Sisältö 3 / Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ensin kieli, sitten taito 58 Jäsenrekisteri tiedottaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 3 / 2010. 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ensin kieli, sitten taito 58 Jäsenrekisteri tiedottaa"

Transkriptio

1 3 2010

2 Sisältö 3 / Li Jingxian opettelee ensin kielen ja sitten ammatin. 24 Kaikki huolettavaiset asiat pitää sairaalta salattaman, totesi Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot. Nyt asioista puhutaan suoremmin vaikeistakin luvun nukenvaunut ovat tarjonneet makeat kyydit. 42 Valokuvan voimasta puhuttiin SuPerin ammatillisilla opintopäivillä. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Sopimus allekirjoitettiin 7 Taitaja-kisa lähestyy 8 Yli tuhat osanottajaa opintopäivillä 9 La Carita -palkinnot Sauvoon ja Kittilään 10 Maaliskuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: nukenvaunut 14 Päihdeohjaaja Minna Kuittisen päivä 19 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma 2 super Asemasota läskejä vastaan 24 Mitä on hyvä kotihoito? 29 Kevään SuPer-illat 31 Luontaistuotteet, osa 8 32 Uudet kirjat 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 5/10 39 Diabetes 40 Perinne elää 3/3 42 Valokuvan voima 44 Kivun ulottuvuudet 46 Surematon suru 48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ensin kieli, sitten taito 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 67 P.S. Alavudelta 20 Lihavuus ei ole sairaus.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Elina Kujala, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Tilda Ylä-Jarkon kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hyvää palautetta SuPerin ammatilliset opintopäivät olivat menestys. Talouden matalasuhdanteesta huolimatta kaksipäiväiseen koulutustapahtumaan osallistui yli tuhat hoitoalan ammattilaista. Ohjelma oli kunnianhimoinen ja se sai lähes ylistävän palautteen. Jo ilmapiiri kertoi osanottajien innostuneisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Liiton kehittämisyksikössä on ryhdytty suunnittelemaan seuraavien opintopäivien ohjelmaa. Työssä huomioidaan palautteissa saadut ehdotukset ja keskusteluissa esiin nousseet teemat. Kiitosta sai myös se, että opintopäivien paikkakuntaa vaihdellaan; ensi vuonna kokoonnutaan taas Tampereella. Kodinhoitajien tehtävät lisääntyvät kunnissa sitä mukaa, kun pitkäaikaishoidon laitospaikkoja vähennetään ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Miten tässä tilanteessa kohtaavat Elias Lönnrotin laatimat hyvän hoidon ihanteet ja nykypäivän kodinhoitajaa vastaan tulevat mielenterveys-, päihde- ja muistihäiriöt? Haastattelemamme perushoitaja Minna Sivanne Jämsästä korostaa lisäkoulutuksen ehdotonta tarvetta, jotta ammattitaito pysyy kasvavien vaatimusten tasalla. Hoitajien määrän tulee myös olla riittävä kotihoidon asiakkaiden määrään nähden. Edunvalvontayksikön sivuilla avataan uusi kunta-alan työehtosopimus. Se tuo superilaisille hoitajille helmikuun alusta lukien 1,3 prosentin korotuksen tehtäväkohtaisiin palkkoihin, ja vähimmäispalkkoja korotetaan 52 eurolla. Helmikuun 15. päivänä allekirjoitettu sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun, ja ensi vuoden korotuksista neuvotellaan jo loppuvuodesta. Yksityissektorin työehtosopimusneuvottelut ovat vielä kesken. Maanantai ei mittää, tiistai ei mittää, keskiviikko, torstai ei mittää Tämä Hectorin Työttömän arkiviisu tulee pinnistelemättä mieleen nyt, kun eletään talviolympialaisten toista kilpailuviikkoa. Tähän mennessä Suomen 12 mitalin tavoitteesta on toteutunut yksi. Olen asiasta kummallisella tavalla miltei tyytyväinen, vaikka olen innokas penkkiurheilija ja myötäelän pettymyksen hetkiä suurella tunteella. Urheilija on se, joka harjoittelee ja kilpailee, ja tekee varmasti kaiken voitavansa pärjätäkseen huippukilpailussa, jonne on raivannut tiensä omien vahvuuksiensa avulla. Joukkueen tavoitteet määrittelee valmennusjohto. On tietysti hyvä, että tavoitteet asetetaan korkealle, eikä niissä vähätellä omia mahdollisuuksia. Näkisin kuitenkin parempana lähtökohtana jalat maassa -realismin tai jopa lievän alakantin: kun saavutetaan jotain tavoitteen yli, on tunne täysin vastakkainen kuin jäätäessä minkä tahansa verran alle. Tämä koskee niin asian osallisia kuin sivullisia ja niin urheilua kuin muutakin elämää.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Maaliskuu Kunto 2010, Suomen suurimmat kuntomessut, Helsingin Messukeskus 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Sairaanhoitajapäivät, Helsingin Messukeskus Taloudenhoidon jatkokurssi, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen Aivoviikko, Muistiliitto Keltaisen Nauhan päivä, Suomen reumaliitto ry Yksityispuolella neuvotellaan Yksityisen puolen työehtosopimusten neuvottelut olivat SuPer-lehden painoon menon hetkellä pääosin kesken. Terveyspalvelualan liiton hallitus hylkäsi jo saavutetun yksityisen terveyspalvelualan neuvottelutuloksen. Lisäksi auki oli kolme muuta sopimusta: yksityinen sosiaalipalveluala, PTY-sopimus ja YTHS:n sopimus. Näiden sopimukset olivat voimassa helmikuun loppuun saakka. Suomen Punaista Ristiä koskevissa neuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos 8. helmikuuta. Neuvottelutulos vahvistettiin TSN:n hallituksessa 16. helmikuuta. Neuvottelut koskivat siirtymäsopimusta, jolla sovittiin työntekijöiden työsuhteen ehdoista, kun SPR siirtyi noudattamaan alan valtakunnallisia työehtosopimuksia SPR:n oman talokohtaisen työehtosopimuksen sijaan. Siirtymäsopimuksella turvataan työntekijöiden työsuhteen ehtojen säilyminen vähintään entisen tasoisina. Siirtymäsopimus sisältää määräyksiä muun muassa vuosilomiin, työaikaan, palkkaukseen ja sairausajan palkkaan liittyvistä asioista Maailman tuberkuloosipäivä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry Linux-kurssi, Helsinki, SuPer ry STTK:n Työhyvinvointi seminaari, Helsinki Oma piha messut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Huhtikuu 7.4. Maailman terveyspäivä PeSu kymppi, perustietoa SuPerista, Mikkeli, Sokos Hotel Vaakuna, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry Valtakunnallinen Ihopäivä, päätapahtuma Turussa, Iholiitto ry Yksityissektorin TSN:n sopimusillat viidellä paikkakunnalla Sopimusilloissa selvitetään terveyspalvelualan, sosiaalipalvelualan, PTY:n ja YTHS:n sopimusten neuvottelutuloksia tai neuvottelutilannetta. Ilmoita osallistumisestasi sähköpostitse Laita sähköpostin aihe-kenttään maininta, esimerkiksi: Ilmoittautuminen Helsingin sopimusiltaan. Ma Helsinki Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilmoittautuminen 5.3. mennessä. Ti Tampere Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 Ilmoittautuminen 5.3. mennessä To Kuopio klo Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16 Ilmoittautuminen 9.3. mennessä Ma Oulu klo Sokos Hotel Arina, Isokatu 24, 3 krs Ilmoittautuminen mennessä Ti Turku Alvarium (auditorio), Puutarhankatu 8 B Ilmoittautuminen mennessä Tilaisuudet alkavat kevyellä iltapalatarjoilulla klo Ilmoita myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.. INGRAM Nyt on aika: ilmoittautua perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäiville Kuusamon Tropiikissa. osallistua TSN:n (SuPer, Tehy ja ERTO) yhteisiin yksityissektorin sopimusiltoihin. ilmoittautua TERVE-SOS koulutus- ja messutapahtumaan Lahdessa. ammattiosaston viestintävastaavien ilmoittautua viestinnän peruskurssille viimeistään super

5 Puheenvuoro Johtaja Anne Sainila-Vaarno edunvalvontayksikkö Kunta-alalle kohtuutulos Kunta-alan uusi sopimus KVTES neuvoteltiin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Talous putosi rähmälleen viime neuvottelujen aikaisesta tilanteesta. Työnantajan viesti olikin alusta saakka tiukka, palkankorotuksiin ei juurikaan ole varaa ja tekstimuutokset on tehtävä kustannusneutraalisti. Palkkojen osalta SuPerin keskeisenä tavoitteena oli samapalkkaohjelman jatkaminen. Ohjelman tavoitteena on kuroa naisten ja miesten välistä palkkaeroa umpeen vuoteen 2015 mennessä. Ratkaisun myötä palkankorotuksia kohdennettiin koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Tavoite siis toteutui, mutta samapalkkaisuuden edistämiseksi tehtävän työn on jatkuttava myös tulevaisuudessa. Lukuisista pyynnöistä ja omasta hallitusohjelmakirjauksestaan huolimatta maan hallitus ei tällä kertaa osallistunut talkoisiin samapalkkaisuuden edistämiseksi. Tuki olisi tullut kovasti tarpeeseen. Sovimme nyt vain vuoden 2010 korotuksista. Helmikuun alusta 2010 maksettava samapalkkaerä tuo superilaisille hoitajille 1,3 prosentin korotuksen tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Peruspalkkoja eli niin sanottujen hin- noittelukohtien vähimmäispalkkoja korotetaan 52 eurolla. Lisäksi syyskuun alussa 2010 tulee maksuun tuloksellisuuteen perustuva 0,7 prosentin suuruinen järjestelyerä. Pidän tulosta olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Hyvä asia on tietysti myös se, että tällä ratkaisulla poistettiin yhdenvertaisuutta loukanneet, eri ammattiliittoihin järjestäytymisestä aiheutuneet palkkaerot. Tekstipuolella tuli muutoksia hyvin vähän. Toivottavasti kuitenkin tekstiparannusten eteen tehty työ kantaa hedelmää jatkossa. Nyt alkavan sopimuskauden aikana työskentelee kaksi työryhmää palkkaustyöryhmä ja työaikatyöryhmä joilla on molemmilla melkoinen urakka edessään. Tällä kierroksella merkittävimmät tekstimuutokset tulivat luottamusmieslukuun. Pitkään hiertänyt pääluottamusmiesten ajankäyttösuositus saatiin sitovaksi. Myös luottamusmieskorvauksia korotettiin. Nyt allekirjoitettu sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Seuraavan kerran rahasta puhutaan jo kuitenkin loppuvuodesta, kun keskustelut vuoden 2011 korotuksista käynnistyvät. Kaiken kaikkiaan neuvottelut sujuivat asiallisesti ja rakentavassa hengessä. Kiitos yhteistyöstä ja kannustuksesta!. Tavoite siis toteutui, mutta samapalkkaisuuden edistämiseksi tehtävän työn on jatkuttava myös tulevaisuudessa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Puheenjohtaja Juhani Palomäki ja edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno allekirjoittivat kunta-alan sopimuksen 15. helmikuuta. Nimet sopimukseen teksti ja kuva jukka järvelä SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää kunta-alan virka- ja työehtosopimusta vuosille olosuhteisiin nähden melko hyvänä. Kokonaistulokseen olen kohtalaisen tyytyväinen, Palomäki tiivistää ja muistuttaa, että kuntatalouden taantuma vaikutti voimakkaasti neuvotteluihin. Kaksivuotinen sopimuskausi on katkolla ensi keväänä, jos kevään 2011 palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen. Sopimuksen tekstisisältöön ei mainittavia muutoksia nyt tullut, luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet kuitenkin paranivat entisestään. Palomäki muistuttaa, että SuPerilla on vahva asema neuvottelujärjestelmässä, kun se on ainoana hoitajajärjestönä yksi pääsopijajärjestöistä. Tämä neuvotteluratkaisu on jatkoa vuodelle 2007, jolloin neuvottelimme työmarkkinoiden parhaan palkkaratkaisun. Tuolloin SuPer sai kuntaalalle historiallisen, samapalkkaisuuteen perustuvan, sopimuksen ja palkkoja kohdennettiin koulutetuille naisvaltaisille aloille, kuten hoitajille. Kuvittelimme tuolloin, että jatkamme tällä neuvottelukierroksella samaa latua eteenpäin, koska maassa yhä on sama hallitus ja hallitusohjelmakirjauskin. Finanssikriisin takia jouduimme nyt tyytymään kohtuulliseen sopimukseen, joka nytkin on voisiko sanoa paras sopimus, mitä työmarkkinoilla on tehty. Nyt saavutettu kunta-alan sopimus rikkoi selvästi Elinkeinoelämän keskusliiton esittämän 0,5 prosentin palkkaankkurin. Laajoista tupoista on neuvottelukentillä luovuttu, eikä Palomäki niitä kaipaa. Hoitajien palkkojen jälkeenjääneisyyttä oli tupo-aikoina vaikea kuroa umpeen, koska yleensä korotusprosentit olivat matalia ja meillä hoitajilla kiveen hakattuja. Teollisuudessa ja yksityissektorilla oli liukumia, joilla he saivat hyviä palkankorotuksia. Voisi jopa sanoa, että tupot ovat syynä siihen, että hoitajien palkat eivät ole nykyistä parempia. Kunta-alalla on sopu, mutta yksityisellä puolella neuvottelut jatkuvat usealla alalla, osin yllätysten kera. Pääsimme neuvottelutulokseen Terveyspalvelualan liiton kanssa, mutta myöhemmin sen hallitus hylkäsi neuvottelutuloksen. Tämä on aika poikkeuksellinen käytäntö, koska liiton hallitushan käveli omien neuvottelijoidensa yli. Hylätty neuvottelutulos olisi ollut pitkälle samansuuntainen, minkä SuPer neuvotteli kunta-alalla.. tarkempia tietoja kvtes-ratkaisusta tämän lehden sivuilla super

7 Taitaja 2010 on ammattitaidon mestaruuskilpailu teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Nuorten Taitaja kilpailut käydään tänä vuonna Oulussa huhtikuuta. Mitä Taitaja 2010 on, SuPerin suunnittelija Lena Öhman-Jokinen? Nuoret kilpailevat oman ammattialansa Suomen mestaruudesta. Onko kilpailuun ikärajaa? Kilpailu on tarkoitettu kilpailuvuonna 20 vuotta täyttäville tai sitä nuoremmille. Lena Öhman-Jokinen. Mitä kilpailussa mitataan? Kilpailutehtävät ovat rakentuneet siten, että sama tehtävä voi sisältää eri opintokokonaisuuksien sisältöjä lähihoitajatutkinnon yhteisistä ammatillisista opinnoista. Lisäksi lähihoitajalajissa painottuvat työnjako ja luovuus ongelmanratkaisussa sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Miten lähihoitajasta voi tulla Taitajien Taitaja? Kilpailun jury valitsee Taitajien Taitajan lajikohtaisten tuomaristojen tekemien ehdotusten perusteella kilpailun kolmantena päivänä. Taitajien Taitaja julkistetaan ja palkitaan päättäjäistilaisuudessa. Mitä hyötyä opiskelijalle osallistumisesta on? Kilpailu on oppimistilanne, joka antaa opiskelijalle lisää luottamusta omaan osaamiseen. Opiskelija voi myös hyödyntää kilpailua osana ammattiosaamisen näyttöä, mikäli hän niin haluaa ja oppilaitos sen hyväksyy. Kauanko olet ollut kisojen tuomarina ja mitä tuomarilta vaaditaan? Olen ollut vuodesta 2002 mukana lähihoitajalajin päätuomarina, olen myös kouluttanut tuomareita sekä semifi naaleihin että fi naaleihin. Tuomarointi on luottamustoimi, johon kutsutaan ammattialallaan arvostusta nauttiva henkilö. Tuomareiden tulee edustaa arvioitavan tehtävän osaamista ja ammattitaitoa. Ovatko kisat tai opiskelija-aines muuttuneet mitenkään vuosien varrella? Kisoihin on tullut uusia ammatteja, ja lähihoitajalajissa kilpailijoiden määrä on vuodesta 2002 kasvanut. Vuoden 2010 semifinaaliin osallistui 37 paria. Moni oppilaitos on ottanut Taitaja-kilpailut mukaan valinnaisena aineena. Valmennus on kehittynyt ja se näkyy kilpailijoiden osaamisessa. Miten SuPer on mukana tässä toiminnassa? SuPer on ollut mukana Taitaja-kilpailuissa vuodesta 2002, jolloin lähihoitajan työ oli mukana ensimmäisen kerran. Kisat lisäävät lähihoitajatyön tunnettavuutta, vetovoimaa ja arvostusta. Tämä on hyvä yhteistyömuoto työelämän ja oppilaitosten välillä. SuPer haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että myös tulevaisuudessa sosiaalija terveysalalle saadaan motivoituneita ja ammattitaitoisia lähihoitajia. Mistä saa lisätietoa Taitaja-kisoista? Osoitteesta Aikuiskoulutustuen saamisen ehdot muuttuvat Palkansaajille ja yrittäjille maksettavan aikuiskoulutustuen ehdot muuttuvat elokuussa. Opintovapaalla tai palkattomalla vapaalla opiskelevan tuen taso määräytyy nyt samoin perustein kuin työttömyyspäiväraha. Tukea voi saada kahdeksan vuoden työhistorian jälkeen korkeintaan 18 kuukautta. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana. Palkansaaja voi saada aikuiskoulutustukea myös soviteltuna, jos opiskelu on osaaikaista ja työstä poissaolosta on sovittu yhdessä työnantajan kanssa. Terveyspalvelujen kehitys hidasta pienissä kunnissa Uudet terveydenhuollon palvelut ja ratkaisut kuten terveyspalvelukioskit ja sähköiset palvelut otetaan käyttöön helpommin isoissa kuin pienissä kunnissa. Sähköisiä palveluita on käytössä vain 16 prosentilla Nordic Healthcare Groupin kyselyyn vastanneista kunnista. Terveyspalvelukioski eli terveyspalvelupiste esimerkiksi ostoskeskuksessa oli käytössä vasta viidellä vastaajakunnista, ja viisi suunnitteli sen käyttöönottoa. INGRAM super

8 Uutiset Esillä juuri nyt SuPerin ammatilliset opintopäivät ovat valmiina alkamaan. Peruspalveluministeri Paula Risikko, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki, STM:n neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta ja edellinen SuPerin puheenjohtaja Kaarina Muhli vaihtavat viime hetken kuulumisia. Hyvä henki opintopäivillä teksti leena lindroos kuva jukka järvelä SuPerin ammatilliset opintopäivät keräsivät tänäkin vuonna toista tuhatta osanottajaa. Kaksipäiväinen tapahtuma pidettiin helmikuussa Helsingissä. Peruspalveluministeri Paula Risikko kiitti puheenvuorossaan superilaisten osaamista: Teidän vahvuutenne on se, että te pystytte työskentelemään kaikilla sektoreilla kotiin viedyistä palveluista erikoissairaanhoitoon. Laaja työkenttä vaatii paljon osaamista, hän totesi. Ministeri Risikko kertoi tämänhetkisestä tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistustyössä. Terveydenhuoltolaki on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa. Palvelurakenteen järjestämisestä ei vielä ole yksimielisyyttä, mutta kokeiluoikeus sote-alueista annetaan halukkaille, Risikko sanoi. Risikon mukaan tarvitaan laatusuosituksiin pohjaava laki vanhustenhuollosta. Kuluvan kevään aikana lakiin kirjattavia asioita kootaan yhteen. Kaikkea ei saada kerralla, mutta saadaan pää auki, ministeri arvioi. Hänen mukaansa ensimmäinen luonnosversio vanhustenhuoltolaista saataneen kommentoitavaksi vuoden 2011 alussa. Tarkkoja mitoituslukuja peruspalveluministeri ei lakiin luvannut, mutta totesi, että jonkinlainen hoitoisuusmittari tulee saada käyttöön, ja sen perusteella päätetään muun muassa hoitajien määrästä. Ministeri korosti myös, että ikäihmisten neuvontapalveluita tulisi nostaa enemmän esiin: pitkäaikainen hoiva tarvitsee uuden suunnan, terveyskeskus ei ole kenenkään koti vaan tarvitaan kodinomaisempaa asumista. Puheenjohtaja Juhani Palomäki totesi tervehdyssanoissaan, että täydennyskoulutusvelvoite toteutuu minimissä: kun tavoite on 3 10 päivää vuodessa, on toteuma terveydenhuollossa hiukan yli kolme ja sosiaalihuollossa alle kolme. Hänen mukaansa sosiaalija terveysalalla ollaan lipsumassa ammatillisen koulutuksen linjauksista sallimalla pätkäkoulutuksia. Laatusuosituksia ei ole toteutettu kuten olisimme toivoneet, Palomäki sanoi. Palomäki kiinnitti edelleen huomiota kotihoidon laatuun: Kun laitospaikkoja vähennetään, vanhukset jäävät heitteille, ellei samanaikaisesti päätetä tuettujen palveluasuntojen ja kotihoidon resurssien lisäämisestä, Palomäki totesi. Hän korosti myös, että nyt on huono aika ja ilmapiiri puhua työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostosta, kun ikääntyneiden on vaikea saada töitä. Tämä keskustelu tulee Palomäen mukaan siirtää parempaan aikaan.. opintopäivillä kuultiin yli kaksikymmentä ammatillista luentoa ajankohtaisista aiheista. sivuilla käsitellään niistä kolme: valokuva vanhustyössä, kivun monet muodot ja hoito sekä miten vanhuksen surematon suru ilmenee. 8 super

9 Vanhustyön La Carita -palkinnot menivät Kittilään ja Sauvoon Varhaiskasvatuksen siirtäminen opetustoimeen huolettaa Kittilän vanhainkoti ja Sauvon palvelukeskus saivat La Carita -säätiön jakamat 1500 euron tunnustuspalkinnot hyvästä vanhustyöstään. Palkinnot jaettiin SuPerin opintopäivillä nyt neljännen kerran. Vanhustyö hallitaan Suomessa hyvin. Tästä kertoo jo se, että La Carita -säätiön tunnustuspalkintoa haki tällä kertaa peräti 38 työyhteisöä. Toinen palkinnoista annettiin Kittilän vanhainkodin Henkiikö-yhdistykselle. Tämä työyhteisössä toimiva henkilökunnan ja asukkaiden yhteinen yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminnalla pidetään yllä sekä henkilökunnan että asukkaiden hyvinvointia, virkistystoimintaa ja viihtyvyyttä. Henkiikö-yhdistys kerää varoja myyjäisistä ja arpajaisista ja saa myös lahjoituksia. Varojen turvin yhdistys järjestää muun muassa retkiä, juhlia ja teatteria. Matkaa on tehty muun muassa Norjan vuorille. Kesäjuhliin toimitetaan kutsut myös omaisille. Yhdistys on luonut koko työyhteisöön hyvän hengen. Toinen palkinto ojennettiin Sauvon palvelukeskuksen A-solulle eli hoivaosastolle. Se palvelee moniongelmaisia ja jopa yli satavuotiaita asiakkaita. Palkitsemisperusteissa mainitaan, että osaston hoitotyö on monipuolista ja luovaa. Tunteet ja ammattitaito ovat laajasti käytössä. Hoivaosastolla kiinnitetään erityishuomiota yksilölliseen kivunhoitoon. Lisäksi omaisilla on mahdollisuus olla kuolevan kanssa vuorokauden ympäri. Arjen käytäntöihin hoivaosastolla kuuluu asiakkaiden kohtelu yksilöinä, heidän toiveitaan ehditään kuunnella. Apuna käytetään elämänkaaren tuntemusta esimerkiksi valokuvien avulla. Melkein kaikki käyttävät omia vaatteitaan, ja aamulla saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Asukkaiden hengelliset tarpeet huomioidaan Sauvossa, samoin nimi- ja syntymäpäivät. Myös elämyksiä haetaan: rantaretket, juhannusjuhlat, grillijuhlat ja omaistenpäivät ovat vuosittain ohjelmassa.. SuPer on huolissaan varhaiskasvatuksen siirtämisestä opetustoimeen. SuPerin mielestä hallinnollisia muutoksia tärkeämpää on huolehtia toimivista yhteistyörakenteista, joita tarvitaan varhaiskasvatuksessa alle kouluikäisten lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jos päivähoito siirtyisi opetustoimen alle, uhkana on koulumaisuus ja opettajakeskeisyys, eikä nykyisellään hyvin toimiva moniammatillinen tiimityö toteutuisi. Lähi- ja lastenhoitajilla on laajaa osaamista, joka liittyy lasten hoito- ja kasvatustyöhön, lapsen kasvu- ja elinympäristöön sekä yhteistyöhön perheiden kanssa. Selvityshenkilöt Tuulikki Petäjäniemi ja Simo Pokki ovat esittäneet päivähoidon hallinnon siirtoa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Vielä ehdit SuPerin kirjoituskilpailuun SuPer pyytää jäseniltään kirjoituksia omaan työhön liittyvistä kokemuksista. Liitto odottaa, että teksteissä kuvataan niitä ristiriitatilanteita ja ratkaisuja, joita työssä kohdataan. Tekstit voivat olla 2 5 liuskan mittaisia. Kirjoituksen voi laatia yksin tai joukolla. Kirjoituksia hyödyntää SuPerin eettinen työryhmä. Se käsittelee kirjoituksia nimettömänä. Tekstejä ei julkaista sellaisenaan liiton lehdessä tai www-sivuilla. Kirjoituksia otetaan vastaan 12. maaliskuuta asti. Vastaajien kesken arvotaan kolme 50 euron lahjakorttia. Lisätietoa > Ajankohtaista jäsenille. La Carita -säätiön asiamies Matti Salmivuori sekä sauvolaisten palkinnon vastaanottaneet perushoitajat Marianne Hakala ja Anita Laaksonen ja Kittilän palkinnon noutaneet kodinhoitaja Pirkko Palosaari ja lähihoitaja Inga Sallinen. JUKKA JÄRVELÄ Kirjoitukset lähetetään osoitteella: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry / Eettinen työryhmä Ratamestarinkatu Helsinki Kuoreen merkintä: Kirjoitus super

10 Maaliskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Turvakotijärjestelmä hatara Turvakotipalvelut ovat Suomessa riittämättömiä suhteessa lähisuhde- ja perheväkivaltaongelman laajuuteen. Sosiaalija terveysministeriön raportin mukaan väkivallan uhrit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, koska palvelun saaminen riippuu asuinkunnasta. Suomi ei täytä palvelutarjonnassa Euroopan neuvoston suositusta, jonka mukaan tarjolla tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka asukasta kohden. Suomessa ei ole salaista turvakotia, jolloin uhrin turvallisuutta ei voida aina taata, kun hän on välittömässä hengenvaarassa tai tappouhkausten kohteena. Naisyrittäjä on tyytyväinen Naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Tyytyväisimpiä ovat terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä henkilökohtaisissa palveluissa toimivat naisyrittäjät. Työlleen omistautuneimpia ja tarmokkaimpia ovat vanhemmat sekä yksinyrittäjät. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät kokevat kuitenkin stressiä useammin kuin muut työssäkäyvät naiset. Tulokset ilmenevät Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Pikkupyöreys käy mummolle Australialaistutkimuksen mukaan yli seitsemänkymppiset saattavat elää pitempään, jos heille on kertynyt hieman liikakiloja. Mahdollinen hyöty liittyy vain lievään ylipainoisuuteen, ei merkittävään tai sitä suurempaan lihavuuteen. Nykyiset ylipainoluokitukset perustuvat lähinnä nuorten ja keski-ikäisten sairastavuus- ja kuolleisuustietoihin. Voikin olla, etteivät luokitukset kuvaa iäkkäiden terveysriskejä yhtä hyvin kuin nuorempien. duodecim Kätkytkuolemiin syy? Serotoniinin vajaus saattaa selittää kätkytkuolemia. Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet kätkytkuolleiden vauvojen aivoista muutoksia, jotka saattavat selittää miksi toiset vauvat ovat alttiita kätkytkuolemalle. Kätkytkuolleiden aivorungon osissa on neljänneksen vähemmän serotoniinia kuin verrokkien aivoissa. Tutkijat spekuloivat, että serotoniinivajauksen takia vauva ei ehkä reagoi hapenpuutteeseen normaalisti unen aikana. duodecim Vaurio, ei tärähdys! Lasten aivotärähdyksiä ei ehkä kannattaisi kutsua aivotärähdyksiksi vaan lieviksi aivovaurioiksi, kanadalaistutkijat suosittelevat. Näin vanhemmat ja lapset itse tajuisivat paremmin vamman luonteen. Tutkijat havaitsivat, että lapset, joiden päävamma diagnosoitiin aivotärähdykseksi, kotiutettiin sairaalasta aikaisemmin. Jos papereissa luki jokin muu diagnoosi, lapsia siis hoidettiin pitempään, vaikka heillä olisi ollut identtiset vammat. duodecim INGRAM Potilaalla on oikeuksia Potilaan oikeuksista kaivataan lisää tietoa. Vain joka seitsemäs kokee tuntevansa potilaan oikeuksia hyvin, selviää lääkeyhtiö Novartiksen teettämästä kyselystä. Enemmistö vastaajista koki, että potilaan oikeudet toteutuvat terveydenhuollossa jossakin määrin, mutta vanhusten hoidossa tilanne nähdään selvästi heikoimpana: vain joka kymmenes uskoo potilaan oikeuksien toteutuvan vanhusten hoidossa. Tutkimuksen mukaan joka kolmas toivoo lisää tiedottamista potilaan oikeuksista. novartis Koskaan ei ole myöhäistä Tupakoinnin lopettaminen ei ole turhaa edes keuhkosyöpään sairastuneille. Jos syöpä havaitaan varhaisessa vaiheessa, tupakan jättäminen saattaa parantaa potilaan ennustetta ja antaa lisävuosia, hiljattain julkaistu katsaustutkimus vihjaa. Tutkijat huomauttavat, ettei tuloksia välttämättä voi yleistää pitkälle ehtineisiin keuhkosyöpiin. duodecim 10 super

11 muut lehdet Saatoin tehdä itselleni voileivän, koska minun teki sitä oikeasti mieli. Tuijotin leipää, mutta syömään en sitä pystynyt. Anoreksiaa sairastanut Paula Rekilä hyvä terveys 2/2010 Jos nyt odottaisin lasta, juoksisin äkkiä karkuun piikkien kanssa minua lähestyviä. Mitä mieltä? Helmikuun kysymys oli: Onko työpaikallasi yhteishenkeä? Sikainfluenssarokotukseen kielteisesti suhtautuva toimittaja Raija Kivinen kunto plus 1/2010 Parhaiten ja tehokkaimmin ihminen toimii, kun kannustavaa puhetta ja palautetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen verrattuna. Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen jyty 1/ % 25 % 30 vuotta sitten Kyllä Ei Lukijoiden Porinaa-palstalla käytiin kiivasta keskustelua Tehyyn liittymisestä, ja etenkin mahdollista liitosta vastaan. Yhdessä kirjoituksessa ihmeteltiin, miksi Apuhoitajaliitto on jäämässä yhteistyön ulkopuolelle ja miksi tarvitaan useita terveydenhoitoalan liittoja, kun kaikki kuitenkin työpaikalla istuvat samassa pöydässä. Parissa muussa kirjoituksessa sen sijaan nähtiin mahdottomana, että apuhoitajien liitto veisi osaamisensa ja rahansa ylihoitajien liittoon. Me olemme suuri ja kohtalaisen varakaskin liitto, että kyllä meidän täytyy vielä harkita ennen kuin itsemme myymme, koska meidän ei ole vielä tätä kauppaa pakko tehdä jos koskaan. Parempi katsoa kuin katua! apuhoitajalehti 3 / 1980 Kyllä, koska töissä on kivaa ja tapaamme vapaa-aikanakin. meillä arvostetaan toisen työtä ja erilaisuutta. maalaisympäristö rauhoittaa suurinta osaa. se on kaiken voimavara ja perusta! olemme samanikäisiä ja samanhenkisiä. tiimityöskentely tutustuttaa ja synnyttää keskustelua. sijaisenakin olen muiden kanssa samanvertainen. on hyviä työkavereita, joilta voi aina kysyä neuvoja. toimimme työparini kanssa vain kaksin. hyvä esimies johtaa joukkoa tasa-arvoisesti. töistä ei tulisi mitään, jos kaikki olisi päin honkia. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Ei, koska kaikki ovat aivan puhki ja yrittävät selvitä edes omista töistään. osastonhoitajalla ei ole yhtään esimiestaitoja. kiireessä ei ehdi jutella asioista tarpeeksi. sairaanhoitajien ja perushoitajien välillä on hierarkia. tämä tuntemus mulla on. on ihmissuhdeongelmia. johtaja uskoo kuppikuntien epätosia puheita. työntekijöiden erilaiset toimintatavat eivät sovi yhteen. ollaan eri ikäpolvea ja nuoremmat ovat suurpiirteisiä. nuoremmat moittivat selän takana, että eläkeläiset ovat tiellä. esimiehet ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Aikaa nähneet nukenvaunut teksti ja kuvat sonja kähkönen Paula Tammelinin nukenvaunut 50-luvulta ovat tarjonneet makeat kyydit monelle lelulle ja jopa omistajalle itselleen. Rosoisiksi kuluneet renkaat kielivät siitä, että työnnetty on, ja lujaa. Vaaleat nukenvaunut seisovat Tammelinin perheen olohuoneessa nojatuolin vieressä. Ne ovat olleet esillä aina, ja kukapa niin kuvauksellisia vaunuja raaskisi piilottaakaan. Paikkansa huoneesta ovat löytäneet myös joukko vaunujen aikoinaan kyyditsemiä nukkeja sekä mollamaija, aasi, nuken kehto ja peikko. Ne ovat Kustaankartanon mummojen ja vaarien käsityötä 60- luvulta. Siihen aikaan Paula Tammelinin äiti työskenteli hoitoapulaisena ja teki lahjaostokset vanhainkodin joulumyyjäisissä. Ennen vanhaan vanhuksille järjestettiin kunnon askartelupajoja. Nämä ovat oikeita aarteita, ei tällaisia tee enää kukaan, perushoitaja Tammelin esittelee toinen toistaan hienompia käsitöitä. Mutta palataanpa nukenvaunuihin. Ne olivat oikea ylpeyden aihe, kun kuusivuotias Paula sai ne kummitädiltään. Sellaisia ei ollut muilla naapuruston lapsilla. Pikkusiskokin sai lahjaksi vain vaatimattomat kangasrattaat ja oli sisarelleen hieman kateellinen. Parasta vaunuissa oli yksinkertaisesti se, että ne olivat niin hienot. Siihen aikaan oikeiden vauvojen vaunut näyttivät aivan samanlaisilta. Paulan nukkeleikkejä täydensi hänen puuseppä-isänsä rakentama leikkimökki. Sieltä löytyivät pirttipöytä penkkeineen, keinutuoli, keittiö hellan ja uunin kera sekä tiskipöytä, kaikki puusta veistettyjä. Leikkimökin kaksi ikkunaa olivat avattavat, joten pihalla touhunnut Paula kuuli aina, jos vaunuissa sisällä lepäävä nukke alkoi itkeä. Leikeissä saattoi mennä koko päivä. Kun ei ollut muutakaan tekemistä, piti sitä keksiä itse. Muistan, että viihdyimme pikkusiskoni kanssa leikkimökissä vielä kymmenen vuoden iässä, mutta sen jälkeen tilat alkoivat käydä ahtaiksi. Haaveita lastenhoitajan työstä Menneet vuodet ovat jättäneet nukenvaunuihin luonnollisesti jälkensä. Työntöaisa on alkuperäistä puuta, mutta Tammelin on paikkaillut sitä ilmastointiteipillä. Koriosaakin on korjailtu. Joskus änkesimme vaunuihin sisarusteni ja naapurin mukuloiden kanssa. Työnsimme toisiamme ympäri Paloheinää ja siinä menossa ne hieman kärsivät. Myöhemmin avioon mentyään Paula suunnitteli vievänsä vaunut korjattavaksi, mutta kun perheeseen ei syntynyt tytärtä, se jäi. Tosin nukenvaunuista on ollut iloa myös perushoitajan kolmelle pojalle. Vanhin heistä oppi kävelemään juuri niitä työntämällä. Helsingissä kirurgian poliklinikalla työskentelevä Tammelin haaveili nuorena lastenhoitajan ammatista. Aina eivät nuketkaan riittäneet tyydyttämään pikkutytön hoivaviettiä. Kotimme lähellä oli neuvola, jonka portilla toisinaan seisoin ja odotin, että sinne tulisi joku tuttu. Sitten kysyin vauvojen vanhemmilta lupaa työntää rattaita. Haaveistaan huolimatta Paula opiskeli ompelijaksi, mutta ei viihtynyt alalla pitkään. Apuhoitajakoulun hän kävi 70- luvulla ja sai ensimmäisen pestin Meilahden teho-osastolta. Sen jälkeen tie on kulkenut sädehoitoklinikan ja Marian sairaalan kautta kirurgisen sairaalan endoskopian yksikköön. Parhaimpina päivinä Tammelin on mukana tähystämässä viidestä kuuteen potilasta. Pidän työstäni. Jonkun mielestä voi olla hassua, että jaksan päivästä toiseen tutkia toisten suolia. Mutta tyhjennetty suoli on puhdas, vaaleanpunainen, kaunis ja mielenkiintoinen labyrintti.. 12 super

13 Paula Tammelinin lapsuudessa oli tavallista leikkiä nukeilla vielä kymmenvuotiaana. Lapset saivat olla lapsia pitkään eikä television äärellä vietetty aikaa juuri ollenkaan. Kannen alta kurkistavan liinan lisäksi Elvi on tallentanut pärekoriinsa monet mukavat muistot. super

14 14 super

15 Hiljaisten miesten talossa teksti elina kujala kuvat jukka salminen Suomessa kuolee vuosittain 3000 ihmistä alkoholiin. Maassamme on 8000 koditonta. Minna Kuittinen pitää huolta niistä vekeistä, makeista ja kekeistä, joiden kohdalla suurin osa meistä kääntää kadulla katseensa pois. Kahvinkeitin porisee pienessä toimistohuoneessa. Kevättalven aamuaurinko paistaa ikkunoista sisään ja Antero Mertaranta selostaa viereisessä huoneessa jääkiekko-ottelua. Ohjaaja, perushoitaja Minna Kuittinen on keittänyt aamupuuron, soittanut erään asukkaan edunvalvojalle ja keskustellut uuden sängyn hankinnasta. Nyt hän istahtaa pöydän ääreen ja kirjoittaa ohjaajien päiväkirjaan aamun tapahtumista. Hiljaista hetkeä ei ole ollut. Minulle tuli yllättävä, akuutti kotikäynti, kun siivouspalvelusta soitettiin, että Rape ei tullut avaamaan oveaan tänä aamuna. Yritin soittaa Rapen kännykkään, mutta hän ei vastannut, ja lopulta menin sisälle omilla avaimillani. Mies nukkui sohvalla niin tukevassa humalassa, että ei kuullut mitään. Sain hänet lopulta hereille ja toin tänne meille lepäämään, että siivoojat pääsivät töihin, kertoo Minna ja hörppää kahvia mukistaan. super

16 Asumisyksikkö on siellä asuvien miesten koti, ei mikään laitos. Akvaario on asukkaiden tärkeä harrastus, jota hoidetaan yhdessä ohjaajien kanssa. 2. Talviolympialaiset rauhoittivat miehet television äärelle kahdeksi viikoksi. Ympäröivän yhteiskunnan tapahtumat pitkistä pyhistä urheilujuhliin näkyvät heti toipuvien alkoholistien ja ohjaajien arjessa. Aina elämä omassa asunnossa ei suju kuten on suunniteltu, vaikka auttajia olisi ympärillä monta. Rape nukkuu nyt yläkerran sohvalla. Nokian kaupungin päihdeyksikön asumisyksikkö on viihtyisän näköinen kivitalo aivan kaupungin keskustan kupeessa, tavallisella omakotitaloalueella. Palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti päihdeongelmaisille, mutta entistä useammin päihdehäiriöön liittyy myös mielenterveysongelmia, somaattisia sairauksia ja sosiaalista huono-osaisuutta. Talon asukkaat, yhdeksän keski-ikäistä miestä, ovat heränneet uuteen päivään. Miehet ovat toipuvia alkoholisteja ja sekakäyttäjiä, ja suuri osa heistä on ennen tänne tuloaan ollut ilman asuntoa. Meidän asiakkaillamme ei ole kotia tai koti on asumiskelvottomassa kunnossa, suhteet sukulaisiin ja lapsiin ovat menneet poikki, on tullut ero puolisosta, ei ole työpaikkaa, terveys on huonossa jamassa, eikä lääkityksestä ole huolehdittu. Monella on tänne tullessaan mukanaan vain pieni muovipussillinen vaatteita. Asiat ovat aivan rempallaan, kuvailee Minna. Me lähdemme vähitellen ja yksi asia kerrallaan korjaamaan tilannetta, hän tiivistää työnkuvansa. Sohvapöydällä on levällään palapeli, ja kirjavat kalat uiskentelevat hyvinvoivina akvaariossaan. Poikia kahdessa kerroksessa Alakerran pojat, kuten ohjaajat heitä kutsuvat, tarvitsevat enemmän hoivaa ja huolenpitoa, ja käytännössä kolmea pitkäaikaisasukasta autetaan kaikissa arjen askareissa. Yläkerran pojat ovat omatoimisempia, ja matkalla omaan asuntoon. Keskimäärin talossa asutaan puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Me olemme nimenomaan ohjaajia. Emme tee asioita asiakkaiden puolesta, vaikka olemmekin aina valmiita auttamaan. Voin etsiä esimerkiksi sosiaalityöntekijän puhelinnumeron, neuvoa ja rohkaista, mutta miehen itsensä on soitettava, Minna Kuittinen kertoo. Risto ja Lasse katselevat jääkiekkoa televisiosta. Huoneessa on lämmin, hiukan ummehtunut ilma ja tupakan turvallinen tuoksu. Miehet ovat harvapuheisia ja sympaattisia. Meneillään olevasta ottelusta irtoaa muutama sana, Risto varsinkin on urheilumiehiä. Pöydällä on keltaista Jaffaa ja viinirypäleitä, sätkävärkit ja karkkipussi. Minna kyselee kuulumisia. Kuinka yö on sujunut ja mitä on päivän ohjelmassa tänään? Vaitonainen Veikkokin innostuu puhumaan pienen lämmittelyn jälkeen lottoamisesta. Samalla sivutaan myös kaupassa käyntiä. Kyllä sinun olisi hyvä ruveta käymään vähitellen ihan oikeassa ruokakaupassa, kun se kioski on niin kallis, ehdottaa Minna. Hemppa on ahdistunut ja masentunut. Hän puhui jo eilen Minnan kanssa pitkään huonosta olostaan, ja keskustelu jatkuu tänäänkin pää painuksissa ja hiljaisella äänellä. Lääkäriaikaa ei saatu, yritetään huomenna uudelleen. Minna kuuntelee, sanoo jotakin, taputtaa rauhallisesti olkapäälle. Yritetään tsempata, hän sanoo Hempalle, kun mies kävelee takaisin omaan huoneeseensa. Minna katsoo hänen peräänsä ja on hetken ihan hiljaa. Vaiston varassa Minna Kuittinen on työskennellyt päihteiden väärinkäyttäjien parissa 15 vuotta. Perushoitajaksi valmistumisen jälkeen työskentelin pit- 16 super

17 Talossa asutaan kahden hengen huoneissa ja yhteiset tilat ovat kaikkien käytössä. Joillekin yhteisöasuminen antaa turvaa ja tukea, toisille se ei sovi ollenkaan. 4. Minna Kuittisen mielestä on tärkeää, että taloon on helppo tulla. Toimiston ovi on aina raollaan, eikä vierailijalta vaadita erityistä asiaa. Usein keitetään vain kahvit ja istutaan alas vaihtamaan kuulumisia. kän tovin TAYS:n vuodeosastolla, jossa sain ensimmäisen kosketuksen päihteiden väärinkäyttäjiin. Kaksi vuotta sitten siirryin terveyskeskuksen vuodeosastolta asumisyksikköön ohjaajaksi, Minna kertoo. Jokainen päihdeongelmaisten kanssa työskennellyt hoitaja on joskus kokenut työpaikallaan uhkaavia tilanteita. Minuakin on tönitty ja tartuttu kauluksista. Usein uhkaaminen on vain suunsoittoa. Seksuaalisesta häirinnästä talossa on jouduttu keskustelemaan välillä kovalla äänellä. On asiakkaita, jotka eivät ymmärrä, ettei kaikkia naisia ole lupa koskea, eikä liian lähelle saa tulla, kertoo Minna jakaessaan lääkkeitä dosetteihin. Mutta hän ei pelkää olla töissä. Kun oppii tuntemaan talon tavat ja miehet, epävarmuus katoaa. Ulko-ovet ovat aina lukossa ja toimistossa on kaksi ovea, joista pääsee ulos. Lisäksi minulla on turvanappi, josta saan vartijan tarvittaessa paikalle. Poliisienkin kanssa meillä on hyvä yhteistyö. Humalassa asukkaat eivät saa olla. Pullopiilojen etsiminen, ammattislangissa ratsaaminen, on yksi osa ohjaajien työtä. Se tehdään yhdessä työtoverin kanssa, jos vain mahdollista. Silloin toinen voi keskittyä etsintään ja toinen rauhoittelee asukasta, joka yleensä suivaantuu tavaroidensa penkomisesta. Löytyneet pullot asukas usein kieltää. Ne eivät ole hänen. Minna puhuu päihdetyöntekijän vaistosta. Aistin jo melkein ulko-oven avatessani, jos talossa ei kaikki ole kohdallaan tai jos joku on humalassa, hän naurahtaa. Juhlapyhät näkyvät talon arjessa. Joulu on melko rauhallinen, mutta sitä edeltävä viikko hyvin levoton. Uusi vuosi on kuiva tai märkä, juhannus tosi märkä. Pääsiäinenkin päätyy kosteiden puolelle. Käytöksestä huomaa, koska repsahdus on lähellä. Alkoholisti muuttuu silloin levottomaksi, ja ryhtyy usein jotenkin mielistelemään muita. Usein myös tiukka työtahti ajaa asukkaan retkahduksen tielle. Pullojen piilottamisessa alkoholisti on hyvä. Juomia voi löytyä saappaista ja pyykkikorista, melkein mistä tahansa, sanoo Minna. Retkahduksista huolimatta on myös onnellisia tarinoita. Asumisyksikköön päässeet alkoholistit ovat yleensä motivoituneita. He haluavat tosissaan aloittaa uuden, paremman elämän. Elämänlaatu paranee, kun perusasiat saadaan vähitellen kuntoon. Minna kertoo dementoituneesta alkoholistista, jonka ulkomailla asuvat lapset hän löysi Facebookin kautta. Perhe tapasi toisensa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Lapsille isän kunto oli varmasti pieni järkytys, mutta suhteet lähenivät. Vanhus on valtavan onnellinen lastenlasten piirroksista ja valokuvista, joita posti nykyään hänelle tuo. Minnan asiakkailla on omat erityispiirteensä. Asiat ovat menneet väärään suuntaan jo rikkinäisestä lapsuudesta lähtien. Miesten itsetunto on usein huono, eivätkä he osaa ottaa vastaan kehuja, puhua tunteistaan tai antaa palautetta. Ryhmäkeskustelut, sellaiset amerikkalaishenkiset piiri-istunnot, ovat suomalaiselle alkoholistimiehelle jo ajatuksenakin kauhistus. Saunapäivänä Miehiä käy toimiston ovella kääntymässä. Yksi on lähdössä divariin kirjakassin kanssa, toinen sanoo menevänsä kylille muuten vain. Ovikello soi taas. Pitkä, pipopäinen mies käy tuomassa likapyykkiä Lidlin muovikassissa. Minnan työtove- super

18 ri ottaa eteisessä pussin vastaan ja vaihtaa samalla muutaman sanan. Nekin, jotka eivät varsinaisesti asu talossa, voivat käydä täällä pesettämässä pyykkinsä ja saunomassa. Vaatteita annetaan tarvitseville. Lahjoituksena saadut huonekalut ja vaatetavara ovat talolle elintärkeitä. Kahden aikaan iltapäivällä Minna käy kellarissa napsauttamassa saunan päälle. Se lämpiää kaksi kertaa viikossa ja on miehille tärkeä paikka. Meteli nousisi, jos ei sauna lämpiäisi, nauraa Minna ja esittelee ylpeänä erään asukkaan tekemiä, upouusia saunapenkkejä. Kotvan kuluttua, hangista huolimatta, pihaan pyöräilee Ville. Olipa mukavaa, kun tulit! Olinkin sinusta jo vähän huolissani, kun odottelin käymään jo eilen, rupattelee Minna samalla, kun kokeilee tuolille istahtaneen Villen korvanlehtiä virkkuukoukun näköisellä piikillä ja liimaa sitten korvamagneetin oikeaan kohtaan. Akupunktiota ja korvamagneetteja käytetään yleisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien hoidossa. Minna innostui asiasta ja kävi A-klinikalla aiheeseen perehdyttävän koulutuksen. Korva-akupunktio ja magneetit rauhoittavat ja vaikuttavat unenlaatuun, Minna kertoo. Ville todistaa tiedon oikeaksi. Tule joku päivä käymään, niin keitetään kahvit ja jutellaan kaikessa rauhassa. Meillä saa käydä ihan muuten vain, ei aina välttämättä tarvitse asiaa olla, Minna kehottaa, kun Ville tekee lähtöä. Arkirealismia Minna istuu koneen ääressä ja kirjoittaa toimintakertomusta. Rape on herännyt yläkerran sohvalta. Hän on edelleen silminnähden humalassa ja hiukan sekava, mutta hyvällä tuulella. Mies on lähdössä kiireellä kotiinsa. Taidan arvata, mikä sinua siellä kotona niin houkuttelee. Sinulla taisi jäädä kaappiin vielä kolme kaljaa. Rape naurahtaa ja sanoo lähtevänsä juomaan oluet pois. Minna toppuuttelee ja pyytää iltapäivällä ainakin saunomaan. Rape lupaa ja kieltää vuoronperään, mutta käsi on malttamattomana jo ovenkahvassa kiinni. Voi Rape sun kanssas, Minna huokaisee, kun ulko-ovi pamahtaa kiinni. Tällaiset hetket ovat ohjaajalle pettymyksen paikkoja. Mies, jonka piti olla jo riittävän raitis itsenäiseen asumiseen retkahtaakin uudelleen. Realismi on vahvistunut tässä työssä. Kun tulin tänne töihin, olin hyväuskoinen ja ajattelin, että pystyn pelastamaan kaikki, myöntää Minna. Arkirealismia Minna Kuittiselle on ehkä vuosien aikana tullut annos lisää, mutta kovaksi kokemukset eivät ole häntä tehneet. Ohjaajana olen aina asukkaiden tukena, vaikka tapahtuisi mitä. Tuntuu pahalta, kun miehemme saavat välillä osakseen kurjaa kohtelua. Jokaista ihmistä täytyy hoitaa hyvin ja tasavertaisesti hänen taustastaan riippumatta, Minna sanoo tehdessään kotiinlähtöä.. jutussa esiintyvien asiakkaiden nimet on muutettu. Tänään töissä Kuka: Nokialainen Minna Kuittinen, 35, on valmistunut perushoitajaksi vuonna Hän on suorittanut kolme vuotta sitten päihdetyön ammattitutkinnon ja saanut viime vuonna koulutuksen mielenterveys- ja päihdetyössä käytettävään akupunktiohoitoon. Perhe: Aviomies ja 11-, 10- ja 4-vuotiaat lapset. Harrastukset: Lenkkeily, hevoset, talvella laskettelu ja hiihto sekä lasten kanssa touhuaminen. Työ: Ohjaajana Nokian kaupungin päihdeyksikön asumisyksikössä. Työ on kaksivuorotyötä. Päivä voi sisältää melkein mitä tahansa housunnapin ompelemisesta ruoanlaittoon ja keskusteluavun tarjoamisesta Kela-kortin hankintaan. Asiointiapu on iso osa arkea. Kotikäyntejä tehdään viikoittain 3-5. Parasta ja pahinta työssä: Parasta on työn monipuolisuus, itsenäisyys sekä erinomainen esimies ja toimiva, pieni työtiimi. Talossa on hyvä henki. Asiakkaat ovat aitoja ja inhimillisiä, ja heillä on ongelmia, joihin he oikeasti tarvitsevat apua. Pahinta työssä ovat tällä hetkellä kaupungin säästötoimenpiteet, jotka näkyvät ja tuntuvat päihdeyksikössä. Työt keskittyvät usein iltoihin ja ylitöitä tulee paljon. Ajanhallinta on välillä vaikeaa. 18 super

19 Terveyshyöty tavoitteena Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Perusterveydenhuollon kehittämistä tukee ja ohjaa Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma, jonka peruspalveluministeri Paula Risikko julkisti syyskuussa Alan järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään ohjelman laatimisessa. Myös SuPer on mukana tässä työssä. Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteita ovat laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus, asiakaskeskeisyyden ja valinnanvapauden parantaminen, osaavan työvoiman turvaaminen, johtamisen vahvistaminen ja johtamisosaamisen kehittäminen sekä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisy. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut tulee järjestää eheänä toiminnallisena kokonaisuutena silloin, kun edistetään yhteisten asiakkaiden hyvinvointia. Tämä koskee erityisesti vanhuspalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä lasten ja nuorten sekä kyvyiltään rajoittuneiden aikuisten palveluja. Jako perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon madaltuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat prosessin omistajia, jotka hankkivat tarvitsemansa erityistason palvelut. Varsinaisia ohjelman toteuttajia ovat terveyskeskukset ja niissä toimivat terveydenhuollon ammattilaiset: lääkärit ja hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, psykologit, sosiaalityöntekijät sekä perusterveydenhuollon muu ammatillinen henkilöstö. Myös apteekkiväellä on oma roolinsa. Keskeistä terveyskeskuksen ongelmissa on, että sen perustehtävä - terveyshyödyn tuottaminen - uhkaa hämärtyä. Potilas tai asiakas on usein sivuroolissa. Palvelujen tarjonta ja kehittäminen ovat järjestelmälähtöisiä. Terveyskeskus ei työpaikkana houkuttele nuoria, kokeneet työntekijät hakeutuvat muualle ja väki väsyy. Henkilökuntapulan vuoksi palvelujen saatavuus huononee. Perustehtävään, terveyshyödyn tuottamiseen, ohjelmassa tarjotaan terveyskeskusten käyttöön kansainvälisesti kehitetty ja tutkimuksin vaikuttavaksi näytetty pitkäaikaissairaiden hoidon ja ehkäisyn toimintamalli. Sen suomalainen sovellus on nimetty terveyshyötymalliksi, jonka kansallinen mallintaminen on käynnissä. Oleellista mallissa on, että terveyskeskus ottaa aktiivisen otteen eniten hoidon tarpeessa olevien ihmisten aktiiviseen etsimiseen ja ohjaamiseen. Mallin keskeiset toimijat ovat aktiivinen ja aktivoitu potilas sekä ennakoiva ja valmistautunut hoitotiimi. Kaikkien ammattiryhmien osaaminen on tärkeää. Mallin levittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen käytetään kehittämishankkeita sekä eri verkostojen kautta tapahtuvaa muuta kehittämistoimintaa. Potilas keskiöön Toimiva terveyskeskus -ohjelman eri toimenpiteet tukevat potilaan aseman vahvistumista. Ohjelmassa korostetaan potilaan valinnanvapauden lisäämistä. Yhdenvertaisuus turvataan vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia. Säädöspohjan valmistelu on meneillään. Valittavien palvelujen laadun arviointiin tuodaan työkaluja, tärkeää on muun muassa potilaan omahoidon tukeminen. Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Omahoidossa terveydenhuollon ammattilainen ei siirrä omaa vastuutaan potilaalle, vaan hoito suunnitellaan yhdessä ja potilas kantaa vastuuta hoidon toteutumisesta itselleen sopivalla tavalla. Tämäkin hoitomalli vaatii moniammatillisen yhteistyön onnistuakseen. Vetoa ja pitoa Henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden ja työhyvinvoinnin turvaaminen edellyttää useita eriluonteisia toimenpiteitä. Ammattilaisten koulutuksen kehittäminen perus- ja erikoistumiskoulutuksesta täydennyskoulutukseen kuuluu ohjelman toimenpiteisiin. Terveyskeskusten ammattihenkilöiden työn ja yhteistyön kehittämistä ja toimivien mallien käyttöönottoa tuetaan. Toimiva terveyskeskus -ohjelman linjaukset henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisestä liittyvät suurelta osin terveyskeskuksen perustehtävän kirkastamiseen. Perustehtävän kirkastamisen myötä yhteisten toimintamallien ja työn kehittäminen on helpompaa. Terveyskeskuksiin tarvitaan myös eri ammattiryhmien yhteistä pohdintaa ja kehittämistyötä. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. johanna rosenberg, suunnittelija Terveyden tekijä Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa ovat mukana terveydenhuollon keskeisten ammattijärjestöjen ohella muut alan järjestöt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kansaneläkelaitos. SuPeria ohjelman suunnittelutyössä edustavat puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä suunnittelijat Leena Kaasinen-Parkatti ja Johanna Rosenberg. SuPer-lehdessä seurataan ohjelman edistymistä. super

20 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos 28.10.2015 Neuvottelutulos Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät SuPer 5.-6.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät SuPer

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo Te r vetuloa Palometsän päiväkotiin! Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo T u l e m u k a a n Tervetuloa Palometsän päiväkotiin niin tutut kuin uudetkin perheet! Palometsän päiväkodissa on viisi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot