KAAVOITUSKATSAUS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT PORVOO BORGÅ

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT PORVOO BORGÅ

2 AJANKOHTAISTA PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on luoda edellytyksiä kaupungin kehittämiselle ja rakentamiselle. Porvoon lähtökohdat ovat erinomaiset: merellinen sijainti, rikas kulttuuriperintö ja ympäristön viihtyisyys tuovat kaupungille vetovoimaa sekä uusia yrittäjiä ja asukkaita. Kaavoituskatsauksessa on esitetty kattava kuvaus toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä kaavatöistä. Jatkossa laaditaan erikseen ohjelma maankäytön toteuttamisesta, jonka pohjalta voidaan entistä paremmin kohdentaa resurssit alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Porvoon kehitykseen liittyvät kiinteästi Helsingin seudulla tehtävät ratkaisut. Tulevat päätökset Helsingin seudun eli metropolialueen hallinnon järjestämisestä sekä kuntajaon kehittämisestä heijastuvat Porvoon asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. Uudenmaan liiton ehdotus uudeksi maakuntakaavaksi sivuuttaa Porvoon tavoitteet toimivan raideliikenteeseen perustuvan joukkoliikenneyhteyden saamisesta kaupunkiin. Heli-varauksen poistaminen kaavasta estää varautumisen rannikon suuntaisen kaupunkiliikenteen järjestämiseen pitkällä aikavälillä ja Helsingin sisäisen katuverkon ruuhkautuminen lisää matka-aikoja pääkaupunkiseudulle. Porvoon tavoitteena on kaikesta huolimatta edelleen jatkaa työtä vetovoimaisen, hiilivapaan asumisen, korkealuokkaisten palvelujen ja monipuolisen yrittämisen kaupunkina. Kaupunki pyrkii turvaamaan riittävän asuntotuotannon sekä keskustan tuntumassa että maaseutumaisilla alueilla. Skaftkärrin alueen kaavoittamista jatketaan Kevätlaaksossa. Myös muissa kaavatöissä sovelletaan Skaftkärr-hankkeesta saatuja kokemuksia. Tämä koskee luonnollisesti energiatehokkuutta, mutta ennen kaikkea uutta yhteistyökulttuuria: Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu ovat osa ketjua, joka alkaa kaupungin strategiasta ja päättyy tonttien rakentamiseen ja lopulta asumiseen, työn tekoon ja liikkumiseen alueilla. Hyvä ympäristö ja kestävät ratkaisut vaativat koko ketjun sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Yleiskaavat ovat valmistumassa saaristoon, Pellingin ja Onaksen alueille. Kaupan, elinkeinotoiminnan ja myös koulutuksen kannalta keskeisin yleiskaavatyö on kuitenkin Kuninkaanportti-Eestinmäki, jota jatketaan heti, kun maakuntakaava on hyväksytty. Viime vuonna aloitettu Porvoon kylärakenteen tarkastelu saatetaan loppuun ja sen pohjalta valmistellaan linjaukset kylä- ja hajarakennusalueiden rakentamisen suuntaamisesta ja mitoitusperiaatteista ja tätä varten tarvittavista suunnitelmista, osana kaupungin tavoitetta energiatehokkaasta ja kestävästä yhdyskuntarakenteesta. Kaupunkisuunnittelussa on meneillään monia, kaupungin tulevaisuuden kannalta erityisen merkittäviä asemakaavatöitä. Kaupungin keskustassa tehdään asemakaavan muutoksia niin, että turvataan rakentamismahdollisuudet keskustassa, sen vetovoima ja asema liiketoimintakeskuksena. Paikoitusmahdollisuuksien paraneminen auttaa myös viihtyisän, kevytliikennepainotteisen keskustan kehittämisessä. Hattulan sahan alueen suunnittelun aloitusvaihetta valmistellaan Europan-arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta, kun neuvotteluissa alueen maanomistajien kanssa päästään eteenpäin. Kaikista eniten harkintaa ja hyvää suunnittelua vaaditaan kaupungin keskeisimmän ja kehittyvimmän osa-alueen, Länsirannan kaavoituksessa. Vielä suurelta osin rakentamaton alue tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei saisi pilata ja joita ei tule uusia. Emme saa unohtaa keskeistä tavoitetta kehittää aluetta osana keskustaa, kaupunkimaisena, korkealuokkaista ja monipuolista kaupunkiasumista, erilaisia palveluja ja liikkeitä sisältävänä alueena. Taidetehtaan käynnistyminen ja meneillään olevat rakennushankkeet tukevat jo nyt alueen kuvaa kulttuuripainotteisena virikkeellisenä kaupunkiympäristönä. Jatkossa on tärkeää pitää rima riittävän korkealla myös, kun suunnitellaan ranta-aluetta ja vielä vapaana olevia alueita ja asumisen liittymistä Kokonmäen vapaa-ajan alueeseen. Aleksanterinkaaren sisäkehän alue on myös merkittävä osa alueen ulkoista julkisivua. Kaupunkisuunnittelussa ei unohdeta myöskään jo rakennettujen alueiden kehittämistarpeita. Kevätlaakson asemakaavatyön yhteydessä selvitetään Kevätkummun alueen asukkaiden toivomukset alueen palvelujen ja kaupunkikuvan kehittämisestä. Erikseen käynnistettyä Gammelbackan keskusta-alueen asemakaavatyötä jatketaan ja saadaan näin mahdollisuudet koko alueen ulkoisen kuvan ja palvelujen parantamiseen. Kaupan rakentamista ohjaa entisestään tiukentunut lainsäädäntö ja maakuntakaavoitus. Kaikista keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuvista merkittävistä päivittäis- ja erikoistavarakaupan hankkeista vaaditaan erilliset selvitykset hankkeiden vaikutuksista. Ne on tehtävä, jotta hankkeissa päästäisiin eteenpäin. Valmistumassa olevan uuden selvityksen pohjalta voidaan toivottavasti tehdä riittävät päätökset kattavan ja toimivan kaupan palveluverkon suunnittelua ja toteutusta varten. Haasteena on saada keskustaan ja Länsirantaan keskusta-alueille sopivaa, toimivaa ja korkealuokkaista kaupan rakentamista. Yrityselämän tonttitarvetta varten jatketaan kaavatyötä Kaupunginhaassa ja Kulloon Nybyn alueella. Kaupunkisuunnittelussa työ jatkuu siis vilkkaana. Kaavoituskatsauksen kohdeluettelo sisältää tiedot alueen kaavasta vastaavasta suunnittelijasta. Kaupunkisuunnittelusta ja muista ajankohtaisista asioista löytyy tietoja myös Porvoon internetpalvelusta osoitteesta Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö 2

3 AKTUELLT OM STADSPLANERINGEN I BORGÅ Stadsplaneringens uppgift är att skapa förutsättningar för utvecklingen och byggandet av staden. Borgå har utmärkta utgångspunkter: läget vid havet, ett rikt kulturarv och en trivsam miljö ger staden dragningskraft samt hämtar nya företagare och invånare. I planläggningsöversikten presenteras på ett omfattande sätt de planläggningsarbeten som godkänts i verksamhetsplanen. I fortsättningen utarbetas ett separat program för genomförande av markanvändning, på basis av vilket resurserna kan ännu bättre riktas till planering och byggande av områden. Utvecklingen av Borgå har ett tätt samband med lösningarna i Helsingforsregionen. Framtida beslut om ordnande av förvaltningen för Helsingforsregionen (metropolområdet) och om utvecklingen av kommunindelningen påverkar Borgås ställning och möjligheter att påverka. Nylands förbunds förslag till ny landskapsplan åsidosätter Borgås mål för att få fungerande spårtrafi k till staden. Slopandet av HELI-banan utgör ett hinder för ordnande av stadstrafi k längs med kusten på lång sikt, och trafi kstockningar i den interna trafi ken i Helsingfors gör restiderna till huvudstadsregionen längre. Borgå har dock fortfarande som mål att fortsätta arbetet för koldioxidfritt boende med dragningskraft samt för högklassiga tjänster och mångsidiga företag. Staden strävar efter att garantera en tillräcklig bostadsproduktion både i närheten av centrum och i lantliga områden. Planläggningen av Skaftkärrs område fortsätter i Vårdalen. De erfarenheter som fås från Skaftkärrprojektet tillämpas också vid andra planarbeten. Det handlar naturligtvis om energieffektivitet men framför allt om en ny samarbetskultur: planläggning och planering av markanvändning är en del av kedjan som börjar med stadens strategi och slutar med byggande av tomter, och slutligen med att bo, arbeta och röra sig i området. En god miljö och hållbara lösningar förutsätter att hela kedjan förbinder sig till de gemensamma målen. Generalplaner för skärgården, för Pellinge och Onas blir färdiga inom kort. Det mest centrala planläggningsarbetet för handeln, näringslivet och utbildningen är dock planen för Kungsporten-Estbacka som fortskrider genast efter det att landskapsplanen är godkänd. Granskningen av bystrukturen i Borgå, som inleddes i fjol, slutförs och på basen av den bereds riktlinjer för styrning av och dimensioneringsprinciper för byggande i byar och på glesbygd. Också planer som behövs för riktlinjerna bereds som en del av stadens mål för en energieffektiv och hållbar samhällsstruktur. Stadsplaneringen utarbetar som bäst många detaljplaner som är speciellt viktiga för stadens framtid. Detaljplaner för stadens centrum ändras så att man tryggar möjligheterna för byggandet i centrum samt centrumets dragningskraft och ställning som affärscentrum. Förbättrade parkeringsmöjligheter bidrar också till att skapa ett trivsamt och promenadvänligt centrum. Planeringen av området kring Hattula såg inleds på grund av resultatet av arkitekttävlingen Europan, då förhandlingarna med områdets markägare fortskrider. Mest eftertanke och planering behövs vid planläggning av stadens mest centrala och utvecklande del, västra åstranden. Området är ännu till största delen obebyggt och erbjuder unika möjligheter som inte får förstöras. Vi får inte glömma det centrala målet, att utveckla området som en del av centrum och som ett stadsliknande område med högklassigt och mångsidigt boende samt olika tjänster och affärer. Verksamheten som inletts i Konstfabriken och de aktuella byggprojekten stöder redan nu områdets karaktär som en kulturinriktad, stimulerande stadsmiljö. Det är viktigt att också i fortsättningen ställa tillräckligt höga krav då man planerar strandområdet, de ännu obebyggda områdena och anslutning av bostadsområden till friluftsområdet i Kokon. Alexandersbågens inre ring utgör en viktig del av områdets stadsbild. Stadsplaneringen glömmer inte heller behovet av att utveckla de områden som redan är bebyggda. I samband med detaljplanläggningen av Vårdalen utreds också vilka önskemål invånarna i Vårberga har om utveckling av områdets tjänster och stadsbild. Det separata detaljplanearbetet för centrala Gammelbacka fortsätter, och på det sättet skapas möjligheter för att förbättra hela områdets utseende och tjänster. Byggandet av handelsenheter styrs av lagstiftningen som blivit strängare och av landskapsplanen. För alla betydande projekt i anslutning till dagligvaruaffärer och specialaffärer utanför centrumområdet krävs separata konsekvensutredningar. De ska göras för att kunna fortsätta med projekten. På basis av den nya utredningen som snart blir färdig kan man förhoppningsvis fatta tillräckliga beslut om planering och genomförande av ett omfattande och fungerande handelns servicenät. Utmaningen är att bygga lämpliga, fungerande och högklassiga handelsenheter i centrum och på västra åstranden. För att möta efterfrågan på företagstomter fortsätter man planarbetena för Stadshagen och Nyby i Kullo. Verksamheten vid stadsplaneringen är alltså fortsättningsvis livlig. I planläggningsöversiktens förteckning över objekten ingår uppgifterna om den planläggare som svarar för respektive plan. Man hittar också information om stadsplaneringen och annat aktuellt på stadens webbplats på adressen Eero Löytönen Stadsplaneringschef 3

4 Kaavoituskatsaus Kaupunkisuunnittelu julkaisee kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan vireillä olevista ja vireille tulevista kaava-asioista kunnassa tai maakunnan liitossa. Kaavoituskatsaus löytyy myös kaupungin internetpalvelusta, Planläggningsöversikt Stadsplaneringen publicerar en gång om året en planläggningsöversikt över de planärenden som är anhängiga eller som blir anhängiga inom kommunen eller landskapsförbundet. Planläggningsöversikten fi nns även på stadens internettjänst, Ilmakuva Länsirannasta vuodelta 2012 Flygfoton av Västra åstranden år 2012 Sisällysluettelo Ajankohtaista Porvoon kaupunkisuunnittelussa Yleiskaavoitus ja muu yleispiirteinen suunnittelu Asemakaavoitus Keskusta-alue Porvoonjoen itäpuoliset osat Porvoonjoen länsipuoliset osat Kylät Ranta-asemakaavoitus Kansallinen kaupunkipuisto Energiatehokas kaupunginosa -hanke Uudenmaan liitossa vireillä olevat kaavat Asemakaavoituksen kulku ja osallistuminen Yhteystiedot Innehållsförteckning Aktuellt inom stadsplaneringen i Borgå Generalplanering och annan översiktlig planering Detaljplanering Centrumområdet Området öster om Borgå å Området väster om Borgå å Byar Stranddetaljplanering Nationalstadspark Projektet Energieffektiv stadsdel Aktuella planer på Nylands förbund Planläggningsprocessen och deltagande Kontaktuppgifter 4

5 YLEISKAAVOITUS - MUU YLEISPIIRTEINEN SUUNNITTELU Yleiskaava ohjaa kaupungin yhdyskuntarakennetta ja maan-käyttöä yleispiirteisesti. Siinä osoitetaan kaupungin alueiden käytön tavoiteltu maankäyttö ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia koko kaupungin alueelle tai osalle kaupungin aluetta. Porvoossa on laadittu ja laaditaan osayleiskaavoja, jotka yhdessä käsittävät koko kaupungin alueen. Yleiskaavan laatiminen on aina usean vuoden mittainen prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laatimisessa on vähintään kolme vuotta, mutta keskimäärin (alueesta riippuen) osayleiskaavan laatiminen kestää vähintään 4-5 vuotta. Alla esitellään tulevien vuosien ajankohtaiset kaavat lähemmin. GENERALPLANERINGEN - ANNAN ÖVERSIKTLIG PLANERING Generalplanen styr stadens samhällsstruktur och markanvänd-ning i stora drag. Av planen framgår hur man planerat använda marken i staden och hur de olika funktionerna samordnas. En generalplan kan omfatta hela stadens område eller en del av stadens område. I Borgå har man utarbetat och utarbetar man delgeneralplaner som tillsammans omfattar hela stadens område. Att utarbeta en generalplan är en process som alltid tar fl era år i anspråk. Det tar minst tre år att upprätta en delgeneralplan, men genomsnittstiden är 4 5 år beroende på området. Nedan beskrivs närmare de planen som är aktuella under de kommande åren. 5

6 Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen osayleiskaava (Y1) Vuonna 2007 käynnistyi osayleiskaavan laatiminen Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueelle perusselvitysten laatimisella. Osayleiskaava laaditaan alueelle, joka vuonna 2004 valtuuston hyväksymässä keskeisten alueiden osayleiskaavassa jätettiin selvitysalueeksi. Osayleiskaavan laatimisaikataulu ja sisältö on riippuvainen maakuntakaavan kaupan ratkaisuista. Kaupungin kehittämisstrategian kannalta tärkeätä osayleiskaavatyötä viedään eteenpäin vuonna Kaupallisten palvelujen vaikutusten arviointi, liikenne- ja meluselvitykset ovat valmiina ja sen lisäksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osayleiskaavatyötä jatketaan vuoden 2013 aikana siten että osayleiskaavaluonnos tulee nähtäville ja luonnoksesta saadun palautteen pohjalta aloitetaan osayleiskaavaehdotuksen valmistelu. Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Delgeneralplanen för Kungsporten och Estbacka (Y1) Arbetet med delgeneralplanen för Kungsporten och Estbacka inleddes år 2007 med grundläggande utredningar. Delgeneralplanen utarbetas för det område som i delgeneralplanen för de centrala delarna (godkänd av stadsfullmäktige år 2004) anvisats som utredningsområde. Tidtabellen för utarbetandet av delgeneralplanen och dess innehåll beror på landskapsplanens lösningar för handeln. Arbetet med delgeneralplanen är viktigt med tanke på stadens utvecklingsstrategi och förs framåt under år Bedömningen av kommersiella konsekvenser samt trafi k- och bullerutredningarna är färdiga. Dessutom har man utarbetat ett program för deltagande och bedömning. Under år 2013 fortskrider arbetet så att utkastet till delgeneralplan läggs fram och man börjar bereda förslaget till delgeneralplan utgående från den respons man får om utkastet. Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio Ilmakuvapari Kuninkaanportista (v. 2009) Flygfoton av Kungsporten (år 2009) Sköldvikin vahvistetun osayleiskaavan muuttaminen (Y2) Sköldvikin osayleiskaava on vahvistettu vuonna 1988 (päätös lainvoimainen vuonna 1989). Muuttuneiden tiesuunnitelmien (mm. Kilpilahden alueen toinen poistumistie ja yhteydet Svartbäckin kylään) vuoksi sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi tulee vahvistettua osayleiskaavaa muuttaa. Osayleiskaavatyö on aloitettu perusselvitysten laatimisella. Vuonna 2007 valmistui selvitys Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella. Vuonna 2013 perusselvitysten laatiminen jatkuu, laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä aloitetaan osayleiskaavaluonnoksen laatiminen. Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Onaksen saariston osayleiskaava (Y4) Vuonna 2006 laadittiin Onaksen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, järjestettiin maanomistajille suunnattu kysely sekä pidettiin ensimmäinen ns. suunnitteluasema. Onaksen saariston suunnittelua ja käsittelyä jatkettiin vuoden 2007 aikana, ja pidettiin mm. toinen suunnitteluasema, jossa olivat esillä alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet. Ändring av den fastställda delgeneralplanen för Sköldvik (Y2) Delgeneralplanen för Sköldvik fastställdes år 1988 (beslutet vann laga kraft 1989). På grund av reviderade vägplaner (bl.a. en andra utrymningsväg från Sköldvik och förbindelserna till Svartbäck by) och övriga ändringar i markanvändningen, ska den fastställda delgeneralplanen ändras. Arbetet inleddes med grundläggande utredningar. År 2007 färdigställdes utredningen Beaktande av riskerna för storolyckor vid planeringen av markanvändning på Sköldviks industriområde. Under år 2013 fortsätter sammanställningen av de grundläggande utredningarna. Ett program för deltagande och bedömning utformas. Utarbetandet av utkastet till delgeneralplan inleds. Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio Delgeneralplanen för Onas skärgård (Y4) År 2006 utarbetade man ett program för deltagande och bedömning i anknytning till delgeneralplanen för Onas skärgård. Man gjorde en förfrågan till markägarna och ordnade den första så kallade planeringsverkstaden. Planeringen och behandlingen av Onas skärgård gick vidare under år Man höll den andra planeringsverkstaden där de preliminära målsättningarna och dimensioneringsgrunderna behandlades. 6

7 Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2008, ja silloin järjestettiin kolmas suunnitteluasema. Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan osayleiskaavaehdotus, joka tulee nähtäville vuoden 2013 aikana. Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Pellingin saariston osayleiskaava (Y5) Ranta-alueiden osayleiskaavatyötä on jatkettu Onaksen saariston jälkeen Pellingin alueelle. Pellingin alueelta on tehty luonto- ja maisemaselvitys, kulttuuriympäristön selvitys ja muut tarvittavat perusselvitykset. Vuonna 2008 aloitettiin osayleiskaavaluonnoksen laatiminen ja pidettiin kaksi suunnitteluasemaa, jossa oli esillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, alustavat tavoitteet ja mitoitusperiaatteet. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta käynnistyy osayleiskaavaehdotuksen laatiminen. Tavoitteena on, että myös osayleiskaavaehdotus saadaan nähtäville vuoden 2013 aikana. Kaavoittaja Hilkka Jokela Utkastet till delgeneralplan var framlagt våren 2008, och då ordnades även den tredje planeringsverkstaden. Utgående från responsen man fi ck om utkastet utarbetar man ett planförslag, som läggs fram under år Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio Delgeneralplan för Pellinge skärgård (Y5) Utarbetandet av delgeneralplaner för strandområdena har fortsatt med planläggning för Pellinge området. Natur-, landskaps- och kulturmiljöutredningarna samt övriga behövliga basutredningar för Pellinge är gjorda. År 2008 började man utarbeta utkastet till delgeneralplan och höll två planeringsverkstäder, i vilka programmet för deltagande och bedömning, de preliminära målsättningarna och dimensioneringsgrunderna behandlades. Utkastet till delgeneralplan var framlagt i slutet av år Förslaget till delgeneralplan utarbetas utgående från responsen på utkastet. Målet är att förslaget till delgeneralplan läggs fram under år Planläggare Hilkka jokela Panoraamakuva Pellingin saariston alueelta Panoramabild av Pellinge skärgård Kylärakennetarkastelu (Y3) Porvoo tavoittelee energiatehokasta yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntarakennetta kehitetään kaupunkitaajamaa tiivistämällä ja eheyttämällä sekä ohjaamalla rakentamista kyläkeskuksiin. Vuoden 2011 lopulla käynnistyi kylärakennetyö, jossa tarkastellaan Porvoon kylärakennetta ja kylien kehittämisperiaatteita. Kylärakennetarkastelu ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava vaan kaupungin strategian toteuttamisen avuksi laadittava tarkastelu. Kylärakennetarkastelun tavoitteena on selkeyttää eri kylien alueidenkäytöllistä roolia osana kaupungin kehittämisstrategiaa. Kylärakennetarkastelun pohjalta keskitetään kaavoitusta määriteltyihin kyläkeskuksiin. Kylärakennetarkastelu valmistuu vuonna Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Granskning av bystrukturen (Y3) Borgå eftersträvar en energieffektiv samhällsstruktur. Samhällsstrukturen utvecklas genom att göra stadsbebyggelsen tätare och enhetligare och genom att styra byggandet till bycentrum. I slutet av år 2011 inleddes en granskning av bystrukturen, varvid man granskar bystrukturen i Borgå och principerna för utvecklingen av byarna. Granskningen av bystrukturen är inte en plan i enlighet med markanvändnings- och byggplanen, utan den är en utredning som ska vara till hjälp för att genomföra stadens strategi. Målet är att klarlägga vilken roll de olika byarna spelar med tanke på områdesanvändningen som en del av stadens utvecklingsstrategi. Med granskningen av bystrukturen som utgångspunkt kommer man att koncentrera planläggningen till vissa bycentrum. Granskningen av bystrukturen blir klar år Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio 7

8 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on yksityiskohtainen kaava, jolla ohjataan alueidenkäyttöä ja rakentamista pienemmällä alueella. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa alueita eri tarkoituksiin ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavaa laadittaessa tulee huomioida maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaava on perusta rakennuslupien myöntämiselle ja kaava-alueen muulle toiminnalle. Tärkeimmät ja lähiaikoina ajankohtaiset asemakaavahankkeet esitellään lähemmin alla. Kaavoitushankkeet on jaettu seuraaviin maantieteellisiin osa-alueisiin: keskusta-alue, Porvoonjoen itäpuoliset alueet, Porvoonjoen länsipuoliset alueet sekä kylät. Numerot hankkeiden edessä viittaavat karttaan, joissa kaavoitushankkeet on osoitettu erivärisillä pallukoilla osa-alueista riippuen. Kirjaimet AK ja numerot viittaavat asemakaavan numeroon. Numerot helpottavat kaavan käsittelyn seuraamista kaupunkisuunnittelun internetpalvelussa osoitteessa DETALJPLANERINGEN Detaljplanen är en detaljerad plan som reglerar områdesanvändningen och byggandet inom ett mindre område. Detaljplanens syfte är att anvisa områden för olika ändamål och att styra byggandet och annan markanvändning. När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en gene-ralplan med rättsverkningar beaktas. Detaljplanen ligger som grund vid beviljande av bygglov och annan verksamhet på planområdet. De viktigaste och inom en snar framtid aktuella detaljplaneprojekten beskrivs närmare nedan. Planläggningsprojekten har indelats geografi skt i följande delområden: centrumområdet, områden öster om Borgå å, områden väster om Borgå å samt byar. Numret före projektets namn hänvisar till kartan där de olika planläggningsprojekten anvisats med bollar i olika färger beroende på delområde. Texten DP och nummer hänvisar till detaljplanens nummer. Numret underlättar möjligheten att följa med hur behandlingen av planen framskrider på stadsplaneringens internettjänst på 8 Keskusta-alue Centrumområdet

9 Keskusta-alue 1a. Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä (AK 459) Länsirannan pääkadun varrelle sijoittuvan korttelialueen asemakaavaa tarkistetaan asumista ja liikerakentamista varten. Samalla tarkistetaan liikenteen ja pysäköinnin tilavaraukset. Suunnittelua jatketaan Kaavoittaja Pekka Mikkola 1b. Länsiranta, Länsirannan opiskelija-asunnot (AK 472) Tolkkistentien varrella tutkitaan opiskelija-asuntotalon sijoittamista kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan. Suunnittelu aloitettiin syksyllä 2011 ja tavoitteena on saada kaavamuutos valmiiksi vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola Centrumområdet 1a. Västra åstranden, Alexandersbågens inre ring (DP 459) Detaljplanen för huvudgatan på västra åstranden ses över för boende och affärsbyggande. Samtidigt ses över områdesreserveringarna för trafi ken och parkeringen. Planeringen fortsätter år Planläggare Pekka Mikkola 1b. Västra åstranden, Studentbostäder på Västra åstranden (DP 472) Vid Tolkisvägen utreder man placeringen av studentbostäder på ett område som är betydelsefullt för stadsbilden. Planeringen inleddes hösten 2011 och målet är att planändringen ska bli färdig år Planläggare Pekka Mikkola Hanke 1b: Länsiranta, Opiskelija-asunnot Projekt 1b: Västra åstranden, Studentbostäder 2. Länsiranta, Porvoonportti (AK 463) Yksityisomisteisella vuosina toteutuneella kerrostaloalueella tutkitaan vajaakäytössä olevan entisen lämpökeskuksen tontin käyttömahdollisuuksia, kerrostalojen korottamista ja tonttien täydennysrakentamista. Samalla pyritään ratkaisemaan alueen pysäköinti kokonaisuutena. Kaavoituksen käynnistämisestä sovittiin alueen asunto-osakeyhtiöiden kanssa alkuvuonna Suunnittelu on aloitettu vuonna 2011 ja tavoitteena on saada kaavamuutos valmiiksi vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 2. Västra åstranden, Borgåport (DP 463) I det privatägda höghusområdet, som byggdes , undersöks användningsmöjligheterna av den gamla värmecentralens tomt som används ineffektivt, möjligheten att höja höghusen och genomföra kompletterande byggande på tomterna. Samtidigt strävar man efter att lösa områdets parkering som helhet. I början av år 2011 kom man överens med bostadsaktiebolagen i området om att inleda planläggningen. Planeringen inleddes i år 2011 och målet är att planändringen ska bli färdig år Planläggare Pekka Mikkola Hanke 2: Länsiranta, Porvoonportti (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) Projekt 2: Västra Åstranden, Borgåport (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) 9

10 3. Länsiranta, Yrittäjätalo YIT Rakennus Oy:lle myönnettiin kaupunkikehityslautakunnassa suunnitteluvaraus Porvoo Campuksen ja S-market Näsin välissä sijaitsevalle alueelle. Aleksanterinkaaren varrelle tavoitellaan paikallista yrittäjyyttä tukevaa Yrittäjätaloa Hankkeen edellyttämä asemakaavanmuutos käynnistyy vuonna Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös eteläpuolella olevan Hellbergin hallin tontin uutta asuinrakentamista. Kaavoittaja Pekka Mikkola 3. Västra åstranden, Företagshuset YIT Rakennus Oy beviljades områdesreservering för området mellan Borgå Campus och Näse S-market på stadsutvecklingsnämndens möte Målet är att ett företagshus, som stöder lokalt företagande, byggs vid Alexandersbågen. Detaljplaneändringen som behövs för projektet inleds under år I samband med planarbetet undersöks också nytt bostadsbyggande på Hellbergs halls tomt söder om planeringsområdet. Planläggare Pekka Mikkola Hanke 3. Länsiranta, Yrittäjätalo. Hankkeen mahdollinen sijoittuminen alueella. Projekt 3. Västra åstranden, Företagshuset. Eventuell placering av projektet i området. 4. Läntinen jokiranta Kaupunginhallitus on päättänyt läntisen ranta-alueen asemakaavan tarkistustyön käynnistämisestä Tavoitteena on turvata ranta-alueen säilyminen vapaana kaupunkilaisten virkistysalueena sekä veneilyn ja kevyen liikenteen verkoston osana. Alueen historiaan tukeutuvan pienvenetelakkatoiminnan kehittämisedellytykset selvitetään Rantavyöhykkeen toiminnalliset, kaupunkikuvalliset ja maisemalliset vaatimukset ja tarpeet tutkitaan Suunnittelu aloitetaan keväällä Asemakaavatyön rinnalla alueesta tehdään diplomitöitä sekä Aalto yliopistossa että Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 4. Åstrandens västra delar Stadsstyrelsen beslutade att man ska börja se över detaljplanen för åstrandens västra delar. Man ser till att strandområdet bevaras fritt som ett rekreationsområde för stadsborna, som en del av nätverket för båttrafi ken och gång- och cykeltrafi ken. Man utreder möjligheterna att utveckla verksamheten med småbåtsvarv, vilken bygger på områdets historia. Man utreder strandzonens krav och behov då det gäller verksamhet, stadsbild och landskap. Planeringen inleds våren Vid sidan av detaljplanearbetet görs det också diplomarbeten om området i Aalto-universitetet och Tammerfors tekniska universitet. Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh 10

11 5a. Länsiranta, eteläiset alueet Kokonmäen urheilualueeseen rajoittuvaan entiseen peltolaaksoon tutkitaan pienimittakaavaiseen keskusta-asumiseen soveltuvaa rakentamista. Asemakaavamuutosta valmistellaan vaihtoehtoisilla rakennemalleilla. Alueellinen liikenneverkkotarkastelu valmistui alkuvuonna Asemakaavatyön käynnistämiseen osa-aluettaisesti varaudutaan vuoden 2013 aikana. Aluetta tutkitaan myös arkkitehtiopiskelijoiden diplomitöissä. 5a. Västra åstranden, södra områdena Man undersöker småskaligt byggande som är lämpligt för centrumboende i den gamla åkerdalen som gränsar till idrottsområdet i Kokon. Ändringen av detaljplanen bereds med alternativa strukturmodeller. En utredning av det lokala trafi knätet blev färdig i början av Stadsplaneringen bereder sig på att inleda arbetet delområdesvis under år Också arkitektstuderande undersöker området i sina diplomarbeten. 5b. Länsiranta, Campus ja pysäköintilaitos Kaupunkikehityslautakunta päätti käynnistää asemakaavanmuutoksen Porvoo Campuksen eteläpuolisella peltoalueella. Asemakaavanmuutoksella tutkitaan Campuksen tontin uudelleenmuotoilua, vaiheittain toteutettavan pysäköintilaitoksen sijoittamista alueelle ja muodostuvan korttelin eteläosan käyttöä. Suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana. Kaavoittaja Pekka Mikkola 20. Strömborgska skolan, 28-5 Koululta vapautuvien tilojen uudiskäyttöä tutkitaan. Samalla selvitetään rakennusten suojelukysymys. Alustavia tontinkäyttötutkielmia on tehty vuonna Varaudutaan kaavamuutoksen käynnistämiseen 5b. Västra åstranden, Campus och parkeringsanläggning Stadsutvecklingsnämnden beslöt att inleda arbetet med ändringen av detaljplanen för åkerområdet söder om Borgå Campus. Genom detaljplaneändringen undersöker man omformningen av Campustomten, placeringen av en parkeringsanläggning som förverkligas etappvis samt användningen av den södra delen i det kvarter som bildas. Planeringen inleds under år Planläggare Pekka Mikkola 20. Strömborgska skolan, 28-5 Stadsplaneringen undersöker vad de lokaler som blir lediga kunde användas till. Samtidigt undersöks skyddet av byggnaderna. Man har gjort preliminära utredningar om användningen av tomten under Stadsplaneringen är beredd på att inleda planläggningsarbetet under år Hanke/Projekt 20: Strömborgska skolan, arkit. Hilding Ekelund, Lundinkadun terveysasema, Asemakaavan muutoksella tarkistetaan korttelin rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista ja tutkitaan lisäksi lisärakentamisen mahdollisuuksia alueella. Alustavia tontinkäyttötutkielmia on tehty vuonna Suunnittelua jatketaan 21. Lundagatans hälsostation, Genom detaljplaneändringen ser man över ändringen av byggnadernas användningsändamål och möjligheterna för ytterligare byggande på området. Man har gjort preliminära utredningar om användningen av tomten år Planeringen fortskrider år 11

12 28. Kaupungintalo (AK 455) Porvoon uusrenessanssityylisen, vuonna 1892 valmistuneen kaupungintalon asemakaava on vanhentunut. Rakennuksen eteläpuolella on kaksi tonttia, joista toinen on pysäköintialueena ja toisella on käyttökiellossa oleva jugendtyylinen puutalo. Vuosina järjestettiin yleinen kaksivaiheinen suunnittelukilpailu Porvoon uuden virastotalon sijoittamiseksi kaupungintalon yhteyteen. Asemakaavatyön lähtökohtana käytetään kilpailun voittanutta ehdotusta (Arkkitehtitoimisto JKMM Oy). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna Työtä jatketaan vuonna Asemakaava-arkkitehti Emilia Saatsi 28. Stadshuset (DP 455) Detaljplanen för stadshuset i Borgå, som är byggt år 1892 i nyrenässansstil, är föråldrad. På södra sidan av byggnaden fi nns två tomter. Den ena används som parkeringsområde och på den andra fi nns ett trähus i jugendstil, som inte får användas. Åren ordnades en allmän arkitekttävling i två steg för ett nytt ämbetshus i anslutning till stadshuset. Förslaget som vann tävlingen (Arkkitehtitoimisto JKMM Oy) används som utgångspunkt då man förnyar detaljplanen. Planutkastet var framlagt år Arbetet fortsätter år Stadsplanearkitekt Emilia Saatsi Hanke 28. Porvoon kaupungin uuden virastotalon yleinen kaksivaiheinen idea- ja suunnittelukilpailu. Kilpailun voittanut ehdotus Makasiini, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Projekt 28. Allmän idé- och arkitekttävling i två steg för ett nytt ämbetshus i Borgå stad. Förslaget Makasiini vann tävlingen, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. 32. Rihkamatori ympäristöineen Rihkamatori sijaitsee keskeisesti Vanhan Porvoon ja liikekeskustan nivelkohdassa. Rihkamatorin ja sitä ympäröivien tonttien asemakaavat ovat monilta osiltaan vanhentuneet. Toria ympäröivissä kiinteistöissä on vireillä tai tulossa ajankohtaiseksi kehityshankkeita. Tavoitteena on tarkastella rakennusten käyttötarkoituksia ja mm. ullakkotilojen käyttöönotettavuutta sekä pysäköintiratkaisuja kokonaisuutena. Tavoitteena on käynnistää kaavamuutostyö Asemakaava-arkkitehti Emilia Saatsi 32. Krämaretorget och dess omgivning Krämaretorget ligger centralt, där Gamla stan i Borgå och affärscentrum möts. Detaljplanerna för Krämaretorget och de omgivande tomterna är föråldrade till många delar. Utvecklingsprojekt är aktuella för fastigheterna runt torget. Målet är att granska användningsändamålen för byggnaderna och bland annat om vindsutrymmena kan tas i bruk, samt att utreda parkeringen som en helhet. Målet är att arbetet med planändringen inleds år Stadsplanearkitekt Emilia Saatsi Hanke 32: Valtimontalo Rihkamatorilla. Rkm Oskari Holvikivi ja Leuto O. Pajunen, Projekt 32: Valtiohuset vid Krämaretorget. Byggm. Oskari Holvikivi och Leuto O. Pajunen,

13 34. Näsinmäki (AK 408) Kaava-alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävä Näsin hautausmaa ja Näsin kartano sekä Näsin puistometsä ja Honkala. Kaavassa tutkitaan hautausmaan laajenemista ja rakennusten sijoittamista Läntisen Mannerheiminkadun varteen. Näsin kartanon osalta tutkitaan miljöön säilyttämistä ja tulevaa käyttötarkoitusta sekä lisärakentamisen mahdollisuuksia. Honkalan 1900-luvun alussa rakennettu, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja vanhan puistometsän alue on tarkoitus säilyttää. Pysäköintiratkaisua tutkitaan siten, että se palvelee mahdollisimman tehokkaasti kaikkia alueen käyttäjiä ja myös pitkän matkan linja-autoliikenteen käyttäjiä. Suunnittelu aloitettiin 2004, mutta työ keskeytettiin Mannerheiminkadun sillan korjaustöiden vuoksi. Työhön liittyy maankäyttösopimus. Varaudutaan asemakaavatyön jatkamiseen vuoden 2013 aikana. Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 34. Näsebacken (DP 408) I planområdet ligger Näse begravningsplats som är kulturhistoriskt betydande, Näse gård, skogsparken i Näse samt Furunäs. I och med planen undersöker man utvidgandet av begravningsplatsen samt placeringen av byggnader vid Västra Mannerheimgatan. Man undersöker även bevarandet av miljön kring Näse gård, gårdens framtida användning samt möjligheten till kompletterande byggande. Avsikten är att bevara den kulturhistoriskt värdefulla byggnaden Furunäs från början av 1900-talet samt den gamla skogsparken. Parkeringen regleras så att den tjänar alla som använder området och fjärrtrafi kens bussar så effektivt som möjligt. Planeringen inleddes år 2004, men arbetet avbröts pga. reparationen av Mannerheimgatans bro. Markanvändningsavtal ingår i arbetet. Stadsplaneringen är beredd att fortsätta arbetet under år Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh Hanke 34. Näsinmäki. Projekt 34. Näsebacken. 35. Näsinmäen reuna ja jokiranta Kaavassa tutkitaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kulttuurimiljööseen soveltuvaa, esimerkiksi matkailua palvelevaa rakentamista sekä kevyen liikenteen ja turistibussien liikenteeseen liittyviä järjestelyjä. Mannerheiminkadun sillan uudelleen rakentaminen muuttaa rannan katujärjestelyjä. Suunnittelu aloitettiin 2005, mutta kaavatyö keskeytettiin Mannerheiminkadun sillan korjaustöiden vuoksi. Varaudutaan asemakaavatyön jatkamiseen syksyllä Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh, asemakaavaarkkitehti Emilia Saatsi 35. Näsebackens sluttning och åstranden Genom planen utreds till exempel byggande som tjänar turismen och som passar in i den kulturhistoriskt värdefulla kulturmiljön samt trafi kregleringar för gång- och cykeltrafi k och turistbussar. Arbetet med att bygga om Mannerheimgatans bro ändrar strandens gaturegleringar. Planeringen inleddes år 2005, men planarbetet avbröts pga. reparationen av Mannerheimgatans bro. Stadsplaneringen är beredd att fortsätta arbetet hösten Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh, stadsplanearkitekt Emilia Saatsi 13

14 14 ASEMAKAAVAKOHTEET 2013 DETALJPLANEOBJEKT 2013

15 Keskusta-alue 1a. Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä 1b. Länsiranta, Länsirannan opiskelija-asunnot 2. Länsiranta, Porvoonportti 3. Länsiranta, Yrittäjätalo 4. Läntinen jokiranta 5a. Länsiranta, eteläiset alueet 5b. Länsiranta, Campus ja pysäköintilaitos 20. Strömborgska skolan, Lundinkadun terveysasema, Kaupungintalo 32. Rihkamatori ympäristöineen 34. Näsinmäki 35. Näsinmäen reuna ja jokiranta Porvoonjoen itäpuoliset osat 22. Kaupunginhaka 26. Käsityöläiskatu 40. Tarmolan K-market 42. Villa Ånäs 44. Vanhan Veckjärventien täydennysrakentamisalue 71. Skaftkärr, Kevätlaakso 80. Tarkkinen, nykyinen asuinalue Porvoonjoen länsipuoliset osat 8. Johannisberg, vanhainkoti, Haikkoonranta II 10. Itä-Mensas 11. Haikkoon kartanon ympäristö 12. Skallholmintien venesatama 13. Hermanninsaari 14. Eestinmäki, Autokatsastusaseman ympäristö 15. Kuninkaanportti III 16. Haikkoonlampi 17. Ölstens, Pienteollisuustie Tolkkinen, Augustinrannan yrityspuisto 43. Tolkis skola ja Tolkkisten koulu 47. Gammelbacka, keskustan kehittäminen 50. Hamari, alakoulun alue ja Gammelbackan metsä 51. Kuninkaanportti II, asemakaava-alueen laajentaminen 52. Näsin rintamamiestaloalue 93. Hattula-asemanseutu 95. Tolkkinen Kylät 60. Kerkkoo 61. Kilpilahti - Kulloo, koulun ympäristö 62. Kilpilahti - Kulloo, voimalaitos 63. Kulloo, Nyby 64. Kilpilahti, tie- ja katujärjestelyt 65. Kulloo, ABC-liikennemyymälä 66. Epoo, pientaloalueen laajennus 68. Suomenkylä, Malmintie ja ent. Suomenkylän koulu 94. Veckjärvi, Siirtolapuutarha Centrumområdet 1a. Västra åstranden, Alexanderbågens inre ring 1b. Västra åstranden, Studentbostäder på Västra åstranden 2. Västra åstranden, Borgåport 3. Västra åstranden, Företagshuset 4. Åstrandens västra delar 5a. Västra åstranden, södra områdena 5b. Västra åstranden, Campus och parkeringsanläggning 20. Strömborgska skolan, Lundagatans hälsostation, Stadshuset 32. Krämaretorget och dess omgivning 34. Näsebacken 35. Näsebackens sluttning och åstranden Områden öster om Borgå å 22. Stadshagen 26. Hantverkaregatan 40. K-market i Östermalm 42. Villa Ånäs 44. Förtätande byggande i småhusområdet vid Gamla Veckjärvivägen 71. Skaftkärr, Vårdalen 80. Tarkis, nuvarande bostadsområde Områden väster om Borgå å 8. Johannisberg, åldringshem, Haikostranden II 10. Östra Mensas 11. Haiko gård med omgivning 12. Båthamn vid Skallholmsvägen 13. Hermansö 14. Estbacka, området kring besiktningsstationen 15. Kungsporten III 16. Haikoträsket 17. Ölstens, Småindustrivägen Tolkis, företagsparken Auguststranden 43. Tolkis skola och Tolkkisten koulu 47. Gammelbacka, utveckling av centrum 50. Hammars, småskoleområdet och Gammelbacka skog 51. Kungsporten II, utvidgning av detaljplaneområdet 52. Näse frontmannahusområdet 93. Hattula-stationsområdet 95. Tolkis Byar 60. Kerko 61. Sköldvik - Kullo, skolans omgivning 62. Sköldvik - Kullo, kraftverket 63. Kullo, Nyby 64. Sköldvik, väg- och gatuarrangemang 65. Kullo, ABC-trafi kbutik 66. Ebbo, småhusområdets utvidgning 68. Finnby, Malmvägen och f.d. Suomenkylän koulu 94. Veckjärvi, Odlingslotter 15

16 Porvoonjoen itäpuoliset osat Områden öster om Borgå å 22. Kaupunginhaka (AK 449) Työpaikka-alueen asemakaava ajanmukaistetaan alueen liikenneolosuhteiden muututtua. Samalla tutkitaan voimassaolevan asemakaavan mahdolliset muut muutostarpeet. Kaavoitustyö käynnistyi vuonna 2009, kaavaluonnos oli nähtävillä 2010 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi Kaavoittaja Camilla Stenberg 22. Stadshagen (DP 449) Detaljplanen för arbetsplatsområdet ändras eftersom trafi karrangemangen i området har förändrats. Samtidigt undersöks övriga behov av att ändra den gällande detaljplanen. Planeringen inleddes 2009, planutkastet var framlagt 2010 och målet är att planen färdigställs under år Planläggare Camilla Stenberg 26. Käsityöläiskatu Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan pientaloalueen asemakaava on vanhentunut. Kaavamuutoksella tutkitaan rakennuskannaltaan yhtenäisen alueen säilymisedellytykset. Työ aloitetaan Asemakaava-arkkitehti Emilia Saatsi 26. Hantverkaregatan Detaljplanen för detta kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefulla småhusområde är föråldrad. I och med planändringen undersöks möjligheterna att bevara området som har ett enhetligt byggnadsbestånd. Arbetet inleds år Stadsplanearkitekt Emilia Saatsi 40. Tarmolan K-market Kesko Oyj on hakenut asemakaavan muuttamista Tarmolan K-marketin tontilla ja viereisellä määräalalla laajentaakseen menestyvää ruokakauppaa. Kaupunkikehityslautakunta päätti käynnistää kaavamuutoksen Kaavoitustyön pohjaksi tarvittava kaupallisten ratkaisujen vaikutusten selvitys valmistuu alkuvuonna Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 42. Villa Ånäs Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda mahdollisuus rakentaa tontille toinen asunto. Lähtökohtana on, että asunto sijoittuu olemassa olevan talousrakennuksen paikalle niin, että uudisrakennuksen hahmo muistuttaa mahdollisimman paljon olemassa olevaa rakennusta. Osa vanhasta talousrakennuksesta pyritään säilyttämään. Tavoitteena on, että kaavatyö valmistuu kesällä Kaavoitusarkkitehti J P Pfeifer 40. K-market Östermalm Kesko Oyj har ansökt om ändring av detaljplanen för K-market Östermalms tomt och det invidliggande outbrutna området för att bygga ut den framgångsrika matbutiken. Stadsutvecklingsnämnden beslutade inleda planändringen. Bedömningen av kommersiella konsekvenser, som behövs för planläggningsarbetet, blir färdig i början av år Målet är att påbörja planläggningsarbetet under år Planläggare Pekka Mikkola 42. Villa Ånäs Målet för planändringen är att göra det möjligt att bygga en bostad till på tomten. Utgångspunkten är att bostaden placeras på det ställe där det nu fi nns en ekonomibyggnad, så att den nya byggnaden till exteriör påminner om ekonomibyggnaden så mycket som möjligt. Det strävas efter att en del av den gamla ekonomibyggnaden bevaras. Målet är att planarbetet blir färdigt sommaren Planläggningsarkitekt J P Pfeifer 16

17 44. Vanhan Veckjärventien täydennysrakentamisalue (AK 453) Vanhalle väljästi rakennetulle asuinalueelle laaditaan asemakaava. Tavoitteena on tutkia alueen tiivistämistä. Kaavoitustyö aloitettiin 2010 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Työhön liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavoittaja Camilla Stenberg 71. Skaftkärr, Kevätlaakso Kevätlaakso on osa Skaftkärrin energiatehokasta kaupunginosaa. Kevätlaakson asemakaavojen laatiminen käynnistetään vuonna 2012 koko Skaftkärrin alueelle valmistuneen kaavarungon pohjalta. Tavoitteena on, että osa asemakaavoista valmistuu vuoden 2013 aikana. Kaavoittajat Pekka Mikkola, Anne Rihtniemi- Rauh, Camilla Stenberg ja asemakaava-arkkitehti Emilia Saatsi 44. Gamla Veckjärvivägen, kompletterande byggande (DP 453) För det gamla, glest bebyggda bostadsområdet utarbetas en detaljplan. Målet är att undersöka hur området kan byggas tätare. Planeringen inleddes år 2010, och målet är att planen blir färdig under år Detaljplanearbetet omfattar markanvändningsavtal. Planläggare Camilla Stenberg 71. Skaftkärr, Vårdalen Vårdalen är en del av den energieffektiva stadsdelen Skaftkärr. Utarbetandet av detaljplanerna för Vårdalen inleds 2012 utgående från dispositionsplanen som gjorts för hela Skaftkärr. Målet är att en del av detaljplanerna ska bli klara under Planläggarna Pekka Mikkola, Anne Rihtniemi- Rauh, Camilla Stenberg och stadsplanearkitekt Emilia Saatsi Hanke 71. Skaftkärr, Kevätlaakso. Ilmakuva alueen nykytilasta. Projekt 71. Skaftkärr, Vårdalen. Flygfoto av nuläget. 80. Tarkkinen, nykyinen asuinalue Tarkkistentien molemmin puolin sijaitsevan pientaloalueen asemakaavat on syytä ajantasaistaa. Asemakaavan muutoksella tarkastetaan mm. katujen leveydet ja tonttikohtaiset rakennusoikeudet niin, että ne paremmin vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Kaava-alue jaetaan tarvittaessa myöhemmin useampaan asemakaava-alueeseen. Työhön liittyy mahdollisesti maankäyttösopimuksia. Varaudutaan asemakaavamuutosten käynnistämiseen vuoden 2013 aikana. Kaavoittaja Camilla Stenberg 80. Tarkis, nuvarande bostadsområde Det fi nns behov av att uppdatera detaljplanerna för småhusområdet på båda sidorna om Tarkisvägen. Genom detaljplaneändringen ser man över bl.a. gatornas bredd och byggrätten per tomt, så att de bättre motsvarar dagens krav. Planområdet delas vid behov senare in i fl era detaljplaneområden. Markanvändningsavtal ingår eventuellt i arbetet. Stadsplaneringen bereder sig på att inleda detaljplaneändringar under år Planläggare Camilla Stenberg 17

18 Porvoonjoen länsipuoliset osat Områden väster om Borgå å 8. Johannisberg, vanhainkoti, Johannisbergin vanhainkoti on toiminut kukkulalla sijainneen kartanon alueella vuodesta Osa rakennuksista on suojeltu. Rakennuksissa on korjaustarvetta. Maisemallisesti ja maastoltaan haastavalle kukkulalle tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa uusia palveluyksiköitä. Varaudutaan suunnittelun käynnistämiseen vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 8. Johannisberg, åldringshem, Johannisberg åldringshem har funnits på en gammal herrgårds område på en kulle sedan En del av byggnaderna är skyddade. Det fi nns behov av att renovera byggnaderna. Man utreder möjligheten att placera nya serviceenheter på kullen, som är krävande med tanke på landskapet och terrängen. Stadsplaneringen bereder sig på att inleda planeringen år Planläggare Pekka Mikkola 9. Haikkoonranta II Alue rajautuu Haikkoonrantaan. Tavoite on suunnitella monipuolinen, vetovoimainen pientaloalue rantaan tukeutuvaan rinnealueeseen. Suunnittelu aloitetaan vuonna 2013 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi 9. Haikostranden II Området är placerat intill Haikostanden. Målet är att planera ett mångsidigt, attraktivt småhusområde i sluttningsområdet som ansluter till stranden. Planeringen inleds år 2013 och målet är att planen blir färdig under år 10. Itä-Mensas (AK 430) Asemakaava laaditaan Mensaksen alueella Nuohoojantien ja Ylä-Haikkoontien ympäristöön. Kaavalla tutkitaan alueen pientaloasutuksen tiivistämistä. Suunnittelu on aloitettu perusselvityksillä vuonna Kaavaluonnos oli nähtävillä 2009 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi Työhön liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavoittaja Camilla Stenberg 11. Haikkoon kartanon ympäristö (AK 471) Asemakaavamuutos koskee kahta kiinteistöä Haikon kartanon itäpuolella. Haikon kartanon alueelle vuonna 2007 laadittu asemakaavanmuutos johti kartanon naapurikiinteistön rakennettavuuden osalta epätyydyttävään tilanteeseen. Suunnittelu on aloitettu vuonna Tavoitteena on, että kaavatyö valmistuu vuonna Kaavoitusarkkitehti J P Pfeifer 10. Östra Mensas (DP 430) Mensasområdet kring Sotarevägen och Övre-Haikovägen ska få en detaljplan. Möjligheterna för att bygga tätare i småhusområdet utreds. Planeringen inleddes år 2005 med grundutredningar. Planutkastet var framlagt 2009 och målet är att planen blir färdig år Markanvändningsavtal ingår i arbetet. Planläggare Camilla Stenberg 11. Haiko gård med omgivning (DP 471) Detaljplaneändringen berör två fastigheter öster om Haiko Gård. Detaljplaneändringen som utarbetades för Haiko gård år 2007 ledde till en ofördelaktig situation med tanke på byggandet på två grannfastigheter. Planeringen har inletts år Målet är att planarbetet blir färdigt under år Planläggningsarkitekt J P Pfeifer 18

19 12. Skallholmintien venesatama (AK 454) Suunnittelualue on entinen tuhkan läjityksestä syntynyt kenttä, joka on suojattava ennen alueen käyttöön ottoa. Asemakaavan tarkoituksena on selvittää, onko esitetyn pienvenesataman ja veneiden säilytyspaikan sijoittaminen alueelle mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin edellytyksin. Työhön saattaa liittyä maankäyttösopimus. Kaavan laatii konsultti, joka aloitti työn helmikuussa 2011 ja tarkoitus on saada se valmiiksi vuoden 2013 kuluessa. Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 13. Hermanninsaari (AK 416, 433, 434, 462, 465, 466, 467, 468) Hermanninsaaren asemakaava on valmisteltu kokonaisuutena, mutta se hyväksytään kahdeksana osana. Kaavassa on selvitetty mahdollisuudet ja maanomistajien halukkuus nykyisen pientaloasutuksen tiivistämiseen. Kahdeksasta osa-alueesta hyväksyttiin neljä vuonna Kaksi kaavaa sai lainvoiman vuonna 2013, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupa-anomuksen. Neljän osa-alueen kaavojen hyväksyntä odottaa vielä kahta maankäyttösopimuksen allekirjoitusta sekä kehittämiskorvauksen määräämistä muutamalle kiinteistölle. Tavoitteena on saada viimeisten osa-alueiden kaavat hyväksyttyä vuonna Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 14. Eestinmäki, Autokatsastusaseman ympäristö (AK 474) Kaavoituksen tavoitteena on uuden korkeatasoisen työpaikka-alueen luominen Helsingintien ja Alkrogintien risteyksen tuntumaan. Alueen rakentaminen nivoutuu alueen vieressä olevaan Edupoliin ja alueelle poikkeusluvan turvin rakennettuun katsastusasemaan. Suunnittelu aloitettiin 2012 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi Kaavoitusarkkitehti J P Pfeifer 15. Kuninkaanportti III Kuninkaanportti III muodostaa puuttuvan osan Kuninkaanportin aluekokonaisuudesta. Alueelle sijoittuu korkeatasoista työpaikkarakentamista sekä mahdollisesti viereisen Hornhattulan asuinalueen lähikauppa. Varaudutaan suunnittelun käynnistämiseen vuoden 2013 aikana. 16. Haikkoonlampi Lähes kokonaan jo rakentunutta Lasaretin pientaloaluetta täydennetään laajennusalueella. Lasaretin länsipuoliseen metsäiseen rinteeseen tavoitellaan viihtyisää ja energiatehokasta pientaloaluetta. Suunnittelu aloitetaan vuonna 17. Ölstens, Pienteollisuustie 2-6 (AK 427) Asemakaavamuutoksella tutkitaan tarpeettomaksi käyneen katuyhteyden muuttamista työpaikkatontiksi. Suunnittelu aloitettiin 2012 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi Kaavoitusarkkitehti J P Pfeifer 12. Båthamn vid Skallholmvägen (DP 454) Det är frågan om det fält som har uppstått då man tidigare deponerade aska där. Fältet kommer att kapslas in. Syftet med detaljplanen är att utreda om det är möjligt att bygga den föreslagna småbåtshamnen och en vinterförvaringsplats för båtar enligt förutsättningarna i markanvändnings- och bygglagen. Markanvändningsavtal ingår eventuellt i arbetet. Planen utarbetas av en konsult som påbörjade arbetet i februari 2011, och målet är att planen blir färdig under år Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh 13. Hermansö (DP 416, 433, 434, 462, 465, 466, 467, 468) Detaljplanen för Hermansö har utarbetats som en helhet, men den godkänns i åtta delar. I planen har man utrett möjligheterna och markägarnas villighet till att göra småhusboendet tätare. Av det åtta delområdena godkändes fyra under år Två planer vann laga kraft år 2013, då högsta förvaltningsdomstolen avslog ansökan om besvärstillstånd. Godkännandet av detaljplanerna för fyra delområden inväntar ännu undertecknandet av två markanvändningsavtal och fastställandet av utvecklingskostnadsavgift för några fastigheter. Målet är att detaljplanerna för de sista delområdena godkänns under år Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh 14. Estbacka, området kring besiktningsstationen (DP 474) Målet med planläggningen är att skapa ett nytt arbetsplatsområde av hög kvalitet i korsningen av Alkrogvägen och Helsingforsvägen. Byggandet i området smälter in i miljön kring Edupoli och besiktningsstationen som byggts med stöd av ett undantagslov. Planeringen inleddes år 2012 och målet är att planen blir färdig under år Planläggningsarkitekt J P Pfeifer 15. Kungsporten III Kungsporten III utgör den sista delen av helheten i Kungsportens område. I området placeras högklassigt arbetsplatsbyggande samt eventuellt en närbutik för det intilliggande Hornhattulaområdet. Stadsplaneringen är beredd att inleda planeringen under år 16. Haikoträsket Småhusområdet Lasarettet, som är nästan färdigt byggt, kompletteras med ett utvidgningsområde. Avsikten är att bygga ett trivsamt och energieffektivt småhusområde på den skogiga sluttningen väster om Lasarettet. Planeringen av området inleds år 17. Ölstens, Småindustrivägen 2-6 (DP 427) Genom en detaljplaneändring utreds möjligheten att ändra en obehövlig gatuförbindelse till arbetsplatstomt. Planeringen inleddes år 2012, och målet är att planen blir färdig under år Planläggningsarkitekt J P Pfeifer 19

20 19. Tolkkinen, Augustinrannan yrityspuisto (AK 458) Stora Enso Oyj:n, Porvoon kaupungin, Suomen ympäristökeskuksen ja Lamor Corporation Ab:n tilaamana valmistui Augustinrannan yrityspuiston maankäytön yleissuunnitelma ja alueen toiminnallinen kehityskuva Tavoitteena on kehittää alueesta korkeatasoinen satamaan tukeutuva työpaikka-alue. Alueen asemakaava on vanhentunut. Asemakaavan laatiminen ja muutostyö on käynnistynyt Kaavaluonnos oli nähtävillä maaliskuussa 2012 ja tavoitteena on saada työ valmiiksi Maankäyttösopimusten tarve selviää kaavoitustyön kuluessa. Kaavoittaja Hilkka Jokela 43. Tolkis skola ja Tolkkisten koulu Tolkis skola on joko korjattava tai rakennettava uudelleen lähivuosina. Koulukiinteistön asemakaavan ajanmukaisuutta on myös syytä arvioida. Koulu käyttää myös monitoimitalon tiloja Tolkkisten koulun kanssa. Kaavatyössä tutkitaan ensisijaisesti Tolkis skolan eri sijoittelumahdollisuuksia ja myös Tolkkisten koulun tilatarpeita. Asemakaavamuutoksen valmistelu alkaa vuonna 47. Gammelbacka, keskustan kehittäminen Gammelbackan keskustassa tutkitaan ostos- ja palvelukeskusympäristön kehittämistä täydennysrakentamisen keinoin. Tavoitteena on mm. päivittäistavarakaupan sijoittaminen alueelle. Pysäköintiratkaisu tutkitaan kokonaisuutena. Aluetta tarkastellaan myös 2013 käynnistyvässä opinnäytetyössä. Asemakaavamuutoksen valmistelu jatkuu vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 50. Hamari, alakoulun alue ja Gammelbackan metsä (AK 442) Hamarin vanhan asemakaavan ajanmukaistaminen. Lisäksi asemakaavalla tutkitaan alueen täydennysrakentamismahdollisuudet. Suunnittelu on aloitettu 2009 ja kaavaluonnos oli nähtävänä lokakuussa Kesällä 2010 tehtiin selvitys Gammelbackan metsän sosiaalisista arvoista. Rakennettavan alueen rajausta tarkennetaan ja laajennetaan kaava-alue koskemaan myös puistometsää. Tavoitteena on aloittaa kaavatyö vuonna Kaavoittajat Hilkka Jokela ja Anne Rihtniemi- Rauh 19. Tolkis, företagsparken Auguststranden (DP 458) På beställning av Stora Enso, Borgå stad, Finlands miljöcentral och Lamor Corporation Ab har en översiktsplan för markanvändningen i företagsparken Auguststranden och en utredning om verksamheten i området blivit färdiga år Målet är att området blir ett högklassigt område för arbetsplatser i anslutning till hamnen. Detaljplanen för området är föråldrad. Arbetet med att utarbeta en detaljplan och detaljplaneändring inleddes Planutkastet var framlagt i mars 2012 och målet är att arbetet blir klart Behovet av markanvändningsavtal blir klart under planläggningsarbetet. Planläggare Hilkka Jokela 43. Tolkis skola och Tolkkisten koulu Tolkis skola måste renoveras eller byggas på nytt inom de närmaste åren. Det är skäl att också bedöma om detaljplanen för skolfastigheten är föråldrad. Skolan och Tolkkisten koulu använder också lokalerna i allaktivitetshuset. I planarbetet undersöks i första hand olika möjligheter att placera Tolkis skola och också Tolkkisten koulus behov av lokaler. Beredningen av detaljplaneändringen inleds år 47. Gammelbacka, utveckling av centrum Man utreder utvecklingen av omgivningen kring köp- och servicecentret i Gammelbacka genom kompletterande byggande. Målet är att bland annat placera en dagligvarubutik i området. Parkeringen utreds som en helhet. Området undersöks också i ett lärdomsprov som påbörjas år Beredningen av detaljplaneändringen fortsätter år Planläggare Pekka Mikkola 50. Hammars, Småskoleområdet och Gammelbacka skog (DP 442) Den föråldrade detaljplanen för Hammars uppdateras. Därutöver utreds möjligheten för kompletterande byggande i området. Planeringen inleddes år 2009 och planutkastet var framlagt i oktober På sommaren 2010 gjorde man en utredning om de sociala värdena för Gammelbacka skog. Avgränsningen av det område som byggs preciseras och planområdet utvidgas till att gälla också parkskogen. Målet är att påbörja planläggningsarbetet år Planläggarna Hilkka Jokela och Anne Rihtniemi- Rauh 51. Kuninkaanportti II, asemakaava-alueen 51. Kungsporten II, utvidgning av detalj-planeområdet laajentaminen (AK 443) (DP 443) Tavoitteena on laajentaa Kuninkaanportin nykyistä Målet är att på ett naturligt sätt utvidga Kungspor- asemakaavoitettua aluetta luontevasti etelään ja tens detaljplanerade område mot söder och sydost. För- kaakkoon. Ratsumestarinkadun jatkamista valtatie 7:n yli längning av Ryttmästargatan över riksväg 7 genom åkern Eestinmäen koillispuolisen peltoaukean kautta Helsingintielle nordost om Estbacka till Helsingforsvägen undersöks. En tutkitaan. Yhtenä kaavoituksen lähtökohtana on ollut av planens utgångspunkter har varit att undersöka bl.a. tutkia mm. kahden vähittäiskaupan suuryksikön eli hypermarketin placeringen av två stora detaljhandelsenheter (hypermar- sijoittamista Kuninkaanportin kaupallisen alueen ketar) i utvidgningsområdet i Kungsportens kommersiella laajennusosalle. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta område. Miljöministeriet fastställde inte beteckningen för Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta stor detaljhandelsenhet i området då helhetslandskapspla- alueelle osoitetun vähittäiskaupan suuryksikkömerkiinnän, nen för Östra Nyland fastställdes , vilket har mikä on muuttanut suunnittelun lähtökohtia hyper- ändrat utgångspunkterna för planeringen då det gäller hynen marketien osalta. permarketarna. Suunnittelu on aloitettu vuonna Tavoitteena Planläggningsprojektet inledds år Målet är on, että kaavahanke etenee vuonna att detaljplaneprojektet framskrider under år Kaavoittaja Pekka Mikkola Planläggare Pekka Mikkola 20