Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaava

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TYRNÄVÄN KUNTA ivarren kylien osayleiskaava en vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15797 tark

2 en vastineet 1 (16) ivarren kylien osayleiskaava Tyrnävän kunta, ivarren kylien osayleiskaava Kaavoittajan vastineet osayleiskaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin Sisällys 1 Muistutus: Pirjo ja Kari Suvilehto, (kiint. 2:102) Muistutus: Jukka Ojala, (kiint. 2:90) Muistutus: Toini Myyri, (kiint. 22:25, 37:25 ja 106:3, Aittala 125:0) Muistutus: Anu ja Heikki Markus, (kiint. 41:1 ja 42:17) Muistutus: Juha Markus, (kiint. 25:27) Muistutus: Terttu ja Pekka Markkula, (kiint. 5:63) Muistutus: Niina Juola-Karhula ja Mika Karhula, (kiint. 2:108) Muistutus: Aaro Reiman, Meeri Haapakoski, (kiint. 34:24 ja 84:29) Muistutus: Arto Fyrsten, (kiint. 2:107) Muistutus: Hannu Mankinen ja Jonna Säkkinen (kiint. 25:8) Lausunto: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Antti Huttunen, Hilkka Lempiäinen, Lausunto: Museovirasto, Pirjo Uino, Kaarlo Katiskoski, Lausunto: Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Marketta Karhu, Muistutus: Marko Alasuutari, kiinteistö 42: Mitoitusperiaate Yleistä Osayleiskaavaehdotus on pidetty julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta jätettiin yksitoista muistutusta. Toinen viranomaisneuvottelu on pidetty Viranomaisilta on pyydetty lausunnot Kolme lausuntoa on saapunut.

3 2 (16) 1 Muistutus: Pirjo ja Kari Suvilehto, (kiint. 2: :102) Vastine: Kaavaan merkitty uusi rakennuspaikkaa on kantatilan 2: 11 mitoituksen mukainen ja on sijoitettu parhaalle mahdolliselle paikalle, hyväksytyn sijoitusperiaatteen mukaan olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Rakennuspaikka ei voi siirtää kiinteistön muille palstoille, koska sijainti olisi silloin avoimella peltoalueella ja maiseman kannalta huono. Etäisyys tieristeykseen on metriä, joten näkyvyys ei peity. Mikäli rakennuspaikalle rakennetaan, varmistetaan tarpeellinen etäisyys nykyiselle rakennukselle rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. AP aluevarausta voidaan hieman laajentaa, jolloin tulee enemmän pelivaraa rakennuksen sijoittamiselle. Kantatilan 2:11 mitoitus on 1, rakennettu 0, yksi rp jäljellä. Kantatilan kolme palstaa vastaavat nykyisen kiinteistön 71: 39 kolmea palstaa. Toinen palsta on Muhostien toisella puolella ja toinen samalla puolella etelämpänä. Kuva: Ote osayleiskaavaehdotuksesta, Ängeslevän kylän risteysalue

4 3 (16) 2 Muistutus: Jukka Ojala, (kiint. 2:90) Jukka Ojala esittää kiinteistön 2:90 merkintä liiketontiksi ja haittaympyrän merkintä osayleiskaavaan. Tontilla on esityksen mukaan ollut yritystoimintaa omasta toimesta; raskaankalustonhuoltoa, metalli- ja konepajan toimintaa ja pienkonehu uoltoa. yritystoimista aiheutuu mittavaa meluhaittaa. Vastine: AP merkinnän määräyksen mukaan alueelle saa rakentaa sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheutaa haittaa ympäröivälle asutukselle. Tässä tapauksessa toiminta (pienkonekorjaamo) aiheuttaa Ojalann mukaan huomattavaa meluhaittaa. Mahdollisen ympäristöluvan ja uusien toimitilojen rakennusluvan myöntäminen olisi siten osayleiskaavan vastaista. Meluavan toiminnan salliva merkintä olisi kuitenkin ristiriidassaa asuinpaikkojen kanssa. Meluhaitta kohdistuisi naapurina olemassa o olevaan asuinpaikkaann sekä kaavaan merkittyynn yhteen uuteen rakennuspaikkaan. Vaarana on, että toiminta aiheuttaisi melutason ohjearvojen ylittymistä naapureiden suhteen. (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista / /993, asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkonaa 55 db päivällä ja 45 db yöllä.) Mikäli yritystoimintaa laajenee ja/tai, mikäli sen ympäristöhaittoja todetaan olevan merkittäviä, tulisi sen siirtää kunnan teollisuusalueille. Tulee myös huomioida, että nykyinen rakennuspaikka on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohde on merkitty kaavaan (72). Numeroindeksi viittaa vuonna 1999 tehtyyn rakennusinventointiin jaa inventointikohteeseen 72. Kolomio ja Puistola. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksiin tehtävät korjaus-, muutos- ja täydennys-rakentaminen tulee toteuttaa niin,, että kohteen historiallinen, rakennustaiteellinen tai maisemallinenn arvo ei vähene. Kohteen rakennusten purkamiseen tarvitaan purkamislupa. 3 Muistutus: Toini Myyri, (kiint. 22: :25, 37:255 ja 106:3,, Aittala 125:0)

5 4 (16) Liite 1 Liite 2 Vastine: Uusille rakennuspaikoille ei löydy perusteita. (Liite 1) Pajalan ja Säisän välinen alue a sijaitsee kantatilaselvitysalueen ulkopuolella. Esitetty rakennuspaikka ei ole entinen asutuspaikka eikä tue ydinkyläaluetta. (Liite 2) Esitetty uusi rakennuspaikka kiinteistön 107:3 rajalle r sijaitsee kiinteistöllä 106:33, joka kuuluu kantatilaan 3:15 (5 palstaa, mitoitus 3, rakennettu 3, jäljellä 0 rp). Uusi rakennuspaikka ylittäisii mitoitusta eikä tue ydinkyläaluetta.

6 5 (16) 4 Muistutus: Anu ja Heikki Markus, (kiint. 41:1 ja 42:17) Vastine: Uusille rakennuspaikoille ei löydy perusteitä. p Uusien rakennuspaikkojen myöntämisessä noudatetaan niitä kaavoitukselle asetettuja periaatteita, jotka kaavaselostuksessa esitetään. Yleiset mitoitusperusteett on selostettu kohdassa 14. Kuva: Ote osayleiskaavasta, kiint. 41:1 ja 42:17 kohdasta

7 6 (16) 5 Muistutus: Juha Markus, (kiint. 25:27) Vastine: Perusteluja toisen rakennuspaikan palauttamiselle kiinteistölle 25:27 ei löydy. Yhden rakennuspaikan poistaminen n oli virheenn oikaisu ja perustuu hyväksytyn kantatilaselvityksen mitoitukseen ja on maanomistajienn tasapuolisen kohtelun periaatteen mukainen. Yleiset mitoitusperusteett on selostettu kohdassa 14. Kuva: ote osayleiskaavasta, kiint. 25:272

8 7 (16) 6 Muistutus: Terttu ja Pekka Markkula, (kiint. 5:63) Vastine: Uusille rakennuspaikoille ei löydy perusteita. Mitoitusperusteet on selostettu kohdassa 14. Kiinteistö 5:63 kuuluu kantatilaan 5:19, jonka kaikkien palstojen yhteinen mitoitus on ylitetty viidellä rakennuspaikalla. Luonnosvaiheessa lisättiin 1 rp Palokujan varrelle olevalle palstalle tukemaan Markkuun kylän ydinaluetta (ks. 2:13 valmisteluvaiheen vastineet).

9 8 (16) 7 Muistutus: Niina Juola-Karhula ja Mika Karhula, (kiint. 2:108) Vastine: Kyseessä on kevyen liikenteen väylän yhteystarvemerkintää. Kevyen liikenteen väylän lopullinen sijainti ratkaistaan vasta tarkemman suunnittelunn yhteydessä ja se voi kulkea myös tien toisella puolella. Kun asiaa tulee ajankohtaiseksi, huomioidaan teidän toimittamat tiedot ja neuvotellaan myös muiden alueen maanomistajien kanssa. Kuva: Ote osayleiskaavaehdotuksesta kiinteistön 2:108 kohdasta. 8 Muistutus: Aaro Reiman, Meeri Haapakoski, (kiint. 34:24 ja 84:29) Emme hyväksy maitamme koskevaa osayleiskaavaa. Kuten olemme jo aikaisemmi in ilmoittaneet, vaadimme, että peltomme 34:24 ja 84:298 jätettäisiin tämän kaavaehdotuksen ulkopuolelle e. Vastine: Teidän omistamanne alue tulee pysymään maatalouskäytössä nykyisen käytön mukaisesti. Kiinteistö 84:29 on osayleiskaavaehdotuksessa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), joka on tarkoitettu maatalouskäyttöön ja tulisi t pysyää viljeltynä kuten tänä päivänä, jotta arvokas Limingann lakeuden maisema-alue säilyisi. Kiinteistö 34:24 ei ole osayleiskaava-alueella.

10 9 (16) 9 Muistutus: Arto Fyrsten, (kiint. 2:107) Fyrsten esittää kaksi rakennuspaikkaa tilalle 2:107/3 perusteena sukupolvenvaihdos. Vastine: Perusteluja toisen rakennuspaikan palauttamiselle ei löydy Yksi mitoituksen mukainen uusi rakennuspaikka on merkitty kaavaehdotukseen. Toinen rp ylittäisi mitoituksen. Mitoitusperusteet on selostettu kohdassa 14.

11 en vastineet 10 (16) ivarren kylien osayleiskaava 10 Muistutus: Hannu Mankinen ja Jonna Säkkinen (kiint. 25:8) Ehdotamme edelleen yhtä rakennuspaikkaa tilalle 25:8 ensisijaisesti kolmionmuotoiseen lohkoon, johon on tonttinäkökohta huomioon ottaen istutettu suojapuusto v Pinta-alaltaan kyseinen lohko on noin 0,6 ha ja sijaitsee Ritokorven kylässä jo olemassa olevan asutuksen keskellä Tupostien eteläpuolella. Toissijaisesti samalle puolelle tietä kuin nykyinen tilakeskus sijaitsee, jossa n. hehtaarin kokoinen lohko joka on tällähetkellä viljelyskäytössä. Myöskin sijainniltaan olemassa olevan asutuksen sisällä. Perusteluna muistutukselle mahdollinen tarve esim sukupolven vaihdoksen yhteydessä. Myöskin vanhempi poika on osoittanut kiinostusta maalla-asumiseen. Aikoinaan kun tätä kaavoitusta alettiin tänne hommaamaan niin keskeisenä tavoitteena ilmoitettiin,että tulevaisuudessa tarpeellisia rakennuspaikkoja esitettäisiin. Tavoitteena rakennuspaikoilla oli että ne asettuisivat luontevasti jo olemassa olevaan maisemaan ja asutukseen, ja haittaisivat mahdollisimman vähän viljelyä/maataloustoimintaa ympärillä. Yhdessäkään kyläkokouksessa tai tapaamisissa ei ole otettu puheeksi että jokin kantatilamitoitus määrittää tarpeen. Koemme ettei nykyinen esitys ole tasa-arvoinen meitä kohtaan. Myöskin huomauttaisin ettei Ritokorpeen (kuulu kaava-alueeseen) ole osoitettu yhtään uutta rakennuspaikkaa Alkuperäisestä tavoitteesta ja kyläläisten ehdotuksista huolimatta. Vastine: Uusi rakennuspaikka voidaan sijoittaa tilalle 25:8 samalle puolelle tietä kuin nykyinen tilakeskus sijaitsee ja olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Tupostien 0,6 ha lohkolla tulisi ongelmia melusuojauksen kanssa ja mahdollisesti kevyen liikenteen väylän rakentamisen kanssa tulevaisuudessa. Osayleiskaava-alue on laajennettu pohjoiseen kantatilaselvityksen selvitysalueen ulkopuolelle. Yksi rakennuspaikka on perusteltu huomioiden maanomistajien selvitysalueen ulkopuolella mutta osayleiskaava-alueen sisällä olevaa maanomistusta sekä sukupolvenvaihdoksen tarpeita.

12 11 (16) 11 Lausunto: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Antti Huttunen, Hilkka Lempiäinen, Vastine: - Viranomaisneuvottelussa sovitut tarkistukset otetaan huomioon, - Pohjavesialuettaa koskeva kaavamääräys tarkistetaan. - Kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä tarkistetaan lausunnon mukaisesti.

13 12 (16) 12 Lausunto: Museovirasto, Pirjo Uino, Kaarlo Katiskoski i, Vastine: Ei toimenpiteitä

14 13 (16) 13 Lausunto: Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Marketta Karhu,

15 14 (16) Vastine: Hevostallien merkintä osayleiskaavaan on aiemminn harkittu jaa todettu, että niiden sijaintia ei ole tarkoituksenmukaista ratkaista kaavassa, asettaisi maanomistajat eriarvoiseen tilaan. Hevostallin perustaminen tulisi ratkaista pohjavesialueella ympäristöluvituksen kautta. Pohjavesialuetta koskeva kaavamääräys tarkennetaan Oulun ja ELY-keskuksen lausuntojenl n pohjalta. Hevostallien rakentamista koskevat asiat siirretäänn erilliselle määräykselle. Seudun ympäristötoimen koko aluetta koskevalle Voimalinjojen suojavyöhykkeet muokataan. Selostusta täydennetään pyydetyiltä osin. 14 Muistutus: Marko Alasuutari, kiinteistö 42:43 Vastine: Kaavamerkintä mahdollistaa lisätä kaavamerkintää. asuinrakennuksen rakentaminen tontille. Ei ole tarvetta Nykyinen rakennuspaikka onn merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). kaavaan (punainen( neliö) ja alue on merkitty AP-merkinnän mukaisesti alueelle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen talousrakennuksineen sekä sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta haittaa ympäröivälle asutukselle. Uudisrakennukset tulee sijoittaa siten, että ne luovat yhtenäisen pihapiirin. Rakennussuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kohteen yhteensopivuuteenn sitä ympäröivän rakennuskannan kanssa. Uuden

16 15 (16) rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m². Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Toinen rakennuspaikka ei kuitenkaan ole mahdollista lisätä kaavaan. Kiinteistö 42:43 kuuluu suureen kantatilaan 42:1, joka koostuuu kantatilann 9 palstasta ja noin 18 nykypäivän kiinteistöstä. Koko kantatilan yhteinen mitoitus on 4 rakennuspaikkaa, on rakennettu 11 rp ja mitoitus on siis ylitetty seitsemällä rakennuspaikalla. Ote osayleiskaavaehdotuksesta, 42:43 rajattuna Alueella on jo olemassa olevaa asuinrakennus, joka toimii loma-asuntona. Loma-asunto on mahdollista muuttaa asuinrakennukseksi ja laajentaa enintään 300 k-m² suuruiseksi. Lomarakennus voidaan myös korvata kokonaan uudella asuinrakennuksella. Uutta erillistä asuinrakennustaa ei ole mahdollista rakentaa, jos nykyinen loma-asunto säilyy loma-asuntokäytössä.

17 en vastineet 16 (16) ivarren kylien osayleiskaava 15 Mitoitusperiaate Mitoitusperiaate Osayleiskaavaan merkittyjen uusien rakennuspaikkojen määrä perustuu kaavan laadinnan alkuvaiheessa kunnassa hyväksyttyyn kantatilaselvitykseen ja mitoitusperiaatteeseen. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun arviointi perustuu siihen. Kantatilaselvitys on laadittu vuonna ja poikkileikkausvuodeksi on valittu 1959, jolloin rakennuslaki tuli voimaan. Kantatilaselvitys perustuu ainoastaan selvitysalueella olevaan kantatilan pinta-alan mukaiseen pelto- ja metsämitoituskertoimeen, ei selvitysalueen ulkopuolella olevaan kantatilan pinta-alaan. Osayleiskaavan mitoituksessa on vähennetty kantatilaselvityksen laadinnan jälkeen rakennetut asuinpaikat. Kunnan strateginen päätös on myös huomioitu, jonka mukaan Markkuun kylä on valittu kehitettäväksi kyläksi. Sen perusteella mitoituksen ylittäviä rakennuspaikkoja on merkitty tukemaan Markkuun kylän ydinaluetta. Lisäksi muutama mitoituksen ylittävä rakennuspaikka on merkitty tukemaan Jokisillan ydinaluetta. Kylien ydinalueita on määritelty kaavan rakennemallivaiheessa. Ydinalueiden ulkopuolelle ei merkitä mitoitusta ylittäviä uusia rakennuspaikkoja. Kantatilaselvityksen selvitysalue poikkeaa jonkun verran osayleiskaavan alueesta. Mitoitus perustuu alkuperäiseen selvitysalueeseen. Ero ei kuitenkaan vaikuta mitoitukseen. Kantatilaselvitysalueen ulkopuolelle on lähtökohtaisesti merkitty vain olemassa olevia asuinpaikkoja ja yksi uusi rp on merkitty vanhalle rakennuspaikalle. Sijoitusperiaatteita Kantatilan mitoituksen mukaiset uudet rakennuspaikat on sijoitettu kantatilan alueeseen hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti metsään, pellon reunamille ja olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Liittyminen olemassa olevaan tiestöön ja mahdollisuus liittyä suunniteltuun viemärilinjaan on myös huomioitu. Kun kantatila koostuu useammasta palstasta, uusia rakennuspaikkoja on pyritty sijoittamaan mahdollisimman hyvin hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Maanomistajien esitettyjä toivomuksia on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Jos kantatilan maanomistajia on useampia, on pyritty mahdollisimman tasapuoliseen jakoon. Kaavassa ei lähtökohtaisesti huomioida osayleiskaava-alueen ulkopuolella olevaa maanomistusta eikä rakennuspaikkoja. Poikkeaminen osayleiskaavasta Poikkeaminen osayleiskaavasta on mahdollista vain erityisestä syystä ja täyttäen maankäyttö- ja rakennuslain säätämiä edellytyksiä (MRL luku 23). Tyrnävän kunnassa poikkeamisen perusteena voi esimerkiksi olla sukupolvenvaihdoksen yhteydessä olevia tarpeita. Vähäisiä muutoksia koskevan poikkeamispäätöksen päättävä viranomainen on Tyrnävän kunnanhallitus. Muut poikkeamispäätökset tehdään Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksessa. Jos asia koskee poikkeamislupaa rantavyöhykkeelle uuden rakennuksen rakentamiseksi, päätöksen tekee aina ELY-keskus.