Smart Life Finland ohjelma Terveyttä ja hyvinvointia edistävä elinympäristö VTT beyond the obvious 11

12 Havaintoja pilotointiympäristöistä Hankerahoitteisuus hankaloittaa pilotointitoiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä Sote-palveluiden monimutkaisuus ja laajat verkostot varsinkin pienten yritysten vaikea hahmottaa ongelmaa, johon tarjota ratkaisua. Ratkaisujen käyttöönotto vaatii monien toimijoiden yhteistyötä. Pilotointitoiminnan hinnoittelu muutamissa pilotointiympäristöissä käytössä; vaikea tunnistaa oikea hintataso; pienillä yrityksillä ei rahaa Pilotointiympäristöjen välinen yhteistyö ja erikoistuminen yhteistyötä ei vielä juuri ole mutta sitä odotetaan ja toivotaan. Paikallinen näkökulma vahva. Pilotointiin tarjotun teknologian pistemäisyys ja irrallisuus ongelma; integraatioalustat ratkaisuna. Myös yritysten välistä yhteistyötä tuettava Pilotointikohteet (aidot käyttöympäristöt) kokevat pilotoinnin positiivisena, henkilöstöresurssit turvattava Kansainvälistä yhteistyötä on vielä aika vähän. Ensin oma toiminta kuntoon (?) VTT beyond the obvious 12

13 Tärkeimmät tehtävät 1. Pilotointiympäristöjen yhteisen viestintä- ja markkinointialustan suunnittelu ja ylläpito Koordinaattorin tehtävät ja niiden tärkeys tähän mennessä saadun palautteen perusteella 2. Kommunikointi ja tiedonjako pilotointiympäristöjen ja eri toimijoiden välillä (esim. yritykset, yhdistykset, lainsäädäntö, päättäjät) 3. Yhteistyö pilotointiympäristöjen rahoituksen hankkimisessa 4. Pilotointiympäristöjen keskinäisen yhteistyön tukeminen Vähemmän tärkeät tehtävät 5. Pilotointiympäristöjen toiminnan ja palveluiden kehittämisen tukeminen 6. Teknologiayritysten aktivointi yhteiskehittämiseen ja pilotointiin 7. Pilotointitoiminnan kansainvälisen yhteistyön kehittäminen 8. Teknologiayritysten yhteistyön tukeminen (esim. kokonaispalvelukonseptien suunnittelu pilotointiin) 9. Kansallisen pilotointiympäristöjen toimintamallin laatiminen yhdessä 10. Pilotoitujen teknologioiden vaikuttavuuden arviointi Vähiten tärkeä tehtävä 11. Suositusten laatiminen pilotoiduista teknologioista Muut ehdotetut tehtävät 11. Yleisen tietoisuuden lisääminen teknologioiden mahdollisuuksista ja vaikutuksista; 12. Yleinen osallistaminen teknologiaan ja robotiikkaan liittyvään keskusteluun ja pilotointien mahdollistamiseen; 13. Robotiikkaan, tekoälyyn ja hyvinvointiteknologiaan liittyvien opintokokonaisuuksien vahvempi lisääminen eri koulutusohjelmiin 14. Amk- ja toisen asteen opettajien säännöllinen (täydennys)koulutus robotiikkaan ja uusiin teknologioihin liittyen 15. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin (sote) yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen 16. Sote-sektorin investointiosaamisen vahvistaminen VTT beyond the obvious 13

14 Pilotointiympäristöjen ja koordinaation toimintamalli VTT beyond the obvious 14 4

15 Kysymyksiä, kommentteja? Ota yhteyttä: VTT beyond the obvious 15