Sotainvalidien. Veljesliitto. Krigsinvalidernas Brödraförbund ry

Transkriptio

1 Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018

2 Kuvat: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki Marja Kivilompolo Jussi Partanen Taitto: Acamedia Paino: Hämeen kirjapaino 2019

3 Sisällys 1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Monipuolista huoltoa ja tukea... 5 Valtiolla ensisijainen vastuu Arjen tukeminen Avustajatoiminta Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat 3. Edunvalvonta...7 Oikeus laitoshoitoon 10 ja 15 prosentin sotainvalideille Neuvontapalvelun kattavuus huolenaiheena Korjausneuvonnalle edelleen tarvetta 4. Veljesjärjestö... 8 Vertaistuki Hengellinen työ Tapahtumat 5. Järjestö Säilytettävä toimiva järjestörakenne Veljesliiton viestintä Sotainvalidi-lehti Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Asiantuntijakollegio Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet

4 1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2018 Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö, jonka varsinaisia jäseniä ovat sotainvalidit ja puolisojäseniä sotainvalidien aviopuolisot ja lesket. Liiton ajankohtainen tehtävä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2018 alussa ja vuoden päättyessä Kertomusvuonna poistui joukostamme 441 sotainvalidia. Sotainvalidien keski-ikä oli 95 vuotta. Huomattava osa sotainvalideista asuu kotona edelleen. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palveluja. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa ja vuoden lopussa Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 476 ja sotainvalidien leskiä Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2018 alussa yhteensä tukijäsentä ja vuoden päättyessä Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan liittyvän. 4 Tukijäsenet ovat jäsenten arjessa tehtävän työn selkäranka. Harjavallan osastossa kokoontui keväällä perinteikäs perhepiiri.

5 2. Monipuolista huoltoa ja tukea Valtiolla ensisijainen vastuu Vastuu sodan takia vammautuneiden ja sairastuneiden hoidosta ja korvaamisesta kuuluu ensisijaisesti valtiolle. Veljesliiton monivuotinen tavoite toteutui joulukuussa 2018 eduskunnan hyväksyessä lainmuutoksen, joka oikeuttaa myös 10 ja 15 prosentin sotainvalidit saamaan sotilasvammalain perusteella laitoshoitoa. Arjen tukeminen Sotainvalidit, heidän puolisonsa ja leskensä tarvitsevat kotona selviytyäkseen erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä heikentää toimintakykyä, ja enemmistö liiton sotainvalidijäsenistäkin on yksin asuvia leskiä. Kotona asuminen voi yleensä jatkua, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua tarvittaessa osaaikaiseen laitoshoitoon ja saada kuntoutusta helpottaa kotona pärjäämistä. Liiton omaisuuden tultua jo pääosin käytetyksi sotainvalidi- ja puolisojäsenten tukemiseen jouduttiin kentälle jaettava tuki puolittamaan verrattuna edelliseen vuoteen. Tukea on jaettu sotainvalidipiirien kautta niiden jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Vuoden 2017 liittokokouksen päätösten mukaan on korostettu veljesvastuuta, joka velvoittaa kohdentamaan tukea vähävaraisille sotainvalidipiireille ja osastoille heidän jäsentensä huollon turvaamiseksi. Tähän on sisältynyt muun muassa puolisoiden ja leskien kuntoutusta, apua arjessa selviytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon sekä kuljetuspalveluihin. Erityisesti pienituloisia puolisojäseniä voitiin tukea merkittävästi Me-säätiön Veteraanivastuu ry:lle antamilla lahjoitusvaroilla, joita Veljesliiton välittämien hakemusten tuloksena sai 114 sotainvalidin leskeä, yhteensä euroa. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tuki lisäksi muun muassa avustajatoiminta, asuntojen korjausneuvonta ja Palvelu-tv-hankkeet. Perinteiseen tapaan myös sotainvalidipiirit ja osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvaroista sekä liiton tuen turvin edelleen avustuksia heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidi- ja puolisojäsenille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminnalla tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona pärjäämistä tarjoamalla heille edullista apua erilaisiin arjen askareisiin. Vuoden 2018 aikana oli avustajatoiminnan piirissä asiakkaita yhteensä Heistä 102 oli sotainvalideja ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina 595 ja heidän puolisoitaan ja leskiään Työtunteja avustajille kertyi , joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille ja vajaakuntoisille mielekästä työtä ja sen ohessa mahdollisuuksia kouluttautua. Vuoden 2018 aikana avustajina työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 179 avustajaa ja työsuhteita oli yhteensä 309. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. 5

6 Avustajatoiminta tuo kiireetöntä tukea sotainvaliditalouksiin. Kouvolassa Pirkko Heikkinen vieraili leski - jäsenen Salme Laineen luona keväällä Avustajien työtä organisoi 10 aluehanketta, joiden hallinnosta vastasivat Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän, Porin ja Tornion veljeskodit. Keski-Pohjanmaalla toimintaa hoiti sotaveteraanipiiri. Lisäksi muuttama sotainvalidi- ja veteraaniyhdistys oli palkannut oman avustajan. Vuoden aikana toiminnan lopettivat Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Keski-Pohjanmaan aluehankkeet. Veteraanivastuu ry:n keräysvaroja jaettiin toimintavuonna aluehankkeille euroa ja Me-säätiöltä saatuja lahjoitusvaroja euroa. Veljesliiton tuki avustajatoiminnalle oli euroa. Avustajatoimintaa ja sen aluehankkeiden tukea koordinoivat valtakunnallinen ohjausryhmä ja liiton toimisto. Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat Veljesliiton tehtävä on varmistaa, että sotainvalidit ja muut veteraanit saavat tarvitsemansa laadukkaan hoidon veljeskotien ja kuntoutussairaaloiden omistusta ja hallintoa koskevissa muutoksissa sekä tulevissa sote-järjestelyissä. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton toimintaan. Kaunialan sairaalassa toiminta jatkui yhdessä kiinteistön omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Joulukuussa tehdyn sopimuksen mukaan Kaunialan Sairaala Oy:n osake-enemmistö siirtyy Vantaalle mennessä. Siihen saakka liiton nimeämillä edustajilla on enemmistö yhtiön hallituksessa. Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus oli vuoden alussa 190 ja vuoden lopussa 199 hoitopaikkaa. Käytännössä paikkojen suhteen on toimittu joustavasti siten, että sotainvalidien pääsy hoitoon on turvattu. Kaunialan Sairaala Oy maksoi takaisin neljäsosan jäljellä olevasta, sille vuonna 2013 myönnetystä pääomalainasta. 6 Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin perustama Kyyhkylä-säätiö, jonka hyväksytty sääntömuutos muutti tukisäätiöksi. Säätiö myi omistamansa Kyyhkylän Palvelukeskus Oy:n ja sen Kouvolassa ylläpitämän Haanojan palvelukeskuksen. Kuntoutussairaalan toiminnasta vastaa Kyyhkylä Oy sekä majoitusja ravitsemustoiminnasta Kyyhkylän Kartano Oy.

7 3. Edunvalvonta Oikeus laitoshoitoon 10 ja 15 prosentin sotainvalideille Lievävammaisten sotainvalidien vanhuudenturvan kannalta merkittävä uudistus hyväksyttiin eduskunnassa sen sosiaali- ja terveysvaliokunnan kaikkien jäsenten yhteisen lakialoitteen pohjalta. Uudistus tuli voimaan , ja se antaa sodan johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille 10 ja 15 prosentin sotainvalideille mahdollisuuden päästä tarvittaessa osa-aikaiseen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon sotainvalidien sairas- ja veljeskoteihin sekä muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Samasta ajankohdasta lukien muuttui kunnan järjestämä pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla maksuttomaksi. Tämä uudistus poisti sotainvalidien keskuudessa epäoikeudenmukaiseksi koetun haitta-asterajan, joka oli rajannut lähes 40 prosenttia sotainvalideista sotilasvammalain mukaisen laitoshoidon ulkopuolelle. Liiton tavoitteena on sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksen kehittäminen. Vuoden 2018 aikana tehtiin tätä koskevia esityksiä muun muassa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle, mutta ne eivät vielä johtaneet kuntoutukseen oikeutettujen piirin laajentamiseen. Neuvontapalvelun kattavuus huolenaiheena Valtiokonttorin toteuttama sotainvalidien hoitolaitosten kilpailutus muutti vuoden 2018 alusta myös neuvontapalvelusta maksettavia korvauksia. Koska matkoja ei korvattu enää erikseen, lopetti tämä joiltakin etäisimmiltä paikkakunnilta palveluneuvojien kotikäynnit. Sotainvalidipiirit kartoittivat neuvontapalvelun tilanteen alueillaan, ja esiin tulleista epäkohdista raportoitiin Valtiokonttorille, joka toteutti syksyllä 2018 asiasta myös oman laajan kyselyn. Valtiokonttori antoi joulukuussa uuden vuotta 2019 koskevan neuvontapalveluohjeen, jolla korotettiin yli 100 kilometrin kotikäyntien tunneilta maksettavaa korvausta. Korjausneuvonnalle edelleen tarvetta Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 14 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvonnan tuella toteutettiin vuoden 2018 aikana 73 sotainvalidin asunnon korjausta. 7

8 4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliitossa on aina toimittu veljeshengessä, ja vertaistuki on ollut kantava voima. Elämää on helpottanut, kun on voitu vaihtaa osin yhteisiä kokemuksia pitkän elämän ajalta. Iän karttuessa ja kunnon heiketessä kynnys osallistua yhteisiin tilaisuuksiin nousee. Virkistystilaisuuksille ja muille yhteen kokoaville tapahtumille on silti ollut tarvetta, sillä yksinäisyys on ongelma osalle jäsenistä. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Nuoremmat tukijäsenet, toiminnanjohtajat sekä piirien ja osastojen muut toimijat ovat innostaneet ja auttaneet jäseniä mukaan tapaamisiin. Helsingin piirin puolisokerho kokoontuu säännöllisesti palvelukeskuksessa. Tärkeintä on yhteen tuleminen ja tuttujen tapaaminen. Hengellinen työ Piirien luottamuspapit toimivat alueillaan eri tavoin. Moni vieraili veljeskodeissa tapaamassa sotainvalideja, osallistui alueensa sotainvalidien ja veteraanien tapahtumiin ja saattoi poisnukkuneen jäsenen viimeiseen lepoon. Lisäksi luottamuspapit jakoivat keskenään Sotainvalidi-lehden hengellisen aukeaman kirjoitusvuorot. Luottamuspapit kokoontuivat neuvottelupäiville Kangasalle keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 8 Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheenjohtaja on Seppo Väätäinen. Vuonna 2018 järjestettiin 25 seutukunnallista sekä alueellista kirkkopäivää eri puolilla maata, ja tapahtumat keräsivät yli osallistujaa.

9 Tapahtumat Kansallinen veteraanipäivä Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Helsingissä teemalla Yhdessä eteenpäin Framåt tillsammans. YLE televisioi juhlan suorana. Eri puolilla maata sekä veljes- ja sairaskodeissa järjestettiin kuntakohtaisia veteraanipäivän juhlia, jotka keräsivät hyvin lähialueidensa sotiemme veteraaneja. Veteraanipäivän pääjuhla Helsingissä keräsi ison yleisön. SuomiAreena Porissa Veljesliitto oli muiden veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanivastuun järjestämänä Suomi- Areenalla keskustelutilaisuudessa 20.7., jonka aiheena oli Tarvitsevatko sotiemme veteraanit vielä apua. Veljesliiton puolesta keskusteluun osallistui puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale. Paikalla oli myös alueen sotainvalideja, veteraaneja sekä lotta oli Puolustusvoimien juhlavuosi, minkä vuoksi se oli yhtenä tapahtuman pääyhteistyökumppanina. Tämä tarjosi mahdollisuuden myös veteraanijärjestöjen osallistumiseen. SuomiAreenan keskustelutilaisuus sekä torilla pidetty torivartti. 9

10 Sotainvalidipäivä Sotainvalidipäivä osui lauantaille, joten päivän perinteisiä juhlallisuuksia vietettiin jo päivä aikaisemmin, Liiton hallitus laski seppeleet Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle. Sotainvalidien ansioristien valtakunnallinen jakotilaisuus oli ravintola Ostrobotnian juhlasalissa. Tapahtumassa Presidentin kultainen kiekko luovutettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja sen vastaanotti arkkipiispa Tapio Luoma. Sotainvalidipiirit puolestaan kutsuivat oman alueensa kunniakerhon jäsenet sotainvalidipäivänä järjestettyihin tilaisuuksiin. Osa piireistä järjesti sotainvalidipäivän juhlallisuudet toisena ajankohtana. Sotainvalidipäivä alkoi seppeleenlaskuilla Hietaniemen hautausmaalla. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon seminaari pidettiin Helsingissä. Kentän neuvottelupäivät järjestettiin Vantaalla ja piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä yhdistettynä Valtiokonttorin neuvontapalvelupäiviin Tampereella Sotainvalidien Perinnejärjestö kutsui koolle perinneyhdistysten ja sotainvalidipiirien edustajat keskustelemaan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kuulemaan Veljesliiton ajankohtaisista asioista. Osanotto oli hyvä ja keskustelujen perusteella Perinnejärjestön johto on luottavainen tulevaisuuden suhteen. 10

11 5. Järjestö Säilytettävä toimiva järjestörakenne Liiton sotainvalidi- ja puolisojäsenten kannalta on olennaista, että jokainen voi kuulua sellaiseen sotainvalidiosastoon tai -piiriin, joka pitää heistä huolta. Jäsenmäärän supistuminen heijastuu myös järjestörakenteeseen. Sotainvalidiosastoja purkautui vuoden 2018 aikana 37, ja niiden jäsenet siirtyivät sotainvalidipiirin henkilöjäseniksi. Osastoja oli vuoden lopussa 120. Maakunnallisia sotainvalidipiirejä oli 18 ja lisäksi Ruotsin piiri. Viiden piirin alueella kaikki sotainvalidit ja puolisojäsenet olivat suoraan piirin jäseniä eikä osastoporrasta enää ollut. Muutoksien tarkoituksena on, että liiton ja sen jäsenyhdistyksien voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti jäsenkunnan hyväksi. Jatkossakin liitolla tulee olla toimiva, koko maan kattava organisaatio, jotta side kaikkiin sotainvalideihin ja puolisojäseniin säilyy. Piirien vastuu jäsenistä korostuu samoin kuin vaikuttaminen kuntiin tarvittavien palvelujen järjestämiseksi. Purkautuneiden osastojen vapaaehtoisista toimijoista iso osa on jatkanut sotainvalidityötä tukijäseninä ja alueensa yhteyshenkilöinä. Jämsän osaston puheenjohtaja Rauli Jakobsson ja sihteeri Topi Lehtinen kotikäynnillä sotainvalidin lesken Rauha Jokisen luona. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 14 toiminnanjohtajaa, joista 11 oli osaaikaisia. Keski-Pohjanmaan, Lahden ja Varsinais-Suomen sotainvalidipiirien toimintavuoden aikana tekemillä päätöksillä siirtyi vastuu toiminnanjohtajien tehtävien hoidosta piirille. Yhteinen toiminnanjohtaja oli Helsingin ja Uudenmaan sekä Suur-Savon ja Pohjois-Savon piireillä. Jäsenkunnan ja liiton taloudellisten voimavarojen supistuessa jouduttiin myös lyhentämään useiden toiminnanjohtajien työaikaa. Muutoksien myötä korostuu yhteistyö sotainvalidien neuvontapalvelun kanssa jäsenten lakisääteisten korvausten ja palvelujen turvaamisessa. Käytännön huoltotyötä tehtiin edelleen sotainvalidipiirien ja osastojen voimin. Sotasokeat ry ja Aivoinvalidit ry jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. 11

12 Liiton luottamusmiesjohto ja pääsihteeri osallistuivat piirien vuosikokouksiin ja neuvottelupäiville sekä niiden yhteydessä keskustelivat piirien johdon kanssa piirin tilanteesta ja jatkosuunnitelmista. Sotainvalidipiirit purkautuvat, kun sotainvalidien lukumäärä lähestyy kahtakymmentä. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Veljesliiton viestintä Veljesliiton viestinnässä keskityttiin kertomaan sotainvalideista paitsi veteraaneina myös sodan vuoksi pysyvästi vammautuneina henkilöinä. Veljesliiton ulkoinen viestintä siirtyi entistä enemmän verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Perinteisiä tiedotteita laitettiin vain muutamia kappaleita sotainvalideja ja veteraaneja koskevina merkkipäivinä. Tiedot teet kohdennettiin kunkin sotainvalidipiirin alueelle. Sisäistä viestintää hoidettiin piirien toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille toimitettavalla piiritiedotteella. Tällä pyrittiin varmistamaan tarvittaessa nopeakin tiedonkulku. Osastoille lähetettiin vuoden aikana kaksi jäsenkirjettä. Näiden lisäksi yhteydenpito kentälle hoitui mutkattomasti suoraan puhelimitse tai sähköpostitse. Viestinnässä tapahtui loppuvuodesta henkilömuutoksia, kun tiedottaja Elina Ruuttila siirtyi muihin tehtäviin ja hänen sijaisenaan toiminut Marja Kivilompolo nimitettiin liittoon viestintäpäälliköksi 1. joulukuuta lähtien. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehdessä siirryttiin harvempaan ilmestymistiheyteen, neljään kertaan vuodessa. Oma lehti on yhä Veljesliiton tärkein viestintäkanava, joka tavoittaa jäsenet ja heidän asioitaan hoitavat omaiset. Vuoden viimeisen lehden painosmäärä oli Sotainvalidi-lehti on yhä liiton merkittävin viestintäkanava. 12

13 Lehden teemoina olivat sotainvalidien parissa tehtävä työ, perinneyhdistykset aktivoituvat, sodanjälkeiset sukupolvet sekä sote-uudistus. Muutoin sisällössä huomioitiin ikäihmisten arjen tukeminen, sotainvalidien ja puolisojen haastattelut, hyvinvointi sekä edunvalvonta ja ajankohtaiset asiat. Kullekin piirille oli varattu yksi tai puolikas sivu omista asioista tiedottamiseen. Myös hengellinen työ näkyi lehdessä omana aukeamanaan, jonka sisällöstä vastasivat luottamuspapit. Lehden tärkeimmät tekstit julkaistiin myös ruotsiksi. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry ja sen Sotiemme veteraanit -keräys. Keräys oli hyvin esillä toimintavuonna, vaikka sen tulos ei yltänytkään edellisen Suomi 100 -juhlavuoden saavutukseen. Veteraanivastuu ry:n Me-säätiöltä saadulla lahjoituksella voitiin alentaa avustajatoiminnan asiakasmaksuja ja myöntää erityisesti pienituloisille leskille avustuksia. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, seurakuntien, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiön, Tammenlehvän Perinneliiton ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muiden sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskunnan sekä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on edelleen ollut tarpeen. Asiantuntijakollegio Kollegio kokoontui sovitun käytännön mukaisesti vuoden aikana kahdesti. Syksyn tapaamisen erityisaiheena oli veteraanien perinnetyö, sen sisältö ja tulevaisuus. Edelleen valmisteluvaiheessa oleva maakunta- ja sote-uudistus puhututti kollegiota ja niiden vaikutukset sotainvalidihuoltoon ja sotainvalidien veljeskotien tulevaisuuteen. Sotainvalidien ja puolisojäsenten tarvitsemat palvelut ja niiden kehittämismahdollisuudet ovat kollegion vakioaiheena. Kollegion jäsenten antamat evästykset Veljesliiton toiminnalle ja sen muutosvaiheen läpiviennille on koettu arvokkaiksi. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Yhteistyö Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja tukevan Kungafonden-säätiön kanssa jatkui. 13

14 Liiton talous Liiton tuki kentälle Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi jouduttiin tuki kentälle puolittamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli euroa ( euroa vuonna 2017). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyh distyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Sillä on tuettu huoltotyön osana piiriorganisaation toimintaa ja piiritoimiston kustannuksia, joita karsittiin toiminnanjohtajien työaikoja lyhentämällä ja tehtäviä yhdistämällä. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat euroa ( euroa) ja keskustoimiston kulut euroa ( euroa). Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli euroa ( euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui kertomusvuonna, mutta oli aiempaa pienempää. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenille vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin 0 euroa ( euroa). Liitto on saanut lahjoituksia muun muassa Kaunialan toverikunta ry:ltä. Varainhankinnan tulos oli euroa ( euroa). Kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli euroa ( euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen ja taloustoimikunnan päätösten sekä liiton sijoitusten hoidosta vastanneen Evli-pankin asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Liitossa ja sen keskustoimistossa tehtiin vuoden aikana erilaisia säästötoimenpiteitä, joilla toimintaa sopeutettiin vastaamaan supistunutta jäsenkuntaa ja liiton varallisuutta. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoihin tehtiin arvonpalautuksia euroa ( euroa) ja arvon alennuksia euroa ( euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli euroa ( euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna euroa ( euroa). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi liiton omistamien Kiinteistö Oy Jermun osakkeille vapautuksen aravarajoituksista. Nämä ja liiton omistamat Kiinteistö Oy Korsun osakkeet myytiin Kauniaisten kaupungille elokuussa Myös viimeinen liiton omistuksessa ollut asunto-osake myytiin Tulos vuodelta 2018 Liiton saamat yleisavustukset (STEA) olivat yhteensä euroa ( euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2018 yhteensä euroa ( euroa). 14

15 6. Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2018 HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki Jaakko Torppa, Kerava 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Ahti Karttunen, Outokumpu Markku Honkasalo, Helsinki Heimo Purhonen, Salo Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Lahdenperä, Tornio Jouko Sipilä, Kangasala Veikko Punakallio, Heinola Marja-Liisa Taipale, Helsinki Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, Helsinki Varapuheenjohtaja Markku Ranta, Uusikaarlepyy Jäsenet Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Taisto Vanhapelto, Tuusula Varsinais-Suomen piiri: Heimo Purhonen, Salo 1. varajäsen Heikki Kiiski, Pöytyä 2. varajäsen Raimo Salonen, Loimaa Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Heikki Kujanpää, Hämeenkyrö 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere 15

16 Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Kari Airo, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Pyhtää Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Kyösti Tomperi, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Jussi Huttunen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Veikko Junttila, Nivala 2. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Pentti Jouppila, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla 16

17 Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Perinnejärjestö: Jari-Matti Autere, Oripää 1. varajäsen Hannu Reko, Forssa 2. varajäsen Tuija-Leena Juutilainen, Tampere Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Tiina Lind. 17

18 Toimintaa tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotainvalidityön ja -perinteen tukijärjestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, puheenjohtaja Varatuomari Juhani Saari, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Pääsihteeri Seppo Savolainen Asiamies Päätoimittaja Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Vuosi 2018 oli Sotainvalidien Perinnejärjestön 25. toimintavuosi. Perinnejärjestöön kuului 20 perinneyhdistystä, joista yksi oli Ruotsissa. Yhdistyksissä oli jäsentä. Perinnejärjestö on Sotainvalidien Veljesliiton ja Tammenlehvän Perinneliiton yhteisö jäsen. Perinneyhdistykset järjestivät yhdessä sotainvalidipiirien kanssa erilaisia tapahtumia liittyen Sotainvalidipäivään. Perinnejärjestö järjesti perinneyhdistyksille seminaarin Helsingissä. Seminaarissa käsiteltiin Veljesliiton ja Perinnejärjestön ajankohtaisia asioita, sotiemme veteraanien perinnetyötä sekä kuultiin perinneyhdistysten nykyisestä toiminnasta ja näkemyksiä valmiudesta vastuunottoon sotainvalidipiirien purkautuessa. Paikalla olivat edustajat 14 perinneyhdistyksestä ja myös Veljesliiton johto, yhteensä 30 henkilöä. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen edusti vuoden aikana perinnejärjestöä lukuisissa eri tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Järjestön vuosikokous pidettiin Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana oli Veljesliiton pääsihteeri Seppo Savolainen. Virallisia kokousedustajia oli 19 edustaen 15 perinneyhdistystä. Lisäksi läsnä oli yksi perustajajäsen ja seitsemän muuta henkilöä. 18 Perinnejärjestön hallitus Lasse Lehtinen, puheenjohtaja Jäsen Tauno Skogberg (Uusimaa) Jarmo Helttula (Varsinais-Suomi) Hannu Reko (Kanta-Häme) Tuija-Leena Juutilainen (Pirkka-Häme), varapj. Varajäsen Kalervo Viitanen (Uusimaa) Ilkka Nurmi (Satakunta) Markku Kallinen (Keski-Pohjanmaa) Reijo Johansson (Pirkka-Häme)

19 Mikko Ruskeala (Lahti) Lyyli Vento (Kymi) Vilho Räihä (Pohjois-Pohjanmaa) Markku Tarvainen (Suur-Savo) Juha Koponen (Pohjois-Savo) Pertti Halonen (Kainuu) Pentti Perttula (Helsinki) Martti Kukkonen (Pohjois-Karjala) Tony Westerlund (Rannikko-Pohjanmaa) Marko Hakala (Etelä-Pohjanmaa) Pertti Koivunen (Sisä-Suomi) Jari-Matti Autere (Varsinais-Suomi), sihteeri Taloudenhoitaja Kirjanpitäjä Marjo Kovanen HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Ahola Paavo, Tampere; Angerma Helene Pia, Helsinki; Hänninen Orvokki, Kerava; Koistinen Allan, Mikkeli; Koivisto Olavi, Saarijärvi; Koskinen Esko, Säkylä; Laakso Pentti, Utti; Latvala Raimo, Mustasaari; Lehtovirta Erkki, Helsinki; Leinonen Tuulikki, Joensuu; Lipiäinen Pekka, Kouvola; Saarela Marja, Turku; Sahra Eero, Juupajoki; Sarjanen Onni, Hämeenlinna; Suominen Mauno, Piikkiö; Törmänen Eero, Kemijärvi; Vaaranmaa Risto, Seinäjoki; Vepsäläinen Otto, Leppävirta Sotainvalidien ansioristi on osoitus sotainvalidien hyväksi tehdystä työstä. Valtakunnallinen jakotilaisuus pidettiin Helsingissä Samassa tilaisuudessa kultainen kiekko luovutettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja sen vastaanotti arkkipiispa Tapio Luoma. 19

20 Sotainvalidien ansioristi Ahlroth Mervi, toimitusjohtaja, Kaunialan sairaala; Hakala Marko, toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan piiri; Heikkinen Erkki, puheenjohtaja, Suomen Sotaveteraaniliitto; Hongisto Simo, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Hämäläinen Arto, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Ilvonen Katja, toimitusjohtaja, Oulunkylän Kuntoutussairaala; Joutsiniemi Kaarina, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Karhu Soile, lähihoitaja, Kaunialan Sairaala; Kulmala- Sjöman Mira, toiminnanjohtaja, Kanta-Hämeen piiri; Luoma-Aho Outi, budjettineuvos, valtiovarainministeriö; Lähteenmäki Liisa, johtaja, Ilveskoti; Maaluoto Marko, majuri, Puolustusvoimat; Mattila Pirkko, sosiaali- ja terveysministeri; Mikkonen Pia, varainhankinnan päällikkö, Veteraanivastuu; Moilanen Heikki, liiton hallituksen jäsen, Satakunnan piirin puheenjohtaja; Ollikainen Eeva, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Orlamo Matti, everstiluutnantti; Papunen Erkki, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö ; Pekonen Aino-Kaisa, kansanedustaja; Purra Erja, ravintolapäällikkö, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Rehn-Kivi Veronica, kansanedustaja; Ryömä Outi, osastosihteeri, Kaunialan Sairaala; Saarenheimo Marja, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto; Santavuori Helena, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Takala Eeva-Liisa, toimistosih teeri, Kaunialan Sairaala; Toivonen Rauni, Valtiokonttori; Uimonen Isto, Valtiokonttori; Vuorinen Juha, puheenjohtaja, Kanta-Hämeen piiri Airo Kari, Lahti; Halmet Usko, Oulainen; Hellström Risto, Salo; Heponen Olavi, Jyväskylä; Honkela Veli, Kalajoki; Hulkko Matti, Pelkosenniemi; Huttunen Pertti, Kaavi; Ingves Birger, Kristinestad; Isaksson Kaarina, Mynämäki; Jokiniemi Seija, Kauhajoki; Kalinen Kari, Outokumpu; Kannaste Mikko, Rantasalmi; Karumaa Aila, Hämeenlinna; Kilpeläinen Reino, Sotkamo; Lumme Lauri, Tampere; Luumi Kari, Rautjärvi; Makkonen Taavetti, Savonlinna; Myllärinen Hannu, Lappeenranta; Niemi Arvo, Espoo; Ovaska Pentti Hannu, Hausjärvi; Pura Juhani, Valkeakoski; Ratala Heimo, Merikarvia; Simppala Simo, Seinäjoki; Uotila Semmi, Säkylä Marskin Sotainvalidirahasto Anttila Eino, Pudasjärvi; Enkulla Magnus, Kristinestad; Happonen Heikki, Perniö; Hiljanen Juulia, Maaninka; Huuskonen Sulo, Rovaniemi; Issakainen Kauko, Mikkeli; Kiukas Esko, Joutseno; Laatikainen Antti, Ilomantsi; Lampinen Taito, Jyväskylä; Lautaoja Toivo, Kankaanpää; Leppikallio Heikki, Loppi; Nybacka Kurt, Nykarleby; Rämö Reino Matti, Forssa; Räty Tuomo Tommi, Helsinki; Sosoi Benjam, Halli; Suuronen Veikko Ilmari, Orimattila; Vesala Taito, Helsinki. 20

21 Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, Helsinki P. (09) , faksi (09) keskuststo@sotainvalidit.fi, Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Seppo Savolainen Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Tiedottaja Elina Ruuttila (hoitovapaalla, irtisanoutunut ) Tiedottaja Marja Kivilompolo, alkaen viestintäpäällikkö Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm saakka Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli kuusi toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa, joista kaksi työskenteli kunniamerkkipalvelussa. Liiton varoista maksettiin palkka 14 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. Sotainvalidien Veljesliiton nimeämät edustajat laitosyhteisöissä, joiden hallinnossa liitolla on enemmistö Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Martti Kuivala Juha Laikari Kyyhkylä-säätiön hallitus saakka Markku Honkasalo, puheenjohtaja Jäsenet: Vesa Ekroos Hannu Toivonen Arto Tauria Varajäsenet: Juhani Saari Katariina Kuurola Markku Tarvainen Seppo Savolainen Kyyhkylä-säätiön hallitus alkaen Markku Honkasalo, puheenjohtaja Jäsenet: Marja-Liisa Taipale Vesa Ekroos 21

22 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot , ,14 Muut kulut , ,70 Kulujäämä , ,56 YHDISTYSTOIMINTA Tuotot , ,87 Henkilöstökulut , ,12 Stea:n kattamat kulut , ,00 Muut kulut , ,27 Kulujäämä , ,52 KESKUSTOIMISTO Tuotot 9 634, ,00 Henkilöstökulut , ,68 Stea:n kattamat henkilöstökulut , ,00 Henkilöstökulujen siirto , ,45 Poistot -950, ,73 Muut kulut , ,36 Kulujäämä , ,32 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,40 VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot , ,48 Henkilöstökulut , ,34 Muut kulut , ,99 Tuottojäämä , ,15 Tuotto- / kulujäämä , ,25 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,78 Kulut , , , ,56 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ , ,69 POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot 0, ,70 0, ,70 YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset , ,00 Ruotsin piirin osuus , ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,99 MUUT RAHASTOT Tuotot 0,00 594,72 Siirto rahastoon ,00 0,00 Siirto rahastoon/kauniala 0,00-594,72 Siirto rahastoon/tukia 0, , , ,31 22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,68

23 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite , , , ,41 Sijoitukset Kiinteistöt , ,76 Asunto-osakkeet 0, ,86 Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet , ,76 Muut osakkeet ja osuudet , ,40 Lainasaamiset 0, , , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot , ,67 Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni , ,50 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,59 Siirtosaamiset , , , ,98 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,06 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,64 23

24 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite , ,64 Huolto- ja tukirahasto , liite ,00 0,00 Muut rahastot, liite , ,68 Tilikauden tulos, liite , , , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,76 Siirtovelat , ,50 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,64 24

25 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa euroa (Vantaa euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Pääomalainaa on jäljellä euroa Henkilökunnan lukumäärä v oli keskimäärin 22 (2017/25) Vakituisessa työsuhteessa oli heistä 21 (2017/24) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot , ,68 Lakisääteiset sosiaalikulut , ,95 Muut henkilöstösivukulut , , , ,71 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot , ,93 Vuokratuotot 643, ,60 Korkotuotot 765, ,18 Omaisuuden arvonmuutokset , ,45 Muut tuotot , ,62 Tuotot yhteensä , ,78 Kulut Vastikkeet - 648, ,70 Muut hoitokulut , ,28 Omaisuuden arvonmuutokset , ,24 Kulut yhteensä , ,22 25

26 POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku 0, ,70 0, ,70 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Taide-esineet , ,10 Vähennykset ,01 0, , ,10 Koneet ja kalustot , ,04 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset - 479,95 0,00 Poistot - 470, , , ,31 Tasearvo , ,41 Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo , ,61 Kirjanpitoarvo , ,72 Erotus , ,89 Sijoitusrahastot Markkina-arvo , ,91 Kirjanpitoarvo , ,04 Erotus , ,87 Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL , ,51 Veteraanivastuu ry , ,00 Muut siirtosaamiset , , , ,39 26

27 OMA PÄÄOMA Oma pääoma , ,41 Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto :stä 0, ,23 Tilikauden yli-/alijäämä , ,68 Oma pääoma , ,96 Huolto- ja tukirahasto , ,23 Lisäys: Kyyhkylä-säätiön avustus ,00 0,00 Vähennys: Siirto omaan pääomaan 0, , ,00 0,00 Muut rahastot Marskin rahasto ,83 Lisäys 0,00 Vähennys ,83 0, ,83 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto ,85 Lisäys 0,00 Vähennys 0, , , , ,68 OMA PÄÄOMA , , Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki 0, ,50 Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen , ,50 Muut siirtovelat 1 959, , , ,50 Hallitus päätti kokouksessa muuttaa Huolto- ja tukirahasto nimen Huolto- ja tukirahasto :ksi. 27

28 28

29 29

30 30

31

32 Sotainvalidien Veljesliitto Piiri Osastoja Sotainv. jäseniä Kuolleet Uusia päätöksiä Puolisoita Leskiä Tukijäseniä Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkka-Häme Lahti Kymi Satakunta Sisä-Suomi Suur-Savo Rannikko-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ruotsi Yhteensä Sotainvalidijäsenet Poistuma 22,5 % Puolisojäsenet Tukijäsenet Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 62 Sotasokeat 5 (puolisojäseniä 18) Vuonna 2018 kuolleiden jäsenten määrä 441 Uusia myönteisiä päätöksiä 5 Vähennys vuoden 2018 aikana 436