EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA (2014/N) Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2015) 3562 final Asia: Valtiontuki Suomi SA (2014/N) Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki Arvoisa ulkoministeri Tarkasteltuaan Suomen viranomaisten toimittamat edellä mainittua tukiohjelmaa koskevat tiedot Euroopan komissio, jäljempänä komissio, on päättänyt olla vastustamatta kyseistä ohjelmaa, koska se soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY (1) Suomi ilmoitti edellä mainitusta tukiohjelmasta 15. joulukuuta 2014 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 16. joulukuuta 2014, SEUTsopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio pyysi Suomen viranomaisilta lisätietoja 27. tammikuuta Suomen viranomaiset vastasivat lisätietopyyntöön 1. huhtikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi samana päivänä. Suomen viranomaiset toimittivat 22. huhtikuuta 2015 lisätietoja, jotka komissio kirjasi saapuneiksi samana päivänä. 2. KUVAUS 2.1. Nimike (2) Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki 2.2. Tarkoitus (3) Ilmoituksen mukaan Suomen viranomaiset haluavat korvata hirvieläinten (Cervidae) metsille aiheuttamia vahinkoja Oikeusperusta (4) Oikeusperustan muodostavat Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176 FIN Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bryssel. Puhelin: (+32-2)

2 (a) Riistavahinkolaki (109/2009); (b) Valtioneuvoston asetus riistavahingoista (309/2013) Kesto (5) Tukiohjelmaa sovelletaan 1. tammikuuta 2014 alkaen aiheutuneisiin vahinkoihin, ja tukea voidaan myöntää 31. joulukuuta 2020 asti. (6) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet olemaan myöntämättä tukea ennen kuin komissio on hyväksynyt tukiohjelman Talousarvio (7) Arvioitu vuotuinen talousarvio on 3,4 miljoonaa euroa, ja ilmoitettua ohjelmaa varten vuosina varattu kokonaismäärä on 20,4 miljoonaa euroa Tuen muoto (8) Suora avustus Tuensaajat (9) Yksityiset metsänomistajat Tukiohjelman kuvaus (10) Ilmoitetun tukiohjelman tarkoituksena on korvata seuraavien hirvieläinlajien aiheuttamat metsävahingot: kuusipeura (Dama dama), saksanhirvi (Cervus elaphus), japaninpeura (Cervus nippon), hirvi (Alces alces), valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus) ja metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). (11) Metsäpeura sisältyy neuvoston direktiivin 92/43/ETY 1 liitteessä II olevaan luetteloon lajina, jonka suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Muita hirvieläimiä, joiden aiheuttamia vahinkoja ilmoitetulla tukiohjelmalla korvataan, suojellaan kansallisen lainsäädännön nojalla. Riistaeläinkantojen (hirvieläimet mukaan luettuina) säilyttämisestä ja niiden häiritsemättömän lisääntymisen turvaamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella; rauhoitusaikana mitään riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Lisäksi hirven- ja peuranmetsästykseen on oltava pyyntilupa. Pyyntilupia myöntäessään viranomaisen on huolehdittava siitä, että hirvieläinkannat eivät metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. (12) Ilmoitetun tukiohjelman mukaisesti korvausta voidaan maksaa hirvieläinten aiheuttamasta metsänviljelyaineiston ja taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta sekä vahinkoalueen uudelleenistutuksesta. (13) Metsänviljelyaineiston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi silloin, kun se ei enää täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia. 1 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, , s. 7). 2

3 (14) Maksettu korvaus ei voi ylittää metsänviljelyaineiston käypää arvoa, josta on vähennetty säästyneet keräys-, varastointi- ja muut kustannukset. (15) Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen vahingoittuneiden puiden alue. (16) Taimikolle tai sitä varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon yksittäisten puiden päärangalle, sivuoksille, neulas- tai lehtimassalle tai kuorelle aiheutuneiden vaurioiden suuruus. Vahingoittuneeksi katsotaan kasvatettaviksi tarkoitetut kokonaan tuhoutuneet puut ja ne puut, joiden kasvu tai laatu on pysyvästi alentunut. Vahingon määrittämisessä otetaan huomioon lisäksi vahinkoalueen maantieteellinen sijainti ja pinta-ala, metsätyyppi tai kasvupaikka, puulaji, taimien tai puiden lukumäärä ja keskipituus ennen vahinkoa sekä vahingoittuneiden taimien tai puiden lukumäärä. (17) Taimikolle tai sitä varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon korvauksen laskemisessa käytetään perusteena valtioneuvoston asetusta, jossa säädetään puulajikohtaisista vaurioluokista. (18) Määrää laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon samalle vahinkoalalle korvauksen hakemista edeltävän kolmen vuoden aikana samanlaisesta vahingosta maksetut korvaukset. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos (a) vahinkoala on istutettu uudelleen edellisen vahingon jälkeen; (b) vahinkoalalle on edellisen vahingon jälkeen syntynyt luontaisesti uudelleenistutusta vastaava määrä kehityskelpoisia taimia; tai (c) uudet vahingot kohdistuvat pääasiassa taimiin tai puihin, jotka ovat edellisen vahingon jälkeen olleet vahingoittumattomia. (19) Korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakaantuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet. (20) Mitään muuta vahinkoa kuin hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja ei voida ottaa huomioon korvausta laskettaessa. (21) Vahingoittuneen metsikön uudelleenistutusta varten voidaan myöntää tukea ainoastaan, jos suoritettu arviointi osoittaa, että hirvieläimet ovat tuhonneet vähintään 20 prosenttia metsikön tuotantokapasiteetista. Metsätalouden tuotantomahdollisuuksien tuhon laajuus määritetään laskemalla vahingoittuneiden puuntaimien osuus metsikön taimien kokonaismäärästä. (22) Kun on kyse vahinkoalan uudelleenistutuksesta, tukikelpoisia ovat metsänviljelyaineiston hankkimisesta sekä uudistustyön suunnittelusta, hallinnoinnista ja suorittamisesta aiheutuvat kustannukset. (23) Tukea voidaan myöntää enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Mahdollinen vakuutusten maksama korvaus vähennetään ilmoitetun tukiohjelman perusteella myönnettävästä tuesta. Suomen viranomaiset ovat myös vahvistaneet, että tukea vähennetään sellaisten kustannusten osalta, 3

4 jotka eivät ole aiheutuneet vahinkotapahtuman vuoksi vaan jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle. (24) Voidakseen saada korvausta vahinkoa kärsineen osapuolen on ilmoitettava asiasta välittömästi Suomen metsäkeskukselle, joka järjestää vahinkopaikan tarkastuksen ja laatii arvion aiheutuneesta vahingosta. Metsäkeskus voi tarvittaessa käyttää metsävahingon toteamisessa ja arvioinnissa apuna hyväksyttyä, pätevää asiantuntijaa. Arviointi on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Kirjallinen tukihakemus on jätettävä toimivaltaiselle viranomaiselle eli metsäkeskukselle yhden kuukauden kuluessa vahinkoarvioinnin päätökseen saattamisesta. (25) Päätökset tuen myöntämisestä tehdään vahingon arviointia seuraavana kalenterivuonna. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuki maksetaan neljän vuoden kuluessa vahinkotapahtuman ajankohdasta. (26) Tukea maksetaan, jos tuensaajan kokonaiskorvaus kalenterivuoden aikana on yli 170 euroa. (27) Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan hirvieläimet aiheuttavat metsävahinkoja pääasiallisesti aikana, jolloin ne ovat rauhoitettuja metsästykseltä. Vahingot eivät jakaannu tasaisesti vaan kohdistuvat suppeille talvilaidunnusalueille. Jos korvausjärjestelmää ei olisi, hirvieläinkannat olisi leikattava hyvin pieniksi talvien aikana. Tämä taas vaikuttaisi pohjoisen luonnon herkkään tasapainoon monin tavoin. Hirvieläimet muodostavat merkittävän ravintovaran suurpedoille, jotka ovat neuvoston direktiivin 92/43/ETY mukaisesti tiukasti suojeltavia lajeja. Hirvieläinten kannan leikkaus johtaisi väistämättä suurpedoista johtuviin kasvaviin taloudellisiin kustannuksiin ja sosiaalisiin konflikteihin. (28) Suomen viranomaiset ovat myös selittäneet, että suoja-aitojen rakentaminen Suomessa ei ole mahdollista laajojen metsäalueiden vuoksi ja koska aidat estäisivät eläinten luontaisen liikkumisen. Aidat myös vaikeuttaisivat ihmisten vapaata liikkumista luonnossa, mikä loukkaisi perinteisiä niin sanottuja jokamiehen oikeuksia. Aitaaminen ei olisi kannattavaa myöskään taloudellisesti: hirvieläinten liikkumisen estämiseen kelvollisten aitojen pystyttämisen materiaalija työkustannukset olisivat arviolta euroa/km. Hirvikarkoteaineella ja taimien latvasuojilla voidaan vähentää hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. On kuitenkin vaikeaa ennustaa, mihin taimikoihin vahingot kohdistuvat, ja karkotteen vaikutus voi sääolosuhteista riippuen olla lyhytaikainen Tukiohjelman rahoitus (29) Varat vahinkojen korvaamiseen ilmoitetun ohjelman nojalla kerätään metsästysseuroilta pyyntilupamaksuina. Pyyntilupamaksu on maksettava jokaiselta kaadetulta hirvieläimeltä. Kyseisen maksun keräämisestä ja maksuista saatujen varojen käytöstä säädetään laissa riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta (laki 616/1993). Laissa säädetään, että pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Maa- ja metsätalousministeriö on näiden varojen hallinnoinnista vastaava viranomainen. 4

5 2.10. Kumulaatio (30) Tuki ei voi kumuloitua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai unionin ohjelmista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa Muut sitoumukset (31) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukea sovelleta maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuosien Euroopan unionin suuntaviivojen, jäljempänä suuntaviivat 2, 35 kohdan 15 alakohdassa tarkoitettuihin vaikeuksissa oleviin yrityksiin. (32) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet lykkäämään ilmoitetun tuen maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempi sääntöjenvastainen tuki, joka on määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (joka koskee joko yksittäistä tukea tai tukiohjelmaa), kunnes kyseinen tuensaaja on maksanut takaisin tai maksanut suljetulle tilille koko sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen sekä siitä perittävän takaisinperintäkoron. (33) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että ilmoitetusta tukiohjelmasta ei myönnetä tukea metsäteollisuudelle, kaupallisesti kannattavaan puunajoon tai -kuljetukseen, puun tai muiden metsävarojen jalostamiseen tuotteiksi, energiantuotantoon tai hakkuuseen, jonka päätarkoituksena on kaupallisesti kannattava puunajo, eikä uudelleenistutukseen, jossa kaadetut puut korvataan vastaavilla puilla. (34) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet julkaisemaan suuntaviivojen 128 kohdassa vaaditut tiedot viimeistään suuntaviivojen 131 kohdassa vahvistetussa määräajassa. 3. ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltaminen (35) Jotta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa, tukiohjelmasta on oltava yritykselle taloudellista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisesta liiketoiminnastaan, tukea on myönnettävä tietyille yrityksille, tuen on oltava jäsenvaltion myöntämää tai se on myönnettävä valtion varoista, ja tukiohjelmalla on oltava näkyvä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (36) Kyseinen ohjelma tuottaa etua tuensaajille. Etu myönnetään valtion varoista yksityisten metsänomistajien hyväksi. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä EUVL C 204, , s. 1. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa 730/79, Philip Morris Holland BV v. Euroopan yhteisöjen komissio, (Kok., s. 2671). 5

6 (37) Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään unionin sisäistä kauppaa. 4 Ilmoitetun tuen tuensaajat toimivat metsänhoitoalalla, jolla käydään EU:n sisäistä kauppaa. 5 Kyseinen ala on avoin kilpailulle EU:n tasolla ja sen vuoksi hyvin herkkä kaikille jonkin tietyn jäsenvaltion tuotantoa suosiville toimenpiteille. Sen vuoksi tämä ohjelma on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (38) Edellä esitetyn perusteella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi voidaan päätellä, että ehdotettu ohjelma on kyseisessä artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos siihen voidaan soveltaa jotakin SEUT-sopimuksessa tarkoitetuista poikkeuksista Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille (39) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos sillä edistetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä ja jos se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. (40) Jotta tätä poikkeusta voitaisiin soveltaa, tuen on täytettävä asianomaisen valtiontukia koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset. (41) Ilmoitettuun tukiohjelmaan sovelletaan suuntaviivojen II osan 2 luvun jaksoa. (42) Suuntaviivojen 604 kohdassa todetaan, että komissio katsoo lainsäädännöllä säänneltyjen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi myönnettävän tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää suuntaviivoissa vahvistetut yhteiset arviointiperiaatteet, suuntaviivojen II osan 2.8 jaksoon sovellettavat yhteiset säännökset ja suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistetut edellytykset Suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistetut edellytykset (43) Suuntaviivojen 605 kohdassa selitetään, että lainsäädännöllä säännellyt eläimet kattavat metsätalousalalla suuntaviivojen 35 kohdan 28 alakohdassa määritellyt suojellut eläimet ja lajit, joihin sovelletaan erityistä kansallista lainsäädäntöä, jos osoitetaan lajin kannan säilyttämistarve. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, miten hirvieläinkantaa säännellään kansallisella lainsäädännöllä (ks. 11 kappale) ja miksi kyseisten eläinten riittävän kannan säilyttäminen on tärkeää (ks. 27 kappale). Näin ollen komissio katsoo, että ilmoitettu ohjelma koskee lainsäädännöllä säänneltyjä eläimiä. (44) Suuntaviivojen 606 kohdassa edellytetään tuensaajilta vähimmäisosuutta kohtuullisina ennalta ehkäisevinä toimenpiteinä. Jos toimenpiteitä ei kuitenkaan 4 5 Ks. erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-102/87, Ranskan tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, (Kok., s. 4067). Eurostatin mukaan vuonna 2013 Suomi vei m³ ja toi m³ raakapuuta, polttopuuta ja muuta peruspuutavaraa. 6

7 ole mahdollista toteuttaa, jäsenvaltion olisi osoitettava se, jotta tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi. Suomen viranomaiset ovat toimittaneet selvityksiä (ks. 28 kappale), jotka komissio katsoo riittäväksi näytöksi siitä, että ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa. (45) Suuntaviivojen 607 kohdan mukaan suora syy-seuraussuhde kärsittyjen vahinkojen ja eläinten käyttäytymisen välillä on osoitettava. Ilmoitetussa tukiohjelmassa korvataan ainoastaan hirvieläinten aiheuttamat vahingot (ks. 23 kappale), ja tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että toimivaltainen viranomainen arvioi vahingon (ks. 24 kappale). Näin ollen suuntaviivojen 607 kohdan edellytys täyttyy. (46) Suuntaviivojen 608 kohdan mukaan tiettyyn vahinkotapahtumaan liittyvä tukijärjestelmä on perustettava kolmen vuoden kuluessa kyseisestä tapahtumasta ja tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivästä. Tarkasteltavana olevan tukiohjelman mukaan Suomen viranomaiset aikovat korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet 1. päivästä tammikuuta 2014 alkaen (ks. 5 kappale). Lisäksi Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että tuki maksetaan neljän vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta (ks. 25 kappale). Näin ollen suuntaviivojen 608 kohdan vaatimukset täyttyvät. (47) Suuntaviivojen 609 kohdassa edellytetään, että vahinko lasketaan erikseen kullekin yksittäiselle tuensaajalle. Suomen viranomaisten toimittamat selvitykset (ks. 24 kappale) vahvistavat, että tämä vaatimus täyttyy. (48) Suuntaviivojen 610 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat vahinkotapahtuman suorana seurauksena aiheutuneiden vahinkojen kustannukset, jotka joko viranomainen, tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä riippumaton asiantuntija tai vakuutusyhtiö on arvioinut. Edellä olevassa 20 ja 24 kappaleessa esitettyjen tietojen perusteella tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän. (49) Suuntaviivojen 611 kohdassa luetellaan vahinkoja, jotka voidaan korvata. Kohdat a ja b ovat merkityksellisiä nyt tarkasteltavan asian kannalta: (a) (b) eläville puille aiheutuneet vahingot. Tukea voidaan myöntää kannan tuhoutumisesta tai uusimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sen kannan markkina-arvoon saakka, jonka säännellyt eläimet ovat tuhonneet. Kasvunmenetyksen markkina-arvoa laskettaessa voidaan ottaa huomioon tuhoutuneen kannan potentiaalinen kasvu tavanomaiseen kaatoikään asti; muut tuensaajalle vahinkotapahtumasta aiheutuneet kustannukset, kuten käsittelykustannukset, mukaan lukien maaperän valmistelu uudelleenistutusta varten ja tällaisten toimien edellyttämät tuotteet, laitteet ja materiaalit. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (ks. 12 ja 22 kappale) komissio päättelee, että tämän tukiohjelman mukaisesti maksettavat korvaukset täyttävät suuntaviivojen 611 kohdan vaatimukset. (50) Suuntaviivojen 612 kohdassa vaaditaan, että tukimäärästä vähennetään sellaiset kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet vahinkotapahtuman vuoksi ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle. Suomen viranomaisten antamat takeet (ks. 23 kappale) vahvistavat, että tämä vaatimus täyttyy. 7

8 (51) Suuntaviivojen 614 kohdan mukaan kansallisella lainsäädännöllä säänneltyjen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen ennallistamiseen voidaan myöntää tukea ainoastaan, jos noudatetaan suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistettuja edellytyksiä. Metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamisen kannalta oleelliset edellytykset vahvistetaan suuntaviivojen 522 kohdassa: tuen edellytyksenä on, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat vahinkotapahtuman esiintymisen ja sen, että kyseinen tapahtuma on tuhonnut vähintään 20 prosenttia asianomaisista metsätalouden tuotantomahdollisuuksista. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, että toimivaltaisen viranomaisen eli Metsäkeskuksen edustaja tai sen nimeämä pätevä asiantuntija arvioi vahingot paikan päällä (ks. 24 kappale). Ne ovat vakuuttaneet, että uudelleenistutustukea maksetaan ainoastaan, jos vahingon arviointi osoittaa, että hirvieläimet ovat tuhonneet vähintään 20 prosenttia metsikön tuotantokapasiteetista (ks. 21 kappale). Näin ollen suuntaviivojen 522 kohdan vaatimukset täyttyvät. Tästä syystä komissio katsoo, että suuntaviivojen 614 kohdan mukaisia vaatimuksia noudatetaan. (52) Suuntaviivojen 615 kohdassa rajoitetaan tuki enintään 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista. Suuntaviivojen 616 kohdassa täsmennetään, että tuki ja muut maksut, joita on saatu vahingon korvaamiseksi, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten antamat takeet (ks. 23 kappale) vahvistavat, että tämä vaatimus täyttyy. (53) Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että suuntaviivojen II osan jakson edellytykset täyttyvät Suuntaviivojen II osan 2.8 jaksoon sovellettavat yhteiset säännökset (54) Suuntaviivojen 590 kohdassa edellytetään jäsenvaltioiden osoittavan, että toimenpiteillä myötävaikutetaan suoraan metsien ekologisten ja suojaavien tehtävien ja virkistyskäytön, metsäluonnon monimuotoisuuden ja metsien ekosysteemien terveyden säilyttämiseen tai palauttamiseen. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, että jos korvausjärjestelmää ei olisi, hirvieläinkannat olisi leikattava hyvin pieniksi talvien aikana. Tämä kuitenkin vaikuttaisi pohjoisen luonnon herkkään tasapainoon monin tavoin (ks. kappale 27). Komissio on samaa mieltä siitä, että ilmoitettu ohjelma myötävaikuttaa metsien ekologisten ja suojaavien tehtävien ja virkistyskäytön, metsäluonnon monimuotoisuuden ja metsien ekosysteemien terveyden säilyttämiseen tai palauttamiseen. (55) Suuntaviivojen 591 kohdan mukaisesti kyseisen jakson nojalla tukea ei voida myöntää metsäteollisuudelle, kaupallisesti kannattavaan puunajoon tai -kuljetukseen, puun tai muiden metsävarojen jalostamiseen tuotteiksi eikä energiantuotantoon. Tukea ei myöskään saa myöntää hakkuuseen, jonka päätarkoituksena on kaupallisesti kannattava puunajo, eikä uudelleenistutukseen, jossa kaadetut puut korvataan vastaavilla puilla. Suomen viranomaisten antamat takeet (ks. 33 kappale) vahvistavat, että tämä vaatimus täyttyy. (56) Suuntaviivojen 592 kohdassa rajoitetaan tuki enintään 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista. Kuten 52 kappaleessa selostetaan, tämä edellytys täyttyy. (57) Suuntaviivojen 593 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää metsätalousalalla toimiville yrityksille. Koska tämän tukiohjelman mukaisesti tukea maksetaan 8

9 yksityisille metsänomistajille (ks. 9 kappale), tätä rajoitusta katsotaan noudatettavan. (58) Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että suuntaviivojen II osan 2.8 jaksoon sovellettavia yhteisiä säännöksiä noudatetaan Yhteiset arviointiperiaatteet (59) Suuntaviivojen 38, 42 ja 604 kohdan mukaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti myönnettävään tukeen sovelletaan yhteisiä arviointiperiaatteita. (60) Kuten edellä 3 kappaleessa todetaan, ilmoitetun tukiohjelman tavoitteena on korvata hirvieläinten metsissä aiheuttamat vahingot. Ilmoitettu tukiohjelma kuuluu suuntaviivojen II osan 2.8 jakson soveltamisalaan. Sen vuoksi komissio katsoo suuntaviivojen 48 kohdan mukaisesti, että tällaisella tuella edistetään maaseudun kehittämistavoitteita. (61) Ilmoitetun tukiohjelman tavoite huomioon ottaen sillä ei ole todettu olevan suuntaviivojen 52 kohdassa tarkoitettuja haitallisia ympäristövaikutuksia. (62) Koska kyseinen tukiohjelma täyttää suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistetut erityisedellytykset (ks. 53 kappale), komissio katsoo suuntaviivojen 55 ja 57 kohdan mukaisesti, että tuki on tarpeellinen ja että sen myöntämiseen käytetty väline on soveltuva yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. (63) Suuntaviivojen 63 kohdassa edellytetään jäsenvaltioiden osoittavan, ettei ekologisia ja suojaavia tehtäviä ja virkistyskäyttöä koskevia tavoitteita, joihin ne pyrkivät suuntaviivojen II osan 2.8 jakson mukaisilla metsätaloustoimenpiteillä, voida saavuttaa suuntaviivojen jaksossa tarkoitetuilla maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltaisilla metsätaloustoimenpiteillä. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, etteivät maaseudun kehittämistoimenpiteiden kaltaiset toimenpiteet ole sopiva keino puuttua ongelmaan: korvaukset säänneltyjen eläinten aiheuttamista vahingoista eivät ole tukikelpoisia mistään maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltaisesta toimenpiteestä, eikä kyseisiä vahinkoja voida estää investoinneilla (ks. 28 kappale). Komissio pitää tätä selitystä hyväksyttävänä. (64) Suuntaviivojen 69 kohdassa rajoitetaan II osan jakson mukaisesti myönnettävä tuki koskemaan ainoastaan yrityksiä, jotka ovat toteuttaneet kohtuulliset toimenpiteet kyseisen riskin minimoimiseksi. Suuntaviivojen 606 kohdassa sallitaan kuitenkin poikkeaminen tästä vaatimuksesta, jos jäsenvaltio pystyy osoittamaan, että kohtuullisia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa. Kuten 44 kappaleessa päätellään, kohtuullisia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei käsiteltävänä olevassa asiassa ole mahdollista toteuttaa, ja siksi komissio hyväksyy sen, että poikkeaminen suuntaviivojen 69 kohdan mukaisesta vaatimuksesta on perusteltu. (65) Suuntaviivojen 75 kohdan i alakohdan mukaan II osan jakson mukaisella lainsäädännöllä säänneltyjen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetulla tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus. (66) Kuten edellä todetaan (ks. 49 ja 52 kappale), tukikelpoisten kustannusten ja tuen enimmäisintensiteetin osalta noudatetaan suuntaviivojen II osan jakson 9

10 vaatimuksia, joten ne ovat suuntaviivojen 84 kohdan mukaiset. Tällä perusteella oikeasuhteisuusvaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän. (67) Koska ilmoitettu tukiohjelma täyttää suuntaviivojen II osan jaksossa vahvistetut edellytykset (ks. 53 kappale) eikä siinä ylitetä asianomaisia tuen enimmäisintensiteettejä (ks. 52 kappale), komissio katsoo suuntaviivojen 113 kohdan mukaisesti, että kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. (68) Suomi on sitoutunut noudattamaan suuntaviivojen mukaisia avoimuusvaatimuksia (ks. 34 kappale) Ohjelman rahoitus (69) Suomen viranomaiset toimittivat tietoja siitä, kuinka ohjelma rahoitetaan (ks. 29 kappale). Koska kyseessä on veronluonteisella maksulla rahoitettu valtiontuki, komission on tarkasteltava kumpaakin toimenpidettä eli sekä tukea että sen rahoitusta. Tuomioistuin on todennut, että kun tuen rahoitustapa, etenkin sen rahoittaminen pakollisilla maksuilla, on tukitoimen oleellinen osa, komission on tukea tutkiessaan välttämättä otettava huomioon tämä rahoitustapa. 6 (70) Jotta voitaisiin määrittää, onko tuen rahoitustapa olennainen osa tukitoimenpidettä, olisi otettava huomioon, onko asiaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti veron ja tuen välillä varojen osoittamista koskeva sitova yhteys siten, että veron tuotto osoitetaan väistämättä tuen rahoittamiseen, ja siten verosta saatavat tulot vaikuttavat suoraan tuen määrään. 7 (71) Ilmoitettu ohjelma rahoitetaan metsästysseuroilta kerättävillä pyyntilupamaksuilla, jotka on maksettava jokaiselta kaadetulta hirvieläimeltä. Maksujen keräämisestä ja kerättyjen varojen käytöstä säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Näin ollen voidaan todeta, että maksujen tuottamien varojen ja tuen välillä on varojen osoittamista koskeva yhteys asiaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti, ja koska maksut ovat ilmoitetun ohjelman ainoa rahoituslähde, niillä voidaan katsoa olevan suora vaikutus valtiontuen suuruuteen. (72) Näiden seikkojen perusteella komissio toteaa, että tuen rahoitustapa, tässä tapauksessa pyyntilupamaksu, on olennainen osa tukitoimenpidettä, ja se on näin ollen otettava huomioon tukea tarkasteltaessa. (73) Kun otetaan huomioon lupamaksun luonne (se on maksettava jokaiselta Suomessa kaadetulta hirvieläimeltä), voidaan päätellä, että se ei aiheuta huolta SEUT-sopimuksen 30 artiklan mukaisten jäsenvaltioiden välisten tullien kieltämistä koskevien määräysten tai SEUT-sopimuksen 110 artiklan mukaisten veroja ja maksuja koskevien määräysten mahdollisen rikkomisen osalta. (74) Näin ollen Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella ohjelman rahoitusta ei vastusteta. 6 7 Yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asiassa C-174/02, Streekgewest Westelijk Noord-Brabant, (Kok., s. 85, 25 kohta), ja yhdistetyissä asioissa C-266/04 C-270/04, C-276/04 ja C- 321/04 C-325/04, Nazairdis (Distribution Casino France) SAS, (Kok., s. 9481, 34, 40, kohta). Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-174/02, Streekgewest Westelijk Noord-Brabant, (Kok., s. 85, 26 kohta). 10

11 Muut sitoumukset (75) Komissio panee merkille, että vaikeuksissa olevat yritykset on suuntaviivojen 26 kohdan mukaisesti jätetty tuen ulkopuolelle (ks. 31 kappale) ja että Suomi on sitoutunut lykkäämään ilmoitetun tuen maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempi sääntöjenvastainen tuki, joka on suuntaviivojen 27 kohdan mukaisesti määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (ks. 32 kappale) Tukiohjelman kesto (76) Suuntaviivojen 719 kohdan mukaisesti komissio hyväksyy ainoastaan sellaiset tukijärjestelmät, joiden kesto on rajoitettu. Muita kuin sellaisia tukijärjestelmiä, jotka voivat saada osarahoitusta asetuksen (EU) N:o 1305/ ja sen täytäntöönpanoasetuksen nojalla, saa soveltaa enintään seitsemän vuotta. Edellä olevan 5 kappaleen mukaan tämä vaatimus täyttyy. 4. PÄÄTELMÄT Edellä sanotun mukaisesti komissio katsoo, että asiaa koskevia suuntaviivojen määräyksiä noudatetaan. Sen vuoksi komissio on päättänyt olla vastustamatta tukea, koska se soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää salassapitovelvollisuutta koskevan komission tiedonannon mukaisesti salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo Suomen suostuvan tämän kirjeen julkaisemiseen kokonaisuudessaan. Jos Suomi katsoo joidenkin tietojen kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, sen on ilmoitettava kyseiset osat sekä perusteltava kunkin osan osalta, miksi salassapitoa pyydetään. 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 487). 11

12 Pyyntö olisi toimitettava komission asetuksen (EY) N:o 794/ artiklan 4 kohdan mukaisesti sähköisesti julkisen avaimen järjestelmällä (PKI) suojatun sähköpostijärjestelmän välityksellä seuraavaan osoitteeseen: agri-state-aidsnotifications@ec.europa.eu Komission puolesta Phil Hogan Komission jäsen 9 Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, , s. 1). 12