SIEVARIN HIENOKUONAN SIJOITUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIEVARIN HIENOKUONAN SIJOITUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavalla muodostuu: 205 Sievarin kaupunginosa, hienokuonan sijoitusaluetta, varastorakennusten korttelialuetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 205 Sievarin kaupunginosa, hienokuonan sijoitusaluetta ja katualuetta. 1. Kaava-alueen sijainti ja nykytilanne Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajamassa, nykyisen Sievarin teollisuusalueen ja Hiirijärventien (tie nro 2173) länsipuolella olevalla metsäalueella. Alue on rajattu liitekartoille. Kaavoitettava rakennuskorttelialue on nykyisin metsää. Kaava-alueen koillispuolella on nykyinen Sievarin teollisuusalue ja kaakkoispuolella kantatie 43. Kaava-alue sijoittuu pääosin kaupungin omistamalle metsäalueelle, joka on yleiskaavan mukaista teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta tai yleiskaavan ulkopuolella. Kaava-alueen pinta-ala tarkentuu suunnittelun aikana, ollen kuitenkin yli 35 hehtaaria. 2. Kaavamuutoksen taustaa Boliden Harjavalta Oy tarvitsee hienokuonan sijoittamiseen uuden alueen sitten, kun nykyinen alue täyttyy vuonna 2016 tai Tähän käyttöön asemakaavoitettu alue Nakkilan kunnan rajalla, valtatien 2 ja rautatien välissä ei sovellukaan tarkoitukseen ilman raskaita pohjanvahvistusrakenteita. Alueen asemakaavaa tehtäessä suoritetun normaalin pohjatutkimuksen ja sen perusteella tehtyjen vakavuuslaskelmien mukaan alueen piti soveltua 20 m korkuiseen läjitykseen. Laskelmat tarkastettiin myös ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon geotekniikan asiantuntijoiden toimesta, joiden antamien lausuntojen perusteella läjityksen piti olla mahdollista. Alueen maaperä ja sille tehtävä läjitys on siis osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi suunnittelukohteeksi. Ongelmat ovat ilmenneet vasta tarkemman rakennesuunnittelun yhteydessä. Alueelle pitäisi tehdä noin 6 metriä syvä massanvaihto ja kasan ympärille vielä betoniseinät, jotta rautatien ja valtatien 2 vakavuus olisi riittävällä todennäköisyydellä turvattu. Rakenteet olisivat kohtuuttoman kalliita (noin 30 milj. ) ja aiheuttaisivat luonnonvarojen tarpeetonta käyttämistä massiivisiin betonirakenteisiin, joita kantavalla maaperällä ei tarvittaisi. Hienokuonan sijoittamiseen on siten tarpeellista yrittää löytää taloudellisempi, turvallisempi ja vähemmän luonnonvaroja kuluttava ratkaisu. Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan rajalle, valtatien 2 molemmin puolin myös teollisuus- ja varastotoimintojen alueet (T-2), jolla merkinnällä osoitetaan Harjavallan suurteollisuuspuiston teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä näiden käsittelyyn

2 ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Näistä alueista ovat vapaina Nakkilan kunnan rajalla olevat Lammaistensuo sekä valtatien 2 ja rautatien välissä oleva, tarkoitusta varten asemakaavoitettu alue. Nämä vapaana olevat T-2 alueet ovat vasta maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tehtyjen rakennussuunnitelmien perusteella osoittautuneet hyvin huonosti soveltuviksi siihen tarkoitukseen. Tästä syystä on jo tarvetta poiketa voimaan tulleesta maakuntakaavasta, joka on hyväksytty vuonna Uudeksi hienokuonan sijoitusalueeksi on kaavoitusohjelmassa alustavasti osoitettu Sievarin teollisuusalueen lounaispuolella oleva metsäalue, jonka soveltuvuus käyttöön ja rajaus tarkentuvat asemakaavan suunnittelun yhteydessä. 3. Kaavan tavoitteet Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusi hienokuonan sijoitusalue Boliden Harjavalta Oy:n tarpeisiin. Tontin sijoittuminen metsäalueelle ja pinta-ala riippuu siitä, sijoittuuko se kaupungin jo omistamalle maalle vai sisältyykö tonttiin yksityisiltä ostettavia maita. Molemmat vaihtoehdot ovat kaavan alkuvaiheessa mahdollisia. Alueen olisi hyvä riittää hienokuonan (aiempi nimitys rikastushiekka) sijoittamiseen esim. 20 vuoden ajaksi, jotta se turvaisi sulaton toimintaedellytykset riittävän pitkälle. Tämä on tärkeää mm. tuotantolaitoksiin tehtävien investointien kannalta. Suunnittelualueesta kaupungin omistamalla osalla on jo tehty pohjatutkimuksia, joiden perusteella alue soveltuu hyvin läjitykseen. Maaperä on siltin ja hiekan sekoitusta, jossa ei tapahdu suuria painumia, joten patoturvallisuuden kannalta riskit ovat huomattavasti vähäisempiä kuin valtatien 2 varrella, joten ympäristöriskitkin ovat pienempiä. Myös rautatien ja valtatien vakavuusriskeiltä vältyttäisiin. Alue olisi myös sivussa maanteiltä ja metsän keskellä, joten maisemahaitta olisi selvästi vähäisempi kuin valtatien 2 varressa. Myös alueen pohjarakentaminen olisi helpompaa ja edullista verrattuna asemakaavassa tai maakuntakuntakaavassa tarkoitukseen osoitettuihin alueisiin. Hienokuona kuljetettaisiin veteen sekoitettuna putkessa, joten materiaalin siirto tehtaalta alueelle ei aiheuta raskasta liikennettä. Putki kulkisi tehtaalta rautatien yli siltaan kiinnitettynä, sen jälkeen Bolidenin tontilla, sitten BIS Production Partner Oy:n tontin laitaa, jonka jälkeen valtatien 2 alitse ja Sievarin teollisuusalueen katualueita pitkin, päätyen nyt suunniteltavalle sijoitusalueelle. Hienokuonan saostuttua altaan pohjaan, vesi pumpataan paluuputkessa takaisin tehtaalle. Pohjarakentamisen ja kasan peittämisen aiheuttama raskas liikenne on kuitenkin niin suurta, että liittymä Hiirijärventiellekin olisi tarpeellinen. Sievarin laajennusalueen asemakaavassa on jo osoitettu uusi risteys kantatielle 43. Liikennejärjestelyjen tarve selvitetään kaavan yhteydessä ja kaavassa osoitetaan tarvittavat uudet katualueet ja mahdollisesti yleisen tien aluetta. Kokoavasti voidaan todeta, että kaavan tavoitteena on turvallisempi, vähemmän ympäristö- ja maisemahaittaa aiheuttava ja taloudellisesti edullisempi ratkaisu, joka turvaa Boliden Harjavalta Oy:n sulaton toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Koska koko Suurteollisuuspuiston (yli 1000 työpaikkaa) toiminta perustuu merkittävältä osin sulaton toimintaan tehdasalueella, on sen toimintaedellytyksillä erittäin suuri merkitys myös Harjavallan ja naapurikuntien työllisyyden kannalta, kuten myös teollisuuden yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden kannalta.

3 4. Kaavatilanne Aluetta koskee voimaan tullut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu osittain teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T) ja osa alueesta on maakuntakaavassa valkoista aluetta. Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan rajalle, valtatien 2 molemmin puolin myös teollisuus- ja varastotoimintojen alueet (T-2), jolla merkinnällä osoitetaan Harjavallan suurteollisuuspuiston teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä näiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Näistä alueista ovat vapaina Nakkilan kunnan rajalla olevat Lammaistensuo sekä valtatien 2 ja rautatien välissä oleva, tarkoitusta varten asemakaavoitettu alue. Nämä T-2 -alueet ovat maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen osoittautuneet huonosti soveltuviksi siihen tarkoitukseen. Suunnittelualue sijaitsee osittain maakuntakaavassa osoitetulla suojavyöhykkeellä (sv), jolla osoitetaan alueita, joilla alueiden käyttöä on läheisen alueen toiminnan tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan luonteen vuoksi rajoitettava. Tässä olevalla merkinnällä (sv-1) osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Valmisteluvaiheessa laaditaan kaksi luonnosta, joista toisesta vaihtoehdosta (VE2) puolet on lainvoimaiseksi tulleen oikeusvaikutteisen Keskustaajaman osayleiskaavan piirissä ja puolet ilman yleiskaavaa. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja katualueeksi. Vaihtoehto nro 1 (VE1) on lähes kokonaan yleiskaava-alueen ulkopuolella. Nykyisessä asemakaavassa n. 6 ha VE2-alueesta on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta tai katualuetta. Loppuosalla ei ole asemakaavaa voimassa. Luonnoksessa VE1 kaava-alue on lähes kokonaan uutta asemakaava-aluetta. Suunnittelualue on lähimmillään n. 500 metriä pohjavesialueesta, sen ulkopuolella. 5. Maanomistus Kaupunki omistaa kaavoitettavan VE2-alueen kokonaan. VE1-alueesta kaupunki omistaa noin puolet ja hankkii loppuosan omistukseensa. Jos maanhankinta ei johda tavoiteltuun tulokseen, laaditaan kaava VE2-mukaisesti kaupungin maalle. Alueella VE2 on 4 vuokra-aluetta, jotka kaupunki on luovuttanut enintään 5 vuoden sopimuksilla varastoalueena käytettäviksi. Alueen kevyet varastorakennukset on tehty tilapäisellä luvalla. Sopimukset ovat irtisanottavissa tarvittaessa heti, jos kaupunki tarvitsee aluetta muuhun tarkoitukseen. 6. Kaavan vaikutuksia Asemakaavassa arvioidaan kaavan mahdollistaman toiminnan vaikutuksia: - maisemaan; - luontoon (asemakaavatasoisesti); - ympäristöön, mm. melu ja pöly; - vesitalouteen;

4 - terveellisyyteen ja turvallisuuteen; - paikalliseen tieverkkoon ja liikenteeseen; - yhdyskuntarakenteeseen; - yritystonttien tarjontaan; - maa- ja metsätalouteen; - maaperän vakavuuteen kantatiellä 43 sekä - sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. 7. Osalliset Asemakaavan suunnittelun osallisia ovat: - Harjavallan kaupunki - Satakuntaliitto - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)) - Boliden Harjavalta Oy - maanomistajat, -haltijat ja rajanaapurit (maanomistajat, vuokratontin haltijat) - ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 8. Osallistuminen ja päätöksenteko Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen vuorovaikutus ja kuuleminen asemakaavan muutosta ja tonttijakoa valmisteltaessa hoidetaan seuraavasti: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan kaupungin kaavoituskatsauksessa Tekninen lautakunta hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) maaliskuussa Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta päättää tekninen lautakunta keväällä Luonnoksesta osalliset voivat esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Luonnos asetetaan nähtäville myös kirjastoon ja kaupungin internet-sivuille. Nähtävilläolosta ilmoitetaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Valmisteluvaiheen osallistumista varten kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille, osallisten luettelon mukaisesti, lähetetään tiedote asemakaavan vireilläolosta, OAS ja kartta kaava-alueesta. Kaavaluonnos lähetetään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Satakuntaliitolle, joilta pyydetään lausunto. Viranomaisyhteistyöstä keskustellaan ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää tekninen lautakunta syksyllä Kaavaehdotus lähetetään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Satakuntaliitolle ja ympäristölautakunnalle, joilta pyydetään lausunto. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta - lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla teknisessä virastossa ja kirjastossa. Lisäksi internetissä Harjavallan kaupungin sivulla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta.

5 Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 9. Kaavoituksen aikataulu Kaavoitusprosessin suunnitellaan etenevän seuraavasti: - kehittämiskeskustelu ELY-keskus, hankkeen esittely joulukuu maaperätutkimukset, joulukuu maakauppaneuvottelut tammi-maaliskuu kaavaluonnoksen valmistelu, neuvottelut helmi-huhtikuu vaikutusten arviointi, selvityksiä helmi-huhtikuu - viranomaisten aloituspalaveri ELY ja Satakuntaliitto tekninen lautakunta, OAS tekninen lautakunta, kaavaluonnos, kaavaselostus tiedote maanomistajille ja naapureille maalis-huhtikuu - kaavaluonnos nähtävillä huhti-toukokuu - lausuntopyyntö ELY-keskus ja Satakuntaliitto mennessä - työpalaveri ELY ja Satakuntaliitto, tarvittaessa elokuu - selvitysten tekeminen, muu vaikutusten arviointi, huhti-elokuu - kaavaehdotuksen ja kaavaselostuksen laatiminen elokuu-syyskuun alku - tekninen lautakunta, kaavaehdotus syyskuun alkupuoli - kaavaehdotus nähtävillä lokakuu - lausuntopyyntö ELY- keskus, Satakuntaliitto, ymla mennessä - kaupunginhallituksen käsittely kaupunginvaltuuston käsittely kaava tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta Aikataulu ei ole kaupunkia sitova. Nähtävillä pitämiset ja lausuntojen määräajat ilmoitetaan erikseen, koska suunniteltua aikataulua ei aina voida tarkasti noudattaa. Liitteet: 1. Kaava-alue maakuntakaavakartalla 2. Kaava-alue yleiskaavakartalla 3. Kaava-alue asemakaavakartalla 4. Kaavoitustilannekartta 5. Maanomistuskartta OAS päivitetty Kaavan laatija: maankäyttöinsinööri Jari Prehti jari.prehti@harjavalta.fi puh fax Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5B, Harjavalta