Sotainvalidien. Veljesliitto. Krigsinvalidernas Brödraförbund ry.

Transkriptio

1 Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016

2 Taitto Leila Tarvainen / Unionimedia Kuvat Ilveskoti Juha Pesonen Jorma Taipale Marja Kivilompolo Painopaikka Hämeen kirjapaino 2017

3 Sisällys 1. Yleistä... 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Huolto... 5 Valtiovallalla ensisijainen vastuu Arjessa selviytyminen Avustajatoiminta Sotainvalidihoitolaitokset 3. Edunvalvonta... 8 Avopalveluja 10 prosentin sotainvalideille Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta 4. Veljesjärjestö Vertaistuki Hengellinen työ 5. Järjestö Säilytettävä vahva organisaatio Tapahtumat Ulkoinen viestintä Sotainvalidi-lehti Sisäinen viestintä Asiantuntijakollegio Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet... 18

4 1. Yleistä Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 75 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2016 alussa ja vuoden päättyessä Kertomusvuonna poistui joukostamme 665 sotainvalidia. Sota invalidien keski-ikä oli yli 92 vuotta. Sotainvalideista asuu kotona edelleen huomattava osa. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palvelua. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa ja vuoden lopussa Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 858 ja sotainvalidien leskiä Sotainvalideja Veikko Raussia Rämälästä sekä Arvo Pirhosta Lappeenrannasta haastateltiin Sotainvalidilehteen. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2016 alussa yhteensä tukijäsentä ja vuoden päättyessä Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan kuuluvan. * * * * 4 Kertomusvuonna Veljesliitto jatkoi tiedotustaan 75-juhlavuoden teemalla Sotainvalidit edellä käyden vammoista huolimatta.

5 2. Huolto Valtiovallalla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu sotainvalideista on ollut ja on valtiolla. Veljesliitto jatkoi kertomusvuonna ponnisteluja kaikkien sotainvalidien saamiseksi sotavammaprosentista riippumatta kunnan järjestämien avopalvelujen ja niissä tapauksissa, joissa kotona asuminen ei enää järkevin tukitoiminkaan onnistu, myös kodinomaisen laitoshoidon palvelujen piiriin. Vuoden 2017 alusta myös 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit pääsivät avopalveluiden piiriin. Arjessa selviytyminen Sotainvalidit sekä puolisot ja lesket tarvitsevat arjessa selviytyäkseen kotiinsa erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä merkitsee toimintakyvyn heikentymistä. Myös vaikeissa tilanteissa kotona asuminen usein kuitenkin onnistuu, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua aika ajoin jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa kotona selviytymistä. Liiton huolto- ja tukirahaa sekä lisätukea on vuodesta 2008 suunnattu etupainotteisesti jäsenkunnalle. Tukea on jaettu piireille jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Sitä on voitu käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, jäsenten arjessa selviytymisen aut tamiseen niin kotona kuin laitoksissa, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon ja kuljetuspalveluihin. Sotainvalidien määrän vähetessä myös liiton varallisuus on pienentynyt suunnitellusti. Kentälle jaettavaa tukea jouduttiin pienentämään kertomusvuonna noin neljänneksellä. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tukevat lisäksi muun muassa avustajatoiminta-, asuntojen korjausneu vonta- ja Palvelu-tv-hankkeet. Sotainvalidipiirit ja -osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidihuoltoa ja jäsenpalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona selviytymistä tarjoamalla heille lähinnä kodinhoidollisia tukipalveluita. Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille motivoivaa työtä ja sen ohessa mahdollisuuden kouluttautua. Vuoden 2016 aikana avustajana työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 257 avustajaa ja yhteensä avustajien työsuhteita oli 448. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. Liitto tuki lisäksi neljällä eurolla tunnilta sotainvaliditalouksissa tehtyä työtä. Avustajien työtä organisoi 13 aluehanketta, joiden hallinnosta vastasivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen, Pohjois-Karjalan, Pohjois- 5

6 Porissa avustajatoiminnan Sinikka Lehto-Talonpoika auttaa Signe Peltosta jouluvalmisteluissa. Savon ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän, Porin ja Tornion veljeskodit. Keski-Pohjanmaalla toimintaa hoiti sotaveteraanipiiri ja Lohjalla Apuomena ry. Aluehankkeet saivat työllisyyspoliittista projektitukea lukuun ottamatta Pohjois- Savoa ja Etelä-Pohjanmaata. Hanketuen päättyminen vuoden lopulla vähensi toimintaa Varsinais-Suomessa ja katkaisi sen kokonaan Pohjois-Karjalassa. Veljesliiton tukihanke ja sen ohjausryhmä koordinoivat valtakunnallisesti toimintaa ja siihen suunnattua tukea. Projektijohtaja Eija Kilgastin siirryttyä elokuussa toisen työnantajan palvelukseen jaettiin hänen tehtävänsä ohjausryhmän puheenjohtajana toimivan liiton lakimiehen, aluehankkeiden projektipäälliköiden ja liiton keskustoimiston kesken. Tukihanke järjesti kahdet projektihenkilöstön neuvottelupäivät. Vuonna 2016 alkaneen hankekauden Sotainvalidien Avustajatoiminta Työllisyyttä yritysyhteistyöllä uusina elementteinä ovat muun muassa opinnollistaminen, henkilökohtaisen avustajan koulutuksen toteuttaminen oppilaitosyhteistyönä sekä yritysyhteistyösopimukset avustajien jatkotyöllistymiseksi yrityksiin työsuhteen jälkeen. Vuoden 2017 alussa toteutuviin työllisyysmäärärahojen ja palkkatuen muutoksiin pyrittiin vaikuttamaan muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liitolla oli edustaja työ- ja elinkeinoministeriön välityömarkkinoita koskevassa epävirallisessa työryhmässä. Valtion vuonna 2016 tekemät päätökset siirtävät palkkatuen painopisteen yrityksiin ja kolmas sektori saa sitä aiempaa vähemmän tai suuruudeltaan pienempänä. Avustajatoiminnan tueksi saatiin avustuksia Veteraanivastuulta euroa, Kaatuneiden Muistosäätiöltä euroa sekä rosvopaistitapahtumien arpajaismyynnistä kertynyt tuotto euroa. Sotainvalidien Veljesliiton harkinnanvaraisella tuella voitiin muun muassa jatkaa avustajien työsuhteita niillä alueilla, joilla palkkatukirahat olivat loppuneet tai siihen oikeutettuja sopivia työntekijöitä ei löytynyt. Veljesliiton kokonaistuki avustajatoiminnalle oli euroa. 6 Toimintavuoden päättyessä avustajatoiminnan asiakkaista 6,0 % oli sotainvalideja ja 33,1 % sotainvalidien puolisoita tai leskiä, yhteensä Vuoden aikana avustajatoiminnassa tehtyjä tunteja oli , joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille tehtiin , mikä on 42,7 % kaikista tehdyistä tunneista. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina ja heidän puolisoitaan ja leskiään

7 Sotainvalidihoitolaitokset Veljesliiton tehtävä on varmistaa entisten omien laitosten sekä sairas- ja veljeskotien tule vissa järjestelyissä, että sotainvalidit ja muut veteraanit ovat niissä edelleen ensisijaisia potilaita ja asiakkaita niin kauan kuin he näiden laitosten palveluja tarvitsevat. Tulevissa sote-ratkaisuissa on tärkeää, että veljeskotien kuntoutuksen osaaminen saadaan hyödynnettyä. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton, Hokulin, toimintaan. Kaunialan sotavammasairaalassa toimintaa jatkettiin yhdessä kiinteistön nykyisin omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista vuoden 2016 loppuessa Veljesliitto omisti edelleen 55 % ja Vantaan kaupunki 45 %, ja Veljesliiton nimeämillä edustajilla on enemmistö yhtiön hallituksessa. Veljesliitto vastaa osaltaan Kaunialan Sairaala Oy:n vuokrasta, mikäli yh-tiön oma toiminnallinen tulos ei riitä sen kattamiseen. Hoitopaikkoja luovutetaan Vantaan kaupungin kanssa erikseen sovitun aikataulun mukaisesti kaupungin käyttöön. Vuoden 2017 alussa Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus oli 180 paikkaa noin 200 hoitopaikasta. Paikkojen siirtoa Vantaalle on joustavasti viivytetty. Liitto neuvottelee Vantaan kanssa Kaunialan tulevaisuudesta uusissa sote-ratkaisuissa. Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin yhdessä perustama Kyyhkylä-säätiö. Sen hallituksessa liiton nimeämillä edustajilla oli edelleen enemmistö. Kyyhkylä-säätiö varmistaa sääntöjensä tarkoituspykälän mukaisen sotainvalidien ja muiden veteraanien hoidon mahdollisimman pitkään uusia asiakasryhmiä ja toimintamuotoja etsimällä. Myös Mikkelissä käydään kaupungin kanssa neuvotteluja Kyyhkylän tulevaisuudesta ottaen huomioon tulevat sote-ratkaisut. Kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaa Kyyhkylän Kartano Oy. Mikkelin kaupungin omistama Naistinki Oy osti kertomusvuonna koko osakekannan Kiinteistö Oy Kyyhkylästä, joka ylläpitää Rustholli-hotellia. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy ylläpitää Veljesliiton Kouvolan osastolta säätiölle siirtynyttä Haanojan palvelukeskusta. Hämeenlinnassa sijaitsevan Ilveskodin pihalla on tasapainopuisto. Tasapainon ylläpitäminen on ikäihmisille tärkeää, ja siihen panostetaan useissa veljeskodeissa. 7

8 3. Edunvalvonta Avopalveluita 10 prosentin sotainvalideille Liiton pitkäaikainen tavoite toteutui, kun presidentti vahvisti sotilasvammalain muutoksen, jonka perusteella myös 10 prosentin sotainvalidit tulevat valtion korvaamien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen piiriin lukien. Osana näiden palvelujen monivaiheista laajentumista pääsivät Ruotsissa asuvat 15 prosentin sotainvalidit vuoden 2016 alusta palvelujen piiriin. Toimintavuoden päättyessä on siis kaikilla Suomessa ja Ruotsissa asuvilla elinkorkoa saavilla sotainvalideilla oikeus maksuttomiin kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluihin. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan uudistuksen kustannuksiksi on arvioitu 4,7 milj. euroa ja palveluihin oikeutettuja 10 prosentin haitta-asteen sotainvalideja on noin 600. Veteraaniliittojen valtuuskunnan edustajat Seppo Savolainen, Matti Louekoski, Erkki Heikkinen, Juhani Saari, Tero Tuomisto ja Markku Seppä tapasivat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan. 8

9 Edunvalvonnassa huolenaiheeksi nousi myös hallitusohjelman liitteeseen kirjattu sotilasvammakorvausten indeksileikkaus. Liitto oli asiasta yhteydessä poliittisiin päättäjiin ja vuoden 2017 alusta korvauksiin tehdään tel-indeksin mukainen korotus ilman leikkauksia. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksen laajentamiseksi tehtiin esitys sosiaalija terveysministeriölle. Pääsyedellytyksiin saatiinkin muutos, joka antaa vuonna 2017 myös 30 ja 35 prosentin sotainvalidien leskille mahdollisuuden hakea puolisokuntoutusta. Samalla poistui sotainvalidin kuolinvuotta koskenut rajoitus. Yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa liiton edustajat kävivät tapaamassa peruspalveluministeri Juha Rehulaa kesällä ja alkusyksyllä heti tuoreeltaan uutta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilaa sekä eduskunnan kokoonnuttua syyskuussa eduskuntaryhmiä. Valtioneuvoston asettaman Rintamaveteraaniasian neuvottelukunnan kautta pyrittiin valtion talousarvioon esitettävien määrärahojen lisäksi vaikuttamaan myös avustajatoiminnan jatkon turvaamiseksi. Liitto seurasi sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelua sekä antoi asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Tavoitteeksi määriteltiin myös, että sotainvalidipiirit yhdessä veljeskotien kanssa olisivat yhteydessä maakuntien muutosjohtajiin sotainvalidien palvelujen tason ja laajuuden turvaamiseksi uudistuksien yhteydessä. Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta Sotainvalidien sairas- ja veljeskotien pääosin hoitamalla neuvontapalvelulla on ratkaiseva merkitys sotainvalidi- ja puolisojäsenten tarvitsemien palvelujen ja muun lakisääteisen huollon toteutumisen kannalta. Ikääntymisen vuoksi vain harva sotainvalidi tai leski kykenee enää itse hoitamaan sotilasvammakorvaus- tai muita sosiaaliturva-asioita. Sotainvalidiosastoilla ja erityisesti sotainvalidipiireillä on merkittävä rooli sotainvalidien vanhuudenhuollon turvaamisessa ja kunnallisia palveluja koskevassa edunvalvon nassa. Liitto tuki neuvontapalvelua tiedottamalla ja toimittamalla sotilasvammakorvauksia koskevaa aineistoa. Veljesliitto pitää tärkeänä, että neuvontapalvelu jatkuu myös vuoden 2017 jälkeen. Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 15 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvojien tuella toteutettiin vuoden 2016 aikana 202 sotainvalidin asunnon korjausta. Näiden lisäksi remontoitiin myös sotainvalidien leskien asuntoja. 9

10 4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliiton kolmas tukipilari, veljesjärjestötoiminta, on perustunut aina vertaistukeen jo vuosikymmeniä aiemmin kuin tämä termi keksittiin. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän omaisistaan. Vuosikymmeniä jatkunut vertaistuen merkitys näkyy muun muassa siinä, että sotainvalidien eliniän ennuste on ollut pidempi kuin muilla samanikäisillä miehillä. Virkistys- ja muiden tilaisuuksien, matkojen ja retkien suunnittelusta ja toteutuksesta osastoissa ja piireissä ovat pääosin vastanneet nuoremmat tukijäsenet. Veljeshenki jatkuu nyt nuorempien sukupolvien tukemana vahvana kaikessa tässä toiminnassa. Ikääntyvän jäsenkunnan yhtenä ongelmana on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Yhteiset tilaisuudet tuovat tärkeää piristystä sotainvalidien ja puolisojen arkeen. Tässä ovat Suur-Savon piirin boccia-kisojen voittajat Pirkko Luukkola, Risto Moilanen ja Sirkka Hotti Pieksämäeltä. 10

11 Hengellinen työ Liiton hengellisen toiminnan johdossa on hallituksen nimeämä hengellisen työn toimikunta. Siihen kuuluu yksi sotainvalidi ja yksi puolisojäsenten edustaja sekä viisi luottamuspappia. Hengellinen toiminta sotainvalidien ja heidän puolisoittensa ja leskiensä parissa on ollut runsasta. Sotainvalidipiirit järjestävät edelleen perinteisiä omia hengellisiä tilaisuuksia. Runsaimmin on osallistuttu sotiemme veteraanien seutukunnallisiin kirkkopäiviin eri puolilla Suomea. Sotainvalidi-lehden jokaisessa numerossa on julkaistu hengellisen toiminnan aukeamaa. Veljesliiton piirien luottamuspapit kokoontuivat loka-marraskuun vaihteessa Tampereella yhteisille neuvottelupäiville. Vieraina olivat teol.lis. Matti-Pekka Virtaniemi, professori Marja Jylhä, Tampereen piispa Matti Repo ja emeritusarkkipiispa Jukka Paarma. Päivillä keskusteltiin liiton hengellisen työn tulevaisuudesta. Keskustoimisto vastasi luottamuspappien neuvottelupäivien käytännön järjestelyistä. Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheen - johtajana oli Kymen piirin luottamuspappi Matti Tuomisto alkuvuodesta, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Väätäinen. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin 32 seutukunnallista kirkkopäivää eri puolilla maata. Päivät kokosivat yhteensä reilut osallistujaa. Veteraanivastuu ry on voinut kirkkohallituksen myöntämien kolehtivarojen avulla tukea näiden päivien järjestelyjä. Hengelliset tilaisuudet kokoavat veteraanipolven edustajia yhteen. Kuvassa Mikkelin tuomiokirkko 11

12 5. Järjestö Säilytettävä vahva organisaatio Veljesliiton omaa organisaatiota supistetaan hallitusti liittokokouspäätösten mukaisesti. Liiton ja sen jäsen yhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti jäsenkunnan hyväksi heidän elinaikanaan. Liiton organisaatio pidetään vahvana ja toimintakykyisenä. Vuoden lopulla Veljesliitolla oli edelleen 19 sotainvalidipiiriä, joista yksi toimii Ruotsissa. Viidessä piirissä on käytössä säännöt, joiden mukaan piirin jäseninä on pelkästään henkilöitä. Lopuilla neljällätoista piirillä voi omien sääntöjensä mukaan olla sekä osastoettä henkilöjäseniä. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 16 piirien toiminnanjohtajaa, joista 13 oli osaaikaisia. Tavoitteena on ollut turvata tehtävien joustava hoitaminen palkattujen toimihenkilöiden määrän vähitellen supistuessa samalla kun jäsenkunta ja yhdistysten määräkin vähenevät. Vuodenvaihteessa tapahtui ensimmäinen kahden piirin yhdistyminen : Kanta-Hämeen ja Lahden piirit jatkavat itsenäisinä, mutta niillä on yhteinen toiminnanjohtaja. Vastaavia yhdistymisiä on suunnitteilla myös muualla. Piirien tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisesta piirin alueella asuvasta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja että jokainen jäsen saa lainsäädännön hänelle turvaamat etuudet ja palvelut. Piirit huolehtivat myös osastojensa toimintaedellytyksistä. Varsinainen jäseniin ja puolisojäseniin kohdistuva huolto- ja tukityö tehdään edelleen paikallisosastoissa ja -piireissä. Osastoja oli vuoden loppuessa 191, joten 36 osastoa purkautui kuluneen vuoden aikana. Sotainvalidiosastojen hiljalleen purkautuessa sotainvalidi-, puoliso- ja tukijäsenet ovat siirtyneet naapuriosastojen tai suoraan sotainvalidipiirien jäseniksi. Näin sotainvalidipiirien tehtävät ja vastuut kasvavat. 12 Tukijäsenet tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä sotainvalidien parissa. Elvi Karppinen on tuttu näky Aili ja Eero Ruottisen kotona Mikkelin osaston veljes tukitoiminnan kautta.

13 Työhön tarvittavat voimavarat on kyetty turvaamaan. Sotasokeat ry. ja Aivoinvalidit ry. jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Liiton pääsihteeri ja lakimies ovat tehneet piirikäyntejä, joissa on käsitelty piirien organisaation sopeuttamista sekä tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnitelmia. Kun aikanaan myös sotainvalidipiirissä sotainvalidijäsenten määrä on enää parikymmentä (20), purkautuu myös piiri. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Tapahtumat Kansallisen veteraanipäivän tapahtumat Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Oulussa teemalla Vastavirtaan nousee lohen suku. Kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin päätapahtuman lisäksi lukuisia paikallisia tilaisuuksia eri puolilla maata mm. sotainvalidien veljeskodeissa. 73. Sotainvalidien viikko Liiton hallitus päätti lopettaa Sotainvalidiviikon vieton ja siirtyä viettämään Kansallista sotainvalidipäivää liiton vuosipäivänä 18. elokuuta. Viimeistä Sotainvalidiviikon juhlaa vietettiin näyttävästi Kymen piirissä ja se sai myös valtakunnallista huomiota. Kunniakerho Liiton hallitus kutsui kunniakerhon koolle poikkeuksellisesti liiton vuosipäivänä, Kansallisena sotainvalidipäivänä 18. elokuuta Paikalla oli 28 kunniakerhon jäsentä (27 sotainvalidijäsentä) kerhossa oli elossa 127 jäsentä, joista kolme on kunniakerhon kutsumia ei-sotainvalideja. Aluksi vietettiin hiljainen hetki edellisen kunniakerhon kokouksen jälkeen joukosta poistuneiden 33 kerhon jäsenen muistolle. Kerhon Kunniakerho kokoontui yhteen viimeistä kertaa 18. elokuuta Helsingissä. Kokouksen jälkeen osallistujat kuuntelivat historioitsija Vesa Määtän mielenkiintoisen esitelmän kenraali Oeschista. 13

14 puheenjohtajan eli oltermannin tehtävään valittiin edelleen yksimielisesti Erkki Kitunen Akaasta ja varapuheenjohtajaksi Pekka Tiilikainen Helsingistä (, syksy 2016). Kokous hyväksyi kunniakerhon sääntömuutosesityksen, jonka mukaan tämä kokous olisi viimeinen kunniakerhon valtakunnallinen kokous. Jatkossa kunniakerhon jäsenten huomioiminen siirtyisi sotainvalidipiirien hoidettavaksi. Aloite muutokselle oli tullut kunniakerhon jäseniltä ja perusteluina esitettiin mm. iäkkäiden kunniakerholaisten pitkät, rasittavat matkat Helsinkiin. Kokouksen jälkeen historioitsija FT Vesa Määttä piti alustuksen aiheesta Kenraali Oesch. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon perinteinen seminaari pidettiin Helsingissä. Liittovaltuusto kokoontui samassa yhteydessä. Piirien ja kaupunkiosastojen toiminnanjohtajien ja muiden toimihen kilöiden neuvottelupäivät pidettiin Tampereella. Piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä järjestettiin Helsingissä. Toiminnanjohtajien ja isojen kaupunkiosastojen toimistonhoitajien koulutuspäivä järjestettiin Vantaalla. Veljeskotipäivät järjesti veljeskoti Hoiku Kotkassa ja Haminassa Nämä hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton (Hokuli) veljeskotipäivät järjestettiin 26. kerran. Avustajatoimintaprojektin alueellisten projektipäälliköiden ja käytännön avustajatehtävissä toimivien henkilöiden koulutustoiminta jatkui eri puolilla maata. Keskustoimiston henkilökunnan tyky-päivää vietettiin Linnanmäellä. Pasilan veteraani- ja perinnejärjestöjen toimistoissa työskentelevä henkilökunta vietti yhteistä pikkujoulua Pasilan toimitiloissa. Ulkoinen viestintä Ulkoisella viestinnällä pyrimme varmistamaan, että ihmiset muistavat, että sotainvalideja on vielä elossa. Haluamme kertoa, mitä haavoittuminen on sotainvalideille tarkoittanut ja kuinka he ovat siitä huolimatta jatkaneet elämäänsä. Sotainvalidit ovat olleet hyvin esillä paikallismedioissa esimerkiksi keväällä, kun liitto on tiedottanut alueellisesti sekä valtakunnallisesti sotainvalidien ja puolisojäsenien määrästä. Viestinnän puolella on valmistauduttu myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen Veljesliiton omalla kampanjalla Veljeä ei jätetä. Tarkoituksena on tavata kaikki jäsenet, antaa heille pieni arkinen apuväline muistoksi sekä luovuttaa tasavallan presidentin sekä hänen puolisonsa tervehdyskirje. Liitto on yhä mukana Facebookissa omalla sivullaan. Muita sosiaalisen median kanavia ei ole tässä vaiheessa koettu tarpeelliseksi ottaa käyttöön. Veljesliiton nettisivut uudistettiin. Tämän myötä sivut näyttävät tuoreemmilta, tieto on helpommin löydettävissä ja sivuja on helpompi muokata ja päivittää. Veljesliiton tiedottaja Elina Ruuttila jäi äitiysvapaan jälkeen syyskuussa 2016 hoitovapaalle, ja hänen sijaisenaan jatkoi Marja Kivilompolo. 14

15 Sotainvalidit.fi-sivusto on uusittu. Uudistuksessa haluttiin panostaa käytettävyyteen ja siihen, että etsitty tieto löytyisi helposti. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehden päätoimittajuus siirtyi pääsihteeri Markku Honkasalolle. Lehteen ei tehty isoja muutoksia vaan se ilmestyi tuttuun tapaansa viidesti vuodessa ja sisälsi juttuja edunvalvonnasta, arjessa selviämisestä, hyvinvoinnista, hengellisyydestä sekä sotainvalidien ja puolisojen haastatteluja. Lehdessä aloitettiin juttusarja, jossa esitellään kaikki veljes- ja sairaskodit. Sarja jatkuu vuonna Lehti on yksi tärkeimmistä viestintäkanavista jäsenille päin. Hyödyllistä tietoa siitä saavat myös omaiset, joille tarjottiin mahdollisuus tilata oma lehti veloituksetta. Lehden painos oli vuonna 2016 noin Sisäinen viestintä Veljesliiton sisäisen viestinnän tarkoitus on varmistaa, että kaikilla organisaatiossa toimivilla on ajantasaista tietoa liitosta ja sen toiminnasta asioista, joita hän tarvitsee työtehtäviensä hoitamisessa. Tiedotusta on hoidettu noin kerran kuussa lähetetyillä piiri tiedotteilla, joihin on koottu ajankohtaisia asioita. Osastoille lähetettiin keskustoimistosta yhteistä postia kahdesti. Sisäisen viestinnän kannalta tärkeitä olivat myös kentän sekä toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, joiden aikana ajatuksia on ollut helppo vaihtaa, kun kaikki ovat olleet koossa. Sisäistä viestintää on pyritty parantamaan myös nettisivujen uudistamisessa parantamalla työntekijöiden käyttöön tarkoitettua extranettiä, jossa kokeilussa on myös keskustelualue. Keskustelualueesta kuitenkin luovutaan, jos se ei osoittaudu tarpeelliseksi. 15

16 Asiantuntijakollegio Hallitus nimesi liiton asiantuntijakollegion, jonka tehtävänä on pohtia ja suunnitella sotainvalidihuollon haasteita toiminnan viimeisinä vuosina, mitä annettavaa Veljesliitolla on vielä muulle yhteiskunnalle, sotainvalidien erityishuoltoa sote-myllerryksessä, veljeskotien tulevaa roolia sote-suunnitelmissa, puolisojäsenistä, erityisesti leskistä huolehtimista ja miten säilytetään Veljesliiton brändi kirkkaana loppuun saakka. Kollegion jäseniksi nimettiin työmme tukijoita eri aloilta. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Liiton keskustoimisto on Helsingin Itä-Pasilassa yhteisissä tiloissa muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Rahaautomaattiyhdistys on maksanut avustuksena valtiovallan lupaaman vuokratuen. Liiton Helsingin ja Uudenmaan piirit toimivat keskustoimiston yhteydessä. Pasilan tiloja isännöi veteraanien yhteistä perinnetyötä varten perustettu Tammenlehvän Perinneliitto ry. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoi mien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveys ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kirkkojen, Raha-auto-maattiyhdistyksen, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiö Ortonin, Tammen lehvän Perinneliitto ry:n ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muidenkin sota invalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskun nan ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on loppuun saakka tarpeen. Presidentin Kultainen kiekko myönnettiin kertomusvuonna Kansaneläkelaitokselle. Kiekko luovutettiin Sotainvalidipäivänä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälälle. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. MVJ:n uutislehdessä julkaistiin liiton puheenjohtajan toimittamaa aineistoa sotainvalideista ja Veljesliitosta. Yhteydenpitoa ruotsalaisten ja virolais ten vapaaehtoisten ja heimoveteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyötä on jatkettu myös ruotsalaisen Kungafondensäätiön kanssa. Se tukee mm. Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. 16

17 Liiton talous Liiton tuki kentälle Tuki kentälle kyettiin vielä vuonna 2015 pitämään korkealla tasolla, mutta varojen vähenemisen vuoksi tukea jouduttiin vuonna 2016 supistamaan noin neljänneksen edellisvuodesta. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli euroa ( euroa vuonna 2015). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Liiton lisätuki ja kotona selviytymisen tuki pienenivät ratkaisevasti. Huolto- ja tukirahalla on tuettu huoltotyön ohella myös piiriorganisaatiota ja piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annettiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin tärkeimpänä avustajatoimintahanke. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat euroa ( euroa) ja keskustoimiston kulut euroa ( euroa). Var sinaisen toiminnan kulujäämä oli euroa ( euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui myös kertomusvuonna aiempaa pienempänä. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenistölle vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia ei kertomusvuonna saatu. Liitto on saanut jälleen lahjoituksia eri tahoilta, muun muassa Ant. ja Ida Wuorisen säätiöltä. Varainhankinnan tulos oli euroa ( euroa). Tuotto- / kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli euroa ( euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoito on jaettu kahden pankin kesken konsultatiivisin sopi muksin. Sijoitustoimintaa suunnittelee ja valvoo liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoja kirjattiin vuonna 2016 vuoden viimeisen päivän arvoilla ylös euroa ( euroa) ja alaskirjauksia oli euroa ( euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli euroa ( euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna euroa euroa). Tulos vuodelta 2016 Poikkeuksellisena eränä hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta euroa ( euroa vuonna 2014). Liiton saamat yleisavustukset (Ray) olivat yhteensä euroa ( euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2016 yhteensä euroa ( euroa). 17

18 6. Liitteet Toimintaamme tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotain vali dityön ja -perinteen tukijär jestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Edellisten vuosien tapaan säätiö rahoitti myös Sotainvalidien Veljesliiton kunniaker hon toimintaa. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Asiamies Pääsihteeri Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Sotainvalidien Perinnejärjestön vuosikokous pidettiin Makuravintolassa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana oli Markku Honkasalo ja paikalla oli 18 virallista kokousedustajaa edustaen 12 perinneyhdistystä. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin edelleen kirjailija Lasse Lehtinen. Vuosikokouksessa valittiin hallitukseen 10 varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet vuoden 2015 vuosikokouksessa hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaisesti. Järjestön varapuheenjohtaja oli Tuija-Leena Juutilainen ja hallituksen sihteeri Jari-Matti Autere ja hallituksen ulkopuolinen taloudenhoitaja Marjo Kovanen. 18

19 Sotainvalidien Perinnejärjestön vuosikokous pidettiin kesäkuussa Helsingissä. Perinnejärjestö ja Veljesliitto järjestivät yhdessä ensimmäisen sotainvalidipäivän Helsingissä Holiday Inn Pasilassa. Päivän ohjelmaan kuului Veljesliiton kunniakerhon kokous, juhlaesitelmä ja juhlalounas. Lisäksi samana päivänä oli Veljesliiton ansioristien jakotilaisuus. Juhlaesitelmän piti filosofian tohtori Vesa Määttä aiheenaan kenraali K.L. Oesch. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen edusti vuoden aikana Perinnejärjestöä lukuisissa tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Vuoden aikana perustettiin yksi uusi perinneyhdistys, Sotainvalidien Pohjois-Savon Perinneyhdistys. Kertomusvuoden aikana maassamme oli 19 järjestöön kuuluvaa perinneyhdistystä ja yksi Ruotsissa. Perinneyhdistyksissä oli 1200 jäsentä. Sotainvalidien Perinnejärjestö on yhteisöjäsenenä Tammenlehvän Perinneliitossa ja Sota invalidien Veljesliitossa ja Perinnejärjestön varapuheenjohtaja osallistui seuraajana Veljesliiton valtuuston kokouksiin. Perinnejärjestön kotisivut uusittiin Veljesliiton kotisivujen uusimisen yhteydessä ja sivuja päivitettiin. Sihteeri lähetti perinneyhdistyksille vuoden aikana neljä tiedotetta. Perinneyhdistysten jäsenet saivat jäsenetuna Sotainvalidi-lehden, jonka tilausmaksut maksoi Veljesliitto. 19

20 Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2016 Liiton puheenjohtaja Juhani Saari Liittovaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Vuola HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki Markku Ranta, Nykarleby 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Veijo Saloheimo, Joensuu Erkki Kitunen, Akaa Jaakko Torppa, Kerava Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Lahdenperä, Tornio Jouko Sipilä, Kangasala Veikko Punakallio, Heinola Marja-Liisa Taipale, Helsinki Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. Hallituksen jäsenet vasemmalta Heikki Moilanen, Marja-Liisa Taipale, sotainvalidi Antti Västi, sotainvalidi Erkki Kitunen, Lasse Lehtinen, Juha Laikari ja Jouko Sipilä. 20

21 LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki Varapuheenjohtaja Pertti Vuola, Mynämäki Jäsenet Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Veikko Toivonen, Mäntsälä Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Heimo Purhonen, Salo 2. Reino Lahtinen, Turku Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Matti Ponsi, Ylöjärvi 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Veikko Haimila, Lappeenranta Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi 21

22 Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Tauno Pitkänen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Erkki Rauhala, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki 22

23 LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Jarmo Lohi. HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Ala-Orvola Eero, Vesilahti; Auranen Sauli, Urjala; Holmlund Krister, Vaasa; Huttunen Pekka, Lappeenranta; Issakainen Kauko, Mikkeli; Kangasmaa Lauri, Tampere; Lipponen Sakari, Kemi; Mäkelä Alpo, Jyväskylä; Rauma Kalevi, Kaustinen; Reinikka Aarne, Helsinki; Rytilä Aaro, Helsinki; Suomi Martti, Salo; Suuperko Toivo, Sastamala; Tikkaoja Matti, Ilmajoki; Torppa Jaakko, Tuusula; Troupp Johanna, Kuopio; Vesala Taito, Helsinki; Vuola Pertti, Mynämäki Sotainvalidien ansioristi Arkipiispa Leo; Autere Jari-Matti, toiminnanjohtaja, SV:n Varsinais-Suomen piiri; Elomaa Ritva, kansanedustaja; Haglund Carl, kansanedustaja; Hakkarainen Tellervo, hieroja, Kyyhkylä; Hietanen Jarmo, toiminnanjohtaja, Kaatuneitten Omaisten Liitto; Hirviniemi Esko, puheenjohtaja, SV:n Keski- Pohjanmaan piiri; Holopainen Pekka, toiminnanjohtaja, Tammenlehvän Perinneliitto; Hoppu Tuomas, FT; Huusko Harri, johtaja, Sotamuseo; Jumisko Tapio, kuntohoitaja, Kaunialan Sairaala; Keskinen Marika, toiminnanjohtaja, SV:n Satakunnan piiri; Kilgast Eija, projekti johtaja, SV:n sotainvalidien avustajatoiminta; Kyttälä Tiina, palvelupäällikkö, Valtiokonttori; Laurila Virpi, korvausasiantuntija, Valtiokonttori; Lievonen Sirpa, sairaanhoitaja, Kaunialan Sairaala; Lindström Jari, oikeus- ja työministeri; Lohela Maria, eduskunnan puhemies; Lähelmä Hanna, toiminnanjohtaja, Kivipuro; Löfgrén Pentti, puheenjohtaja, SIVL:n Lahden piiri; Murtonen Veikko, kiinteistön esimies, Kyyhkylä; Mäkinen Kari, arkkipiispa; Mäntylä Hanna, sosiaali- ja terveysministeri; Paakkinen Pertti, sosiaalineuvos; Parantainen Hanna, sairaanhoitaja, Kyyhkylä; Penttilä Anna, toimistonhoitaja, SV:n Porin osasto; Ranta-Aho Hans, apulaisjohtaja, Valtiokonttori; Ritari Jarmo, lähihoitaja, Kaunialan Sairaala; Rouhiainen Päivi, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus; Salmi Mailis, toimitusjohtaja, Lamminniemen Hyvinvointikeskus; Satonen Arto, kansanedustaja; Silenius Terhi, toiminnanjohtaja, SV:n Helsingin piiri; Sipilä Juha, pääministeri; Särkiö Pekka, kenttäpiispa; Takala Juha, toiminnanjohtaja, SV:n Sisä-Suomen piiri; Takanen Kari, vara-amiraali Asikainen Martti, Ruokolahti; Estola Jaakko, Helsinki; Hautala Juhani, Kajaani; Jakobsson Rauli, Jämsä; Juutilainen Tuija Leena, Tampere; Kankaanpää Heikki, Sievi; Karjalainen Erkki, Mäntyharju; Kautiainen Liisa, Pietarsaari; Koivumäki Alpo, Karvia; Korhonen Sirpa Hannele, Padasjoki; Kurujoki Mikko, Riihimäki; Lehto Kelpo, Turku; Leppinen Seija, Isokyrö; Loponen Kari, Maaninka; Lund Bengt, Pietarsaari; Maattola Kerttu, Helsinki; Manninen Martti Olavi, Toivakka; Marjola Auli, Kontiolahti; Nordberg-Koivu nen Ritva, Tuusula; Nänimäinen Raimo, Kihniö; Paavo Ojala, Savonlinna; Paara Eino Johannes, Forssa; Paloheimo Jouko, Helsinki; Pesonen Seppo, Leppävirta; Päivärinta Pertti, Orivesi; Raitanen Laila, Uusikaupunki; Ranta Matti, Helsinki; Ruottu Tenho, Keminmaa; Ruuskanen Pekka, Kemi; Saari Olli, Rauma; Savola Yrjö Antero, Vaasa; Skogberg Tauno, Karjaa; Tanskanen Raili, Luumäki; Turunen Elisabet, Lieksa; Uurinmäki Markku Aulis, Soini; Wallenius Jatta, Lappeenranta; Väliaho Raija, Turku; Yli-Hynnilä Rauno, Kurikka 23

24 Sotainvalidien ansioristien valtakunnallinen jakotilaisuus järjestettiin sotainvalidipäivänä Helsingissä Ostrobotnialla. Marskin Sotainvalidirahasto Heikel Lars-Björn, Helsinki; Hovi Pentti Olli, Lempäälä; Härmälä Werner, Pietarsaari; Inkinen Väinö, Harjavalta; Järvinen Martti, Lahti; Kananen Onni, Pihtipudas; Kjellberg Jan, Ruotsi; Korkalainen Yrjö, Rautavaara; Koskimaa Into, Kotka; Mikkonen Kaarlo, Lieksa; Niemi Arvo, Espoo; Parkkonen Vilho, Varkaus; Savela Oiva Unto, Ylivieska; Soini Väinö, Hämeenlinna; Sukuvaara Kaarlo, Sodankylä; Suoja Tapani, Turku; Viktor Kuusela, Helsinki 24

25 Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, Helsinki P. (09) , faksi (09) keskuststo@sotainvalidit.fi, Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Markku Honkasalo Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Lakimies Seppo Savolainen Tiedottaja Elina Ruuttila (äitiysvapaalla ja alkaen hoitovapaalla) Tiedottaja Marja Kivilompolo Kassanhoitaja Mirja Luukkanen Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm Avustajatoimintahankkeen projektijohtaja Eija Kilgast ( saakka) Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli yhdeksän toistaiseksi voimassa olevassa työ suhteessa olevaa, joista kolme oli osa-aikaisia ja yksi hoitovapaalla. Lisäksi oli yksi määräaikainen työsuhde. Liiton varoista maksettiin palkka 16 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON NIMEÄMÄT EDUSTAJAT LAITOSYHTEISÖISSÄ, JOIDEN HALLINNOSSA LIITOLLA ON ENEMMISTÖ Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Martti Kuivala Juha Laikari Kyyhkylä-säätiön hallitus Puheenjohtaja Markku Honkasalo Jäsenet: Vesa Ekroos Hannu Toivonen Arto Tauria Varajäsenet: Juhani Saari Katariina Kuurola Markku Tarvainen Seppo Savolainen 25

26 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot , ,00 Henkilöstökulut , ,98 Muut kulut , ,22 Kulujäämä , ,20 YHDISTYSTOIMINTA Tuotot , ,20 Henkilöstökulut , ,77 Ray:n kattamat kulut , ,00 Muut kulut , ,90 Kulujäämä , ,47 KESKUSTOIMISTO Tuotot , ,00 Henkilöstökulut , ,69 Ray:n kattamat henkilöstökulut , ,00 Henkilöstökulujen siirto , ,43 Poistot , ,91 Muut kulut , ,91 Kulujäämä , ,08 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,75 VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot , ,30 Henkilöstökulut , ,44 Muut kulut , ,41 Siirto rahastoon 0,00 892,80 Tuottojäämä , ,25 Tuotto- / kulujäämä , ,50 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,98 Kulut , , , ,10 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ , ,40 POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot , , , ,40 YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset , ,00 Ruotsin piirin osuus , ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,00 MUUT RAHASTOT Tuotot 593,70 590,64 Kulut 0, ,60 Siirto rahastoon/kauniala -593, ,96 Siirto rahastoon/tukia , , , ,00 26 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,00

27 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite , , , ,78 Sijoitukset Kiinteistöt , ,76 Asunto-osakkeet , ,32 Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet , ,68 Muut osakkeet ja osuudet , ,40 Lainasaamiset , , , ,11 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot , ,49 Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni , ,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,30 Siirtosaamiset , , , ,95 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,21 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,54 27

28 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite , ,66 Huolto- ja tukirahasto , liite , ,23 Muut rahastot, liite , ,57 Tilikauden tulos, liite , , , ,80 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset , ,94 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,24 Siirtovelat , ,83 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,54 28

29 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa euroa (Vantaa euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Henkilökunnan lukumäärä v oli keskimäärin 28 (2015/30) Vakituisessa työsuhteessa oli heistä 27 (2015/29) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot , ,92 Lakisääteiset sosiaalikulut , ,38 Muut henkilöstösivukulut , , , ,69 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot , ,05 Vuokratuotot , ,95 Korkotuotot 2 809, ,56 Omaisuuden arvonmuutokset , ,02 Muut tuotot , ,40 Tuotot yhteensä , ,98 Kulut Vastikkeet , ,23 Muut hoitokulut , ,26 Omaisuuden arvonmuutokset , ,39 Kulut yhteensä , ,88 29

30 POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku , , , ,40 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalustot , ,69 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Poistot , ,91 Tasearvo , ,78 Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo , ,35 Kirjanpitoarvo , ,93 Erotus , ,42 Sijoitusrahastot Markkina-arvo , ,27 Kirjanpitoarvo , ,75 Erotus , ,52 Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL , ,68 Veteraanivastuu ry , ,00 Muut siirtosaamiset , , , ,65 30

31 OMA PÄÄOMA Oma pääoma , ,66 Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto :stä , ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,00 Oma pääoma , ,66 Huolto- ja tukirahasto , ,23 Vähennys: Siirto omaan pääomaan , , , ,23 Muut rahastot Marskin rahasto ,83 Lisäys 0,00 Vähennys , , ,83 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto ,43 Lisäys 593,70 Vähennys 0, , ,43 Vilho Tukian rahasto ,31 Lisäys 0,00 Vähennys , , , , ,57 OMA PÄÄOMA , ,46 31

32 Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki , ,00 Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen , ,72 Muut siirtovelat 1 388, , , ,83 PAKOLLISET VARAUKSET Kaunialan tulevaisuusjärjestelyjen yhteydessä , ,94 annettu sitoumus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. 32

33 KONSERNITULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA 1. HUOLTOTOIMINTA Tuotot , ,00 Kulut Henkilöstökulut , ,98 Muut kulut , ,29 Kulujäämä , ,27 2. SAIRAALATOIMINTA Liikevaihto , ,55 Liiketoiminnan muut tuotot , ,03 Materiaalit ja palvelut , ,47 Henkilöstökulut , ,69 Poistot , ,55 Liiketoiminnan muut kulut , ,70 Liikevoitto (-tappio) , ,17 3. YHDISTYSTOIMINTA Tuotot , ,20 Kulut Henkilöstökulut , ,77 Muut kulut , ,20 Kulujäämä , ,77 4. KESKUSTOIMISTO Tuotot , ,00 Kulut Henkilöstökulut , ,58 Poistot , ,91 Muut kulut , ,72 Kulujäämä , ,21 Tuotto- / kulujäämä , ,08 33

34 KONSERNITULOSLASKELMA VARAINHANKINTA 1. YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot , ,26 Kulut Henkilöstökulut , ,44 Muut kulut , ,61 Tuottojäämä , ,21 2. LIIKETOIMINTA Liikevaihto , ,94 Materiaalit ja palvelut , ,88 Liiketoiminnan muut kulut , ,68 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 0,00 Liikevoitto (-tappio) , ,38 Tuotto- / kulujäämä , ,49 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,95 Kulut , , , ,60 Omatoiminen kulujäämä , ,89 POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot , ,40 Kulut 0,00 0, , ,40 YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset , ,00 Ruotsin piirin osuus , , , ,00 Tilikauden tulos , ,49 MUUT RAHASTOT Tuotot 593,70 590,64 Kulut 0,00 0,00 Siirto rahastosta , , , ,00 VEROT , ,95 Vähemmistöosuus , ,87 Tilikauden yli-/alijäämä , ,31 34

35 KONSERNITASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet , ,10 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet , ,80 Sijoitukset Kiinteistöt , ,76 Asunto-osakkeet , ,32 Pankki- ja teoll.osakkeet+osuudet , ,68 Muut osakkeet ja osuudet , ,88 Muut pitkäaikaiset sijoitukset , ,16 Lainasaamiset , ,95 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,21 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot , ,49 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,55 Siirtosaamiset , , , ,75 Rahoitusarvopaperit 0, ,00 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , ,14 Potilasvarat , , , ,83 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,28 35

36 KONSERNITASE V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osake- osuus ja muu vast. pääoma , ,10 Rahastot Kaunialan sotavammasair. rahasto , ,43 Huolto- ja tukirahasto , ,23 Muut rahastot , ,86 Edell. tilik. yli-/alijäämä , ,59 Tilikauden tulos , , , ,90 VÄHEMMISTÖOSUUS , ,77 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset , ,94 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat , ,00 Lainat rahoituslaitoksilta , ,94 Pitkäaikainen vieras pääoma yht , ,94 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,77 Ennakot 6 294, ,65 Ostovelat , ,12 Siirtovelat , ,35 Potilasvarat , ,69 Muut lyhytaikaiset velat , ,15 Lyhytaikainen vieras pääoma yht , ,73 Vieras pääoma , ,67 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,28 36

37 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot: Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama huoltojärjestö. Konserniin kuuluvat liiton 55 prosentin osuudella omistama Kaunialan Sairaala Oy, joka omistaa 100 % Kauniala Oy:stä; Kyyhkylä-säätiö, joka omistaa 100 % Kyyhkylä Oy:stä, Kyyhkylän Kartano Oy:stä ja Kyyhkylän Palvelukeskus Oy:stä; Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiö; Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö ja Veljesliiton 100 %:sti omistama Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Vantaan kaupunki on vähemmistöosakkaana Kaunialan Sairaala Oy:ssä 45 prosentin omistusosuudella. Kyyhkylä-säätiön toinen perustaja on Mikkelin kaupunki, mutta säätiössä määräysvalta on toistaiseksi Veljesliitolla. Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön hallinnon nimeää kokonaisuudessaan Veljesliiton hallitus. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Pysyvät vastaavat on arvostettu pysyvään hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Arvopaperien arvostuksessa käytetään FIFO-periaatetta. Omistukset muissa yhteisöissä Kotipaikka Omistus Osakepääoma/ Säädepääoma Tulos Kaunialan Sairaala Oy Kauniainen 55% , ,59 Kauniala Oy Kauniainen 100% 8 409, ,08 Kyyhkylä-säätiö Mikkeli , ,85 Kyyhkylä Oy Mikkeli 100% , ,54 Kyyhkylän Kartano Oy Mikkeli 100% ,53 829,16 Kyyhkylän Palvelukeskus Oy Mikkeli 100% , ,36 SV:n tuki- ja perinnesäätiö Helsinki , ,29 SV:n myyntipalvelu Oy Helsinki 100% 8 409, ,78 Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö Kauniainen , ,37 37

38 Konsernituloslaskelman liitetiedot: HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot , ,86 Lakisääteiset sosiaalikulut , ,98 Muut henkilöstösivukulut , , , ,34 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Sotainvalidien Veljesliitto Kaunialan sairaala Oy Kyyhkylä-säätiö Tuki- ja perinnesäätiö 0 0 Myyntipalvelu Oy SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot , ,05 Vuokratuotot , ,95 Korkotuotot , ,99 Omaisuuden arvonmuutokset , ,02 Muut tuotot , ,94 Tuotot yhteensä , ,95 Kulut Vastikkeet , ,23 Muut hoitokulut , ,41 Omaisuuden arvonmuutokset , ,71 Kulut yhteensä , ,35 POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku , , , ,40 38

39 Konsernitaseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalusto Koneet ja kalustot , ,98 Lisäykset , ,52 Vähennykset ,53 0,00 Poistot , ,94 Tasearvo , ,56 Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto 3-6 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 6-10 vuotta Sijoitukset Kiinteistöt , ,76 Asunto-osakkeet , ,32 Osakkeet ja sij. rahastot , ,68 Muut osakk. ja osuudet , ,88 Muut pitkäaik.sijoitukset , ,16 Lainasaamiset , , , ,75 Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL-palautus , ,43 Kela-työterveyshuollon palautus , ,82 Valtiokonttori 0, ,07 Veteraanivastuu ry , ,00 Muut siirtosaamiset , , , ,20 39

40 OMA PÄÄOMA Liiton oma pääoma , ,66 Säätiöiden säädepääomat Kyyhkylä-säätiö , ,00 SV:n Tuki- ja perinnesäätiö , ,38 Kaunialan Sotavammasrl:n tukisäätiö , ,00 Liiton rahastot Huolto- ja tukirahasto , ,23 Liiton muut rahastot , ,57 Kaunialan rahastot , ,00 Kyyhkylän rahastot , ,14 SV:n Tuki- ja perinnesäätiön rahastot 8 576, ,58 Muu oma pääoma , ,65 Tilikauden tulos , ,31 OMA PÄÄOMA , ,90 VIERAS PÄÄOMA Pääomalaina (Kauniala) , ,00 Yhtiöllä on ,00 euroa oman pääoman ehtoista lainaa Vantaan kaupungilta. Lainalla ei ole sovittua laina-aikaa, mutta se voidaan maksaa takaisin heti, kun lainansaajan viimeksi vahvistetun tetun taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille varoille jää takaisinmaksun jälkeen täysi kate. Lainasta ei makseta korkoa. Lainan pääoma maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääoman maksamisesta ei anneta vakuutta. Pääomalaina (Kyyhkylä) 0, ,00 Naistinki Oy:n osuus Kiinteistöosakeyhtiö Kyyhkylän pääomalainasta. Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen , ,82 Joulukuun palkkoja , ,87 Valtiokonttori , ,08 Vantaan kaupunki 0, ,55 Muut siirtovelat , , , ,35 PAKOLLISET VARAUKSET Avoimena olevat oikeustoimet (Kauniala) , ,00 Liiton vuokravaraus Kaunialan kiinteistön , ,94 vuokranantajalle , ,94 40

41 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Muut omasta puolesta annetut vakuudet (Kauniala) Pantatut rahavarat 7 018, ,07 Muiden puolesta annetut vakuudet (Kyyhkylä) Takausvastuut 0, ,00 Vuokravastuut (Kauniala) , , , , lukien vuokran vuosittainen määrä on se määrä, joka vastaa Suomen valtion 10 vuoden sarjaobligaation korkonoteerauksen mukaista vuotuista korkoa lisättynä 3,3 % - yksikön marginaalilla laskettuna euron määrälle, lisättynä vuokranantajan maksamien korjausinvestointien määrällä. Korjausinvestoinneista euron korkonoteeraus on 5 %. Vuokra-aika asti. Vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys LeaseGreen Suomi Oy:n toimittama energiatehokkuushankkeen sopimusaika on 71 kuukautta ja laskuttajana on NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 2 Ky , , , ,00 Muut leasingvastuut ,28 0, ,55 0,00 Vuokravastuut (Kyyhkylä) , ,50 Yrityskiinnitys (Kauniala) Vuokranmaksun vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys euroa. Kiinteistökiinnitykset omasta velasta (Kyyhkylä) , ,00 Arvonlisäveron palautusvastuu (Kyyhkylä) , ,32 41

42 42

43 43