NRO Rautatieläisten kesäpäivillä ei unohdettu perinteitä s

Transkriptio

1 NRO Rautatieläisten kesäpäivillä ei unohdettu perinteitä s

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Osa-aikaiset junamyyjät astuvat juniin 12 Kari Kallio johtaa työttömyyskassaa 13 JaaEi 14 Komea lippukulkue juhlisti kesäpäiviä 18 Maakuntajohtaja Matti Viialaisen kiperät terveiset päättäjille 23 Radan varrelta 24 Raumalla rakennetkin Rauttiamäen biha 26 Jäsenkortilla rahanarvoisia etuja 29 Luottamushenkilöiden perehdytyskursseilla uusia aktiiveja 29 Liiton jäsenristeily Osastot toimivat 32 Ristikko MAARIT UUSIKUMPU Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Osa-aikaiset junamyyjät aloittavat junissa lokakuussa. s 7 11 MAARIT UUSIKUMPU Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Ari Säämänen antoi jarrukengälle kyytiä Pieksämäen kesäpäivillä. Säämäsen voittotulos oli 14,14 m. Jarrukenkä painaa 7,4 kg. Raamikas Säämänen on heittänyt keihästä 76 SM-tasolla 1970-luvulla. 2 Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Tähän ei Loimaan kassa pysty Jos joku vielä epäilee, kannattaako kuulua ammattiliittoon, niin kehotan oikopäätä hankkimaan sunnuntaihesarin, joka ilmestyi 29. elokuuta. Jaakko Lyytinen kirjoittaa jutussa Paha sai palkkansa niin kutsutusta Kilon tapauksesta. Kilon tapauksessa korkein oikeus tuomitsi viime maaliskuussa Fujitsu Siemens Computerin maksamaan hyvityksenä lähes puolen vuoden palkan oikeutta käyneille liittojen jäsenille ja Siemensiltä irtisanotuille työntekijöille. Hyvitykseen oikeuttava tapahtuma juontaa juurensa jo yli kymmenen vuoden takaa, joten hyvitettävä summa korkoineen on kasvanut reiluun 4,5 miljoonaan euroon. Kaikki alkoi vuonna 1999, kun Fujitsu Siemens päätti lopettaa Espoon Kilossa toimineen Suomen-tehtaansa ja irtisanoi työntekijänsä. Työntekijät ja heitä edustaneet 11 ammattiliittoa eivät alistuneet kohtaloonsa vaan ryhtyivät oikeustaisteluun vaatien yli kahdellesadalle jäsenelleen korvauksia yt-lain rikkomisesta. Liittojen mukaan yt-lakia oli rikottu, koska emoyhtiö oli tosiasiassa päättänyt sulkea Kilon tehtaan ja tuotekehityksen jo ennen kuin lain edellyttämät yt-neuvottelut työntekijöiden ja tytäryhtiön kanssa oli käyty. Silloinen pääluottamusmies Salli Hedberg toteaakin jutussa, että asiat oli selvästi päätetty etukäteen pohtimatta muita vaihtoehtoja. Lakimies Jari Hellsten haki tulkintaa EY-tuomioistuimesta asti saadakseen selvyyttä, onko EU:n joukkovähentämisdirektiiviä tulkittava niin, että emoyhtiö ei saa tehdä irtisanomisiin johtavaa päätöstä ennen kuin yt-neuvottelu on käyty loppuun tytäryhtiössä. Kilon tapauksen ratkaisua pidetään tärkeänä koko Euroopan unionin tasolla, koska se on ensimmäisiä konsernisäännöksiä koskevia ratkaisuja. Toivottavasti Kilon tapaus herättelee niitä, jotka vielä miettivät, kannattaako jäsenyys ammattiliitossa. Kilon tapauksessa oli mukana myös järjestäytymättömiä työntekijöitä peräämässä saataviaan, mutta he pistivät pillit pussiin, koska oikeudenkäyntikulut alkoivat karata käsistä. Oikeuden käyminen työnantajan mahdollista mielivaltaa vastaan on kallista, monimutkaisia ja aikaavievää, mutta ammattiliitoilla riittää rahkeita ajaa jäsentensä asiaa tuomioistuimissa. Siihen ei Loimaan kassa pysty. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Rautatieläisten Liiton uuden jäsenen esitteessä kerrotaan liiton toiminnasta, tavoitteista ja jäseneduista. Toivottavasti Kilon tapaus herättelee niitä, jotka vielä miettivät, kannattaako jäsenyys ammattiliitossa. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsenasiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myöntää liiton hallitus. Liiton jäsenedut säilyvät lukuun ottamatta matkustajavakuutusta ja vapaaajan tapaturmavakuutusta. JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY sairauden, opiskelun, perhevapaan, asetai siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä saa myöskään työttömyyskassan etuutta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et saa palkkatuloa. Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on peritty palkasta. Jäsenrekisterin puhelin arkisin klo Jäsenrekisterin sähköpostiosoite on jasenpalaute@rautl.fi Uusi jäsen! Muistathan tarkistaa, että palkastasi on peritty liiton jäsenmaksu. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Tohtori Helena Lamponen valvomaan yt-lakien noudattamista Työpaikan yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta siirtyi heinäkuun 2010 alussa yhteistoiminta-asiamiehelle. Ensimmäiseksi yhteistoiminta-asiamieheksi on viiden vuoden määräajaksi nimitetty oikeustieteiden tohtori Helena Lamponen. Hän aloitti tehtävässä syyskuun alussa. Hän on toiminut palkka-asiamiehenä ja lakimiehenä Akavan Erityisalat ry:ssä vuodesta 1989 lähtien. Hänellä on vahva käytännön kokemus viran tehtäväalaan kuuluvasta lainsäädännöstä. Lamponen on toiminut muun muassa palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä lakimiessihteerinä yt-lakikomiteassa. Lisäksi hän on väitellyt yhteistoiminta-asiamiehen tehtävään läheisesti liittyvästä aiheesta. Yhteistoiminta-asiamiehen ensisijainen tehtävä on antaa ohjeita ja neuvoja yhteistoimintaa koskevien lakien soveltamisessa. Lisäksi asiamies voi antaa työnantajalle kehotuksen lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, ilmoittaa asiasta poliisille ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Yhteistoiminta-asiamieheen voivat ottaa yhteyttä sekä henkilöstön edustajat että yksittäiset työntekijät. Jos työpaikalla on yt-lain soveltamisongelmia, on syytä olla ensin yhteydessä ammattiliittoon. Yhteistoimintaoppaasta neuvoja yt-lain soveltamiseen SAK:n ja Toimihenkilöunionin opas yh teistoimintalaista on päivitetty valvonnan osalta vastaamaan heinäkuun alussa voimaan tulleita lakimuutoksia. Osoitteesta löytyvässä oppaassa on neuvoja ja vinkkejä eri tilanteisiin. Yhteistoimintaopas on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, mutta siitä on hyötyä myös muille työntekijöille ja työnantajille. VR-Yhtymälle tuntuva sakko työturvallisuusrikoksesta Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi elokuussa VR-Yhtymä Oy:n euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Tampereen varikon päällikkönä toiminut esimies tuomittiin 30 päiväsakon eli euron ja kaksi työnjohtajaa kumpikin 20 päiväsakon eli 640 euron rangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. VR- Yhtymä velvoitettiin maksamaan korvauksia tapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta, pysyvästä kosmeettisesta haitasta sekä oikeudenkäyntikuluista yhteensä yli euroa. Käsiteltävänä oli Tampereen varikolla heinäkuussa 2007 sattunut työtapaturma. Työntekijä oli sahaamassa pleksilevystä palasta pöytäpyörösahalla. Sahauksen aikana levy hajosi räjähtäen palasiksi. Palaset sinkoutuivat ympäristöön niin, että työntekijän vasemman käden sormet vahingoittuivat. Työntekijän sormi myös osui pyörivään sahan terään. Työsuojeluviranomaisten toimittamassa tutkimuksessa ilmeni, että sahasta oli puuttunut terän yläsuojus ainakin noin kahden vuoden ajan ennen työtapaturmaa. Työsuojeluviranomainen katsoi, että suojuksen puuttuminen sahasta näin pitkän ajan osoitti, ettei työpaikalla ollut tehty työturvallisuusmääräysten edellyttämää vaarojen selvittämistä asianmukaisesti. Työnantaja ei ollut tehnyt laitteelle myöskään käyttöönottotarkastusta, eikä puutetta ole huomattu ennen kuin on sattunut työtapaturma. Myöskään työolojen jatkuva tarkkailu ei ollut toiminut. Käräjäoikeus totesi, että VR-Yhtymä Oy:n toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta työsuojelurikoksen ehkäisemiseksi ja työnjohtajat olivat laiminlyöneet työolojen valvonnan ja työnopastuksen. Kun sahasta on puuttunut yläterän suojus, ei ole epätavallista tai ennalta-arvaamatonta, että ennen pitkää jonkun työntekijän käsi osuu terään. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Yksipunttiset naisia rautateillä Kouvolan taidemuseon näyttely Yksipunttiset naisia rautateillä kertoo esinein, tekstein, valokuvin ja liikkuvan kuvan avulla naisista rautateiden miehisessä maailmassa. Näyttely juhlistaa myös 140-vuotiasta Pietarin rataa kertomalla radan vaiheista valottaen samalla Kouvolan kaupungin historiaa. Ensimmäiset naiset palkattiin rautateiden palvelukseen juuri Pietarin radalle. Näyttely kuvaa hierarkkisessa työympäristössä työskennelleitä naisia monipuolisten interiöörien ja esineistön avulla, jotka ovat peräisin Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmista täydennettynä yksityisten henkilöiden esineistöllä ja valokuvilla. Näyttely osallistuu keskusteluun tasa-arvosta sekä esittelee muistitiedon keruutyön tuloksia, joiden varaan näyttelyn käsikirjoitus osittain rakentuu. Näyttely on osa Palmenian ja Kouvolan kaupungin yhteistä Rautatiekulttuurikeskus Reilia-hanketta. Yksipunttiset naisia rautateillä Kouvolan taidemuseossa. YKSIPUNTTISET -NAISIA RAUTATEILLÄ Kuva: Virpi Närkki Rautatiekulttuurikeskus Centre of Railway Culture Kouvola Poliittinen lakko sittenkin mahdollinen Poliittinen lakkoilu on edelleen mahdollista ilman sanktioita. Työtuomioistuin on todennut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n viime syyskuussa valtionyhtiöissä järjestämän työnseisauksen lailliseksi. Puoli päivää kestänyt työnseisaus järjestettiin Destiassa, Finaviassa, Labtiumissa ja Raskoneessa. Myös Rautatieläisten Liitto järjesti reilu vuosi sitten poliittisen mielenilmauksen omistajaohjausta vastaan, mutta sen työtuomioistuin tuomitsi laittomaksi. Tuomioistuimen mukaan JHL: n työnseisauksella ei rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvoitetta, koska toimenpiteellä pyrittiin vaikuttamaan valtioelinten poliittiseen päätöksentekoon. Työseisauksella painostettiin eduskuntaa, jotta se ei antaisi Suomen hallitukselle valtuuksia myydä valtion omistamien yhtiöiden osakkeita. JHL:n mielestä tällaisen luvan antaminen merkitsisi mm. riskiä yhtiöiden ajautumisesta sijoitusyhtiöiden määräämisvaltaan ja verovaroilla rakennettavien teiden ja väylien rakentamisen kallistumiseen. Liikenne- ja Erityisalojen Työntantajat ry katsoi, että kyseessä oli laiton työtaistelu ja haastoi JHL:n työtuomioistuimeen vaatien liitolle sakkoja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Se väitti, että työnseisaus oli laitoin, koska se toteutettiin työehtosopimuksen voimassa ollessa ja kohdistui yhtiöissä toimeenpantaviin lomautuksiin ja muihin sopeuttamistoimiin. JHL:n mukaan kyse oli poliittisesta työnseisauksesta, joka kohdistui valtion omistajapolitiikkaan. Työtuomioistuin velvoitti Liikenneja Erityisalojen Työnantajat ry:n korvaamaan JHL:n oikeudenkäyntikulut. Rautatieläinen

6 Painavasana Kesän jälkeen sorvin ääreen Toivottavasti oma kesäsi on sujunut edes hitusen rentouttavissa merkeissä. Toisin kuin viime vuonna, työnantajankin taholta kesää rauhoitettiin eikä monissakaan muutosohjelmaan liittyneissä projekteissa edetty, eikä siten suuria yllätyksiä tullut. Rautatieläisten päivillä Pieksämäellä oli komea tunnelma ja väkeä mukavasti. Itse pääsen kokemaan päivien tunnelmaa ensi vuonna, sillä tänä kesänä liittomme delegaatio osallistui samaan aikaan pidettyyn kansainvälisen kuljetusalan kattojärjestön ITF:n kongressiin. Siellä loimme aiempaa paremmat yhteydet Venäjän ja Viron kuljetusalojen järjestöihin. Toden puhuen tällaisissa maailmankongresseissa on enemmän kyse solidaarisuustyöstä: sellaisten maiden tukemisesta, jossa ay-aktiiveja suoranaisesti vainotaan ja joissa uhkana on vankila tai jopa hengen meno. VR-Rata Oy:n tilanne näyttää tänä syksynä todella huolestuttavalta. Kehitykseen on kaksi syytä: ratainvestointien heikko taso ja se, ettei Rata Oy ole pärjännyt kilpailuissa toivotulla tavalla. Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen taktiikkana näyttääkin ratainvestointien osalta olevan heittää luu kaluttavaksi ; eli niistää Pohjanmaan radan töihin tarkoitettuja varoja kerta toisensa jälkeen, luottaen, että syntynyt poliittinen kohu hautaa alleen esimerkiksi peruskorjausmäärärahojen jatkuvan alimitoituksen. Kun samaan aikaan on menossa radan uuden organisaation sisäänajo, selvää on, että tätä muutosta on henkilöstön näkökulmasta seurattava todella tarkasti. Ainoa kestävä ratkaisu pitkällä tähtäimellä olisikin infrarahojen irrottaminen nelivuotisesta valtion budjettikehyksestä. Tämän ja muidenkin tavoitteidemme puolesta tullaan tekemään tutkimus- ja selvitystyötä sekä yhteiskuntavaikuttamista tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kunnossapidon puolella on puolestaan alkamassa Dynamo-projekti, joka ajoittuu vuosille Tärkeää on kuitenkin, että konsulttiselvitysten jälkeen VR:n johto pitää kunnossapitoa yhtenä konsernin ydintoimintana. Pian yhtymän hallitus saa käsiteltäväkseen tarkemmat suunnitelmat, joiden yksi osa tulee olemaan kunnossapitoverkon saneeraaminen. Liiton ja VR:n kanssa on kuitenkin sovittu, että henkilöstön edustajat otetaan mukaan hankkeen kommentointiin erikseen katsottavalla tavalla. Tässä uusi luottamusmiesorganisaatiomme on avainasemassa. Syksyn täyttää myös Raideliikennealan ammattijärjestön rakentaminen. Tällä hankkeella, jossa yhteen koottaisiin rautatie-, raitiotie- ja metroliikenne, pystymme vastaamaan erityisesti joukkoliikenteen mahdollisiin kilpailuttamistilanteisiin, niin myös luomaan uutta synergiaa muillekin sektoreille. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa liiton jäsenten saamia palveluita. Raideliikennealan ammattijärjestön tiimoilta järjestetään lokakuussa laaja aluekierros ja myöhemmin raideliikennealan neuvottelupäivät. Ensi vuoden huhtikuussa on vuorossa mittava raideliikennealan risteilytapahtuma. Toivonkin, että osastoissa käsitellään tarkasti lähiaikoina liitolta tulevat yhteiskirjeet ja ryhdytään toimiin jäsenistön liikkeelle saamiseksi kyseisiin tapahtumiin. Toivotamme liitosta sinulle ja läheisillesi hyvää ja antoisaa syksyn aloitusta! Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen taktiikkana näyttääkin ratainvestointien osalta olevan heittää luu kaluttavaksi ; eli niistää Pohjanmaan radan töihin tarkoitettuja varoja kerta toisensa jälkeen. 6 Rautatieläinen

7 Osa-aikaiset junamyyjät astuvat juniin VR on ollut tähän asti niitä harvoja linnakkeita Suomessa, jonne osa-aikatyö ei ole yltänyt. Nyt tämä on historiaa. Uusi ammattiryhmä, osa-aikaiset junamyyjät, aloittaa lokakuussa sekä lähi- että kaukojunissa. Junamyyjien palkkaaminen on osa VR:n muutosohjelmaa ja sillä haetaan kannattavuutta. Konduktöörit ovat huolissaan VR:n imagosta ja ansiotasonsa säilymisestä. Vr on palkannut 20 osa-aikaista junamyyjää lähiliikenteeseen ja 14 kaukoliikenteeseen. Osa-aikaisen henkilöstön osuutta kasvatetaan asteittain. Tuore lähiliikenteen luottamusmies Jarkko Karlsson ei innostu osa-aikatyön esiinmarssista VR:lle, mutta ei sano jyrkkää eitäkään. Osa-aikaistaminen on portti huonompaan suuntaan ja vie työkulttuuria asteittain siihen, että yhä enemmän töistä tehdään osa-aikaisella työvoimalla. Suunnan pitäisi olla päinvastainen, ja erityisesti ammattiliittojen pitäisi painostaa muuttamaan töitä osa-aikaisesta kokoaikaiseksi. Toisaalta osa-aikaisuuteen pitää olla mahdollisuus, mutta tarjolla pitäisi Rautatieläinen

8 olla aina myös kokoaikainen duuni omalta alalta. Karlsson pitää tärkeänä sitä, mitä osaaikatyön ehdoista sovitaan. On valvottava, että konduktöörien on jatkossakin hyvä työskennellä. Liitto neuvottelee tuntimäärät ja homma kääntyy positiiviseksi myös junamyyjille, kun osa-aikatyöhön saadaan kunnolliset työehdot ja rajat. Turvallisuus haussa Lähiliikennejohtaja Kari-Pekka Rosenholm pitää osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä välttämättömänä sekä nykytilanteen että tulevaisuuden kannalta. Tällä turvataan sekä työntekijöiden että matkustajien turvallisuutta ja varaudutaan tulevaan raideliikenteen kilpailutukseen. Turvallisuus paranee, koska jatkossa junissa työskentelee työpari, konduktööri ja junamyyjä, Rosenholm väittää. Rosenholmin mukaan VR on ostanut tähänkin asti turvapalveluja ulkopuoli- Konduktööri ja lähiliikenteen luottamusmies Jarkko Karlsson ei usko osa-aikaisten junamyyjien parantavan turvallisuutta junissa. Lähiliikennejohtaja Kari-Pekka Rosenholmin mukaan osa-aikatyö on yksi keino valmistautua henkilöliikenteen kilpailuttamiseen. silta, erityisesti ilta-, yö- ja viikonloppuliikenteeseen. Niiden osto tulee kalliiksi emmekä aina ole saaneet riittävästi järjestyksenvalvojia. Tosin heitä on jatkossakin häiriöajan junissa, mutta heidän roolinsa pienenee. Karlssonin mukaan osa-aikatyö ei juuri paranna turvallisuutta. Turvallisuus lisääntyy, kun on riittävästi vakituista ja pitkäjänteisesti sitoutunutta henkilöstöä ja tuntee työkaverinsa niin, että voi luottaa hänen toimintakykyynsä ja ammattitaitoonsa vaikeissa tilanteissa. Vaikea kuvitella, että junamyyjä korvaisi kahta vartijaa tai ammattitaitoista konduktööriä. Ansionmenetystä vai lisää liksaa? Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli uskovat paineen kannattavuuden nosta- 8 Rautatieläinen

9 Kaukoliikenteen luottamusmies Tuomas Seppänen pitää junamyyjien koulutusta liian lyhyenä. miseen tulevan omistajaohjauksen suunnalta. Kun VR aikanaan muutettiin osakeyhtiöksi, linjattiin, että VR:n on tultava omillaan toimeen ja huolehdittava kannattavuudestaan. Lähiliikenne ei ole kultakaivos, eikä matkustajaliikenteen operointi ole nyt kannattavaa, Rosenholm selvittää. Nyt kannattavuutta haetaan muun muassa palkkakustannuksista ja lipunmyynnin tehostumisesta. Konduktöörit pelkäävätkin ansiotasonsa laskua. Uskon, että ansiot jossain määrin laskevat pyhäkorvausten ja etenkin ylitöiden vähenemisen vuoksi. Johdon osalta on annettu kuitenkin ymmärtää, että junamyyjät pääsääntöisesti tulevat jo olemassa olevan miehityksen lisäksi eivätkä täten oleellisesti vaikuta ansiotasoon. Minkälaisista lovista vaikkapa vuosiansioissa voidaan puhua, en lähde arvioimaan, kaukoliikenteen luottamusmies Tuomas Seppänen toteaa. Rosenholm vakuuttaa, että normaali vuoroja tekevien konduktöörien ansiot eivät vähene. Jos työntekijä on halunnut tehdä paljon ylitöitä tai viikonlopun vuoroja, niin Lähiliikenne ei ole kultakaivos. Osa-aikaisilla junamyyjillä VR hakee kannattavuutta. hänen ansiotaan tämä vähentää. Ylitöiden teko ei kuitenkaan ole normaalitila. Henkilökuntakyselyissä on ilmennyt, että työntekijät kaipaavat enemmän viikonloppuvapaita kuin rahaa, Rosenholm selvittää. Karlsson huomauttaa, että kokematon uusi ammattiryhmä junissa pitää huomioida myös palkassa. Junamyyjät ovat junissa konduktöörien alaisia ja heillä on vähemmän vastuuta kuin konduktööreillä, mutta konduktöörien vastuu sen sijaan lisääntyy. Sen pitää näkyä tilinauhassa. Rosenholm nostaa esille lipunmyynnin ongelmat. Ilta- ja yöjunat ovat täysiä, ja nyt ei ehditä rahastaa kaikkia. Konduktöörijunamyyjä työparilla rahastus tehostuu, hän huomauttaa. Palkkojen lisäksi puhetta on riittänyt junamyyjien kaksi viikkoa kestävästä Rautatieläinen

10 Junamyyjät tulevat sovelletaan Rautatieläisten Liiton työehtosopimusta työaika tuntia kolmen viikon jaksossa palkka Rautatieläisten Liiton työehtosopimus, palkkaliite 1, palkkaluokka 4 palkataan toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella henkilökohtainen vapaalippuoikeus koulutus 38 tuntia työterveyshuolto normaalisti työnantajan liikuntatuet normaalisti henkilöstörahasto-osuus rahaston sääntöjen mukaisesti koulutuksesta. Seppänen ihmettelee sen lyhyyttä. Koulutuksen pituus ja ennen kaikkea laajuus tuntuu jokseenkin käsittämättömältä. Itse olin työnopastajana pilottihankkeessa, jossa Cargolta koulutettiin väkeä vastaaviin tehtäviin. Tuolloin koulutus kesti kuukauden ja viesti oli selkeä, liian lyhyt. Nyt kun tästäkin meinataan nipistää, voi mielestäni hyvällä syyllä kysyä, onko sellaisen työn tekeminen mielekästä, jota ei hallitse tai onko sellaisen teettäminen reilua. Seppänen kuitenkin pitää onnistuneena sitä, että työnantajan ja työntekijän välillä on yhteisymmärrys siitä, että juna- Konduktöörit pohtivat, vaikuttaako osa-aikatyö VR:n imagoon turvallisena työnantajana. 10 Rautatieläinen

11 myyjästä on mahdollisuus edetä konduktööriksi. Varautumista kilpailuun Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä julkisti selvityksensä henkilöliikenteen kilpailutuksesta. Sen mukaan kilpailutus voisi alkaa vuonna Päänavaajana olisi lähiliikenne. Rosenholm ei itse liputa kilpailun puolesta, eikä ole sen tuloa katsomassa, koska hän on jäämässä eläkkeelle kolmen vuoden päästä. Hän uskoo kilpailutuksen silti toteutuvan. VR varautuu tällä kaikella kilpailutukseen. Asiapaperit pitää jättää jo vuonna Meidän on toimittava niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista jo nyt. Aiomme voittaa kilpailun. Osa-aikaisuudella ja muutosohjelmalla itse asiassa turvaamme töitä. Uskon, että työt säilyvät VR:llä, mutta millä työehdoilla, se on sitten eri asia. Olemme hyvissä ajoin liikkeellä. Karlsson pelkää kilpailutuksessa vakituisen henkilöstön puolesta. Jos porvarihallitus kilpailutuksen tuo, niin uudet toimijat voivat kikkailla heti työehdoilla. Ratkaisevaahan on, kuinka paljon kilpailijoilla on osa-aikaisia. Kannattava imagotappio? Karlsson pelkää, että VR:lle syntyy imagotappiota osa-aikatyöstä. Yhtiössä on ollut suuri arvo, että työntekijät ovat kokoaikaisia ja VR on inhimillinen ja varma työpaikka. Voi olla jatkossa vaikea suositella sukulaispojalle VR:ää varmana työpaikkana. Imago matkustajien silmissä taas nähdään myöhemmin. Osa konduktööreistä näkee, että nyt syntyy kahden kerroksen väkeä. Osa-aikaiset junamyyjät palkataan vakituiseen suhteeseen, mutta Karlsson epäilee heidän sitoutumistaan. On eri asia, kuinka vakituiseksi osaaikaiset pienellä palkalla asettuvat. Epäilen, että työntekijöiden vaihtuvuus lisääntyy. Lisäksi osa-aikatyöllä työntekijän on todennäköisesti tehtävä muutakin työtä elääkseen. Osa-aikaisten osuutta kasvatetaan asteittain Ainakaan vielä ei VR:n imagotappio työnantajana ole realisoitunut. Elokuisessa rekryssä 34:ää osa-aikaista junamyyjän työtä tavoitteli liki 300 hakijaa. Lokakuussa lähiliikenteessä aloittaa 20 ja kaukoliikenteessä 14 junamyyjää. Hakijoita oli laidasta laitaan muun muassa vartiointialalta ja palvelualalta. Hakijoiden keski-ikä oli yli 30 vuotta. Odotimme, että hakijoissa olisi ollut enemmän opiskelijoita. Osa hakijoista on hakenut meille aiemminkin, ja osalla on toiveita myöhemmästä kokoaikaisesta pestistä. Uskomme, että saamme hyvää väkeä taloon, Rosenholm kertoo. Rosenholmin mukaan osa-aikaisten osuutta nostetaan asteittain ja vuonna 2012 osa-aikaista työvoimaa olisi prosenttia henkilöliikenteen henkilöstöstä. VR:llä työskentelee noin 800 konduktööriä, joten parin vuoden päästä junamyyjiä työskentelisi junissa Uskon vakaasti, että osa-aikaisuus tulee osoittautumaan järkeväksi ratkaisuksi ja pelot ja uhat siitä turhiksi. Osaaikatyö tarjoaa liikkumavaraa myös niille, jotka eivät halua tai voi elämäntilanteen vuoksi tehdä kokopäivätyötä. Toivon, että kokoaikaisten ja osa-aikaisten välille ei synny kitkaa vaan uudet junamyyjät otetaan hyvin vastaan. Seuraamme uusien työntekijöiden pärjäämistä tarkkaan, Rosenholm vakuuttaa. Seppänen ja Karlsson kertovat, että tunteet ovat kesän aikana konduktöörien keskuudessa kuohuneet. Valtaosalla työntekijöistä on kuitenkin ymmärrys siitä, että tulokkaat on otettavat vastaan työkavereina osana työyhteisöä. Osa-aikatyötä varten on perustettu seurantaryhmä, joka seuraa osa-aikatyöstä saatuja kokemuksia sen vaikutuksia ja selvittää kehittämistarpeita. Rautatieläisten Liittoa ryhmässä edustavat Pertti Savikko, Timo Tukiainen, Timo Jelekäinen ja Jarkko Karlsson. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Osa-aikaelämää Heräsin tänään puolittain, osa-aikaisesti. Aivan yhtä hyvin olisin voinut vetää peiton uudelleen korvan päälle ja vaipua takaisin uneen. Tällä kertaa valitsin sängystä ylös kömpimisen. Säästösyihin vedoten jätin kuitenkin osan ajatuksistani tyynylle. Vähemmilläkin mietteillä pärjää ja pitkällinen pohdiskelu voisi osoittautua jopa vaaralliseksi tai ainakin kalliiksi. Säästösuihkun ja osa-aikaisen aamiaisen jälkeen lampsin ulos. Aamuruuhka alkaa olla vilkkaimmillaan. Bussit ja raitiovaunut ovat täynnä, autot pössyttelevät päästöjä liikennevaloissa ja ihmiset ravaavat jalkakäytävillä töihin menon kiilto silmissään. Osa-aikaisuusepidemia ei ole vielä tavoittanut sentään ihan kaikkia. Moi! Tervepä terve! Mitä kuuluu? Ei tässä sen kummempia. Ihan tavallista vaan. Entä itse? Ihan tässä normaalia osa-aikaelämää vaan. Niin minäkin. Säästösyistä. Aha. Minä toteutan muutosta ja sopeutumista. P.S. Sääs syist joht täm kirj e o täm pitem Jou Antik, Hki Rautatieläinen

12 Kari Kallio johtaa työttömyyskassaa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa sai uuden vetäjän, kun Kari Kallio aloitti kassanjohtajan työnsä heinäkuun alussa. Hän toimi VR Koulutuskeskuksen päällikkönä loppuvuodesta 2006 alkuvuoteen 2010 ja sitä ennen pitkään Rautatievirkamiesliiton puheenjohtajana. Moni ajatteli, että lähdin nopeasti koulutuskeskuksen palveluksesta, mutta työskentelin siellä kaikkiaan neljä ja puoli vuotta. Se ei ole niin lyhyt aika, Kallio toteaa. Mahdollisuus kehittyä esimiehenä Hän aloitti työnsä koulutuskeskuksessa ajatuksella, että tulevat vuodet olisivat kiihkeitä koulutusvuosia. Koulutusmäärät lähtivätkin nousuun parin vuoden aikana. Muun muassa veturinkuljettajia koulutettiin reippaaseen tahtiin. VR:n muutostilanne aiheutti kuitenkin sen, että rekrytointeja jälleen kerran lykättiin ja jäädytettiin. Siinä vaiheessa ajattelin, että seuraajalla olisi nyt hyvä tilaisuus valmistautua tulevaisuuden rekrytointeihin ja koulutuksiin. Kaiken kaikkiaan VR Koulutuskeskuksessa työskentely oli Kalliolle hyvä kokemus ja mahdollisuus kehittyä esimiehenä. Siellä työskentelee hyvä ja ammattitaitoinen porukka. Yhtenä vaihtoehtona Kalliota kiinnostivat järjestöpuolen tehtävät ja sattumalta loppukeväällä tarjoutui mahdollisuus työttömyyskassan johtajan tehtäviin. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan toiminta oli hänelle pääpiirteissään tuttua; olihan hän toiminut aiemmin vuosia kassan hallituksessa. Tämä on kuitenkin sisällöltään uusi tehtävä ja kassan varsinaisessa toiminnassa riittää uutta opittavaa. Työttömyysturvasta jatkuvaa keskustelua Kallion mukaan kassan toiminnassa haasteena on yleisellä tasolla muun muassa jatkuvan yhteiskunnallisen keskustelun aiheena oleva työttömyysturva. Siihen liittyy esimerkiksi keskustelut ja toimet työurien pidentämisestä. Niitä pitää seurata suurella tarkkuudella ja pyrkiä vaikuttamaan sekä ammattijärjestöjen että Työttömyyskassojen Yh - teisjärjestön kautta, hän mainitsee. Työttömyysturvalakiin tuli vuodenvaihteessa runsaasti muutoksia eikä kaikkiin soveltamistilanteisiin ole vielä valmiita vastauksia. Jäsenten asiat hoidetaan aina Kallio toteaa, että oman kassan osalta syksyllä otetaan käyttöön uusi maksatusjärjestelmä, johon liittyy henkilökunnan kouluttautumista ja perehtymistä. Uskon, että käyttöönotto tulee mene- Koulutuksella lisää mahdollisuuksia Kallio ei alun perin ajatellut, että olisi koulutuskeskuksen palveluksessa eläkkeelle asti. Hän suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon parantaakseen mahdollisuuksiaan siirtyä muihinkin johtamistehtäviin. Lisäksi hän on suorittanut muun muassa oikeustieteellisiä, kuten työoikeuden opintoja Turun yliopistossa. Meillä on hyvä pieni toimisto ja olen saanut toimiston työntekijöiltä mukavasti apua, Kallio kiittää. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelevät kassanhoitajat Paula Seppälä, Sari Meling ja Mirva Tuomi. 12 Rautatieläinen

13 mään ihan hyvin. Asiakkaille tämä muutos mahdollistaa ainakin osittaisen sähköisen asioinnin työttömyysturvan jatkohakemuksissa. Tästä annetaan tarkempaa tietoa lähempänä vuodenvaihdetta. Työttömyyskassaan kuuluvan seitsemän asiamiespiirin, Ilmailualan Unioni IAU:n, Merivartioliiton, Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton, Tulliliiton, Vankilavirkailijain Liitto VVL:n ja Veturimiesten liiton kautta kassassa on jäsentä. Liitoilla on meneillään järjestörakenteisiin liittyviä kehittymishankkeita, jotka voivat muutaman vuoden sisällä tuoda myös muutoksia, kuten järjestöfuusioita ja sitä kautta kassojenkin fuusioita. Kallio korostaa, että kassan jäsenen työttömyysturva ja asioiden hoito turvataan kaikissa olosuhteissa. Jäsenen kannattaa pitää jäsenyytensä voimassa ja jäsenmaksuasiansa kunnossa. Jos jäsen jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi on tärkeätä noudattaa työttömyyskassan ja työ- ja elinkeinotoimiston ohjeita. Työnhakijaksi on ilmoittauduttava välittömästi. Suhteellisen hyvä työllisyystilanne Huolimatta siitä, että kassan toimialoilla on ollut yhteistoimintaneuvotteluja ja voimakkaita muutoksia esimerkiksi VR: llä, Finnairilla ja valtiolla, työllisyystilanne on suhteellisen hyvä. Meillä ei esimerkiksi hakemusten käsittelyajat ole venyneet sellaisiksi kuin ne pahimmillaan ovat joissakin kassoissa viime aikoina olleet. Kassan toimialojen työllisyystilanne näkyy myös kassan suhteellisen alhaisena jäsenmaksuna, Kallio sanoo. Hän kehottaa jäseniä tutkimaan aika ajoin sekä työttömyyskassan ( kassojen yhteisjärjestön ( että työ- ja elinkeinoviranomaisten ( internetsivuja. Sivuilla on hyödyllistä yleistietoa, johon kannattaa tutustua viimeistään siinä vaiheessa, jos tarvitsee kassan palveluja. Asiointi helpottuu, kun katsoo ohjeita etukäteen. Teksti ja kuva: Soile Olmari Liikunta virkistää työntekoa Suomalainen tekee työnsä usein nykypäivänä paikallaan istuen tai yksipuolisessa työasennossa seisten. Selkävaivat ja huono ryhti vaivaavat monia meistä. Lapset viedään valta-osassa perheitä kotiovelta kouluun auton, junan tai bussin kyydillä. Työ- ja koulumatkat vievät aikaa murto-osan siitä mitä ne veivät vielä muutama vuosikymmen sitten. Tehokkuus ja mukavuus näkyvät kuitenkin keskiverto suomalaisen vatsanseudulla. Hyötyliikunnasta ei entisaikaan puhuttu, kun liikkuminen oli erottamaton osa jokaisen arkea. Masennus ja uupumus, ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä liikunnan puute nakertavat pahimmin suomalaisten työssä jaksamista. Kiireisempi arki ja nykyelämän paineet haastavat ihmisen jaksamista jopa aiempaa enemmän. Mistään edellä mainituista yhteiskunta ei voi eikä saa ihmistä rangaista, mutta elämänmuutokseen voidaan kannustaa. Pääosa työnantajista kannustaa työntekijöitään liikkumaan sekä epäterveellisten elintapojen muuttamiseen. Tunnetuin työantajien tarjoama kuntoiluporkkana lienee liikuntaseteli, jota käyttävät maassamme vuosittain kymmenet tuhannet ihmiset. Kuntoremontin voi aloittaa pienillä parannuksilla arjen luutuneisiin rutiineihin, vaikkapa aluksi muutaman kerran viikossa. Työmatkan taittaminen auton sijasta pyörällä tai kävellen on iso askel terveellisempään suuntaan, ja vieläpä ympäristöystävällistä. Työnantajat voisivat palkita niitä työntekijöitä, jotka sitoutuvat vähentämään autoilua ja samalla lisäämään JaaEi hyötyliikunnan osuutta työpaikan ja kodin välillä. Uskon myös, että valtaosa työnantajista olisi valmis maksamaan pienen bonuksen pari kertaa viikossa tapahtuvasta kuntosaliharjoittelusta tai vaikkapa sauvakävelystä. Mitkään kannustimet, liikuntasetelit tai laihdutusbonuksetkaan, eivät yksin ole oikotie työntekijöiden terveyden edistämiseen, eikä niiden avulla voida koskaan korvata hyvää ilmapiiriä työpaikalla. Jos työpaikan yhteishenki on huono ja työtahti tai stressi käy kunnon päälle, niin liikuntasetelit tai ruokavalion muuttaminen tuskin silloin kiinnostavat. Jos jotakuta puraisee sporttikärpänen, hän innostaa helposti myös muun henkilöstön mukaan liikkumaan. Jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa osaltaan työilmapiiriin. Työkaveria voi kehua, kiittää ja kannustaa, vaikkei olisikaan hänen esimiehensä. Hyvä työilmapiiri taas tukee terveellisiä elämäntapoja ja innostaa koko työporukan jäseniä jaksamaan paremmin. Henkilöstön yhteisen ponnistuksen tavoitteena tulisikin ennen muuta olla työyhteisön parempi yhteishenki ja työssä jaksamisen edistäminen. On hyvä pitää mielessä, että me suomalaiset olemme maamme tärkein voimavara. Innosta itsesi kuntokuurille ja kannusta työkaverisikin mukaan liikkumaan! Sanna Perkiö kansanedustaja (kok.) työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ympäristövaliokunnan jäsen Rautatieläinen

14 Rautatieläisten hallituksen varapuheenjohtaja Sakari Ojala piti kesäpäiviä onnistuneina. Komea lippukulkue juhlisti kesäpäiviä Rautatieläisten Liiton kesäpäivät vilkastuttivat Pieksämäen kaupunkikuvaa elokuun puolivälissä. Paikan päällä kävi näyttäytymässä noin rautatieläistä ympäri maata. Pieksämäki tarjosi oivat puitteet kesäpäiville perinteitä unohtamatta. Rautatieläisten Liiton varapuheenjohtaja Sakari Ojala Pieksämäeltä myhäili sunnuntai-aamuna tyytyväisyyttään. Sää helli kesäpäiviä, ja tapahtuma alkoi olla onnistuneesti pulkassa. Palaute on ollut pääosin positiivista. Kyllä tässä tyytyväinen voi olla, vaikka osanottajia olisi saanut olla enemmän. Palautetta on tullut, että näitä päivä tarvitaan ja kivaa pitää olla. Ojalan mukaan kesäpäivät on paikallisten ammattiosastojen talkoohengen voimannäyte, jossa näkyy tekemisen meininki. Lisäksi tapahtuma luo järjestökenttään vahvuutta, kun jäsenet eivät tapaa vain työnteon merkeissä vaan vapaaaikanakin voi eri puolilta tulla tapaamaan tuttuja ja keskustelemaan asioista. Vaikka kesäpäivien aikana puhutaan paljon asiaa, niin tapahtumassa ollaan myös viihteellä perinteiseen tapaan. Lauantaina osallistujat kisailivat muun muassa jarrukengän heitossa, onginnassa ja puujalkakävelyssä. Ohjelmassa oli myös eläkeläistapaaminen, työväenlauluja, karaokea ja tanssit. Lauantai-iltana aterioitiin juhlaillallinen Wanhoilla Weturitalleilla. Sunnuntaina hörpittiin aamukahvit Pieksämäen torilla, josta siirryttiin perinteitä kunnioittaen komeana lippukulkueena Wanhoille Weturitalleille kesäpäivien pääjuhlaan, jossa juhlapuheen piti Etelä- Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen. Vastaava tapahtuma on pidetty aiemminkin Pieksämäellä vuonna 1977, ja tapahtuman nimi oli tuolloin Rautatieläisten päivät. Seuraavista kesäpäivistä ei ole vielä tehty päätöksiä. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 14 Rautatieläinen

15 Rautatieläisten komea lippukulkue toi väriä Pieksämäen kaduille. Rautatieläisten liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen avasi kesäpäivät puulastissa olleen tavarajunan saattelemana. Rautatieläisen tytär Tiiu Hänninen (4,5 v) viihtyi kesäpäivillä isänsä Juha Hännisen kanssa, mutta poniratsastus olisi tehnyt päivistä vielä hauskemmat. Rautatieläinen

16 Pertti Pulliainen esitteli topparoikkaa ja radanrakennusta menneiltä ajoilta. 16 Rautatieläinen

17 Konduktöörit pyöräilivät Sulo Sutisen muistolle Matti Päivinen (osasto 66) näyttää mallia puujalkakävelyssä. Rautatieläisille on luonnollista saapua Pieksämäelle junalla. Imatralaiset konduktöörit Jarmo Miikki, Jyrki Miikki ja Harri Jääskeläinen hylkäsivät hetkeksi junakyydin ja hyppäsivät pyörän selkään päämääränä liiton kesäpäivät. Pyörän selkään heitä innoitti konduktööri Sulo Sutisen 30 vuotta sitten heittämä haasteajo rautatieläisten kesäpäiville. Haasteajossa kerättiin sekä osasto- että henkilökohtaisia kilometrejä. Tällä reissulla kolmikolle kertyi yhteisiä kilometrejä vajaat 660. Tällä kertaa haasteajo pyöräiltiin Sulon muiston kunniaksi. Sulo kuoli viime syksynä. Hän oli hyvä kaveri ja työtoveri. Sulon motto oli, että tule pyöräillen, pyöräillessä kuulet linnunlaulun, miehet muistelivat. Haasteajo sujui miesten mukaan loistavasti. Oli hyvä keli, peesailtiin vuorotellen eikä mitään haavereita sattunut. Hyvä olisi, jos nykynuoret pyöräilisivät enemmän. Se on ekologinen tapa liikkua eikä vierivä kivi sammaloidu, Harri Jääskeläinen totesi. Kesäpäivien kisatuloksia Rantaonginta Miehet 1. Pentti Hänninen, Pieksämäki, 3550 g 2. Juha Ikonen, Pieksämäki, 2672 g 3. Tuomo Valkonen, Pieksämäki, 1653 g Naiset 1. Kirsti Hänninen, Pieksämäki, 988 g Jarrukengän heitto 1. Ari Säämänen, os. 155, 1414 cm 2. Timo Sillanpää, os. 9, 1369 cm 3. Jukka Ylönen, os. 155, 1359 cm Puujalkakävely 1. Mikko Heiskanen, 23 s 2. Esa Heiskanen, 27 s 3. Jussi Luhtamäki, 34 s Pyöräily 1. Harri Jääskeläinen, 223 km 2. Jyrki Miikki, 220 km 3. Jarmo Miikki, 211 km Konduktöörit Harri Jääskeläinen (vas.), Jyrki Miikki ja Jarmo Miikki pyöräilivät Imatralta Pieksämäellä edesmenneen työtoverin Sulo Sutisen kunniaksi. Rautatieläinen

18 Maakuntajohtaja Matti Viialaisen Kiperät terveiset päättäjille Maakuntajohtaja Matti Viialainen lähetti tiukkasanaiset terveiset valtakunnan päättäjille ja asuntoministeri Jan Vapaavuorelle (kok) Rautatieläisten kesäpäivillä. Entinen SAK:n kuljetusalojen neuvottelukunnan sihteeri luotsaa nyt maakuntajohtajana Etelä-Savoa. Viialaisen puheessa keskeiseksi nousivat liikenneyhteydet ja uusi Etelä-Savon maakuntakaava. Viialainen pitää toimivia raide- ja liikenneyhteyksiä olennaisena alueiden ja koko Suomen menestykselle. Mihin aikanaan päätettiin rakentaa rautatie, siellä syntyi myös teollisuutta, kauppaa ja asutusta. Rata- ja tielinjaukset ovat vaikuttaneet huomattavasti siihen, mitkä paikkakunnat ovat kasvaneet ja keiden osaksi on langennut hitaampi kehitys tai suoranainen taantuminen. Viialaisen mukaan etäisyyksien kuolemasta puhuminen on vähintäänkin ennenaikaista, vaikka laajakaista ja internet vähentävätkin välimatkojen merkitystä. Maakuntaliittojen edunvalvonnan ykkösasioita ovat olleet ja tulevat vielä kauan olemaan sujuvat liikenneyhteydet. Tieliikenne on ja pysyy ylivoimaisesti tärkeimpänä liikennemuotona, mutta kaikki järkisyyt puhuvat kuitenkin raideliikenteen osuuden kasvattamisen puolesta sekä henkilö- että tavaraliikenteessä, hän huomautti. Liikennejärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena Viialainen lataa suuria odotuksia uuteen liikennevirastoon ja samoin toimintansa aloittaneisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Niiden tehtävänä on, kootessaan eri liikennemuodot saman katon alle, kehittää Suomen liikennejärjestelmää aidosti kokonaisuutena, jossa tie-, raide- ja vesisekä lentoliikenne pelaisivat yhteen optimaalisella tavalla. Viialainen ei pidä kestävänä kehityksenä sitä, että väki ja toiminnot keskittyvät etelärannikolle ja länteen idän sekä pohjoisen kutistuessa, vaan liikenneyhteydet ja kehittymisedellytykset tulee turvata myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näinhän käy väistämättä ellei määrätietoisia korjaavia toimia tehdä. Melkoinen määrä jo rakennettuja yhdyskuntia uhkaa jäädä vajaakäytölle samalla kun Napajäätiköiden sulamista tai jäätymistä ei ratkaista tästä parin kilometrin päässä olevassa Naiskankaan risteyksessä. Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen visioi Itä-Suomea ja Pieksämäkeä kasvuraiteille Rautatieläisten kesäpäivillä. muuttovoittokaupunkeihin on koko ajan rakennettava kokonaan uutta yhdyskuntarakennetta. VR:n monopolin aika ennen pitkää ohi Nopeat Itäradat-neuvottelukunta ja Etelä- Savon maakuntaliitto ovat käynnistäneet selvitystyön. Selvitys tähtää siihen, että Huutokosken radalle voitaisiin palauttaa myös henkilöliikenne eli junalla pääsisi Pieksämäeltä Savonlinnaan ja päinvastoin. Selvitys valmistuu syksyllä. Viialaisen mukaan aluksi kyse olisi tilausliikenteestä, joka vaatii määrärahat valtion tulo- ja menoarvioon ja sopivan 18 Rautatieläinen

19 kaluston eli kiskobusseja, joista VR:llä on jo nyt pulaa. Hän pitää mahdollisena myös jonkun muun yhtiön kuin VR:n operointia radalla ja uskoo, että ennen pitkää VR:n monopolin aika on joka tapauksessa ohi. VR:n saama henkilöliikenteen 10 vuoden yksinoikeushan koskee vain jo olemassa olevia yhteyksiä, joten Pieksämäki-Huutokoski-Savonlinna uutena yhteysvälinä voisi ainakin periaatteessa avautua kilpailulle. Jos tämä ikkuna avautuu, toivon, että riittävän ajoissa Rautatieläisten Liiton ja muiden järjestöjen kanssa neuvotellaan liikenteen aloittamisen mahdollistavat sopimusehdot, niin että mahdollinen kilpailu on reilua, ehdot tasapuoliset ja että työehtojen polkeminen ei ole se, jolla mahdollisia pikavoittoja tarjouskilpailuissa ryhdytään tavoittelemaan. Kolme askelta parempaan Viialainen pitää nopeita junayhteyksiä sekä Helsinkiin että Pietariin välttämättöminä Itä-Suomen taloudelle ja matkailulle. Hän esittää raideliikenteen parantamiseksi kolmea hanketta. Ykkösenä on nykyratojen parantaminen liikennöitäväksi kauttaaltaan 25 tonnin akselipainoilla ja Pendolino-nopeuksilla. Nopeuksien nosto edellyttää kaksoisraiteiden rakentamista myös Savonradalla ja Luumäeltä Imatralle sekä Vainikkalaan. Toinen koko Suomen kannalta järkevä ja välttämätön uusinvestointi olisi pääradan lentokenttäyhteys eli lentorata sekä Pisara-hanke Helsingissä. Varsinkin niiden maakuntien näkökulmasta, joilta reittilentoliikenne on jo loppunut, suora junayhteys Helsinki-Vantaalle olisi erinomainen asia. Ohjaamalla osan kaukojunista lentoaseman kautta tekisimme tilaa ainoan metropolialueemme lähiliikenteelle, kun pääradalta vapautuisi raiteita hitaammalle liikenteelle. Pisaraa taas tarvitaan, jotta päärautatieasemallemme ei muodostu liikennöintiä hidastavaa sumppua. Järjestyksessä kolmas on Helsingin ja Pietarin välisen yhteyden nopeuttaminen uuden oikoradan turvin. Oikoradan Viialainen rakentaisi Helsingistä Porvoon, Koskenkylän ja Kouvolan kautta. Näin yhteydet Helsingistä Pietariin nopeutuvat liki puolella tunnilla samoin kuin matka-ajat esimerkiksi Kuopiosta, Joensuusta, Mikkelistä sekä Lappeenrannasta Helsinkiin ja päinvastoin. Tämä linjaus olisi paras kasvusysäys, minkä koko Itä-Suomen aluekehitykselle valtiovalta voisi lähivuosikymmeninä antaa, hän visioi. Uusia työpaikkoja kaivataan Etelä-Savossa ja Pieksämäellä jännitetään parhaillaan, kuinka Etelä-Savon maakuntakaavalle käy ympäristöministeriön virkamiesten ja helsinkiläisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren pyörityksessä. Maakuntakaavoista ylipäätään toivotaan tukea paitsi Pieksämäen työllisyydelle myös raideliikenteen linjauksille. Kymenlaakson käsittelyssä oleva kaava ja yhdistyneen Uudenmaan tuleva uusi maakuntakaava ovat raideliikenteen kannalta avainasemassa. Pieksämäki on menettänyt luvulta alkaen tuhansia valtion työpaikkoja pääasiassa rautatieliikenteestä ja VR:n konepajalta. Olisi täysin kohtuutonta, että kaupunkilaisia rangaistaisiin maakuntakaavalla vielä lisää estämällä myös yksityisten työllistävien investointien sijoittuminen Pieksämäelle, Viialainen jyrisi. Viialainen pitää vetoamista ilmastonmuutokseen kaukaa haettuna ja keinotekoisena. Napajäätiköiden sulamista tai jäätymistä ei ratkaista tästä parin kilometrin päässä olevassa Naiskankaan risteyksessä. Myös Itä-Suomella ja sen logistisella keskuksella Pieksämäellä on oltava oikeus kehittää nykyaikaisia kaupallisia palveluja. Siksi rautateiden risteysasemalta ei saa viedä mahdollisuutta kehittää vaikkapa elämysmatkailu- ja kauppakeskustoimintoja, jotka olisivat saavutettavissa kätevästi myös junalla. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen (vas.) ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen peräsivät Rautatieläisten Liiton kesäpäivillä asuntoministeri Jan Vapaavuorelta ymmärrystä maakuntien kehittämisessä. Kiistakapulana on Etelä-Savon uusi maakuntakaava. Rautatieläinen

20 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. -2,2 snt/l polttoaineesta Alennukset ovat voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta Rautatieläinen