SIEVARIN HIENOKUONAN SIJOITUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, MUUTETTU SIEVARIN HIENOKUONAN SIJOITUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavalla muodostuu: 205 Sievarin kaupunginosa, hienokuonan sijoitusaluetta, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, varastoaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 205 Sievarin kaupunginosa, hienokuonan sijoitusaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. 1. Kaava-alueen sijainti ja nykytilanne Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajamassa, nykyisen Sievarin teollisuusalueen ja Hiirijärventien (tie nro 2173) länsipuolella olevalla metsäalueella. Alue on rajattu liitekartoille. Kaavoitettava rakennuskorttelialue on nykyisin metsää. Kaava-alueen koillispuolella on nykyinen Sievarin teollisuusalue ja kaakkoispuolella kantatie 43. Kaava-alue sijoittuu pääosin kaupungin omistamalle metsäalueelle, joka on yleiskaavan mukaista teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta tai yleiskaavan ulkopuolella. Kaava-alueen pinta-ala on muuttunut suunnittelun aikana, ollen kaavaehdotusta laadittaessa n. 90 hehtaaria. 2. Kaavamuutoksen taustaa Boliden Harjavalta Oy tarvitsee hienokuonan sijoittamiseen uuden alueen sitten, kun nykyinen alue täyttyy arviolta vuonna Tähän käyttöön asemakaavoitettu alue (Lammainen V) Nakkilan kunnan rajalla, valtatien 2 ja rautatien välissä ei sovellukaan tarkoitukseen ilman raskaita pohjanvahvistusrakenteita. Alueen asemakaavaa tehtäessä suoritetun normaalin pohjatutkimuksen ja sen perusteella tehtyjen vakavuuslaskelmien mukaan alueen piti soveltua 20 m korkuiseen läjitykseen. Laskelmat tarkastettiin myös ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon geotekniikan asiantuntijoiden toimesta, joiden antamien lausuntojen perusteella läjityksen piti olla mahdollista. Alueen maaperä ja sille tehtävä läjitys on siis osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi suunnittelukohteeksi. Ongelmat ovat ilmenneet vasta tarkemman rakennesuunnittelun yhteydessä. Alueelle pitäisi tehdä noin 6 metriä syvä massanvaihto, jonka lisäksi maapohjaa olisi stabiloitava ja kaivannon ympärille tehtävä vedenpitävät seinät estämään viereisen pohjamaan kuivumista ja siitä aiheutuvaa painumista. Näillä toimenpiteillä rautatien ja valtatien 2 vakavuus voitaisiin ilmeisesti riittävällä todennäköisyydellä turvata. Massanvaihdossa poistettavia 1,3 milj.m 3 maa-ainesta varten olisi löydettävä myös noin 15 ha laajuinen läjitysalue. Pohjanvahvistustyöt olisivat kohtuuttoman kalliita (noin 30 milj. ) ja aiheuttaisivat luonnonvarojen tarpeetonta käyttämistä massiivisiin rakenteisiin, joita kantavalla maaperällä ei tarvittaisi. Hienokuonan sijoittamiseen on siten tarpeellista yrittää löytää taloudellisempi, turvallisempi ja vähemmän luonnonvaroja kuluttava ratkaisu.

2 Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan rajalle, valtatien 2 molemmin puolin myös teollisuus- ja varastotoimintojen alueet (T-2), jolla merkinnällä osoitetaan Harjavallan suurteollisuuspuiston teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä näiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Näistä alueista ovat vapaina Nakkilan kunnan rajalla olevat Lammaistensuo sekä valtatien 2 ja rautatien välissä oleva, tarkoitusta varten asemakaavoitettu alue. Nämä vapaana olevat T-2 alueet ovat vasta maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tehtyjen rakennussuunnitelmien perusteella osoittautuneet hyvin huonosti soveltuviksi siihen tarkoitukseen. Tästä syystä on jo nyt tarvetta poiketa voimaan tulleesta maakuntakaavasta, joka on valmistunut ja hyväksytty vuonna Uudeksi hienokuonan sijoitusalueeksi on kaavoitusohjelmassa alustavalla rajauksella osoitettu Sievarin teollisuusalueen lounaispuolella oleva metsäalue, jonka soveltuvuus tähän käyttöön selvitetään ja rajaus tarkentuu asemakaavan suunnittelun yhteydessä. 3. Kaavan tavoitteet Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusi hienokuonan sijoitusalue Boliden Harjavalta Oy:n tarpeisiin. Tontin sijoittuminen metsäalueelle ja pinta-ala riippui kaavan luonnosvaiheessa siitä, sijoittuuko alue kaupungin jo omistamalle maalle vai sisältyykö tonttiin yksityisiltä ostettavia maita. Molemmat vaihtoehdot olivat kaavan alkuvaiheessa mahdollisia. Alueen olisi hyvä riittää hienokuonan (aiempi nimitys rikastushiekka) sijoittamiseen ainakin 20 vuoden ajaksi, jotta se turvaisi sulaton toimintaedellytykset riittävän pitkälle. Tämä on tärkeää mm. tuotantolaitoksiin tehtävien investointien kannalta. Vielä pidempi sijoitusaika poistaisi lähimpien asukkaiden ja maanomistajien epävarmuuden siitä, mihin hienokuonan sijoittamista on tarpeen lähivuosikymmeninä seuraavaksi laajentaa. Koko suunnittelualueella on jo tehty pohjatutkimuksia, joiden perusteella alue soveltuu hyvin läjitykseen. Maaperä on osittain hyvin kantavaa moreenimäkeä, mutta pääosin siltin ja hiekan sekoitusta, jossa ei tapahdu suuria painumia. Siksi painumien aiheuttamat muodonmuutokset rakenteisiin olisivat kaava-alueella merkittävästi vähäisempiä kuin maakuntakaavan mukaisella T-2 -alueella. Samalla ympäristöriskitkin ovat pienempiä sekä patoturvallisuuden että kasan alle tehtävän suotovesien eristyskerroksen eheyden kannalta. Myös rautatien ja valtatien 2 vakavuusriskeiltä vältyttäisiin. Lähimpien maanteiden, Hiirijärventien ja kantatien 43 vakavuutta läjitys ei vaaranna. Kaava-alue on sivussa maanteiltä ja metsän keskellä, joten maisemahaitta on vähäisempi kuin valtatien 2 varressa. Jotta tulevaa sijoitusaluetta voitaisiin käyttää pidempään, eikä uuden alueen etsimiseen tulisi aivan lähivuosikymmeninä tarvetta, olisi perusteltua käyttää maaperän ja maiseman asettamat rajoitteet huomioon ottaen mahdollisimman suurta täyttökorkeutta. Kaavaluonnoksissa oli esillä pienemmälle alueelle korkeus 30 metriä ja laajemmalle alueelle 25 m, mutta em. syistä kaavaehdotukseen harkitaan täyttökorkeutta n. 30 metriä maanpinnasta eli taso +60 m merenpinnasta. Alueen pohjarakentaminen on helpompaa ja taloudellisesti edullista verrattuna asemakaavassa tai maakuntakuntakaavassa samaan tarkoitukseen osoitettuihin alueisiin.

3 Hienokuona kuljetettaisiin veteen sekoitettuna putkessa, joten materiaalin siirto tehtaalta alueelle ei aiheuta raskasta liikennettä. Putki kulkisi tehtaalta rautatien yli siltaan kiinnitettynä, sen jälkeen Bolidenin tontilla, sitten BIS Production Partner Oy:n tontin laitaa, jonka jälkeen valtatien 2 alitse ja Sievarin teollisuusalueen ohi peltoa pitkin sekä Sievarinkatua ja Puutarhakatua (= tuleva Yrttisuonkatu) pitkin maahan upotetussa putkessa, päätyen nyt suunniteltavalle sijoitusalueelle. Asemakaavan liitteenä esitetään suunnitelma putkilinjasta, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Pohjarakentamisen ja kasan peittämisen aiheuttaman raskaan liikenteen määrä on niin suuri, että liikennettä ei ole tarkoituksenmukaista johtaa katuverkkoa pitkin Sievarin teollisuusalueen läpi, vaan liittymä Hiirijärventielle olisi tarpeellinen. Sievarin laajennusalueen asemakaavassa on jo osoitettu uusi risteys kantatielle 43. Liikennejärjestelyjen tarve selvitetään kaavan yhteydessä ja kaavassa osoitetaan tarvittavat uudet katualueet. Kokoavasti voidaan todeta, että kaavan tavoitteena on turvallisempi, vähemmän ympäristö- ja maisemahaittaa aiheuttava ja taloudellisesti edullisempi ratkaisu, joka turvaa Boliden Harjavalta Oy:n sulaton toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Koska koko Suurteollisuuspuiston (yli 1000 työpaikkaa) toiminta perustuu merkittävältä osin sulaton toimintaan tehdasalueella, on sen toimintaedellytyksillä erittäin suuri merkitys myös Harjavallan ja naapurikuntien työllisyyden kannalta, kuten myös teollisuuden yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden kannalta. 4. Kaavatilanne Aluetta koskee voimaan tullut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu osittain teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T) ja osa alueesta on maakuntakaavassa valkoista aluetta. Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan rajalle, valtatien 2 molemmin puolin myös teollisuus- ja varastotoimintojen alueet (T-2), jolla merkinnällä osoitetaan Harjavallan suurteollisuuspuiston teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä näiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Näistä alueista ovat vapaina Nakkilan kunnan rajalla olevat Lammaistensuo sekä valtatien 2 ja rautatien välissä oleva, tarkoitusta varten asemakaavoitettu alue. Nämä T-2 -alueet ovat maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen osoittautuneet huonosti soveltuviksi siihen tarkoitukseen. Suunnittelualue sijaitsee osittain maakuntakaavassa osoitetulla suojavyöhykkeellä (sv), jolla osoitetaan alueita, joilla alueiden käyttöä on läheisen alueen toiminnan tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan luonteen vuoksi rajoitettava. Tässä olevalla merkinnällä (sv-1) osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Suunnittelualue on lähimmillään n. 500 metriä pohjavesialueesta, sen ulkopuolella. 5. Kaavaluonnokset Valmisteluvaiheessa laadittiin kaksi luonnosta, joista vaihtoehdosta VE1b (= aiempi VE2) puolet on lainvoimaiseksi tulleen oikeusvaikutteisen Keskustaajaman osayleiskaavan piirissä ja puolet ilman yleiskaavaa. Osayleiskaavassa suunnittelualue on

4 osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja katualueeksi. Laajempi vaihtoehto VE1a (= aiempi VE1) on lähes kokonaan yleiskaava-alueen ulkopuolella. Nykyisessä asemakaavassa n. 6 ha VE1b-alueesta on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta tai katualuetta. Loppuosalla ei ole asemakaavaa voimassa. Luonnoksessa VE1a kaava-alue on lähes kokonaan uutta asemakaava-aluetta. Jatkosuunnittelun pohjaksi esitetään luonnosta VE1a, jonka alue on kokonaan hankittu kaupungin omistukseen. Kaavaluonnoksista esitettyjen mielipiteiden johdosta kaavaalueen ja Sievarin teollisuusalueen väliin osoitettua kaupungin omistukseen jäävää suojaviheraluetta (EV) on lisätty n. 3 ha. 6. Maanomistus Kaupunki omisti kaavaluonnoksen VE1b-alueen kokonaan ennen kaavaprosessin aloitusta. VE1a-alueesta kaupunki omisti noin puolet ja pyrki hankkimaan loppuosan omistukseensa. Jos maanhankinta ei olisi johtanut tavoiteltuun tulokseen, olisi kaava laadittu VE1b-mukaisesti kaupungin maalle. Kaava-alue VE1a on tullut kokonaan kaupungin omistukseen tehdyillä kaupoilla, joten tämä laajempi vaihtoehto tuli maanomistustilanteen puolesta toteuttamiskelpoiseksi. Alueella VE1b on 4 vuokra-aluetta, jotka kaupunki on luovuttanut enintään 5 vuoden sopimuksilla varastoalueena käytettäviksi. Alueen kevyet varastorakennukset on tehty tilapäisellä luvalla. Sopimukset pysyvät voimassa kaavahankkeesta riippumatta, koska aluetta ei VE1a -vaihtoehdossa tarvita läjitysalueena. 7. Maankäyttösopimus Harjavallan kaupunki on neuvotellut maankäyttösopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen Boliden Harjavalta Oy:n kanssa n m 2 suuruisesta tontista, joka on n m 2 pienempi kuin nähtävillä ollut VE1a. Kaupunginhallitus on hyväksynyt em. sopimuksen esitettäväksi kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 8. Kaavan vaikutuksia Asemakaavassa arvioidaan kaavan mahdollistaman toiminnan vaikutuksia: - maisemaan; - luontoon (asemakaavatasoinen luontoselvitys); - ympäristöön, mm. melu ja pöly; - pinta-, orsi- ja pohjavesiin; - terveellisyyteen ja turvallisuuteen; - paikalliseen tieverkkoon ja liikenteeseen; - yhdyskuntarakenteeseen; - yritystonttien tarjontaan; - maa- ja metsätalouteen; - maaperän vakavuuteen kantatiellä 43 sekä - sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

5 Kaavaprosessin kuluessa saattaa tulla ilmi myös muita seikkoja, jotka edellyttävät selvittämistä. 9. Osalliset Asemakaavan suunnittelun osallisia ovat: - Harjavallan kaupunki - Satakuntaliitto - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Boliden Harjavalta Oy - maanomistajat, -haltijat ja rajanaapurit (maanomistajat, vuokratontin haltijat) - ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 10. Osallistuminen ja päätöksenteko Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen vuorovaikutus ja kuuleminen asemakaavan muutosta ja tonttijakoa valmisteltaessa hoidetaan seuraavasti: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin kaupungin kaavoituskatsauksessa Tekninen lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Tekninen lautakunta päätti kaavaluonnosten nähtäville asettamisesta Osallisilla oli mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Luonnokset olivat nähtävillä myös kirjastossa ja kaupungin Internet-sivuilla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin Sydän-Satakunta -lehdessä. Valmisteluvaiheen osallistumista varten kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille, osallisten luettelon mukaisesti, lähetettiin tiedote asemakaavan vireilläolosta ja OAS liitekarttoineen sekä asemakaavan ja -muutoksen luonnosten pienennökset. Kaavaluonnokset lähetettiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Satakuntaliitolle, joilta pyydettiin lausunto. Lausunnoissa esitettiin selvitystarpeita. Viranomaisyhteistyöstä keskustellaan ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa. Tekniselle lautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi vastineet luonnoksista jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, OAS:n päivitys sekä uusi kaavaluonnos VE1d nähtäville asettamista varten. Osallisilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä nähtävilläoloaikana Luonnos on nähtävillä myös kirjastossa ja kaupungin Internet-sivuilla. Nähtävilläolosta ilmoitetaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Luonnosvaiheen osallistumista maanomistajille ja vuokralaisille, osallisten luettelon mukaisesti, lähetetään päivitetty OAS sekä kaavaluonnoksen VE1d pienennös. Kaavaluonnos VE1d lähetetään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Satakuntaliitolle tiedoksi tulevaa neuvottelua varten.

6 Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää tekninen lautakunta lokakuussa Kaavaehdotus lähetetään Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, Satakuntaliitolle ja ympäristölautakunnalle, joilta pyydetään lausunto. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta - lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla teknisessä virastossa ja kirjastossa. Lisäksi internetissä Harjavallan kaupungin sivulla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 11. Kaavoituksen aikataulu Kaavoitusprosessin suunnitellaan etenevän seuraavasti: - kehittämiskeskustelu ELY-keskus, hankkeen esittely joulukuu maaperätutkimukset, joulukuu maakauppaneuvottelut helmi-huhtikuu kaavaluonnoksen valmistelu, neuvottelut helmi-huhtikuu vaikutusten arviointi, selvityksiä helmi-huhtikuu - viranomaisten aloituspalaveri ELY ja Satakuntaliitto tekninen lautakunta, OAS tekninen lautakunta, kaavaluonnokset, kaavaselostus tiedote maanomistajille ja rajanaapureille huhtikuu - kaavaluonnokset nähtävillä kaavan esittely Sievarin yrittäjille lausuntopyyntö ELY-keskus ja Satakuntaliitto mennessä - maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus, kaupunginhallitus YVA-prosessin selvitysten tekeminen huhti-syyskuu - vaikutusten arviointi kesä-syyskuu - työpalaveri ELY ja Satakuntaliitto, tarvittaessa syyskuu - YVA- selostus valmistuu syys-lokakuu - kaavaehdotuksen ja kaavaselostuksen laatiminen elokuu-syyskuu - tekninen lautakunta, vastineet, OAS päivitys, uusi nähtäville asetettava kaavaluonnos tiedote osallisille: OAS päivitys, uusi kaavaluonnos kaavaluonnos nähtävillä maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus, kaupunginvaltuusto työneuvottelu ELY- keskus, Satakuntaliitto tekninen lautakunta, kaavaehdotus lokakuu kaavaehdotus nähtävillä loka-marraskuu - lausuntopyyntö ELY- keskus, Satakuntaliitto, ymla joulukuu kaupunginhallituksen käsittely aikaisintaan kaupunginvaltuuston käsittely aikaisintaan kaavan hyväksymispäätös tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta, aikaisintaan 36 päivää päätöksestä Aikataulu ei ole kaupunkia sitova. Nähtävillä pitämiset ja lausuntojen määräajat ilmoitetaan erikseen, koska suunniteltua aikataulua ei aina voida tarkasti noudattaa.

7 Liitteet: 1. Kaava-alue maakuntakaavakartalla 2. Kaava-alue yleiskaavakartalla 3. Kaava-luonnos VE1d (1:2000 tai pienennös 1:6000) 4. Kaavoitustilannekartta 5. Maanomistuskartta OAS-teksti on päivitetty Kaavan laatija: maankäyttöinsinööri Jari Prehti jari.prehti(at)harjavalta.fi puh Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5B, Harjavalta