KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI. Anne Nevgi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN 1995-99 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI. Anne Nevgi"

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Anne Nevgi

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä: Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vapaakappalelaki 200 -työryhmä puheenjohtaja: Juhani Hakkarainen, sihteerit: Anne Luoto-Halvari ja Riitta Mattila Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 57/043/99 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Vapaakappalelaki työryhmän muistio Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä on laatinut ehdotuksen uudeksi vapaakappalelaiksi, jolla kumotaan nykyinen laki (420/80). Esityksen tavoitteena on turvata kansallisen henkisen perinnön säilyttäminen keskeisten joukkoviestinnän alueilla. Esitys laajentaa tallettamisvelvollisuuden koskemaan nykyisten painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden lisäksi myös sähköistä julkaisutoimintaa kaikissa muodoissaan. Perinteisen painetun vapaakappaleaineiston joidenkin tuotteiden osalta luovutettavien kappaleiden lukumäärää vähennetään. Ehdotus kattaa sekä tekniset tallenteet, kuten CD-ROM ja DVD-levyt, että verkkojulkaisut, joilla tarkoitetaan kaikkia avoimien tietoverkkojen välittämiä aineistoja, myös tietokantoja. Verkossa vapaasti käytettävissä olevan aineiston osalta ehdotetaan säädettäväksi, että Helsingin yliopiston kirjasto tai sen valtuuttama taho huolehtisi dokumenttien keruusta automaattisen keruuohjelman avulla. Luovutusvelvollisuus koskisi tällöin ainoastaan teknisiä tallenteita sekä käyttörajoitusten alaisia verkkojulkaisuja. Uudistetun lain tarkoituksena on nykyisen lain tapaan vapaakappaleiden pysyvä säilyttäminen, luetteloiminen sekä aineiston saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Elektronisten julkaisujen käyttöä säätelevät tekijänoikeussäädösten asettamat rajoitukset. Asiakkailla on vapaakappalekirjastoissa aineiston katseluoikeus vain tarkoitukseen varatuilla työasemilla, joilta laiton kopiointi on estetty. Laissa säädettäisiin myös poikkeuksista luovutusvelvollisuudesta sekä annetaan määräyksiä luovutusmenettelyistä. Vapaakappaleiden vuosittaiset luovutuskerrat lisääntyisivät neljästä kuuteen. Sijoituskirjastot säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta Eduskunnan kirjastoa, jonka painotuotteita koskeva vapaakappaleoikeus siirtyisi kokonaisuudessaan Joensuun yliopiston kirjastolle. Luovutusvelvollisuuden

3 noudattamista valvoisi edelleen Helsingin yliopiston kirjasto, joka myös antaisi lain toimeenpanon edellyttämät tarkemmat määräykset ja ohjeet. Nykyisen vapaakappalelain tueksi annettuun vapaakappaleasetukseen sisältyvät säännökset on tarpeellisilta osin sisällytetty itse vapaakappalelakiehdotukseen eikä asetusta ehdoteta tässä vaiheessa säädettäväksi. Työryhmä ehdottaa, että radio- ja televisioaineistojen pitkäaikaissäilytys järjestettäisiin lakisääteisesti. Tavoitteena olisi, että näistä aineistoista arkistoitaisiin tutkimuksen tarpeisiin %. Arkistoinnista vastaisi Helsingin yliopiston kirjasto, joka tapauskohtaisesti voisi siirtää tehtävän radio- ja televisiotoiminnan harjoittajalle. Työryhmä on lisäksi tarkastellut digitaalisten aineistojen sijoituspaikkaan liittyviä periaatteellisia näkökohtia. Avainsanat (asiasanat) Vapaakappaleet: Lainsäädäntö Tekijänoikeus: Lainsäädäntö Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetusministeriön työryhmien muistioita 13:2000 ISSN X Kokonaissivumäärä 46 Kieli Suomi Hinta Jakaja Yliopistopaino ISBN Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja Opetusministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivare: Undervisningsministeriet Utgivningsdatum: Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för lagen om friexemplar 2000 Typ av publikation Promemoria Ordförande Juhani Hakkarainen Sekreterare Anne Luoto-Halvari och Riitta Mattila Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet Dnr 57/043/99

4 Publikation (även den finska titeln) Promemoria av arbetsgruppen för lagen om friexemplar 2000 (Vapaakappalelaki työryhmän muistio) Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppen har gjort upp ett förslag till ny lag om friexemplar, som skall upphäva den gällande lagen (420/1980). Målet i förslaget är att säkra bevarandet av det nationella intellektuella arvet på centrala områden inom masskommunikationen. Förslaget utvidgar leveransskyldigheten så att den förutom de nuvarande tryckalstren samt ljud- och bildupptagningarna också gäller elektronisk publiceringsverksamhet i alla former. I fråga om en del produkter som hör till de traditionella tryckta friexemplarsmedierna minskas antalet exemplar som skall överlåtas. Förslaget täcker både tekniska upptagningar, såsom cd-rom- och dvd-skivor, och nätpublikationer, varmed avses alla former av material som förmedlas via öppna datanät, även databaser. Vad gäller sådant material på nätet som får användas fritt föreslås att Helsingfors universitets bibliotek, eller en av biblioteket bemyndigad instans, skall sköta insamlingen av dokument med hjälp av ett automatiskt insamlingsprogram. Överlåtelseskyldigheten kommer då att gälla enbart tekniska upptagningar och nätpublikationer med begränsad användning. Syftet med den reviderade lagen är i likhet med den gällande lagen att friexemplaren skall bevaras varaktigt, katalogiseras samt ställas till förfogande för forskare och andra som behöver dem. Användningen av elektroniska publikationer regleras av begränsningarna i bestämmelserna om upphovsrätt. Kunderna har rätt att se på material i friexemplarsbiblioteken bara vid för ändamålet avsedda arbetsstationer, där olaglig kopiering är förhindrad. Lagen föreslås också innehålla bestämmelser om undantag från överlåtelseskyldigheten och om överlåtelseförfarandet. De årliga överlåtelseomgångarna föreslås öka från fyra till sex. Friexemplaren skall placeras i samma bibliotek som förut med undantag av Riksdagsbiblioteket, vars friexemplarsrätt i fråga om tryckalster i sin helhet övergår till Joensuu universitets bibliotek. Tillsynen över att överlåtelseskyldigheten iakttas skall alltjämt skötas av Helsingfors universitets bibliotek, som också skall utfärda de närmare bestämmelser och anvisningar som verkställigheten av lagen kräver. Bestämmelserna i förordningen till stöd för den gällande lagen om friexemplar har i nödvändiga delar tagits in i själva lagen om friexemplar och någon förordning föreslås inte i detta skede. Arbetsgruppen föreslår lagstiftning om radio- och televisionsmaterial som skall bevaras under en lång tid. Målet är att % av detta material arkiveras för forskningsbehov. För arkiveringen svarar Helsingfors universitets bibliotek, som från fall till fall kan överföra uppgiften på instanser som bedriver radio- och televisionsverksamhet. Arbetsgruppen har vidare granskat principiella synpunkter i samband med var de digitala materialen skall placeras. Nyckelord Friexemplar: Lagstiftning

5 Upphovsrätt: Lagstiftning Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 13:2000 ISSN X ISBN Sidoantal 46 Språk Finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstryckeriet Förlag Undervisningsministeriet DESCRIPTION Publisher: Ministry of Education Date of publication: Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Committee preparing the Legal Deposit Act 2000 Type of publication Committee report Chair: Juhani Hakkarainen Secretaries: Anne Luoto-Halvari and Riitta Mattila Contracted by Ministry of Education Committee appointed on Dno 57/043/99 Name of publication (also in Swedish) Report of the Committee preparing the Legal Deposit Act 2000 Parts Abstract The committee submits a proposal for a new Legal Deposit Act, which would repeal the current act (420/80). The aim is to preserve the national intellectual heritage published in the new media. The proposal provides for the legal deposit of electronic publication in all its forms in addition to the traditional printed publications and audio and audiovisual recordings. The number of copies of certain traditional materials to be deposited would be decreased. As for the publications in electronic form the proposal concerns both materials in different physical formats, such as CD-ROM and DVD, and net publications, which means all materials maintained in open networks, including databases. As regards freeaccess materials on the net, the committee proposes that the Helsinki University Library

6 or an organisation authorised by it should collect it with the help of an automatic programme. The obligation for legal deposit would thus actually concern only non-print recordings and net publications of restricted use. The purpose of the new act is to ensure the permanent storage and cataloguing of legal deposit copies and researchers' and other users' access to them. The use of electronic publications is restricted by certain provisions of the Copyright Act. The clients could only peruse materials on special terminals at the legal deposit library to prevent illegal copying. The new law would also provide cases of exceptions from the legal deposit and instructions concerning deposit procedures. Deposits would be made six times a year. The legal deposit libraries would be the same as before, except that the entitlement to legal deposit of the Library of Parliament would be transferred to the Joensuu University Library. The Helsinki University Library would continue to supervise compliance with the legal deposit rule and issue more detailed instructions concerning the implementation of the act. The provisions of the current Legal Deposit Decree would be included in the new act, where applicable, and no new decree would be issued at this point. The committee has also considered the question of long-term preservation of radio and television materials for research purposes. It proposes that an act be passed to ensure the long-term storage of radio and television materials, of which 20-30% would be made available for research purposes. This research archive would be kept by the Helsinki University Library, which could assign the task to the radio and television broadcasters, where applicable. The committee also discussed the principles underpinning the question of the geographical location of the archive for digital materials. Key words Other information Name and number of series Ministry of Education committee reports 13:2000 ISSN X Number of pages 46 Language Finnish Price ISBN Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education

7 SISÄLLYS Tiivistelmä Johdanto 1 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Tutkimusaineisto 3 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys ja toteutuminen 3.1 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys 3.2 Tietostrategian tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutuminen Tietostrategian toteuttamisen määrärahat Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen 4 Tietostrategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointi tavoitealueittain 4.1 Kohti elinikäistä oppimista 4.2 Tietoyhteiskuntataidot kaikille 4.3 Tutkimus, tietokoneet ja tietoverkot 4.4 Tutkimus ja tietoyhteiskunta 4.5 Tietotuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4.6 Verkottuminen 4.7 Tukitoimet 5 Tietostrategian onnistuneisuuden arviointi 5.1 Tietostrategian keskeisten kohderyhmien saavuttaminen 5.2 Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen organisaatiotasolla Tiedonsaanti tietostrategiasta Tietostrategian määrärahojen jako laitehankintoihin ja verkottumiseen Tietostrategian rahoituksella toteutetut toiminnat ja hankkeet organisaatiossa Tietostrategian määrärahojen käytön seuranta ja raportointi 5.3 Tietostrategian vaikuttavuus - vaikuttiko strategia? 5.4 Yhteiskunnallisen kehityksen tietostrategian toteutumista edistäneet ja estäneet tekijät 6 Miten tästä eteenpäin - ehdotukset uuden tietostrategian arvioinnille 6.1 Ehdotukset tietostrategian arvioinnin perusteella 6.2 Asiantuntijoiden ehdotukset 7 Yhteenveto Liitteet Liite 1 Sähköpostikysely ja Liite 2 Sähköpostikyselyyn nimellään vastanneet asiantuntijat Liite 3 Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen Kirjallisuus

8 TIIVISTELMÄ Raportissa esitetään Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian arvioinnin tulokset. Arvioinnissa on käytetty opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta saatuja dokumentteja sekä tietoyhteiskuntamuutosta käsittelevää kirjallisuutta, mutta pääpaino arvioinnissa on ollut asiantuntijoille (N = 99) suunnatun sähköpostikyselyn tulosten tarkastelussa. Arvioinnissa on kartoitettu strategian toimeenpanon onnistuneisuutta, tarkasteltu mitä strategian toimeenpanolla on saatu aikaan, missä kohden on epäonnistuttu. Arvioinnissa on selvitetty myös missä määrin strategian on koettu saavuttaneen kohderyhmänsä ja miten sitä on hyödynnetty kohderyhmien organisaatioissa. Asiantuntijoilta pyydettiin ehdotuksia uuden strategian arvioimiseen ja nämä ehdotukset on koottu raportin loppuun. Tietostrategian vaikuttavuuden arvioinnissa ei ole tarkasteltu tietostrategian merkitystä yksittäisenä tekijänä, sillä samanaikaisesti on toteutettu useita erilaisia tietostrategioita ja tietoyhteiskuntahankkeita. Lisäksi strategian toteuttamisen aikana ovat sekä yleinen yhteiskunnallinen että erityisesti tietotekniikan nopea kehitys vaikuttaneet strategian tavoitteiden suuntaisesti. Toisaalta tietostrategia käynnistettiin aikana, jolloin julkisella sektorilla tuntuivat laman johdosta tehdyt säästötoimenpiteet ja jotka omalta osaltaan heikensivät mahdollisuuksia strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Säästötoimenpiteiden johdosta tietostrategian merkitys on saattanut myös korostua, koska rahoitusta on tietoisesti suunnattu tieto- ja viestintätekniikan opetusja tutkimuskäytön kehittämiseen oppilaitoksissa ja kulttuurielämän puolella. Tietostrategian tavoitealueista on parhaiten saavutettu verkottumisen tavoitteet; oppilaitokset ovat tietostrategian aikana saaneet lisää mikrotietokoneita, laitekantaa on uudistettu ja lähes kaikki oppilaitokset on saatettu tietoverkkojen piiriin. Erityisen hyvin on kehitetty tutkimuksen tietoverkkoja, erityisesti FUNET -verkkoa ja turvattu tieteellisen laskennan ja tutkimuksen edellytyksiä. Yliopistojen ja korkeakoulujen sisäisten verkkojen ja laitteistojen kohdalla ei olla saavutettu yhtä hyviä tuloksia. Oppilaiden taidot ovat strategiakauden aikana kehittyneet strategian tavoitteiden suuntaisesti, mutta edelleen koetaan puutteita olevan erityisesti tiedon tuottamisessa ja hallinnassa. Ammatillisen koulutuksen puolella on opiskelijoiden taitojen kehittämisessä tietoyhteiskunnan vaatimuksia vastaamaan edetty parhaiten. Yhteiskunnallinen kehitys on vaikuttanut siihen, että tarvetta osaavista tekijöistä on edelleen. Opettajien täydennyskoulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta tarve täydennyskoulutukseen on kentällä edelleen olemassa ja erityisesti uusien valmistuvien opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitoihin on tulevalla kaudella syytä kiinnittää huomiota. Kirjastolaitoksen puolella on edetty tavoitteiden suuntaisesti ja kirjastojen arvioitiin onnistuneen hyvin tehtävässään yleensä, poikkeuksena tieteellisten kirjastojen mahdollisuudet hankkia ja välittää tutkimuksen tarvitsemaa tietoaineistoa. Museo- ja arkistotoimen puolella ei kehitystä ole kuitenkaan koettu täysin myönteisenä, johtuen pääosin tietostrategialla saadun rahoituksen vähäisyydestä. Tietostrategian tavoitteena oli ollut lisätä tasa-arvoisuutta tietotekniikan opetus- ja tutkimuskäytössä sekä alueellisesti että eri oppilaitoksissa ja kulttuuritoimen alueella. Tasa-arvoisuuden periaatteen toteutumista ovat heikentäneet kuntien erilaiset taloudelliset resurssit ja eri oppilaitosten johdon

9 tietämättömyys tietostrategian merkityksestä. Tiedotukseen ja tasa-arvoisen kehityksen mahdollisuuksiin on tulevalla strategiakaudella kiinnitettävä huomiota. Tietostrategian arvioinnin ja asiantuntijoiden ehdotusten perusteella on raportin loppuun on koottu ehdotuksia uuden tietostrategian arvioinnin painopistealueista. JOHDANTO Opetusministeriön ja sen yhteydessä toimineen Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan pyynnöstä sain tehtäväkseni helmikuussa 2000 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian vaikuttavuuden arvioinnin kevään 2000 aikana. Arvioinnin päätehtävänä oli luoda uuden strategian toimeenpanon kannalta mahdollisimman käyttökelpoinen arvioiva katsaus strategian tavoitteiden yleiseen toteutumiseen huomioiden strategian ajoituksen ja mitoituksen onnistuneisuus strategian toimeenpanon onnistumiseen kartoittaen erityisesti - mitä saatiin aikaan - missä onnistuttiin - missä epäonnistuttiin strategian kohdentumiseen ja vastaanottoon selvittäen - tavoittiko strategia ne kohteet, joille se oli suunnattu - miten strategiaa hyödynnettiin strategian merkitykseen viime vuosien tietoyhteiskuntakehityksessä koulutuksen ja tutkimuksen alueella. Arviointia varten perehdyin tietoyhteiskuntamuutosta käsitteleviin julkaisuihin; Valtion tiede- ja teknologianeuvoston julkaisut, opetusministeriön ja Opetushallituksen aihetta käsittelevät julkaisut, Sitran tietoyhteiskuntaa koskevat julkaisut ja tutkimukset, Tilastokeskuksen tutkimushanke Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta. Lisäksi sain käyttööni opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta vuosien tietoyhteiskunta -ohjelmat, tietoja opettajien täydennyskoulutukseen varattujen määrärahojen jaosta ja selvityksen korkeakoulujen määrärahojen raportoinnista. Strategian vaikuttavuuden arvioimiseksi lähetin asiantuntijaryhmälle sähköpostitse kyselyn (liite 1), jossa pyydettiin arvioimaan strategian tavoitteiden toteutumista, tärkeyttä, strategian vaikuttavuutta ja merkitystä. Sähköpostikyselyn toteutin Helsingin yliopiston atkkeskuksen avulla verkkosivumuodossa ja kyselyn saajiksi valitsin opetusministeriön virkamiesten ja Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin neuvottelukunnan jäsenten avulla 340 henkilöä edustamaan tietostrategian valmistelun ja toteutuksen kannalta merkittäviä tahoja. Puutteellisten osoitetietojen takia lopulliseksi kyselyn saaneiden määräksi jäi 315. Vastauksia kyselyyni sain 99 henkilöltä (31,4 %). Tavoitteena oli selvittää lähinnä asiantuntijoiden käsityksiä ja mielipiteitä strategian tavoitteiden toteutumisesta, onnistuneisuudesta ja koska sähköpostikyselyyn vastanneet vastaavat

10 riittävästi kyselyyn valittua kohderyhmää, heidän vastauksensa auttavat arvioimaan strategian vaikuttavuutta. Sähköpostikyselyyn vastasi nimellään 73 ja heidän nimilistansa on liitteessä 2. Aikataulusyistä päädyin ratkaisuun, missä pääpaino on sähköpostikyselyssä saadun aineiston perusteella tehdyssä analyysissä ja muuta dokumenttiaineistoa olen käyttänyt antamaan tälle lisätaustaa. Tavoitteiden toteutumisen ja merkittävyyden arvioiminen on ollut varsin vaikea tehtävä. Tietostrategiaan kirjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset olivat jo osin muuttuneet ja täsmentyneet strategian aikana (Opetusministeriö 1997). Toisaalta ne olivat myös sisällöllisesti päällekkäisiä kuten esimerkiksi verkottuminen ja digitaalisten oppimateriaalien tuottaminen verkkopalveluina tai opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valmiuksien lisääminen perus- ja täydennyskoulutuksella ja uusien etäopetukseen soveltuvien opetusmenetelmien kehittäminen. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat strategia -asiakirjassa kirjattu myös sekä osin hyvin yleisellä tasolla että osin yksittäisinä, konkreettisina toimenpide-ehdotuksina. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat hahmottuneet seuraaviksi: Eriarvoisuuden - tasa-arvoisuuden ristiriita tietostrategian tavoitteena on ollut lisätä tasa-arvoisuutta tietotekniikan opetus- ja tutkimuskäytössä sekä alueellisesti että koko koulujärjestelmän eri tasoilla että kulttuuritoimen alueella kuntien erilaiset taloudelliset resurssit, laman vaikutukset opetuksen ja tutkimuksen alueelle tehdyissä leikkauksissa ja eri oppilaitosten ja instituutioiden johdon tietämättömyys tietostrategian merkityksestä ovat kuitenkin lisänneet tai ylläpitäneet eriarvoistumista tietoja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön kehityksessä tiedotus strategian tavoitteista kuntiin ja oppilaitoksiin ei ole ollut riittävää tasa-arvoisen kehityksen toteutumista tulisi aktiivisesti seurata uudella strategiakaudella. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tavoitteet saavutettu, mutta panostus ei riittänyt tietostrategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta opettajien perus- ja täydennyskoulutus on ollut keskeisessä asemassa ja siihen on panostettu niin, että asetettu tavoite 10 % opettajatyövoimasta on suorittanut vuosina vähintään noin viiden opintoviikon laajuisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen Suomi tietoyhteiskunnaksi - ohjelmassa kentällä koetaan silti edelleen voimakkaasti tarvetta lisäkoulutukseen ja erityisesti opettajankoulutuslaitokset ovat jääneet heikommalle, valmistuvat uudet opettajat ovat edelleen vailla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perustaitoja opettajankoulutuslaitosten mahdollisuuksiin uusien opettajien koulutuksessa tulisi uudella strategiakaudella kiinnittää erityistä huomiota. Ammatillinen koulutus ja tietoteollisuuden ammattitaitojen turvaaminen toteutunut strategiakaudelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, vaikka tarvetta osaavista tekijöistä on edelleen. Tutkimustoiminnan turvaaminen - laman leikkaukset tietostrategia on merkittävällä tavalla edistänyt tieteellisen tutkimuksen vaatimien tietoverkkojen ja kansainvälisten verkkoyhteyksien kehittymistä (esim. FUNET)

11 laman aikaiset leikkaukset ja yliopistojen ja korkeakoulujen perusopetuksen heikko taloudellinen tila on vaikuttanut siihen, että yliopistojen sisäiset verkot eivät ole kehittyneet samaan tahtiin. Verkottuminen - sisällöt verkottumisessa on onnistuttu saavuttamaan strategian tavoitteet tekniikan puolella eli käytännössä kaikki oppilaitoksen on saatettu verkkojen piiriin. tekninen toteutus on onnistunut, mutta sisältöjen ja digitaalisten oppimateriaalien kehittämisen puolella ollaan vasta aivan alussa käytössä olleisiin määrärahoihin nähden kirjastolaitos on onnistunut tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin luomisessa ja kansallisten tietovarantojen digitalisoinnissa ja verkkojakelussa museo- ja arkistolaitoksen puolella kehitys on ollut hitaampaa. Asenteiden muutos on alkanut tietostrategia on vaikuttanut osaltaan vallitsevaan tietoyhteiskunta myönteiseen kehitykseen tähdentämällä tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön laajamittaista kehittämistä palvelemaan kaikkia kansalaisia tietostrategia on vahvistanut jo käynnissä olleita strategian suuntaisia hankkeita ja oppilaitosten sekä kuntien omia tietostrategiahankkeita ja saattanut alkuun uusi tietostrategiahankkeita. Tietostrategian yleiset suuntaviivat ja tavoitteet ja yhteydet muihin samanaikaisesti vaikuttaneisiin strategioihin ja ohjelmiin on esitetty lyhyesti luvussa 1. Luvussa 2 esitetään aineiston hankinta ja sähköpostikyselyyn vastanneiden asiantuntijaryhmien kuvaus. Luvussa 3 esitetään sähköpostikyselyyn saatujen vastausten perusteella yleiskuva tietostrategian tavoitteiden tärkeydestä ja niiden toteutumisesta. Luvussa 4 tarkastellaan eri tavoitealueiden toteutumista yksityiskohtaisemmin. Luvussa 5 tarkastellaan, miten tietostrategia tavoitti kohderyhmänsä, mitä asioita strategiarahoituksella saatiin toteutettua ja miten vaikuttavaksi ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi asiantuntijat arvioivat tietostrategian. Luvussa 6 esitetään strategian arvioinnin ja asiantuntijoiden vastausten perusteella ehdotukset uuden koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian arvioinnille. Luvussa 7 esitetään yhteenveto tietostrategian arvioinnin tuloksista. 1. KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIA Viime vuosikymmenen alkupuolella tietotekniikan alueella alkanut voimakas kehitys johti medialukutaidon (myös tietokonelukutaito -termiä käytetty) tuloon osaksi yleissivistävää koulutusta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousivat esille oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet tietotekniikan opiskelukäyttöön. Samanaikaisesti yleiseen keskusteluun tuli käsite tietoyhteiskunta, jolla tarkoitettiin uutta, erilaista yhteiskuntamuotoa erotuksena aikaisemmasta teollisuusyhteiskunnasta. Kansallisessa keskustelussa pohdittiin Suomen mahdollisuuksia siirtyä tietoyhteiskunta-aikaan. Vuonna 1993 hallitus teki periaatepäätöksen kehittää kansalaisia paremmin palveleva hallinto. Periaatepäätöksen sisältyi suunnitelma laatia valtion tietohallintostrategia ja seuraavana vuonna tämän jatkona laadittiin tietoyhteiskuntastrategia. Tietoyhteiskuntastrategian toteuttamiseksi opetusministeriö asetti asiantuntijaryhmän valmistelemaan koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa, joka valmistui vuoden 1994 joulukuussa. Vuoden 1996 alussa valmistui koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian rinnalle Kulttuurinen tietoyhteiskunta -raportti, jossa

12 luotiin tietoyhteiskunnan kulttuuripolitiikan linjauksia ja kehittämisstrategia. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia sisälsi 85 yksityiskohtaista strategista toimenpidettä, joiden avulla pyrittiin parantamaan koulutuksen ja tutkimuksen tasoa hyödyntämällä tietotekniikkaa. Strategian keskeisinä tavoitteina olivat siirtyminen kertakoulutuksesta jatkuvaan, elinikäiseen oppimiseen, mikä edellyttää koulutusjärjestelmien muuttumista avoimien oppimisympäristöjen periaatteiden mukaisesti joustaviksi ja muuntautumiskykyisiksi tietoyhteiskunnan perustaitojen turvaaminen kaikille kansalaisille alkaen yleissivistävästä koulutuksesta aina aikuiskoulutuksen saakka tietoyhteiskunnan vaatimien ammatillisten taitojen turvaaminen siten, että ne vastaavat verkottuvan ja jatkuvasti muuttuvan ja kansainvälistyvän työelämän vaatimuksia opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen edellytysten parantaminen siten, että opettajat kykenevät hyödyntämään opetuksessaan tarvittavia erilaisia medioita ja kehittämään niihin soveltuvia uusia oppimateriaaleja tietotuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukeminen siten, että kotimaista koulutusta ja tutkimusta palvelevien korkeatasoisten tietotuotteiden saatavuus ja kilpailukyky turvataan tutkimustoiminnan kehittymisen turvaaminen tietoyhteiskunnassa siten, että huolehditaan sekä tieteellisen suurteholaskennan edellyttämien laitteistojen ajantasaisuudesta että rohkaistaan ja tuetaan sellaisia tutkimushankkeita, jotka kohdistuvat tietoyhteiskunnan aiheuttamiin sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin ja vaikutuksiin kansallisen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin luominen liittämällä koko koulutusjärjestelmä ja kirjastolaitos tietoverkkojen palvelujen piiriin ja turvaamalla kaikille oppilaitoksille tietty palvelujen taso. Tavoitteena on kehittää suomalainen koulutuksen ja tutkimuksen tietoverkkojärjestelmä osaksi maailmanlaajuista avointa tietoverkkoa, missä lähtökohtana pidetään nykyistä internetiä ja kehittyvien laajakaistaverkkojen ja palvelujen standardeja. Strategia on toistaiseksi ollut kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön verkkosivulta osoitteesta: Tämän strategian tavoitteiden toteuttamiseksi koulujen osalta kehitettiin opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen tietoyhteiskuntaohjelma - "Suomi tietoyhteiskunnaksi", jonka avulla tuettiin vuosina koulujen ja oppilaitosten liittymistä osaksi kansainvälisiä tietoverkkoja ja edistettiin tieto- ja tietoliikennetekniikan käyttöönottoa opetuksen ja oppimisen välineenä. (http://www.edu.fi/projektit/tietosuomi) Ohjelmaa täydennettiin ministeriön kulttuuriosaston Kulttuurinen tietoyhteiskunta -toimenpideohjelmalla, joka laadittiin Kansallinen kulttuuri ja digitaalinen media -työryhmän työn pohjalta. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategialla on liittymäkohtia useisiin muihin kansallisen tason strategioihin. Niitä ovat mm. Teknologian ja osaamisen Suomi (valtion tiede- ja teknologianeuvosto) Kansallinen sivistysstrategia (opetusministeriö) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat vuosille ja (valtioneuvoston päätös) Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä (ns. Pekkasen työryhmä) Teollisuusstrategia (kauppa- ja teollisuusministeriö) Tietohuoltostrategia (tietohuollon neuvottelukunta)

13 ammatillisten järjestöjen strategiat, mm. Suomen informaatio- ja tietoalojen julkilausuma (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 1995, ) Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutumista edisti samanaikaisesti vaikuttavat erilaiset Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeet ja -strategiat, joiden avulla hallinto pyrki määrätietoisesti ohjaamaan yhteiskunnallista kehitystä tieto- ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyväksi käyttöön kaikilla yhteiskunnan elämisen alueilla (Suomi tietoyhteiskunnaksi 1995; Suomi: Tiedon ja osaamisen yhteiskunta 1996; Katsaus 2000: Tiedon ja osaamisen haasteet, 2000). Sitran toimesta on kansallisen tietoyhteiskuntastrategian tueksi laadittu selvityksiä ja tietoyhteiskuntaa koskevia katsauksia ja arviointeja (Lilius, H. 1997; Hintikka 1998; Rantanen & Lehtinen 1998; Himanen 1998; Nevalainen 1998; Heinonen 1998; Steinbock 1998; Rauhala-Hayes, Topo & Salminen 1998; Blomberg, Silvo, Hyvönen, Hallman, Kilpiö & Laaksonen 1998; Levomäki 1998; Penttilä 1998; Soramäki, Vakkilainen & Wiio 1998; Kuronen 1998; Raivola & Vuorensyrjä 1998; Suikkanen & Linnakangas 1998; Linturi, Mannermaa & Hannula 1998; Lilius, R. 1999; Nevalainen 1999). Tietoyhteiskunnan vaikutuksia on näissä selvityksissä arvioitu ja kartoitettu laajasti ja ne antavat kattavan yleiskuvan tietoyhteiskuntakehityksestä. Sitran toimesta on käynnistetty kansallinen Kärkiverkosto (http://karkiverkosto.sitra.fi), joka on avoin kaikille tietoyhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille ja tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun ja aihepiiriin liittyvistä julkaisuista ja projekteista tiedon saamiseen. Opetusministeriön toimia tukivat myös seuraavat ohjelmat ja toimenpiteet (Opetusministeriö - Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma 1996, ): Kansallinen multimediaohjelma (TEKES) Euroopan unionin komission Valkoinen kirja kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä (Growth, Competitiveness, Employment - The Challenges and Ways Forward into the 21st Centurury). Tämän pohjalta komission varapuheenjohtajan johdolla laadittiin raportti tietoyhteiskunnan kehittämisestä kesäkuussa 1994 Korfussa pidetylle Eurooppaneuvoston kokoukselle (Europe and the Global Information Society - Recommendations to the European Council). Korfun kokouksen jälkeen komissio esitti tietoyhteiskunnan kehittämisestä toimintaohjelman (Europe's Way to the Information Society; An Action Plan). EU julisti vuoden 1996 Euroopan elinikäisen oppimisen teemavuodeksi. EU:n tutkimuksen neljännen puiteohjelman ohjelmat: Telematiikkaohjelma, Teletekniikkaohjelma ja Sosioekonomisen tutkimuksen -ohjelma Muut EU-ohjelmat kuten Tutkijakoulutus ja tutkijoiden liikkuvuus Euroopassa ja INCOohjelma (tutkimusyhteistyö kolmansien maiden kanssa) EU:n koulutusohjelmat; Leonardo, Socrates INFO ohjelma EU:n kulttuuriohjelmat: Kirja ja lukeminen, Kaleidoskooppi 2000, Media II ja Raphael EU:n rakennerahastot Pohjoismainen yhteistyö: Informationsteknologi och datapedagogik I undervisningen (IDUN), NORDINFO Tutkimuksen ja teknologian viides puiteohjelma vuosille (http://www.europa.eu.int) KEPPI -projekti eli kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti (http://www.keppi.utu.fi). Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutuksen aikana toteutettiin siis varsin mittavassa määrin myös muita erilaisia tietoyhteiskuntaa tukevia hankkeita, joten yksittäisen strategian vaikutusta sinänsä on mahdotonta arvioida, vaan kyseessä oli koko yhteiskuntaa koskeva muutos,

14 joka tapahtui laajalla rintamalla. Tietoteknologian viime vuosikymmenen puolivälissä alkanut voimakas ja ekspansiivinen kehitys, matkapuhelimien yleistyminen ja tietoverkkojen, erityisesti internetin käyttöönotto yliopistojen ja korkeakoulujen ulkopuolella ovat vaikuttaneet tietostrategian tavoitteiden suuntaisesti, ehkä enemmän kuin strategian syntyvaiheissa osattiin kuvitella. Sitran vuonna 1998 toteuttama laaja tutkimus antaa yleiskuvan tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksen ja opiskelun apuna Suomessa kaikilla koulutuksen tasoilla. Tutkimuksessa on selvitetty opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja opiskelussa ja käytön yleisyyttä sekä erilaisia käyttötapoja. (Sinko & Lehtinen 1998a, 1998b, 1998c, Viteli 1998a, Viteli 1998b, Hein 1998, Huovinen 1998, Lehtiö 1998). Tilastokeskuksen toimesta on selvitetty vuosina 1996 ja 1999 monipuolisesti suomalaisten uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja mielipiteitä (Nurmela 1997; 1998; 2000). Näistä selvityksistä saa kattavan kuvan siitä, miten tietotekniikan käyttö ja oppilaiden valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa kouluissa ovat edenneet tietostrategian toteutuksen aikana. 2. TUTKIMUSAINEISTO Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian vaikutusten arviointia varten perehdyin olemassa olevaan kirjallisuuteen ja sain käyttööni Opetushallituksesta ja opetusministeriöstä dokumenttiaineistoa. Sähköpostikyselyllä selvitin tietostrategian valmistelu- tai toteuttamisvastuussa olleiden virkamiesten ja asiantuntijoiden sekä tietostrategian kohderyhmiä edustavien hallinto-, suunnittelu- tai opetustehtävistä vastuussa olleiden virkamiesten ja asiantuntijoiden käsityksiä tietostrategian tavoitteiden toteutumisesta, strategian vaikuttavuudesta. Asiantuntijoita pyydettiin myös antamaan ehdotuksia uuden strategian arviointia varten. Asiantuntijoille suunnatun sähköpostikyselyn lisäksi haastattelin tietostrategian käynnistämisen aikana opetusministerinä toiminutta Olli-Pekka Heinosta kysyen hänen näkemyksiään tietostrategian synnystä, tavoitteista ja onnistumisesta. Tutkimusaineisto on kuvattu lyhyesti seuraavassa taulukossa 1.

15 Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty aineisto Aineiston pääryhmät Kirjallisuus Hallinnon asiakirjat Sähköpostikyselyn kohderyhmät Haastattelu Sisältö - SITRAn teettämä laaja tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön selvitys vuonna 1998 (4 osaraporttia ja loppuraportti) ja tähän liittyen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologiajaostolle laaditut raportit 2 ja 4 - SITRAn tilaamat tietoyhteiskuntatutkimukset ja raportit - Valtiovarainministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset raportti - Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan julkaisut - Opetusministeriön tietoyhteiskuntaa koskevat julkaisut - TEKESin selvitykset Internetin ja uuden viestintäteknologian levinneisyydestä - Etäkamu-hanke - Tilastokeskus - Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta - tutkimushankkeen raportit (I vaihe, II vaihe käsikirjoitus) - Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma: Opetusministeriön toimenpiteet vuosina Opetushallituksen opettajien täydennyskoulutukseen myöntämät määrärahat vuosina Opetushallituksen Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman avustusrahat - Opetushallituksen kehittämistoiminta, Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma / Oppimateriaalit - toimeksiantajat (opetusministeriön johto, Opetushallituksen ja lääninhallitusten sivistystoimien virkamiehet ja johto) - toteuttajat (koulutusorganisaatio ja museo- ja kirjastolaitos) - muut toimijat (tietoyhteiskuntahankkeet, -projektit, ammatilliset järjestöt, vapaa sivistystyö) - yrityselämä (tietoyhteiskuntateknologian ja palvelujen ja sisältöjen tuottajat) - opetusministerinä strategian aikana toiminut Olli-Pekka Heinonen Dokumenttiaineiston hankinta ja käsittely Kirjallisuuden perusteella muodostin yleiskuvan Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja pyrin hahmottamaan koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian osuuden tästä kehityksestä. Käytössäni olivat Tietoyhteiskunta-ohjelmat vuosille , joissa oli esitetty tietostrategiaan varattujen määrärahojen jako. Laadin näistä yhteenvetotaulukon ja vertasin tietostrategian eri tavoitealueille varattuja määrärahoja toisiinsa. Opetushallituksesta sain selvityksen opettajien täydennyskoulutukseen varattujen määrärahojen käytöstä ja OPH:n Suomi tietoyhteiskunnaksi - ohjelman avustusrahoista. Opettajien täydennyskoulutusta koskevista asiakirjoista etsin tiedot siitä, miten määrärahoja on eri tahoille myönnetty.

16 Sähköpostikyselyn toteutus Tietostrategian tavoitteiden toteutumisesta ja merkityksestä pyrin saamaan tuntumaa strategian valmistelijoille, toteuttajille ja kohderyhmille suunnatulla sähköpostikyselyllä ja silloisen opetusministerin haastattelulla. Sähköpostikyselyyn valitsin harkinnanvaraisen näytteen edustamaan tietostrategian valmistelusta, toteutuksesta ja asiakastason henkilöitä. Tietostrategian valmistelusta ja toteutuksesta vastanneita edustamaan valitsin opetusministeriön ja Opetushallituksen sekä lääninja kuntatasolla strategian toteutuksesta vastanneet. Strategian asiakastason edustajista valitsin kirjasto- ja museolaitoksen johtavissa, hallinnollisissa ja / tai käytännön opetustehtävissä toimivia henkilöitä ja tiede- ja taidekorkeakouluista, yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, yleissivistävästä koulutuksesta sellaisia henkilöitä, jotka olivat todennäköisesti olleet jollain tavoin joko päättämässä tietostrategiaan osallistumisesta tai aktiivisesti toimineet tietostrategian tavoitteiden onnistumiseksi omassa organisaatiossaan. Sähköpostikyselyn saajien valinnat toteutin Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin neuvottelukunnan jäsenten ja opetusministeriön virkamiesten avulla. Sähköpostikyselyt (N = 340) lähetettiin ensimmäisen kerran ja uudelleen Väärän osoitetiedon tai vastaajan ilmoittaman oman syyn perusteella poistettiin 25, joten kyselyn saaneita oli 315. Vastaajista neljä ilmoitti, että ei tiedä tietostrategiasta riittävästi voidakseen vastata kyselyyn. Vastauksia kyselyyn saatiin mennessä 99 (31 %). Kysely toteutettiin Helsingin yliopiston atk-keskuksen palvelimella sijaitsevana www-lomakkeena (liite 1), joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoituihin kysymyksiin tulleet vastaukset muodostettiin Excel -taulukkotiedostoksi, joka muunnettiin SPSS -ohjelmalla käsiteltäväksi tiedostoksi. Avoimet vastaukset muokattiin omaksi tiedostokseen ja analysoitiin erillään strukturoiduista vastauksista. Sähköpostikyselyllä tavoitetun asiantuntijaryhmän kuvaus Sähköpostikyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tai useampi omaa asemaa tai roolia strategiassa parhaiten kuvaava vaihtoehto (valmistelija / virkamies, valmistelija / asiantuntija, päättäjä tai toimeenpanija / poliittinen, päättäjä tai toimeenpanija / virkamies, asiakas tai toteuttaja / koulujärjestelmä, asiakas tai toteuttaja / kulttuurilaitos, asiakas tai toteuttaja / liike-elämä tai yritystoiminta, muu oman roolin kuvaus). Kysymykseen jätti vastaamatta kaksi. Strategian valmistelijoilla tarkoitettiin alunperin tietostrategiaa valmistellutta asiantuntijaryhmää, mutta koska kyselyyn saapuneissa nimettömissä vastauksissa vastaaja ilmoitti osallistuneensa strategian valmisteluun, eikä vastaajan muista antamista tiedoista ollut pääteltävissä hänen muuta asemaansa, niin oletettiin, että vastaaja oli osallistunut jollain tavoin kuultuna strategian valmisteluun, vaikka ei kuulunutkaan varsinaiseen asiantuntijaryhmään. Strategian toimeenpanovastuussa olevilla tarkoitettiin sellaisia joko poliittisia toimijoita tai virkamiehiä, jotka olivat vastuussa strategian toimeenpanosta. Seuraavassa taulukossa 2 on kuvattu vastaajien asema tietostrategiassa.

17 Taulukko 2. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema strategiassa. Frekvenssit. Strategian valmisteluun osallistunut virkamies Strategian valmisteluun osallistunut asiantuntija Strategian toimeenpanosta vastaava poliittinen toimija Strategian toimeenpanosta vastaava virkamies Strategian asiakas, oppilaitosten edustaja Strategian asiakas, kulttuurilaitoksen edustaja Strategian asiakas, liike-elämän edustaja Yhteensä Puuttuva tieto Kyselyyn vastanneet luokiteltiin uudelleen ja jaettiin viiteen pääryhmään; 1. valmistelijat eli strategian valmistelussa mukana olleet, 2. toimeenpanosta vastaavat eli strategian toimeenpanosta vastanneet opetusministeriön ja opetushallituksen sekä lääninhallitusten virkamiehet, 3. strategian asiakkaina olevat eri oppilaitosten edustajat, 4. kirjastojen ja museoiden edustajat ja 5. liike-elämän ja ammattijärjestöjen edustajat. Koska liike-elämän, järjestöjen ja eri kustantajien edustajilta ei saatu useampia vastaajia kuin nämä kaksi, niin tämä luokka yhdistettiin ryhmään 4) Asiakas / kulttuurilaitokset, liike-elämä ja järjestöt jatkoanalyysejä varten. Taulukko 3. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema tietostrategiassa luokiteltuna neljään pääluokkaan. Frekvenssit. Asema tietostrategiassa Strategian valmisteluun osallistuneet Strategian toimeenpanosta vastanneet Oppilaitosten edustajat Kulttuurilaitosten tai yritys- tai järjestötoiminnan edustajat Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan edustamansa organisaation ala ja jos he olivat strategian aikana vuosina toimineet useammassa eri organisaatiossa, niin tässä tapauksessa valitsemaan se organisaatio, jossa toiminta oli ollut strategian kannalta merkityksellisin. Opetusministeriön, opetushallituksen ja lääninhallituksen kuvasi 13 henkilöä taustaorganisaatiokseen. Koulutoimenjohtajina tai muuna kunnallishallinnon edustajana oli strategian aikana toiminut 9 henkilöä. Vastaajien enemmistö (29) edusti yliopistoa, tiede- tai taidekorkeakoulua. Yliopistollisista täydennyskoulutuslaitoksista vastauksia tuli viideltä henkilöltä ja samoin ammattikorkeakoulujen rehtoreilta. Ammatillisten oppilaitosten rehtoreista ja opettajista vastasi kyselyyn 9 ja peruskoulusta 3. Yleisen tai tieteellisen kirjaston edustajista vastasi 13 ja museoiden johtajista kaksi. Kaksi

18 vastaajaa edusti tele-alan yritystä ja yksi digitaalisten oppimateriaalien tuottajia. Yksi vastaaja oli Opetusalan Ammattijärjestön edustaja. Yksi vastaaja ei ilmoittanut taustaorganisaatiotaan. Taulukko 4. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden taustaorganisaatiot. Frekvenssit. Organisaatio Ministeriö Opetushallitus tai lääninhallitus Kunnallishallinto Yliopisto, tiede- tai taidekorkeakoulu Yliopistollinen täydennyskoulutuslaitos Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos Peruskoulu Kirjasto Museo Digitaalisen oppimateriaalin tuottaja Telealan yritys Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajan asema organisaatiossa on esitetty seuraavassa taulukossa 6. Taulukko 5. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema tai työtehtävät edustamassaan organisaatiossa. Frekvenssit. Työtehtävät tai asema organisaatiossa Poliittinen päättäjä Keskushallinto tai johto Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Tutkimustehtävät Yleiset hallintotehtävät Muut tehtävät Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajat edustivat pääasiassa keskushallintoa tai ylempää johtoa, asiantuntijatehtävissä toimivia tai yleishallinnollisissa tehtävissä toimivia. Opetus- ja tutkimustehtävissä toimivia oli 9. Yksi vastaaja oli poliittinen vaikuttaja ja kaksi vastaaja kuvasi toimintaansa muuna tehtävänä. Heistä toinen ilmoitti olevansa kansalaisaktiivi.

19 Taulukko 6. Sähköpostikyselyyn vastanneet ristiintaulukoituna strategiaa koskevan asemansa ja taustaorganisaationsa mukaan. Taustaorganisaatio Asema tietostrategiassa Valmistelu Toimeenpano Oppilaitos Kulttuuri Ministeriö Opetus- tai läänihallitus Kunnallishallinto Yliopisto Yliopistollinen täydennyskoulutus Ammattikorkeakoulu 5 5 Ammatillinen oppilaitos Peruskoulu 3 3 Kirjasto Museo 2 2 Digitaalisen oppimateriaalin tuottaja 1 1 Telealan yritys 2 2 Yhteensä Yht. Opetusministerin haastattelu Tietostrategian aikana opetusministerinä toiminut Olli-Pekka Heinonen haastateltiin ja haastattelussa käytiin läpi seuraavat teemat strategian tausta ja toteutus strategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointi (tavoitteet pääryhmittäin esiteltyinä) strategian vaikuttavuuden arviointi strategian kohderyhmät. Haastatteluaineistoa on käytetty täydentämään sähköpostikyselystä ja dokumenttiaineistosta syntyvää kuvaa. 3. TIETOSTRATEGIAN TAVOITTEIDEN MERKITTÄVYYS JA TOTEUTUMINEN Tässä luvussa esitellään sähköpostikyselyn aineiston perusteella muodostuva yleiskuva siitä miten tärkeinä eri tavoite-alueiden tavoitteita on pidetty ja miten hyvin niiden on arvioitu toteutuneen. Strategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointia varten sähköpostikyselyyn laadittiin 30 strukturoitua kysymystä ja niihin liittyvät avoimet kommentointikysymykset tietostrategian 85

20 tavoite- ja toimenpide-ehdotuksesta tiivistäen. Kysymykset esitettiin lomakkeella samassa järjestyksessä kuin tietostrategiassa ja niiden sisältöä havainnollistettiin tarvittaessa tarkemmalla kuvauksella (ks. liite 1). Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyvin tavoite oli toteutunut (asteikko 1 = ei lainkaan 5 = erittäin hyvin) ja miten tärkeänä he pitivät kyseistä tavoitetta (asteikko 1 = ei lainkaan 5 = erittäin tärkeä). 3.1 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys Strategian valmistelussa, toteutuksessa ja asiakastasolla olleiden arviointia strategian tavoitteiden tärkeydestä vertailtiin keskiarvojen ja -hajontojen perusteella. Seuraavassa taulukossa 7 on kuvattu tietostrategian tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten arvioitu tärkeys. Taulukko 7. Strategian tavoitteiden tärkeys. Numerus, keskiarvot ja -hajonnat. Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä 5 = erittäin tärkeä. Tavoitteet ja / tai toimenpide-ehdotukset N k.a. k.haj. Kohti elinikäistä oppimista K05 Etä- ja monimuoto-opetus tasa-arvoiseksi muiden opetusmuotojen rinnalle. K06 Uuden tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen korkeakouluopetuksessa, -opiskelussa ja tiedonhankinnassa. K07 Korkeakoulujen ja opetusministeriön ja opetushallituksen välisissä tulosneuvotteluissa opetuksen laadusta sopiminen. K08 Opetusministeriön tehtävä tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tietoyhteiskuntataidot kaikille K09 Yleissivistävän koulun tehtävä antaa oppilaille (erityisesti tytöille) tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja viestinnän perustaidot. K10 Opetushallituksen tehtävä seurata opetussuunnitelmien osalta miten hyvin ne vastaavat tietoyhteiskunnan vaatimuksia. K11 Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tehtävä huolehtia opiskelijoiden mahdollisuuksista saavuttaa tietoyhteiskunnan perustaidot. K12 Aikuisten mahdollisuudet omaksua tietoyhteiskunnan perustaidot. K13 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen vaatimusten kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. K14 Ammatillisen koulutuksen tehtävä taata opiskelijoilleen sellaiset tietoyhteiskuntavalmiudet, joita tarvitaan verkottuvassa ja kansainvälistyvässä työelämässä. K15 Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksessa näiden alojen uudenlaisen roolin ottaminen lähtökohdaksi kirjasto- ja tietopalvelualan koulutukseen. K16 Tietoteollisuuden ammatillisten taitojen ja eri alojen osaamisen saattaminen vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia ja kansainvälistä huippua. K17 Multimedian ja digitaalisten osaamiskeskusten luominen ja lisääminen alan kehittyvää koulutusta tukemaan. K18 Koulutusorganisaatioiden, Opetushallituksen ja yrityselämän ,0 4,5 3,9 4,2 4,6 3,8 4,5 4,2 4,6 4,5 4,4 4,6 3,8,80,64,89 67,54,81,58,70,67,63,64,62,82

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Keskeiset kuvat luennosta terveydenhuollon XXI atk-päivillä 30.5.1995 * SUOMI TIETOYHTEISKUNNAKCI - KANSALLISET

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2873 NATIONAL USER SURVEY OF FINNISH PUBLIC LIBRARIES 2013 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot