KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI. Anne Nevgi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN 1995-99 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI. Anne Nevgi"

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Anne Nevgi

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä: Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vapaakappalelaki 200 -työryhmä puheenjohtaja: Juhani Hakkarainen, sihteerit: Anne Luoto-Halvari ja Riitta Mattila Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 57/043/99 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Vapaakappalelaki työryhmän muistio Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä on laatinut ehdotuksen uudeksi vapaakappalelaiksi, jolla kumotaan nykyinen laki (420/80). Esityksen tavoitteena on turvata kansallisen henkisen perinnön säilyttäminen keskeisten joukkoviestinnän alueilla. Esitys laajentaa tallettamisvelvollisuuden koskemaan nykyisten painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden lisäksi myös sähköistä julkaisutoimintaa kaikissa muodoissaan. Perinteisen painetun vapaakappaleaineiston joidenkin tuotteiden osalta luovutettavien kappaleiden lukumäärää vähennetään. Ehdotus kattaa sekä tekniset tallenteet, kuten CD-ROM ja DVD-levyt, että verkkojulkaisut, joilla tarkoitetaan kaikkia avoimien tietoverkkojen välittämiä aineistoja, myös tietokantoja. Verkossa vapaasti käytettävissä olevan aineiston osalta ehdotetaan säädettäväksi, että Helsingin yliopiston kirjasto tai sen valtuuttama taho huolehtisi dokumenttien keruusta automaattisen keruuohjelman avulla. Luovutusvelvollisuus koskisi tällöin ainoastaan teknisiä tallenteita sekä käyttörajoitusten alaisia verkkojulkaisuja. Uudistetun lain tarkoituksena on nykyisen lain tapaan vapaakappaleiden pysyvä säilyttäminen, luetteloiminen sekä aineiston saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Elektronisten julkaisujen käyttöä säätelevät tekijänoikeussäädösten asettamat rajoitukset. Asiakkailla on vapaakappalekirjastoissa aineiston katseluoikeus vain tarkoitukseen varatuilla työasemilla, joilta laiton kopiointi on estetty. Laissa säädettäisiin myös poikkeuksista luovutusvelvollisuudesta sekä annetaan määräyksiä luovutusmenettelyistä. Vapaakappaleiden vuosittaiset luovutuskerrat lisääntyisivät neljästä kuuteen. Sijoituskirjastot säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta Eduskunnan kirjastoa, jonka painotuotteita koskeva vapaakappaleoikeus siirtyisi kokonaisuudessaan Joensuun yliopiston kirjastolle. Luovutusvelvollisuuden

3 noudattamista valvoisi edelleen Helsingin yliopiston kirjasto, joka myös antaisi lain toimeenpanon edellyttämät tarkemmat määräykset ja ohjeet. Nykyisen vapaakappalelain tueksi annettuun vapaakappaleasetukseen sisältyvät säännökset on tarpeellisilta osin sisällytetty itse vapaakappalelakiehdotukseen eikä asetusta ehdoteta tässä vaiheessa säädettäväksi. Työryhmä ehdottaa, että radio- ja televisioaineistojen pitkäaikaissäilytys järjestettäisiin lakisääteisesti. Tavoitteena olisi, että näistä aineistoista arkistoitaisiin tutkimuksen tarpeisiin %. Arkistoinnista vastaisi Helsingin yliopiston kirjasto, joka tapauskohtaisesti voisi siirtää tehtävän radio- ja televisiotoiminnan harjoittajalle. Työryhmä on lisäksi tarkastellut digitaalisten aineistojen sijoituspaikkaan liittyviä periaatteellisia näkökohtia. Avainsanat (asiasanat) Vapaakappaleet: Lainsäädäntö Tekijänoikeus: Lainsäädäntö Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetusministeriön työryhmien muistioita 13:2000 ISSN X Kokonaissivumäärä 46 Kieli Suomi Hinta Jakaja Yliopistopaino ISBN Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja Opetusministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivare: Undervisningsministeriet Utgivningsdatum: Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för lagen om friexemplar 2000 Typ av publikation Promemoria Ordförande Juhani Hakkarainen Sekreterare Anne Luoto-Halvari och Riitta Mattila Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet Dnr 57/043/99

4 Publikation (även den finska titeln) Promemoria av arbetsgruppen för lagen om friexemplar 2000 (Vapaakappalelaki työryhmän muistio) Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppen har gjort upp ett förslag till ny lag om friexemplar, som skall upphäva den gällande lagen (420/1980). Målet i förslaget är att säkra bevarandet av det nationella intellektuella arvet på centrala områden inom masskommunikationen. Förslaget utvidgar leveransskyldigheten så att den förutom de nuvarande tryckalstren samt ljud- och bildupptagningarna också gäller elektronisk publiceringsverksamhet i alla former. I fråga om en del produkter som hör till de traditionella tryckta friexemplarsmedierna minskas antalet exemplar som skall överlåtas. Förslaget täcker både tekniska upptagningar, såsom cd-rom- och dvd-skivor, och nätpublikationer, varmed avses alla former av material som förmedlas via öppna datanät, även databaser. Vad gäller sådant material på nätet som får användas fritt föreslås att Helsingfors universitets bibliotek, eller en av biblioteket bemyndigad instans, skall sköta insamlingen av dokument med hjälp av ett automatiskt insamlingsprogram. Överlåtelseskyldigheten kommer då att gälla enbart tekniska upptagningar och nätpublikationer med begränsad användning. Syftet med den reviderade lagen är i likhet med den gällande lagen att friexemplaren skall bevaras varaktigt, katalogiseras samt ställas till förfogande för forskare och andra som behöver dem. Användningen av elektroniska publikationer regleras av begränsningarna i bestämmelserna om upphovsrätt. Kunderna har rätt att se på material i friexemplarsbiblioteken bara vid för ändamålet avsedda arbetsstationer, där olaglig kopiering är förhindrad. Lagen föreslås också innehålla bestämmelser om undantag från överlåtelseskyldigheten och om överlåtelseförfarandet. De årliga överlåtelseomgångarna föreslås öka från fyra till sex. Friexemplaren skall placeras i samma bibliotek som förut med undantag av Riksdagsbiblioteket, vars friexemplarsrätt i fråga om tryckalster i sin helhet övergår till Joensuu universitets bibliotek. Tillsynen över att överlåtelseskyldigheten iakttas skall alltjämt skötas av Helsingfors universitets bibliotek, som också skall utfärda de närmare bestämmelser och anvisningar som verkställigheten av lagen kräver. Bestämmelserna i förordningen till stöd för den gällande lagen om friexemplar har i nödvändiga delar tagits in i själva lagen om friexemplar och någon förordning föreslås inte i detta skede. Arbetsgruppen föreslår lagstiftning om radio- och televisionsmaterial som skall bevaras under en lång tid. Målet är att % av detta material arkiveras för forskningsbehov. För arkiveringen svarar Helsingfors universitets bibliotek, som från fall till fall kan överföra uppgiften på instanser som bedriver radio- och televisionsverksamhet. Arbetsgruppen har vidare granskat principiella synpunkter i samband med var de digitala materialen skall placeras. Nyckelord Friexemplar: Lagstiftning

5 Upphovsrätt: Lagstiftning Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 13:2000 ISSN X ISBN Sidoantal 46 Språk Finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstryckeriet Förlag Undervisningsministeriet DESCRIPTION Publisher: Ministry of Education Date of publication: Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Committee preparing the Legal Deposit Act 2000 Type of publication Committee report Chair: Juhani Hakkarainen Secretaries: Anne Luoto-Halvari and Riitta Mattila Contracted by Ministry of Education Committee appointed on Dno 57/043/99 Name of publication (also in Swedish) Report of the Committee preparing the Legal Deposit Act 2000 Parts Abstract The committee submits a proposal for a new Legal Deposit Act, which would repeal the current act (420/80). The aim is to preserve the national intellectual heritage published in the new media. The proposal provides for the legal deposit of electronic publication in all its forms in addition to the traditional printed publications and audio and audiovisual recordings. The number of copies of certain traditional materials to be deposited would be decreased. As for the publications in electronic form the proposal concerns both materials in different physical formats, such as CD-ROM and DVD, and net publications, which means all materials maintained in open networks, including databases. As regards freeaccess materials on the net, the committee proposes that the Helsinki University Library

6 or an organisation authorised by it should collect it with the help of an automatic programme. The obligation for legal deposit would thus actually concern only non-print recordings and net publications of restricted use. The purpose of the new act is to ensure the permanent storage and cataloguing of legal deposit copies and researchers' and other users' access to them. The use of electronic publications is restricted by certain provisions of the Copyright Act. The clients could only peruse materials on special terminals at the legal deposit library to prevent illegal copying. The new law would also provide cases of exceptions from the legal deposit and instructions concerning deposit procedures. Deposits would be made six times a year. The legal deposit libraries would be the same as before, except that the entitlement to legal deposit of the Library of Parliament would be transferred to the Joensuu University Library. The Helsinki University Library would continue to supervise compliance with the legal deposit rule and issue more detailed instructions concerning the implementation of the act. The provisions of the current Legal Deposit Decree would be included in the new act, where applicable, and no new decree would be issued at this point. The committee has also considered the question of long-term preservation of radio and television materials for research purposes. It proposes that an act be passed to ensure the long-term storage of radio and television materials, of which 20-30% would be made available for research purposes. This research archive would be kept by the Helsinki University Library, which could assign the task to the radio and television broadcasters, where applicable. The committee also discussed the principles underpinning the question of the geographical location of the archive for digital materials. Key words Other information Name and number of series Ministry of Education committee reports 13:2000 ISSN X Number of pages 46 Language Finnish Price ISBN Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education

7 SISÄLLYS Tiivistelmä Johdanto 1 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Tutkimusaineisto 3 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys ja toteutuminen 3.1 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys 3.2 Tietostrategian tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutuminen Tietostrategian toteuttamisen määrärahat Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen 4 Tietostrategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointi tavoitealueittain 4.1 Kohti elinikäistä oppimista 4.2 Tietoyhteiskuntataidot kaikille 4.3 Tutkimus, tietokoneet ja tietoverkot 4.4 Tutkimus ja tietoyhteiskunta 4.5 Tietotuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4.6 Verkottuminen 4.7 Tukitoimet 5 Tietostrategian onnistuneisuuden arviointi 5.1 Tietostrategian keskeisten kohderyhmien saavuttaminen 5.2 Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen organisaatiotasolla Tiedonsaanti tietostrategiasta Tietostrategian määrärahojen jako laitehankintoihin ja verkottumiseen Tietostrategian rahoituksella toteutetut toiminnat ja hankkeet organisaatiossa Tietostrategian määrärahojen käytön seuranta ja raportointi 5.3 Tietostrategian vaikuttavuus - vaikuttiko strategia? 5.4 Yhteiskunnallisen kehityksen tietostrategian toteutumista edistäneet ja estäneet tekijät 6 Miten tästä eteenpäin - ehdotukset uuden tietostrategian arvioinnille 6.1 Ehdotukset tietostrategian arvioinnin perusteella 6.2 Asiantuntijoiden ehdotukset 7 Yhteenveto Liitteet Liite 1 Sähköpostikysely ja Liite 2 Sähköpostikyselyyn nimellään vastanneet asiantuntijat Liite 3 Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen Kirjallisuus

8 TIIVISTELMÄ Raportissa esitetään Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian arvioinnin tulokset. Arvioinnissa on käytetty opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta saatuja dokumentteja sekä tietoyhteiskuntamuutosta käsittelevää kirjallisuutta, mutta pääpaino arvioinnissa on ollut asiantuntijoille (N = 99) suunnatun sähköpostikyselyn tulosten tarkastelussa. Arvioinnissa on kartoitettu strategian toimeenpanon onnistuneisuutta, tarkasteltu mitä strategian toimeenpanolla on saatu aikaan, missä kohden on epäonnistuttu. Arvioinnissa on selvitetty myös missä määrin strategian on koettu saavuttaneen kohderyhmänsä ja miten sitä on hyödynnetty kohderyhmien organisaatioissa. Asiantuntijoilta pyydettiin ehdotuksia uuden strategian arvioimiseen ja nämä ehdotukset on koottu raportin loppuun. Tietostrategian vaikuttavuuden arvioinnissa ei ole tarkasteltu tietostrategian merkitystä yksittäisenä tekijänä, sillä samanaikaisesti on toteutettu useita erilaisia tietostrategioita ja tietoyhteiskuntahankkeita. Lisäksi strategian toteuttamisen aikana ovat sekä yleinen yhteiskunnallinen että erityisesti tietotekniikan nopea kehitys vaikuttaneet strategian tavoitteiden suuntaisesti. Toisaalta tietostrategia käynnistettiin aikana, jolloin julkisella sektorilla tuntuivat laman johdosta tehdyt säästötoimenpiteet ja jotka omalta osaltaan heikensivät mahdollisuuksia strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Säästötoimenpiteiden johdosta tietostrategian merkitys on saattanut myös korostua, koska rahoitusta on tietoisesti suunnattu tieto- ja viestintätekniikan opetusja tutkimuskäytön kehittämiseen oppilaitoksissa ja kulttuurielämän puolella. Tietostrategian tavoitealueista on parhaiten saavutettu verkottumisen tavoitteet; oppilaitokset ovat tietostrategian aikana saaneet lisää mikrotietokoneita, laitekantaa on uudistettu ja lähes kaikki oppilaitokset on saatettu tietoverkkojen piiriin. Erityisen hyvin on kehitetty tutkimuksen tietoverkkoja, erityisesti FUNET -verkkoa ja turvattu tieteellisen laskennan ja tutkimuksen edellytyksiä. Yliopistojen ja korkeakoulujen sisäisten verkkojen ja laitteistojen kohdalla ei olla saavutettu yhtä hyviä tuloksia. Oppilaiden taidot ovat strategiakauden aikana kehittyneet strategian tavoitteiden suuntaisesti, mutta edelleen koetaan puutteita olevan erityisesti tiedon tuottamisessa ja hallinnassa. Ammatillisen koulutuksen puolella on opiskelijoiden taitojen kehittämisessä tietoyhteiskunnan vaatimuksia vastaamaan edetty parhaiten. Yhteiskunnallinen kehitys on vaikuttanut siihen, että tarvetta osaavista tekijöistä on edelleen. Opettajien täydennyskoulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta tarve täydennyskoulutukseen on kentällä edelleen olemassa ja erityisesti uusien valmistuvien opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitoihin on tulevalla kaudella syytä kiinnittää huomiota. Kirjastolaitoksen puolella on edetty tavoitteiden suuntaisesti ja kirjastojen arvioitiin onnistuneen hyvin tehtävässään yleensä, poikkeuksena tieteellisten kirjastojen mahdollisuudet hankkia ja välittää tutkimuksen tarvitsemaa tietoaineistoa. Museo- ja arkistotoimen puolella ei kehitystä ole kuitenkaan koettu täysin myönteisenä, johtuen pääosin tietostrategialla saadun rahoituksen vähäisyydestä. Tietostrategian tavoitteena oli ollut lisätä tasa-arvoisuutta tietotekniikan opetus- ja tutkimuskäytössä sekä alueellisesti että eri oppilaitoksissa ja kulttuuritoimen alueella. Tasa-arvoisuuden periaatteen toteutumista ovat heikentäneet kuntien erilaiset taloudelliset resurssit ja eri oppilaitosten johdon

9 tietämättömyys tietostrategian merkityksestä. Tiedotukseen ja tasa-arvoisen kehityksen mahdollisuuksiin on tulevalla strategiakaudella kiinnitettävä huomiota. Tietostrategian arvioinnin ja asiantuntijoiden ehdotusten perusteella on raportin loppuun on koottu ehdotuksia uuden tietostrategian arvioinnin painopistealueista. JOHDANTO Opetusministeriön ja sen yhteydessä toimineen Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan pyynnöstä sain tehtäväkseni helmikuussa 2000 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian vaikuttavuuden arvioinnin kevään 2000 aikana. Arvioinnin päätehtävänä oli luoda uuden strategian toimeenpanon kannalta mahdollisimman käyttökelpoinen arvioiva katsaus strategian tavoitteiden yleiseen toteutumiseen huomioiden strategian ajoituksen ja mitoituksen onnistuneisuus strategian toimeenpanon onnistumiseen kartoittaen erityisesti - mitä saatiin aikaan - missä onnistuttiin - missä epäonnistuttiin strategian kohdentumiseen ja vastaanottoon selvittäen - tavoittiko strategia ne kohteet, joille se oli suunnattu - miten strategiaa hyödynnettiin strategian merkitykseen viime vuosien tietoyhteiskuntakehityksessä koulutuksen ja tutkimuksen alueella. Arviointia varten perehdyin tietoyhteiskuntamuutosta käsitteleviin julkaisuihin; Valtion tiede- ja teknologianeuvoston julkaisut, opetusministeriön ja Opetushallituksen aihetta käsittelevät julkaisut, Sitran tietoyhteiskuntaa koskevat julkaisut ja tutkimukset, Tilastokeskuksen tutkimushanke Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta. Lisäksi sain käyttööni opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta vuosien tietoyhteiskunta -ohjelmat, tietoja opettajien täydennyskoulutukseen varattujen määrärahojen jaosta ja selvityksen korkeakoulujen määrärahojen raportoinnista. Strategian vaikuttavuuden arvioimiseksi lähetin asiantuntijaryhmälle sähköpostitse kyselyn (liite 1), jossa pyydettiin arvioimaan strategian tavoitteiden toteutumista, tärkeyttä, strategian vaikuttavuutta ja merkitystä. Sähköpostikyselyn toteutin Helsingin yliopiston atkkeskuksen avulla verkkosivumuodossa ja kyselyn saajiksi valitsin opetusministeriön virkamiesten ja Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin neuvottelukunnan jäsenten avulla 340 henkilöä edustamaan tietostrategian valmistelun ja toteutuksen kannalta merkittäviä tahoja. Puutteellisten osoitetietojen takia lopulliseksi kyselyn saaneiden määräksi jäi 315. Vastauksia kyselyyni sain 99 henkilöltä (31,4 %). Tavoitteena oli selvittää lähinnä asiantuntijoiden käsityksiä ja mielipiteitä strategian tavoitteiden toteutumisesta, onnistuneisuudesta ja koska sähköpostikyselyyn vastanneet vastaavat

10 riittävästi kyselyyn valittua kohderyhmää, heidän vastauksensa auttavat arvioimaan strategian vaikuttavuutta. Sähköpostikyselyyn vastasi nimellään 73 ja heidän nimilistansa on liitteessä 2. Aikataulusyistä päädyin ratkaisuun, missä pääpaino on sähköpostikyselyssä saadun aineiston perusteella tehdyssä analyysissä ja muuta dokumenttiaineistoa olen käyttänyt antamaan tälle lisätaustaa. Tavoitteiden toteutumisen ja merkittävyyden arvioiminen on ollut varsin vaikea tehtävä. Tietostrategiaan kirjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset olivat jo osin muuttuneet ja täsmentyneet strategian aikana (Opetusministeriö 1997). Toisaalta ne olivat myös sisällöllisesti päällekkäisiä kuten esimerkiksi verkottuminen ja digitaalisten oppimateriaalien tuottaminen verkkopalveluina tai opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valmiuksien lisääminen perus- ja täydennyskoulutuksella ja uusien etäopetukseen soveltuvien opetusmenetelmien kehittäminen. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat strategia -asiakirjassa kirjattu myös sekä osin hyvin yleisellä tasolla että osin yksittäisinä, konkreettisina toimenpide-ehdotuksina. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat hahmottuneet seuraaviksi: Eriarvoisuuden - tasa-arvoisuuden ristiriita tietostrategian tavoitteena on ollut lisätä tasa-arvoisuutta tietotekniikan opetus- ja tutkimuskäytössä sekä alueellisesti että koko koulujärjestelmän eri tasoilla että kulttuuritoimen alueella kuntien erilaiset taloudelliset resurssit, laman vaikutukset opetuksen ja tutkimuksen alueelle tehdyissä leikkauksissa ja eri oppilaitosten ja instituutioiden johdon tietämättömyys tietostrategian merkityksestä ovat kuitenkin lisänneet tai ylläpitäneet eriarvoistumista tietoja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön kehityksessä tiedotus strategian tavoitteista kuntiin ja oppilaitoksiin ei ole ollut riittävää tasa-arvoisen kehityksen toteutumista tulisi aktiivisesti seurata uudella strategiakaudella. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tavoitteet saavutettu, mutta panostus ei riittänyt tietostrategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta opettajien perus- ja täydennyskoulutus on ollut keskeisessä asemassa ja siihen on panostettu niin, että asetettu tavoite 10 % opettajatyövoimasta on suorittanut vuosina vähintään noin viiden opintoviikon laajuisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen Suomi tietoyhteiskunnaksi - ohjelmassa kentällä koetaan silti edelleen voimakkaasti tarvetta lisäkoulutukseen ja erityisesti opettajankoulutuslaitokset ovat jääneet heikommalle, valmistuvat uudet opettajat ovat edelleen vailla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perustaitoja opettajankoulutuslaitosten mahdollisuuksiin uusien opettajien koulutuksessa tulisi uudella strategiakaudella kiinnittää erityistä huomiota. Ammatillinen koulutus ja tietoteollisuuden ammattitaitojen turvaaminen toteutunut strategiakaudelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, vaikka tarvetta osaavista tekijöistä on edelleen. Tutkimustoiminnan turvaaminen - laman leikkaukset tietostrategia on merkittävällä tavalla edistänyt tieteellisen tutkimuksen vaatimien tietoverkkojen ja kansainvälisten verkkoyhteyksien kehittymistä (esim. FUNET)

11 laman aikaiset leikkaukset ja yliopistojen ja korkeakoulujen perusopetuksen heikko taloudellinen tila on vaikuttanut siihen, että yliopistojen sisäiset verkot eivät ole kehittyneet samaan tahtiin. Verkottuminen - sisällöt verkottumisessa on onnistuttu saavuttamaan strategian tavoitteet tekniikan puolella eli käytännössä kaikki oppilaitoksen on saatettu verkkojen piiriin. tekninen toteutus on onnistunut, mutta sisältöjen ja digitaalisten oppimateriaalien kehittämisen puolella ollaan vasta aivan alussa käytössä olleisiin määrärahoihin nähden kirjastolaitos on onnistunut tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin luomisessa ja kansallisten tietovarantojen digitalisoinnissa ja verkkojakelussa museo- ja arkistolaitoksen puolella kehitys on ollut hitaampaa. Asenteiden muutos on alkanut tietostrategia on vaikuttanut osaltaan vallitsevaan tietoyhteiskunta myönteiseen kehitykseen tähdentämällä tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön laajamittaista kehittämistä palvelemaan kaikkia kansalaisia tietostrategia on vahvistanut jo käynnissä olleita strategian suuntaisia hankkeita ja oppilaitosten sekä kuntien omia tietostrategiahankkeita ja saattanut alkuun uusi tietostrategiahankkeita. Tietostrategian yleiset suuntaviivat ja tavoitteet ja yhteydet muihin samanaikaisesti vaikuttaneisiin strategioihin ja ohjelmiin on esitetty lyhyesti luvussa 1. Luvussa 2 esitetään aineiston hankinta ja sähköpostikyselyyn vastanneiden asiantuntijaryhmien kuvaus. Luvussa 3 esitetään sähköpostikyselyyn saatujen vastausten perusteella yleiskuva tietostrategian tavoitteiden tärkeydestä ja niiden toteutumisesta. Luvussa 4 tarkastellaan eri tavoitealueiden toteutumista yksityiskohtaisemmin. Luvussa 5 tarkastellaan, miten tietostrategia tavoitti kohderyhmänsä, mitä asioita strategiarahoituksella saatiin toteutettua ja miten vaikuttavaksi ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi asiantuntijat arvioivat tietostrategian. Luvussa 6 esitetään strategian arvioinnin ja asiantuntijoiden vastausten perusteella ehdotukset uuden koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian arvioinnille. Luvussa 7 esitetään yhteenveto tietostrategian arvioinnin tuloksista. 1. KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIA Viime vuosikymmenen alkupuolella tietotekniikan alueella alkanut voimakas kehitys johti medialukutaidon (myös tietokonelukutaito -termiä käytetty) tuloon osaksi yleissivistävää koulutusta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousivat esille oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet tietotekniikan opiskelukäyttöön. Samanaikaisesti yleiseen keskusteluun tuli käsite tietoyhteiskunta, jolla tarkoitettiin uutta, erilaista yhteiskuntamuotoa erotuksena aikaisemmasta teollisuusyhteiskunnasta. Kansallisessa keskustelussa pohdittiin Suomen mahdollisuuksia siirtyä tietoyhteiskunta-aikaan. Vuonna 1993 hallitus teki periaatepäätöksen kehittää kansalaisia paremmin palveleva hallinto. Periaatepäätöksen sisältyi suunnitelma laatia valtion tietohallintostrategia ja seuraavana vuonna tämän jatkona laadittiin tietoyhteiskuntastrategia. Tietoyhteiskuntastrategian toteuttamiseksi opetusministeriö asetti asiantuntijaryhmän valmistelemaan koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa, joka valmistui vuoden 1994 joulukuussa. Vuoden 1996 alussa valmistui koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian rinnalle Kulttuurinen tietoyhteiskunta -raportti, jossa

12 luotiin tietoyhteiskunnan kulttuuripolitiikan linjauksia ja kehittämisstrategia. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia sisälsi 85 yksityiskohtaista strategista toimenpidettä, joiden avulla pyrittiin parantamaan koulutuksen ja tutkimuksen tasoa hyödyntämällä tietotekniikkaa. Strategian keskeisinä tavoitteina olivat siirtyminen kertakoulutuksesta jatkuvaan, elinikäiseen oppimiseen, mikä edellyttää koulutusjärjestelmien muuttumista avoimien oppimisympäristöjen periaatteiden mukaisesti joustaviksi ja muuntautumiskykyisiksi tietoyhteiskunnan perustaitojen turvaaminen kaikille kansalaisille alkaen yleissivistävästä koulutuksesta aina aikuiskoulutuksen saakka tietoyhteiskunnan vaatimien ammatillisten taitojen turvaaminen siten, että ne vastaavat verkottuvan ja jatkuvasti muuttuvan ja kansainvälistyvän työelämän vaatimuksia opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen edellytysten parantaminen siten, että opettajat kykenevät hyödyntämään opetuksessaan tarvittavia erilaisia medioita ja kehittämään niihin soveltuvia uusia oppimateriaaleja tietotuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukeminen siten, että kotimaista koulutusta ja tutkimusta palvelevien korkeatasoisten tietotuotteiden saatavuus ja kilpailukyky turvataan tutkimustoiminnan kehittymisen turvaaminen tietoyhteiskunnassa siten, että huolehditaan sekä tieteellisen suurteholaskennan edellyttämien laitteistojen ajantasaisuudesta että rohkaistaan ja tuetaan sellaisia tutkimushankkeita, jotka kohdistuvat tietoyhteiskunnan aiheuttamiin sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin ja vaikutuksiin kansallisen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin luominen liittämällä koko koulutusjärjestelmä ja kirjastolaitos tietoverkkojen palvelujen piiriin ja turvaamalla kaikille oppilaitoksille tietty palvelujen taso. Tavoitteena on kehittää suomalainen koulutuksen ja tutkimuksen tietoverkkojärjestelmä osaksi maailmanlaajuista avointa tietoverkkoa, missä lähtökohtana pidetään nykyistä internetiä ja kehittyvien laajakaistaverkkojen ja palvelujen standardeja. Strategia on toistaiseksi ollut kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön verkkosivulta osoitteesta: Tämän strategian tavoitteiden toteuttamiseksi koulujen osalta kehitettiin opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen tietoyhteiskuntaohjelma - "Suomi tietoyhteiskunnaksi", jonka avulla tuettiin vuosina koulujen ja oppilaitosten liittymistä osaksi kansainvälisiä tietoverkkoja ja edistettiin tieto- ja tietoliikennetekniikan käyttöönottoa opetuksen ja oppimisen välineenä. (http://www.edu.fi/projektit/tietosuomi) Ohjelmaa täydennettiin ministeriön kulttuuriosaston Kulttuurinen tietoyhteiskunta -toimenpideohjelmalla, joka laadittiin Kansallinen kulttuuri ja digitaalinen media -työryhmän työn pohjalta. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategialla on liittymäkohtia useisiin muihin kansallisen tason strategioihin. Niitä ovat mm. Teknologian ja osaamisen Suomi (valtion tiede- ja teknologianeuvosto) Kansallinen sivistysstrategia (opetusministeriö) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat vuosille ja (valtioneuvoston päätös) Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä (ns. Pekkasen työryhmä) Teollisuusstrategia (kauppa- ja teollisuusministeriö) Tietohuoltostrategia (tietohuollon neuvottelukunta)

13 ammatillisten järjestöjen strategiat, mm. Suomen informaatio- ja tietoalojen julkilausuma (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 1995, ) Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutumista edisti samanaikaisesti vaikuttavat erilaiset Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeet ja -strategiat, joiden avulla hallinto pyrki määrätietoisesti ohjaamaan yhteiskunnallista kehitystä tieto- ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyväksi käyttöön kaikilla yhteiskunnan elämisen alueilla (Suomi tietoyhteiskunnaksi 1995; Suomi: Tiedon ja osaamisen yhteiskunta 1996; Katsaus 2000: Tiedon ja osaamisen haasteet, 2000). Sitran toimesta on kansallisen tietoyhteiskuntastrategian tueksi laadittu selvityksiä ja tietoyhteiskuntaa koskevia katsauksia ja arviointeja (Lilius, H. 1997; Hintikka 1998; Rantanen & Lehtinen 1998; Himanen 1998; Nevalainen 1998; Heinonen 1998; Steinbock 1998; Rauhala-Hayes, Topo & Salminen 1998; Blomberg, Silvo, Hyvönen, Hallman, Kilpiö & Laaksonen 1998; Levomäki 1998; Penttilä 1998; Soramäki, Vakkilainen & Wiio 1998; Kuronen 1998; Raivola & Vuorensyrjä 1998; Suikkanen & Linnakangas 1998; Linturi, Mannermaa & Hannula 1998; Lilius, R. 1999; Nevalainen 1999). Tietoyhteiskunnan vaikutuksia on näissä selvityksissä arvioitu ja kartoitettu laajasti ja ne antavat kattavan yleiskuvan tietoyhteiskuntakehityksestä. Sitran toimesta on käynnistetty kansallinen Kärkiverkosto (http://karkiverkosto.sitra.fi), joka on avoin kaikille tietoyhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille ja tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun ja aihepiiriin liittyvistä julkaisuista ja projekteista tiedon saamiseen. Opetusministeriön toimia tukivat myös seuraavat ohjelmat ja toimenpiteet (Opetusministeriö - Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma 1996, ): Kansallinen multimediaohjelma (TEKES) Euroopan unionin komission Valkoinen kirja kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä (Growth, Competitiveness, Employment - The Challenges and Ways Forward into the 21st Centurury). Tämän pohjalta komission varapuheenjohtajan johdolla laadittiin raportti tietoyhteiskunnan kehittämisestä kesäkuussa 1994 Korfussa pidetylle Eurooppaneuvoston kokoukselle (Europe and the Global Information Society - Recommendations to the European Council). Korfun kokouksen jälkeen komissio esitti tietoyhteiskunnan kehittämisestä toimintaohjelman (Europe's Way to the Information Society; An Action Plan). EU julisti vuoden 1996 Euroopan elinikäisen oppimisen teemavuodeksi. EU:n tutkimuksen neljännen puiteohjelman ohjelmat: Telematiikkaohjelma, Teletekniikkaohjelma ja Sosioekonomisen tutkimuksen -ohjelma Muut EU-ohjelmat kuten Tutkijakoulutus ja tutkijoiden liikkuvuus Euroopassa ja INCOohjelma (tutkimusyhteistyö kolmansien maiden kanssa) EU:n koulutusohjelmat; Leonardo, Socrates INFO ohjelma EU:n kulttuuriohjelmat: Kirja ja lukeminen, Kaleidoskooppi 2000, Media II ja Raphael EU:n rakennerahastot Pohjoismainen yhteistyö: Informationsteknologi och datapedagogik I undervisningen (IDUN), NORDINFO Tutkimuksen ja teknologian viides puiteohjelma vuosille (http://www.europa.eu.int) KEPPI -projekti eli kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti (http://www.keppi.utu.fi). Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutuksen aikana toteutettiin siis varsin mittavassa määrin myös muita erilaisia tietoyhteiskuntaa tukevia hankkeita, joten yksittäisen strategian vaikutusta sinänsä on mahdotonta arvioida, vaan kyseessä oli koko yhteiskuntaa koskeva muutos,

14 joka tapahtui laajalla rintamalla. Tietoteknologian viime vuosikymmenen puolivälissä alkanut voimakas ja ekspansiivinen kehitys, matkapuhelimien yleistyminen ja tietoverkkojen, erityisesti internetin käyttöönotto yliopistojen ja korkeakoulujen ulkopuolella ovat vaikuttaneet tietostrategian tavoitteiden suuntaisesti, ehkä enemmän kuin strategian syntyvaiheissa osattiin kuvitella. Sitran vuonna 1998 toteuttama laaja tutkimus antaa yleiskuvan tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksen ja opiskelun apuna Suomessa kaikilla koulutuksen tasoilla. Tutkimuksessa on selvitetty opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja opiskelussa ja käytön yleisyyttä sekä erilaisia käyttötapoja. (Sinko & Lehtinen 1998a, 1998b, 1998c, Viteli 1998a, Viteli 1998b, Hein 1998, Huovinen 1998, Lehtiö 1998). Tilastokeskuksen toimesta on selvitetty vuosina 1996 ja 1999 monipuolisesti suomalaisten uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja mielipiteitä (Nurmela 1997; 1998; 2000). Näistä selvityksistä saa kattavan kuvan siitä, miten tietotekniikan käyttö ja oppilaiden valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa kouluissa ovat edenneet tietostrategian toteutuksen aikana. 2. TUTKIMUSAINEISTO Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian vaikutusten arviointia varten perehdyin olemassa olevaan kirjallisuuteen ja sain käyttööni Opetushallituksesta ja opetusministeriöstä dokumenttiaineistoa. Sähköpostikyselyllä selvitin tietostrategian valmistelu- tai toteuttamisvastuussa olleiden virkamiesten ja asiantuntijoiden sekä tietostrategian kohderyhmiä edustavien hallinto-, suunnittelu- tai opetustehtävistä vastuussa olleiden virkamiesten ja asiantuntijoiden käsityksiä tietostrategian tavoitteiden toteutumisesta, strategian vaikuttavuudesta. Asiantuntijoita pyydettiin myös antamaan ehdotuksia uuden strategian arviointia varten. Asiantuntijoille suunnatun sähköpostikyselyn lisäksi haastattelin tietostrategian käynnistämisen aikana opetusministerinä toiminutta Olli-Pekka Heinosta kysyen hänen näkemyksiään tietostrategian synnystä, tavoitteista ja onnistumisesta. Tutkimusaineisto on kuvattu lyhyesti seuraavassa taulukossa 1.

15 Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty aineisto Aineiston pääryhmät Kirjallisuus Hallinnon asiakirjat Sähköpostikyselyn kohderyhmät Haastattelu Sisältö - SITRAn teettämä laaja tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön selvitys vuonna 1998 (4 osaraporttia ja loppuraportti) ja tähän liittyen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologiajaostolle laaditut raportit 2 ja 4 - SITRAn tilaamat tietoyhteiskuntatutkimukset ja raportit - Valtiovarainministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset raportti - Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan julkaisut - Opetusministeriön tietoyhteiskuntaa koskevat julkaisut - TEKESin selvitykset Internetin ja uuden viestintäteknologian levinneisyydestä - Etäkamu-hanke - Tilastokeskus - Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta - tutkimushankkeen raportit (I vaihe, II vaihe käsikirjoitus) - Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma: Opetusministeriön toimenpiteet vuosina Opetushallituksen opettajien täydennyskoulutukseen myöntämät määrärahat vuosina Opetushallituksen Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman avustusrahat - Opetushallituksen kehittämistoiminta, Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma / Oppimateriaalit - toimeksiantajat (opetusministeriön johto, Opetushallituksen ja lääninhallitusten sivistystoimien virkamiehet ja johto) - toteuttajat (koulutusorganisaatio ja museo- ja kirjastolaitos) - muut toimijat (tietoyhteiskuntahankkeet, -projektit, ammatilliset järjestöt, vapaa sivistystyö) - yrityselämä (tietoyhteiskuntateknologian ja palvelujen ja sisältöjen tuottajat) - opetusministerinä strategian aikana toiminut Olli-Pekka Heinonen Dokumenttiaineiston hankinta ja käsittely Kirjallisuuden perusteella muodostin yleiskuvan Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja pyrin hahmottamaan koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian osuuden tästä kehityksestä. Käytössäni olivat Tietoyhteiskunta-ohjelmat vuosille , joissa oli esitetty tietostrategiaan varattujen määrärahojen jako. Laadin näistä yhteenvetotaulukon ja vertasin tietostrategian eri tavoitealueille varattuja määrärahoja toisiinsa. Opetushallituksesta sain selvityksen opettajien täydennyskoulutukseen varattujen määrärahojen käytöstä ja OPH:n Suomi tietoyhteiskunnaksi - ohjelman avustusrahoista. Opettajien täydennyskoulutusta koskevista asiakirjoista etsin tiedot siitä, miten määrärahoja on eri tahoille myönnetty.

16 Sähköpostikyselyn toteutus Tietostrategian tavoitteiden toteutumisesta ja merkityksestä pyrin saamaan tuntumaa strategian valmistelijoille, toteuttajille ja kohderyhmille suunnatulla sähköpostikyselyllä ja silloisen opetusministerin haastattelulla. Sähköpostikyselyyn valitsin harkinnanvaraisen näytteen edustamaan tietostrategian valmistelusta, toteutuksesta ja asiakastason henkilöitä. Tietostrategian valmistelusta ja toteutuksesta vastanneita edustamaan valitsin opetusministeriön ja Opetushallituksen sekä lääninja kuntatasolla strategian toteutuksesta vastanneet. Strategian asiakastason edustajista valitsin kirjasto- ja museolaitoksen johtavissa, hallinnollisissa ja / tai käytännön opetustehtävissä toimivia henkilöitä ja tiede- ja taidekorkeakouluista, yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, yleissivistävästä koulutuksesta sellaisia henkilöitä, jotka olivat todennäköisesti olleet jollain tavoin joko päättämässä tietostrategiaan osallistumisesta tai aktiivisesti toimineet tietostrategian tavoitteiden onnistumiseksi omassa organisaatiossaan. Sähköpostikyselyn saajien valinnat toteutin Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin neuvottelukunnan jäsenten ja opetusministeriön virkamiesten avulla. Sähköpostikyselyt (N = 340) lähetettiin ensimmäisen kerran ja uudelleen Väärän osoitetiedon tai vastaajan ilmoittaman oman syyn perusteella poistettiin 25, joten kyselyn saaneita oli 315. Vastaajista neljä ilmoitti, että ei tiedä tietostrategiasta riittävästi voidakseen vastata kyselyyn. Vastauksia kyselyyn saatiin mennessä 99 (31 %). Kysely toteutettiin Helsingin yliopiston atk-keskuksen palvelimella sijaitsevana www-lomakkeena (liite 1), joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoituihin kysymyksiin tulleet vastaukset muodostettiin Excel -taulukkotiedostoksi, joka muunnettiin SPSS -ohjelmalla käsiteltäväksi tiedostoksi. Avoimet vastaukset muokattiin omaksi tiedostokseen ja analysoitiin erillään strukturoiduista vastauksista. Sähköpostikyselyllä tavoitetun asiantuntijaryhmän kuvaus Sähköpostikyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tai useampi omaa asemaa tai roolia strategiassa parhaiten kuvaava vaihtoehto (valmistelija / virkamies, valmistelija / asiantuntija, päättäjä tai toimeenpanija / poliittinen, päättäjä tai toimeenpanija / virkamies, asiakas tai toteuttaja / koulujärjestelmä, asiakas tai toteuttaja / kulttuurilaitos, asiakas tai toteuttaja / liike-elämä tai yritystoiminta, muu oman roolin kuvaus). Kysymykseen jätti vastaamatta kaksi. Strategian valmistelijoilla tarkoitettiin alunperin tietostrategiaa valmistellutta asiantuntijaryhmää, mutta koska kyselyyn saapuneissa nimettömissä vastauksissa vastaaja ilmoitti osallistuneensa strategian valmisteluun, eikä vastaajan muista antamista tiedoista ollut pääteltävissä hänen muuta asemaansa, niin oletettiin, että vastaaja oli osallistunut jollain tavoin kuultuna strategian valmisteluun, vaikka ei kuulunutkaan varsinaiseen asiantuntijaryhmään. Strategian toimeenpanovastuussa olevilla tarkoitettiin sellaisia joko poliittisia toimijoita tai virkamiehiä, jotka olivat vastuussa strategian toimeenpanosta. Seuraavassa taulukossa 2 on kuvattu vastaajien asema tietostrategiassa.

17 Taulukko 2. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema strategiassa. Frekvenssit. Strategian valmisteluun osallistunut virkamies Strategian valmisteluun osallistunut asiantuntija Strategian toimeenpanosta vastaava poliittinen toimija Strategian toimeenpanosta vastaava virkamies Strategian asiakas, oppilaitosten edustaja Strategian asiakas, kulttuurilaitoksen edustaja Strategian asiakas, liike-elämän edustaja Yhteensä Puuttuva tieto Kyselyyn vastanneet luokiteltiin uudelleen ja jaettiin viiteen pääryhmään; 1. valmistelijat eli strategian valmistelussa mukana olleet, 2. toimeenpanosta vastaavat eli strategian toimeenpanosta vastanneet opetusministeriön ja opetushallituksen sekä lääninhallitusten virkamiehet, 3. strategian asiakkaina olevat eri oppilaitosten edustajat, 4. kirjastojen ja museoiden edustajat ja 5. liike-elämän ja ammattijärjestöjen edustajat. Koska liike-elämän, järjestöjen ja eri kustantajien edustajilta ei saatu useampia vastaajia kuin nämä kaksi, niin tämä luokka yhdistettiin ryhmään 4) Asiakas / kulttuurilaitokset, liike-elämä ja järjestöt jatkoanalyysejä varten. Taulukko 3. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema tietostrategiassa luokiteltuna neljään pääluokkaan. Frekvenssit. Asema tietostrategiassa Strategian valmisteluun osallistuneet Strategian toimeenpanosta vastanneet Oppilaitosten edustajat Kulttuurilaitosten tai yritys- tai järjestötoiminnan edustajat Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan edustamansa organisaation ala ja jos he olivat strategian aikana vuosina toimineet useammassa eri organisaatiossa, niin tässä tapauksessa valitsemaan se organisaatio, jossa toiminta oli ollut strategian kannalta merkityksellisin. Opetusministeriön, opetushallituksen ja lääninhallituksen kuvasi 13 henkilöä taustaorganisaatiokseen. Koulutoimenjohtajina tai muuna kunnallishallinnon edustajana oli strategian aikana toiminut 9 henkilöä. Vastaajien enemmistö (29) edusti yliopistoa, tiede- tai taidekorkeakoulua. Yliopistollisista täydennyskoulutuslaitoksista vastauksia tuli viideltä henkilöltä ja samoin ammattikorkeakoulujen rehtoreilta. Ammatillisten oppilaitosten rehtoreista ja opettajista vastasi kyselyyn 9 ja peruskoulusta 3. Yleisen tai tieteellisen kirjaston edustajista vastasi 13 ja museoiden johtajista kaksi. Kaksi

18 vastaajaa edusti tele-alan yritystä ja yksi digitaalisten oppimateriaalien tuottajia. Yksi vastaaja oli Opetusalan Ammattijärjestön edustaja. Yksi vastaaja ei ilmoittanut taustaorganisaatiotaan. Taulukko 4. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden taustaorganisaatiot. Frekvenssit. Organisaatio Ministeriö Opetushallitus tai lääninhallitus Kunnallishallinto Yliopisto, tiede- tai taidekorkeakoulu Yliopistollinen täydennyskoulutuslaitos Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos Peruskoulu Kirjasto Museo Digitaalisen oppimateriaalin tuottaja Telealan yritys Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajan asema organisaatiossa on esitetty seuraavassa taulukossa 6. Taulukko 5. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema tai työtehtävät edustamassaan organisaatiossa. Frekvenssit. Työtehtävät tai asema organisaatiossa Poliittinen päättäjä Keskushallinto tai johto Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Tutkimustehtävät Yleiset hallintotehtävät Muut tehtävät Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajat edustivat pääasiassa keskushallintoa tai ylempää johtoa, asiantuntijatehtävissä toimivia tai yleishallinnollisissa tehtävissä toimivia. Opetus- ja tutkimustehtävissä toimivia oli 9. Yksi vastaaja oli poliittinen vaikuttaja ja kaksi vastaaja kuvasi toimintaansa muuna tehtävänä. Heistä toinen ilmoitti olevansa kansalaisaktiivi.

19 Taulukko 6. Sähköpostikyselyyn vastanneet ristiintaulukoituna strategiaa koskevan asemansa ja taustaorganisaationsa mukaan. Taustaorganisaatio Asema tietostrategiassa Valmistelu Toimeenpano Oppilaitos Kulttuuri Ministeriö Opetus- tai läänihallitus Kunnallishallinto Yliopisto Yliopistollinen täydennyskoulutus Ammattikorkeakoulu 5 5 Ammatillinen oppilaitos Peruskoulu 3 3 Kirjasto Museo 2 2 Digitaalisen oppimateriaalin tuottaja 1 1 Telealan yritys 2 2 Yhteensä Yht. Opetusministerin haastattelu Tietostrategian aikana opetusministerinä toiminut Olli-Pekka Heinonen haastateltiin ja haastattelussa käytiin läpi seuraavat teemat strategian tausta ja toteutus strategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointi (tavoitteet pääryhmittäin esiteltyinä) strategian vaikuttavuuden arviointi strategian kohderyhmät. Haastatteluaineistoa on käytetty täydentämään sähköpostikyselystä ja dokumenttiaineistosta syntyvää kuvaa. 3. TIETOSTRATEGIAN TAVOITTEIDEN MERKITTÄVYYS JA TOTEUTUMINEN Tässä luvussa esitellään sähköpostikyselyn aineiston perusteella muodostuva yleiskuva siitä miten tärkeinä eri tavoite-alueiden tavoitteita on pidetty ja miten hyvin niiden on arvioitu toteutuneen. Strategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointia varten sähköpostikyselyyn laadittiin 30 strukturoitua kysymystä ja niihin liittyvät avoimet kommentointikysymykset tietostrategian 85

20 tavoite- ja toimenpide-ehdotuksesta tiivistäen. Kysymykset esitettiin lomakkeella samassa järjestyksessä kuin tietostrategiassa ja niiden sisältöä havainnollistettiin tarvittaessa tarkemmalla kuvauksella (ks. liite 1). Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyvin tavoite oli toteutunut (asteikko 1 = ei lainkaan 5 = erittäin hyvin) ja miten tärkeänä he pitivät kyseistä tavoitetta (asteikko 1 = ei lainkaan 5 = erittäin tärkeä). 3.1 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys Strategian valmistelussa, toteutuksessa ja asiakastasolla olleiden arviointia strategian tavoitteiden tärkeydestä vertailtiin keskiarvojen ja -hajontojen perusteella. Seuraavassa taulukossa 7 on kuvattu tietostrategian tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten arvioitu tärkeys. Taulukko 7. Strategian tavoitteiden tärkeys. Numerus, keskiarvot ja -hajonnat. Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä 5 = erittäin tärkeä. Tavoitteet ja / tai toimenpide-ehdotukset N k.a. k.haj. Kohti elinikäistä oppimista K05 Etä- ja monimuoto-opetus tasa-arvoiseksi muiden opetusmuotojen rinnalle. K06 Uuden tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen korkeakouluopetuksessa, -opiskelussa ja tiedonhankinnassa. K07 Korkeakoulujen ja opetusministeriön ja opetushallituksen välisissä tulosneuvotteluissa opetuksen laadusta sopiminen. K08 Opetusministeriön tehtävä tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tietoyhteiskuntataidot kaikille K09 Yleissivistävän koulun tehtävä antaa oppilaille (erityisesti tytöille) tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja viestinnän perustaidot. K10 Opetushallituksen tehtävä seurata opetussuunnitelmien osalta miten hyvin ne vastaavat tietoyhteiskunnan vaatimuksia. K11 Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tehtävä huolehtia opiskelijoiden mahdollisuuksista saavuttaa tietoyhteiskunnan perustaidot. K12 Aikuisten mahdollisuudet omaksua tietoyhteiskunnan perustaidot. K13 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen vaatimusten kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. K14 Ammatillisen koulutuksen tehtävä taata opiskelijoilleen sellaiset tietoyhteiskuntavalmiudet, joita tarvitaan verkottuvassa ja kansainvälistyvässä työelämässä. K15 Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksessa näiden alojen uudenlaisen roolin ottaminen lähtökohdaksi kirjasto- ja tietopalvelualan koulutukseen. K16 Tietoteollisuuden ammatillisten taitojen ja eri alojen osaamisen saattaminen vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia ja kansainvälistä huippua. K17 Multimedian ja digitaalisten osaamiskeskusten luominen ja lisääminen alan kehittyvää koulutusta tukemaan. K18 Koulutusorganisaatioiden, Opetushallituksen ja yrityselämän ,0 4,5 3,9 4,2 4,6 3,8 4,5 4,2 4,6 4,5 4,4 4,6 3,8,80,64,89 67,54,81,58,70,67,63,64,62,82

VAPAAKAPPALELAKI 2000 TYÖRYHMÄN MUISTIO

VAPAAKAPPALELAKI 2000 TYÖRYHMÄN MUISTIO VAPAAKAPPALELAKI 2000 TYÖRYHMÄN MUISTIO KUVAILULEHTI Julkaisija: Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä: 31.3.2000 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vapaakappalelaki 2000

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2873 NATIONAL USER SURVEY OF FINNISH PUBLIC LIBRARIES 2013 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki STARTTI Alkuun tiedusteltiin miten yleisön organisaatioissa tehtäviä on jaettu. Tulokset: kenenvastuulla.pdf

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN Digiaika talteen! seminaari 16.5.2008 jorma.walden@minedu.fi Kulttuuriaineistojen arkistointia koskeva lainsäädäntö (vapaakappalelaki ja elokuvien arkistointia

Lisätiedot