KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI. Anne Nevgi

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Anne Nevgi

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä: Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vapaakappalelaki 200 -työryhmä puheenjohtaja: Juhani Hakkarainen, sihteerit: Anne Luoto-Halvari ja Riitta Mattila Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 57/043/99 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Vapaakappalelaki työryhmän muistio Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä on laatinut ehdotuksen uudeksi vapaakappalelaiksi, jolla kumotaan nykyinen laki (420/80). Esityksen tavoitteena on turvata kansallisen henkisen perinnön säilyttäminen keskeisten joukkoviestinnän alueilla. Esitys laajentaa tallettamisvelvollisuuden koskemaan nykyisten painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden lisäksi myös sähköistä julkaisutoimintaa kaikissa muodoissaan. Perinteisen painetun vapaakappaleaineiston joidenkin tuotteiden osalta luovutettavien kappaleiden lukumäärää vähennetään. Ehdotus kattaa sekä tekniset tallenteet, kuten CD-ROM ja DVD-levyt, että verkkojulkaisut, joilla tarkoitetaan kaikkia avoimien tietoverkkojen välittämiä aineistoja, myös tietokantoja. Verkossa vapaasti käytettävissä olevan aineiston osalta ehdotetaan säädettäväksi, että Helsingin yliopiston kirjasto tai sen valtuuttama taho huolehtisi dokumenttien keruusta automaattisen keruuohjelman avulla. Luovutusvelvollisuus koskisi tällöin ainoastaan teknisiä tallenteita sekä käyttörajoitusten alaisia verkkojulkaisuja. Uudistetun lain tarkoituksena on nykyisen lain tapaan vapaakappaleiden pysyvä säilyttäminen, luetteloiminen sekä aineiston saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Elektronisten julkaisujen käyttöä säätelevät tekijänoikeussäädösten asettamat rajoitukset. Asiakkailla on vapaakappalekirjastoissa aineiston katseluoikeus vain tarkoitukseen varatuilla työasemilla, joilta laiton kopiointi on estetty. Laissa säädettäisiin myös poikkeuksista luovutusvelvollisuudesta sekä annetaan määräyksiä luovutusmenettelyistä. Vapaakappaleiden vuosittaiset luovutuskerrat lisääntyisivät neljästä kuuteen. Sijoituskirjastot säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta Eduskunnan kirjastoa, jonka painotuotteita koskeva vapaakappaleoikeus siirtyisi kokonaisuudessaan Joensuun yliopiston kirjastolle. Luovutusvelvollisuuden

3 noudattamista valvoisi edelleen Helsingin yliopiston kirjasto, joka myös antaisi lain toimeenpanon edellyttämät tarkemmat määräykset ja ohjeet. Nykyisen vapaakappalelain tueksi annettuun vapaakappaleasetukseen sisältyvät säännökset on tarpeellisilta osin sisällytetty itse vapaakappalelakiehdotukseen eikä asetusta ehdoteta tässä vaiheessa säädettäväksi. Työryhmä ehdottaa, että radio- ja televisioaineistojen pitkäaikaissäilytys järjestettäisiin lakisääteisesti. Tavoitteena olisi, että näistä aineistoista arkistoitaisiin tutkimuksen tarpeisiin %. Arkistoinnista vastaisi Helsingin yliopiston kirjasto, joka tapauskohtaisesti voisi siirtää tehtävän radio- ja televisiotoiminnan harjoittajalle. Työryhmä on lisäksi tarkastellut digitaalisten aineistojen sijoituspaikkaan liittyviä periaatteellisia näkökohtia. Avainsanat (asiasanat) Vapaakappaleet: Lainsäädäntö Tekijänoikeus: Lainsäädäntö Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetusministeriön työryhmien muistioita 13:2000 ISSN X Kokonaissivumäärä 46 Kieli Suomi Hinta Jakaja Yliopistopaino ISBN Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja Opetusministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivare: Undervisningsministeriet Utgivningsdatum: Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för lagen om friexemplar 2000 Typ av publikation Promemoria Ordförande Juhani Hakkarainen Sekreterare Anne Luoto-Halvari och Riitta Mattila Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet Dnr 57/043/99

4 Publikation (även den finska titeln) Promemoria av arbetsgruppen för lagen om friexemplar 2000 (Vapaakappalelaki työryhmän muistio) Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppen har gjort upp ett förslag till ny lag om friexemplar, som skall upphäva den gällande lagen (420/1980). Målet i förslaget är att säkra bevarandet av det nationella intellektuella arvet på centrala områden inom masskommunikationen. Förslaget utvidgar leveransskyldigheten så att den förutom de nuvarande tryckalstren samt ljud- och bildupptagningarna också gäller elektronisk publiceringsverksamhet i alla former. I fråga om en del produkter som hör till de traditionella tryckta friexemplarsmedierna minskas antalet exemplar som skall överlåtas. Förslaget täcker både tekniska upptagningar, såsom cd-rom- och dvd-skivor, och nätpublikationer, varmed avses alla former av material som förmedlas via öppna datanät, även databaser. Vad gäller sådant material på nätet som får användas fritt föreslås att Helsingfors universitets bibliotek, eller en av biblioteket bemyndigad instans, skall sköta insamlingen av dokument med hjälp av ett automatiskt insamlingsprogram. Överlåtelseskyldigheten kommer då att gälla enbart tekniska upptagningar och nätpublikationer med begränsad användning. Syftet med den reviderade lagen är i likhet med den gällande lagen att friexemplaren skall bevaras varaktigt, katalogiseras samt ställas till förfogande för forskare och andra som behöver dem. Användningen av elektroniska publikationer regleras av begränsningarna i bestämmelserna om upphovsrätt. Kunderna har rätt att se på material i friexemplarsbiblioteken bara vid för ändamålet avsedda arbetsstationer, där olaglig kopiering är förhindrad. Lagen föreslås också innehålla bestämmelser om undantag från överlåtelseskyldigheten och om överlåtelseförfarandet. De årliga överlåtelseomgångarna föreslås öka från fyra till sex. Friexemplaren skall placeras i samma bibliotek som förut med undantag av Riksdagsbiblioteket, vars friexemplarsrätt i fråga om tryckalster i sin helhet övergår till Joensuu universitets bibliotek. Tillsynen över att överlåtelseskyldigheten iakttas skall alltjämt skötas av Helsingfors universitets bibliotek, som också skall utfärda de närmare bestämmelser och anvisningar som verkställigheten av lagen kräver. Bestämmelserna i förordningen till stöd för den gällande lagen om friexemplar har i nödvändiga delar tagits in i själva lagen om friexemplar och någon förordning föreslås inte i detta skede. Arbetsgruppen föreslår lagstiftning om radio- och televisionsmaterial som skall bevaras under en lång tid. Målet är att % av detta material arkiveras för forskningsbehov. För arkiveringen svarar Helsingfors universitets bibliotek, som från fall till fall kan överföra uppgiften på instanser som bedriver radio- och televisionsverksamhet. Arbetsgruppen har vidare granskat principiella synpunkter i samband med var de digitala materialen skall placeras. Nyckelord Friexemplar: Lagstiftning

5 Upphovsrätt: Lagstiftning Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 13:2000 ISSN X ISBN Sidoantal 46 Språk Finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstryckeriet Förlag Undervisningsministeriet DESCRIPTION Publisher: Ministry of Education Date of publication: Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Committee preparing the Legal Deposit Act 2000 Type of publication Committee report Chair: Juhani Hakkarainen Secretaries: Anne Luoto-Halvari and Riitta Mattila Contracted by Ministry of Education Committee appointed on Dno 57/043/99 Name of publication (also in Swedish) Report of the Committee preparing the Legal Deposit Act 2000 Parts Abstract The committee submits a proposal for a new Legal Deposit Act, which would repeal the current act (420/80). The aim is to preserve the national intellectual heritage published in the new media. The proposal provides for the legal deposit of electronic publication in all its forms in addition to the traditional printed publications and audio and audiovisual recordings. The number of copies of certain traditional materials to be deposited would be decreased. As for the publications in electronic form the proposal concerns both materials in different physical formats, such as CD-ROM and DVD, and net publications, which means all materials maintained in open networks, including databases. As regards freeaccess materials on the net, the committee proposes that the Helsinki University Library

6 or an organisation authorised by it should collect it with the help of an automatic programme. The obligation for legal deposit would thus actually concern only non-print recordings and net publications of restricted use. The purpose of the new act is to ensure the permanent storage and cataloguing of legal deposit copies and researchers' and other users' access to them. The use of electronic publications is restricted by certain provisions of the Copyright Act. The clients could only peruse materials on special terminals at the legal deposit library to prevent illegal copying. The new law would also provide cases of exceptions from the legal deposit and instructions concerning deposit procedures. Deposits would be made six times a year. The legal deposit libraries would be the same as before, except that the entitlement to legal deposit of the Library of Parliament would be transferred to the Joensuu University Library. The Helsinki University Library would continue to supervise compliance with the legal deposit rule and issue more detailed instructions concerning the implementation of the act. The provisions of the current Legal Deposit Decree would be included in the new act, where applicable, and no new decree would be issued at this point. The committee has also considered the question of long-term preservation of radio and television materials for research purposes. It proposes that an act be passed to ensure the long-term storage of radio and television materials, of which 20-30% would be made available for research purposes. This research archive would be kept by the Helsinki University Library, which could assign the task to the radio and television broadcasters, where applicable. The committee also discussed the principles underpinning the question of the geographical location of the archive for digital materials. Key words Other information Name and number of series Ministry of Education committee reports 13:2000 ISSN X Number of pages 46 Language Finnish Price ISBN Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education

7 SISÄLLYS Tiivistelmä Johdanto 1 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Tutkimusaineisto 3 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys ja toteutuminen 3.1 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys 3.2 Tietostrategian tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutuminen Tietostrategian toteuttamisen määrärahat Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen 4 Tietostrategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointi tavoitealueittain 4.1 Kohti elinikäistä oppimista 4.2 Tietoyhteiskuntataidot kaikille 4.3 Tutkimus, tietokoneet ja tietoverkot 4.4 Tutkimus ja tietoyhteiskunta 4.5 Tietotuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4.6 Verkottuminen 4.7 Tukitoimet 5 Tietostrategian onnistuneisuuden arviointi 5.1 Tietostrategian keskeisten kohderyhmien saavuttaminen 5.2 Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen organisaatiotasolla Tiedonsaanti tietostrategiasta Tietostrategian määrärahojen jako laitehankintoihin ja verkottumiseen Tietostrategian rahoituksella toteutetut toiminnat ja hankkeet organisaatiossa Tietostrategian määrärahojen käytön seuranta ja raportointi 5.3 Tietostrategian vaikuttavuus - vaikuttiko strategia? 5.4 Yhteiskunnallisen kehityksen tietostrategian toteutumista edistäneet ja estäneet tekijät 6 Miten tästä eteenpäin - ehdotukset uuden tietostrategian arvioinnille 6.1 Ehdotukset tietostrategian arvioinnin perusteella 6.2 Asiantuntijoiden ehdotukset 7 Yhteenveto Liitteet Liite 1 Sähköpostikysely ja Liite 2 Sähköpostikyselyyn nimellään vastanneet asiantuntijat Liite 3 Tietostrategian tavoitteiden toteutuminen Kirjallisuus

8 TIIVISTELMÄ Raportissa esitetään Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian arvioinnin tulokset. Arvioinnissa on käytetty opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta saatuja dokumentteja sekä tietoyhteiskuntamuutosta käsittelevää kirjallisuutta, mutta pääpaino arvioinnissa on ollut asiantuntijoille (N = 99) suunnatun sähköpostikyselyn tulosten tarkastelussa. Arvioinnissa on kartoitettu strategian toimeenpanon onnistuneisuutta, tarkasteltu mitä strategian toimeenpanolla on saatu aikaan, missä kohden on epäonnistuttu. Arvioinnissa on selvitetty myös missä määrin strategian on koettu saavuttaneen kohderyhmänsä ja miten sitä on hyödynnetty kohderyhmien organisaatioissa. Asiantuntijoilta pyydettiin ehdotuksia uuden strategian arvioimiseen ja nämä ehdotukset on koottu raportin loppuun. Tietostrategian vaikuttavuuden arvioinnissa ei ole tarkasteltu tietostrategian merkitystä yksittäisenä tekijänä, sillä samanaikaisesti on toteutettu useita erilaisia tietostrategioita ja tietoyhteiskuntahankkeita. Lisäksi strategian toteuttamisen aikana ovat sekä yleinen yhteiskunnallinen että erityisesti tietotekniikan nopea kehitys vaikuttaneet strategian tavoitteiden suuntaisesti. Toisaalta tietostrategia käynnistettiin aikana, jolloin julkisella sektorilla tuntuivat laman johdosta tehdyt säästötoimenpiteet ja jotka omalta osaltaan heikensivät mahdollisuuksia strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Säästötoimenpiteiden johdosta tietostrategian merkitys on saattanut myös korostua, koska rahoitusta on tietoisesti suunnattu tieto- ja viestintätekniikan opetusja tutkimuskäytön kehittämiseen oppilaitoksissa ja kulttuurielämän puolella. Tietostrategian tavoitealueista on parhaiten saavutettu verkottumisen tavoitteet; oppilaitokset ovat tietostrategian aikana saaneet lisää mikrotietokoneita, laitekantaa on uudistettu ja lähes kaikki oppilaitokset on saatettu tietoverkkojen piiriin. Erityisen hyvin on kehitetty tutkimuksen tietoverkkoja, erityisesti FUNET -verkkoa ja turvattu tieteellisen laskennan ja tutkimuksen edellytyksiä. Yliopistojen ja korkeakoulujen sisäisten verkkojen ja laitteistojen kohdalla ei olla saavutettu yhtä hyviä tuloksia. Oppilaiden taidot ovat strategiakauden aikana kehittyneet strategian tavoitteiden suuntaisesti, mutta edelleen koetaan puutteita olevan erityisesti tiedon tuottamisessa ja hallinnassa. Ammatillisen koulutuksen puolella on opiskelijoiden taitojen kehittämisessä tietoyhteiskunnan vaatimuksia vastaamaan edetty parhaiten. Yhteiskunnallinen kehitys on vaikuttanut siihen, että tarvetta osaavista tekijöistä on edelleen. Opettajien täydennyskoulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta tarve täydennyskoulutukseen on kentällä edelleen olemassa ja erityisesti uusien valmistuvien opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitoihin on tulevalla kaudella syytä kiinnittää huomiota. Kirjastolaitoksen puolella on edetty tavoitteiden suuntaisesti ja kirjastojen arvioitiin onnistuneen hyvin tehtävässään yleensä, poikkeuksena tieteellisten kirjastojen mahdollisuudet hankkia ja välittää tutkimuksen tarvitsemaa tietoaineistoa. Museo- ja arkistotoimen puolella ei kehitystä ole kuitenkaan koettu täysin myönteisenä, johtuen pääosin tietostrategialla saadun rahoituksen vähäisyydestä. Tietostrategian tavoitteena oli ollut lisätä tasa-arvoisuutta tietotekniikan opetus- ja tutkimuskäytössä sekä alueellisesti että eri oppilaitoksissa ja kulttuuritoimen alueella. Tasa-arvoisuuden periaatteen toteutumista ovat heikentäneet kuntien erilaiset taloudelliset resurssit ja eri oppilaitosten johdon

9 tietämättömyys tietostrategian merkityksestä. Tiedotukseen ja tasa-arvoisen kehityksen mahdollisuuksiin on tulevalla strategiakaudella kiinnitettävä huomiota. Tietostrategian arvioinnin ja asiantuntijoiden ehdotusten perusteella on raportin loppuun on koottu ehdotuksia uuden tietostrategian arvioinnin painopistealueista. JOHDANTO Opetusministeriön ja sen yhteydessä toimineen Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan pyynnöstä sain tehtäväkseni helmikuussa 2000 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian vaikuttavuuden arvioinnin kevään 2000 aikana. Arvioinnin päätehtävänä oli luoda uuden strategian toimeenpanon kannalta mahdollisimman käyttökelpoinen arvioiva katsaus strategian tavoitteiden yleiseen toteutumiseen huomioiden strategian ajoituksen ja mitoituksen onnistuneisuus strategian toimeenpanon onnistumiseen kartoittaen erityisesti - mitä saatiin aikaan - missä onnistuttiin - missä epäonnistuttiin strategian kohdentumiseen ja vastaanottoon selvittäen - tavoittiko strategia ne kohteet, joille se oli suunnattu - miten strategiaa hyödynnettiin strategian merkitykseen viime vuosien tietoyhteiskuntakehityksessä koulutuksen ja tutkimuksen alueella. Arviointia varten perehdyin tietoyhteiskuntamuutosta käsitteleviin julkaisuihin; Valtion tiede- ja teknologianeuvoston julkaisut, opetusministeriön ja Opetushallituksen aihetta käsittelevät julkaisut, Sitran tietoyhteiskuntaa koskevat julkaisut ja tutkimukset, Tilastokeskuksen tutkimushanke Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta. Lisäksi sain käyttööni opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta vuosien tietoyhteiskunta -ohjelmat, tietoja opettajien täydennyskoulutukseen varattujen määrärahojen jaosta ja selvityksen korkeakoulujen määrärahojen raportoinnista. Strategian vaikuttavuuden arvioimiseksi lähetin asiantuntijaryhmälle sähköpostitse kyselyn (liite 1), jossa pyydettiin arvioimaan strategian tavoitteiden toteutumista, tärkeyttä, strategian vaikuttavuutta ja merkitystä. Sähköpostikyselyn toteutin Helsingin yliopiston atkkeskuksen avulla verkkosivumuodossa ja kyselyn saajiksi valitsin opetusministeriön virkamiesten ja Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin neuvottelukunnan jäsenten avulla 340 henkilöä edustamaan tietostrategian valmistelun ja toteutuksen kannalta merkittäviä tahoja. Puutteellisten osoitetietojen takia lopulliseksi kyselyn saaneiden määräksi jäi 315. Vastauksia kyselyyni sain 99 henkilöltä (31,4 %). Tavoitteena oli selvittää lähinnä asiantuntijoiden käsityksiä ja mielipiteitä strategian tavoitteiden toteutumisesta, onnistuneisuudesta ja koska sähköpostikyselyyn vastanneet vastaavat

10 riittävästi kyselyyn valittua kohderyhmää, heidän vastauksensa auttavat arvioimaan strategian vaikuttavuutta. Sähköpostikyselyyn vastasi nimellään 73 ja heidän nimilistansa on liitteessä 2. Aikataulusyistä päädyin ratkaisuun, missä pääpaino on sähköpostikyselyssä saadun aineiston perusteella tehdyssä analyysissä ja muuta dokumenttiaineistoa olen käyttänyt antamaan tälle lisätaustaa. Tavoitteiden toteutumisen ja merkittävyyden arvioiminen on ollut varsin vaikea tehtävä. Tietostrategiaan kirjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset olivat jo osin muuttuneet ja täsmentyneet strategian aikana (Opetusministeriö 1997). Toisaalta ne olivat myös sisällöllisesti päällekkäisiä kuten esimerkiksi verkottuminen ja digitaalisten oppimateriaalien tuottaminen verkkopalveluina tai opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valmiuksien lisääminen perus- ja täydennyskoulutuksella ja uusien etäopetukseen soveltuvien opetusmenetelmien kehittäminen. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat strategia -asiakirjassa kirjattu myös sekä osin hyvin yleisellä tasolla että osin yksittäisinä, konkreettisina toimenpide-ehdotuksina. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat hahmottuneet seuraaviksi: Eriarvoisuuden - tasa-arvoisuuden ristiriita tietostrategian tavoitteena on ollut lisätä tasa-arvoisuutta tietotekniikan opetus- ja tutkimuskäytössä sekä alueellisesti että koko koulujärjestelmän eri tasoilla että kulttuuritoimen alueella kuntien erilaiset taloudelliset resurssit, laman vaikutukset opetuksen ja tutkimuksen alueelle tehdyissä leikkauksissa ja eri oppilaitosten ja instituutioiden johdon tietämättömyys tietostrategian merkityksestä ovat kuitenkin lisänneet tai ylläpitäneet eriarvoistumista tietoja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön kehityksessä tiedotus strategian tavoitteista kuntiin ja oppilaitoksiin ei ole ollut riittävää tasa-arvoisen kehityksen toteutumista tulisi aktiivisesti seurata uudella strategiakaudella. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tavoitteet saavutettu, mutta panostus ei riittänyt tietostrategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta opettajien perus- ja täydennyskoulutus on ollut keskeisessä asemassa ja siihen on panostettu niin, että asetettu tavoite 10 % opettajatyövoimasta on suorittanut vuosina vähintään noin viiden opintoviikon laajuisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen Suomi tietoyhteiskunnaksi - ohjelmassa kentällä koetaan silti edelleen voimakkaasti tarvetta lisäkoulutukseen ja erityisesti opettajankoulutuslaitokset ovat jääneet heikommalle, valmistuvat uudet opettajat ovat edelleen vailla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perustaitoja opettajankoulutuslaitosten mahdollisuuksiin uusien opettajien koulutuksessa tulisi uudella strategiakaudella kiinnittää erityistä huomiota. Ammatillinen koulutus ja tietoteollisuuden ammattitaitojen turvaaminen toteutunut strategiakaudelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, vaikka tarvetta osaavista tekijöistä on edelleen. Tutkimustoiminnan turvaaminen - laman leikkaukset tietostrategia on merkittävällä tavalla edistänyt tieteellisen tutkimuksen vaatimien tietoverkkojen ja kansainvälisten verkkoyhteyksien kehittymistä (esim. FUNET)

11 laman aikaiset leikkaukset ja yliopistojen ja korkeakoulujen perusopetuksen heikko taloudellinen tila on vaikuttanut siihen, että yliopistojen sisäiset verkot eivät ole kehittyneet samaan tahtiin. Verkottuminen - sisällöt verkottumisessa on onnistuttu saavuttamaan strategian tavoitteet tekniikan puolella eli käytännössä kaikki oppilaitoksen on saatettu verkkojen piiriin. tekninen toteutus on onnistunut, mutta sisältöjen ja digitaalisten oppimateriaalien kehittämisen puolella ollaan vasta aivan alussa käytössä olleisiin määrärahoihin nähden kirjastolaitos on onnistunut tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin luomisessa ja kansallisten tietovarantojen digitalisoinnissa ja verkkojakelussa museo- ja arkistolaitoksen puolella kehitys on ollut hitaampaa. Asenteiden muutos on alkanut tietostrategia on vaikuttanut osaltaan vallitsevaan tietoyhteiskunta myönteiseen kehitykseen tähdentämällä tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön laajamittaista kehittämistä palvelemaan kaikkia kansalaisia tietostrategia on vahvistanut jo käynnissä olleita strategian suuntaisia hankkeita ja oppilaitosten sekä kuntien omia tietostrategiahankkeita ja saattanut alkuun uusi tietostrategiahankkeita. Tietostrategian yleiset suuntaviivat ja tavoitteet ja yhteydet muihin samanaikaisesti vaikuttaneisiin strategioihin ja ohjelmiin on esitetty lyhyesti luvussa 1. Luvussa 2 esitetään aineiston hankinta ja sähköpostikyselyyn vastanneiden asiantuntijaryhmien kuvaus. Luvussa 3 esitetään sähköpostikyselyyn saatujen vastausten perusteella yleiskuva tietostrategian tavoitteiden tärkeydestä ja niiden toteutumisesta. Luvussa 4 tarkastellaan eri tavoitealueiden toteutumista yksityiskohtaisemmin. Luvussa 5 tarkastellaan, miten tietostrategia tavoitti kohderyhmänsä, mitä asioita strategiarahoituksella saatiin toteutettua ja miten vaikuttavaksi ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi asiantuntijat arvioivat tietostrategian. Luvussa 6 esitetään strategian arvioinnin ja asiantuntijoiden vastausten perusteella ehdotukset uuden koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian arvioinnille. Luvussa 7 esitetään yhteenveto tietostrategian arvioinnin tuloksista. 1. KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIA Viime vuosikymmenen alkupuolella tietotekniikan alueella alkanut voimakas kehitys johti medialukutaidon (myös tietokonelukutaito -termiä käytetty) tuloon osaksi yleissivistävää koulutusta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousivat esille oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet tietotekniikan opiskelukäyttöön. Samanaikaisesti yleiseen keskusteluun tuli käsite tietoyhteiskunta, jolla tarkoitettiin uutta, erilaista yhteiskuntamuotoa erotuksena aikaisemmasta teollisuusyhteiskunnasta. Kansallisessa keskustelussa pohdittiin Suomen mahdollisuuksia siirtyä tietoyhteiskunta-aikaan. Vuonna 1993 hallitus teki periaatepäätöksen kehittää kansalaisia paremmin palveleva hallinto. Periaatepäätöksen sisältyi suunnitelma laatia valtion tietohallintostrategia ja seuraavana vuonna tämän jatkona laadittiin tietoyhteiskuntastrategia. Tietoyhteiskuntastrategian toteuttamiseksi opetusministeriö asetti asiantuntijaryhmän valmistelemaan koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa, joka valmistui vuoden 1994 joulukuussa. Vuoden 1996 alussa valmistui koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian rinnalle Kulttuurinen tietoyhteiskunta -raportti, jossa

12 luotiin tietoyhteiskunnan kulttuuripolitiikan linjauksia ja kehittämisstrategia. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia sisälsi 85 yksityiskohtaista strategista toimenpidettä, joiden avulla pyrittiin parantamaan koulutuksen ja tutkimuksen tasoa hyödyntämällä tietotekniikkaa. Strategian keskeisinä tavoitteina olivat siirtyminen kertakoulutuksesta jatkuvaan, elinikäiseen oppimiseen, mikä edellyttää koulutusjärjestelmien muuttumista avoimien oppimisympäristöjen periaatteiden mukaisesti joustaviksi ja muuntautumiskykyisiksi tietoyhteiskunnan perustaitojen turvaaminen kaikille kansalaisille alkaen yleissivistävästä koulutuksesta aina aikuiskoulutuksen saakka tietoyhteiskunnan vaatimien ammatillisten taitojen turvaaminen siten, että ne vastaavat verkottuvan ja jatkuvasti muuttuvan ja kansainvälistyvän työelämän vaatimuksia opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen edellytysten parantaminen siten, että opettajat kykenevät hyödyntämään opetuksessaan tarvittavia erilaisia medioita ja kehittämään niihin soveltuvia uusia oppimateriaaleja tietotuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukeminen siten, että kotimaista koulutusta ja tutkimusta palvelevien korkeatasoisten tietotuotteiden saatavuus ja kilpailukyky turvataan tutkimustoiminnan kehittymisen turvaaminen tietoyhteiskunnassa siten, että huolehditaan sekä tieteellisen suurteholaskennan edellyttämien laitteistojen ajantasaisuudesta että rohkaistaan ja tuetaan sellaisia tutkimushankkeita, jotka kohdistuvat tietoyhteiskunnan aiheuttamiin sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin ja vaikutuksiin kansallisen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin luominen liittämällä koko koulutusjärjestelmä ja kirjastolaitos tietoverkkojen palvelujen piiriin ja turvaamalla kaikille oppilaitoksille tietty palvelujen taso. Tavoitteena on kehittää suomalainen koulutuksen ja tutkimuksen tietoverkkojärjestelmä osaksi maailmanlaajuista avointa tietoverkkoa, missä lähtökohtana pidetään nykyistä internetiä ja kehittyvien laajakaistaverkkojen ja palvelujen standardeja. Strategia on toistaiseksi ollut kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön verkkosivulta osoitteesta: Tämän strategian tavoitteiden toteuttamiseksi koulujen osalta kehitettiin opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen tietoyhteiskuntaohjelma - "Suomi tietoyhteiskunnaksi", jonka avulla tuettiin vuosina koulujen ja oppilaitosten liittymistä osaksi kansainvälisiä tietoverkkoja ja edistettiin tieto- ja tietoliikennetekniikan käyttöönottoa opetuksen ja oppimisen välineenä. ( Ohjelmaa täydennettiin ministeriön kulttuuriosaston Kulttuurinen tietoyhteiskunta -toimenpideohjelmalla, joka laadittiin Kansallinen kulttuuri ja digitaalinen media -työryhmän työn pohjalta. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategialla on liittymäkohtia useisiin muihin kansallisen tason strategioihin. Niitä ovat mm. Teknologian ja osaamisen Suomi (valtion tiede- ja teknologianeuvosto) Kansallinen sivistysstrategia (opetusministeriö) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat vuosille ja (valtioneuvoston päätös) Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä (ns. Pekkasen työryhmä) Teollisuusstrategia (kauppa- ja teollisuusministeriö) Tietohuoltostrategia (tietohuollon neuvottelukunta)

13 ammatillisten järjestöjen strategiat, mm. Suomen informaatio- ja tietoalojen julkilausuma (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 1995, ) Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutumista edisti samanaikaisesti vaikuttavat erilaiset Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeet ja -strategiat, joiden avulla hallinto pyrki määrätietoisesti ohjaamaan yhteiskunnallista kehitystä tieto- ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyväksi käyttöön kaikilla yhteiskunnan elämisen alueilla (Suomi tietoyhteiskunnaksi 1995; Suomi: Tiedon ja osaamisen yhteiskunta 1996; Katsaus 2000: Tiedon ja osaamisen haasteet, 2000). Sitran toimesta on kansallisen tietoyhteiskuntastrategian tueksi laadittu selvityksiä ja tietoyhteiskuntaa koskevia katsauksia ja arviointeja (Lilius, H. 1997; Hintikka 1998; Rantanen & Lehtinen 1998; Himanen 1998; Nevalainen 1998; Heinonen 1998; Steinbock 1998; Rauhala-Hayes, Topo & Salminen 1998; Blomberg, Silvo, Hyvönen, Hallman, Kilpiö & Laaksonen 1998; Levomäki 1998; Penttilä 1998; Soramäki, Vakkilainen & Wiio 1998; Kuronen 1998; Raivola & Vuorensyrjä 1998; Suikkanen & Linnakangas 1998; Linturi, Mannermaa & Hannula 1998; Lilius, R. 1999; Nevalainen 1999). Tietoyhteiskunnan vaikutuksia on näissä selvityksissä arvioitu ja kartoitettu laajasti ja ne antavat kattavan yleiskuvan tietoyhteiskuntakehityksestä. Sitran toimesta on käynnistetty kansallinen Kärkiverkosto ( joka on avoin kaikille tietoyhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille ja tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun ja aihepiiriin liittyvistä julkaisuista ja projekteista tiedon saamiseen. Opetusministeriön toimia tukivat myös seuraavat ohjelmat ja toimenpiteet (Opetusministeriö - Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma 1996, ): Kansallinen multimediaohjelma (TEKES) Euroopan unionin komission Valkoinen kirja kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä (Growth, Competitiveness, Employment - The Challenges and Ways Forward into the 21st Centurury). Tämän pohjalta komission varapuheenjohtajan johdolla laadittiin raportti tietoyhteiskunnan kehittämisestä kesäkuussa 1994 Korfussa pidetylle Eurooppaneuvoston kokoukselle (Europe and the Global Information Society - Recommendations to the European Council). Korfun kokouksen jälkeen komissio esitti tietoyhteiskunnan kehittämisestä toimintaohjelman (Europe's Way to the Information Society; An Action Plan). EU julisti vuoden 1996 Euroopan elinikäisen oppimisen teemavuodeksi. EU:n tutkimuksen neljännen puiteohjelman ohjelmat: Telematiikkaohjelma, Teletekniikkaohjelma ja Sosioekonomisen tutkimuksen -ohjelma Muut EU-ohjelmat kuten Tutkijakoulutus ja tutkijoiden liikkuvuus Euroopassa ja INCOohjelma (tutkimusyhteistyö kolmansien maiden kanssa) EU:n koulutusohjelmat; Leonardo, Socrates INFO ohjelma EU:n kulttuuriohjelmat: Kirja ja lukeminen, Kaleidoskooppi 2000, Media II ja Raphael EU:n rakennerahastot Pohjoismainen yhteistyö: Informationsteknologi och datapedagogik I undervisningen (IDUN), NORDINFO Tutkimuksen ja teknologian viides puiteohjelma vuosille ( KEPPI -projekti eli kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti ( Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutuksen aikana toteutettiin siis varsin mittavassa määrin myös muita erilaisia tietoyhteiskuntaa tukevia hankkeita, joten yksittäisen strategian vaikutusta sinänsä on mahdotonta arvioida, vaan kyseessä oli koko yhteiskuntaa koskeva muutos,

14 joka tapahtui laajalla rintamalla. Tietoteknologian viime vuosikymmenen puolivälissä alkanut voimakas ja ekspansiivinen kehitys, matkapuhelimien yleistyminen ja tietoverkkojen, erityisesti internetin käyttöönotto yliopistojen ja korkeakoulujen ulkopuolella ovat vaikuttaneet tietostrategian tavoitteiden suuntaisesti, ehkä enemmän kuin strategian syntyvaiheissa osattiin kuvitella. Sitran vuonna 1998 toteuttama laaja tutkimus antaa yleiskuvan tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksen ja opiskelun apuna Suomessa kaikilla koulutuksen tasoilla. Tutkimuksessa on selvitetty opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja opiskelussa ja käytön yleisyyttä sekä erilaisia käyttötapoja. (Sinko & Lehtinen 1998a, 1998b, 1998c, Viteli 1998a, Viteli 1998b, Hein 1998, Huovinen 1998, Lehtiö 1998). Tilastokeskuksen toimesta on selvitetty vuosina 1996 ja 1999 monipuolisesti suomalaisten uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja mielipiteitä (Nurmela 1997; 1998; 2000). Näistä selvityksistä saa kattavan kuvan siitä, miten tietotekniikan käyttö ja oppilaiden valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa kouluissa ovat edenneet tietostrategian toteutuksen aikana. 2. TUTKIMUSAINEISTO Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian vaikutusten arviointia varten perehdyin olemassa olevaan kirjallisuuteen ja sain käyttööni Opetushallituksesta ja opetusministeriöstä dokumenttiaineistoa. Sähköpostikyselyllä selvitin tietostrategian valmistelu- tai toteuttamisvastuussa olleiden virkamiesten ja asiantuntijoiden sekä tietostrategian kohderyhmiä edustavien hallinto-, suunnittelu- tai opetustehtävistä vastuussa olleiden virkamiesten ja asiantuntijoiden käsityksiä tietostrategian tavoitteiden toteutumisesta, strategian vaikuttavuudesta. Asiantuntijoita pyydettiin myös antamaan ehdotuksia uuden strategian arviointia varten. Asiantuntijoille suunnatun sähköpostikyselyn lisäksi haastattelin tietostrategian käynnistämisen aikana opetusministerinä toiminutta Olli-Pekka Heinosta kysyen hänen näkemyksiään tietostrategian synnystä, tavoitteista ja onnistumisesta. Tutkimusaineisto on kuvattu lyhyesti seuraavassa taulukossa 1.

15 Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty aineisto Aineiston pääryhmät Kirjallisuus Hallinnon asiakirjat Sähköpostikyselyn kohderyhmät Haastattelu Sisältö - SITRAn teettämä laaja tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön selvitys vuonna 1998 (4 osaraporttia ja loppuraportti) ja tähän liittyen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologiajaostolle laaditut raportit 2 ja 4 - SITRAn tilaamat tietoyhteiskuntatutkimukset ja raportit - Valtiovarainministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset raportti - Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan julkaisut - Opetusministeriön tietoyhteiskuntaa koskevat julkaisut - TEKESin selvitykset Internetin ja uuden viestintäteknologian levinneisyydestä - Etäkamu-hanke - Tilastokeskus - Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta - tutkimushankkeen raportit (I vaihe, II vaihe käsikirjoitus) - Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma: Opetusministeriön toimenpiteet vuosina Opetushallituksen opettajien täydennyskoulutukseen myöntämät määrärahat vuosina Opetushallituksen Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman avustusrahat - Opetushallituksen kehittämistoiminta, Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma / Oppimateriaalit - toimeksiantajat (opetusministeriön johto, Opetushallituksen ja lääninhallitusten sivistystoimien virkamiehet ja johto) - toteuttajat (koulutusorganisaatio ja museo- ja kirjastolaitos) - muut toimijat (tietoyhteiskuntahankkeet, -projektit, ammatilliset järjestöt, vapaa sivistystyö) - yrityselämä (tietoyhteiskuntateknologian ja palvelujen ja sisältöjen tuottajat) - opetusministerinä strategian aikana toiminut Olli-Pekka Heinonen Dokumenttiaineiston hankinta ja käsittely Kirjallisuuden perusteella muodostin yleiskuvan Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja pyrin hahmottamaan koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian osuuden tästä kehityksestä. Käytössäni olivat Tietoyhteiskunta-ohjelmat vuosille , joissa oli esitetty tietostrategiaan varattujen määrärahojen jako. Laadin näistä yhteenvetotaulukon ja vertasin tietostrategian eri tavoitealueille varattuja määrärahoja toisiinsa. Opetushallituksesta sain selvityksen opettajien täydennyskoulutukseen varattujen määrärahojen käytöstä ja OPH:n Suomi tietoyhteiskunnaksi - ohjelman avustusrahoista. Opettajien täydennyskoulutusta koskevista asiakirjoista etsin tiedot siitä, miten määrärahoja on eri tahoille myönnetty.

16 Sähköpostikyselyn toteutus Tietostrategian tavoitteiden toteutumisesta ja merkityksestä pyrin saamaan tuntumaa strategian valmistelijoille, toteuttajille ja kohderyhmille suunnatulla sähköpostikyselyllä ja silloisen opetusministerin haastattelulla. Sähköpostikyselyyn valitsin harkinnanvaraisen näytteen edustamaan tietostrategian valmistelusta, toteutuksesta ja asiakastason henkilöitä. Tietostrategian valmistelusta ja toteutuksesta vastanneita edustamaan valitsin opetusministeriön ja Opetushallituksen sekä lääninja kuntatasolla strategian toteutuksesta vastanneet. Strategian asiakastason edustajista valitsin kirjasto- ja museolaitoksen johtavissa, hallinnollisissa ja / tai käytännön opetustehtävissä toimivia henkilöitä ja tiede- ja taidekorkeakouluista, yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, yleissivistävästä koulutuksesta sellaisia henkilöitä, jotka olivat todennäköisesti olleet jollain tavoin joko päättämässä tietostrategiaan osallistumisesta tai aktiivisesti toimineet tietostrategian tavoitteiden onnistumiseksi omassa organisaatiossaan. Sähköpostikyselyn saajien valinnat toteutin Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin neuvottelukunnan jäsenten ja opetusministeriön virkamiesten avulla. Sähköpostikyselyt (N = 340) lähetettiin ensimmäisen kerran ja uudelleen Väärän osoitetiedon tai vastaajan ilmoittaman oman syyn perusteella poistettiin 25, joten kyselyn saaneita oli 315. Vastaajista neljä ilmoitti, että ei tiedä tietostrategiasta riittävästi voidakseen vastata kyselyyn. Vastauksia kyselyyn saatiin mennessä 99 (31 %). Kysely toteutettiin Helsingin yliopiston atk-keskuksen palvelimella sijaitsevana www-lomakkeena (liite 1), joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoituihin kysymyksiin tulleet vastaukset muodostettiin Excel -taulukkotiedostoksi, joka muunnettiin SPSS -ohjelmalla käsiteltäväksi tiedostoksi. Avoimet vastaukset muokattiin omaksi tiedostokseen ja analysoitiin erillään strukturoiduista vastauksista. Sähköpostikyselyllä tavoitetun asiantuntijaryhmän kuvaus Sähköpostikyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tai useampi omaa asemaa tai roolia strategiassa parhaiten kuvaava vaihtoehto (valmistelija / virkamies, valmistelija / asiantuntija, päättäjä tai toimeenpanija / poliittinen, päättäjä tai toimeenpanija / virkamies, asiakas tai toteuttaja / koulujärjestelmä, asiakas tai toteuttaja / kulttuurilaitos, asiakas tai toteuttaja / liike-elämä tai yritystoiminta, muu oman roolin kuvaus). Kysymykseen jätti vastaamatta kaksi. Strategian valmistelijoilla tarkoitettiin alunperin tietostrategiaa valmistellutta asiantuntijaryhmää, mutta koska kyselyyn saapuneissa nimettömissä vastauksissa vastaaja ilmoitti osallistuneensa strategian valmisteluun, eikä vastaajan muista antamista tiedoista ollut pääteltävissä hänen muuta asemaansa, niin oletettiin, että vastaaja oli osallistunut jollain tavoin kuultuna strategian valmisteluun, vaikka ei kuulunutkaan varsinaiseen asiantuntijaryhmään. Strategian toimeenpanovastuussa olevilla tarkoitettiin sellaisia joko poliittisia toimijoita tai virkamiehiä, jotka olivat vastuussa strategian toimeenpanosta. Seuraavassa taulukossa 2 on kuvattu vastaajien asema tietostrategiassa.

17 Taulukko 2. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema strategiassa. Frekvenssit. Strategian valmisteluun osallistunut virkamies Strategian valmisteluun osallistunut asiantuntija Strategian toimeenpanosta vastaava poliittinen toimija Strategian toimeenpanosta vastaava virkamies Strategian asiakas, oppilaitosten edustaja Strategian asiakas, kulttuurilaitoksen edustaja Strategian asiakas, liike-elämän edustaja Yhteensä Puuttuva tieto Kyselyyn vastanneet luokiteltiin uudelleen ja jaettiin viiteen pääryhmään; 1. valmistelijat eli strategian valmistelussa mukana olleet, 2. toimeenpanosta vastaavat eli strategian toimeenpanosta vastanneet opetusministeriön ja opetushallituksen sekä lääninhallitusten virkamiehet, 3. strategian asiakkaina olevat eri oppilaitosten edustajat, 4. kirjastojen ja museoiden edustajat ja 5. liike-elämän ja ammattijärjestöjen edustajat. Koska liike-elämän, järjestöjen ja eri kustantajien edustajilta ei saatu useampia vastaajia kuin nämä kaksi, niin tämä luokka yhdistettiin ryhmään 4) Asiakas / kulttuurilaitokset, liike-elämä ja järjestöt jatkoanalyysejä varten. Taulukko 3. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema tietostrategiassa luokiteltuna neljään pääluokkaan. Frekvenssit. Asema tietostrategiassa Strategian valmisteluun osallistuneet Strategian toimeenpanosta vastanneet Oppilaitosten edustajat Kulttuurilaitosten tai yritys- tai järjestötoiminnan edustajat Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan edustamansa organisaation ala ja jos he olivat strategian aikana vuosina toimineet useammassa eri organisaatiossa, niin tässä tapauksessa valitsemaan se organisaatio, jossa toiminta oli ollut strategian kannalta merkityksellisin. Opetusministeriön, opetushallituksen ja lääninhallituksen kuvasi 13 henkilöä taustaorganisaatiokseen. Koulutoimenjohtajina tai muuna kunnallishallinnon edustajana oli strategian aikana toiminut 9 henkilöä. Vastaajien enemmistö (29) edusti yliopistoa, tiede- tai taidekorkeakoulua. Yliopistollisista täydennyskoulutuslaitoksista vastauksia tuli viideltä henkilöltä ja samoin ammattikorkeakoulujen rehtoreilta. Ammatillisten oppilaitosten rehtoreista ja opettajista vastasi kyselyyn 9 ja peruskoulusta 3. Yleisen tai tieteellisen kirjaston edustajista vastasi 13 ja museoiden johtajista kaksi. Kaksi

18 vastaajaa edusti tele-alan yritystä ja yksi digitaalisten oppimateriaalien tuottajia. Yksi vastaaja oli Opetusalan Ammattijärjestön edustaja. Yksi vastaaja ei ilmoittanut taustaorganisaatiotaan. Taulukko 4. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden taustaorganisaatiot. Frekvenssit. Organisaatio Ministeriö Opetushallitus tai lääninhallitus Kunnallishallinto Yliopisto, tiede- tai taidekorkeakoulu Yliopistollinen täydennyskoulutuslaitos Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos Peruskoulu Kirjasto Museo Digitaalisen oppimateriaalin tuottaja Telealan yritys Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajan asema organisaatiossa on esitetty seuraavassa taulukossa 6. Taulukko 5. Sähköpostikyselyyn vastanneiden asema tai työtehtävät edustamassaan organisaatiossa. Frekvenssit. Työtehtävät tai asema organisaatiossa Poliittinen päättäjä Keskushallinto tai johto Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Tutkimustehtävät Yleiset hallintotehtävät Muut tehtävät Yhteensä Puuttuva tieto Vastaajat edustivat pääasiassa keskushallintoa tai ylempää johtoa, asiantuntijatehtävissä toimivia tai yleishallinnollisissa tehtävissä toimivia. Opetus- ja tutkimustehtävissä toimivia oli 9. Yksi vastaaja oli poliittinen vaikuttaja ja kaksi vastaaja kuvasi toimintaansa muuna tehtävänä. Heistä toinen ilmoitti olevansa kansalaisaktiivi.

19 Taulukko 6. Sähköpostikyselyyn vastanneet ristiintaulukoituna strategiaa koskevan asemansa ja taustaorganisaationsa mukaan. Taustaorganisaatio Asema tietostrategiassa Valmistelu Toimeenpano Oppilaitos Kulttuuri Ministeriö Opetus- tai läänihallitus Kunnallishallinto Yliopisto Yliopistollinen täydennyskoulutus Ammattikorkeakoulu 5 5 Ammatillinen oppilaitos Peruskoulu 3 3 Kirjasto Museo 2 2 Digitaalisen oppimateriaalin tuottaja 1 1 Telealan yritys 2 2 Yhteensä Yht. Opetusministerin haastattelu Tietostrategian aikana opetusministerinä toiminut Olli-Pekka Heinonen haastateltiin ja haastattelussa käytiin läpi seuraavat teemat strategian tausta ja toteutus strategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointi (tavoitteet pääryhmittäin esiteltyinä) strategian vaikuttavuuden arviointi strategian kohderyhmät. Haastatteluaineistoa on käytetty täydentämään sähköpostikyselystä ja dokumenttiaineistosta syntyvää kuvaa. 3. TIETOSTRATEGIAN TAVOITTEIDEN MERKITTÄVYYS JA TOTEUTUMINEN Tässä luvussa esitellään sähköpostikyselyn aineiston perusteella muodostuva yleiskuva siitä miten tärkeinä eri tavoite-alueiden tavoitteita on pidetty ja miten hyvin niiden on arvioitu toteutuneen. Strategian tavoitteiden merkityksen ja toteutumisen arviointia varten sähköpostikyselyyn laadittiin 30 strukturoitua kysymystä ja niihin liittyvät avoimet kommentointikysymykset tietostrategian 85

20 tavoite- ja toimenpide-ehdotuksesta tiivistäen. Kysymykset esitettiin lomakkeella samassa järjestyksessä kuin tietostrategiassa ja niiden sisältöä havainnollistettiin tarvittaessa tarkemmalla kuvauksella (ks. liite 1). Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyvin tavoite oli toteutunut (asteikko 1 = ei lainkaan 5 = erittäin hyvin) ja miten tärkeänä he pitivät kyseistä tavoitetta (asteikko 1 = ei lainkaan 5 = erittäin tärkeä). 3.1 Tietostrategian tavoitteiden merkittävyys Strategian valmistelussa, toteutuksessa ja asiakastasolla olleiden arviointia strategian tavoitteiden tärkeydestä vertailtiin keskiarvojen ja -hajontojen perusteella. Seuraavassa taulukossa 7 on kuvattu tietostrategian tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten arvioitu tärkeys. Taulukko 7. Strategian tavoitteiden tärkeys. Numerus, keskiarvot ja -hajonnat. Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä 5 = erittäin tärkeä. Tavoitteet ja / tai toimenpide-ehdotukset N k.a. k.haj. Kohti elinikäistä oppimista K05 Etä- ja monimuoto-opetus tasa-arvoiseksi muiden opetusmuotojen rinnalle. K06 Uuden tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen korkeakouluopetuksessa, -opiskelussa ja tiedonhankinnassa. K07 Korkeakoulujen ja opetusministeriön ja opetushallituksen välisissä tulosneuvotteluissa opetuksen laadusta sopiminen. K08 Opetusministeriön tehtävä tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tietoyhteiskuntataidot kaikille K09 Yleissivistävän koulun tehtävä antaa oppilaille (erityisesti tytöille) tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja viestinnän perustaidot. K10 Opetushallituksen tehtävä seurata opetussuunnitelmien osalta miten hyvin ne vastaavat tietoyhteiskunnan vaatimuksia. K11 Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tehtävä huolehtia opiskelijoiden mahdollisuuksista saavuttaa tietoyhteiskunnan perustaidot. K12 Aikuisten mahdollisuudet omaksua tietoyhteiskunnan perustaidot. K13 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen vaatimusten kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. K14 Ammatillisen koulutuksen tehtävä taata opiskelijoilleen sellaiset tietoyhteiskuntavalmiudet, joita tarvitaan verkottuvassa ja kansainvälistyvässä työelämässä. K15 Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksessa näiden alojen uudenlaisen roolin ottaminen lähtökohdaksi kirjasto- ja tietopalvelualan koulutukseen. K16 Tietoteollisuuden ammatillisten taitojen ja eri alojen osaamisen saattaminen vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia ja kansainvälistä huippua. K17 Multimedian ja digitaalisten osaamiskeskusten luominen ja lisääminen alan kehittyvää koulutusta tukemaan. K18 Koulutusorganisaatioiden, Opetushallituksen ja yrityselämän ,0 4,5 3,9 4,2 4,6 3,8 4,5 4,2 4,6 4,5 4,4 4,6 3,8,80,64,89 67,54,81,58,70,67,63,64,62,82