EUROOPAN KOMISSIO. (2) Tuki maatalousmaan peruskuivatukseen ja kunnostustöihin liittyviin eituotannollisiin

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2015) 5035 final Asia: Valtiontuki Suomi SA (2014/N) Tuki maatalousmaan peruskuivatukseen ja kunnostustöihin liittyviin eituotannollisiin investointeihin, joilla on ympäristöön liittyviä tavoitteita Arvoisa ulkoasiainministeri Tarkasteltuaan Suomen viranomaisten toimittamat edellä mainittua tukiohjelmaa koskevat tiedot Euroopan komissio, jäljempänä komissio, on päättänyt olla vastustamatta kyseistä ohjelmaa, koska se soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY (1) Suomi ilmoitti edellä mainitusta tukiohjelmasta 18. joulukuuta 2014 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 19. joulukuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio pyysi Suomen viranomaisilta lisätietoja 17. helmikuuta Suomen viranomaiset vastasivat lisätietopyyntöön 1. huhtikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi samana päivänä. Suomen viranomaiset toimittivat 26. toukokuuta 2015 ja 2. heinäkuuta 2015 lisätietoja, jotka komissio kirjasi saapuneiksi kyseisinä samoina päivinä. 2. KUVAUS 2.1. Nimike (2) Tuki maatalousmaan peruskuivatukseen ja kunnostustöihin liittyviin eituotannollisiin investointeihin, joilla on ympäristöön liittyviä tavoitteita Ulkoasiainministeri Timo SOINI Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bruxelles/Brussel Belgique/België Puhelin: (+32-2)

2 2.2. Tarkoitus (3) Tukiohjelman tavoitteena on edistää maatalouden talouskehitystä ja alentaa tuotantokustannuksia tukemalla kuivatusojien kunnostamista. Peruskuivatukseen myönnettävä valtiontuki kannustaa tiloja kunnostamaan peruskuivatusjärjestelmiään ja toteuttamaan kunnostustyön kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla Oikeusperusta (4) Oikeusperustan muodostavat (a) Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta (947/2007) (b) Asetus peruskuivatustoiminnan tukemisesta (530/1998) (c) Maa- ja metsätalousministeriön päätös peruskuivatusavustusten jakamisesta Kesto (5) Komission päätöksentekopäivästä 31. joulukuuta 2020 saakka. (6) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet olemaan myöntämättä tukea ennen kuin komissio on hyväksynyt tukiohjelman Talousarvio (7) Arvioitu vuotuinen talousarvio on 2,5 miljoonaa euroa, ja ilmoitettua ohjelmaa varten vuosina varattu kokonaismäärä on 15 miljoonaa euroa Tuen muoto (8) Suora avustus Tuensaajat (9) Maatalousalalla toimivat pienet ja keskisuuret yritykset sekä pienet ja keskisuuret metsänomistajat Tukiohjelman kuvaus (10) Peruskuivatus on ylimääräisen veden poistoa hoitamalla ja ruoppaamalla ojitetun maatalousmaan avo-ojia ja muita avoimia kanavia asianmukaisen kuivatussyvyyden ja veden virtauksen varmistamiseksi. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, että peruskuivatusjärjestelmien kunnostaminen on osa Suomen maatalouden kehittämiseen, mukauttamiseen ja nykyaikaistamiseen kuuluvaa elintärkeiden infrastruktuurien parantamista. Tuottava maatalous ei ole Suomen maatalous-, vesi- ja ilmasto-oloissa mahdollista ilman asianmukaista kuivatusjärjestelmää. Kuivatus on olennaisen tärkeää luonnonolosuhteiden vuoksi: keväisin lumi sulaa nopeasti, kasvukaudella haihtuminen on vähäistä, maa on suhteellisen tiivistä ja pellot ovat tasaisia. Ylimääräinen vesi on poistettava nopeasti ja tehokkaasti, jotta varmistetaan maaperän kuormankantokyky traktoreita ja muita maatalouslaitteita varten. Lisäksi tehokas kuivaus antaa 2

3 mahdollisuuden hyödyntää lyhyt kasvukausi täysimääräisesti, ja se vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen, kuiva-aineen tuotantoon ja ravinteidenottoon. (11) Jotta peruskuivatus voitaisiin järjestää yhtenäisellä ja kattavalla tavalla määrätyn valuma-alueen maatalousmaana käytettävällä ojitusalueella, Suomen viranomaiset haluavat tukea ilmoitetun tukiohjelman nojalla yhteisyrityksiä, joissa maanomistajat ovat järjestäneet vesienhoidon yhteisesti tai tehneet muunlaisen sopimuksen keskenään. Koska ohjelman ensisijaisena tavoitteena on parantaa maataloustuotantoa, metsänomistajat ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos niiden palsta sijaitsee asianomaisella maatalouden ojitusalueella ja jos myös kyseisen palstan ojat on koko hankkeen onnistumisen varmistamiseksi kunnostettava. (12) Ilmoitetun tukiohjelman nojalla myönnetään tukea peruskuivatusjärjestelmien kunnostamista varten sekä kunnostustöihin liittyviin ei-tuotannollisiin investointeihin, joilla on ympäristöön liittyviä tavoitteita (sellaisia ovat esimerkiksi saostusaltaat, tulvatasanteet, pohjapadot ja kalojen lisääntymisalueiden entistäminen). (13) Tukikelpoisia kustannuksia ovat rakennuskustannukset, suunnittelukustannukset, vesilain edellyttämistä luvista johtuvat kustannukset sekä ei-tuotannollisista investoinneista aiheutuvat kustannukset. (14) Vesilakiin ja/tai kansalliseen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvien suojakaistoja koskevien vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat kustannukset eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. (15) Peruskuivatusjärjestelmien kunnostamiseen myönnettävä yleinen tuki-intensiteetti on 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tietyissä tapauksissa (esimerkiksi jos tarvitaan vaativia vesiensuojelutoimenpiteitä, vaativia rakenteellisia toimenpiteitä tai toimia, jotka johtuvat poikkeuksellisen runsaista valumista tai eroosiosta ylemmällä valuma-alueella) tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosentilla. Tuki-intensiteetin korotus on mahdollista vain maatalousmaan osalta. Ei-tuotannolliset investoinnit, joilla on ympäristöön liittyviä tavoitteita, voidaan korvata 100 prosentin tuki-intensiteetillä tukikelpoisista kustannuksista. (16) Tuen myöntämisen edellytyksenä on tukihakemuksen toimittaminen. Siihen on liitettävä hankesuunnitelma, johon sisältyy hankkeen kustannusten ja hyötyjen arviointi. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että hakemus on toimitettava alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) ennen hankkeeseen liittyvien töiden aloittamista. (17) Ennen tuen myöntämistä ELY-keskus arvioi tapauskohtaisesti jokaisen peruskuivatushankkeen ja tarkistaa tukikelpoiset kustannukset, mahdolliset ympäristövaikutukset, säännösten noudattamisen sekä sellaisten toimenpiteiden soveltuvuuden ja tarpeen, joiden tuki-intensiteettiä voidaan mahdollisesti korottaa. ELY-keskuksilla on hyvät valmiudet tehdä arviointi, sillä ne vastaavat alueellisista ympäristökysymyksistä, kuten vesien ja kalojen suojelusta, ja ympäristölainsäädännön valvonnasta. Lisäksi ELY-keskukset on nimetty toimivaltaiseksi viranomaiseksi vesipuitedirektiivin 1 täytäntöönpanoa varten. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, , s. 1). 3

4 (18) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että kuivatuskanavien uudelleenrakentamiseen voidaan myöntää rahoitustukea vain, jos (a) (b) vesipuitedirektiivin ja erityisesti sen 4 artiklan 7, 8 ja 9 kohdan noudattaminen osoitetaan ottaen asianmukaisesti huomioon kumuloituvat vaikutukset ja jos vesienhoitosuunnitelmien tasolla on säädetty lieventävistä toimenpiteistä; hankkeelle on tehty vesipuitedirektiivin 4 artiklan 7 kohdan mukainen arviointi ottaen asianmukaisesti huomioon kumuloituvat vaikutukset ja jos asianmukaisia lieventäviä toimenpiteitä on ehdotettu. (19) Suomen viranomaisten mukaan ilmoitetulla ohjelmalla on yleisesti ottaen vähän kielteisiä ympäristövaikutuksia, koska tuetut hankkeet ovat jo olemassa olevien kuivatusjärjestelmien kunnostushankkeita. Suurin osa kielteisistä ympäristövaikutuksista aiheutuu yleensä sen lyhyen ajanjakson aikana, jolloin varsinaiset kunnostustyöt toteutetaan. Kielteisiä ympäristövaikutuksia torjutaan tukiohjelman ympäristövaatimuksilla, jotka edellyttävät ympäristönsuojelun huomioon ottamista kuivatussuunnitelmassa. (20) Jos mahdollisia kielteisiä ympäristövaikutuksia havaitaan, kuivatushankkeisiin sovelletaan kansallisia vesilain, ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain säännöksiä. (21) Ilmoitettu tukiohjelma ei ole osa Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa , ja se rahoitetaan kokonaan valtion talousarviosta. Ilmoitetussa ohjelmassa noudatetaan kuitenkin asianomaisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden periaatteita. Sen vuoksi tukiohjelman voidaan katsoa täydentävän kansallista maaseudun kehittämisohjelmaa. (22) Suomen viranomaiset ovat selittäneet, että vaikka myös Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy kuivatusjärjestelmiä koskeva toimenpide, se koskee toisenlaista kuivatusta kuin ilmoitetusta tukiohjelmasta tukea saava kuivatus. Maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetään tukea vain maatilakohtaiseen peltokuivatukseen (jossa käytetään maanpinnan alla kulkevia salaojaputkia). Näin ollen Suomen viranomaisten mukaan ei ole olemassa vaaraa, että Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvä toimenpide olisi päällekkäinen ilmoitetun ohjelman kanssa. Perusteluna kahdelle erilliselle tukiohjelmalle ja ainoastaan maanalaisen kuivatuksen sisällyttämiselle Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ovat näiden kahden kuivatusjärjestelmän käytännön erot Kumulaatio (23) Tuki ei voi kumuloitua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai unionin ohjelmista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa Muut sitoumukset (24) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukea sovelleta maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuosien

5 Euroopan unionin suuntaviivojen 2, jäljempänä suuntaviivat, 35 kohdan 15 alakohdassa tarkoitettuihin vaikeuksissa oleviin yrityksiin. (25) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet lykkäämään ilmoitetun tuen maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempi sääntöjenvastainen tuki, joka on määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (joka koskee joko yksittäistä tukea tai tukiohjelmaa), kunnes kyseinen tuensaaja on maksanut takaisin tai maksanut suljetulle tilille koko sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen sekä siitä perittävän takaisinperintäkoron. (26) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että jos Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitetussa yhteisessä markkinajärjestelyssä, myös suorien tukien järjestelmässä, rajoitetaan tuotantoa tai rajataan unionin tukea yksittäisten yritysten, maatilojen tai jalostuslaitosten tasolla, valtiontukea ei voida myöntää investointeihin, jotka kasvattaisivat tuotannon yli näiden rajoitusten tai rajoitteiden. (27) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että ilmoitetusta tukiohjelmasta ei myönnetä tukea metsäteollisuudelle, kaupallisesti kannattavaan puunajoon tai -kuljetukseen, puun tai muiden metsävarojen jalostamiseen tuotteiksi, energiantuotantoon tai hakkuuseen, jonka päätarkoituksena on kaupallisesti kannattava puunajo, eikä uudelleenistutukseen, jossa kaadetut puut korvataan vastaavilla puilla. (28) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet julkaisemaan suuntaviivojen 128 kohdassa vaaditut tiedot viimeistään suuntaviivojen 131 kohdassa vahvistetussa määräajassa. 3. ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltaminen (29) Jotta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa, tukiohjelmasta on oltava yritykselle taloudellista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisesta liiketoiminnastaan, tukea on myönnettävä tietyille yrityksille, tuen on oltava jäsenvaltion myöntämää tai se on myönnettävä valtion varoista, ja tukiohjelmalla on oltava näkyvä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (30) Kyseinen ohjelma tuottaa etua tuensaajille. Etu myönnetään valtion varoista maaja metsätalousalojen hyväksi niiden markkina-aseman vahvistamiseksi. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä 3. (31) Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla 2 3 EUVL C 204, , s. 1. Tuomioistuimen tuomio asiassa 730/79, Philip Morris Holland BV v. Euroopan yhteisöjen komissio, ECLI:EU:C:1980:209). 5

6 käydään EU:n sisäistä kauppaa 4. Ilmoitetun tuen tuensaajat toimivat maa- ja metsätalousaloilla, joilla käydään EU:n sisäistä kauppaa 5. Kyseinen ala on avoin kilpailulle EU:n tasolla ja sen vuoksi hyvin herkkä kaikille jonkin tietyn jäsenvaltion tuotantoa suosiville toimenpiteille. Näin ollen tämä ohjelma todennäköisesti vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (32) Edellä esitetyn perusteella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi voidaan päätellä, että ehdotettu ohjelma on kyseisessä artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos siihen voidaan soveltaa jotakin SEUT-sopimuksessa tarkoitetuista poikkeuksista Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille (33) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos sillä edistetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä ja jos se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. (34) Jotta tätä poikkeusta voitaisiin soveltaa, tuen on täytettävä asianomaisen valtiontukia koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset. (35) Ilmoitettuun tukiohjelmaan sovelletaan suuntaviivojen II osan 1 luvun jaksoa ja II osan 2 luvun jaksoa. (36) Suuntaviivojen 135 kohdassa todetaan, että komissio katsoo maatiloilla maatalouden alkutuotantoon liittyviin, aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin tarkoitetun tuen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää kyseisissä suuntaviivoissa vahvistetut yhteiset arviointiperiaatteet, suuntaviivojen 134 kohdassa vahvistetun investointitukea koskevan yleisen edellytyksen ja suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistetut edellytykset. (37) Suuntaviivojen 542 kohdassa todetaan, että komissio katsoo metsätalousalan kehittämiseen, uudenaikaistamiseen ja mukauttamiseen liittyvään infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin tarkoitetun tuen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää kyseisissä suuntaviivoissa vahvistetut yhteiset arviointiperiaatteet ja suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistetut edellytykset Suuntaviivojen II osan jaksossa ja 134 kohdassa vahvistetut edellytykset (38) Suuntaviivojen 143 kohdassa vahvistetaan tavoitteet, joihin tuetuilla investoinneilla on pyrittävä. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen 4 5 Ks. erityisesti tuomioistuimen tuomio asiassa C-102/87, Ranskan tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, ECLI:EU:C:1988:391. Vuonna 2013 Suomen maataloustuotteiden EU-maihin suuntautuneen viennin arvo oli 1 094,7 miljoonaa euroa ja tuonnin EU-maista 4 364,4 miljoonaa euroa. Lähde: Euroopan komissio, Agricultural Policy Perspectives, Member States factsheet tammikuu 2015, Suomi. Saatavilla osoitteessa Eurostatin mukaan vuonna 2013 Suomi vei m³ ja toi m³ raakapuuta, polttopuuta ja muuta peruspuutavaraa. 6

7 perusteella (ks. 12 kappale) komissio katsoo, että tukiohjelmalla pyritään suuntaviivojen 143 kohdan c ja d alakohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin. (39) Suuntaviivojen 144 kohdassa luetellaan tukikelpoiset kustannukset suuntaviivojen II osan jakson mukaisen investointituen osalta. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (ks. 12 kappale) komissio katsoo, että ilmoitetun tukiohjelman nojalla tukikelpoiset kustannukset ovat suuntaviivojen 144 kohdan a, c ja d alakohdan mukaisia. (40) Suuntaviivojen 152, 153 ja 154 kohdassa vahvistetaan tuen enimmäisintensiteetit suuntaviivojen II osan jakson mukaiselle investointituelle. Suuntaviivojen 153 kohdan mukaan 152 kohdassa mainittua tuki-intensiteetin 40 prosentin enimmäismäärää voidaan korottaa 20 prosenttiyksiköllä, kun on kyse yhteisistä investoinneista. Suuntaviivojen 154 kohdan mukaan ei-tuotannollisten investointien kyseessä ollen tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (ks. 11 ja 15 kappale) komissio päättelee, että ilmoitetun tukiohjelman mukaiset tuen enimmäisintensiteetit ovat suuntaviivojen 152, 153 ja 154 kohdassa ilmoitettujen tuen enimmäisintensiteettien mukaiset. (41) Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että suuntaviivojen II osan jakson edellytykset täyttyvät. (42) Suuntaviivojen 134 kohdassa vahvistetaan seuraava suuntaviivojen II osan jakson mukaista investointitukea koskeva edellytys: jos Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitetussa yhteisessä markkinajärjestelyssä, myös suorien tukien järjestelmässä, rajoitetaan tuotantoa tai rajataan unionin tukea yksittäisten yritysten, maatilojen tai jalostuslaitosten tasolla, valtiontukea ei voida myöntää investointeihin, jotka kasvattaisivat tuotannon yli näiden rajoitusten tai rajoitteiden. Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet noudattamaan tätä edellytystä (ks. 26 kappale), ja näin ollen komissio katsoo, että suuntaviivojen 134 kohdassa vahvistettu edellytys täyttyy Suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistetut edellytykset (43) Suuntaviivojen 543 kohdassa sallitaan tuen myöntäminen aineelliseen omaisuuteen tehtäviin investointeihin, jotka koskevat metsien kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai mukauttamiseen liittyvää infrastruktuuria, mukaan lukien [...] tilusjärjestelyt ja maanparannus, energia- ja vesihuolto sekä energian ja veden säästö. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (ks. 12 kappale) komissio katsoo, että tukiohjelmalla pyritään suuntaviivojen 543 kohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin. (44) Tukikelpoiset kustannukset metsäalueiden kehittämiseen tehtävien investointien osalta vahvistetaan suuntaviivojen 502 kohdassa. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (ks. 12 kappale) komissio katsoo, että ilmoitetun tukiohjelman nojalla tukikelpoiset kustannukset ovat suuntaviivojen 502 kohdan mukaisia. (45) Suuntaviivojen 544 kohdassa sallitaan tuen myöntäminen ei-tuotannollisiin investointeihin, joiden yksinomaisena tarkoituksena on metsien ympäristöarvon 7

8 parantaminen, enintään 100 prosentin tuki-intensiteetillä tukikelpoisista kustannuksista. Kuivatusjärjestelmien kunnostaminen voi kuitenkin parantaa metsien taloudellista potentiaalia. Jos investoinneilla parannetaan metsien lyhyen tai pitkän aikavälin taloudellista potentiaalia, tuki rajataan suuntaviivojen 545 kohdan mukaisesti 40 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista. Kuten 15 kappaleessa selvennetään, mainittuja tuen enimmäisintensiteettejä noudatetaan. (46) Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että suuntaviivojen II osan jakson edellytykset täyttyvät Yhteiset arviointiperiaatteet (47) Suuntaviivojen 38, 42, 135 ja 542 kohdan mukaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti myönnettävään tukeen sovelletaan yhteisiä arviointiperiaatteita. (48) Kuten 3 kappaleessa todetaan, ilmoitetun ohjelman tavoitteena on edistää maatalouden talouskehitystä ja alentaa tuotantokustannuksia tukemalla kuivatusojien kestävää ja ympäristöystävällistä kunnostamista. Ilmoitettu tukiohjelma edistää osaltaan suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa tarkoitetun yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista. Ilmoitetussa tukiohjelmassa on kyse yksinomaan kansallisista varoista rahoitetusta maaseudun kehittämistoimenpiteiden kaltaisesta toimenpiteestä (ks. 21 kappale), ja siksi jäsenvaltioiden olisi suuntaviivojen 47 kohdan mukaisesti osoitettava, miten tarkasteltavana oleva valtiontuki vastaa asianomaisten maaseudun kehittämisohjelmien vaatimuksia ja on näiden ohjelmien mukainen. Suomen viranomaiset ovat selittäneet komissiolle, että Suomen maaseudun kehittämisohjelman nojalla voidaan myöntää tukea ainoastaan peltokuivatukseen yksittäisille tiloille. Kuivatusohjelmien eriyttäminen juontaa juurensa käytännön eroista maaseudun kehittämisohjelmasta tuetun toimenpiteen ja ilmoitetun ohjelman välillä. Ilmoitetussa ohjelmassa noudatetaan kuitenkin asianomaisen maaseudun kehittämistoimenpiteen periaatteita, minkä vuoksi sen voidaan katsoa täydentävän maaseudun kehittämisohjelmaa. Näiden tietojen perusteella komissio katsoo, että tukiohjelmalla pyritään maaseudun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin. (49) Suuntaviivojen 52 kohdassa edellytetään, että valtiontukitapauksissa, joilla on ympäristövaikutuksia, on esitettävä tiedot, jotka osoittavat, että tuetut toimenpiteet eivät johda voimassa olevan unionin ympäristölainsäädännön rikkomiseen. Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että ilmoitetun ohjelman nojalla tuettavissa hankkeissa edellytetään ympäristönsuojelun huomioon ottamista kuivatussuunnitelmissa (ks. 19 kappale). Lisäksi kaikki mahdolliset hankkeesta johtuvat kielteiset vaikutukset ympäristöön on arvioitava unionin ympäristölainsäädäntöä täytäntöönpanevan kansallisen ympäristölainsäädännön perusteella (ks. 20 kappale). Tämä huomioon ottaen voidaan päätellä, että ilmoitettu ohjelma ei johda unionin ympäristölainsäädännön rikkomiseen. (50) Koska ilmoitettu tukiohjelma täyttää suuntaviivojen II osan ja jaksossa vahvistetut erityisedellytykset (ks. 41 ja 46 kappale), komissio katsoo suuntaviivojen 55 ja 57 kohdan mukaisesti, että tuki on tarpeellinen ja että sen myöntämiseen käytetty väline on soveltuva yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. 8

9 (51) Suuntaviivojen 70 kohdassa todetaan, että tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan sellaisissa tapauksissa, joissa hankkeeseen liittyvät työt on aloitettu jo ennen kuin tuensaaja jättää tukihakemuksen kansallisille viranomaisille. Suuntaviivojen 71 kohdassa täsmennetään tukihakemukseen sisällytettävät tiedot. Suomen viranomaisten antamat vahvistukset (ks. 16 kappale) takaavat, että suuntaviivojen 70 ja 71 kohdan vaatimukset täyttyvät. Näin ollen komissio katsoo, että ilmoitettu tuki täyttää kannustavaa vaikutusta koskevan vaatimuksen. (52) Kuten edellä todetaan (vrt. 39, 40, 44 ja 45 kappale), tukikelpoiset kustannukset ja tuen enimmäisintensiteetti täyttävät suuntaviivojen II osan ja jakson vaatimukset, joten ne ovat suuntaviivojen 84 kohdan mukaiset. Tällä perusteella oikeasuhteisuusvaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän. (53) Koska ilmoitettu tukiohjelma täyttää suuntaviivojen II osan ja jaksossa vahvistetut edellytykset (vrt. 41 ja 46 kappale) eikä siinä ylitetä asianomaisia tuen enimmäisintensiteettejä (vrt. 40 ja 45 kappale), komissio katsoo suuntaviivojen 113 kohdan mukaisesti, että kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. (54) Suomi on sitoutunut noudattamaan suuntaviivojen mukaisia avoimuusvaatimuksia (ks. 28 kappale) Muut sitoumukset (55) Komissio panee merkille, että vaikeuksissa olevat yritykset on suuntaviivojen 26 kohdan mukaisesti jätetty tuen ulkopuolelle (ks. 24 kappale) ja että Suomi on sitoutunut lykkäämään ilmoitetun tuen maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempi sääntöjenvastainen tuki, joka on suuntaviivojen 27 kohdan mukaisesti määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (ks. 25 kappale) Tukiohjelman kesto (56) Suuntaviivojen 719 kohdan mukaisesti komissio hyväksyy ainoastaan sellaiset tukijärjestelmät, joiden kesto on rajoitettu. Muita kuin sellaisia tukijärjestelmiä, jotka voivat saada osarahoitusta asetuksen (EU) N:o 1305/ ja sen täytäntöönpanoasetuksen nojalla, saa soveltaa enintään seitsemän vuotta. Edellä olevan 5 kappaleen mukaan tämä vaatimus täyttyy. 4. PÄÄTELMÄT Edellä sanotun mukaisesti komissio katsoo, että asiaa koskevia suuntaviivojen määräyksiä noudatetaan. Sen vuoksi komissio on päättänyt olla vastustamatta ilmoitettua ohjelmaa, koska se soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää salassapitovelvollisuutta koskevan komission tiedonannon mukaisesti salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 487). 9

10 on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo Suomen suostuvan tämän kirjeen julkaisemiseen kokonaisuudessaan. Jos Suomi katsoo joidenkin tietojen kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, sen on ilmoitettava kyseiset osat sekä perusteltava kunkin osan osalta, miksi salassapitoa pyydetään. Pyyntö olisi toimitettava komission asetuksen (EY) N:o 794/ artiklan 4 kohdan mukaisesti sähköisesti julkisen avaimen järjestelmällä (PKI) suojatun sähköpostijärjestelmän välityksellä seuraavaan osoitteeseen: agri-state-aidsnotifications@ec.europa.eu. Komission puolesta Phil Hogan Komission jäsen 7 Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, , s. 1). 10