SUOL ry:n pisteytysohjeet evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeeseen, syksy 2015

Transkriptio

1 SUOL ry:n pisteytysohjeet evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeeseen, syksy 2015 Työryhmä: Jaana Tahvanainen, Eija Suokko, Outi Raunio-Hannula, Katri Hanki, Vesa Åhs, Miika Lahti, Anna Saurama, Outi Taskilahti (siht.) Työryhmä piti tehtäviä enimmäkseen selkeinä ja monipuolisina. Tehtävissä 5 ja 9b ylioppilastutkintolautakunnan määrittelemät hyvän vastauksen piirteet tuntuvat edellyttävän kokelaalta sellaisten asioiden esiin tuomista mihin tehtävänanto ei ohjaa (tehtävässä 5 protestanttinen työn etiikka ja tehtävässä 9b ekumenia). Tehtävän 8 kohdalla työryhmä pohti kristillisen etiikan käsitteen problemaattisuutta: onko käsite liian pelkistävä ja monitulkintainen globaalin kristinuskon kontekstissa? 1. Selitä, mihin uskontoon kussakin kuvassa oleva henkilö liittyy ja mikä on hänen asemansa ja tehtävänsä kyseessä olevassa uskonnossa. Vastaaja nimeää kuvien kohdalla oikein imaamin, paavin ja rabbin ja liittää heidät oikeaan uskontoon sekä avaa jonkin henkilön tehtävää/asemaa alustavasti. Kolmeen pisteeseen yltää hyvin monenlaisilla vastauksilla. Kokelas osaa esimerkiksi kertoa laajemmin yhdestä ja kaksi muuta jäävät maininnan tasolle. Kokelas osaa kertoa laajemmin kaikkien asemasta ja tehtävästä, esimerkiksi: a) Moskeijassa tapahtuvan rukouksen johtajaa kutsutaan imaamiksi: Imaamina voi periaatteessa toimia kuka hyvänsä aikuinen ja kykenevä muslimi, mutta käytännössä se on usein moskeijassa työskentelevä uskonnollisen koulutuksen saanut henkilö. b) Kuvassa on roomalaiskatolisen kirkon johtaja eli paavi, Pyhä isä, papa. Paavi on Vatikaanivaltion päämies ja suurimman kristillisen kirkkokunnan suvereeni johtaja, perimätiedon mukaan apostoli Pietarin seuraaja, Rooman piispa. c) Viimeisessä kuvassa on rabbi tai rabbiini. Hän laittaa päälleen tallit-rukousšaalin sekä sitoo arkiaamuina käsivarteensa ja otsalleen tefillinit. Rabbia voidaan pitää seurakunnan hengellisenä johtajana ja juutalaisen lain tulkitsijana. 2. Jeesus Nasaretilainen on historiallinen henkilö, joka mainitaan varhaiskristillisten lähteitten lisäksi muutamissa ensimmäisellä vuosisadalla kirjoitetuissa juutalaisissa ja roomalaisissa teksteissä. Selvitä, miksi Uuden testamentin evankeliumien kuvaus Jeesuksen elämästä on epätarkka ja osittain ristiriitainen. Opiskelija käsittelee vastauksessaan 2-3 asiaa seuraavista: - aluksi suullista perimätietoa Jeesuksesta, evankeliumit on kirjoitettu vasta n luvuilla - evakeliumien kirjoittajat eivät pyrkineet kirjoittamaan Jeesuksen elämäkertaa, vaan ne ovat tulkintoja siitä, kuka Jeesus oli ja mikä oli hänen merkityksensä - keskeistä on evangelion, ilosanoma, eivät historialliset yksityiskohdat - ristiriitaisuutta selittää mm. synoptisten evankeliumien synty: Markus on Matteuksen ja Luukkaan pohjateksti, mutta näillä molemmilla on myös omia lähteitään ja painotuksiaan, Johanneksen evankeliumi taas

2 on syntynyt näistä erillään - evankeliumien erityispiirteet ja painotukset osittaisten ristiriitojen selittäjänä - yksi näkökulma voi myös olla evankeliumitekstien rinnastaminen muihin antiikin suurmiehistä kertoviin aikalaisteksteihin Opiskelija voi myös tarkastella evankeliumien syntyä suhteessa historiaan, esim. Matteuksen evankeliumissa esiin tuleva kysymys juutalaisuuden ja kristinuskon suhteesta ja näkemys siitä, että vaikka Jeesus on Vanhan testamentin lupaama Messias, sanoma kuuluu myös ei-juutalaisille (lähetyskäsky). Tässä vaiheessa nasaretilaisen lahkoon oli alkanut liittyä myös ei-juutalaisia, jotka eivät tunteneet heprealaista Raamattua. Matteus kokoaakin Jeesuksen puheita, joissa hän myös viittaa profeettoihin. Luukas puolestaan on ns. pakanakristitty, joka pyrkii kreikkalaista lukijakuntaa tyydyttävään historiakuvaukseen. Johannes taas tekee kaikkein eniten teologista tulkintaa Jeesuksen merkityksestä. Tässä evankeliumissa näkyy eniten gnostilaisuuden vaikutus ja rajankäynti kreikkalaisen filosofian kanssa. Useampia edellä mainituista asioista on käsitelty syvällisesti. 3. Paavi Klemens VI (paavina ) vastasi kuningas Henrik VIII:n (hallitsijana ) pyyntöön saada avioero sanoin: Me emme voi tähän suostua. Mikä merkitys tällä vastauksella oli kirkkohistorian kannalta? Vastaaja tunnistaa Henrik VIII:n Englannin kuninkaaksi ja tuo esille, että paavin ja kuninkaan välisen kiistan seurauksena syntyi anglikaaninen kirkko. Vastaaja sijoittaa vastauksen oikein reformaation aikakauteen. Vastaaja voi lisäksi käsitellä esimerkiksi seuraavia seikkoja: - Henrikistä anglikaanisen kirkon uusi pää ja Canterburyn arkkipiispasta sen johtaja. - cuius regio eius religio! Henrikin toiminta vaikutti osaltaan periaatteen syntyyn ja Pohjois-Euroopan uuden poliittisen valtatasapainon syntymiseen. - Reformaation murrokset rauhoittuivat Englannissa ja maasta tuli seuraavan vuosisadan uskonsotien aikana pakopaikkana monille Keski-Euroopassa vainotuille uskonnollisille vähemmistöille! edelleen uskonnollisesti motivoitunut siirtolaisuus Amerikkaan. - Anglikaanisen kirkon pohjalta syntyneet protestanttiset yhteisöt (esim. metodismi ja pelastusarmeija) - Anglikaaninen kirkko nykyään kolmanneksi suurin keskitetysti johdettu kirkkokunta ja levittynyt ympäri maailmaa, erityisesti Brittiläisen kansainyhteisön alueelle.! Vaikutus ja lähetystyö ympäri maailmaa. - Anglikaanisessa kirkossa on piirteitä sekä katolisesta että protestanttisesta perinteestä. (Tästä syystä kirkko on ollut edelläkävijä ekumeenisissa suhteissa). Ansiokkaassa vastauksessa voidaan myös arvioida aviokiistojen todellista painoarvoa Englannin reformaation synnyssä. Esim.: - Irrottamalla kirkon Roomasta, Henrik saattoi kaapata merkittävän osan kirkon omaisuudesta (luostareiden lakkauttaminen) ja verokannasta valtion kirstuun. (Ruotsin Kustaa Vaasa oli jo aloittanut tämän muutama vuosi aiemmin). -Reformaatioon liittyviä ajatuksia oli esitetty jo aiemmin Englannissa, ja niillä oli suosiota myös kansan keskuudessa. (Esim. John Wycliffe).

3 4. Suomessa on pitkään toiminut joukko protestanttisia liikkeitä, joita kutsutaan jäsenmääränsä vuoksi myös protestanttisiksi vähemmistöiksi. Näitä ovat muun muassa adventismi, baptismi, helluntaiherätys, metodismi ja Pelastusarmeija. Selvitä näiden liikkeitten yhteisiä piirteitä. Kokelas käsittelee alustavasti 2-3:a seuraavista yhteisistä piirteistä: Yhdistäviä historiallisia piirteitä: pääosin reformoiduista/anglikaanisista lähtökohdista, kritiikki puhdasoppisuutta ja valtakirkkoja kohtaan, unelma uskomisen vapaudesta jonka uskottiin täyttyvän erityisesti uudella mantereella. yksilöllisen uskonratkaisun korostus vahvojen uskonkokemusten korostaminen uskon tulee näkyä arkielämässä (moraali ja elämäntapa) uskovien kasteen suosiminen aktiivinen lähetystyö seurakuntalaisten (maallikkojen) aktiivisuus yksittäisten seurakuntien itsenäisyys (löyhempi organisaatio) kirkon ja valtion eron korostus (rahoitus perustuu pitkälti vapaaehtoisiin lahjoituksiin) Raamatun merkityksen korostaminen Kokelas mainitsee useampia edellisistä piirteistä ja esittää niistä esimerkkejä. Ansioksi voidaan lukea protestanttisiin kirkkoihin liittyvien historiallisten yhtymäkohtien (Raamatun asema ja kieli, yleinen pappeus ym.) käsittely ja pohdinta. 5. Pohdi luterilaista käsitystä työn merkityksestä suhteessa viimeaikaisiin muutoksiin työmarkkinoilla. Käytä apunasi myös alla olevia lainauksia. Suomalaisilla työmarkkinoilla heikkolaatuisen, epävarman ja huonosti palkatun työn teettäminen on yleistynyt 2000-luvulla. Erityisesti tämä on koskenut naisten, nuorten ja maahanmuuttajien tekemää työtä. Julkisessa keskustelussa työn heikkoa laatua on lähestytty muun muassa käsitteillä pätkätyö, paskaduuni ja McJob. Viimeksi mainitulla viitataan huonosti palkattuun, virikkeettömään ja ilman uralla etenemismahdollisuuksia olevaan työsuhteeseen. Jotkut tutkijat väittävät, että katkonaiset työsuhteet eivät enää mahdollista työntekijöille ammattitaitoa, taitoa oppia ja kehittyä. Anu Suoranta, Halvennettu työ, 2009 Nuorisobarometri 2013:n mukaan nimenomaan vuotiaille nuorille mielekäs ja kiinnostava työ sekä mukavat työkaverit ovat palkkaa ja uralla etenemistä tärkeämpiä tekijöitä. Työn ajatellaan olevan tärkeä osa identiteettiä. Sitä halutaan tehdä joustavasti, itse määritellyillä aikatauluilla ja itse itseään johtaen. Työtä ja vapaa-aikaa ei tällöin koeta tarpeelliseksi erottaa toisistaan. Työ on enemmän kuin työ: se koetaan elämäntavaksi. Myös kansainvälistä työkokemusta arvostetaan. Hertta Hiltunen, Työn on oltava intohimo, Helsingin Sanomat, Tehtävänasettelu on melko rajaava koska tehtävänannossa käsketään käsittelemään työmarkkinoiden muutoksia nimenomaan luterilaiselta eikä protestanttiselta kannalta. Näin ollen esimerkiksi pohdiskeluita predestinaatiosta tai muista reformoituun käsitykseen liittyvistä piirteistä ei voida pitää tehtävään kuuluvina. Usein puhutaankin protestanttisesta työmoraalista, jossa isona osana ovat kalvinistiset / reformoidut käsitykset. Tässä mielessä tehtävä on haastava. Erityiseksi ansioksi voidaankin katsoa käsitteen luterilainen käsitys työstä pohdiskelu ja problematisointi. Kokelas osaa määritellä luterilaisen käsityksen työstä mainitsemalla esimerkiksi joitakin seuraavista:

4 Lutherin käsitys työstä Jumalan palvelemisena: työ on yhteiskunnan ja lähimmäisen palvelemista Kaikki työ on yhtä arvokasta Kutsumusajattelu Työn, mutta myös pyhän ja levon asema ihmisen elämässä Pelastukseen ei tarvita töitä vaan se tapahtuu yksin armosta Luterilaisuudessa vallitseva myönteisyys tämänpuoleista toimintaa kohtaan (vs. luostarit) Lutherin käsitys kristityn vapaudesta: kristitty sidottu Jumalan alamaisuuteen, mutta voi pyrkiä olojensa parantamiseen Toisaalta esivallan kunnioitus ja kahden regimentin opin huomiointi Yleiskristilliset käsitykset lähimmäisenrakkaudesta, vähäisimpien puolustamisesta ja rakkaudesta Aineisto huomioidaan, mutta sen käsittely on vähäistä. Kokelas huomioi aineiston kaksi näkökulmaa eli työntekijän oikeuksien vähenemisen ja toisaalta työelämää koskevien käsitysten muutoksen. Luterilainen työkäsitys on määritelty ja sitä käsitellään laajemmin yhteydessä aineistoon. Esimerkiksi: Työntekijöiden oikeuksien karsiminen ja olojen huonontuminen suhteessa esimerkiksi yleiskristillisiin käsityksiin, käsitykseen kristityn vapaudesta ja jokaisen työn arvokkuuteen sinänsä. Työelämän merkityksen muuttuminen ja väheneminen suhteessa esimerkiksi luterilaiseen käsitykseen työn merkityksellisyydestä ihmisen elämän kannalta (työ on Jumalan palvelemista). Luterilaisen kirkon kannanotot työelämän muutoksiin. Huom. Aineistoa voi tulkita monella tavalla suhteessa luterilaiseen käsitykseen työn merkityksestä. 6. Määrittele seuraavat uskonnolliset termit: a) bar mitsva b) dharma c) umma Kustakin kohdasta voi saada enintään kaksi pistettä. Vastaaja voi käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita: a) bar mitsva - juutalaisuuteen liittyvä käsite - heprean kieltä, tarkoittaa käskyn poikaa, uskonnollisen täysi-ikäisyyden saavuttanut poika - täysi-ikäisyyteen kuuluu se, että pojan pyrittävä noudattamaan Tooran käskyjä - käsitteeseen liittyy siirtymäriitti, jossa 13-vuotta täyttäneelle pojalle järjestetään juhlat, jossa hän saa muun muassa ensimmäistä kertaa lukea Tooraa, tavat vaihtelevat eri juutalaisuuden suuntauksissa - tytöillä vastaava juhla 12-vuotiaana, bat mitsva b) dharma - käsite liittyy sekä hindulaisuuteen että buddhalaisuuteen - hindulaisuudessa käsite tarkoittaa elämänohjetta ja elämäntapaa, joka kullakin on kastinsa ja asemansa mukaan, tarkoittaa myös velvollisuutta, hyvettä - tarkoittaa hindulaisuudessa myös koko hindulaisuuden opetusta, uskonto-sanan vastine - buddhalaisuudessa käsite tarkoittaa Buddhan oppia ja neuvoja valaistumisen saavuttamiseksi, kolmen jalokiven yksi osa (dharma, Buddha, sangha) c) umma

5 - islamiin liittyvä käsite - islamilainen maailmanlaajuinen yhteisö - voi tarkoittaa myös rajatumpaa islamilaista yhteisöä 7. Raamattu on edelleen maailman myydyin kirja. Yhden listauksen mukaan sitä on myyty 5 6 miljardia kappaletta. Samaisen listauksen mukaan suuriin myyntimääriin ovat yltäneet myös puhemies Mao Zedongin Pieni punainen kirja (900 milj.) ja Koraani (800 milj.). Kaunokirjallisuuden puolella myydyimpiä teoksia ovat Charles Dickensin romaani Kaksi kaupunkia (yli 200 milj.), J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta (150 milj.) ja J. K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi (107 milj.). Kaikki luvut ovat karkeita arvioita. Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat Raamatun asemaan ja sen pysyvyyteen maailman myydyimpänä teoksena. Opiskelija selittää 2-3 tekijää, jotka vaikuttavat Raamatun asemaan ja sen pysyvyyteen maailman myydyimpänä teoksena Mahdollisia tekijöitä: - kristinuskon pyhä kirja - lähetysuskonto - kirjauskonto - kristinuskon kannattajamäärä - Raamatun kääntäminen eri kielille - Raamatun käyttö eri kristillisissä kirkoissa ja yhteisöissä, hartaudenharjoittamisessa oleellinen - Raamatun yhteys kristinuskon oppiin ja elämäntapaan - Raamattu maailmankatsomuksen osana, esim. myytit - Raamatun asema kulttuurisena perusteoksena - Raamatun vaikutus kulttuuriin, esim. taide ja Raamattu - monet tulkintatavat mahdollistavat Raamatun monipuolisen käytön Opiskelija pohtii syvällisesti useampaa tekijää ja mahdollisesti vertaa Raamattua aineistossa oleviin muihin teoksiin. 8. Ihmiskunta kuluttaa tiettyjä luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat. Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Pohdi vastuullista kuluttamista kristillisen etiikan näkökulmasta. - Vastauksessa pohditaan, mitä on vastuullinen kuluttajuus. Tehtävänannossa viitataan luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön kuormitukseen. Vastuulliseen kuluttajuuteen sisältyy kuitenkin myös esimerkiksi työntekijöiden ja heidän oikeuksiensa näkökulma (eettisesti ongelmallisia mm. lapsityövoiman käyttö, vaaralliset työolot, alhainen palkkataso, jopa ihmiskauppa) sekä ruoantuotannossa mm. eläinten oikeudet. - Vastuullista kuluttamista voi tarkastella niin yksilön kuin yhteisön näkökulmasta: yksilön elämäntapaan ja kulutustottumuksiin liittyvien valintojen kautta sekä yritysten toiminnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta. Yksilön elämäntapaan ja kulutustottumuksiin liittyviä valintoja ovat mm. asumismuoto ja asumiseen liittyvä energiankulutus kuten lämmitykseen käytettävä energia; sähkön- ja veden kulutus; ruoka, vaatetus sekä muut kulutushyödykkeet ja palvelut; kierrättäminen; matkailu jne. Useat oppikirjat mainitsevat Reilun

6 kaupan tuotemerkin. Yritysten ja yhteiskunnan vastuuta kuluttamisen suhteen voi käsitellä mm. yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta, tuotteiden markkinoinnin näkökulmasta (esim. kuluttajien tarpeiden lisääminen markkinoinnin kautta, brändit) ja yhteiskunnallisten päätösten kuten ympäristö- ja työlainsäädännön vaikutusten näkökulmasta. - Kristillisestä näkökulmasta vastuullisen kuluttajuuden käsittelyssä voidaan soveltaa esimerkiksi seuraavia raamatunkohtia ja kristillisen etiikan perusarvoja: luomiskertomuksessa ihmiselle annettu tehtävä viljellä ja varjella luontoa (tilanhoitajaetiikka), 10 käskyä, profeettakirjojen julistus yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, rakkauden kaksoiskäsky, kultainen sääntö, jokaisen yhtäläinen ihmisarvo, ekoteologia. - Askeettinen perinne kristillisenä vastakulttuurina ja materialistisen elämäntavan kritiikkinä. Vastaaja on määritellyt jollain tavoin, mitä vastuullisella kuluttamisella tarkoitetaan ja tarkastellut sitä muutaman edellä esitetyn esimerkin valossa. Vastuullista kuluttamista ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä on pohdittu useasta eri näkökulmasta kristillisen etiikan näkökulmasta. +9. Viime vuosikymmenten aikana monenkeskiset ja kahdenväliset teologiset oppineuvottelut ovat saavuttaneet merkittäviä tuloksia kirkkojen lähentymisessä. Esimerkiksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden luterilaiset kirkot sekä Britannian ja Irlannin anglikaaniset kirkot allekirjoittivat Porvoon yhteisen julkilausuman vuonna Luterilainen maailmanliitto ja roomalaiskatolinen kirkko allekirjoittivat vuonna 1995 dokumentin Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta. Paavi Johannes Paavali II pyysi vuonna 2001 Jumalalta anteeksi katolilaisten ortodokseja vastaan tekemiä syntejä niin nykyään kuin muinoin. Vaikka kirkkojen välillä on jo nyt laaja yhteisymmärrys kirkon olemuksesta ja tehtävästä maailmassa, jäljellä on monia jatkotyöskentelyä vaativia kysymyksiä. a) Selvitä kristikunnan merkittävimmät jakolinjat historian eri vaiheissa ja erittele keskeisimmät syyt jakautumisen taustalla. b) Mitkä ovat merkittävimpiä kirkkoja erottavia kysymyksiä nykyään? Merkittävimmät jakolinjat ja niihin johtaneet syyt: - Kristinusko on varhaisista vaiheistaan lähtien pitänyt sisällään erilaisia suuntauksia. - Idän ja lännen kirkkojen ero, joka oli prosessi huipentuen molemminpuolisiin kirkonkirouksiin v (taustalla poliittiset, taloudelliset, opilliset, kulttuuriset syyt kuten kahden erilaisen kulttuuripiirin kehittyminen Rooman valtakunnan jakautumisesta lähtien, kiista kirkon johtajasta). - Reformaatio ja protestanttisten kirkkojen synty 1500-luvulla (taustalla esim. eurooppalaisen maailmankuvan murros, kasvava kritiikki katolista kirkkoa kohtaan). - Tunnustuskunnista riippumattomien protestanttisten liikkeiden/yhteisöjen synty 1500-luvulta eteenpäin (taustalla esim. baptismi: uudelleenkastajat, Pelastusarmeija: teollistuminen, yleisesti: pietismi ja henkilökohtaisen uskon korostaminen). Merkittävimpiä kirkkoja erottavia kysymyksiä: - Kysymys Raamatun ja tradition suhteesta - Kysymys sakramenteista (esim. kastekäsitysten erot)

7 - Näkemyserot moraalisissa kysymyksissä (esim. seksuaalietiikka, elämän alkamiseen ja päättymiseen liittyvät eettiset kysymykset) - Kristinuskon historian tulkinta - Virkakysymys, esim. kysymys naispappeudesta - Kysymys kirkon johtajuudesta - Erilaiset tulkinnat ekumeniasta Erityisansiona voidaan pitää esim. varhaiskristillisten jakolinjojen esittelyä ja kristillisperäisten liikkeiden synnyn käsittelyä. Opiskelija käsittelee molempia kysymyksiä suhteellisen pintapuolisesti nostaen esiin 1-2 teemaa kummastakin. Vastaus on jäsentynyt ja siinä käsitellään molempia kysymyksiä useammasta näkökulmasta syvällisemmin. 7-9p. Kokelas pohtii syvällisesti molempia kysymyksiä eri näkökulmista tunnistaen jakolinjoja sekä historiassa että nykypäivässä. Vastaus sisältää useampia esimerkkejä. Täysiin pisteisiin ei vaadita kaikkia yllä esitettyjä esimerkkejä. Myös pohdinnan syvällisyydellä ja vastauksen jäsentyneisyydellä on merkitystä Oheinen kartta kuvaa buddhalaisuuden maantieteellistä leviämistä sen olemassaolon tuhannen ensimmäisen vuoden aikana. Pohdi, mitä seurauksia sillä on ollut buddhalaisuudelle. Tarkastele myös sitä, kuinka ajantasainen kartan esittämä tilanne on nykyään. Tehtävässä on kaksi osaa (pohdi... tarkastele...), molempia on syytä käsitellä hyviin pisteisiin pääsemiseksi. Buddhalaisuus sai alkunsa Pohjois-Intiassa Siddhartha Gautaman elämän ja opetusten myötä. Buddhalaisuuden leviämisestä syntysijoiltaan eri ilmansuuntiin on seurannut uskonnon huomattavan suuri sisäinen moninaisuus. Vastauksessa moninaisuutta voi tarkastella esim. eri aikakausien, eri alueiden ja eri suuntausten valossa. Esimerkiksi theravada/mahayana, chan/zen, Tiibetin buddhalaisuus. Moninaisuutta ilmenee esimerkiksi: - juhlaperinteessä (eri alueilla niin vietetyt juhlat, niiden ajankohdat kuin niille annettu merkityskin vaihtelevat) - pyhien kirjojen kaanonissa (Tripitaka, muu pyhä kirjallisuus eri suuntauksissa ja alueilla) - rituaaleissa ja niille annetussa merkityksessä (esim. yhtäältä kansanbuddahalaisuuteen liittyvä ansioiden kerääminen erilaisilla rituaaleilla Aasiassa, toisaalta meditaatiokeskeinen buddhalaisuus länsimaissa) - opillisissa kysymyksissä (esim. Gautama-Buddha vai useita buddhia, arhatit vai boddhisatvat, nirvanan saamat eri merkitykset, erot luostarilaitoksen keskeisyydessä yms.) - synkreettisissä piirteissä (eri alueilla erilaiset paikalliset ja muut alueella olevat uskonnolliset perinteet ovat vaikuttaneet buddhalaisuuden saamiin muotoihin) Nykytilanteen tarkastelussa tulee tuoda esiin se, että buddhalaisuus on syntysijoillaan Intiassa sekä esimerkiksi Indonesiassa nykyisin vain pienen vähemmistön uskonto, ja ettei buddhalaisuus enää vaikuta lainkaan esim. Afganistanissa ja toisaalta se, että buddhalaisuus on levinnyt myös ko. kartalle

8 merkitsemättömille alueille (esim. Mongolia, Venäjä, Eurooppa ja Yhdysvallat) ja saanut siellä erilaisia muotoja. Ansiokas vastaus tarkastelee myös syitä buddhalaisuuden katoamiseen tai leviämiseen em. alueilla. Opiskelija käsittelee tehtävän molempia osia suhteellisen pintapuolisesti nostaen esiin 1-2 teemaa kummastakin tai toista syvällisemmin (eli ei esimerkiksi ota kantaa nykytilanteeseen lainkaan). Vastaus on jäsentynyt ja siinä käsitellään tehtävän molempia osia useammasta näkökulmasta syvällisemmin. 7-9p. Kokelas pohtii syvällisesti tehtävän molempia osia eri näkökulmista. Vastaus sisältää useampia esimerkkejä. Täysiin pisteisiin ei vaadita kaikkien yllä esitettyjen osa-alueiden käsittelyä. Myös pohdinnan syvällisyydellä ja vastauksen jäsentyneisyydellä on merkitystä.