1, ORGTOIM :00

Transkriptio

1 1, ORGTOIM :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtajan päätös:

2 2, ORGTOIM :00 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Pöytäkirja oheistetaan. Hallinto- ja organisaatiotoimikunnan päätös:

3 2, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Organisaatiotoimikunta_2016_1

6 3, ORGTOIM :00 KRISTIINANKAUPUNGIN NYKYINEN ORGANISAATIO TULEVAISUUDEN ORGANI- SAATIOMALLEJA Malleja muista kunnista oheistetaan. Kuntaliiton kotisivuilta löytyy hyödyllistä tietoa (suomeksi): Liitteenä on päivitetty organisaatiokaavio sekä keskusten organisaatiokaavio. Kristiinankaupungin organisaatiomallin ensimmäinen luonnos oheistetaan. Hallinto- ja organisaatiotoimikunnan päätös:

7 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Org_2017_SKISS_LUONNOS_v1 Stadsfullmäktige 27 medlemmar Revisionsnämnden 5 medlemmar Centralvalnämnden 5 medlemmar Valnämnder 5 medlemmar Stadsstyrelsen 11 medlemmar STADSDIREKTÖREN DELAKTIGHETSRÅD Veterankommittén (5-8) Tillf. kommittéer Ungdomsråd (5-8) Handikappråd (5-8) Äldreråd (5-8) Serviceområdet för dragningskraft Serviceområde för främjande av välfärd Serviceområde för fostran och inlärning Serviceområde för främjande av stadsmiljön Affärsverket KRS-Vatten?? 1:a skiss Välfärdsnämnden XX medlemmar Svenskspråkiga utbildningsnämnden?? X medlemmar X medlemmar Finskspråkiga utbildningsnämnden?? Stadsmiljönämnden X medlemmar Affärsverkets direktion?? X medlemmar

8 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Org_2017_SKISS_LUONNOS_v1 Kaupunginvaltuusto 27 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Vaalilautakunnat 5 jäsentä Kaupunginhallitus 11 jäsentä Kaupunginhallituksen Henkilöstöjaosto 5 jäsentä Veteraanitoimikunta (5-8) Tilap. toimikunnat OSALLISUUS-NEUVOSTO XX Nuorisoneuvosto (5-8) Vammaisneuvosto (5-8) Vanhusneuvosto (5-8) Vetovoimaisuuden palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Kaupunkiympäristön edistämisen palvelualue Liikelaitos KRS-Vesi?? 1. luonnos XX jäsentä Ruotsinkielinen koulutuslautakunta? X jäsentä Suomenkielinen koulutuslautakunta? X jäsentä Hyvinvointilautakunta Kaupunkiympäristölautakunta 9 jäsentä Liikelaitoksen johtokunta 7 jäsentä??

9 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Liikelaitoksen_asema_sähköpostia_

10 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Liikelaitoksen_asema_sähköpostia_

11 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: El-Nemr_ajatukset_2012

12 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: El-Nemr_ajatukset_2012

13 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Nykarleby PDF-XChange w w w.docu-track.co m Click to buy NOW! PDF-XChange w w w.docu-track.co m Click to buy NOW!

14 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Loviisa Loviisan kaupunki Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Elinkeino- ja kehittämisjaosto Perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Maaseutulautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Kulttuurilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta

15 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Parainen PDF-XChange w w w.docu-track.co m Click to buy NOW! PDF-XChange w w w.docu-track.co m Click to buy NOW!

16 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Porvoo Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Liikelaitosten Johtokunnat Tilapalvelut Vesilaitos Työterveys Sosiaalija terveyslautakunta Sivistyslautakunta Kaupunkikehityslautakunta Rakennusja ympäristölautakunta Aluepelastuslautakunta Porvoon alueellinen jätelautakunta Sve. utbildnings sektionen Terveydensuojelujaosto Sosiaalijaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Yksityistiejaosto Päätöksenteko

17 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Lieksan organisaatiokaavio Tarkastuslautakunta 5 KAUPUNGINVALTUUSTO 35 Keskushallinto: Alueellinen yhteistyö Keskitetyt toiminnot Ruokahuolto Jokainen viran- ja toimenhaltija Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINHALLITUS 9 Sosiaali- ja terveyslautakunta 9 Sos.asiainjaosto 3-5 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 7 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta 7 Lsa-Nrs yhteislautakunnat: - Tekninen lautakunta 9 - Rakennus- ja ymp.ltk 9 Kh:n henkilöstöjaosto 5 Kaupunginjohtaja HALLINTOPALVELUKESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO Sosiaalipalvelut: Ehkäisevä lapsiperhetyö Lasten ja perheiden sos.työ Aikuissosiaalityö Työllisyyspalvelut Maahanmuuttajapalvelut Vanhus- ja vammaisp. Hoivapalv. ehkäisevä työ Kotihoito Palvelukodit ja asuminen Vammaispalvelu Terveyspalvelut: Erik.sair.hoito Työterv.huolto Hammashuolto Ehkäisevä terv.huolto Perusterv.huolto Mielenterv.- ja päihdepalv. Peruskoulut, lukio Varhaiskasvatus, päivähoito Kansalaisopisto Musiikkiopisto, kirjasto Kulttuuritoimi, nuorisotoimi Liikuntatoimi Museo Toimitilat Kuntatekniikka - maankäyttö - kadut ja yleiset alueet - vesihuolto Rakennusvalvonta ja ympäristö

18 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Outokumpu

19 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Puumala_hallintosääntö_ote

24 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Kunnan_johtamisjärjestelmä

27 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit TRENDIKUVAUKSET Kuntaliiton valtuuston ennakointi kysely

28 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit PERINTEISTEN YHTEISÖJEN LUOMA TURVA HYVINVOINTIVALTION TURVAVERKKO UUSYHTEISÖLLISYYS HYVÄ ELÄMÄ YHTEISÖISSÄ Korkea elintaso, yksilöllistyminen, tietovirta ja merkityksellisyyden tarve ajavat hyvän elämän ja hyvinvoinnin monimuotoiseen etsintään. Ihmiset suuntaavat tarpeitaan ja toimintaansa lähiympäristöön sekä yhteisöihin. Voimavarojen ja tiedon yhdistyessä syntyy uudenlaisia konstellaatioita ja toimintaa, joka kytkee mukaansa samanhenkisiä että myös heikommassa asemassa olevia lähimmäisiä. Ihmiset sitoutuvat yhä enemmän kokemuspohjaisiin ilmiöihin kuin perinteisiin instituutioihin. Sosiaalisen median mahdollistama horisontaalinen keskustelu sekä avoin data avaavat näkökulmia ja tuovat uusia mahdollisuuksia verkottua, vaikuttaa ja vaatia. Edelläkävijät Innovaattorit Valtavirta Hidas Muutosvauhti Nopea Avainsanat Yhteisöt, merkityksellisyys, hyvinvointi, elintaso, kehittyneet maat

29 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit PAIKALLINEN PÄÄTÖKSENTEKO SÄÄNTÖYHTEISKUNTA MURTUVAT AUKTORITEETIT KIMMOISAN YHTEISKUNNAN VAATIMUS Yksilöllistyminen, tiedon välitön saatavuus ja verkottuminen sekä intuitiivisen tiedon merkitys vahvistavat yksilön tunnetta itsemääräämisoikeudesta ja muuttavat suhteita auktoriteetteihin. Omat tavoitteet ja toiminta toteutuvat yksilöllisesti ryhmässä. Ihmiset pyrkivät aktiivisesti edistämään henkilökohtaisia ja toisaalta yhteisiksi tunnistettuja tavoitteita. Avoimuuden, joustavuuden ja aloitteellisuuden vaatimus kohdistuu järjestelmätasolle. Ihmiset edellyttävät yhteiskunnalta kimmoisuutta, sitkeyttä ja joustavuutta, joka syntyy sosiaalisista suhteista ja keskinäisestä luottamuksesta. Kimmoisa yhteiskunta uskaltaa kokeilla se on itseohjautuva, horisontaalinen ja nopeasti uudelleen muotoutuva. Edelläkävijät Innovaattorit Valtavirta Hidas Muutosvauhti Nopea Avainsanat Yksilöllistyminen, yhteisö, demokratia, yhteiskunta, sukupolvi Y, kehíttyneet maat

30 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit TEOLLISTUMINEN JA MASSATUOTANTO MOSAIIKKIKULUTTAJAT Kulutusvalinnat ovat yhä tietoisempia ja yksilöllisempiä. Kuluttaminen on yksilöllisen identiteetin rakentamisen väline ja samalla kuluttamista ohjaavat motiivit ja arvot ovat yhteisöllisyyden leimoja. Kuluttamisella siis erottaudutaan ja se liittää ihmiset yhä moninaisimpiin sosiaalisiin ryhmiin samalla kun se jakaa meitä perinteisimpiin yhteiskuntaluokkiin. Kuluttamisen kriteerit ovat yhä kestävämpiä: elämyksellisyys, ekologisuus ja eettisyys toimivat valintakriteereinä siinä missä tehokkuus, laatu ja toimivuuskin. Palveluiden ja tuotteiden tarjoajilta odotetaan vahvaa asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta, muuntautumisvalmiutta ja arvon yhteisluomista asiakasta ajatellen. MODERNI HEDONISMI JA YKSILÖLLISYYS POST-MODERNI KOKEMUSTALOUS Edelläkävijät Innovaattorit Valtavirta Hidas Muutosvauhti Nopea Avainsanat Kauppa, kulutus, kehittyneet maat, post-moderni, kokemuksellisuus, kestävä kehitys

31 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit JÄLKITEOLLINEN KAUPPA JA LOGISTIIKKA DIGITALISOITUMINEN DIGITAALINEN VAIHDANTA DIGIMURROKSEN JÄLKEINEN MOSAIIKKI Sekä globaali että paikallinen toiminta mahdollistuu ja tehostuu kun sisällöt, hankinta ja -toimituskanavat sähköistyvät. Globaali digitaalinen kauppa mahdollistaa samalla myös paikallisen hyvin erikoistuneen yritystoiminnan. Toimituskanavina toimivat niin käyntiasiointi fyysisessä kaupassa kuin verkosta tilatun tuotteen noutaminen tai vastaanottaminen lähikioskissa. Jatkossa verkosta suunniteltu ja ostettu tuote voidaan 3D-tulostaa missä tahansa hyödyntäen esim. paikallisia kierrätysmateriaaleja. Maksutavat digitalisoituvat ja digitaalisten lompakkojen turvaratkaisut yksinkertaistuvat ja kansainvälistyvät. Valtavirta Muutosvauhti Avainsanat Digitalisoituminen, kulutus, globaali, paikallisuus, logistiikka, käytänne Edelläkävijät Innovaattorit Hidas Nopea

32 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit SAIRAUDEN HOITO TERVEYDEN EDISTÄMINEN TERVEYS OMISSA KÄSISSÄ KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI Ihmiset ovat ryhtyneet kantamaan proaktiivisesti vastuuta hyvinvoinnistaan, joka mielletään laajasti mielen, sielun ja kehon kokonaisvaltaisena yhteispelinä. Turhautuminen asiantuntijoiden siiloajattelua ja etäytyvää modernia lääketiedettä kohtaan ajaa ihmisiä hakemaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ja etsimään vertaistukea horisontaaleista yhteisöistä. Internet mahdollistaa kilpailevan tiedon nopean ja helpon löytämisen: avoin tieto, vertaisryhmät, tekniset terveyden seurannan välineet ja digitaaliset palvelut ympäri maailmaa ovat käden ulottuvilla. Terveys on ihmisen omissa käsissä. Valtavirta Muutosvauhti Avainsanat Hyvinvointi, terveys, elämänlaatu, yhteisöt, tiede Edelläkävijät Innovaattorit Hidas Nopea

33 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit OSTOPALVELUT ULKOISTAMINEN WIN-WIN -PERIAATE HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISEN UUSJAKO Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Visioksi käännettynä terveydenhoidosta tulee valtion talouden uusi moottori ja terveyspalveluista vientituote. Pohjoismainen hyvinvointimalli muuttaa muotoaan kun muutos nostaa esiin eri toimijoiden roolin globaalisti ja lokaalisti. Tässä myös yksilöiden rooli muuttuu: kuntalaiset vastaavat itse omasta ja yhteisönsä hyvinvoinnista. Arvioiden mukaan kunta tuottaa enää 20 prosenttia hyvinvointi-palveluista ja kansalaisyhteiskunta ja yritykset vastaavat näistä palveluista. Terveysalan arvoverkosto ja systeemi moninaistuu palvelujen tuottamisen uusjaossa. Edelläkävijät Innovaattorit Valtavirta Hidas Muutosvauhti Nopea Avainsanat Hyvinvointi, terveyspalvelut, tuottamisen uusjako, yhteissuunnittelu

34 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit TEOLLISOITUMINEN: TYÖN RASKAAT RAATAJAT TYÖ IDENTITEETIN RAKENTAJANA TYÖTÄ EI TEHDÄ ELÄÄKSEEN VAAN TYÖ ON OSA ELÄMÄÄ TEKIJÄNSÄ NÄKÖINEN TYÖ Asenne työtä kohtaan muuttuu. Tärkeintä on tehdä sitä, mistä tykkää ja nauttii. Muilla ihmisillä ja heidän arvomaailmallaan on myös rooli: ihmiset hakeutuvat kaltaistensa luo. Myös työn tekemisen tavat muuttuvat. Ajalla ja paikalla on vähemmän merkitystä kuin aiemmin ja monet luovista aloista digitalisoituvat entisestään työtä voi tehdä missä tahansa. Työn sisällöllinen merkitys ja aikaansaaminen kuitenkin korostuvat siinä missä palkan merkitys taas laskee. Uudet sukupolvet tulevat ja haastavat vallitsevia työkulttuurin arvoja, mittareita ja käytäntöjä. Valtavirta Muutosvauhti Avainsanat Arvomaailma, identiteetti, työ, joustavuus, merkityksellisyys Edelläkävijät Innovaattorit Hidas Nopea

35 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit LAATUVAATIMUKSET JA TIUKENTUVAT RESURSSIT PALVELEVA TYÖ ASIAKASLÄHTÖISYYS TUOTANNOSSA PALVELUIDEN YHTEISSUUNNITTELUSTA ARKIPÄIVÄÄ Palveluita, niin julkisia kuin yksityisiäkin, on alettu kehittämään palveluiden käyttäjien (asukkaiden, kuntalaisten = asiakkaiden) näkökulmasta katsoen. Loppuasiakkaat tunnustetaan palveluiden aktiivisina arvon luojina. Tämä muuttaa myös työn tekemistä: asiakkaiden arvon luomisen ymmärrys kulkee läpi koko tuotantoketjun ja palveluita suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Kunnallisia palveluita kuvaa yksilön huomioon ottaminen, joustavuus ja entistä erikoistuneemmat palvelut. Nämä palvelut tuotetaan yhteistyössä arvoverkostossa, jossa on mukana yksityisen sektorin toimijoita ja globaaleja sekä paikallisisa aktiiviyhteisöjä. Edelläkävijät Innovaattorit Valtavirta Hidas Muutosvauhti Nopea Avainsanat Palvelut, palvelumuotoilu, yksilöllistyminen, erikoistuminen, uudet ammatit

36 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: Trendikortit LUOKKAYHTEISKUNTA HYVINVOINTIYHTEISKUNTA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KRIISI ERIARVOISTUMINEN Varallisuus jakaantuu aiempaa epätasaisemmin, sekä köyhien että rikkaiden määrä kasvaa. Köyhien ahdinkoa lisää julkisen talouden kestävyysvaje, mikä johtaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden heikentymiseen. Yksilötason vastuunkanto lisääntyy ja vain rikkaille suunnatut palvelut yleistyvät. Valtavirta Muutosvauhti Avainsanat Globaali trendi, eriarvoistuminen, vauraus Edelläkävijät Innovaattorit Hidas Nopea

37 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat Tulevaisuuden kuntakuvat

38 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat Tässä kehittämisaloitteessa kuvataan mahdollisia tulevaisuuden suuntia pienille kunnille, keskikokoisille kunnille ja kaupungeille. Tulevaisuuden kuntakuvat ovat syntyneet osana USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen verkostoprojektia. Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kuntakuvat toteutettiin 30 osallistujakunnan ja -kaupungin poliittisen- ja ammatillisen johdon luovana prosessina. Kuntakuvien aineisto syntyi seminaari- ja työpajatyöskentelyprosessina, jota on ohjannut Suomen Kuntaliiton ja FCG:n asiantuntijat sekä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkijat. Analyysityön johtajana ovat toimineet Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori Arto Haveri ja yliopistonlehtori Jenni Airaksinen. Tulevaisuuden kuntakuvat julkaistiin piirrosvideoina kesäkuussa Prosessiin aikana syntynyt laaja aineisto tiivistettiin kolmeen noin kahden minuutin mittaiseen piirrosvideoon. Piirrosvideoilla haluttiin kokeilla uudenlaista, tiivistä ja nopeaa esitystapaa. Tämä julkaisun tavoitteena on syventää ja kuvata tarkemmin tulevaisuuden kuntakuvia. Tulevaisuuden kuntakuvia olivat luomassa USO-verkostokunnat: Forssa, Hausjärvi, Hollola, Juva, Jyväskylä, Järvenpää, Kannus, Kemijärvi, Kerava, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Kuusamo, Lahti, Laitila, Lapua, Loppi, Loviisa, Nurmijärvi, Pudasjärvi, Rauma, Rautavaara, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Somero, Taivassalo, Utajärvi, Vantaa ja Ylöjärvi. Tulevaisuuden kuntakuvien piirrosvideot ovat katsottavissa osoitteessa Lisätietoa USO-verkostoprojektin toiminnasta osoitteessa Kirjoittaja: Anni Vainionpää Kuvat: Tussitaikurit Oy ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Puh

39 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat Sisältö 1 Johdanto 4 2 Miten tulevaisuuden kuntakuvat syntyivät? Lähtökohdat tulevaisuuden kuntakuvatyölle Työskentely ja aineisto 6 3 Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa? Reunakunta Verkostokunta Ohut kunta Erikoistunut kunta 13 4 Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää? Kuntakeskus ja reuna-alueet Pulska palvelukunta Ohut kunta Uusi juureva kunta 19 5 Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Vahvuuksiinsa nojautuva elinkeinokaupunki Kokeileva kaupunki Perinteinen palvelukaupunki Asiakaslähtöinen kaupunki 25 6 Lopuksi 27 7 Lähteet ja muuta materiaalia 27

40 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 1 Johdanto Kuntien tulevaisuus on monin tavoin avoin ja sen roolit ovat muuttumassa. Kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat yhä nopeammin nousevat globaalit trendit, jotka muuttavat kuntalaisten ja yhteisöjen tarpeita ja käyttäytymistä. Samalla on huomioitava, että kunta myös luo itse tulevaisuuttaan: se muokkaa itse toiminnoillaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Tulevaisuuden tutkimuksen yksi peruslähtökohta onkin se, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Vaikka muutoksesta ja turbulenssista puhuminen on muodostunut jo melkein kliseeksi, on huomioitava myös, että kaikki asiat eivät muutu ajan kulusta huolimatta. Esimerkiksi ihmisten perustarpeet ovat monilta perustavanlaatuisilta osiltaan pysyneet aikojemme alusta samoina. Suomalaisten hyvinvointi on lisääntynyt, mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on turvata ihmisille koko maassa yhdenvertaiset palvelut. Vaativaa erityisosaamista ja suuria investointeja edellyttävät palvelut halutaan keskittää kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu kuntia laajemmille alueille. Hallitusohjelmassa linjattu malli sosiaalija terveyspalvelujen itsehallintoalueista tulee toteutuessaan muuttamaan perustavanlaatuisesti kunnan roolia ja tehtäviä yhteiskunnassamme. Kuntien rooli tulee kuitenkin säilymään sote-uudistuksen jälkeenkin vahvana. Esimerkiksi kuntien rooli elinvoimapolitiikassa tulee todennäköisesti voimistumaan merkittävästi. Tärkeää on käydä keskustelua ja valmistelua uudesta kuntakäsityksestä yhteistyössä kuntien ja valtion kanssa keskustelua. Rakenteellisilla muutoksilla, kuten kunta- ja palvelurakenteella, on merkittävää vaikutusta pidemmällä aikavälillä, mutta kuntatalouden lähitulevaisuuden kohtalon ratkaisee talous- ja työllisyyskehitys. Talouskehitys on jatkunut Suomessa heikkona jo useiden vuosien ajan, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppa- ja vaihtotaseemme ovat yhä negatiivisia ja työttömyys on lisääntynyt. Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua ja lisännyt kuntien menopaineita. Kuntatalous on suurien haasteiden edessä. Hallituksen sitoutuminen kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseen ja valtion pidättäytyminen valtionosuusleikkauksista antavat kunnille mahdollisuuden tasapainottaa vaikeaa taloudellista tilannettaan tulevina vuosina. Samalla hallitusohjelmassa linjattu kokeilukulttuurin edistäminen mahdollistaa paikallisesti yhä tuottavampien ja vaikuttavampien ratkaisujen tekemistä. Kuntien roolia ja tulevaisuutta on perinteisesti tarkasteltu ylhäältä alaspäin tutkijoiden ja erilaisten työryhmien toimesta. Itsehallinnollisena yksikkönä kunnat ovat kuitenkin merkittäviä toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa ja on tärkeää, että kuntien tulevaisuutta jäsennetään myös kunnista käsin. Tähän tarpeeseen vastaamaan käynnistettiin tulevaisuuden kuntakuva -työ. Tässä raportissa esiteltäviä Tulevaisuuden kuntakuvia voidaan hyödyntää kuntien tulevaisuudesta käytävän yleisen keskustelun herätteenä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ne toimivat työkaluna kuntien tulevaisuustyölle sekä epävarmaan ja ei-ennustettavaan tulevaisuuteen varautumisessa. Tulevaisuuden kuntakuvia voidaan käyttää myös kuntien strategisten keskustelujen pohjana. Tulevaisuuden kuntakuvissa kuvataan kolmen eri kuntaryhmän, pienten kuntien, keskikokoisten kuntien ja kaupunkien mahdollisia tulevaisuuksia kunnan ja sen johtamisen sekä kuntalaisten muuttuvista rooleista käsin. 4

41 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat kuukautta kuntaa kuntakokoluokkaa osallistavaa osallistujaa skenaariolakanaa työpajaa keskeistä teemaa pääluokkaa tulevaisuuden kuntakuvaa Kuva 1 Tulevaisuuden kuntakuvien tunnusluvut 5

42 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 2 Miten tulevaisuuden kuntakuvat syntyivät? 2.1 Lähtökohdat tulevaisuuden kuntakuvatyölle Tulevaisuuden kuntakuvissa kuntaa tarkastellaan kaksisuuntaisena toimijana suhteessa toimintaympäristöön, sen muihin toimijoihin ja ilmiöihin. Yhtäältä kunta sopeuttaa toimintaansa suhteessa ympäristönsä muutoksiin, mutta toisaalta kunta myös muokkaa omalla toiminnallaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Perinteisessä skenaariotyössä pohditaan laajojen megatrendien muutossuuntia ja niiden yhtäaikaisia vaikutuksia suhteessa käsiteltävään toimijaan tai aiheeseen. Skenaariot saattavat monesti olla deterministisiä ja jäädä liian abstraktille tasolle. Tulevaisuuden kuntakuvissa haluttiin luoda kiinteä yhteys arjen muutosilmiöihin sekä siihen, mitä vaikutuksia ilmiöillä voi olla kunnan organisointiin ja johtamiseen. Skenaariotyössä ei sitouduta vain yhteen tiettyyn tulevaisuuden suuntaan, vaan luodaan useampi mahdollinen tulevaisuus. Tulevaisuuden kuntakuvissa jokaiselle kuntaryhmälle luotiin neljä mahdollista tulevaisuuden suuntaa. Kuntakuvia tehtäessä ei lukkiuduttu tiettyyn aikajänteeseen, vaan puhuttiin yleisesti tulevaisuudesta. Tämä valinta näkyy kuntakuvissa siinä, että jotkut niistä näyttäytyvät hyvin jo tätä hetkeä ja lähitulevaisuutta kuvaavina tulevaisuuksina ja jotkut taas selkeästi pidemmälle tulevaisuuteen katsovina. Kuntakuvia ei ole myöskään tehty tiukasti asukaslukuperusteisesti, vaan rajaus on pidetty yleisemmällä tasolla pienissä kunnissa, keskikokoisissa kunnissa sekä kaupungeissa. Kuntakuvien aineistot ovat syntyneet kuntaryhmien omana työskentelynä, mutta ne sisältävät keskenään myös yhtäläisyyksiä kunnan kokoluokkaan katsomatta. Keskeisin rikasta aineistoa yhdistävä tekijä eri kuntaryhmien aineistossa oli selvästi esille noussut kuntien ja kuntalaisten omaehtoinen kehittämispotentiaali. 2.2 Työskentely ja aineisto Kuntakuvien pohjana toimivaa aineistoa on työstetty USO-verkostoprojektin seminaareissa ja työpajoissa keväällä 2015, yhdessä osallistujakuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon edustajien kanssa. USOverkostoprojektissa osallistujakunnat on jaettu kolmeen vertaisryhmään, eli KuntaVertaiset -ryhmiin. Kuntakuvat syntyivät näiden vertaisryhmien pohjalta, pienille kunnille, keskikokoisille kunnille ja kaupungeille. Työ alkoi yhteisessä seminaarissa maaliskuussa 2015, jolloin seminaariosallistujat pohtivat kuntien tulevaisuuteen liittyviä keskeisimpiä muutosilmiöitä ja niiden mahdollisia kehityssuuntia. Muutosilmiöt oli jaoteltu kolmeen yläluokkaan: resurssit, uuden luominen ja vuorovaikutus. Jokainen ryhmä käsitteli kolme keskeisimmäksi näkemäänsä muutosilmiötä. Lopputuloksena syntyi yli 60 skenaariolakanaa, eli yli 60 käsiteltyä muutosilmiötä. Aineisto koostui skenaariolakanoista, joiden sisältämää tekstiaineistoa täydennettiin ryhmien mukana työskennelleiden fasilitaattoreiden muistioilla keskusteluista. Tämä aineistokokonaisuus käsiteltiin kuntaryhmittäin sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Aineistosta luotiin pelkistetyt ilmaukset, joista etsittiin eroja ja yhtäläisyyksiä. Samaan teemaan liittyviä sisältöjä tiivistettiin ja nimettiin uudelleen sekä tulkittiin yhteydessä toisiinsa. Analyysin avulla aineisto pilkottiin teemoiksi, jotka tiivistettiin käsitteiksi ja järjestettiin uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi. Tällä tavoin kuntatoimijoiden tuottamasta rikkaasta materiaalista rakennettiin tiivistetty kuvaus, jonka sisältämät elementit muodostavat tulevaisuuden kuntakuvien keskeiset sisällöt. KuntaVertaiset-seminaareissa esiteltiin kolmelle eri kuntakokoryhmälle tehdyt nelikentät ja tekstimuotoiset tulevaisuuden kuntakuvat. Aineiston työstämistä jatkettiin, kun osallistujat pohtivat oman kuntaryhmänsä kuntakuvien hallintasuhteita, johtamista ja rakenteita. 6

43 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 1. Kuntien työpajatyöskentely yhteisessä seminaarissa Näkemykset keskeisimmistä muutosilmiöistä Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 3/ KuntaVertaiset-ryhmien työpajat: Hallintasuhteet, johtaminen ja rakenteet Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 4-5/ Kuntakuvien viimeistely ja raportointi Piirrosvideot (6/2015) ja raportti (9/2015) Kuva 2 Kuntakuvatyöskentely Resurssit Uudenluominen Vuorovaikutus Väestö (rakenne, määrä ja muuttoliike) Työllisyys Ympäristö Yhdyskuntarakenne Elinkeinot Kuntarakenne Aluepolitiikka Talous Kunnan tehtävät Paikalliset erityispiirteet Uudistumiskyky Sääntely Osaaminen Toimintakulttuuri Yrittäjyys Innovatiivisuus Kuntalaisten aktiivisuus Muutosvauhti Teknologia ja keksinnöt Menetelmät ja kanavat Osallisuus Pirstoutuminen Liikenne ja liikkuminen Suhteet sidosryhmiin Kansalaisyhteiskunta Yhteisöllisyys ja vastuu muista Kuva 3 Muutosilmiöt 7

44 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat Talouskehitys Sääntely Työllisyys Teknologia Elinvoimapohja / Elinkelpoisuus Liikenne ja liikkuminen Ympäristö ja yhdyskuntarakenne Aktiivisuus Yhdyskuntaja aluerakenne Väestö Erityispiirteiden hyödyntäminen Demokratian uusi käyttöliittymä Yhteisöllisyys Toiminnan uudet muodot Uudistumisen orientaatio ja resurssit Uudistumiskyky Skenaariot Pelkistetyt ilmaukset Pääluokat Kuva 4 Aineiston analyysi Salon kaupungin tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä Vuonna 2009 kymmenen kunnan kuntaliitoksesta syntynyt uusi Salo tunnettiin valtakunnallisesti erityisesti menestyneenä ja hyvinvoivana kännykkäkaupunkina. Kaupungin elinkeinorakenne nojasi vahvasti suomalaisen huipputuotteen, Nokia-brändin ympärille. Kaupungin palvelurakenne oli mitoitettu vastaamaan kasvaviin tarpeisiin ja palvelutaso oli valtakunnallisestikin tarkasteltuna korkea. Saloa kuluneiden vuosien aikana ravistellut aggressiivinen rakennemuutos, menetetyt työpaikat ja vähentyneet veroeurot ovat haastaneet kaupungin toden teolla miettimään olemassaolon oikeutustaan ja toisaalta olemassaolonsa raameja. Salossa ei ole jääty tuleen makaamaan, vaan kaupungin uutta suuntaa on rakennettu yhteistyössä eri toimijoiden kesken salolaisiin ja salolaisten vahvuuksiin uskoen. Tulevaisuuden salolaiset menestystarinat luodaan, kun toimintaympäristö on kokeileva ja mahdollistava olemassa olevan osaamisen profiloiminen ja valjastaminen uusien innovaatioiden synnyttämiseen on koko kaupungille uusi mahdollisuus. Elinkeinorakenteen monipuolisuus ja vahva työllisyys turvaavat koko kaupungin hyvinvoinnin. Teknologia- ja teollisuusosaamisen lisäksi Salo on merkittävä maatalouskaupunki. Laaja palveluyritysten kirjo tuo oman merkittävän lisänsä matkailukaupungin imagoon. Kaupungin omalta organisaatiolta edellytetään tulevaisuudessakin joustavuutta ja ketteryyttä. Perinteisen palvelutehtävän rinnalle on yhä vahvemmin nostettava kaupungin elinvoimasta huolehtiminen. Palvelurakenteen monipuolisuuden turvaamiseksi kaupungin on vahvistettava kumppanuutta yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Asukkaiden valinnanvapaus edistää myös kaupungin imagoa. Talouden kestävyydestä huolehtimisen ohella ja palvelurakenteen tarkoituksenmukaistamisen rinnalla meillä on oltava rohkeutta kehittää toimintaympäristöämme satsata kaupunkimme vetovoimatekijöihin. Johtamiselta edellytetään tulevina vuosina visionäärisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Muutoksen tekeminen vaatii innostamista, sitouttamista ja osallisuuden vahvistamista. Kun kaupunkilaisten osallisuutta vahvistetaan uusin toimintatavoin ja vaikuttamiskanavin, on sitoutuminen omaan kotipaikkakuntaan yhä vahvempaa. Asukkaidensa näköinen Salo on kilpailukykyinen ja dynaaminen kaupunki myös tulevaisuudessa. Annika Viitanen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Salon kaupunki 8

45 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 3 Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa? Pienten kuntien tulevaisuuden kuntakuvat rakentuvat nelikentän ympärille, jonka kaksi ulottuvuutta nousi keskeisesti kuntien tuottamasta aineistosta. Ensimmäinen ulottuvuuksista tarkastelee kehittämisaspektia. Vasemmalla kehittäminen on ulkoapäin ohjattua ja oikealla omaehtoista, jolloin kunta ammentaa omista vahvuuksistaan ja voimavaroistaan. Toinen ulottuvuuksista tarkastelee kuntalaista. Ylhäällä nelikentässä kuntalainen nähdään rakenteellisena hallintakysymyksenä, esimerkiksi tietyn ikäisenä tai tiettyyn paikkaan sijoittuvana väestönä. Alhaalla kuntalainen nähdään aktiivisena toimijana ja voimavarana kunnalle. Kuntalainen nähdään rakenteellisena hallintakysymyksenä Kuntakuva 1 Reunakunta Kuntakuva 2 Verkostokunta Ulkoaohjattu kehitys Omaehtoinen kehitys Kuntakuva 3 Ohut kunta Kuntakuva 4 Erikoistunut kunta Kuntalainen nähdään voimavarana Kuva 5 Pienten kuntien nelikenttä 9

46 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 3.1 Reunakunta Reunakunta kuvaa tulevaisuutta, jossa kaupungistuminen megatrendinä on hyväksytty ja kehittämisessä sopeudutaan väestön keskittymiseen. Yhä suurempi osa väestöstä asuu kuntakeskuksissa ja kaupunkiseuduilla. Reunakunnat näivettyvät, kun koulutuksen ja työn perässä muutetaan pois paikkakunnalta. Reunakunnan väestö on vanhusvoittoista ja väkiluku laskeva. Julkiset palvelut ovat pääsääntöisesti suurempien toimijoiden kuten valtion ja suurien kaupunkiseutujen harteilla. Palvelujen sisältöä ja niiden laatua säännellään, muttei niiden saavutettavuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisia palveluja on tarjolla, mutta niitä ei enää tarvitse järjestää tasaisesti koko maassa, vaan tiettyjen palvelujen osalta keskittyminen vauhdittuu. Laadukkaita palveluita saadakseen kuntalaisen on haettava palvelut suuremmilta kaupunkiseuduilta. Reunakunnan alueella järjestetään vielä osa peruspalveluista, mutta palvelujen järjestämistapoina korostuvat entistä enemmän mobiili-, etä- ja itsepalvelut. Kunnan tehtävänä on pyrkiä säilyttämään julkiset ja yksityiset palvelut sekä työpaikat supistuvan kehityksen tilanteessa. Kunta pyrkii pysymään itsenäisenä kuntana, mutta enenevässä määrin toiminnot ovat siirtyneet kaupunkiseuduille, joille on keskittynyt myös vastuu työllisyydestä ja taloudesta. Kunnassa pyritään pitämään kiinni alueella säilyneistä palveluista ja työpaikoista ja varmistamaan niiden toimintaedellytykset jatkossakin. Kunta ei toiminnallaan kuitenkaan erityisesti pyri houkuttelemaan tai edistämään uusien yritysten tai palvelujen syntymistä alueelleen. Kuntakuvassa riskinä tunnistetaan se, että yksinäisyys kasvaa ja yhteisöllisyys vähenee. Palvelujen keskityttyä kaupunkiseuduille kuntalaisten arkiset kohtaamispaikat ovat radikaalisti vähentyneet. Asiat hoidetaan entistä enemmän kaupunkiseuduilla tai kotoa käsin itse. Yhteisöllisyys korostuu enää lähinnä paikallisyhteisön elinolojen suojelussa, jonka puolesta kuntalaiset aktivoituvat toimimaan yhdessä. Kunnan johtaminen on managerialistista ja ammattimaista. Rönsyt on leikattu pois, lautakuntien määrää on supistettu ja kunnan oma organisaatio on pyritty pitämään mahdollisimman ketteränä. Päätöksenteko on osittain hajautunut myös ylikunnallisiin organisaatioihin. Ammatillinen johtaminen keskittyy pitkälti kunnanjohtajalle, jonka työssä korostuu toiminnoista kiinnipitäminen ja kumppanuuksien hoitaminen. Reunakunnan keskeisiä kumppaneita ovat julkisia palveluita järjestävät ylikunnalliset organisaatiot sekä yksityiset yritykset etenkin teknologian ja logistiikan osalta. Pitkien etäisyyksien sekä mobiili-, etä- ja itsepalvelujen suuren määrän vuoksi yhteistyö teknologia- ja logistiikkayritysten kanssa on olennaista. 10

47 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 3.2 Verkostokunta Verkostokunnassa kuntasektori vastaa edelleen laajasti palveluista. Selvitäkseen lakisääteisten tehtävien järjestämisestä, palvelut kunnissa järjestetään ylikunnallisin palvelurakentein tai kuntien yhteisten viranhaltijoiden voimin. Palvelujen järjestämisessä tehdään yhteistyötä myös yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Verkostokunnan strateginen johtaminen ja koordinointi voi olla haastavaa erilaisiin yhteistyörakenteisiin hajaantuneiden tehtävien vuoksi. Kunnan perustehtävänä korostuu verkostoissa toimiminen ja sitä kautta kunnan toimintojen ohjaaminen. Erilaiset hallintatavat kunnissa ovat mahdollisia ja kunnat erilaistuvat keskenään käytäntöjen osalta riippuen siitä, millaisiin verkostoihin kunta osallistuu. Kunta säilyy edelleen hallintoyksikkönä, mutta sen johtaminen on pirstoutunut yhä laajemmalle erilaisiin verkostoihin ja hallintasuhteisiin. Johtamisen tärkein tehtävä on luoda verkostoja ja ylläpitää niitä. Johtamisessa korostuvat omistajaohjaus, vuorovaikutussuhteisiin panostaminen ja luottamuksen rakentaminen. Kunnan toiminta on yhä enemmän vuorovaikuttamista myös oman organisaation ulkopuolella, verkostoissa, toimielimissä ja myös yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Verkostokunta vaatii sekä kunnanjohtajalta että luottamushenkilöiltä laaja-alaista kykyä hallita kunnan toimintoja verkostomaisena kokonaisuutena. Verkostokunnan johtamisessa pormestarimalli ja valiokuntamalli ovat mahdollisia. Mallit tukevat verkostokunnan ominaispiirteitä, jossa verkostoissa vaikuttaminen on olennaisinta ja kunnan tehtävistä suuri osa järjestetään ylikunnallisissa organisaatioissa. Hajaantunut palvelukenttä vaatii kunnan organisaatiossa avointa tiedonkulkua ja viestintää. Sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden tulee olla tietoisia eri verkostoissa käydystä keskustelusta ja päätöksistä. Onnistunut verkostokunnan johtaminen vaatii poliittisen ja ammatillisen johdon saumatonta yhteistyötä ja avointa tiedolla operoimista. Riskinä kuntakuvassa tunnistetaan se, että verkostoihin hajaantuneet tehtävät ja verkostojen suuri määrä johtavat vaikeuksiin toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa. Koska palvelut järjestetään ylikunnallisesti tai niiden tuottamisesta vastaavat muut toimijat, kunnan tulee kyetä ohjaamaan erilaisia palveluntuottajia. Kun palvelujen tuottaminen tapahtuu etäällä kunnan omasta organisaatiosta, kunnan tehtävissä omistajaohjaus, tilaamisosaaminen ja tulosten ja vaikutusten arviointi korostuvat. Selkeiden tavoitteiden asettaminen sekä erilaisten mittareiden ja moninaisten arviointimenettelyjen käyttäminen auttavat kuntaa tässä työssä. Mahdollinen kuntien yhteisten viranhaltijoiden työpanoksen käyttäminen edellyttää luottamusta, selkeää työnjakoa ja sopimuksista kiinnipitämistä kuntien välillä. 11

48 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 3.3 Ohut kunta Ohuessa kunnassa julkinen valta pyrkii ratkaisemaan julkisen talouden ongelmat vetäytymällä vähintään osittain hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Tällaisessa tilanteessa kunta ei enää totutulla tavalla kykene vastaamaan kuntalaisten kasvavaan palvelutarpeeseen, koska hyvinvointiin käytettävissä olevat resurssit on määritelty olennaisesti pienemmiksi. Tällöin yhteisöjen vastuu yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista ja huolenpidosta kasvaa. Kunnan tehtävänä on toimia yhteisöjen alustana sekä tukea ja mahdollistaa yhteisöjen edellytyksiä toimia. Ohuen kunnan organisaatio pidetään mahdollisimman kevyenä. Johtamisjärjestelmässä kunnanjohtajan korvaa pormestari ja perinteisen valtuuston tilalla valitaan vaaleilla kuntaneuvosto. Kuntaneuvosto ei ole kokoonpanoltaan täysin poliittisesti valittu, vaan myös muut kuin poliittiiset ryhmät asettavat kuntaneuvoston vaaleihin ehdokkaita. Esimerkiksi harrastusjärjestöt, ikäryhmät tai kylät voivat asettaa omia ehdokkaitaan. Kunnan olennaisimpiin kumppaneihin kuuluvat järjestöt, yritykset, kyläyhteisöt ja kuntalaiset. Vapaaehtoistoiminta on tärkeässä roolissa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Mm. urheiluseurat ja kulttuurijärjestöt järjestävät hyvinvointia tukevia palveluita kunnassa. Johtamisen keskeisenä tehtävänä on on luoda yhteisöllisyydelle ja yhdistyksille mahdollisuuksia toimia. Johtamisessa korostuu yritysten, kuntalaisten ja järjestöjen aktivointi toimimaan yhteisön hyväksi. Johtaminen on luonteeltaan koordinoivaa ja kannustavaa. Yksilön oman vastuun ja yhteiskunnan vastuun raja on siirtynyt enemmän kohti yksilöä ja yksilöitä ympäröiviä yhteisöjä. Kunta luo edellytykset oman vastuun ottamiseen ja kuntalaisen roolissa asukkaan ja yhteisön osana toimijan roolit vahvistuvat palvelujen tarvitsijan roolin sijasta. Myös yhteisön merkitys korostuu. Huolenpito laajenee oman perhepiirin ulkopuolelle kattamaan myös naapuruston ja asuinalueen. Eriarvoisuus alueiden ja kuntalaisten välillä lisääntyy. Alueiden välillä saattaa olla suuriakin eroja yhteisöllisyydessä. Tietyssä kunnanosassa tai kylässä saattaa olla paljon aktiivisia toimijoita, kun taas toisaalla vastuunottajia ei löydy tai heitä on vain vähän. Parhaimmillaan kunnissa yhteisöllisyys lisääntyy ja kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia ja toimijoita, jotka kykenevät yhdessä pitämään huolta niistä, jotka sitä tarvitsevat. Yhteisöjen toiminta on joustavaa ja nopeasti palvelutarpeisiin mukautuvaa. Huonoimmassa tapauksessa aktiiviset yksilöt väsyvät ja avuntarvitsijat jäävät heitteille. 12

49 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 3.4 Erikoistunut kunta Erikoistunut kunta on kuntakuva, jonka syntyä edeltää tilanne, jossa valtion sääntelyä on merkittävin osin purettu ja yhdenvertaisuuden tavoitteesta osittain luovuttu, jotta kunnat voivat aidosti erilaistua. Kun ylhäältä tulevaa sääntelyä vähennetään, kunnan oma tekeminen lisääntyy. Syntuu uudenlaisia, erikoistuneita ja hyvinkin erilaisia kuntia. Erikoistunut kunta voi löytää vahvuutensa esimerkiksi paikallisista erityispiirteistään. Kunta voi profiloitua tietyn kulttuurinalan kunnaksi tai sen leimallisuus voi juontua kunnan historiasta tai perinteisistä elinkeinoista. Erikoistumisalan lisäksi kunnat erilaistuvat myös talouden, palvelujen ja osallisuuden osalta. Tietyissä palveluissa kunnalla säilyy edelleen lakisääteinen velvollisuus toimia palvelun järjestäjänä, mutta enenevässä määrin kunnan itsensä päätettäväksi jää mitä palveluita se kuntalaisilleen järjestää ja miten. Kunnalla on vapaammat kädet kohdistaa varoja sinne missä se kokee niistä eniten olevan hyötyä. Erikoistunut kunta on aidosti kuntalaislähtöinen. Se vaatii kuntalaisilta osallistumista, mutta kunnan päätettäväksi jää miten se järjestää kuntalaisten osallistumisen ja saa parhaiten kuntalaisten äänen kuuluviin. Erikoistunut kunta tarvitsee taakseen vahvan tuen kuntalaisilta, joten osallistumismahdollisuuksien täytyy olla monipuolisia ja laajasti kuntalaisia tavoittavia. Parhaimmillaan kuntalaiset ideoivat ja luovat uutta omassa kotikunnassaan. Johtaminen ja kunnan organisaatio perustuvat paikallisiin erityispiirteisiin. Toimitusjohtajan tyyppinen kunnanjohtaja tuntee kunnan erikoistumisalan hyvin. Johtamisessa korostuu professiojohtaminen ja kunnan erikoistumisalan tuntemus. Johtamisessa kunta on ikäänkuin keksittävä uudelleen. Perinteinen tapa johtaa kuntaa ei enää päde, kun kunnat erilaistuvat usealla osa-alueella. Tällaisessa tilanteessa, kunnat joutuvat myös ratkaisemaan paikallisesti isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Paikallinen strategia, päätöksenteko ja harkinta nousevat tärkeään asemaan erikoistuneessa kunnassa. Ajassa muuttuminen on erikoistuneen kunnan yksi keskeinen piirre. Luottamushenkilöiden rooli on tärkeä, sillä he tekevät päätökset kunnan toiminnan suunnasta. Luottamushenkilöiltä edellytetään sitoutumista ja valmiutta tehdä strategisia valintoja. Suuren vastuun myötä johtavat luottamushenkilöt toimivat vähintään osa-aikaisesti. Kunta ei kuitenkaan toimi vain luottamushenkilöiden päätösten varassa, vaan paikallisyhteisön tuki valitulle strategialle on olennaista. Myös kunnan kumppanuussuhteet määrittyvät sen erikoistumisalan ja perustehtävän kautta. Kunta voi järjestää palvelujaan yhdessä toisten kuntien kanssa. Yhteistyötä palvelujen järjestämisessä tehdään vahvasti myös kunnan erikoistumisalaa tukevan yritystoiminnan kanssa. 13

50 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat Kunnan visio ohjaa tulevaisuuteen Utajärvellä Kun pohdin Utajärven tulevaisuutta, lähden liikkeelle kunnan visiosta: Utajärvi luo edellytyksiä onnelliselle elämälle. Kun neljää kuntakuvaa katsellaan visio-näkökulmasta lähtien, voidaan tulla siihen tulokseen, että Reunakunta-vaihtoehto on uhkakuva Utajärven kunnan kannalta katsottuna. Voidaan kyllä myös todeta, että kehitystrendi vuosien varrella on kulkenut kohti tätä vaihtoehtoa. Mikä on sitten mahdollisuus-vaihtoehto, mielestäni se on meidän tapauksessamme Verkostokunta. Verkostomaisesti toimivassa kunnassa korostuu johtaminen ja johtajuus. Johtamisen lähtökohtana ovat kunnan arvot, jotka Utajärven tapauksessa ovat luottamus, kehittämismyönteisyys, asiakaslähtöisyys, laatu ja tehokkuus, kestävä kehitys. Luottamus on edellytys tuloksekkaalle yhteistyölle ja verkostoissa toimimiselle. Johtaminen on Utajärvellä jo nyt määritelty osana kunnan laatujärjestelmää yhtenä ydinprosesseista. Johtamisprosessissa on määritelty kunnan hallinto (lautakuntien tilalle ovat tulleet valmistelevat toimikunnat), tarkistaminen, valvonta ja asiakaspalautteen huomioiminen (vuotuiset johdonkatselmukset). Jatkossa tulee kehittää yhä enemmän vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointia. Kunnan tulevassa tehtäväkentässä korostuu yhä enemmän kunnan rooli alueen elinvoiman kehittäjänä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Utajärven kunnanvaltuusto teki 150-vuotisjuhlaistunnossaan päätökset, joista toinen koskee pk-yrittäjyyden kehittämistä ja toinen kuntalaisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistämistä. Ensin mainitussa valtuusto antoi palvelulupauksen yrittäjille, nykyisille ja tuleville, joka pitää sisällään kuvaukset mm. kunnan päätöksenteosta (joustava ja nopea), kehittäjäverkostosta (kolmitasoinen, fyysinen ja digitaalinen) sekä yrittäjäystävällisestä ilmapiiristä (avoin ja vuorovaikutteinen). Jälkimmäisessä palvelulupauksessa, joka annettiin kuntalaisille, kiinnitetään ydinhuomio kuntalaisten osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat nähdään vahvana resurssina ja kunta ihmisten yhteisönä. Kyösti Juujärvi kunnanjohtaja Utajärven kunta 14

51 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 4 Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää? Keskikokoisten kuntien tulevaisuuden kuntakuvat rakentuvat nelikentän ympärille, jonka kaksi ulottuvuutta nousi keskeisesti kuntien tuottamasta aineistosta. Ensimmäinen ulottuvuuksista tarkastelee kehitystä aluepoliittisesti. Vasemmalla kehitystä tapahtuu vain kasvuseuduilla ja oikealla kehitystä tapahtuu koko maassa. Toinen ulottuvuuksista tarkastelee kuntalaista. Ylhäällä nelikentässä kuntalainen nähdään rakenteellisena hallintakysymyksenä, esimerkiksi tietyn ikäisenä tai tiettyyn paikkaan sijoittuvana väestönä. Alhaalla kuntalainen nähdään voimavarana, aktiivisena toimijana. Kuntalainen nähdään rakenteellisena hallintakysymyksenä Kuntakuva 1 Kuntakeskus ja reuna alueet Kuntakuva 2 Pulska palvelukunta Kehitystä tapahtuu vain kasvuseuduilla Kehitystä tapahtuu koko maassa Kuntakuva 3 Ohut kunta Kuntakuva 4 Uusi juureva kunta Kuntalainen nähdään voimavarana Kuva 6 Keskikokoisten kuntien nelikenttä 15

52 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 4.1 Kuntakeskus ja reuna-alueet Kuntakeskus ja reuna-alueet on tulevaisuuden kuntakuva, jossa väestön keskittymiselle on antauduttu ja kaupungistuminen hyväksytään. Valtion aluepolitiikka tukee kehitystä, jossa maan väestö keskittyy yhä enemmän kuntakeskuksiin ja kasvuseuduille, kun taas kuntien reuna-alueet ja syrjäseudut näivettyvät. Elinvoiman ylläpitäminen korostuu kunnan perustehtävänä. Elinvoimaisuus on alueellisesti rajoittunut tarkoittamaan kuitenkin lähinnä kuntakeskusta ja sen välittömiä kehysalueita. Toiminnot on keskitetty kuntakeskukseen, jolla on vastuu myös seudun työllisyydestä ja taloudesta. Reuna-alueilla on jonkin verran työpaikkoja, mutta suurin osa reuna-alueiden asukkaista matkustaa työn perässä kuntakeskukseen. Kunta pyrkii houkuttelemaan kuntakeskukseen uusia yrityksiä ja toimijoita tarjoamalla näille toimitiloja ja tontteja. Palvelujen sisältöä ja niiden laatua säännellään, mutta ei palvelujen saavutettavuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että laadukkaita palveluja on saatavilla kuntakeskuksessa, mutta reuna-alueilla niiden tarjoaminen ei ole pakollista. Ero kuntakeskuksessa ja reuna-alueilla asuvien palvelujen välillä kasvaa. Kuntakeskuksessa julkiset palvelut on pyritty kokoamaan saman katon alle. Laaja-alaiset palvelut on tuotu kuntalaisten luonnollisiin asiointipaikkoihin, joissa samassa tilassa yhdistyvät niin julkiset kuin kaupalliset palvelut. Reuna-alueille pyritään edelleen järjestämään osa palveluista, mutta järjestämisessä korostuvat mobiili-, etä- ja itsepalvelut. Ihmisten yksinäisyys kasvaa kuntakeskuksen reunaalueilla ja yhteisöllisyys on vähäistä. Väestöä asuu vain harvassa ja palvelujen keskityttyä kuntakeskukseen ei reuna-alueilla enää ole luontaisia kohtaamispaikkoja. Kunnan haasteena onkin kuntakeskuksen ja reunaalueiden asukkaiden välisen kuilun kasvaminen sekä elinvoiman ylläpitäminen. Kunnan johtamisessa korostuu toiminnan koordinointi ja ohjaus sekä kuntakeskuksen ja reuna-alueiden välisen vastakkainasettelun vähentäminen. Luottamushenkilöitä edellytetään vahvaa poliittista johtajuutta ja yhteistyösuhteiden hallintaa. Kunnan suhteissa etenkin alueen muut kunnat ovat tärkeässä roolissa. Myös palvelujen tuottajat, kehitysyhtiöt ja koulutusorganisaatiot ovat kunnan keskeisiä kumppaneita. Kehittämisessä etenkin teknologian ja logistiikan innovaatiot ovat kunnalle tärkeitä pitkien etäisyyksien sekä mobiili- ja etäpalvelujen vuoksi. 16

53 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 4.2 Pulska palvelukunta Pulskan palvelukunnan tärkein tehtävä määrittyy palvelujen kautta. Kuntasektori vastaa edelleen palveluista ja kunnan palvelurooli on korostunut yli muiden. Palvelujen järjestämisessä kunnat tekevät yhteistyötä toisten kuntien kanssa tai synnyttävät palveluille suurempia väestöpohjia kuntaliitoksin. Pulskan palvelukunnan voidaan sanoa olevan tuttu ja turvallinen, sillä sen rooli palvelun järjestäjänä ja monesti myös tuottajana on hyvin perinteinen. Suhtautuminen väestökehitykseen on reaktiivista. Kaupungistuminen jatkuu ja sen lieveilmiöitä yritetään hallita ja kehitystä yritetään hidastaa. Elämän edellytykset koko maassa ovat kuitenkin mahdollisia ja ne halutaan tarjota jatkossakin. Sääntely rajoittaa kuntien itsehallintoa ja kunnat järjestävät palvelut edelleen hyvin organisaatiolähtöisesti. Kuntalainen nähdään ensisijaisesti palvelujen käyttäjänä ja hallinnon kohteena. Kuntalaisella ei ole aktiivista osallistujan roolia kunnassa, vaan rooli palvelujen tarvitsijana korostuu. Kuntalaiset käyttävät ahkerasti kunnallisia palveluja ja ovat tottuneet runsaisiin palveluihin. Tämä luo kunnalle paineen säilyttää jo olemassa olevat palvelut ja tuoda niiden rinnalle myös uusia. Pelkona onkin palvelutarpeiden ja kustannusten hallitsematon kasvu sekä saneerauskyvyttömyys. Pulska palvelukunta edellyttää talouskasvua. Kunnan tarjoama runsas palvelupaletti vaatii vastaparikseen myös runsaan rahallisen panostuksen. Taantuvan talouden tilassa myös pulska palvelukunta joutuisi karsimaan palveluistaan tai nostamaan verotustaan. Kunnan organisaatio on perinteinen, jakautuen sektoreihin ja lautakuntiin. Kunnan johtamisessa henkilöstöjohtaminen ja asiantuntijuus painottuvat. Ylikunnallisesti järjestettävät palvelut vaativat johtajalta yhteistyökykyä verkostoissa toimimiseen. Luottamushenkilöiden tehtävänä on määritellä palvelujen strategiset suuntaviivat, joiden mukaan palvelut kuntalaisille järjestetään. 17

54 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 4.3 Ohut kunta Ohut kunta toistuu samanlaisena sekä pienten kuntien että keskikokoisten kuntien tulevaisuuden kuntakuvissa. Samanlaiset muutosilmiöt ja sisällöt nousivat esiin molempien ryhmien aineistosta, joten kuntakuvat oli perusteltua tuoda mukaan molempien kuntaryhmien mahdollisiksi tulevaisuuden vaihtoehdoiksi. Lue kuvaus ohuesta kunnasta luvusta

55 3, ORGTOIM :00 / Pykälän liite: 1702tulevaisuudenkuntakuvat 4.4 Uusi juureva kunta Kunnat erikoistuvat ja profiloituvat omien erityispiirteidensä, vahvuuksiensa ja sijaintinsa mukaisesti. Sääntelyä on purettu ja yhdenvertaisuuden tavoittelusta on luovuttu, jotta pystytään aidosti luomaan erilaisia kuntia. Kunnat vastaavat paikallisesti ympäristö-, elinkeinoja työllisyyspolitiikastaan sekä erilaistuvat elinkeinojen, talouden, palvelujen ja osallisuuden osalta. Paikallisesti ratkotaan isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Elinvoima- ja hyvinvointikysymyksiin kiinnitetään huomiota ja niiden eteen tehdään töitä. Pirullisiin ongelmiin pyritään vaikuttamaan yhteistyössä kuntalaisten kanssa ja löytämään niihin yhteisesti hyväksytyt ratkaisukeinot. Uusi juureva kunta pohjautuu paikalliseen strategiaan, päätöksentekoon ja harkintaan. Toisin sanoen, kunnalla on vahvasti omassa päätäntävallassaan millaisen roolin ja toimintatavat se itselleen ottaa ja millaiseksi se määrittelee oman perustehtävänsä. Syntyy uudenlaisia, erikoistuneita kuntia. Kunta voi tulla tunnetuksi esim. kulttuurikuntana, kotiseutukuntana tai palvelumuotoiluun panostavana kuntana. Kunnan johtaminen perustuu paikallisesti valittuun strategiaan. Johtamisessa olennaista on uudistumiskyky, paikallisyhteisön tuki ja legitimiteetin hakeminen valitulle suunnalle. Kunta saa oikeutuksen toiminnalleen kuntalaisiltaan ja siksi kuntalaisten aktivointi ja osallistaminen on tärkeää. Kunnan olennaisimmat kumppanit määrittyvät myös näiden strategisten valintojen myötä. Toiminnan uhkaksi voi muodostua rakenteiden jäykistyminen, sillä erikoistunut kunta edellyttää joustavuutta niin päätöksenteolta kuin johtamiselta. Uusi juureva kunta on aidosti kuntalaislähtöinen. Demokratia ja osallistuminen ovat kunnan toiminnassa tärkeitä. Osallistava budjetointi, asukasdemokratia ja asiakasraadit tukevat perinteisiä osallistumisen muotoja. Yhteisön osaamispotentiaalia hyödynnetään, kun innovaatioita tuotetaan yhdessä kuntalaisten kanssa. Kunta tukee myös kuntalaisten mahdollisuutta kehittää omaehtoisesti innovaatioita ja ratkaisuja. Erikoistunut kunta on ajassa muuttuva. Paikallisella päätöksenteolla on runsaasti painoarvoa kunnan kehityssuunnassa. Luottamushenkilöiden ja poliittisen päätöksenteon rooli korostuu. Muuttuvat valtasuhteet kuntapolitiikassa voivat muokata kunnan tulevaisuuden suuntaa, joskus radikaalistikin. 19

Näytä lisää