Sisältö 3 / Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ensin kieli, sitten taito 58 Jäsenrekisteri tiedottaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 3 / 2010. 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ensin kieli, sitten taito 58 Jäsenrekisteri tiedottaa"

Transkriptio

1 3 2010

2 Sisältö 3 / Li Jingxian opettelee ensin kielen ja sitten ammatin. 24 Kaikki huolettavaiset asiat pitää sairaalta salattaman, totesi Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot. Nyt asioista puhutaan suoremmin vaikeistakin luvun nukenvaunut ovat tarjonneet makeat kyydit. 42 Valokuvan voimasta puhuttiin SuPerin ammatillisilla opintopäivillä. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Sopimus allekirjoitettiin 7 Taitaja-kisa lähestyy 8 Yli tuhat osanottajaa opintopäivillä 9 La Carita -palkinnot Sauvoon ja Kittilään 10 Maaliskuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: nukenvaunut 14 Päihdeohjaaja Minna Kuittisen päivä 19 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma 2 super Asemasota läskejä vastaan 24 Mitä on hyvä kotihoito? 29 Kevään SuPer-illat 31 Luontaistuotteet, osa 8 32 Uudet kirjat 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 5/10 39 Diabetes 40 Perinne elää 3/3 42 Valokuvan voima 44 Kivun ulottuvuudet 46 Surematon suru 48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ensin kieli, sitten taito 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 67 P.S. Alavudelta 20 Lihavuus ei ole sairaus.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Elina Kujala, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Tilda Ylä-Jarkon kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hyvää palautetta SuPerin ammatilliset opintopäivät olivat menestys. Talouden matalasuhdanteesta huolimatta kaksipäiväiseen koulutustapahtumaan osallistui yli tuhat hoitoalan ammattilaista. Ohjelma oli kunnianhimoinen ja se sai lähes ylistävän palautteen. Jo ilmapiiri kertoi osanottajien innostuneisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Liiton kehittämisyksikössä on ryhdytty suunnittelemaan seuraavien opintopäivien ohjelmaa. Työssä huomioidaan palautteissa saadut ehdotukset ja keskusteluissa esiin nousseet teemat. Kiitosta sai myös se, että opintopäivien paikkakuntaa vaihdellaan; ensi vuonna kokoonnutaan taas Tampereella. Kodinhoitajien tehtävät lisääntyvät kunnissa sitä mukaa, kun pitkäaikaishoidon laitospaikkoja vähennetään ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Miten tässä tilanteessa kohtaavat Elias Lönnrotin laatimat hyvän hoidon ihanteet ja nykypäivän kodinhoitajaa vastaan tulevat mielenterveys-, päihde- ja muistihäiriöt? Haastattelemamme perushoitaja Minna Sivanne Jämsästä korostaa lisäkoulutuksen ehdotonta tarvetta, jotta ammattitaito pysyy kasvavien vaatimusten tasalla. Hoitajien määrän tulee myös olla riittävä kotihoidon asiakkaiden määrään nähden. Edunvalvontayksikön sivuilla avataan uusi kunta-alan työehtosopimus. Se tuo superilaisille hoitajille helmikuun alusta lukien 1,3 prosentin korotuksen tehtäväkohtaisiin palkkoihin, ja vähimmäispalkkoja korotetaan 52 eurolla. Helmikuun 15. päivänä allekirjoitettu sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun, ja ensi vuoden korotuksista neuvotellaan jo loppuvuodesta. Yksityissektorin työehtosopimusneuvottelut ovat vielä kesken. Maanantai ei mittää, tiistai ei mittää, keskiviikko, torstai ei mittää Tämä Hectorin Työttömän arkiviisu tulee pinnistelemättä mieleen nyt, kun eletään talviolympialaisten toista kilpailuviikkoa. Tähän mennessä Suomen 12 mitalin tavoitteesta on toteutunut yksi. Olen asiasta kummallisella tavalla miltei tyytyväinen, vaikka olen innokas penkkiurheilija ja myötäelän pettymyksen hetkiä suurella tunteella. Urheilija on se, joka harjoittelee ja kilpailee, ja tekee varmasti kaiken voitavansa pärjätäkseen huippukilpailussa, jonne on raivannut tiensä omien vahvuuksiensa avulla. Joukkueen tavoitteet määrittelee valmennusjohto. On tietysti hyvä, että tavoitteet asetetaan korkealle, eikä niissä vähätellä omia mahdollisuuksia. Näkisin kuitenkin parempana lähtökohtana jalat maassa -realismin tai jopa lievän alakantin: kun saavutetaan jotain tavoitteen yli, on tunne täysin vastakkainen kuin jäätäessä minkä tahansa verran alle. Tämä koskee niin asian osallisia kuin sivullisia ja niin urheilua kuin muutakin elämää.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Maaliskuu Kunto 2010, Suomen suurimmat kuntomessut, Helsingin Messukeskus 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Sairaanhoitajapäivät, Helsingin Messukeskus Taloudenhoidon jatkokurssi, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen Aivoviikko, Muistiliitto Keltaisen Nauhan päivä, Suomen reumaliitto ry Yksityispuolella neuvotellaan Yksityisen puolen työehtosopimusten neuvottelut olivat SuPer-lehden painoon menon hetkellä pääosin kesken. Terveyspalvelualan liiton hallitus hylkäsi jo saavutetun yksityisen terveyspalvelualan neuvottelutuloksen. Lisäksi auki oli kolme muuta sopimusta: yksityinen sosiaalipalveluala, PTY-sopimus ja YTHS:n sopimus. Näiden sopimukset olivat voimassa helmikuun loppuun saakka. Suomen Punaista Ristiä koskevissa neuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos 8. helmikuuta. Neuvottelutulos vahvistettiin TSN:n hallituksessa 16. helmikuuta. Neuvottelut koskivat siirtymäsopimusta, jolla sovittiin työntekijöiden työsuhteen ehdoista, kun SPR siirtyi noudattamaan alan valtakunnallisia työehtosopimuksia SPR:n oman talokohtaisen työehtosopimuksen sijaan. Siirtymäsopimuksella turvataan työntekijöiden työsuhteen ehtojen säilyminen vähintään entisen tasoisina. Siirtymäsopimus sisältää määräyksiä muun muassa vuosilomiin, työaikaan, palkkaukseen ja sairausajan palkkaan liittyvistä asioista Maailman tuberkuloosipäivä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry Linux-kurssi, Helsinki, SuPer ry STTK:n Työhyvinvointi seminaari, Helsinki Oma piha messut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Huhtikuu 7.4. Maailman terveyspäivä PeSu kymppi, perustietoa SuPerista, Mikkeli, Sokos Hotel Vaakuna, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry Valtakunnallinen Ihopäivä, päätapahtuma Turussa, Iholiitto ry Yksityissektorin TSN:n sopimusillat viidellä paikkakunnalla Sopimusilloissa selvitetään terveyspalvelualan, sosiaalipalvelualan, PTY:n ja YTHS:n sopimusten neuvottelutuloksia tai neuvottelutilannetta. Ilmoita osallistumisestasi sähköpostitse Laita sähköpostin aihe-kenttään maininta, esimerkiksi: Ilmoittautuminen Helsingin sopimusiltaan. Ma Helsinki Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilmoittautuminen 5.3. mennessä. Ti Tampere Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 Ilmoittautuminen 5.3. mennessä To Kuopio klo Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16 Ilmoittautuminen 9.3. mennessä Ma Oulu klo Sokos Hotel Arina, Isokatu 24, 3 krs Ilmoittautuminen mennessä Ti Turku Alvarium (auditorio), Puutarhankatu 8 B Ilmoittautuminen mennessä Tilaisuudet alkavat kevyellä iltapalatarjoilulla klo Ilmoita myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.. INGRAM Nyt on aika: ilmoittautua perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäiville Kuusamon Tropiikissa. osallistua TSN:n (SuPer, Tehy ja ERTO) yhteisiin yksityissektorin sopimusiltoihin. ilmoittautua TERVE-SOS koulutus- ja messutapahtumaan Lahdessa. ammattiosaston viestintävastaavien ilmoittautua viestinnän peruskurssille viimeistään super

5 Puheenvuoro Johtaja Anne Sainila-Vaarno edunvalvontayksikkö Kunta-alalle kohtuutulos Kunta-alan uusi sopimus KVTES neuvoteltiin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Talous putosi rähmälleen viime neuvottelujen aikaisesta tilanteesta. Työnantajan viesti olikin alusta saakka tiukka, palkankorotuksiin ei juurikaan ole varaa ja tekstimuutokset on tehtävä kustannusneutraalisti. Palkkojen osalta SuPerin keskeisenä tavoitteena oli samapalkkaohjelman jatkaminen. Ohjelman tavoitteena on kuroa naisten ja miesten välistä palkkaeroa umpeen vuoteen 2015 mennessä. Ratkaisun myötä palkankorotuksia kohdennettiin koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Tavoite siis toteutui, mutta samapalkkaisuuden edistämiseksi tehtävän työn on jatkuttava myös tulevaisuudessa. Lukuisista pyynnöistä ja omasta hallitusohjelmakirjauksestaan huolimatta maan hallitus ei tällä kertaa osallistunut talkoisiin samapalkkaisuuden edistämiseksi. Tuki olisi tullut kovasti tarpeeseen. Sovimme nyt vain vuoden 2010 korotuksista. Helmikuun alusta 2010 maksettava samapalkkaerä tuo superilaisille hoitajille 1,3 prosentin korotuksen tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Peruspalkkoja eli niin sanottujen hin- noittelukohtien vähimmäispalkkoja korotetaan 52 eurolla. Lisäksi syyskuun alussa 2010 tulee maksuun tuloksellisuuteen perustuva 0,7 prosentin suuruinen järjestelyerä. Pidän tulosta olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Hyvä asia on tietysti myös se, että tällä ratkaisulla poistettiin yhdenvertaisuutta loukanneet, eri ammattiliittoihin järjestäytymisestä aiheutuneet palkkaerot. Tekstipuolella tuli muutoksia hyvin vähän. Toivottavasti kuitenkin tekstiparannusten eteen tehty työ kantaa hedelmää jatkossa. Nyt alkavan sopimuskauden aikana työskentelee kaksi työryhmää palkkaustyöryhmä ja työaikatyöryhmä joilla on molemmilla melkoinen urakka edessään. Tällä kierroksella merkittävimmät tekstimuutokset tulivat luottamusmieslukuun. Pitkään hiertänyt pääluottamusmiesten ajankäyttösuositus saatiin sitovaksi. Myös luottamusmieskorvauksia korotettiin. Nyt allekirjoitettu sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Seuraavan kerran rahasta puhutaan jo kuitenkin loppuvuodesta, kun keskustelut vuoden 2011 korotuksista käynnistyvät. Kaiken kaikkiaan neuvottelut sujuivat asiallisesti ja rakentavassa hengessä. Kiitos yhteistyöstä ja kannustuksesta!. Tavoite siis toteutui, mutta samapalkkaisuuden edistämiseksi tehtävän työn on jatkuttava myös tulevaisuudessa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Puheenjohtaja Juhani Palomäki ja edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno allekirjoittivat kunta-alan sopimuksen 15. helmikuuta. Nimet sopimukseen teksti ja kuva jukka järvelä SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää kunta-alan virka- ja työehtosopimusta vuosille olosuhteisiin nähden melko hyvänä. Kokonaistulokseen olen kohtalaisen tyytyväinen, Palomäki tiivistää ja muistuttaa, että kuntatalouden taantuma vaikutti voimakkaasti neuvotteluihin. Kaksivuotinen sopimuskausi on katkolla ensi keväänä, jos kevään 2011 palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen. Sopimuksen tekstisisältöön ei mainittavia muutoksia nyt tullut, luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet kuitenkin paranivat entisestään. Palomäki muistuttaa, että SuPerilla on vahva asema neuvottelujärjestelmässä, kun se on ainoana hoitajajärjestönä yksi pääsopijajärjestöistä. Tämä neuvotteluratkaisu on jatkoa vuodelle 2007, jolloin neuvottelimme työmarkkinoiden parhaan palkkaratkaisun. Tuolloin SuPer sai kuntaalalle historiallisen, samapalkkaisuuteen perustuvan, sopimuksen ja palkkoja kohdennettiin koulutetuille naisvaltaisille aloille, kuten hoitajille. Kuvittelimme tuolloin, että jatkamme tällä neuvottelukierroksella samaa latua eteenpäin, koska maassa yhä on sama hallitus ja hallitusohjelmakirjauskin. Finanssikriisin takia jouduimme nyt tyytymään kohtuulliseen sopimukseen, joka nytkin on voisiko sanoa paras sopimus, mitä työmarkkinoilla on tehty. Nyt saavutettu kunta-alan sopimus rikkoi selvästi Elinkeinoelämän keskusliiton esittämän 0,5 prosentin palkkaankkurin. Laajoista tupoista on neuvottelukentillä luovuttu, eikä Palomäki niitä kaipaa. Hoitajien palkkojen jälkeenjääneisyyttä oli tupo-aikoina vaikea kuroa umpeen, koska yleensä korotusprosentit olivat matalia ja meillä hoitajilla kiveen hakattuja. Teollisuudessa ja yksityissektorilla oli liukumia, joilla he saivat hyviä palkankorotuksia. Voisi jopa sanoa, että tupot ovat syynä siihen, että hoitajien palkat eivät ole nykyistä parempia. Kunta-alalla on sopu, mutta yksityisellä puolella neuvottelut jatkuvat usealla alalla, osin yllätysten kera. Pääsimme neuvottelutulokseen Terveyspalvelualan liiton kanssa, mutta myöhemmin sen hallitus hylkäsi neuvottelutuloksen. Tämä on aika poikkeuksellinen käytäntö, koska liiton hallitushan käveli omien neuvottelijoidensa yli. Hylätty neuvottelutulos olisi ollut pitkälle samansuuntainen, minkä SuPer neuvotteli kunta-alalla.. tarkempia tietoja kvtes-ratkaisusta tämän lehden sivuilla super

7 Taitaja 2010 on ammattitaidon mestaruuskilpailu teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Nuorten Taitaja kilpailut käydään tänä vuonna Oulussa huhtikuuta. Mitä Taitaja 2010 on, SuPerin suunnittelija Lena Öhman-Jokinen? Nuoret kilpailevat oman ammattialansa Suomen mestaruudesta. Onko kilpailuun ikärajaa? Kilpailu on tarkoitettu kilpailuvuonna 20 vuotta täyttäville tai sitä nuoremmille. Lena Öhman-Jokinen. Mitä kilpailussa mitataan? Kilpailutehtävät ovat rakentuneet siten, että sama tehtävä voi sisältää eri opintokokonaisuuksien sisältöjä lähihoitajatutkinnon yhteisistä ammatillisista opinnoista. Lisäksi lähihoitajalajissa painottuvat työnjako ja luovuus ongelmanratkaisussa sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Miten lähihoitajasta voi tulla Taitajien Taitaja? Kilpailun jury valitsee Taitajien Taitajan lajikohtaisten tuomaristojen tekemien ehdotusten perusteella kilpailun kolmantena päivänä. Taitajien Taitaja julkistetaan ja palkitaan päättäjäistilaisuudessa. Mitä hyötyä opiskelijalle osallistumisesta on? Kilpailu on oppimistilanne, joka antaa opiskelijalle lisää luottamusta omaan osaamiseen. Opiskelija voi myös hyödyntää kilpailua osana ammattiosaamisen näyttöä, mikäli hän niin haluaa ja oppilaitos sen hyväksyy. Kauanko olet ollut kisojen tuomarina ja mitä tuomarilta vaaditaan? Olen ollut vuodesta 2002 mukana lähihoitajalajin päätuomarina, olen myös kouluttanut tuomareita sekä semifi naaleihin että fi naaleihin. Tuomarointi on luottamustoimi, johon kutsutaan ammattialallaan arvostusta nauttiva henkilö. Tuomareiden tulee edustaa arvioitavan tehtävän osaamista ja ammattitaitoa. Ovatko kisat tai opiskelija-aines muuttuneet mitenkään vuosien varrella? Kisoihin on tullut uusia ammatteja, ja lähihoitajalajissa kilpailijoiden määrä on vuodesta 2002 kasvanut. Vuoden 2010 semifinaaliin osallistui 37 paria. Moni oppilaitos on ottanut Taitaja-kilpailut mukaan valinnaisena aineena. Valmennus on kehittynyt ja se näkyy kilpailijoiden osaamisessa. Miten SuPer on mukana tässä toiminnassa? SuPer on ollut mukana Taitaja-kilpailuissa vuodesta 2002, jolloin lähihoitajan työ oli mukana ensimmäisen kerran. Kisat lisäävät lähihoitajatyön tunnettavuutta, vetovoimaa ja arvostusta. Tämä on hyvä yhteistyömuoto työelämän ja oppilaitosten välillä. SuPer haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että myös tulevaisuudessa sosiaalija terveysalalle saadaan motivoituneita ja ammattitaitoisia lähihoitajia. Mistä saa lisätietoa Taitaja-kisoista? Osoitteesta Aikuiskoulutustuen saamisen ehdot muuttuvat Palkansaajille ja yrittäjille maksettavan aikuiskoulutustuen ehdot muuttuvat elokuussa. Opintovapaalla tai palkattomalla vapaalla opiskelevan tuen taso määräytyy nyt samoin perustein kuin työttömyyspäiväraha. Tukea voi saada kahdeksan vuoden työhistorian jälkeen korkeintaan 18 kuukautta. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana. Palkansaaja voi saada aikuiskoulutustukea myös soviteltuna, jos opiskelu on osaaikaista ja työstä poissaolosta on sovittu yhdessä työnantajan kanssa. Terveyspalvelujen kehitys hidasta pienissä kunnissa Uudet terveydenhuollon palvelut ja ratkaisut kuten terveyspalvelukioskit ja sähköiset palvelut otetaan käyttöön helpommin isoissa kuin pienissä kunnissa. Sähköisiä palveluita on käytössä vain 16 prosentilla Nordic Healthcare Groupin kyselyyn vastanneista kunnista. Terveyspalvelukioski eli terveyspalvelupiste esimerkiksi ostoskeskuksessa oli käytössä vasta viidellä vastaajakunnista, ja viisi suunnitteli sen käyttöönottoa. INGRAM super

8 Uutiset Esillä juuri nyt SuPerin ammatilliset opintopäivät ovat valmiina alkamaan. Peruspalveluministeri Paula Risikko, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki, STM:n neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta ja edellinen SuPerin puheenjohtaja Kaarina Muhli vaihtavat viime hetken kuulumisia. Hyvä henki opintopäivillä teksti leena lindroos kuva jukka järvelä SuPerin ammatilliset opintopäivät keräsivät tänäkin vuonna toista tuhatta osanottajaa. Kaksipäiväinen tapahtuma pidettiin helmikuussa Helsingissä. Peruspalveluministeri Paula Risikko kiitti puheenvuorossaan superilaisten osaamista: Teidän vahvuutenne on se, että te pystytte työskentelemään kaikilla sektoreilla kotiin viedyistä palveluista erikoissairaanhoitoon. Laaja työkenttä vaatii paljon osaamista, hän totesi. Ministeri Risikko kertoi tämänhetkisestä tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistustyössä. Terveydenhuoltolaki on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa. Palvelurakenteen järjestämisestä ei vielä ole yksimielisyyttä, mutta kokeiluoikeus sote-alueista annetaan halukkaille, Risikko sanoi. Risikon mukaan tarvitaan laatusuosituksiin pohjaava laki vanhustenhuollosta. Kuluvan kevään aikana lakiin kirjattavia asioita kootaan yhteen. Kaikkea ei saada kerralla, mutta saadaan pää auki, ministeri arvioi. Hänen mukaansa ensimmäinen luonnosversio vanhustenhuoltolaista saataneen kommentoitavaksi vuoden 2011 alussa. Tarkkoja mitoituslukuja peruspalveluministeri ei lakiin luvannut, mutta totesi, että jonkinlainen hoitoisuusmittari tulee saada käyttöön, ja sen perusteella päätetään muun muassa hoitajien määrästä. Ministeri korosti myös, että ikäihmisten neuvontapalveluita tulisi nostaa enemmän esiin: pitkäaikainen hoiva tarvitsee uuden suunnan, terveyskeskus ei ole kenenkään koti vaan tarvitaan kodinomaisempaa asumista. Puheenjohtaja Juhani Palomäki totesi tervehdyssanoissaan, että täydennyskoulutusvelvoite toteutuu minimissä: kun tavoite on 3 10 päivää vuodessa, on toteuma terveydenhuollossa hiukan yli kolme ja sosiaalihuollossa alle kolme. Hänen mukaansa sosiaalija terveysalalla ollaan lipsumassa ammatillisen koulutuksen linjauksista sallimalla pätkäkoulutuksia. Laatusuosituksia ei ole toteutettu kuten olisimme toivoneet, Palomäki sanoi. Palomäki kiinnitti edelleen huomiota kotihoidon laatuun: Kun laitospaikkoja vähennetään, vanhukset jäävät heitteille, ellei samanaikaisesti päätetä tuettujen palveluasuntojen ja kotihoidon resurssien lisäämisestä, Palomäki totesi. Hän korosti myös, että nyt on huono aika ja ilmapiiri puhua työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostosta, kun ikääntyneiden on vaikea saada töitä. Tämä keskustelu tulee Palomäen mukaan siirtää parempaan aikaan.. opintopäivillä kuultiin yli kaksikymmentä ammatillista luentoa ajankohtaisista aiheista. sivuilla käsitellään niistä kolme: valokuva vanhustyössä, kivun monet muodot ja hoito sekä miten vanhuksen surematon suru ilmenee. 8 super

9 Vanhustyön La Carita -palkinnot menivät Kittilään ja Sauvoon Varhaiskasvatuksen siirtäminen opetustoimeen huolettaa Kittilän vanhainkoti ja Sauvon palvelukeskus saivat La Carita -säätiön jakamat 1500 euron tunnustuspalkinnot hyvästä vanhustyöstään. Palkinnot jaettiin SuPerin opintopäivillä nyt neljännen kerran. Vanhustyö hallitaan Suomessa hyvin. Tästä kertoo jo se, että La Carita -säätiön tunnustuspalkintoa haki tällä kertaa peräti 38 työyhteisöä. Toinen palkinnoista annettiin Kittilän vanhainkodin Henkiikö-yhdistykselle. Tämä työyhteisössä toimiva henkilökunnan ja asukkaiden yhteinen yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminnalla pidetään yllä sekä henkilökunnan että asukkaiden hyvinvointia, virkistystoimintaa ja viihtyvyyttä. Henkiikö-yhdistys kerää varoja myyjäisistä ja arpajaisista ja saa myös lahjoituksia. Varojen turvin yhdistys järjestää muun muassa retkiä, juhlia ja teatteria. Matkaa on tehty muun muassa Norjan vuorille. Kesäjuhliin toimitetaan kutsut myös omaisille. Yhdistys on luonut koko työyhteisöön hyvän hengen. Toinen palkinto ojennettiin Sauvon palvelukeskuksen A-solulle eli hoivaosastolle. Se palvelee moniongelmaisia ja jopa yli satavuotiaita asiakkaita. Palkitsemisperusteissa mainitaan, että osaston hoitotyö on monipuolista ja luovaa. Tunteet ja ammattitaito ovat laajasti käytössä. Hoivaosastolla kiinnitetään erityishuomiota yksilölliseen kivunhoitoon. Lisäksi omaisilla on mahdollisuus olla kuolevan kanssa vuorokauden ympäri. Arjen käytäntöihin hoivaosastolla kuuluu asiakkaiden kohtelu yksilöinä, heidän toiveitaan ehditään kuunnella. Apuna käytetään elämänkaaren tuntemusta esimerkiksi valokuvien avulla. Melkein kaikki käyttävät omia vaatteitaan, ja aamulla saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Asukkaiden hengelliset tarpeet huomioidaan Sauvossa, samoin nimi- ja syntymäpäivät. Myös elämyksiä haetaan: rantaretket, juhannusjuhlat, grillijuhlat ja omaistenpäivät ovat vuosittain ohjelmassa.. SuPer on huolissaan varhaiskasvatuksen siirtämisestä opetustoimeen. SuPerin mielestä hallinnollisia muutoksia tärkeämpää on huolehtia toimivista yhteistyörakenteista, joita tarvitaan varhaiskasvatuksessa alle kouluikäisten lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jos päivähoito siirtyisi opetustoimen alle, uhkana on koulumaisuus ja opettajakeskeisyys, eikä nykyisellään hyvin toimiva moniammatillinen tiimityö toteutuisi. Lähi- ja lastenhoitajilla on laajaa osaamista, joka liittyy lasten hoito- ja kasvatustyöhön, lapsen kasvu- ja elinympäristöön sekä yhteistyöhön perheiden kanssa. Selvityshenkilöt Tuulikki Petäjäniemi ja Simo Pokki ovat esittäneet päivähoidon hallinnon siirtoa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Vielä ehdit SuPerin kirjoituskilpailuun SuPer pyytää jäseniltään kirjoituksia omaan työhön liittyvistä kokemuksista. Liitto odottaa, että teksteissä kuvataan niitä ristiriitatilanteita ja ratkaisuja, joita työssä kohdataan. Tekstit voivat olla 2 5 liuskan mittaisia. Kirjoituksen voi laatia yksin tai joukolla. Kirjoituksia hyödyntää SuPerin eettinen työryhmä. Se käsittelee kirjoituksia nimettömänä. Tekstejä ei julkaista sellaisenaan liiton lehdessä tai www-sivuilla. Kirjoituksia otetaan vastaan 12. maaliskuuta asti. Vastaajien kesken arvotaan kolme 50 euron lahjakorttia. Lisätietoa > Ajankohtaista jäsenille. La Carita -säätiön asiamies Matti Salmivuori sekä sauvolaisten palkinnon vastaanottaneet perushoitajat Marianne Hakala ja Anita Laaksonen ja Kittilän palkinnon noutaneet kodinhoitaja Pirkko Palosaari ja lähihoitaja Inga Sallinen. JUKKA JÄRVELÄ Kirjoitukset lähetetään osoitteella: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry / Eettinen työryhmä Ratamestarinkatu Helsinki Kuoreen merkintä: Kirjoitus super

10 Maaliskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Turvakotijärjestelmä hatara Turvakotipalvelut ovat Suomessa riittämättömiä suhteessa lähisuhde- ja perheväkivaltaongelman laajuuteen. Sosiaalija terveysministeriön raportin mukaan väkivallan uhrit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, koska palvelun saaminen riippuu asuinkunnasta. Suomi ei täytä palvelutarjonnassa Euroopan neuvoston suositusta, jonka mukaan tarjolla tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka asukasta kohden. Suomessa ei ole salaista turvakotia, jolloin uhrin turvallisuutta ei voida aina taata, kun hän on välittömässä hengenvaarassa tai tappouhkausten kohteena. Naisyrittäjä on tyytyväinen Naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Tyytyväisimpiä ovat terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä henkilökohtaisissa palveluissa toimivat naisyrittäjät. Työlleen omistautuneimpia ja tarmokkaimpia ovat vanhemmat sekä yksinyrittäjät. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät kokevat kuitenkin stressiä useammin kuin muut työssäkäyvät naiset. Tulokset ilmenevät Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Pikkupyöreys käy mummolle Australialaistutkimuksen mukaan yli seitsemänkymppiset saattavat elää pitempään, jos heille on kertynyt hieman liikakiloja. Mahdollinen hyöty liittyy vain lievään ylipainoisuuteen, ei merkittävään tai sitä suurempaan lihavuuteen. Nykyiset ylipainoluokitukset perustuvat lähinnä nuorten ja keski-ikäisten sairastavuus- ja kuolleisuustietoihin. Voikin olla, etteivät luokitukset kuvaa iäkkäiden terveysriskejä yhtä hyvin kuin nuorempien. duodecim Kätkytkuolemiin syy? Serotoniinin vajaus saattaa selittää kätkytkuolemia. Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet kätkytkuolleiden vauvojen aivoista muutoksia, jotka saattavat selittää miksi toiset vauvat ovat alttiita kätkytkuolemalle. Kätkytkuolleiden aivorungon osissa on neljänneksen vähemmän serotoniinia kuin verrokkien aivoissa. Tutkijat spekuloivat, että serotoniinivajauksen takia vauva ei ehkä reagoi hapenpuutteeseen normaalisti unen aikana. duodecim Vaurio, ei tärähdys! Lasten aivotärähdyksiä ei ehkä kannattaisi kutsua aivotärähdyksiksi vaan lieviksi aivovaurioiksi, kanadalaistutkijat suosittelevat. Näin vanhemmat ja lapset itse tajuisivat paremmin vamman luonteen. Tutkijat havaitsivat, että lapset, joiden päävamma diagnosoitiin aivotärähdykseksi, kotiutettiin sairaalasta aikaisemmin. Jos papereissa luki jokin muu diagnoosi, lapsia siis hoidettiin pitempään, vaikka heillä olisi ollut identtiset vammat. duodecim INGRAM Potilaalla on oikeuksia Potilaan oikeuksista kaivataan lisää tietoa. Vain joka seitsemäs kokee tuntevansa potilaan oikeuksia hyvin, selviää lääkeyhtiö Novartiksen teettämästä kyselystä. Enemmistö vastaajista koki, että potilaan oikeudet toteutuvat terveydenhuollossa jossakin määrin, mutta vanhusten hoidossa tilanne nähdään selvästi heikoimpana: vain joka kymmenes uskoo potilaan oikeuksien toteutuvan vanhusten hoidossa. Tutkimuksen mukaan joka kolmas toivoo lisää tiedottamista potilaan oikeuksista. novartis Koskaan ei ole myöhäistä Tupakoinnin lopettaminen ei ole turhaa edes keuhkosyöpään sairastuneille. Jos syöpä havaitaan varhaisessa vaiheessa, tupakan jättäminen saattaa parantaa potilaan ennustetta ja antaa lisävuosia, hiljattain julkaistu katsaustutkimus vihjaa. Tutkijat huomauttavat, ettei tuloksia välttämättä voi yleistää pitkälle ehtineisiin keuhkosyöpiin. duodecim 10 super

11 muut lehdet Saatoin tehdä itselleni voileivän, koska minun teki sitä oikeasti mieli. Tuijotin leipää, mutta syömään en sitä pystynyt. Anoreksiaa sairastanut Paula Rekilä hyvä terveys 2/2010 Jos nyt odottaisin lasta, juoksisin äkkiä karkuun piikkien kanssa minua lähestyviä. Mitä mieltä? Helmikuun kysymys oli: Onko työpaikallasi yhteishenkeä? Sikainfluenssarokotukseen kielteisesti suhtautuva toimittaja Raija Kivinen kunto plus 1/2010 Parhaiten ja tehokkaimmin ihminen toimii, kun kannustavaa puhetta ja palautetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen verrattuna. Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen jyty 1/ % 25 % 30 vuotta sitten Kyllä Ei Lukijoiden Porinaa-palstalla käytiin kiivasta keskustelua Tehyyn liittymisestä, ja etenkin mahdollista liitosta vastaan. Yhdessä kirjoituksessa ihmeteltiin, miksi Apuhoitajaliitto on jäämässä yhteistyön ulkopuolelle ja miksi tarvitaan useita terveydenhoitoalan liittoja, kun kaikki kuitenkin työpaikalla istuvat samassa pöydässä. Parissa muussa kirjoituksessa sen sijaan nähtiin mahdottomana, että apuhoitajien liitto veisi osaamisensa ja rahansa ylihoitajien liittoon. Me olemme suuri ja kohtalaisen varakaskin liitto, että kyllä meidän täytyy vielä harkita ennen kuin itsemme myymme, koska meidän ei ole vielä tätä kauppaa pakko tehdä jos koskaan. Parempi katsoa kuin katua! apuhoitajalehti 3 / 1980 Kyllä, koska töissä on kivaa ja tapaamme vapaa-aikanakin. meillä arvostetaan toisen työtä ja erilaisuutta. maalaisympäristö rauhoittaa suurinta osaa. se on kaiken voimavara ja perusta! olemme samanikäisiä ja samanhenkisiä. tiimityöskentely tutustuttaa ja synnyttää keskustelua. sijaisenakin olen muiden kanssa samanvertainen. on hyviä työkavereita, joilta voi aina kysyä neuvoja. toimimme työparini kanssa vain kaksin. hyvä esimies johtaa joukkoa tasa-arvoisesti. töistä ei tulisi mitään, jos kaikki olisi päin honkia. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Ei, koska kaikki ovat aivan puhki ja yrittävät selvitä edes omista töistään. osastonhoitajalla ei ole yhtään esimiestaitoja. kiireessä ei ehdi jutella asioista tarpeeksi. sairaanhoitajien ja perushoitajien välillä on hierarkia. tämä tuntemus mulla on. on ihmissuhdeongelmia. johtaja uskoo kuppikuntien epätosia puheita. työntekijöiden erilaiset toimintatavat eivät sovi yhteen. ollaan eri ikäpolvea ja nuoremmat ovat suurpiirteisiä. nuoremmat moittivat selän takana, että eläkeläiset ovat tiellä. esimiehet ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Aikaa nähneet nukenvaunut teksti ja kuvat sonja kähkönen Paula Tammelinin nukenvaunut 50-luvulta ovat tarjonneet makeat kyydit monelle lelulle ja jopa omistajalle itselleen. Rosoisiksi kuluneet renkaat kielivät siitä, että työnnetty on, ja lujaa. Vaaleat nukenvaunut seisovat Tammelinin perheen olohuoneessa nojatuolin vieressä. Ne ovat olleet esillä aina, ja kukapa niin kuvauksellisia vaunuja raaskisi piilottaakaan. Paikkansa huoneesta ovat löytäneet myös joukko vaunujen aikoinaan kyyditsemiä nukkeja sekä mollamaija, aasi, nuken kehto ja peikko. Ne ovat Kustaankartanon mummojen ja vaarien käsityötä 60- luvulta. Siihen aikaan Paula Tammelinin äiti työskenteli hoitoapulaisena ja teki lahjaostokset vanhainkodin joulumyyjäisissä. Ennen vanhaan vanhuksille järjestettiin kunnon askartelupajoja. Nämä ovat oikeita aarteita, ei tällaisia tee enää kukaan, perushoitaja Tammelin esittelee toinen toistaan hienompia käsitöitä. Mutta palataanpa nukenvaunuihin. Ne olivat oikea ylpeyden aihe, kun kuusivuotias Paula sai ne kummitädiltään. Sellaisia ei ollut muilla naapuruston lapsilla. Pikkusiskokin sai lahjaksi vain vaatimattomat kangasrattaat ja oli sisarelleen hieman kateellinen. Parasta vaunuissa oli yksinkertaisesti se, että ne olivat niin hienot. Siihen aikaan oikeiden vauvojen vaunut näyttivät aivan samanlaisilta. Paulan nukkeleikkejä täydensi hänen puuseppä-isänsä rakentama leikkimökki. Sieltä löytyivät pirttipöytä penkkeineen, keinutuoli, keittiö hellan ja uunin kera sekä tiskipöytä, kaikki puusta veistettyjä. Leikkimökin kaksi ikkunaa olivat avattavat, joten pihalla touhunnut Paula kuuli aina, jos vaunuissa sisällä lepäävä nukke alkoi itkeä. Leikeissä saattoi mennä koko päivä. Kun ei ollut muutakaan tekemistä, piti sitä keksiä itse. Muistan, että viihdyimme pikkusiskoni kanssa leikkimökissä vielä kymmenen vuoden iässä, mutta sen jälkeen tilat alkoivat käydä ahtaiksi. Haaveita lastenhoitajan työstä Menneet vuodet ovat jättäneet nukenvaunuihin luonnollisesti jälkensä. Työntöaisa on alkuperäistä puuta, mutta Tammelin on paikkaillut sitä ilmastointiteipillä. Koriosaakin on korjailtu. Joskus änkesimme vaunuihin sisarusteni ja naapurin mukuloiden kanssa. Työnsimme toisiamme ympäri Paloheinää ja siinä menossa ne hieman kärsivät. Myöhemmin avioon mentyään Paula suunnitteli vievänsä vaunut korjattavaksi, mutta kun perheeseen ei syntynyt tytärtä, se jäi. Tosin nukenvaunuista on ollut iloa myös perushoitajan kolmelle pojalle. Vanhin heistä oppi kävelemään juuri niitä työntämällä. Helsingissä kirurgian poliklinikalla työskentelevä Tammelin haaveili nuorena lastenhoitajan ammatista. Aina eivät nuketkaan riittäneet tyydyttämään pikkutytön hoivaviettiä. Kotimme lähellä oli neuvola, jonka portilla toisinaan seisoin ja odotin, että sinne tulisi joku tuttu. Sitten kysyin vauvojen vanhemmilta lupaa työntää rattaita. Haaveistaan huolimatta Paula opiskeli ompelijaksi, mutta ei viihtynyt alalla pitkään. Apuhoitajakoulun hän kävi 70- luvulla ja sai ensimmäisen pestin Meilahden teho-osastolta. Sen jälkeen tie on kulkenut sädehoitoklinikan ja Marian sairaalan kautta kirurgisen sairaalan endoskopian yksikköön. Parhaimpina päivinä Tammelin on mukana tähystämässä viidestä kuuteen potilasta. Pidän työstäni. Jonkun mielestä voi olla hassua, että jaksan päivästä toiseen tutkia toisten suolia. Mutta tyhjennetty suoli on puhdas, vaaleanpunainen, kaunis ja mielenkiintoinen labyrintti.. 12 super

13 Paula Tammelinin lapsuudessa oli tavallista leikkiä nukeilla vielä kymmenvuotiaana. Lapset saivat olla lapsia pitkään eikä television äärellä vietetty aikaa juuri ollenkaan. Kannen alta kurkistavan liinan lisäksi Elvi on tallentanut pärekoriinsa monet mukavat muistot. super

14 14 super

15 Hiljaisten miesten talossa teksti elina kujala kuvat jukka salminen Suomessa kuolee vuosittain 3000 ihmistä alkoholiin. Maassamme on 8000 koditonta. Minna Kuittinen pitää huolta niistä vekeistä, makeista ja kekeistä, joiden kohdalla suurin osa meistä kääntää kadulla katseensa pois. Kahvinkeitin porisee pienessä toimistohuoneessa. Kevättalven aamuaurinko paistaa ikkunoista sisään ja Antero Mertaranta selostaa viereisessä huoneessa jääkiekko-ottelua. Ohjaaja, perushoitaja Minna Kuittinen on keittänyt aamupuuron, soittanut erään asukkaan edunvalvojalle ja keskustellut uuden sängyn hankinnasta. Nyt hän istahtaa pöydän ääreen ja kirjoittaa ohjaajien päiväkirjaan aamun tapahtumista. Hiljaista hetkeä ei ole ollut. Minulle tuli yllättävä, akuutti kotikäynti, kun siivouspalvelusta soitettiin, että Rape ei tullut avaamaan oveaan tänä aamuna. Yritin soittaa Rapen kännykkään, mutta hän ei vastannut, ja lopulta menin sisälle omilla avaimillani. Mies nukkui sohvalla niin tukevassa humalassa, että ei kuullut mitään. Sain hänet lopulta hereille ja toin tänne meille lepäämään, että siivoojat pääsivät töihin, kertoo Minna ja hörppää kahvia mukistaan. super

16 Asumisyksikkö on siellä asuvien miesten koti, ei mikään laitos. Akvaario on asukkaiden tärkeä harrastus, jota hoidetaan yhdessä ohjaajien kanssa. 2. Talviolympialaiset rauhoittivat miehet television äärelle kahdeksi viikoksi. Ympäröivän yhteiskunnan tapahtumat pitkistä pyhistä urheilujuhliin näkyvät heti toipuvien alkoholistien ja ohjaajien arjessa. Aina elämä omassa asunnossa ei suju kuten on suunniteltu, vaikka auttajia olisi ympärillä monta. Rape nukkuu nyt yläkerran sohvalla. Nokian kaupungin päihdeyksikön asumisyksikkö on viihtyisän näköinen kivitalo aivan kaupungin keskustan kupeessa, tavallisella omakotitaloalueella. Palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti päihdeongelmaisille, mutta entistä useammin päihdehäiriöön liittyy myös mielenterveysongelmia, somaattisia sairauksia ja sosiaalista huono-osaisuutta. Talon asukkaat, yhdeksän keski-ikäistä miestä, ovat heränneet uuteen päivään. Miehet ovat toipuvia alkoholisteja ja sekakäyttäjiä, ja suuri osa heistä on ennen tänne tuloaan ollut ilman asuntoa. Meidän asiakkaillamme ei ole kotia tai koti on asumiskelvottomassa kunnossa, suhteet sukulaisiin ja lapsiin ovat menneet poikki, on tullut ero puolisosta, ei ole työpaikkaa, terveys on huonossa jamassa, eikä lääkityksestä ole huolehdittu. Monella on tänne tullessaan mukanaan vain pieni muovipussillinen vaatteita. Asiat ovat aivan rempallaan, kuvailee Minna. Me lähdemme vähitellen ja yksi asia kerrallaan korjaamaan tilannetta, hän tiivistää työnkuvansa. Sohvapöydällä on levällään palapeli, ja kirjavat kalat uiskentelevat hyvinvoivina akvaariossaan. Poikia kahdessa kerroksessa Alakerran pojat, kuten ohjaajat heitä kutsuvat, tarvitsevat enemmän hoivaa ja huolenpitoa, ja käytännössä kolmea pitkäaikaisasukasta autetaan kaikissa arjen askareissa. Yläkerran pojat ovat omatoimisempia, ja matkalla omaan asuntoon. Keskimäärin talossa asutaan puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Me olemme nimenomaan ohjaajia. Emme tee asioita asiakkaiden puolesta, vaikka olemmekin aina valmiita auttamaan. Voin etsiä esimerkiksi sosiaalityöntekijän puhelinnumeron, neuvoa ja rohkaista, mutta miehen itsensä on soitettava, Minna Kuittinen kertoo. Risto ja Lasse katselevat jääkiekkoa televisiosta. Huoneessa on lämmin, hiukan ummehtunut ilma ja tupakan turvallinen tuoksu. Miehet ovat harvapuheisia ja sympaattisia. Meneillään olevasta ottelusta irtoaa muutama sana, Risto varsinkin on urheilumiehiä. Pöydällä on keltaista Jaffaa ja viinirypäleitä, sätkävärkit ja karkkipussi. Minna kyselee kuulumisia. Kuinka yö on sujunut ja mitä on päivän ohjelmassa tänään? Vaitonainen Veikkokin innostuu puhumaan pienen lämmittelyn jälkeen lottoamisesta. Samalla sivutaan myös kaupassa käyntiä. Kyllä sinun olisi hyvä ruveta käymään vähitellen ihan oikeassa ruokakaupassa, kun se kioski on niin kallis, ehdottaa Minna. Hemppa on ahdistunut ja masentunut. Hän puhui jo eilen Minnan kanssa pitkään huonosta olostaan, ja keskustelu jatkuu tänäänkin pää painuksissa ja hiljaisella äänellä. Lääkäriaikaa ei saatu, yritetään huomenna uudelleen. Minna kuuntelee, sanoo jotakin, taputtaa rauhallisesti olkapäälle. Yritetään tsempata, hän sanoo Hempalle, kun mies kävelee takaisin omaan huoneeseensa. Minna katsoo hänen peräänsä ja on hetken ihan hiljaa. Vaiston varassa Minna Kuittinen on työskennellyt päihteiden väärinkäyttäjien parissa 15 vuotta. Perushoitajaksi valmistumisen jälkeen työskentelin pit- 16 super

17 Talossa asutaan kahden hengen huoneissa ja yhteiset tilat ovat kaikkien käytössä. Joillekin yhteisöasuminen antaa turvaa ja tukea, toisille se ei sovi ollenkaan. 4. Minna Kuittisen mielestä on tärkeää, että taloon on helppo tulla. Toimiston ovi on aina raollaan, eikä vierailijalta vaadita erityistä asiaa. Usein keitetään vain kahvit ja istutaan alas vaihtamaan kuulumisia. kän tovin TAYS:n vuodeosastolla, jossa sain ensimmäisen kosketuksen päihteiden väärinkäyttäjiin. Kaksi vuotta sitten siirryin terveyskeskuksen vuodeosastolta asumisyksikköön ohjaajaksi, Minna kertoo. Jokainen päihdeongelmaisten kanssa työskennellyt hoitaja on joskus kokenut työpaikallaan uhkaavia tilanteita. Minuakin on tönitty ja tartuttu kauluksista. Usein uhkaaminen on vain suunsoittoa. Seksuaalisesta häirinnästä talossa on jouduttu keskustelemaan välillä kovalla äänellä. On asiakkaita, jotka eivät ymmärrä, ettei kaikkia naisia ole lupa koskea, eikä liian lähelle saa tulla, kertoo Minna jakaessaan lääkkeitä dosetteihin. Mutta hän ei pelkää olla töissä. Kun oppii tuntemaan talon tavat ja miehet, epävarmuus katoaa. Ulko-ovet ovat aina lukossa ja toimistossa on kaksi ovea, joista pääsee ulos. Lisäksi minulla on turvanappi, josta saan vartijan tarvittaessa paikalle. Poliisienkin kanssa meillä on hyvä yhteistyö. Humalassa asukkaat eivät saa olla. Pullopiilojen etsiminen, ammattislangissa ratsaaminen, on yksi osa ohjaajien työtä. Se tehdään yhdessä työtoverin kanssa, jos vain mahdollista. Silloin toinen voi keskittyä etsintään ja toinen rauhoittelee asukasta, joka yleensä suivaantuu tavaroidensa penkomisesta. Löytyneet pullot asukas usein kieltää. Ne eivät ole hänen. Minna puhuu päihdetyöntekijän vaistosta. Aistin jo melkein ulko-oven avatessani, jos talossa ei kaikki ole kohdallaan tai jos joku on humalassa, hän naurahtaa. Juhlapyhät näkyvät talon arjessa. Joulu on melko rauhallinen, mutta sitä edeltävä viikko hyvin levoton. Uusi vuosi on kuiva tai märkä, juhannus tosi märkä. Pääsiäinenkin päätyy kosteiden puolelle. Käytöksestä huomaa, koska repsahdus on lähellä. Alkoholisti muuttuu silloin levottomaksi, ja ryhtyy usein jotenkin mielistelemään muita. Usein myös tiukka työtahti ajaa asukkaan retkahduksen tielle. Pullojen piilottamisessa alkoholisti on hyvä. Juomia voi löytyä saappaista ja pyykkikorista, melkein mistä tahansa, sanoo Minna. Retkahduksista huolimatta on myös onnellisia tarinoita. Asumisyksikköön päässeet alkoholistit ovat yleensä motivoituneita. He haluavat tosissaan aloittaa uuden, paremman elämän. Elämänlaatu paranee, kun perusasiat saadaan vähitellen kuntoon. Minna kertoo dementoituneesta alkoholistista, jonka ulkomailla asuvat lapset hän löysi Facebookin kautta. Perhe tapasi toisensa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Lapsille isän kunto oli varmasti pieni järkytys, mutta suhteet lähenivät. Vanhus on valtavan onnellinen lastenlasten piirroksista ja valokuvista, joita posti nykyään hänelle tuo. Minnan asiakkailla on omat erityispiirteensä. Asiat ovat menneet väärään suuntaan jo rikkinäisestä lapsuudesta lähtien. Miesten itsetunto on usein huono, eivätkä he osaa ottaa vastaan kehuja, puhua tunteistaan tai antaa palautetta. Ryhmäkeskustelut, sellaiset amerikkalaishenkiset piiri-istunnot, ovat suomalaiselle alkoholistimiehelle jo ajatuksenakin kauhistus. Saunapäivänä Miehiä käy toimiston ovella kääntymässä. Yksi on lähdössä divariin kirjakassin kanssa, toinen sanoo menevänsä kylille muuten vain. Ovikello soi taas. Pitkä, pipopäinen mies käy tuomassa likapyykkiä Lidlin muovikassissa. Minnan työtove- super

18 ri ottaa eteisessä pussin vastaan ja vaihtaa samalla muutaman sanan. Nekin, jotka eivät varsinaisesti asu talossa, voivat käydä täällä pesettämässä pyykkinsä ja saunomassa. Vaatteita annetaan tarvitseville. Lahjoituksena saadut huonekalut ja vaatetavara ovat talolle elintärkeitä. Kahden aikaan iltapäivällä Minna käy kellarissa napsauttamassa saunan päälle. Se lämpiää kaksi kertaa viikossa ja on miehille tärkeä paikka. Meteli nousisi, jos ei sauna lämpiäisi, nauraa Minna ja esittelee ylpeänä erään asukkaan tekemiä, upouusia saunapenkkejä. Kotvan kuluttua, hangista huolimatta, pihaan pyöräilee Ville. Olipa mukavaa, kun tulit! Olinkin sinusta jo vähän huolissani, kun odottelin käymään jo eilen, rupattelee Minna samalla, kun kokeilee tuolille istahtaneen Villen korvanlehtiä virkkuukoukun näköisellä piikillä ja liimaa sitten korvamagneetin oikeaan kohtaan. Akupunktiota ja korvamagneetteja käytetään yleisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien hoidossa. Minna innostui asiasta ja kävi A-klinikalla aiheeseen perehdyttävän koulutuksen. Korva-akupunktio ja magneetit rauhoittavat ja vaikuttavat unenlaatuun, Minna kertoo. Ville todistaa tiedon oikeaksi. Tule joku päivä käymään, niin keitetään kahvit ja jutellaan kaikessa rauhassa. Meillä saa käydä ihan muuten vain, ei aina välttämättä tarvitse asiaa olla, Minna kehottaa, kun Ville tekee lähtöä. Arkirealismia Minna istuu koneen ääressä ja kirjoittaa toimintakertomusta. Rape on herännyt yläkerran sohvalta. Hän on edelleen silminnähden humalassa ja hiukan sekava, mutta hyvällä tuulella. Mies on lähdössä kiireellä kotiinsa. Taidan arvata, mikä sinua siellä kotona niin houkuttelee. Sinulla taisi jäädä kaappiin vielä kolme kaljaa. Rape naurahtaa ja sanoo lähtevänsä juomaan oluet pois. Minna toppuuttelee ja pyytää iltapäivällä ainakin saunomaan. Rape lupaa ja kieltää vuoronperään, mutta käsi on malttamattomana jo ovenkahvassa kiinni. Voi Rape sun kanssas, Minna huokaisee, kun ulko-ovi pamahtaa kiinni. Tällaiset hetket ovat ohjaajalle pettymyksen paikkoja. Mies, jonka piti olla jo riittävän raitis itsenäiseen asumiseen retkahtaakin uudelleen. Realismi on vahvistunut tässä työssä. Kun tulin tänne töihin, olin hyväuskoinen ja ajattelin, että pystyn pelastamaan kaikki, myöntää Minna. Arkirealismia Minna Kuittiselle on ehkä vuosien aikana tullut annos lisää, mutta kovaksi kokemukset eivät ole häntä tehneet. Ohjaajana olen aina asukkaiden tukena, vaikka tapahtuisi mitä. Tuntuu pahalta, kun miehemme saavat välillä osakseen kurjaa kohtelua. Jokaista ihmistä täytyy hoitaa hyvin ja tasavertaisesti hänen taustastaan riippumatta, Minna sanoo tehdessään kotiinlähtöä.. jutussa esiintyvien asiakkaiden nimet on muutettu. Tänään töissä Kuka: Nokialainen Minna Kuittinen, 35, on valmistunut perushoitajaksi vuonna Hän on suorittanut kolme vuotta sitten päihdetyön ammattitutkinnon ja saanut viime vuonna koulutuksen mielenterveys- ja päihdetyössä käytettävään akupunktiohoitoon. Perhe: Aviomies ja 11-, 10- ja 4-vuotiaat lapset. Harrastukset: Lenkkeily, hevoset, talvella laskettelu ja hiihto sekä lasten kanssa touhuaminen. Työ: Ohjaajana Nokian kaupungin päihdeyksikön asumisyksikössä. Työ on kaksivuorotyötä. Päivä voi sisältää melkein mitä tahansa housunnapin ompelemisesta ruoanlaittoon ja keskusteluavun tarjoamisesta Kela-kortin hankintaan. Asiointiapu on iso osa arkea. Kotikäyntejä tehdään viikoittain 3-5. Parasta ja pahinta työssä: Parasta on työn monipuolisuus, itsenäisyys sekä erinomainen esimies ja toimiva, pieni työtiimi. Talossa on hyvä henki. Asiakkaat ovat aitoja ja inhimillisiä, ja heillä on ongelmia, joihin he oikeasti tarvitsevat apua. Pahinta työssä ovat tällä hetkellä kaupungin säästötoimenpiteet, jotka näkyvät ja tuntuvat päihdeyksikössä. Työt keskittyvät usein iltoihin ja ylitöitä tulee paljon. Ajanhallinta on välillä vaikeaa. 18 super

19 Terveyshyöty tavoitteena Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Perusterveydenhuollon kehittämistä tukee ja ohjaa Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma, jonka peruspalveluministeri Paula Risikko julkisti syyskuussa Alan järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään ohjelman laatimisessa. Myös SuPer on mukana tässä työssä. Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteita ovat laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus, asiakaskeskeisyyden ja valinnanvapauden parantaminen, osaavan työvoiman turvaaminen, johtamisen vahvistaminen ja johtamisosaamisen kehittäminen sekä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisy. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut tulee järjestää eheänä toiminnallisena kokonaisuutena silloin, kun edistetään yhteisten asiakkaiden hyvinvointia. Tämä koskee erityisesti vanhuspalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä lasten ja nuorten sekä kyvyiltään rajoittuneiden aikuisten palveluja. Jako perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon madaltuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat prosessin omistajia, jotka hankkivat tarvitsemansa erityistason palvelut. Varsinaisia ohjelman toteuttajia ovat terveyskeskukset ja niissä toimivat terveydenhuollon ammattilaiset: lääkärit ja hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, psykologit, sosiaalityöntekijät sekä perusterveydenhuollon muu ammatillinen henkilöstö. Myös apteekkiväellä on oma roolinsa. Keskeistä terveyskeskuksen ongelmissa on, että sen perustehtävä - terveyshyödyn tuottaminen - uhkaa hämärtyä. Potilas tai asiakas on usein sivuroolissa. Palvelujen tarjonta ja kehittäminen ovat järjestelmälähtöisiä. Terveyskeskus ei työpaikkana houkuttele nuoria, kokeneet työntekijät hakeutuvat muualle ja väki väsyy. Henkilökuntapulan vuoksi palvelujen saatavuus huononee. Perustehtävään, terveyshyödyn tuottamiseen, ohjelmassa tarjotaan terveyskeskusten käyttöön kansainvälisesti kehitetty ja tutkimuksin vaikuttavaksi näytetty pitkäaikaissairaiden hoidon ja ehkäisyn toimintamalli. Sen suomalainen sovellus on nimetty terveyshyötymalliksi, jonka kansallinen mallintaminen on käynnissä. Oleellista mallissa on, että terveyskeskus ottaa aktiivisen otteen eniten hoidon tarpeessa olevien ihmisten aktiiviseen etsimiseen ja ohjaamiseen. Mallin keskeiset toimijat ovat aktiivinen ja aktivoitu potilas sekä ennakoiva ja valmistautunut hoitotiimi. Kaikkien ammattiryhmien osaaminen on tärkeää. Mallin levittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen käytetään kehittämishankkeita sekä eri verkostojen kautta tapahtuvaa muuta kehittämistoimintaa. Potilas keskiöön Toimiva terveyskeskus -ohjelman eri toimenpiteet tukevat potilaan aseman vahvistumista. Ohjelmassa korostetaan potilaan valinnanvapauden lisäämistä. Yhdenvertaisuus turvataan vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia. Säädöspohjan valmistelu on meneillään. Valittavien palvelujen laadun arviointiin tuodaan työkaluja, tärkeää on muun muassa potilaan omahoidon tukeminen. Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Omahoidossa terveydenhuollon ammattilainen ei siirrä omaa vastuutaan potilaalle, vaan hoito suunnitellaan yhdessä ja potilas kantaa vastuuta hoidon toteutumisesta itselleen sopivalla tavalla. Tämäkin hoitomalli vaatii moniammatillisen yhteistyön onnistuakseen. Vetoa ja pitoa Henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden ja työhyvinvoinnin turvaaminen edellyttää useita eriluonteisia toimenpiteitä. Ammattilaisten koulutuksen kehittäminen perus- ja erikoistumiskoulutuksesta täydennyskoulutukseen kuuluu ohjelman toimenpiteisiin. Terveyskeskusten ammattihenkilöiden työn ja yhteistyön kehittämistä ja toimivien mallien käyttöönottoa tuetaan. Toimiva terveyskeskus -ohjelman linjaukset henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisestä liittyvät suurelta osin terveyskeskuksen perustehtävän kirkastamiseen. Perustehtävän kirkastamisen myötä yhteisten toimintamallien ja työn kehittäminen on helpompaa. Terveyskeskuksiin tarvitaan myös eri ammattiryhmien yhteistä pohdintaa ja kehittämistyötä. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. johanna rosenberg, suunnittelija Terveyden tekijä Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa ovat mukana terveydenhuollon keskeisten ammattijärjestöjen ohella muut alan järjestöt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kansaneläkelaitos. SuPeria ohjelman suunnittelutyössä edustavat puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä suunnittelijat Leena Kaasinen-Parkatti ja Johanna Rosenberg. SuPer-lehdessä seurataan ohjelman edistymistä. super

20 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot