TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT R TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA Vuosiraportti 2011 Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juhani Laurikko, Nils Olof Nylund (toim.) Julkinen

2

3 2 (165) Alkusanat VTT käynnisti vuonna 2009 tieliikenteen energiansäästön ja uusiutuvan energian tutkimusohjelman TransEcon. TransEco ohjelma muodostaa tutkimusplatformin, jonka puitteissa kokonaisvaltaisesti tarkastellaan ja kehitetään tieliikennesektorin energia ja päästöratkaisuja, ja johon tukeudutaan Suomelle sopivia toimintamalleja kehitettäessä ja markkinoille tuotaessa. Ensimmäisessä, huhtikuussa 2010 päivätyssä vuosiraportissa esiteltiin ohjelmakokonaisuus, sen hankkeet ja joitakin alustavia tuloksia. Keväällä 2011 julkaistu vuoden 2010 vuosiraportti painottui varsinaisten tutkimustulosten esittelyyn. TransEco järjesti aloitusseminaarin marraskuussa Vuonna 2010 oli vuorossa tutkijaseminaari, ja vuoden 2011 ohjelmassa puolestaan oli syksyllä järjestetty yhdistetty seminaari, joka oli tarkoitettu sekä tutkijoille että sidosryhmille. Vuosi 2011 on TransEcon ensimmäisen jakson ( ) viimeinen vuosi. Niinpä ohjelmasta tehtiin syksyllä 2011 ulkoinen väliarviointi. Väliarvioinnin perusteella TransEcon johtoryhmä päätti yksimielisesti jatkaa TransEcon toimintaa suunnitellusti vuosille TransEcon johtoryhmässä ovat edustettuina neljä liikenteen ja energian osalta keskeistä ministeriötä, liikenne ja viestintäministeriö, työ ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö. Lisäksi johtoryhmässä ovat mukana Tekes, liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalan virastot, yritykset, kuntasektori ja ajoneuvo ja energia alan etujärjestöt. TransEcon vahvuus on yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki keskeiset tieliikennealaan vaikuttavat tahot. TransEcon käynnistyessä mukana olivat seuraavat tutkimustahot: VTT (hoitaa myös ohjelman koordinoinnin), Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, Metropolia ja Turun ammattikorkeakoulu. Vuoden 2010 joukkoon liittyivät lisäksi Turun yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja konsulttiyritys Ramboll Finland Oy, ja vuonna 2011 vielä GreenNet Finland. Motiva hoitaa ohjelman ulkoista viestintää. Vuosina TransEco on käynnistänyt yhteensä 25 tutkimuksellista projektia tai osatehtävää. Em. ajanjaksolla hankkeiden yhteenlaskettu budjetti on noin 8,15 M. Espoo Nils Olof Nylund TransEco ohjelman ohjelmapäällikkö ja koordinaattori

4 3 (165) Sisällysluettelo Alkusanat TransEco ohjelman rakenne, tavoitteet ja toimintaympäristö TransEco ohjelman taustat ja viitekehys Muutokset ohjelman toimintaympäristössä TEKESin EVE ohjelman käynnistyminen Tutkimushankkeet ja tutkimusosapuolet Pääteemat Tutkimusosapuolet Ajoneuvotutkimus Polttoainetutkimus Järjestelmätutkimus Kansainvälinen yhteistyö Demonstraatiohankkeet Koordinaatio ja viestintä Ohjelman rahoitus ja johtaminen Rahoitus Johtoryhmä Koordinaatio ja viestintä Vuoden 2011 raportointi Ajoneuvotutkimus EFFICARUSE Käyttäjälähtöiset toimenpiteet henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantamisen välineinä Lähtökohta ja tavoitteet Energiatehokas auton käyttö Rengasmittaukset Markkinoilla olevien autojen vertailu: kulutus ja päästöt todellisessa ajossa Polttoaineenkulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E Sähköautojen energiatase ja talous Julkaisut ja konferenssiesitelmät HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Lähtökohta ja tavoitteet Tutkimuksen kohteet ja alatehtävät Raskaan kaluston aerodynamiikka Rengasmittaukset Bussimittaukset Öljytesti Rullausmittausten kehittäminen... 43

5 4 (165) Sähköiset apulaitteet Raskaiden ajoneuvojen apulaitteiden tehonkulutus Ajo opastin Liukkaudentunnistus Kuorma automittaukset Yksittäiset mittaukset Julkaisut ja konferenssiesitelmät Raskaan ajoneuvon massan ja liukkauden estimointimenetelmä Lähtökohta ja tavoitteet Tutkimuksen kohteet ja alatehtävät Ajoneuvoista kerättyjen tietojen kattavuus ja laatu Liukkauden tunnistus ja massan estimointi Tutkimuksesta tiedottaminen Ajoneuvotekniikkaan liittyvät diplomityöt Linja autokaluston optimointi ja kohdentaminen SCR ja EGR Selvitys käytönaikaisista ongelmista Taloudellisen ajamisen käsikirja Lähtökohta ja tavoitteet Tutkimuksen kohteet ja alatehtävät Julkaisut ja konferenssiesitelmät Comparison and full fuel cycle evaluation of passenger car powerplant options (IEA CARPO) Lähtökohta ja tavoitteet Tutkimuksen kohteet ja alatehtävät Sähköautojen tutkimus NER rahoituksella Markkinoille saattamisen tuet Pohjoismaissa INTELECT Sähköautojen toimintasäde todellisessa käyttöympäristössä RekkEVidde ebus Sähköbussien kenttäkoe Espoossa Lähtökohta ja tavoitteet ebus hankkeen pääsisältö Hankkeen odotettavissa olevat tuotokset Liitynnät ECV:n muihin osahankkeisiin Hankkeen osapuolet ja mahdolliset laajennukset Polttoainetutkimus Korkeaseosetanolipolttoaineen optimointi Suomen olosuhteisiin Lähtökohta ja tavoitteet Koejärjestelyt ja menetelmät Tulokset... 82

6 5 (165) Etanoliautojen polttoainejärjestelmän materiaalitestit Korkeaseosetanolilla toimiva lataushybridiauto Yhteenveto ja johtopäätökset Julkaisut ja konferenssiesitelmät Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli Lähtökohta ja tavoitteet Biobensiini Korkeat bio osuudet bensiinissä kokeellinen osuus Johtopäätökset Polttoaineen vaikutus hiukkassuodattimen toimintaan Julkaisut ja konferenssiesitelmät Etanolipolttoaine raskaassa autokalustossa Tausta ja tavoitteet Raskaiden etanoliautojen perusmittaukset Yhteenveto Tutkimusvalmiuden luominen etanolimoottorille Järjestelmälohko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointimenetelmä Ohjauskeinot ja tiekartat Johdanto Toimijoiden näkemyksiä kehityspoluista Kalustoskenaariot Biopolttoaineiden tuotantopotentiaali Suomessa Kansantaloudelliset vaikutukset Raportointi Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Lähtökohta ja tavoitteet Kirjallisuustutkimus Mallin lähtöaineistojen tilanne Mallin rakenne Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus Tavoitteet ja menetelmät Tuloksia Julkaisut ja konferenssiesitelmät Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Lähtökohta ja tavoitteet

7 6 (165) Tutkimuksen kohteet ja alatehtävät Julkaisut ja konferenssiesitelmät LIPASTO päivitykset ja kehitystyö Lähtökohta ja tavoitteet Vuoden 2011 työt Kansainvälinen toiminta Yleinen kansainvälinen toiminta Tausta ja tavoitteet Tapahtumat raportointikaudella IEA TOIMINTA Johdanto Tehtävät Demonstraatiot Etanolikäyttöiset raskaat ajoneuvot Lähtökohta ja tavoitteet Toteutuksen eri vaiheet Ohjelman arviointi ja vaikuttavuus Ohjelman väliarviointi Vaikuttavuus ja näkyvyys Vaikuttavuus väliarvioinnin mukaan Ohjelman ja hankkeiden näkyvyys Yhteenveto

8 7 (165) 1 TransEco ohjelman rakenne, tavoitteet ja toimintaympäristö 1.1 TransEco ohjelman taustat ja viitekehys TransEco ohjelman taustat ja viitekehys on esitetty tarkemmin vuoden 2009 vuosiraportissa, joka on ladattavissa URL osoitteesta: VTT:n käynnistämä viisivuotinen ( ) TransEco ohjelma muodostaa tutkimusplatformin, jonka puitteissa kokonaisvaltaisesti tarkastellaan ja kehitetään tieliikennesektorin energia ja päästöratkaisuja, ja johon tukeudutaan Suomelle sopivia toimintamalleja kehitettäessä ja markkinoille tuotaessa. Suomesta löytyy osaamista mm. polttoainejalostuksen, liikenteen biopolttoaineiden, ITteknologian ja ajoneuvotekniikan (mm. kevytrakennetekniikka, sähkö ja hybridiautot, renkaat, pakokaasupuhdistimet, työkonemoottorit) alueilla. Kaikkia mahdollisia elementtejä pitäisi käyttää hyväksi liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. TransEcon tavoitteet määriteltiin seuraavasti: TransEco tutkimuskokonaisuus toimii työkaluna sopeutettaessa Suomen tieliikenne mahdollisimman kustannustehokkaasti EU tason ja kansallisiin ilmastoja energiatavoitteisiin. Näin kyetään myös tehokkaimmin vaikuttamaan EU:n direktiivivalmisteluun ja Suomelle sopivimpien ratkaisujen ja teknologiaviennin kehittämiseen. Keskeisiä tehtäviä ovat energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan (hiilidioksidipäästöttömän) energian käyttöönotto tieliikenteessä. Ohjelman avulla luodaan Suomelle uusiutuvan energian, energian säästön ja CO 2 vähennysten kehityspolut sekä identifioidaan tärkeimmät sellaiset keinot, joilla kehitystä voidaan pyrkiä ohjaamaan halutulle uralle. Toimintamalli perustuu päättäjien, yritysten, tutkijoiden ja muiden liikennesektorin toimijoiden hyvään yhteistyöhön. TransEco ohjelma rakentuu neljän tukipilarin varaan: tutkimus ja tekniikka demonstraatiot (ensisijaisesti yritysvetoiset) päätöksenteko ja ohjauskeinot vuorovaikutus Ilman riittävää tietopohjaa ei voida tehdä pitkälle tähtääviä päätöksiä liikenteen energiaratkaisuista ja näihin vaadittavista ohjauskeinoista. Tietopohjaa taas luodaan tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten tutkimustoiminnalla ja pääsääntöisesti yritysten vetämillä demonstraatiohankkeilla. Osa tutkimushankkeista rakennetaan siten, että ne palvelevat yritysten demonstraatiohankkeita teknisellä tuella. Uusien ratkaisujen markkinoille saamiseen tarvitaan ohjausta kannustimien ja tietyissä tapauksissa velvoitteiden avulla. Varsinkin henkilöautoliikenteen osalta jossa päätöstentekijöiden lukumäärä on huomattava, on myös pa

9 8 (165) nostettava vuorovaikutukseen tiedotus, informaatio ja koulutustoiminnan muodossa. TransEcon puitteissa tapahtuva tutkimus painottuu soveltavaan tutkimukseen ja kohtuullisen lyhyellä aikavälillä markkinoille tuleviin tuotteisiin ja palveluihin. Erilaisten palveluiden ja päätöksenteon apuvälineiden kehittämisellä on tärkeä asema TransEcossa. Klusterimaisella toimintamallilla haetaan tehokkuutta päättäjien, yritysten ja tutkijatahojen yhteistyöhön sekä uusien ympäristömyötäisten toimintamallien, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Kuva 1.1 havainnollistaa TransEcon toimintamallia. Polttoaineet Autot ja ajoneuvotekniikka Demonstraatiot Ajaminen ja autojen käyttö Paikallishallinto, kunnat Valtionhallinto Yriykset, organisaatiot Valmistelija ja päättäjätaso Toimijataso Kotitaloudet, kuluttajat Kuva 1.1. TransEcon toimintamalli. 1.2 Muutokset ohjelman toimintaympäristössä Toimintaympäristössä ei vuonna 2011 tapahtunut suuria mullistuksia. Joitakin uusia linjauksia tuli kuitenkin myös tälle vuodelle. Niistä laaja alaisin lienee Komission maaliskuussa 2011 julkaisema valkoinen kirja Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää : Tässä liikenteen valkoisessa kirjassa esitetään kehityslinjoja liikennejärjestelmälle vuoteen 2050 mentäessä. Siinä todetaan yksiselitteisesti, ettei liikkuvuuden rajoittaminen ole vaihtoehto. Päästövähenemät on siis saavutettava muilla keinoilla.

10 9 (165) Keskeisiä tavoitteita vuodelle 2050 ovat: ei enää tavanomaisia polttoaineita käyttäviä henkilöautoja kaupungeissa 40 % kestävyyskriteerit täyttäviä vähähiilisiä polttoaineita lentoliikenteessä; vähintään 40 %:n leikkaus laivaliikenteen päästöihin 50 % keskipitkän matkan henkilö ja tavaraliikenteestä siirtyy maanteiltä rautatie tai vesiliikenteeseen kaikki toimenpiteet yhdessä tuottavat vuosisadan keskiväliin mennessä 60 %:n leikkauksen liikenteen päästöihin EU:n yleinen tavoite kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksella on 80 %, ja aikaisemmin tämä oli tavoitteena myös liikenteen osalta. Näin ollen liikenteen valkoinen kirja on laskenut tavoitetta jonkun verran liikenteen osalta. Osasyy tähän lienee se, että kirja painottaa liikennejärjestelmän kilpailukykyä, ja ettei liikkumista haluta rajoittaa. Suomessa valmisteltiin valtioneuvoston liikennepoliittista selontekoa, jota sitten käsiteltiin eduskunnassa kevään 2012 aikana. Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta (1399/2010) tuli voimaan tammikuun 2011 alusta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että myös polttoaineiden verotukseen otettiin mukaan ympäristöohjaus. Verotasot määräytyvät nyt energiasisällön, hiili intensiteetin ja lähipäästöjen perusteella. Dieselpolttoaineen vero muuttui kuitenkin vasta vuoden 2012 alusta. Myös polttoaineverotukseen kytkeytyvää käyttövoimaveroa muutettiin (laki 1401/2010). Dieselautojen käyttövoimavero muuttui vuoden 2012 alussa, ja käyttövoiman mukaan porrastettu käyttövoimavero (kaasuautot, ladattavat hybridit ja täyssähköautot) tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Myös biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettuun lakiin tuli muutos vuoden 2011 alussa (laki 1420/2010). Suomessa biopolttoaineiden jakeluvelvoite otettiin käyttöön Velvoite oli 2 % (energiana) vuonna 2008 ja 4 % vuosina 2009 ja Uuden lain mukaan velvoite on 6 % vuosina , 8 % vuonna 2015 nousten sitten tasaisesti 20 %:iin vuonna Tavoite on siis kaksinkertainen EU:n yleiseen liikenteen uusiutuvan energian vuoden 2020 tavoitteeseen verrattuna (10 %, direktiivi 2009/28/EY). Hallituksen jakeluvelvoitteen muutosta koskevassa esityksessä eduskunnalle todettiin seuraavaa (HE 197/2010 vp): Korkealla, EU:n vaatimukset ylittävällä velvoitetasolla halutaan erityisesti kannustaa investointeja toisen sukupolven teknologioihin, jotka hyödyntävät tuplalaskennan piirissä olevia kotimaisia raaka ainelähteitä. Esityksen keskeisenä tavoitteena on myös jakeluvelvoitteen porrastaminen niin, että liikenteen biopolttoaineita koskeva tavoite saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Jakelijoiden tulee voida valita kustannuksiltaan edullisimmat tavat täyttää velvoitteensa. Jakeluvelvoitteen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa olennaisesti velvoitetason vuotuinen kehitys. Jakeluvelvoite ei välttämättä edellyttäisi muutoksia ajoneuvokalustoon, vaan 20 prosentin osuus on saavutettavissa nykyisen tyyppisellä kalustolla. Tällöin biopolttoaineiden käyttö painottuisi vahvasti dieselajoneuvoihin. Tilannetta voidaan tasapainottaa, jos käyttöön otetaan runsaasti etanolia sisältäviä polttoaineita, kuten E85 polttoainetta (85 prosenttia etanolia, 15 prosenttia bensiiniä). Tällaisen polt

11 10 (165) toaineen käyttö kuitenkin edellyttää sille sovitettuja niin sanottuja FFV ajoneuvoja. Ne eivät kuitenkaan ole mainittavasti kalliimpia kuin tavanomaiset bensiinikäyttöiset ajoneuvot. Liikenne ja viestintäministeriö julkaisi maaliskuussa 2009 hallinnonalansa ilmastopoliittisen ohjelman ILPO:n vuosille ILPO:sta on tähän mennessä tehty kaksi seurantaraporttia. Vuoden 2011 ILPO seurannassa todetaan seuraavaa ( ): Ennakkotietojen mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 olivat noin 13,25 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (12,92 miljoonaa tonnia vuonna 2009). Päästöt kasvoivat arviolta lähes 3 % verrattuna vuoteen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 1990 luvun alun lamavuosina, mutta kasvoivat sen jälkeen melko tasaisesti aina vuoteen 2008 asti. Vuosina 2008 ja 2009 päästöt vähenivät ( 4 % vuonna 2008, 5 % vuonna 2009), mutta kääntyivät siis tämän hetken tiedon mukaan uuteen kasvuun vuonna Keskeisimpiä syitä liikenteen päästöjen vähenemiseen vuosina olivat liikennesuoritteiden väheneminen (erityisesti raskaassa liikenteessä), biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö sekä uusien autojen ominaiskulutuksen ja päästöjen pienentyminen. Keskeisin syy päästöjen kääntymisessä uuteen kasvuun vuonna 2010 lienee ollut elinkeinoelämän vilkastuminen ja raskaan liikenteen merkittävä lisääntyminen. Biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö (vuonna 2010 noin 4 % kaikesta Suomessa myydystä polttoaineesta) vähensi liikenteen päästöjä jopa 0,5 miljoonaa tonnia, mutta tämä vähennys ei ilmeisestikään riittänyt estämään liikennesuoritteen kasvun aiheuttamaa liikenteen päästöjen kasvua. Biopolttoaineiden osalta on myös todettava, että tarkkaa tietoa biopolttoaineiden koko elinkaaren aikaisista päästöistä ei ole. Pahimmassa tapauksessa biopolttoaineiden tuotanto lisäsi päästöjä muualla maailmassa enemmän kuin vähensi liikenteen päästöjä Suomessa. Suurimmat epävarmuudet laskennassa liittyvät tuotannon epäsuoriin maankäyttövaikutuksiin. Entistä vähäpäästöisempi ajoneuvoteknologia vähensi kotimaisen liikenteen päästöjä vuonna 2010 noin 0,1 miljoonaa tonnia. Henkilöautojen ominaiskulutuksen ja päästöjen vähenemisen ja tätä kautta koko liikenteen päästöjen vähenemisen odotetaan tulevina vuosina jatkuvan. Syksyllä 2011 liikennesektorille laskettiin TransEcoon kuuluvassa ILARI hankkeessa uusi kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä nykytoimenpiteillä kuvaava baseline ennuste. Uusi ennuste korvaa ennusteen, joka oli liikenteen toimenpiteiden perustana vuonna 2008 valmistuneessa kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategiassa ja ILPO:ssa. Uudessa ennusteessa päästöt kääntyvät laskuun jo vuonna 2013, vanhassa ne jatkoivat kasvuaan muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta aina vuoteen 2050 asti. Suurimmat selittävät tekijät muutokselle löytyvät ajoneuvokannan kehittymisen ennusteista. Vuoden 2008 ilmastostrategiaa valmisteltaessa EU:n autovalmistajia koskevat sitovat CO 2 raja arvot eivät vielä olleet tulleet voimaan, eivät myöskään Suomen auto ja ajoneuvoverouudistukset. Henkilöautojen ominaispäästöt olivat tuolloin kasvussa, sillä ihmiset suosivat autovalinnoissaan isoja, paljon päästäviä autoja (mm. citymaasturit). Tilanne muuttui hyvin nopeasti strategian valmistumisen jälkeen, kun autoteollisuuden raja arvot ja vero

12 11 (165) uudistus alkoivat vaikuttaa toisaalta myynnissä oleviin automalleihin, toisaalta kuluttajien valintoihin. Muutos baseline skenaariossa on iso, mutta helposti perusteltavissa (Jääskeläinen 2012). Uudessa baseline skenaariossa esitetty päästökehitys perustuu Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston keräämiin tilastotietoihin ja liikenne ja autokantaennusteisiin sekä näistä saataviin trendeihin, VTT:n ennusteeseen henkilöautojen energiatehokkuuden paranemisesta sekä VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmään. Ajoneuvoteknologian kehitys ts. henkilö ja pakettiautojen energiatehokkuuden paraneminen ja sen vaikutus ajoneuvokantaan on baseline skenaariossa otettu ILPO:ssa tehdyn ennusteen mukaisina. Henkilöautojen uusmyynnin päästökertoimien ennuste perustuu ajoneuvoteknologian kehitykseen ja siihen, miten autonvalmistajia koskeva EU asetus uusien henkilöautojen CO 2 päästöjen raja arvoista toteutuu ja millaisia autoja Suomessa tulee myyntiin. Lisäksi ennuste huomioi verotuksen voimakkaan ohjausvaikutuksen kuluttajavalintoihin (sekä autoveron että ajoneuvoveron uudistukset). Ennusteen mukaan Suomen uusmyynti noudattelee EU:n ennustetta pienellä viipeellä kuitenkin ottaen huomioon, että esim. pienillä city autoilla ei Suomessa juuri ole käyttöpotentiaalia. Uutena myytyjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on v loppuun mennessä toteutunut täysin ennustetun mukaisesti, eikä ennusteen korjaamiseen näin ollut tässä yhteydessä tarvetta. Vuoden 2010 uusmyynnin keskimääräiset CO 2 päästöarvot diesel ja bensiinikäyttöisille henkilöautoille olivat lähes yhtä suuret, 149,6 ja 149,5 g/km vastaavasti. Ennusteessa henkilöautokannan keskimääräinen CO 2 vähenemä tehokkuuden paranemisen vuoksi on v noin 22 % ja 2050 noin 53 % perusvuodesta 2009 (kuva 1.2). (Jääskeläinen 2012) Kuva 1.2. Henkilöautojen uusmyynnin ja autokannan keskimääräinen hiilidioksidipäästö: Suomen uusi ja vanha ennuste sekä EU:n tavoitepisteet. (Jääskeläinen 2012)

13 12 (165) Tieliikenteen uusi vuoden 2011 baseline skenaario on esitetty kuvassa 1.3. Uuden skenaarion luvut on myös koottu taulukkoon 1.1. ILARI 2011 skenaariossa biopolttoaineiden osuus on nostettu ILPO:n 10 %:sta 15 %:iin. Perustelu tälle on, että Eduskunta päätti joulukuussa 2010 biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta niin, että vuoden 2020 laskennallinen tavoite on 20 % (1420/2010, katso jäljempänä). ILARI olettaa, että vuonna 2020 on käytössä 10 % perusvaatimukset täyttävää biopolttoainetta ja 5 % tuplalaskennan vaatimukset täyttävää biopolttoainetta. Laskennalliseksi osuudeksi tulee tällöin 20 %, todellisen liikenteen CO 2 taseeseen vaikuttavan määrän ollessa 15 %. Näillä oletuksilla liikennesektori kokonaisuudessaan saavuttaa 16 % päästövähenemän ja tieliikenne 17 % päästövähenemän. Taulukko 1.1. ILARI 2011 baseline skenaarion luvut. (ILARI 2011) 2005 (Mt CO 2) 2020 (Mt CO 2 ) Muutos 2005 > 2020 (%) Abs. vähenemä (Mt CO 2 ) Koko liikenne 12,80 10,72 16,2 2,1 Tieliikenne 11,82 9,79 17,2 2,0 Henkilöautot 7,06 5,60 20,7 1,5 Kuorma autot. 2,93 2,76 5,8 0,2 Pakettiautot 1,24 0,95 23,4 0,3 14 Tieliikenteen CO2 päästöt ILARI base Mt CO2/a Henkilöautot Pakettiautot Linja autot Kuorma autot MP+Mopot Kuva 1.3. Tieliikenteen baseline hiilidioksidipäästöennuste vuoteen Luvut ILARI TEKESin EVE ohjelman käynnistyminen Kotimaisessa tutkimuskentässä merkittävä tapahtuma oli Tekesin uuden EVEsähköajoneuvo ohjelman käynnistyminen (Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät ).

14 13 (165) Virallinen käynnistystilaisuus pidettiin Tekes järjesti keväällä 2011 testiympäristöjä koskevan esihaun. Esihaun perusteella Tekes valitsi viisi hankekokonaisuutta, joista tehtiin varsinaiset hakemukset, ja joista Tekes teki rahoituspäätökset vuoden 2011 lopulla. Nämä viisi hanketta koordinaattoreineen ovat (kuva 1.4): 1. Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne (EERA) 2. Eco Urban Living (Synocus) 3. WintEVE (Centria) 4. EVELINA (Hermia) 5. Electric Commercial Vehicles ECV (VTT) Kuva 1.4. EVE ohjelman tavoitteet, yhteisö ja testiympäristöhankkeet. (Tekes 2012) Osa EVE:n hankkeista tai alatehtävistä kytkeytyvät jatkossa myös TransEcoon. Näitä ovat mm. Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne hankkeessa oleva Metropolian induktiivisen latauksen osahanke, VTT:n ajoneuvomittaukset Eco Urban Living hankkeessa sekä VTT.n johtaman ECV kokonaisuuden sähköbusseihin ja energian varastointiin liittyvät alatehtävät. Suoraan ohjelmatasolta tulee TEKESrahoitusta myös VTT:llä Nordic Energy Research rahoituksella toteutettaviin pohjoismaisiin sähköautohankkeisiin (ks. 5.4). Sähköbussihankkeen puitteissa tullaan ottamaan käyttöön akkusähköbusseja Espoon sisäisessä liikenteessä (Veolia Transport Finland) sekä rakentamaan komponenttien ja osajärjestelmien testaukseen ja kehitykseen tarkoitettu testimuuli (VTT). Testimuuli on normaalikokoinen kevytrakenteinen bussi (Kabus), johon rakennetaan täyssähköinen voimalinja energiavarastoineen.

15 14 (165) 2 Tutkimushankkeet ja tutkimusosapuolet 2.1 Pääteemat TransEcon varsinaiset tutkimushankkeet kohdistuvat viiteen pääalueeseen: 1. Ajoneuvotutkimus 2. Polttoainetutkimus 3. Järjestelmätutkimus 4. Kansainvälinen yhteistyö 5. Demonstraatiot Demonstraatiot esiintyvät ensimmäistä kertaa oman otsikon alla tässä vuoden 2011 raportissa. Järjestelmätutkimuksella tarkoitetaan tässä lähinnä strategiseen päätöksentekoon ja ohjauskeinoihin sekä uuden teknologian markkinoille tuomiseen liittyvää tutkimusta. Näiden lisäksi hankkeen koordinaatio ja viestintä muodostavat horisontaalisena tukitoimintona kuudennen osakokonaisuuden. 2.2 Tutkimusosapuolet Tutkimusosapuolet TransEcossa vuosina ovat olleet: Aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu (ajoneuvotekniikka) GreenNet Finland (Norden sähköautohankkeen koordinaatio) Motiva Oy (viestintä) Metropolia AMK (sähköajoneuvojen tekniikka) Oulun yliopisto/sähkö ja tietotekniikan osasto (ajoneuvojen IT sovellukset) Ramboll Oy (sähköautojen käyttöönotto) Tampereen teknillinen yliopisto (raportointijärjestelmät, toimintamallit ja ohjauskeinot) Turun ammattikorkeakoulu (ajoneuvotekniikka) Turun yliopisto/ Tulevaisuuden tutkimuskeskus TUTU (ohjauskeinot ja vaikuttavuus) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (uusiutuvan energian kansantaloudelliset vaikutukset) VTT (ajoneuvotekniikka, polttoainetekniikka, toimintamallit ja ohjauskeinot, kansainvälinen yhteistyö, koordinaatio) 2.3 Ajoneuvotutkimus Ajoneuvotutkimus kattaa sekä henkilöautot että raskaan kaluston. Perinteisen teknologian rinnalle on laajenevassa määrin tullut myös sähköautojen tekniikka, ja vuonna 2010 mukaan tuli sähköajoneuvojen energiavarastojen tutkimus. TransEcon ajoneuvotutkimukseen kuuluivat vuonna seuraavat osahankkeet (suluissa vastuutaho sekä aloitusvuosi):

16 15 (165) 1.1 EFFICARUSE Käyttäjälähtöiset toimenpiteet henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantamisen välineinä (VTT, 2009) 1.2 HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo (VTT, 2009) 1.3 RAMSES Raskaan ajoneuvon massan sekä liukkauden estimointijärjestelmä (Oulun yliopisto, liittyy HDENIQ:iin, 2009) 1.4 Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköisen voimansiirron kehittäminen (Metropolia, 2009), päättynyt, loppuraportti /1/ 1.5 Ajoneuvotekniikkaan liittyvät diplomityöt (Aalto yliopisto, ENG) HVAC /2/ ja apulaitteiden tehontarve /3/ Renkaiden tasapainotuksen ja paineen vaikutuksista energiankulutukseen /4/ 1.6 Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta (Turun ammattikorkeakoulu, liittyy HDENIQ:iin, 2009), päättynyt, /5/ 1.7 Kuljetusten päästöjen mittaaminen 1.8 estorage Sähköajoneuvojen energiavarastot. Esitutkimus tutkimusympäristön vaatimusten määrittelystä. (VTT ja Aalto yliopisto, 2010), päättynyt, loppuraportti /6/ 1.9 Ajoneuvotekniikkaan liittyvät diplomityöt; vuoden 2011 aiheet: Linja autokaluston optimointi ja kohdentaminen SCR ja EGR tekniikat Selvitys käytönaikaisista ongelmista (Aalto yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, liittyy HDENIQ:iin) 1.10 Taloudellisen ajamisen käsikirja (Turun AMK, 2011) 1.11 ebus Sähköbussien kenttäkoe (VTT, EVErahoitus) Sähköautoihin liittyvä tekninen tutkimus toteutuu pääasiassa TransEcon ajoneuvohankkeiden puitteissa. Järjestelmälohkossakin vuonna 2010 käynnistyi kaksi uutta sähköautohanketta (kts. 2.5). Ajoneuvohankkeissa tutkitaan myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä yleisellä tasolla niin henkilöautoissa kuin raskaassa kalustossa. /1/ Ruotsalainen, Sami, Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköisen voimansiirron kehittäminen. Loppuraportti. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 26. maaliskuuta 2012, 43 s. /2/ Juhala, Matti, Kankare, Johannes, Laamanen, Mikko, Katsaus ajoneuvojen oheisjärjestelmien energiankulutukseen ja tuottamiseen, Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, /3/ Laamanen, Mikko, Ilmastointijärjestelmän vaikutus ajoneuvojen energian kulutukseen, Diplomityö, Aaltoyliopiston Teknillinen korkeakoulu, /4/ Naskali, Timo, Renkaiden epätasapainon, ilmanpaineen ja muotovirheiden vaikutus raskaan kaluston energian kulutukseen. Diplomityö, Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, /5/ Markus Virtanen, raskaan ajoneuvokaluston jarruvikojen analysointi. Opinnäytetyö (AMK), Turun AMK, Auto ja kuljetustekniikka, Autotekniikka ja logistiikka, s. /6/ Mikko Pihlatie, Samu Kukkonen, Kimmo Erkkilä, Juhani Laurikko, Nils Olof Nylund, Johannes Kankare, Panu Sainio, Jussi Suomela; estorage Sähköajoneuvojen energiavarastot. Loppuraportti

17 16 (165) 2.4 Polttoainetutkimus Polttoainetutkimus on keskittynyt pääasiassa henkilöautokaluston energiavaihtoehtoihin. Henkilöautoissa vaihtoehtojen lukumäärä on suurempi kuin raskaassa ajoneuvokalustossa, joka toimii pääosin dieselpolttoaineella myös vuonna Vuonna 2010 tehtiin kuitenkin uusi avaus raskaan kaluston vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Tutkimuksen kohteeksi otettiin lisäaineistetun etanolin käyttö dieselperiaatteella toimivissa moottoreissa (Scanian tekniikka). TransEcon puitteissa polttoainetutkimuksen hankkeet ovat seuraavat: 2.1 Korkean pitoisuuden etanolipolttoaineet henkilöautokalustossa (VTT ja Metropolia yhteistyössä St1:n kanssa, 2009), päättynyt 2011, loppuraportti /7/. 2.2 Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli (VTT yhteistyössä Neste Oilin kanssa, 2009), päättynyt 2011, loppuraportti /8/ 2.3 Korkean pitoisuuden etanolipolttoaine raskaassa kalustossa (VTT yhteistyössä St1:n kanssa, 2010), päättynyt 2011 /9/ TransEcon aihepiiriin kuuluvia hankkeita, jotka liittyvät uusiutuvan dieselpolttoaineen valmistukseen ja demonstrointiin raskaassa kalustossa (mm. pääkaupunkiseudun OPTIBIO bussihanke) on toteutettu mm. BioRefine ohjelman puitteissa. 2.5 Järjestelmätutkimus Osakokonaisuus mm. kerää tietoa mm. TransEcon ajoneuvo ja polttoainehankkeista sekä eri yritysten demonstraatiohankkeista tehden synteesejä eri teknisten ratkaisujen soveltuvuudesta ja potentiaalista Suomessa. Tämä tieto yhdistetään mm. ILPO ohjelmassa ja energiansäästön ja energiatehokkuuden toimikunnan liikennejaoksessa ehdotettuihin toimenpiteisiin näiden energia ja päästövaikutusten sekä kustannusvaikutusten arvioimiseksi. Tehtävään kuuluu kiinteästi erilaisten uuden teknologian kannustustoimenpiteiden arviointi ja tieliikenteen verotusmallien kehittäminen. Pääosa järjestelmätutkimuksesta toteutetaan osana TransEcon tutkimussuunnitelmassa kuvattua Suomi kokonaisuutta. Tämän kokonaisuuden puitteissa käynnistettiin Tiekartat hanke, jossa mm. selvitetään liikenteen uusiutuvan energian velvoitteiden vaihtoehtoisia toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. VATT liittyi mukaan tutkijaosapuolena tässä työssä. /7/ Laurikko, Juhani, Koponen, Päivi, Korkeaseosetanolipolttoaineen optimointi kylmiin olosuhteisiin sopivaksi. VTT Tutkimusraportti VTT R , 2011, 53 s. /8/ Aakko Saksa, P., Koponen, P., Kihlman, J., Reinikainen, M., Skyttä, E, Rantanen Kolehmainen, L. & Engman, A., Biogasoline options for conventional spark ignated engines. VTT Working Papers. 219 s /9/ Nylund, N O., Laurikko, J., Laine, P., Suominen, J., Anttonen, M. (P. A.). Benchmarking heavy duty ethanol vehicles against diesel and CNG vehicles. Biomass Conv. Bioref. Springer Verlag DOI /s z

18 17 (165) Järjestelmätutkimuksessa käynnistyi vuonna 2010 kaksi uutta sähköautohanketta, ERA NET Transport in puitteissa tehtävä best practices hanke, ja liikenneministeri Anu Vehviläisen tilaama selvitys sähköautoista liikenne ja ilmastopolitiikan näkökulmasta. Liikenne ja viestintäministeriön toivomuksesta TransEcoon liitettiin kaksi ohjelman ulkopuolella käynnistynyttä hanketta, toinen joukkoliikenteen ja toinen kuljetusalan energiatehokkuudesta. Molemmissa vastuutahona on Tampereen teknillinen yliopisto, ja päärahoittaja sektoritutkimus/kestävä kehitys. SETUILMU rahoituksella käynnistyi lisäksi uusi VTT:n ja Turun yliopiston yhteishanke ilmastomuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista. Vuonna 2011 ei tähän lohkoon käynnistetty uusia hankkeita. Järjestelmälohkon hankkeet ovat: 3.1 Tarkastelukehikko: Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien toimenpiteiden vaikutukset (VTT, 2009), päättynyt /10/ 3.2 Verotusmallit ja muut ohjauskeinot (VTT, 2009), päättynyt /11/ 3.3 AHMA Henkilöautokannan ennustemalli (TTY ja VTT, 2009) 3.4 Tiekartat (VTT ja VATT, 2010) päättynyt /12/ 3.5 JOLEN Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen (TTY, 2009) päättynyt /13/ 3.6 KULJETUS Kuljetusalan energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi (TTY 2010), päättynyt /14/ 3.7 ILARI Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (VTT ja Turun yliopisto, 2010) 3.8 ENT Electromobility: Electric Road Transport policies in Europe till 2015: opportunities, experiences and best practices (Ramboll 2010) päättynyt 2010, loppuraportti /15/ 3.9 Sähköautojen tulevaisuus Suomessa. Sähköautot liikenne ja ilmastopolitiikan näkökulmasta (VTT, 2010) päättynyt 2011, loppuraportti /16/ /10/ Jantunen, Jutta, Mäkelä, Kari, Tuominen, Anu & Järvi, Tuuli, Liikenteen energiatehokkuushankkeiden vaikutukset arviointikehikko. VTT Tutkimusraportti VTT R , VTT 2012, 24 s. + liitteitä. /11/ Nylund, N O., Sipilä, K., Mäkinen, T. ja Aakko Saksa, P. Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen. Raportti, VTT Tiedotteita /12/ Nylund, N O., Laurikko, J. TransEco strategiahanke Suomi 2020: Tieliikenteen uusiutuva energia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mentäessä. Tutkimusraportti, VTT R /13/ Metsäpuro, Pasi, Liimatainen, Heikki, Rauhamäki Harri, ja Mäntynen, Jorma, Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta s. /14/ Liimatainen, Heikki KULJETUS Kuljetusalan energiatehokkuuden raportointi ja tehostamis toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos, Liikenne ja kuljetusjärjestelmät, Tutkimusraportti 77, Tampere s. Kuljetusalan.energiatehokkuuden.raportointi.ja.arviointi.pdf /15/ Electric Road Transport policies in Europe till 2015: opportunities, experiences and recommendations. Transport ERA NET AG ENT19, 2011, 116 s. URL: era.net/fileadmin/pdf/final_report_ent19_ _final_version.pdf

19 18 (165) 2.6 Kansainvälinen yhteistyö TransEcon runkosuunnitelmaan kirjattiin joukko kansainvälisen toimintaan liittyviä tehtäviä. Vuonna 2009 mm. kaikki kansainväliseen energiajärjestöön IEA:han liittyvät yleiset tehtävät toteutettiin kuitenkin muulla kuin TransEcorahoituksella. Vuonna 2010 yleinen toiminta Advanced Motor Fuels (AMF) tutkimussopimuksessa ja EUWP Vice Chairman for Transport tehtävä hoidettiin estorage hankkeen kautta kanavoidulla rahoituksella. Vice Chairman for Transport tehtävä on näköalapaikka IEA:n liikennetutkimukseen. AMF:n lisäksi TransEco:on läheisesti liittyviä IEA:n tutkimusopimuksia ovat mm. Bioenergy ja Hybrid and Electric Vehicles HEV. Kansainvälisen yhteistyön osalta TransEcon puitteissa vuodelle 2009 avattiin kaksi hanketta, yleinen kansainvälinen toiminta ja ERA NET toiminta. Vuonna 2010 luetteloon liitettiin yleinen IEA toiminta, ja vuonna 2011 käynnistyi kaksi kansainvälistä tutkimushanketta, joista toinen IEA:n ja toinen Nordic Energy Reserach rahoituksella. Lohkon hankkeet ovat siten: 4.1 Yleinen kansainvälinen toiminta (VTT, 2009) 4.2 ERA NET Transport (ENT) toiminta (VTT, 2009) 4.3 IEA toiminta (VTT, 2010) 4.4 IEA CARPO (VTT, 2011) 4.5 EV NORDEN (VTT, 2011) Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n puitteissa toteutettava, VTT:n koordinoima tutkimushanke Fuel and technology alternatives for buses (IEA AMF Annex XXXVII, ) ei varsinaisesti kuulunut TransEcon piiriin, vaan toimi erillisrahoituksella (Suomesta mm. Tekes, HSL, yritykset, ja tämän lisäksi kansainvälistä rahoitusta). Hankkeella oli kuitenkin selviä liittymäkohtia Trans Eco on. Osittain tämän hankkeen tulosten julkistamiseksi TransEco järjesti uusinta bussitekniikkaa käsittelevän seminaarin Helsingissä Seminaarissa esitettiin myös em. IEA Bus hankkeen tuloksia. Hankkeen loppuraportti hyväksyttiin Advanced Motor Fuels tutkimussopimuksen johtoryhmän kokouksessa toukokuussa Loppuraportti tulee myöhemmin ladattavaksi IEA AMF:n verkkosivustolta, ks. kohta Demonstraatiohankkeet Tässä raportissa ei referoida jo päättyneitä yritysten vastuulla olevia demonstraatiohankkeita. Näitä hankkeita ovat olleet: Kaasukuorma autojen demonstraatio o Helsingin kaupunki ja Lassila & Tikanoja /16/ Nylund, Nils Olof, Sähköautojen tulevaisuus Suomessa. Sähköautot liikenne ja ilmastopolitiikan näkökulmasta. Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja

20 19 (165) o päättyi vuoden 2009 lopulla Uusiutuvan NExBTL dieselpolttoaineen demonstrointi pääkaupunkiseudun bussikalustossa (OPTIBIO) o HSL, Neste Oil & Proventia Emission Control o päättyi vuoden 2010 lopulla Korkeaseosteinen FFV autojen RE85 etanolipolttoaine o St1 o kokeilu aluksi pääkaupunkiseudulla o jakelun laajentuminen koko maahan 2011 Vuonna 2011 käynnistyi ensimmäinen varsinainen TransEco kokonaisuuden demonstraatio, joka koskee etanolikäyttöisiä raskaita ajoneuvoja. Sitä edelsi selvitysosio, joka toteutettiin RE85 biopolttoainetutkimuksen osana. Hankkeen toimeenpanija on St1 yhdessä VTT:n kanssa, ja toistaiseksi mukana on kolme autoja operoivaa yritystä, Valio, Lassila & Tikanoja ja Sita Finland, joilla kullakin on yksi Scania P270 etanolikuorma auto. 5.1 Raskaiden etanolikäyttöisten autojen käyttökoe (St1, 2011) Vuoden 2012 aikana käynnistyy lisäksi TEKESin EVE ohjelman puitteissa sähköautojen demonstraatioita, jotka linkittyvät TransEcoon. 2.8 Koordinaatio ja viestintä Koordinaation puitteissa hoidetaan ohjelman jokapäiväistä hallintoa ja kommunikointia ohjelman osapuolten kesken. Koordinaatiosta vastaa VTT. Koordinaation puitteissa VTT palvelee valtionhallintoa help desk palvelulla. Käytännössä tämä tarkoittaa pienimuotoista konsultaatiota ajoneuvo ja polttoaineteknisissä kysymyksissä. Vuonna sähköajoneuvot, biopolttoaineet ja polttoaineverotus ovat olleet kuumia aiheita. Ulkopuolisesta viestinnästä vastaa Motiva Oy. Rahoitus viestinnän hoitamiseen tuli vuosina suoraan työ ja elinkeinoministeriöstä, mutta vuonna 2011 rahoitus hoidettiin osana koordinaatioprojektia. Viestinnän osalta vuoden 2011 tärkeimmät tapahtumat olivat: Tiedotustilaisuus RED95 käyttökokeen alkamisesta ( ) E10 bensiiniin liittyvä tiedotustilaisuus ( ) bensiinilaaduilla_ei_merkittavaa_eroa.jsp Tiedotustilaisuus RE85 polttoaineesta, FFV autoista ja etanolin valmistuskapasiteetin kehityksestä Suomessa ( )

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkijaseminaari Tilaisuuden tarkoitus ja TransEco kokonaisuus Tutkijaseminaarin tavoite Tutkimustahojen ja tilaajien verkostoituminen Meneillään olevien hankkeiden

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 Suomi 2020 2030 toimintamallit Tiekartat & ohjauskeinot Nils Olof Nylund Viitekehys ja toimintaympäristö EU:n 20/20/20 tavoitteet vuodelle 2020 Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE

TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE Nils-Olof Nylund 10.10.2013 2 Älyä peliin ja matka jatkuu! LIIKENTEEN SAATTAMINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLE (IEA RETD RETRANS RAPORTTIA

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 Tutkimus, demonstraatiot ja markkinoille saattaminen Nils-Olof Nylund TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Toimintaympäristö EU:n 20/20/20 tavoitteet vuodelle 2020 Kööpenhaminan

Lisätiedot

TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA

TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02907-13 TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA Vuosiraportti 2012 Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juhani Laurikko, Nils-Olof Nylund (toim.)

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Anu Tuominen, VTT Petri Tapio, Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskus

Lisätiedot

TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA

TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA TUTKIMUSRAPORTTI VTT R 04288 11 TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA Vuosiraportti 2010 Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Nils Olof Nylund, Juhani Laurikko Julkinen

Lisätiedot

Ajoneuvohankkeiden tulokset Henkilöautot. TransEco 2009-2013 tutkijoiden työpaja 10.9.2013 Jukka Nuottimäki, VTT

Ajoneuvohankkeiden tulokset Henkilöautot. TransEco 2009-2013 tutkijoiden työpaja 10.9.2013 Jukka Nuottimäki, VTT Ajoneuvohankkeiden tulokset Henkilöautot TransEco 2009-2013 tutkijoiden työpaja 10.9.2013 Jukka Nuottimäki, VTT 2 Liikenteen energiatehokkuuden kehittäminen käyttö hankinnat Polttoaineen kulutus / CO 2

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT 2 Sisältö HDENIQ Yleistä Muutamia poimittuja tehtäviä Menetelmäkehitys Energiankäytön jakautuminen

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon näkymät ja väliarviointi Nils-Olof Nylund Kuvat Europia & Mitsubishi Tavoitteet TransEco toimii työkaluna sopeutettaessa Suomen tieliikenne mahdollisimman kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU 1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Tutkimus, demonstraatiot ja markkinoille saattaminen Nils-Olof Nylund 18.5.2010 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu. TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy

Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu. TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy Tietoa tarvitaan muustakin kuin energia- ja ympäristöominaisuuksia Mitä hyviä ja huonoja puolia eri autotyypeissä

Lisätiedot

Lausunto 1 (6)

Lausunto 1 (6) Lausunto 1 (6) viite: LVM048:00/2017 Liikenne- ja viestintäministeriölle kirjaamo@lvm.fi Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta

Lisätiedot

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 Ohjauskeinot ja toimeenpano Liikenteen uusiutuvaa energiaa koskevat velvoitteet Nils-Olof Nylund Kuvat Europia & Mitsubishi Liikenteen ympäristövaikutusten osatekijät

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco-katsaus

TransEco tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco-katsaus TransEco tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco-katsaus Nils-Olof Nylund 10.9.2013 Viitekehys EU:n energia ja ilmastotavoitteet EU:n yleiset 20/20/20 tavoitteet vuodelle 2020 10 % uusiutuvaa energiaa liikenteessä

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Ryhmähanke: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä-

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? VTT 2G 2020 Biofuels Seminaari Bioruukki, Espoo 26.5.2015 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori Aloitetaan vastauksella:

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön Nils-Olof Nylund & Kari Mäkelä VTT 8.9.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Toimeksianto Helsingin seudun liikenne (HSL) on

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

PROJEKTIRAPORTTI VTT R 03160 10 15.4.2010 TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA: TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA

PROJEKTIRAPORTTI VTT R 03160 10 15.4.2010 TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA: TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA PROJEKTIRAPORTTI VTT R 03160 10 TRANSECO TUTKIMUSOHJELMA: TIELIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA Vuosiraportti 2009 Toimittaja Nils Olof Nylund Julkisuus: Julkinen Suorittajaorganisaatio ja

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen

LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen M2T0131 LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 203 MOBILE2-raporttikaavake 2001 Raportointiaika Tammikuu 2002 Raportointikausi 1.1.2001 31.12.2001 Projektin

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKE 2003 2005 RASTU-HANKE 2006 2008 Nils-Olof Nylund www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN VARASSA Suomalainen yhteiskunta ja talouselämä ovat riippuvaisia

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastopolitiikkaa tukevan tutkimuskokonaisuuden (SETUILMU) aloitusseminaari 29.9.2010 Anu

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Markku Ikonen Turun ammattikorkeakoulu markku.ikonen@turkuamk.fi 1 Miksi polttoaineenkulutuksta pitäisi alentaa? Päästöt ja säästöt 1. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Ympäristöperusteinen ajoneuvovero

Ympäristöperusteinen ajoneuvovero Ympäristöperusteinen ajoneuvovero 1.10.2009 Tarkastaja Erno Aholammi Ajoneuvoverotus 1.10.2009 1 SISÄLTÖ Uudistuksen tavoitteet Veroperusteet ja veronmäärä CO 2 -tiedon omaavat autot Autot, joilla ei ole

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco lehdistöinfo ja autonäyttely TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Valmistellut puheenvuorot Viitekehys ja haasteet tieliikenteessä Tutkimusjohtaja Kai Sipilä,

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Vähäpäästöisyyden kriteerit (voimassa alkaen 1.1.2017) Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.10.2016 Johtava asiantuntija Ari Herrala,

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp) TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp) Kuva: Tredea 20.4.2017 Nils-Olof Nylund Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin

Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin 2 Energia- ja ilmastostrategia 2030 Sähköautoja liikenteessä vähintään 250 000 kpl 2 950 000 *) 2030 - Vaikutus 2016 - Lähtötilanne

Lisätiedot

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund LAAJAT TUTKIMUSHANKKEET Päättynyt tutkimusvaihe 2003-2005 - Raskaan

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia 10.02.2017 Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Esityksen rakenne Nykyisen energia- ja liikenneverotuksen rakenne, tasot ja

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

M2K0135 ERI POLTTOAINEVAIHTOEHTOJEN PÄÄSTÖ- JA KÄYTETTÄVYYS- OMINAISUUKSIA KOSKEVAN YHTEENVETOTAULUKON LAADINTA

M2K0135 ERI POLTTOAINEVAIHTOEHTOJEN PÄÄSTÖ- JA KÄYTETTÄVYYS- OMINAISUUKSIA KOSKEVAN YHTEENVETOTAULUKON LAADINTA M2K0135 ERI POLTTOAINEVAIHTOEHTOJEN PÄÄSTÖ- JA KÄYTETTÄVYYS- OMINAISUUKSIA KOSKEVAN YHTEENVETOTAULUKON LAADINTA Markku Ikonen VTT Prosessit, Moottoritekniikka 245 MOBILE2-vuosiraportti 2001 Raportointiaika

Lisätiedot