Sodankylän liikenneturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Sodankylän liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneympäristö ja liikenneturvallisuustyön organisointi

2

3 Sodankylän liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneympäristö ja liikenneturvallisuustyön organisointi Ramboll Finland Oy Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

4 Kansikuva: Jani Karjalainen Kartat: Maanmittauslaitos lupa nro 20/MML/10 Karttakeskus, L4356 Sodankylä Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

5 Tiivistelmä Sodankylän liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu, jotta liikenneturvallisuusongelmat ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kunnan ja ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä organisoitiin samalla säännölliseen liikenneturvallisuustyöhön osallistuminen eli Sodankylän liikenneturvallisuusryhmän toiminta. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmätyöskentelyn, asukaskyselyn, taustarekisterien analysoinnin, maastokäyntien sekä sidosryhmien kanssa käytyjen vuoropuhelujen avulla. Pääosa liikenneturvallisuusongelmista sijoittuvat valtion ylläpitämille maanteille ja niissä oleviin liittymiin, koska kunnan vilkkaimmat ja keskeisimmät väylät ovat maanteitä: valtatie 4 (Rovaniementie/Ivalontie), valtatie 5 (Kemijärventie), kantatie 80 (Kittiläntie) ja maantie 967 (Savukoskentie). Suunnitelman ja Sodankylän liikenneturvallisuustyön tavoitteet pohjautuvat valtioneuvoston hyväksymään liikenne- ja viestintäministeriön periaatepäätökseen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Periaatepäätös ja nyt luonnosvaiheessa oleva Liikenne- ja viestintäministeriön Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma ovat olleet taustalla määriteltäessä Sodankylän liikenneturvallisuuden parantamistavoitteita. Liikenneympäristöön kohdistuvina toimenpiteinä on esitetty mahdollisimman kustannustehokkaita ja helposti toteutettavia ratkaisuja, joista osa on toteutettavissa ilman tarkempaa jatkosuunnittelua esim. kunnossapitourakoiden yhteydessä. Toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu vuonna 2009 päivitetty valtateiden 4 ja 5 yleissuunnitelma. Suuri osa Sodankylän keskustaan esitetyistä toimenpiteistä parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ajoneuvoliikenteen ajonopeuksia hillitsemällä sekä valtatien 4 liittymien liikenneturvallisuutta. Keskeisimmille taajama-alueella oleville maanteille ja kaduille on suunniteltu rakenteellisia hidasteita (töyssyjä sekä korotettuja suojateitä ja liittymiä) ja suojatiesaarekkeita. Myös kevyen liikenteen verkon täydentäminen ja väylien valaistuksen rakentaminen ovat esitettyjen toimenpiteiden listalla. Valtatien 4 liittymien liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan rakentamalla mm. väistötiloja ja sivusuunnan tulppasaarekkeita sekä parantamalla opastusta ja viitoitusta. Toimenpiteille on määritelty jatkotoimenpiteet niiden toteutusvalmiuden hahmottamiseksi sekä alustavat kustannusarviot ja toteuttamiselle ohjeellinen kiireellisyysjärjestys. Esitettyjen toimenpiteiden karkea kustannusarvio on yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on noin 2,8 miljoonaa euroa (57 %) ja ELY-keskuksen osuus noin 2,1 miljoonaa euroa (43 %). Kiireelliseksi arvioitujen hankkeiden kustannusarvio on yhteensä noin 1,0 miljoonaa euroa. Valtion ylläpitämille maanteille kohdistuville toimenpiteille on laskettu TARVA-ohjelmalla ns. heva-vähenemä eli vuosittaisten henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä. Laskennallinen heva-vähenemä on 0,47 onnettomuutta vuodessa, mikä tarkoittaa noin viisi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vähemmän 10 vuoden aikana. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

6 4 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

7 Sisällys Tiivistelmä Alkusanat Nykytila Suunnittelualue Suunnittelu- ja kaavoitustilanne Liikenneverkko Liikennemäärät Nopeusrajoitukset Liikenneonnettomuudet Liikenneturvallisuuskysely Joukkoliikenne Esteettömyys Erikoiskuljetusten reitit Koulumatkojen turvallisuus Aloitteet ja maastokäynnit Tavoitteet Liikenneturvallisuustyön organisointi Toimenpide-esitykset Tie- ja katuverkon jäsentely Väistämisvelvollisuudet Nopeusrajoitukset ja liikenteenohjaus Kevyen liikenteen verkko Rakenteelliset toimenpiteet Esteettömyys Erikoiskuljetusreitit Koulujen ympäristöt Reittien risteämisjärjestelyt Yhteenveto Vaikutukset Jatkotoimenpiteet Liitteet...54 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

8 Alkusanat Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma koostuu yleensä kahdesta osasta: liikenneympäristö- ja liikennekasvatusosasta (KVT). Tämä raportti sisältää liikenneympäristöosuuden. Nyt laaditussa suunnitelmassa on kartoitettu Sodankylän liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmalliset kohteet sekä esitetty niihin parantamistoimenpiteitä. Työn aikana ei ole laadittu varsinaista KVT-suunnitelmaa, vaan on käyty läpi liikenneturvallisuustyön organisointi ja toimintatapa tuleville vuosille. Työ tehtiin Sodankylän kunnan ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Suunnittelutyön aikana on pidetty kunnanvaltuustolle liikenneturvallisuuden nykytilanteesta infotilaisuus joulukuussa 2010 ja kuntalaisille suunnitelmaluonnosten esittely- ja keskustelutilaisuus maaliskuussa Suunnittelua ohjasi Sodankylän kunnan liikenneturvallisuusryhmä, jossa oli jäseniä kunnan eri hallintokunnista, poliisilta, Liikenneturvasta ja ELY-keskuksesta. Kunnan vastuuhenkilöinä toimivat Jouni Kovanen, Matias Yliriesto ja Jani Hiltunen sekä ELY-keskuksesta Tapio Schultz, Erkki Hulkko ja Heikki Hirttiö. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, jossa hankkeesta vastasivat Teemu Kinnunen ja Jani Karjalainen. Sodankylässä kesäkuussa 2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sodankylän kunta 6 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

9 1 Nykytila 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualueena oleva Sodankylän kunta sijaitsee Pohjois-Lapissa Lapin maakunnassa (kuva 2). Sodankylän keskustasta lähimpään maakuntakeskukseen Rovaniemelle matkaa kertyy 129 km. Kunnan pinta-ala on km 2, josta vesistöä on noin 719 km 2. Sodankylän kunnan alueella sijaitsee Luoston matkailukeskus ja osa yhdestä Suomen suurimmista hiihtokeskuksista, Saariselkä. Sodankylässä on asukasta ( ), joista suurin osa asuu keskustaajamassa. Kunnan asukastiheys on 0,8 asukasta/m 2. Väkiluvun on ollut hienoisessa laskussa viime vuodet. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Sodankylän väkiluvun laskevan hiljalleen seuraavan 15 vuoden aikana, sillä vuonna 2025 Sodankylässä odotetaan asuvan noin 12 % vähemmän ihmisiä kuin vuonna Sodankylän ikäjakauma on hieman koko maan ikäjakaumaa iäkäspainotteisempi, sillä alle 15-vuotiaita on 15 % ja yli 65-vuotiaita 20 %. Kunnan elinkeinorakenne on hyvin kaupunkimainen, sillä työpaikoista 71 % on palvelualoilla, 17 % jalostuksessa ja 11 % alkutuotannossa. Sodankylän kunta on suurin yksittäinen työnantaja ja varuskunta seuraavaksi suurin. Yksityisellä puolella suurimpia työnantajia ovat muun muassa Pahtavaaran ja Kevitsan kaivokset, Tähtelä sekä Astropolis tieto. Myös matkailu mm. Pyhä-Luoston alueineen on merkittävä työllistäjä. Kuva 1. Sodankylän keskustaa. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

10 Kuva 2. Suunnittelualue. 8 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

11 1.2 Suunnittelu- ja kaavoitustilanne Sodankylään ei ole laadittu aiemmin liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Lukuisia esteettömyyteen ja ongelmallisiin tai vaarallisiin paikkoihin liittyviä kartoitustöitä on aiempina vuosina tehty useita. Sodankylän maankäytön suunnittelua ohjaa Pohjois-Lapin maakuntakaava, jonka valtioneuvosto on vahvistanut Osayleiskaavat ovat laadittu Kirkonkylälle, Luostolle, Saariselälle, Sattaseen, Kirkonkylä - Askan alueelle, Orajärvelle, Lokka-Koitelainen-Kevitsa alueelle ja Pyhä-Luoston alueelle OA1 (Luosto) osalta. Lisäksi Vuotson osayleiskaava ja sen taajaman tarkenne on kunnanvaltuusto hyväksynyt mutta kaavaa ei ole sittemmin vahvistettu. Sodankylän pohjoisosasta on vuodelta 1978 hyväksytty osayleiskaava mutta se on ajansaatossa muuttunut merkityksettömäksi. Kirkonkylän, Kelujärvi - Rajala alueen ja Sattasen kylän osayleiskaavat ovat vireillä. Pyhä - Luoston osayleiskaavan tarkistus alueen OA9 (Alakitisentie) osalta on hyväksymisvaiheessa. Vahvistetut asemakaava-alueet ovat Kirkonkylän, Luoston, Perhe-Luoston ja Kakslauttasen alueilla. Lisäksi Kakslauttanen - Kiilopään, Siltaharjun, Sarvikotamaan, Lokkavaaran, Korteojan, Ojalan, Räkkiluoston, Unarinjärvi ja Kilpisenvaaran alueilla on vahvistetut rantaasemakaavat. Mm. Sarvikotamaan sekä Lokkavaaran rantaosayleiskaavoihin on hyväksytty muutoksia tai laajennuksia kaavojen laatimisten jälkeen. 1.3 Liikenneverkko Sodankylän tärkeimmät liikenneväylät ovat kunnan läpi kulkeva valtatie 4 (Helsinki-Utsjoki), keskustaajamasta Kemijärven suuntaan menevä valtatie 5 (Helsinki-Sodankylä) ja Kittilään menevä kantatie 80 (Sodankylä-Kolari). Muita suurempia ELY-keskuksen ylläpitämiä maanteitä on Savukoskelle menevä mt 967, Järvikylille kulkeva mt 952 ja Luostolle ja Pyhälle menevä mt 962. Keskustassa merkittäviä katuyhteyksiä ovat esimerkiksi joen länsipuolella Kasarmintie ja Unarintie sekä joen itäpuolella Kelukoskentie. Luostolla Orresokantie toimii merkittävänä katuyhteytenä mökkialueelta mt 962:lle ja Luppokeino mt 962:ltä hiihtokeskukseen. Kevyen liikenteen verkko on keskustaajamassa varsin kattava. Katuverkon yhteydessä oleva väylästö täydentää maanteiden varsien pääväylästöä. Keskustassa maanteiden varsilla kevyen liikenteen väylä kulkee vt 4 rinnalla Soulusvisasta keskustan ohi aina Sattasentien eteläiseen liittymään ja Kemijärventietä (vt 5) Tuohelantielle asti sekä Savukoskentietä (mt 967) Mantovaaraan. Lisäksi Kittiläntien (mt 80) rinnalla sijaitsee kevyen liikenteen väylä Tievatiehen asti. Luostolla kevyen liikenteen väylät kulkevat autoliikenteen pääväylästön (mt 962, mt 9625 ja Orresokantie), rinnalla omana väylänään. Luostontien (mt 9625) suuntainen kevyen liikenteen väylä jatkuu hiihtokeskukselle asti. Lisäksi kevyen liikenteen väylää on vt 4:n rinnalla Askan, Torvisen ja Vuotson kohdalla sekä Sattasentien pohjoisen liittymän alueella. Kevyen liikenteen väylää on myös mt 80 Vaalajärven kohdalla sekä mt 852 Syväjärven ja Riipin kohdalla. Muualla haja-asutusalueella kevyen liikenteen väyliä ei ole. Tievalaistus on rakennettu keskustaajamassa vilkkaimmille maanteille ja kaduille sekä haja-asutusalueilla vaarallisimpien tiejaksojen, koulujen sekä kylien yhteyteen. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

12 Kuva 3. Nykyiset kevyen liikenteen väylät Sodankylässä. 10 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

13 1.4 Liikennemäärät Suurin liikennemäärä on vt 4:lla keskustan kohdalla sekä Kiviharjun ja jokien ylittävien siltojen kohdalla, joissa keskimääräinen liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös valtatiellä 4 on vilkasta molemmin puolin keskustaa, joissa liikennemäärät ovat noin ajoneuvoa/vrk välillä. Luoston kohdalla maantiellä 962 liikennöi noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Eniten raskasta liikennettä liikennöi valtatiellä 4 Kiviharjun kohdalla (349 ajon/vrk.). Katuverkon liikennemääristä ei ole tarkkaa tietoa, kun liikennelaskentoja ole tehty vuosiin. Kevitsan aiheuttamia liikennemääriä ei vuoden 2010 rekisteritiedoissa vielä ole. Kuva 4. Maanteiden keskimääräiset liikennemäärät (ajon./vrk) vuonna 2010 Sodankylässä. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

14 1.5 Nopeusrajoitukset Sodankylän keskustassa ja Luoston matkailukeskuksessa maantieverkolla on 40 km/h tai 50 km/h nopeusrajoitus, jotka kattavat suurimman osan taajama-alueesta. Hajaasutusalueella on pääosin voimassa yleisrajoitus 80 km/h. Pääteillä (vt 4, vt 5, mt 80) nopeusrajoitus on yleensä 100 km/h. Kylien ja muiden asutustihentymien kohdalla nopeusrajoitus on alempi, yleensä 60 tai 80 km/h. Kuva 5. Maanteiden nykyiset nopeusrajoitukset Sodankylässä. 12 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

15 1.6 Liikenneonnettomuudet Sodankylän tieliikenneonnettomuusaineisto vuosilta perustuu ELY-keskuksesta saatuihin poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Aineistossa on mukana 353 liikenneonnettomuutta. Suurin osa onnettomuuksista (73 %) johti aineellisiin vahinkoihin (kuva 6). Henkilövahinkoja tapahtui kaikkiaan 95 onnettomuudessa, joista kuolemaan johti 7 onnettomuutta Onnettomuudet vuosina onnettomuutta Kuolemaan joht. Loukkaantumiseen joht. Omaisuusvah. joht. Kuva 6. Liikenneonnettomuudet Sodankylässä vuosina Onnettomuuksien kokonaismäärä on kasvoi vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen määrä kääntyi laskuun. Sama trendi näkyy myös henkilövahinko-onnettomuuksissa. Vuonna 2010 sattui 18 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Määrä on korkein koko tarkastelujaksolla. Keskimäärin vuodessa on tapahtunut noin 35 onnettomuutta viimeisen kymmenen vuoden ajalla. Eniten liikenneonnettomuuksia Sodankylässä tapahtui kesällä ja loppuvuodesta, heinäkuusta marraskuuhun sijoittuvalla ajanjaksolla (kuva 7). Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat tapahtuneet kaikki kesäkuukausina kesä-elokuun välisenä aikana. Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu Onnettomuudet kuukausittain Kuolemaan joht. Loukkaantumiseen joht. Omaisuusvah. joht. onnettomuutta Kuva 7. Liikenneonnettomuudet Sodankylässä kuukausittain vuosina Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

16 Viikonpäivistä eniten onnettomuuksia tapahtui perjantaisin ja lauantaisin, mutta onnettomuudet ovat jakaantuneet melko tasaisesti eri päivien välille. Myöskään henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa ei ole selvää kasaumaa jollekin viikonpäivälle. Vuorokauden sisällä suurin piikki onnettomuuksien määrässä on klo aikana. Seuraavaksi eniten onnettomuuksia tapahtuu klo Vähiten onnettomuuksia tapahtui aamuyön tunteina. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten silloin, kun onnettomuusmäärätkin olivat suurimpia. Suurin osa onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia (26 %) ja muita onnettomuuksia (21 %). Tähän luokkaan tilastoituvat mm. pysäköintialueilla sattuneet liikenneonnettomuudet. Myös hirvionnettomuuksien osuus oli merkittävä (11 %). Seuraavaksi eniten tapahtui risteämis- (9 %), kohtaamis- (8 %) ja kääntymisonnettomuuksia (7 %). Eniten kevyen liikenteen onnettomuuksista tapahtui jalankulkijaonnettomuuksia. Kevyen liikenteen onnettomuudet ovat usein seurauksiltaan vakavimpia, sillä suurin osa niistä johtaa henkilövahinkoon. Määrällisesti henkilövahinkoja tapahtui eniten yksittäis-, kohtaamis- ja jalankulkijaonnettomuuksissa. Eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui kohtaamisonnettomuuksissa ja yksittäisonnettomuuksissa kaksi kappaletta kummassakin. Muu onnettomuus Muu eläinonnettomuus Peuraonnettomuus Hirvionnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Polkupyöräonnettomuus Mopo-onnettomuus Peräänajo-onnettomuus Kohtaamisonnettomuus Risteämisonnettomuus Ohitusonnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus Kuolemaan joht. Loukkaantumiseen joht. Omaisuusvah. joht. onnettomuutta Kuva 8. Liikenneonnettomuudet Sodankylässä vuosina onnettomuusluokan mukaan. Riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa noin 15-vuotiaana. Nuorille sattuu eniten liikenneonnettomuuksia, mutta heidän osuutensa onnettomuuksissa on kuitenkin pienempi kuin Lapissa keskimäärin. Lapin keskiarvoon suhteutettuna työikäisille sattuu eniten liikenneonnettomuuksia. Liikenneonnettomuuksien kustannuksia yhteiskunnalle voidaan karkeasti arvioida onnettomuuksien yksikkökustannusten perusteella. Tieliikenteen onnettomuuskustannukset määritetään onnettomuuksien yksikkökustannuksien perusteella (lähde: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). Nykyisin liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa , loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa Sodankylässä sattuneiden henkilövahinko-onnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle 14 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

17 ovat olleet keskimäärin 6,8 miljoonaa euroa vuodessa, josta kunnan osuus on ollut noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnan osuus koostuu verotulojen ja työpanoksen menetyksestä, aineellisista vahingoista, sosiaalituista, mahdollisista invakuljetuksista, sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta sekä eri viranhaltijoiden työpanoksesta. Onnettomuusanalyysin perustella Sodankylän liikenneturvallisuuden parantamisen keskeisimpiä haasteita ovat: 1. Yksittäisonnettomuuksien määrän vähentäminen ja vakavuuden lieventäminen 2. Kääntymis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen 3. Kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentäminen 4. Eläinonnettomuuksien vähentäminen 5. Onnettomuusalttiiden liittymien ja tieosuuksien turvallisuuden parantaminen 1.7 Liikenneturvallisuuskysely Liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä välisenä aikana Webropolin ja Rambollin kehittämän karttapalautetyökalun avulla. Lisäksi Sodankylän kirjastossa oli mahdollisuus vastata paperisella kyselylomakkeella. Kunnasta kyselylinkki välitettiin sidosryhmille sähköpostilla. Kyselyn kohderyhmänä olivat asukkaat ja sidosryhmät. Internet-kyselyn linkki löytyi Sodankylän kunnan ja Luoston internet-sivuilta. Kyselyn käynnistymisestä ja etenemisestä tiedotettiin ainakin paikallislehdissä. Kyselyllä etsittiin Sodankylän liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia tai vaarallisia paikkoja, jotka eivät välttämättä vielä näy onnettomuustilastoissa. Lisäksi vastaajat saivat arvioida Sodankylän liikenneturvallisuuden nykytilaa ja esittää parannusehdotuksia liikenneturvallisuuteen liittyen. Vastauksia kyselyyn saatiin 209 kappaletta, joista 195 internetin kautta ja 14 paperilomakkeella. Suurin osa (49 %) vastaajista liikkuu Sodankylässä työ- ja koulumatkoilla henkilöautolla kuljettajana. Kevyen liikenteen käyttäjiä oli työ- ja koulumatkoillaan yli kolmannes (34 %) ja joukkoliikenteen käyttäjiä reilu 3 % vastaajista. Kevyen liikenteen käyttäjien osuus kasvaa hieman, kun kyse on liikkumisesta Sodankylässä ollessa vapaa-ajanmatkoilla. Reilu 85 % vastaajista käyttää autoillessa aina turvavyötä ja yli noin 42 % lapsella turvaistuinta aina autossa. Sen sijaan autoillessa hands free-laitteen käyttö sekä kengissä liukuesteiden ja pyöräillessä talvella nastarenkaiden käyttö on varsin alhaista. Kuvassa 9 on esitetty vastaajien turvavälineiden käyttöasteita. Tienkäyttäjäryhmistä turvattomimmassa asemassa liikenteessä ovat vastaajien mukaan kävelijät ja pyöräilijät (osuus kaikista vastauksista on 73 %). Turvattomuutta kevyen liikenteen käyttäjille aiheuttavat kevyen liikenteen väylien puuttuminen, huonot näkemät liittymissä ja ylinopeudet. Melkein 60 % vastaajista piti Sodankylän liikenneturvallisuuden tilaa melko hyvänä ja vajaa kolmannes ei huonona eikä hyvänä. Vain muutama vastaaja piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin huonona tai erittäin hyvänä. Yleisimpinä rikkomuksina pidettiin Sodankylässä nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä, vilkun käyttämättömyyttä, turvavälin unohtamista ja mopolla kaahaamista. (kuva 10). Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

18 liukuesteitä kengissä talvella autoillessa hands free-laitetta lapsella turvaistuinta pyöräillessä pyöräillessä pimeällä valoja pyöräillessä pyöräilykypärää mopoillessa/moottoripyöräillessä kypärää lapsella turvaistuinta autossa heijastinta/turvaliiviä pimeällä liikkuessa autoillessa turvavöitä käytän aina käytän yleensä käytän joskus käytän harvem-min 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % en käytä ko. turvavä-lineitä liikku-essani kysei-sellä tavalla en liiku kysei-sellä kulku-tavalla Kuva 9. Turvavälineiden käyttäminen vastaajien keskuudessa. mainintaa nopeusrajoituksia ei noudateta vilkkua ei käytetä turvavälin unohtaminen mopolla kaahailu ja temppuilu jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä jalankulkijat kävelevät punaista päin mopoilijat eivät noudata liikennesääntöjä muu rikkomus muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen punaista päin ajaminen vaaralliset ohitukset jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä mopot ajavat jalkakäytävällä tai pyörätiellä jossa luvaton pysäköinti ratti- tai tankojuoppous ajetaan pitkillä valoilla vastaan v Kuva 10. Liikennesääntöjen noudattaminen. 16 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

19 nopeusrajoitukset maanteillä nopeusrajoitukset katuverkolla ulkoilureittien ja teiden risteämiskohdat valaistus maanteillä ja kaduilla pysäköintijärjestelyt keskustassa kevyen liikenteen ylityskohtien turvallisuus ja riittävyys tiellä liikkuvien asenne muita tienkäyttäjiä kohtaan kevyen liikenteen väylien kattavuus liikennevalvonnan riittävyys kevyen liikenteen väylien kunnossapito maanteiden ja katujen kunto nopeusrajoitusten noudattaminen maanteiden ja katujen talvikunnossapito näkemien riittävyys liittymissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytymätön melko tyytymätön kohtalaisen tyytyväinen melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen Kuva 11. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden kokeminen Sodankylässä vastaajien mukaan. Kysyttäessä, mitkä ovat vastaajien mielestä kaksi merkittävintä liikenneturvallisuutta heikentävää tekijää Sodankylässä, vastauksia keräsi eniten: 1. Teiden, katujen ja kevyen liikenteen väylien kunto ja erityisesti huono talvikunnossapito 2. Näkemäpuutteet liittymissä erityisesti lumivallien ja kasvillisuuden takia 3. Ihmisten asenne muita tienkäyttäjiä ja liikennesääntöjä kohtaan, joka näkyy muun muassa ylinopeuksina ja yleisenä välinpitämättömyytenä 4. Liikennevalvonnan riittävyys 5. Kevyen liikenteen väylien puute ja ylityskohtien turvallisuus sekä riittävyys Melkein 60 % mukaan porot tai hirvet koettiin erittäin tai melko suureksi ongelmaksi liikenneturvallisuuden kannalta Sodankylässä. Noin joka kuudennen vastanneen mielestä porot tai hirvet oli korkeintaan melko pienenä ongelmana. Tärkeimpinä keinoina liikenneturvallisuuden lisäämiseksi pidettiin kunnossapidon parantamista, näkemien raivaamista tai lumivallien matalana pitämistä, poliisin liikennevalvonnan lisäämistä ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämistä. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

20 mainintaa kunnossapidon parantaminen näkemien raivaaminen tai lumivallien matalana pitäminen poliisin liikennevalvonnan lisääminen liikennekasvatuksen lisääminen ja kehittäminen kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen tien perusparantaminen automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen nopeusrajoitusten alentaminen ja hidasteet tievalaistuksen parantaminen julkisen liikenteen käytön edistäminen jokin muu reunakaiteiden, sumupaalujen tai täristävien keski- ja reunaviivojen lisääminen Kuva 12. Arvio erilaisten keinojen tärkeydestä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi Sodankylässä. Kyselyssä ongelmallisiksi tai vaarallisiksi paikoiksi koettiin erityisesti keskustassa tai valtatien 4 varrella sijaitsevat liittymät kuten Kasarmintie/Juontotie sekä Kersilön jatorvisen kohdat. Lisäksi mainintoja keräsivät monet vilkkaat kevyen liikenteen ylityskohdat. Kyselyssä esille tulleet ongelmalliset ja vaaralliset paikat, tieosuudet ja alueet löytyvät liitteestä 3. Kartoissa olevien kohteiden ongelmakuvaukset ja vastaajien esittämät parannusehdotukset löytyvät numeron perusteella liitteenä 4 olevasta taulukosta. 1.8 Joukkoliikenne Kyselyyn vastanneiden joukosta kävi ilmi, ettei joukkoliikenteen käyttö ole kovin suurta sodankyläläisten keskuudessa. Kysyttäessä, mitkä ovat keskeisimmät joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet tai ongelmat, nousi esille erityisesti aikataulujen sopimattomuus, yhteyksien vähäisyys, niiden puuttuminen tai pitkät odotusajat. Syynä mainittiin myös muun muassa matkalipun hinta. (kuva 13). Kumminkin moni vastaaja totesi, ettei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia ole. Suurin syy joukkoliikenteen käytön vähäisyyteen lienee kuitenkin heikot joukkoliikenneyhteydet etenkin harvaan asutuilla seuduilla ja yksityisautoilun helppous ja edullisuus verrattuna aikatauluihin sidottuun joukkoliikenteeseen. Linja-autopysäkki tai -katos puutteita mainittiin lisäksi useilla teillä. 18 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

21 muut matkustajat, yksityisyyden puuttuminen hankalat matkalippujärjestelmät asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottumuus turvattomat yhteydet pysäkille/asemalle vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste tms. heikko keli/sää täydet joukkoliikennevälineet heikko joukkoliikennetiedotus muu este tai ongelma tavaroiden kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat heikot vaihtoyhteydet matkanteko on hidasta, pitkät matkat ei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai matkalipun hinta yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen, pitkät aikataulujen sopimattomuus Kuva 13. Joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia mainintaa 1.9 Esteettömyys Rakennus tai liikkumisympäristö on esteetön silloin, kun se on sopiva kaikille liikkujille. Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Esteettömyys on osa kansalaisten perusoikeuksia. Taajamien keskustoissa on yleisesti havaittu julkisten ja yleisten rakennusten rajoittavan tai haittaavan vapaata liikkumista esim. rollaattorilla, lasten vaunujen kanssa tai pyörätuolilla. Asukaskyselyn mukaan vajaa puolet (41 %) piti Sodankylän keskustaa esteettömyyden näkökulmasta melko hyvänä tai erittäin hyvänä. Kolmanneksen (30 %) mielestä esteettömyyden tila Sodankylän keskustassa ei ole huono eikä hyvä. Keskustassa esteettömyyttä koettiin tuovan korkeat reunakivet, kynnykset ja luiskien puuttuminen tai olemassa olevien luiskien jyrkkyys. Lisäksi keskusta alueella koettiin olevan näkemäesteitä. Sodankylän keskustan esteettömyyskartoitus suoritettiin syksyllä 2010 testiryhmän ns. esteettömyyskävelynä, jossa liikuttiin jalkaisin ja pyörätuolin avulla ydinkeskustan merkittävimmät jalankulkualueet palveluiden ja liikkeiden ulko-ovelle saakka. Esteettömyyskartoituksen avulla tunnistettiin ongelmapaikkoja, joihin laadittiin toimenpideesityksiä liikunnallisesti tai aistillisesti rajoittuneiden ihmisten asiointimahdollisuuksien parantamiseksi. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että maanteiden ja katujen liittymissä olevissa suojatiesaarekkeissa puuttuu matala reunakiveys, mikä tekee saarekkeen ja ajokaistojen välisen rajapinnan erittäin vaikeasti havaittavaksi näkövammaiselle. Toinen huomio on se, että hyvin moneen keskustan liikkeeseen ei pääse pyörätuolilla kulkeva ihminen sisälle luiskien puutteen tai korkeiden kynnysten vuoksi. Pitkähköissä luiskissa tulee olla lisäksi käsijohteet luiskan molemmin puolin kahdella korkeudella. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

22 1.10 Erikoiskuljetusten reitit Virallinen erikoiskuljetusreitti loppuu Rovaniemelle. Erikoiskuljetusreitin tarve jatkuu siitä huolimatta Rovaniemeltä valtatietä 4 pitkin aina Sodankylän pohjoispuolelle kohti kaivosalueita. Kuljetuksia on kaivoksen rakennustyön takia runsaasti, kymmeniä kuukaudessa. Kaivoksen valmistuttua erikoiskuljetusten määrä oletetaan vähenevän 4-5 kpl/kuukaudessa. Toisaalta vireillä olevat kaivoshankkeet aktivoituessaan tulevat merkittävästi lisäämään erikoiskuljetusten määrää alueella. Erikoiskuljetusten ongelmat kartoitettiin suunnittelualueella puhelin- ja sähköpostihaastatteluin. Ongelmia kartoitettiin erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja Juha Mattilalta, erikoiskuljetusten lupakäsittelijä Marko Korpelalta ja erikoiskuljetustoimijoilta sekä liikenteenohjaajilta mm. Silvasti Oy:stä, Havator Oy:stä sekä LKK Oy:stä. Haastattelujen perusteella on ilmeistä, että erikoiskuljetusreitit vaativat liikenneympäristön suunnittelu- ja toteutusvaiheessa erityistä huomiota. Jos virallista erikoiskuljetusreittisuunnitelmaa ei ole olemassa, on suuri riski, että kuljetusluvan saanut reitti ei välttämättä sovellu ylisuuriin kuljetuksiin rakenteellisten kiinteiden esteiden tai erittäin vaikeasti avarrettavien kulkuväylien vuoksi, jos reitillä on uusittu esim. liikenteenohjauslaitteita. Sodankylässä on tässä suhteessa suuria ongelmia Koulumatkojen turvallisuus Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida niin sanotulla Koululiitu-menetelmällä (kuva 14). Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain indeksiluvun eli riskiluvun, joka kuvaa tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimitaan ELY-keskuksen tierekisteristä ja se huomioi muun muassa liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen ja kevyen liikenteen väylät. Mitä korkeampi riskiluku on, sitä vaarallisempana tieosuutta voidaan pitää. Menetelmä huomioi vain tien ja liikenteen ominaisuuksia, ei koululaisten kykyä selviytyä liikenteessä, eikä koulumatkan pelottavuutta esimerkiksi petojen takia. Menetelmän avulla pystytään määrittämään tieosuuksien keskinäinen järjestys vaarallisuuden suhteen. Näin eri alueilla asuvat koululaiset voidaan asettaa tasavertaiseen asemaan ratkaistaessa koulukuljetuksia. Hankkeen ohjausryhmä on antanut suositukset riskilukujen raja-arvoista, jota korkeammilla arvoilla tulisi harkita koulukuljetuksia (taulukko 1). Taulukko 1. Suositukset Koululiitun riskilukujen raja-arvoiksi. Luokka-asteet Raja-arvosuositus 1 lk lk lk lk lk lk lk Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

23 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Kuva 14. Sodankylän Koululiitu-laskelman tulokset Aloitteet ja maastokäynnit Suunnittelun taustaksi on käyty läpi kuntaan ja ELY-keskukseen tulleet liikenneturvallisuusaloitteet viimeisten vuosien ajalta. Konsultti on käynyt tutustumassa maastossa niin taajamien kuin haja-alueenkin ongelmakohteisiin, muun muassa kaikkiin kouluympäristöihin on tutustuttu. Maastokäyntien, aloitteiden, onnettomuusanalyysien ja kyselyn tulosten perusteella on pohdittu, kuinka ongelmalliseksi koettuja tai havaittuja paikkoja voitaisiin parantaa ,00 kilometers

24 2 Tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut lausunnoille vuosille laaditun valtakunnallisen Tieliikenteen turvallisuussuunnitelman luonnoksen ( ), jossa on esitetty pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuonna 2020 päästään alle 135 liikennekuoleman ja loukkaantuneen vuosimäärään alle. Lapin maakunnassa toteutetaan valtakunnallisen suunnitelman ohella Lapin läänin liikenneturvallisuussuunnitelmaa (marraskuussa 2011 valmistuu uusi suunnitelma vuosille ). Painopistealueita ovat: Liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen Kansainvälinen liikenneturvallisuus Sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin Liikenneviraston oman liikenneturvallisuuspolitiikan keskeinen sisältö: sitoutuminen yhteiskunnan asettamaan liikenneturvallisuuden parantamistavoitteeseen ja sen edistäminen käytettävissä olevilla resursseilla suunnitella ja toteuttaa tehokkaita toimia tieverkon liikenneturvallisuusongelmien ratkaisemiseksi ja liikennekuolemien vähentämiseksi yhteistyössä muiden tahojen kanssa kehittää turvallisuutta edistäviä menettelyjä ja arvioida jatkuvasti toimintansa liikenneturvallisuusvaikutuksia. Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Sodankylässä ovat: henkilövahinko-onnettomuuksien määrän vähentäminen liikenneosaamisen ja tietouden lisääminen kaikissa ikäryhmissä liikenneympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen toimivan liikenneturvallisuustyön ohjaus- ja seurantajärjestelmän luominen miellyttävien liikennekokemusten lisääminen (liikkumista eri kulkumuodoilla eivät rajoittaisi liikenneympäristön esteet, liikenneympäristöstä tai muista liikkujista aiheutuvat pelot ja että liikennesääntöjen mukaan liikkuminen olisi turvallista yleisillä alueilla.) Näiden tavoitteiden pohjalta keskitytään lähivuosien aikana seuraaviin tehtäviin: huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin erityisesti taajama-alueilla kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen onnettomuusalttiiden liittymien turvallisuuden parantaminen talvi- ja kesäkunnossapidon hoitoluokituksen mukaisen toiminnan terävöittäminen tie- ja katuverkolla sekä niiden ympäristöissä tien suoja-alueen puuston ja puiden alaoksistojen harventaminen Eläinonnettomuuksien vähentäminen Kesäajan liikenneturvallisuuden parantaminen Lasten liikenneonnettomuuksien vähentäminen Valtatien 4 turvallisuuden parantaminen Matkailijoiden liikenneonnettomuuksien vähentäminen 22 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

25 3 Liikenneturvallisuustyön organisointi Liikenneturvallisuustyötä tehdään useilla tasoilla. Tässä suunnitelmassa on määritelty ennen kaikkea Sodankylän liikenneturvallisuusryhmän toiminta. Kuntaryhmän rooli on liikenneturvallisuustyön kentässä yksi keskeisimmistä, koska kunnassa tehtävä työ näkyy kuntalaisten arjessa. Vastuu työn ulottamisesta kaikkia kuntalaisia koskevaksi on hallintokuntien vastuuhenkilöillä, jotka pitävät yhteyttä ja vastuuttavat omassa hallintokunnassaan työskenteleviä käytännön liikenneturvallisuustyötä tekeviä. Malli liikenneturvallisuustyön organisaatiosta Sodankylässä on esitetty alla. Poliisi Liikenneturva SODANKYLÄN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄ Alle kouluikäiset Perusopetus LAPINLIIKENNETURVALLISUUSTYÖ Ohjeistus ja seuranta Nuoriso ELY keskus Työikäiset Lapin pelastuslaitos Liikennekoulut Tekninen Iäkkäät ja erityisryhmät Päivähoito Perhe päivähoito Neuvolat Esiopetus Perus opetus Nuoriso palvelut Vapaa-aika palvelut Liikunta palvelut Seurat ja järjestöt 2. asteen opetus Työterveys Työsuojelu Iäkkäiden palvelut Liikenne Kaavoitus Vammaispalvelut Kunnossapito Kunnallistekniikka Kuva 15. Liikenneturvallisuustyön organisaatio Sodankylässä Sodankylän liikenneturvallisuustyön seurannasta vastaa kunnanhallituksen nimeämä liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmä on koottu edustamaan kaikkia ikäluokkia ja hallintokuntia kunnassa. Liikenneturvallisuusryhmä kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa. Kokouksiin kutsutaan mukaan tarpeelliset sidosryhmät. Seurantaryhmän kokouksien koollekutsujana toimii ryhmän sihteeri. Kukin liikenneturvallisuusryhmän jäsen vastaa oman vastuualueensa suunnitelman seurannasta. Vastuuhenkilöt toimittavat alkuvuodesta raportit vuotuisesta liikenneturvallisuustyöstä Liikenneturvallisuusryhmälle. Liikenneturvallisuusryhmä käsittelee raportit kevään kokouksessaan, raportoi tehdystä liikenneturvallisuustyöstä lautakunnille ja vahvistaa vuosisuunnitelman. Seurannalla varmistetaan toimintasuunnitelman toteutuminen ja suunnitelman päivittäminen tarvittaessa. Seurannan avulla arvioidaan liikenneturvallisuustilannetta, vahvistetaan liikenneturvallisuustyön asemaa kunnassa ja sitoutetaan eri tahoja liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneturvallisuusryhmän tehtävä on koordinoida työtä ja edelleen delegoida työtä tehtäväksi kunnan eri yksiköissä. Liikenneturvallisuustyö on nivottavissa helposti osaksi jokapäi- Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

26 väistä työtä. Koulu-, päivähoito- ja teknisellä puolella esimerkiksi liikenneturvallisuustyö jopa edesauttaa oman työn tekemistä. Oma tehtäväkenttänsä on ryhmän puheenjohtajalla ja hallintokuntien edustajilla. Puheenjohtajan (yhdyshenkilön) tehtäviä liikenneturvallisuustyössä ovat: Toimia liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtajana Toimia hallintokuntaedustajien tukihenkilönä Tiedottaa kunnan liikenneturvallisuustyöstä sisäisesti ja ulkoisesti Toimia yhdyshenkilönä alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön Hallintokuntien edustajien tehtäviä liikenneturvallisuustyössä ovat: Osallistua hallintokuntansa edustajana liikenneturvallisuusryhmän kokouksiin Välittää tietoa (sisäiset tapaamiset, sähköposti) liikenneturvallisuusryhmän ja oman hallintokunnan välillä työn seurannasta, koulutuksesta, tapahtumista Toimia omassa hallintokunnassa liikenneturvallisuustyön tukihenkilönä Vastata oman hallintokunnan liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmasta Varata tarvittavat resurssit oman hallintokunnan liikenneturvallisuustyölle Sodankylän liikenneturvallisuusryhmä: Jukka Vierma, pj Jouni Kovanen, tekninen toimi Hannu Hukki, tekninen toimi Risto Varis, koulutoimi Kerttu kanerva, päivähoito Jouni Salminen, vapaa-aikatoimi Anitta Kaisanlahti, perusturva Markku Lehtinen, pelastuslaitos Veli-Matti Vaarala, poliisi Petri Niska, Liikenneturva Tapio Schultz, ELY-Keskus Kuntien liikenneturvallisuusryhmien tukena ja koordinaattorina voi myös toimia ulkopuolinen henkilö, ns. liikenneturvallisuustoimijan roolissa. Toimija pystyy tarjoamaan alueellisesti yhteisiä palveluita kunnille. Toimijan työnkuvaan kuuluu kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen, jossa toimintatapoja ovat liikenneturvallisuusryhmien toiminnan aktivointi, liikenneturvallisuusryhmien kokouksien vetäminen, liikenneturvallisuustilanteen seuranta, materiaalin hankinnassa avustaminen ja liikenneturvallisuustapahtumien järjestelyt. Koulutus-, valistus- ja tiedotustyössä toimintamalleja ovat koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen, linkkinä toimiminen eri tahojen välillä, tapahtumajärjestelyissä avustaminen sekä tiedottaminen. 24 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

27 4 Toimenpide-esitykset 4.1 Tie- ja katuverkon jäsentely Sodankylän keskustaan ja Luoston alueelle laadittiin hierarkkiset tie- ja katuverkon jäsentelyt, joiden avulla väylät luokitellaan pää- ja kokoojaväyliin suhteessa ympäröivään maankäyttöön. Sodankylän keskustassa pääväylästön muodostaa maantieverkko: valtatiet 4 ja 5, kantatie 80 sekä maantie 967. Kokoojaväylät muodostuvat pääosin läpikulkua tai maankäyttöä palvelevista pääkaduista kuten Jäämerentie, Kasarmintie, Kelukoskentie, Pohjantie, Juontotie ja Ratsutie. Luoston pääväylästö muodostuu alueen läpi kulkevasta maantiestä 962, johon on suoria tonttiliittymiä vain Luostontien liittymäalueen läheisyydessä. Kokoojaväylästön muodostavat Luostontie, Orresokantie, Luppokeino ja Ukko-Luostontie. Maankäytön kehittyessä muodostuu Rinnepisteestä uusi kokoojaväylä, kun se rakennetaan Luoston ja Ukkoluoston välille. 4.2 Väistämisvelvollisuudet Väistämisvelvollisuusjärjestelmä on tarkistettu Sodankylän keskustaan ja Luoston alueelle tie- ja katuverkon hierarkioiden pohjalta yhdessä nopeusrajoitusjärjestelmien kanssa. Molemmissa järjestelmissä esitetyt ratkaisut tukevat toisiaan. Suunnitelmassa ei esitetä muutoksia nykyiseen tilanteeseen. Yleisenä periaatteena on, että 40 km/h nopeusrajoitusalueella olevat liittymät ovat keskenään tasa-arvoisia. Tämä on osa töyssytöntä liikenteen rauhoittamisperiaatetta. Alueellisen 40 km/h sisällä on muutamia väyliä, joihin liittyvillä väylillä on perusteltua säilyttää väistämisvelvollisuus mm. väylän pituuden tai jatkuvuuden perusteella. Tällaisia ovat Sodankylän keskustan sisääntuloväylät valtatie 5 ja maantie 967 sekä Kasarmintie, Kelukoskentie, Ratsutie ja Hampputörmäntie. Luostolla alueellisen 40 km/h piirissä ovat osittain tai kokonaan kaikki alueen pää- ja kokoojaväylät, joissa yhtenäisyyden vuoksi säilytetään sivuteiden väistämisvelvollisuudet. Kuva 16. Valtatien 5 ja Jäämerentien liittymä Sodankylän keskustassa. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

28 Kuva 17. Tie- ja katuverkon jäsentely Sodankylän keskustassa. 26 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

29 Kuva 18. Väistämisvelvollisuudet Sodankylän keskustassa (ei muutoksia nykytilanteeseen). Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

30 Kaavavaraus Kuva 19. Tie- ja katuverkon jäsentely Luostolla. 28 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

31 Kaavavaraus Kuva 20. Väistämisvelvollisuudet Luostolla. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

32 4.3 Nopeusrajoitukset ja liikenteenohjaus Sodankylän keskustan ja Luoston alueen nopeusrajoitusjärjestelmät säilyvät periaatteiltaan ennallaan. Keskusta ja asuinalueet pysyvät alueellisena 40 km/h valtatietä 4 ja kantatietä 80 lukuun ottamatta. Alueellisiin 40 km/h rajoituksiin ei esitetä muutoksia. Keskustassa olevien koulujen ympäristöihin ja Hannuksenrantaan esitetään tiiviillä aluerajausperiaatteella alueellista 30 km/h nopeusrajoitusta. Alueellisen 30 km/h nopeusrajoituksen etuja ovat mm. korkea huomioarvo poikkeuksellisesta liikenneympäristöstä ja se, ettei alueella olevista hidasteista tarvitse erikseen varoittaa liikennemerkein tai osoittaa muilla liikenteenohjauslaitteilla. Kuva 21. Esimerkki havainnollisesta kouluympäristön alemman nopeusrajoituksen merkitsemisestä. Kuva Kannuksesta. Lapsista varoittava liikennemerkki pitäisi sijoittaa nopeusrajoitusmerkin yläpuolelle. Taajamamerkkien sijainteja tarkistetaan Sodankylän keskustassa valtatiellä 4 siten, että taajamaraja on Suomustien liittymän pohjoispuolella. Taajamamerkit lisätään Varuskunnantielle, Väylätielle sekä Pohjantielle ja Kelukoskentielle (pohjoisesta tultaessa). Valtatiellä 4 keskustaan etelästä tultaessa siirretään 60 km/h rajoitus alkavaksi Lintuojantien liittymän eteläpuolelta. Luoston aluetta esitetään rajattavaksi taajamamerkein, koska alueen maankäyttö ja liittymätiheys poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta haja-alueesta. Haja-alueelle esitetään Oulun ja Lapin tiepiirien nopeusrajoitusselvityksen (2009) mukaisesti 60 km/h nopeusrajoitusten jatkamisia maantiellä 952 Vaalajärven ja Hinganmaan kohdilla. Valtatien 4 varrella olevien Raudanjoen ja Sattasen kylien kohdalla olevien rinnakkaisteiden nopeusrajoitukset yhtenäistetään koko tieosuudelta alemman nopeusrajoituksen mukaiseksi eli 60 km/h:ssa. Sattasessa nopeusrajoituksen alentaminen on erityisesti perusteltua juuri valmistuneen keskustaan suuntautuvan kevyen liikenteen väylän vuoksi, jolloin kevyen liikenteen kulkijoita on kylätiellä odotettavissa aiempaa enemmän. Kevitsan uuden tieyhteyden ja valtatien 4 liittymäalueelle esitetään rakenteellisten toimenpiteiden lisäksi pistemäistä 80 km/h nopeusrajoitusta. 30 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

33 Kuva 22. Nopeusrajoitusesitykset Sodankylän keskustassa. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

34 Kuva 23. Nopeusrajoitusesitykset Luostolla. 32 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

35 Kuva 24. Nopeusrajoitusesitykset haja-asutusalueella. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

36 Liikennemerkkien asettamisessa kadun tai tien varteen on oltava johdonmukainen ja noudatettava tarkoin annettuja ohjeistuksia ja periaatteita. Esimerkiksi taajama- ja nopeusrajoitusalueiden merkitsemisessä on huolehdittava, että se on aukotonta eli alueelle ei pääse mistään suunnasta kulkematta ao. rajoitusmerkin kautta. Myös aluerajoitusten päättyminen on merkittävä aukottomasti. Sodankylässä ei tässä suhteessa ole isoja ongelmia. Sodankylän paikannimikilpi esitetään lisättäväksi kantatielle 80 keskustaan tultaessa. Valtateillä 4 ja 5 esitetään paikannimikilpien siirtämistä etäämmälle keskustasta, jotta taajaman läheisyydestä kielivät katuliittymät sisältyisivät paikannimikilpien rajaamaan alueeseen. Paikannimikilven sijainti antaa tärkeän ensivaikutelman saapumisesta paikkakunnalle ja mahdollisesti taajamajaksolle. Ensiviitteen saaminen taajamasta tieympäristöllisesti oikeassa kohdassa on tärkeää pitkien etäisyyksien Lapissa, jossa ajotapahtuma haja-alueella ei välttämättä tarjoa herätteitä niin paljoa kuin muualla Suomessa. Sodankylän keskustan eteläpuolella olevat asuin- ja teollisuusalueet olisi hyvä viitoittaa liittymäalueiden havaittavuuden ja ennakoivan liikennekäyttäytymisen vuoksi paikalliskohteen viitoilla. Tällaisia alueita ovat Teollisuuspuisto, Poikelan teollisuusalue, Suolusvisa ja Emaus. Lisäksi valtatien 4 ja kantatien 80 liittymässä olevat portaalirakenteet tulee olla erikoiskuljetusreitin mitoituksen mukaisia sekä taulutyyppien olla pääteiden liittymissä käytettäviä A-tyypin tauluja, joiden näkyvyys ja huomioarvo ovat paremmat kuin nykyisin käytetyissä B-tyypin tauluissa. Haja-alueella on syytä viitoittaa toimivat koulut päätien suuntaan näkyvin osoiteviitoin, joita esitetään lisättäväksi Vaalajärven, Syväjärven ja Vuotson kouluille. Myös kaivoksille johtavien teiden varsilla olevaa viitoitusta tulee tarkistaa. Kuva 25. Valtatien 4 ja kantatien 80 liittymä. Luoston matkailukeskuksen alueen yleisilme paranee laatimalla alueelle palvelukohteiden paikallinen opastussuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaikki alueella olevat viitoituskelpoiset palvelut ja suunnitellaan niiden viitoitus kokonaisuutena. Uudet ruskeapohjaiset vapaa-ajan matkailukohteita opastamaan tarkoitetut liikennemerkit toisivat selkeyttä ja ryhtiä erilaisten palveluiden löytämiseksi. Suunnitelma laaditaan Pyhä-Luoston alueelle. 34 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011

37 4.4 Kevyen liikenteen verkko Sodankylän keskustassa nykyistä väylästöä täydennetään siten, että kevyen liikenteen kulkijoille syntyy aitoja liikenneturvallisia vaihtoehtoisia kulkureittejä eri taajamaosien sisällä ja välillä sekä peruskouluihin. Laaja ja kattava kevyen liikenteen verkko houkuttaa useammin valitsemaan yleisen hyvinvoinnin kannalta edullisemman kulkumuodon. Esimerkiksi Hannuksenrannan, Tahkovaaran ja Kaanaanmaan sisäisiä väylästöjä tulee kehittää niin, että niiltä muodostuu katkeamattomia ja liikenneturvallisia koulureittejä lähimpään peruskouluun. Kaanaanmaalla puistoalueille luonnostellut väyläesitykset edellyttävät kaavamuutosta. Kitisellä on keskustan alueella suuri estevaikutus, joka kulminoituu Kitisen sillalla vilkkaana liikenteenä. Kapeaksi koetun sillalla kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan sillan molemmin puolin rakennettavilla loivapiirteisillä hidasteilla, joilla vaikutetaan autoliikenteen ajonopeuksiin ja näin ollen myös kevyen liikenteen kulkijan turvallisuuden tunteeseen sillalla. Kevyen liikenteen väylien leventäminen tai selkeämpi erottelu ajoradasta sillalla vaatisi perusteellista siltaremonttia tai kokonaan uutta kevyen liikenteen siltayhteyttä. Kuva 26. Esimerkki suojatiesaarekkeesta, johon on muotoiltu pienehkö sivusiirtymä. Kuva Kolarin keskustasta. Hidasteita ja saarekkeita esitetään rakennettavaksi keskustan eri tulosuunnille (valtatielle 4 pohjoisesta ja valtatielle 5 idästä tultaessa) ilmoittamaan saapumisesta taajamaympäristöön. Saarekeratkaisuja voidaan toteuttaa myös pienellä sivusiirtymällä, jolloin saadaan myös ajonopeuksia hieman hidastava vaikutus. Kasarmintielle esitetään Jountotien liittymän korottamista ja mahdollisuuksien mukaan näkemien raivaamista. Kyseinen liittymä on koettu Sodankylässä vaarallisimmaksi, jota tukee myös osaltaan onnettomuustilasto. Kasarmintien ja Juontotien liittymä on erittäin vilkkaan koulureitin varrella. Myös Savukoskentielle esitetään vilkkaan koulureitin varrelle töyssyä, mutta sitä esitetään rakennettavaksi loivapiirteisenä Savukoskentien luonteen ja hierarkian vuoksi. Loivapiirteisestä töyssystä on esitetty periaatepiirros liitteessä 5. Loivapiirteisellä töyssyllä minimoidaan melu- ja tärinävaikutuksia sekä parannetaan yleisesti rakenteellisten hidasteiden hyväksyntää myös raskaan ajoneuvoliikenteen kuljettajien keskuudessa, jolloin niitä voidaan tilanteesta riippuen esittää myös jäsentelyn mukaisille pääväylille. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja