Sotainvalidien. Veljesliitto. Krigsinvalidernas Brödraförbund ry.

Transkriptio

1 Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017

2 Kuvat: Johannes Wiehn Marja Kivilompolo Jyrki Vesa Raimo Korkala Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Paino: Hämeen kirjapaino 2018

3 Sisällys 1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Monipuolista huoltoa ja tukea... 5 Valtiolla ensisijainen vastuu Arjen tukeminen Avustajatoiminta Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat 3. Edunvalvonta...7 Avopalveluja 10 prosentin sotainvalideille Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta 4. Veljesjärjestö... 9 Vertaistuki Suomi 100 Veljeä ei jätetä Hengellinen työ Yhteiset tapahtumat 5. Järjestö Säilytettävä toimiva organisaatio 65. liittokokous Helsingissä Veljesliiton viestintä Sotainvalidi-lehti Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Asiantuntijakollegio Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet... 17

4 1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2017 Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 75 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2017 alussa ja vuoden päättyessä Kertomusvuonna poistui joukostamme 578 sotainvalidia. Sota invalidien keski-ikä oli yli 94 vuotta. Huomattava osa sotainvalideista asuu kotona edelleen. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palveluja. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa ja vuoden lopussa Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 651 ja sotainvalidien leskiä Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2017 alussa yhteensä tukijäsentä ja vuoden päättyessä Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan liittyvän. 4 Vapaaehtoiset tukijäsenet tekevät arvokasta työtä sotainvalidien ja puolisojäsenten parissa.

5 2. Monipuolista huoltoa ja tukea Valtiolla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu maamme sotainvalidien hoidosta ja huollosta on edelleen valtiolla. Kertomusvuonna toteutui Veljesliiton pitkäaikainen tavoite kaikkien sotainvalidien saamisesta sotilasvammalain nojalla korvattavien kuntien järjestämien avopalvelujen piiriin. Liitto jatkoi ponnisteluja lievemmin vammautuneiden saamiseksi myös kodinomaisten laitoshoidon palvelujen piiriin. Arjen tukeminen Sotainvalidit sekä puolisot ja lesket tarvitsevat arjessa selviytyäkseen kotiinsa erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä heikentää toimintakykyä ja yhä useampi liiton sotainvalidi- ja puolisojäsenistä on leski. Kotona asuminen kuitenkin onnistuu, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua tarvittaessa jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa kotona pärjäämistä. Liiton omaisuutta on käytetty vuodesta 2008 lähtien liittokokousten päätösten mukaisesti etupainotteisesti tukeen jäsenkunnalle. Tukea on jaettu sotainvalidipiirien kautta niiden jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Sitä on voitu käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, apuun jäsenten arjessa selviytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon sekä kuljetuspalveluihin. Liiton omaisuuden tultua jo pääosin käytetyksi jouduttiin kentälle jaettavaa tukea pienentämään noin 30 prosentilla. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tukevat lisäksi muun muassa avustajatoiminta-, asuntojen korjausneu vonta- ja Palvelu-tv-hankkeet. Sotainvalidipiirit ja -osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidihuoltoa ja jäsenpalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien kotona pärjäämistä tarjoamalla heille lähinnä kodinhoidollisia tukipalveluja. Vuonna 1998 käynnistyneestä avustajahankkeesta valmistui kesällä 2017 kirja Apua ja työtä, joka kertoo avustajatoiminnan vaiheista ja merkityksestä. Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille ja vajaakuntoisille motivoivaa työtä ja sen ohessa mahdollisuuksia kouluttautua. Vuoden 2017 aikana avustajina työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 228 avustajaa, työsuhteita oli yhteensä 401. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. Liitto tuki lisäksi kolmella eurolla tunnilta sotainvaliditalouksissa tehtyä työtä. Asiakkaita avustajatoiminnan piirissä oli vuoden 2017 aikana yhteensä Heistä 196 oli sotainvalideja ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä. Vuoden mittaan avustajatoi- 5

6 minnassa tehtiin työtuntia, joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille , mikä on 41,6 % työtunneista. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina 915 ja heidän puolisoitaan ja leskiään Avustajien työtä organisoi 12 aluehanketta, joiden hallinnoinnista vastasivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän, Porin ja Tornion veljeskodit. Keski- Pohjanmaalla toimintaa hoiti sotaveteraanipiiri ja Lohjalla Apuomena ry. Varsinais- Suomea, Pohjois-Savoa ja Etelä-Pohjanmaata lukuun ottamatta aluehankkeet saivat työllisyyspoliittista projektitukea. Avustajatoimintaan luovutettiin Suomi 100 -juhlahengessä 11 leasingautoa eri puolilla Suomea käytettäväksi. Autot luovutettiin kansallisena veteraanipäivänä Torniossa Saarenvireessä. Veteraanivastuun keräysvaroja jaettiin toimintavuonna aluehankkeille euroa ja sen Me-säätiöltä saamasta euron lahjoituksesta noin puolet joulukuussa 2017 avustajien lukumäärän suhteessa. Loppuosa siirtyi jaettavaksi alkuvuoden 2018 tilanteen perusteella. Kaatuneiden Muistosäätiö myönsi avustajatoimintaan euron avustuksen, ja rosvopaistitapahtumien tuottona saatiin euroa. Veljesliiton kokonaistuki avustajatoiminnalle oli euroa. Avustajatoimintaa ja sen aluehankkeiden tukea koordinoivat valtakunnallinen ohjausryhmä ja liiton toimisto. Liitto järjesti projektihenkilöstölle neuvottelupäivät ja Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat Veljesliiton tehtävä on varmistaa, että sotainvalidit ja muut veteraanit saavat tarvitsemansa laadukkaan hoidon veljeskotien ja kuntoutussairaaloiden tulevissa järjestelyissä. Niiden osaaminen erityisesti kuntoutuksessa on tärkeää hyödyntää sote-ratkaisuissa. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton toimintaan. 6 Kaunialan sairaalassa toiminta jatkui yhdessä kiinteistön omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Vuoden 2017 päättyessä liitto omisti Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista 55 % ja Vantaan kaupunki 45 %. Veljesliiton nimeämät edustajat ovat enemmistönä yhtiön hallituksessa. Vuoden 2017 alussa Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus 200 hoitopaikasta oli 180 ja vuoden lopussa 190 hoitopaikkaa. Paikkojen siirtoa Vantaalle on joustavasti viivytetty. Liitto neuvottelee Vantaan kanssa Kaunialan tulevaisuudesta uusissa soteratkaisuissa.

7 Kaunialan Sairaala Oy maksoi takaisin puolet liiton sille vuonna 2013 myöntämästä pääomalainasta. Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin perustama Kyyhkylä-säätiö. Liiton nimeämät edustajat ovat enemmistönä säätiön hallituksessa. Myös Mikkelin kaupungin kanssa käytiin keskusteluja Kyyhkylän tulevaisuudesta ottaen huomioon sote-uudistuksen vaikutukset. Kuntoutussairaalan toiminnasta vastaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnasta Kyyhkylän Kartano Oy. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy ylläpitää Haanojan palvelukeskusta Kouvolassa. 3. Edunvalvonta Avopalveluja 10 prosentin sotainvalideille Liiton edunvalvontatyön tuloksena pääsivät myös 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen piiriin vuoden 2017 alusta lukien. Uudistus koski noin 600 sotainvalidia, ja sen tuloksena nyt kaikilla Suomessa ja Ruotsissa asuvilla prosentin sotainvalideilla on oikeus saada maksutta useimpia kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja. Toimintavuonna sotainvalidien leskien kuntoutus laajeni koskemaan 30 ja 35 prosentin sotainvalidien leskiä. Samalla poistui sotainvalidin kuolinvuotta koskenut rajoitus. Veteraaniliittojen valtuuskunta Veva tapasi eduskuntaryhmien edustajat Järjestöjen edustajat kertoivat kansanedustajille liittojensa tavoitteista. Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Malla Taipale otti esille pieniprosenttisten sotainvalidien laitoshoidon veljeskodeissa. Kansanedustajat kuuntelivat viestit tarkasti ja kiittivät vuosittaisesta käynnistä. 7

8 Vuoden 2017 aikana tehtiin koko liiton organisaation tuella useita esityksiä, että myös prosentin sotainvalideilla olisi tarvittaessa mahdollisuus päästä jaksottaiseen tai pitkäaikaiseen hoitoon sotainvalidien veljeskoteihin ja muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Asiaan saatiin myönteinen lausuma eduskunnan hyväksymään valtiovarainvaliokunnan mietintöön, jossa valiokunta piti perusteltuna, että laitoshoidon haitta-asteraja alennetaan nykyisestä 20 prosentista vielä prosenttiin. Toteutuakseen uudistus edellyttää kuitenkin, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tarvittavasta lainmuutoksesta ja että eduskunta sen hyväksyy. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle tehtiin yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa valtion budjettia koskevien esitysten lisäksi aloite veteraanikortista. Kela julkisti joulukuussa 2017 rintamalisäkortin, joka lähetetään talven 2018 aikana siihen oikeutetuille. Valtiokonttori kilpailutti sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitokset vuosille Tässä yhteydessä nousi huolenaiheeksi sotainvalidien neuvontapalvelun toiminta ja kattavuus jatkossa, mistä toimitettiin kirjelmä Valtiokonttorille. Toimintavuoden aikana seurattiin ja pyrittiin arvioimaan monivaiheisen sote- ja aluehallintouudistuksen vaikutuksia sotainvalidi- ja puolisojäsenten kannalta. Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta Sotainvalidien sairas- ja veljeskotien pääosin hoitaman neuvontapalvelun toimivuus ratkaisee käytännössä, toteutuvatko sotainvalidien ja puolisojäsenten palvelut ja korvaukset. Liitto tuki neuvontaa tiedottamalla ja toimittamalla sotilasvammakorvauksia koskevaa aineistoa. Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 15 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvonnan tuella toteutettiin vuoden 2017 aikana 119 sotainvalidin asunnon korjausta. 8

9 4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliitossa on aina toimittu veljeshengessä. Vertaistuki on ollut kantavana voimana perustamisesta alkaen. Yhdessä oleminen on helpompaa, kun jäsenillä on yhdistäviä tekijöitä elämässään ja he voivat vaihtaa kokemuksiaan pitkän elämänsä ajalta. Iän karttuessa ja kunnon heiketessä kynnys osallistua yhteisiin tilaisuuksiin nousee. Virkistystilaisuuksilla ja muilla yhteen kokoavilla tapahtumilla on silti ollut tarvetta, sillä yksi jäsenkunnan ongelmista on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Nuoremmat tukijäsenet, toiminnanjohtajat ja osastojen muu väki on innostanut jäseniä mukaan tapaamisiin. Suomi 100 Veljeä ei jätetä Veljesliitto osallistui itsenäisyyden juhlavuoden viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan omalla kampanjallaan Veljeä ei jätetä. Sen myötä tavattiin lähes kaikki liiton jäsenet joko heidän kotonaan, yhteisissä tilaisuuksissa tai laitoksissa. Vierailuilla jäsenet saivat tervehdyskirjeen tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta. Kirjeessä muistettiin sotainvalidien työtä ja kiitettiin erikseen myös heidän rinnallaan olleita puolisoja. Vaasalaiset Gertrud ja Gunnar Norrman ilahtuivat toiminnanjohtajan vierailusta sekä mukana tulleista muistamisista. 9

10 Jäsenille lahjoitettiin liiton puolesta arkinen apuväline, kotimainen purkinavaaja sekä liiton että virallisella Suomi 100 -logolla varustettuna. Näiden lisäksi piirit hankkivat myös muita lahjoja. Vierailut saivat hyvää palautetta niin jäseniltä kuin vierailuja tekeviltäkin. Kampanja oli jonkin verran esillä paikallisissa medioissa, mutta isoimman näkyvyyden se sai syyskuussa, kun liiton lahjavalinta herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa ja nousi myös muutaman lehden sivuille. Kentällä oltiin aktiivisesti mukana valtakunnallisessa Villasukat veteraaneille -tempauksessa, jossa vapaaehtoiset kutoivat kaikille veteraanitunnuksen omaaville samanlaisia villasukkia. Veljeä ei jätetä -kampanjan vierailut meneillään Oulun veljeskodissa keväällä. Hengellinen työ Liiton hengellisen työn toimikunnassa toimi yksi sotainvalidi- ja yksi puolisojäsenten edustaja sekä viisi luottamuspappia. Toimikunta kartoitti kyselyllä luottamuspappien työskentelyä sotainvalidipiireissä ja -osastoissa, yhteistyötä paikallisten seurakuntien ja muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Toimikunta ja 12 muuta luottamuspappia kokoontuivat neuvottelupäiville Tampereella loka marraskuun vaihteessa pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä, vaihtamaan kokemuksia ja kuulumisia eri puolilta maata. Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheenjohtaja on Seppo Väätäinen. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin 28 seutukunnallista sekä alueellista kirkkopäivää eri puolilla maata. Tapahtumat keräsivät reilut osallistujaa. Muutamien kirkkopäivien kulut on maksanut muu taho, jolloin niistä ei ole välttämättä tullut tietoa Veteraanivastuulle. Yhteiset tapahtumat 10 Kansallinen veteraanipäivä Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Lahdessa teemalla Sinun veteraanipäiväsi. Din veterandag. Televisioituun pääjuhlaan osallistui noin henkilöä. Eri puolilla maata sekä veljes- ja sairaskodeissa järjestettiin kuntakohtaisia veteraanipäivän juhlia, jotka keräsivät hyvin lähialueidensa sotiemme veteraaneja.

11 Kansallinen veteraanipäivä Lahdessa keräsi ison yleisön. Sotainvalidipäivää vietettiin juhlavasti eri puolilla Suomea. Kanta-Hämeen piiri järjesti yhdessä perinneyhdistyksen kanssa Sotainvalidipäivän juhlan Koijärven nuorisoseuran talolla. Paikalla oli noin 140 henkilöä. Kuvassa kunniakerhon jäsenet Arvo Vähä-Pietilä (vas.), Kaisa Maasilta, Veikko Punakallio ja Erkki Ylöstalo. Sotainvalidipäivä Sotainvalidipäivänä liiton hallitus kävi laskemassa seppeleet Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle. Tämän jälkeen puolustusministeri Jussi Niinistö jakoi valtakunnalliset sotainvalidien ansioristit Ostrobotnian juhlasalissa. Tilaisuudessa presidentin kultainen kiekko luovutettiin Valtioneuvostolle, ja sen vastaanotti perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Sotainvalidipiirit puolestaan kutsuivat oman alueensa kunniakerhon jäsenet sotainvalidipäivänä tai muutoin järjestettyihin tilaisuuksiin. Liitto teki sisäministeriölle esityksen sotainvalidipäivän nimeämisestä liputuspäiväksi, mutta se ei johtanut tässä vaiheessa virallistamiseen. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon seminaari pidettiin Liittovaltuusto kokoontui samassa yhteydessä muun muassa valitsemaan liiton hallituksen kaudelle Kentän neuvottelupäivät järjestettiin Tampereella ja piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä yhdistettynä Valtiokonttorin neuvontapalvelupäiviin Helsingissä

12 5. Järjestö Säilytettävä toimiva organisaatio Liiton organisaatio on luotu palvelemaan jäseniä. Heidän lukumääränsä supistuminen ja muuttuvat tarpeensa näkyvät myös muutoksina liiton järjestörakenteessa. Sotainvalidiosastoja purkautui vuoden 2017 aikana 34, ja niiden jäsenet siirtyivät suoraan sotainvalidipiirien henkilöjäseniksi. Osastoja oli vuoden lopussa 157. Maakunnallisia sotainvalidipiirejä oli 18 ja lisäksi Ruotsin piiri. Viiden piirin alueella kaikki sotainvalidit ja puolisot olivat suoraan piirin jäseninä eikä osastoporrasta enää ollut. Muutoksien tarkoituksena on, että liiton ja sen jäsenyhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti jäsenkunnan hyväksi. Tämä edellyttää kuitenkin jäsensiteen säilyt tämistä sotainvalideihin ja puolisojäseniin sekä jatkossakin koko maan kattavaa toimivaa organisaatiota. Purkautuneiden osastojen vapaaehtoisista toimijoista iso osa on jatkanut sota invalidityötä tukijäseninä ja alueensa yhteyshenkilönä. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 15 toiminnanjohtajaa, joista 12 oli osa-aikaisia. Yhteinen toiminnanjohtaja oli Kanta-Hämeen ja Lahden piireillä sekä Suur-Savon ja Pohjois-Savon piireillä. Piirien tehtävä on vastata siitä, että jokaisesta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja vaikuttaa kuntiin tarvittavien palvelujen järjestämiseksi. Yhdessä neuvontapalvelun kanssa piirien tehtävänä on turvata, että jäsenet saavat lainsäädännön mukaiset korvaukset ja palvelut. Käytännön huoltotyö tehtiin edelleen sotainvalidipiirien ja osastojen voimin. Sotasokeat ry ja Aivoinvalidit ry jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Pääsihteeri ja Sotainvalidi-lehden päätoimittaja osallistuivat piirien neuvottelupäiville ja tekivät piirikäyntejä, joissa käsiteltiin organisaation sopeuttamista ja tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua. Sotainvalidipiirit purkautuvat siinä vaiheessa, kun sotainvalidien lukumäärä lähestyy kahtakymmentä. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. 65. liittokokous Helsingissä Veljesliiton 65. liittokokous järjestettiin Helsingissä Virallisia kokousedustajia oli paikalla 141, joista 25 oli sotainvalideja. Liittokokous oli ensimmäistä kertaa yksipäiväinen. Kokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi oikeustieteen kandidaatti Marja- Liisa Taipaleen. Liittokokouksen jälkeen Veljesliitto sai myös uuden pääsihteerin, kun Markku Honkasalo jäi eläkkeelle ja liiton pitkäaikainen lakimies Seppo Savolainen nimitettiin hänen seuraajakseen. Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin kaikille sotainvalideille oikeutta päästä tarvittaessa hoitoon sotainvalidien veljeskoteihin sekä muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Esille otettiin myös puolisoiden ja leskien kuntoutusmahdol lisuuksien parantaminen sekä liitossa alusta asti vallinneen veljesvastuun korostaminen: piirejä ja osastoja kannustettiin tukemaan vähävaraisten huoltotyötä myös yli piirirajojen. 12 Liittokokouksessa jaettiin Sotainvalidien Perinnejärjestön Vuosien tuki -kiertopalkinto. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti Varsinais-Suomen Perinneyhdistys kiitoksena aktiivisuudestaan.

13 65. liittokokous järjestettiin Helsingissä. Liiton entinen puheenjohtaja Juhani Saari ja uusi puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale kukitettiin liittokokouksen yhteydessä. Veljesliiton viestintä Viestinnän lähtökohta on muistuttaa suomalaisia sotainvalidien olemassaolosta ja siitä, miksi he ovat erilaisessa asemassa vammautumattomiin veteraaneihin verrattuna. Suurin osa ihmisistä ymmärtää eron, mutta puhuu silti pelkästään sotaveteraaneista. Sama koskee myös tiedotusvälineitä. Sotainvalidit ovat kuitenkin olleet hyvin esillä paikal lisissa ja valtakunnallisissa medioissa Suomen juhlavuonna. Liitosta on tiedotettu keväällä jäsenmääristä, veteraanipäivän alla paikallismedioita muistutettiin oman alueen sotainvalideista, kesäkuussa julkaistiin liittokokouksen kannanotto ja tiedote muutoksista liiton johdossa. Elokuussa puolestaan tiedotettiin sotainvalidipäivän ansioristien saajista. Itsenäisyyspäivän alla tiedotettiin valtakunnallisesti Veljesliiton osuudesta Suomen juhlavuoden vietossa ja sen hetkisestä sotainvalidijäsenten määrästä. 13

14 Viestinnässä jatkettiin yhteistyötä Sotiemme veteraanit -keräyksen kanssa. SOSTE:n Järjestö 100 kampanjassa Veljesliito oli esillä kuntoutuksen aloittajana maassamme. Veljesliitto liittyi syksyllä Twitteriin, jotta keskusteluun voitaisiin osallistua paremmin sekä herättää keskustelua liittoa koskevissa aiheissa. Käytössä on yhä oma Facebooksivu, ja nettisivuja on päivitetty säännöllisesti. Sisäistä viestintää hoidetaan säännöllisesti piirien toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille sähköpostitse toimitettavalla piiritiedotteella. Tällä pyritään varmistamaan tarvittaessa nopeakin tiedonkulku. Osastoille lähetettiin kesä- ja joulukuussa jäsenkirje ajankohtaisine liitteineen. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehti ilmestyi viisi kertaa, ja se oli yksi tärkeimmistä viestintäkanavista, joka tavoittaa jäsenet ja heidän asioitaan hoitavat omaiset. Vuoden viimeisen lehden painosmäärä oli Lehden teemoina olivat Yhdessä (Suomi 100), kansallinen veteraanipäivä, liittokokous, sotainvalidipäivä sekä Suomi 100. Muutoin sisällössä on huomioitu ikäihmisten arjen tukeminen, sotainvalidien ja puolisojen haastattelut, hyvinvointi sekä edunvalvonta ja ajankohtaiset asiat. Piireille on varattu kullekin sivu omaan käyttöön. Lisäksi lehdessä on ollut luottamuspappien kirjoittama hengellinen aukeama. Lehden tärkeimmät tekstit olivat myös ruotsiksi. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itse näisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry ja sen Sotiemme veteraanit -keräys. Keräys on ollut hyvin esillä Suomi 100 -juhlavuonna, ja se on omalta osaltaan oikaissut vääriä käsityksiä liittojen omaisuudesta. Näkyvyyttä on lisännyt mm. Tuntematon soti las -elokuvan näyttelijöiden osallistuminen keräyskampanjaan. Sotiemme veteraanit onnistui loppuvuodesta merkittävällä tavalla, kun se sai Me-säätiöltä euron lahjoituksen sotiemme veteraanien tukemiseen. Osa lahjoituksesta kohdistetaan avustajatoiminnan asiakasmaksuihin. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoi mien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveys ministeriön, seurakuntien, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiön, Tammenlehvän Perinneliiton ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muiden sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskun nan sekä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on edelleen ollut tarpeen. 14

15 Asiantuntijakollegio Kollegio kokoontui vuoden aikana kahdesti arvioimaan ja keskustelemaan muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista sotainvalidihuoltoon ja sotainvalidien veljeskotien tulevaisuuteen. Tärkeänä aiheena olivat myös sotainvalidien ja puolisojäsenten tarvitsemat palvelut ja niiden kehittämismahdollisuudet. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Yhteydenpitoa ruotsalaisten veteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana, samoin yhteistyötä ruotsalaisen Kungafonden-säätiön kanssa. Se muun muassa tukee Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. Liiton talous Liiton tuki kentälle Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi jouduttiin tukea kentälle supistamaan noin kolmanneksella vuonna Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli euroa ( euroa vuonna 2016). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Sillä on tuettu huoltotyön osana piiriorganisaation toimintaa ja piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annet tiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin, tärkeimpänä avustajatoiminta. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat euroa ( euroa) ja keskustoimiston kulut euroa ( euroa). Var sinaisen toiminnan kulujäämä oli euroa ( euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui kertomusvuonna, mutta oli aiempaa pienempää. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenille vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin euroa (0 euroa). Liitto on saanut jälleen lahjoituksia eri tahoilta, muun muassa Ant. ja Ida Wuorisen säätiöltä. Varainhankinnan tulos oli euroa ( euroa). Kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli euroa ( euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoidosta vastasi elokuuhun 2017 saakka kaksi pankkia konsultatiivisin sopimuksin. Tuon jälkeen on toiminnasta vastannut Evli-pankki yksin. Sijoitustoimintaa suunnitteli ja valvoi liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri 15

16 raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Toimintavuoden jälkipuoliskolla sopeutettiin toimintaa erilaisilla säästötoimenpiteillä vastaamaan supistunutta jäsenkuntaa ja liiton varallisuutta. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoihin tehtiin arvonpalautuksia euroa ( euroa) ja arvon alennuksia euroa ( euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli euroa ( euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna euroa ( euroa). Tulos vuodelta 2017 Poikkeuksellisena eränä hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta euroa ( euroa vuonna 2016). Liiton saamat yleisavustukset (Stea) olivat yhteensä euroa ( euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2017 yhteensä euroa ( euroa). 16

17 6. Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2017 HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki Markku Ranta, Uusikaarlepyy 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Veijo Saloheimo, Joensuu Erkki Kitunen, Akaa Jaakko Torppa, Kerava Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Lahdenperä, Tornio Jouko Sipilä, Kangasala Veikko Punakallio, Heinola Marja-Liisa Taipale, Helsinki Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuus ton jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki, 5.6. saakka Puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, Helsinki Varapuheenjohtaja Pertti Vuola, Mynämäki, saakka Varapuheenjohtaja Markku Ranta, Uusikaarlepyy Jäsenet 5.6. saakka Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Veikko Toivonen, Mäntsälä Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Heimo Purhonen, Salo 2. varajäsen Reino Lahtinen, Turku Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Matti Ponsi, Ylöjärvi 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere Jäsenet 6.6. alkaen Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Taisto Vanhapelto, Tuusula Varsinais-Suomen piiri: Heimo Purhonen, Salo 1. varajäsen Heikki Kiiski, Pöytyä 2. varajäsen Raimo Salonen, Loimaa Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Heikki Kujanpää, Hämeenkyrö 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere 17

18 Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Veikko Haimila, Lappeenranta Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Tauno Pitkänen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Erkki Rauhala, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Kari Airo, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Pyhtää Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Kyösti Tomperi, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Jussi Huttunen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Veikko Junttila, Nivala 2. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Pentti Jouppila, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla 18

19 Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Perinnejärjestö: Jari-Matti Autere, Oripää 1. varajäsen Hannu Reko, Forssa 2. varajäsen Tuija-Leena Juutilainen, Tampere Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Jarmo Lohi. 19

20 Toimintaa tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotain vali dityön ja -perinteen tukijär jestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Asiamies Pääsihteeri Markku Honkasalo Sotainvalidien Perinnejärjestö Vuosi 2017 oli Sotainvalidien Perinnejärjestön 24. toimintavuosi. Järjestön vuosikokous pidettiin Helsingissä. Paikalla oli 18 virallista kokousedustajaa ja edustettuna 11 perinneyhdistystä. Järjestöön kuului 20 perinneyhdistystä, joista yksi oli Ruotsissa, ja jäseniä oli Sotainvalidien Perinnejärjestö on yhteisöjäsenenä Tammenlehvän Perinneliitossa ja Sotainvalidien Veljesliitossa, ja Perinnejärjestön varapuheenjohtaja osallistui seuraajana Veljesliiton valtuuston kokouksiin. Perinneyhdistykset järjestivät yhdessä sotainvalidipiirien kanssa erilaisia tapahtumia liittyen sota invalidipäivään. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen esitti Perinnejärjestön tervehdyksen Sotainvalidien Veljesliiton liittokokouksessa 6.6. Lehtinen edusti vuoden aikana Perinnejärjestöä lukuisissa eri tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Perinnejärjestön hallitus Lasse Lehtinen, puheenjohtaja Jäsen Tauno Skogberg (Uusimaa) Jarmo Helttula (Varsinais-Suomi) Hannu Reko (Kanta-Häme) Tuija-Leena Juutilainen (Pirkka-Häme), varapj. Mikko Ruskeala (Lahti) Lyyli Vento (Kymi) Vilho Räihä (Pohjois-Pohjanmaa) Markku Tarvainen (Suur-Savo) Juha Koponen (Pohjois-Savo) Pertti Halonen (Kainuu) Varajäsen Heimo Yrjönsalo (Lohja) Perttu Salmi (Satakunta) Markku Kallinen (Keski-Pohjanmaa) Reijo Johansson (Pirkka-Häme) Tuula Söderlund (Helsinki) Martti Kukkonen (Pohjois-Karjala) Teemu Lintamo (Rannikko-Pohjanmaa) Marko Hakala (Etelä-Pohjanmaa) Pertti Koivunen (Sisä-Suomi) Jari-Matti Autere (Varsinais-Suomi), sihteeri 20 Taloudenhoitaja Kirjanpitäjä Marjo Kovanen

21 HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Fors Junior, Vöyri; Hakuli Unto, Lappeenranta; Hyvärinen Pertti, Joensuu; Järvenpää Eino, Tampere; Kaski Marja-Terttu, Seinäjoki; Laaksonen Jukka, Pori; Lahtinen Sakari, Keuruu; Löytömäki Aarne, Espoo; Malkki Otto, Mikkeli; Nieminen Heikki, Naantali; Nurminen Matti, Tampere; Pohjois-Savon Maanpuolustussäätiö; Pulkamo Ilmo, Rovaniemi; Rautiainen Arvo, Ristijärvi; Sternberg Karl-Erik, Naantali; Vanhala Arvi, Janakkala Sotainvalidien ansioristi Airisto Lenita, diplomiekonomi; Haatainen Tuula, kansanedustaja; Haikonen Päivi, sairaala-apulainen, Kyyhkylä; Haukio Jenni, valtiotieteiden maisteri; Helin Satu, toiminnanjohtaja Vanhustyön Keskusliitto; Hildebrandt Thomas, senior salkunhoitaja, Evli; Hokkanen Ossi, työfysioterapeutti, Kyyhkylä; Junttila Timo, kontra-amiraali, Puolustusvoimat; Kettunen Jaana, palveluvastaava, Kauniala; Koivunen Mirja, ylilääkäri, Porin sairaskoti Diavire; Koskimies Eija, osakesijoitusjohtaja, Evli; Kuusinen Marke, hoidonjärjestelijä, Kauniala; Kuustonen Mikko, taiteilija; Manninen Mirja, perushoitaja, Kyyhkylä; Marttila Pirjo, projektipäällikkö, SV:n Varsinais-Suomen piiri; Mattsson Kim, prikaatikenraali, Puolustusvoimat; Mäkelä Janne, sijoitusjohtaja, OP Varainhoito Oy; Paananen Eija, osastosihteeri, STM; Saikkonen Päivi, kokki, Kyyhkylä; Sajankoski Tuulevi, korvausratkaisija, Valtiokonttori; Savola Mikko, kansanedustaja; Siivola Anja, projektipäällikkö, SV:n Pohjois-Savon piiri; Siljama Tarja, palveluvastaava, Kauniala; Sydänmäki Raili, korvausratkaisija, Valtiokonttori Granlund Aili, Eura; Heikkilä Lasse, Kauniainen; Hiihtola Irma, Salo; Hiipakka Kyllikki, Isokyrö; Hyvönen Irma, Nilsiä; Häyry Tomas, Vaasa; Junttila Veikko, Nivala; Kallio Matti, Uusikaupunki; Kiljunen Seppo, Puumala; Kukkonen Martti, Kontiolahti; Lahtinen Veikko, Sysmä; Laine Auvo, Valkea koski; Laurila Arvo, Helsinki; Lehto-Tähtinen Auli, Loviisa; Majamaa Kaija, Hämeenkyrö; Mansner Marja, Lappeenranta; Mehto Toivo, Konnevesi; Oksa Kaisa, Forssa; Pihlajamäki Impi, Hämeenlinna; Porali Viktor, Leppävirta; Rautio Raimo, Tervola; Sahari Pekka, Loppi; Salminen Esko, Rauma; Saloheimo Tiina, Helsinki; Salonen Soili, Aura; Stenvall Bengt Gustaf, Tampere; Särkipaju Markku, Keminmaa; Tamminen Esko, Huittinen; Tumanto Kauko, Jyväskylä; Valtonen Viljo, Helsinki; Vanha pelto Taisto, Järvenpää; Vauhkonen Kalevi, Juva; Veijalainen Veikko, Imatra; Vento Risto, Kouvola; Väljä Kasperi Aukusti, Kauhajoki; Öhman Henrik, Malax Sotainvalidien ansioristien jakotilaisuus pidettiin Helsingissä sotainvalidipäivänä

22 Rouva Jenni Haukio vastaanotti sotainvalidien ansioristin varsinaisen jakotilaisuuden jälkeen. Ansioristin luovuttivat Marja-Liisa Taipale ja Seppo Savolainen presidentin linnassa Marskin Sotainvalidirahasto Aalto Pekka, Hämeenlinna; Aitto-oja Matti, Oulu; Ala-Heikkilä Niilo, Orivesi; Arraste Aimo, Lahti; Hirvenoja Yrjö, Joutsa; Häggvik Gunnar, Korsnäs; Kamunen Lauri, Kalajoki; Kastinen Eino, Ilomantsi; Laine Lauri Lennart, Rovaniemi; Lehtisaari Eino, Huittinen; Lille Ly, Tukholma; Lundell Mikko, Turku; Nieminen Unto Olavi, Mikkeli; Nurmilaukas Tapio, Luumäki; Sihvonen Mauri, Helsinki; Stenberg Harry, Lovisa; Talvitie Matti Kalervo, Ilmajoki; Väätti Heimo, Pyhäjärvi 22

23 Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, Helsinki P. (09) , faksi (09) keskuststo@sotainvalidit.fi, Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Markku Honkasalo 6.6. saakka Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Seppo Savolainen Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Tiedottaja Elina Ruuttila (hoitovapaalla) Tiedottaja Marja Kivilompolo Kassanhoitaja Mirja Luukkanen saakka Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli kahdeksan toistaiseksi voimassa olevassa työ suhteessa olevaa, joista kaksi oli osa-aikaisia ja yksi hoitovapaalla. Lisäksi oli yksi määräaikainen työsuhde. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON NIMEÄMÄT EDUSTAJAT LAITOSYHTEISÖISSÄ, JOIDEN HALLINNOSSA LIITOLLA ON ENEMMISTÖ Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Martti Kuivala Juha Laikari Kyyhkylä-säätiön hallitus Puheenjohtaja Markku Honkasalo Jäsenet: Vesa Ekroos Hannu Toivonen Arto Tauria Varajäsenet: Juhani Saari Katariina Kuurola Markku Tarvainen Seppo Savolainen 23

24 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot , ,00 Henkilöstökulut 0, ,71 Muut kulut , ,17 Kulujäämä , ,88 YHDISTYSTOIMINTA Tuotot , ,17 Henkilöstökulut , ,46 Stea:n kattamat kulut , ,00 Muut kulut , ,29 Kulujäämä , ,58 KESKUSTOIMISTO Tuotot , ,00 Henkilöstökulut , ,85 Stea:n kattamat henkilöstökulut , ,00 Henkilöstökulujen siirto , ,05 Poistot , ,64 Muut kulut , ,51 Kulujäämä , ,95 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,41 VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot , ,90 Henkilöstökulut , ,26 Muut kulut , ,14 Siirto rahastoon 0,00 0,00 Tuottojäämä , ,50 Tuotto- / kulujäämä , ,91 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,07 Kulut , , , ,42 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ , ,49 POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot , , , ,24 YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset , ,00 Ruotsin piirin osuus , ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,25 24 MUUT RAHASTOT Tuotot 594,72 593,70 Kulut 0,00 0,00 Siirto rahastoon/kauniala -594,72-593,70 Siirto rahastoon/tukia , , , ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,25

25 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite , , , ,14 Sijoitukset Kiinteistöt , ,76 Asunto-osakkeet , ,32 Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet , ,22 Muut osakkeet ja osuudet , ,40 Lainasaamiset , , , ,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot , ,75 Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni , ,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,99 Siirtosaamiset , , , ,81 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,40 25

26 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite , ,66 Huolto- ja tukirahasto , liite 1 0, ,23 Muut rahastot, liite , ,27 Tilikauden tulos, liite , , , ,75 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset 0, ,70 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,99 Siirtovelat , ,89 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,79 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,40 26

27 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa euroa (Vantaa euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Henkilökunnan lukumäärä v oli keskimäärin 25 (2016/28) Vakituisessa työsuhteessa oli heistä 24 (2016/27) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot , ,85 Lakisääteiset sosiaalikulut , ,32 Muut henkilöstösivukulut , , , ,68 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot , ,61 Vuokratuotot 8 508, ,51 Korkotuotot 2 540, ,84 Omaisuuden arvonmuutokset , ,91 Muut tuotot , ,20 Tuotot yhteensä , ,07 Kulut Vastikkeet , ,35 Muut hoitokulut , ,66 Omaisuuden arvonmuutokset , ,64 Kulut yhteensä , ,65 27

28 POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku , , , ,24 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Taide-esineet , ,10 Koneet ja kalustot , ,68 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Poistot , , , ,04 Tasearvo , ,14 Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo , ,80 Kirjanpitoarvo , ,13 Erotus , ,67 Sijoitusrahastot Markkina-arvo , ,86 Kirjanpitoarvo , ,09 Erotus , ,77 Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL , ,87 Veteraanivastuu ry , ,00 Muut siirtosaamiset , , , ,82 28

29 OMA PÄÄOMA Oma pääoma , ,66 Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto :stä , ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,25 Oma pääoma , ,41 Huolto- ja tukirahasto , ,23 Vähennys: Siirto omaan pääomaan , ,00 0, ,23 Muut rahastot Marskin rahasto ,83 Lisäys 0,00 Vähennys , , ,83 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto ,13 Lisäys 594,72 Vähennys 0, , ,13 Vilho Tukian rahasto ,31 Lisäys 0,00 Vähennys ,31 0, , , ,27 OMA PÄÄOMA , ,91 29

30 Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki , ,80 Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen , ,20 Muut siirtovelat , , , ,89 PAKOLLISET VARAUKSET Kaunialan tulevaisuusjärjestelyjen yhteydessä 0, ,70 annettu sitoumus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35

36 Sotainvalidien Veljesliitto Piiri Osastoja Sotainv. jäseniä Kuolleet Uusia päätöksiä Puolisoita Leskiä Tukijäseniä Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkka-Häme Lahti Kymi Satakunta Sisä-Suomi Suur-Savo Rannikko-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ruotsi Yhteensä Sotainvalidijäsenet Poistuma 23,0 % Puolisojäsenet Tukijäsenet Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 100 Sotasokeat 5 (puolisojäseniä 20)