19 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 20 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT 4 21 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 5 22 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta Käsitellyt asiat Sivu 19 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 20 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT 4 21 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 5 22 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA HELSINGIN HALLINTO-OIKEUTEEN, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN, ILOLA 8 24 POIKKEAMISPÄÄTÖKSET, TOUKOVUORI POIKKEAMISPÄÄTÖS, VAARLAHTI SUUNNITTELUTARVERATKAISU, KURBÖLE SUUNNITTELUTARVERATKAISU, KRÅKÖ SUUNNITTELUTARVERATKAISU, SUOMENKYLÄ KATUJEN PÄÄLLYSTÄMISEN TYÖOHJELMA OIKAISUVAATIMUS, KUNTATEKNIIKKAPÄÄLLIKÖN VIRANHALTIJAPÄÄTÖS MAANKÄYTTÖSOPIMUS, KULLOON YRITYSALUE (1) MAANKÄYTTÖSOPIMUS, KULLOON YRITYSALUE (2) AJANKOHTAISET ASIAT 32

2 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta Aika klo 17:00-17:57 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Ahola Riitta 17:00-17:57 jäsen Andersson Christer 17:00-17:57 jäsen Björkman Patrik 17:00-17:57 jäsen Grönman Jarmo 17:00-17:57 puh.johtaja Ingelin Tom 17:00-17:57 jäsen Karén Laura 17:00-17:57 jäsen Kilpirinne Ritva 17:00-17:57 jäsen Pynnönen Kristel 17:00-17:57 varapuh.johtaja Valtonen Mikko 17:00-17:57 jäsen Varpio Mika 17:00-17:57 jäsen MUU Blomander Nicolina 17:00-17:57 nuorisovalt. ed. Hällström Kari 17:00-17:57 kuntatekn.pääll. Jalonen Jaakko 17:00-17:57 kaup.hall. puh.johtaja Lundqvist Anna-Stiina 17:00-17:57 kaup.hall. edustaja Mollgren Dan 17:00-17:57 kaup.suunn.päälli kkö von Schoultz Fredrick 17:00-17:57 apul.kaup.johtaja Söyrilä Pekka 17:00-17:57 tonttipäällikkö Forssell Birgitta 17:00-17:57 sihteeri Käsitellyt asiat Jarmo Grönman Kristel Pynnönen Birgitta Forssell Puheenjohtaja Puheenjohtaja Sihteeri 19-24, Pöytäkirjan tarkastus Laura Karén Tom Ingelin Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Porvoon kaupungin verkkosivuilla

3 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KaKeL 19 Apulaiskaupunginjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Todettiin.

4 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT KaKeL 20 Apulaiskaupunginjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta valitsee Tom Ingelinin ja Laura Karénin pöytäkirjantarkastajiksi. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta valitsi Tom Ingelinin ja Laura Karénin pöytäkirjantarkastajiksi.

5 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET KaKeL 21 Seuraavat viranhaltijat ovat lähettäneet päätöksensä: Apulaiskaupunginjohtaja 82 / 2018 Apulaiskaupunginjohtaja 10 / 2019 Maankäyttöinsinööri 2-5 / 2019 Tonttipäällikkö 6-7/ 2019 Kuntatekniikkapäällikkö 3-13 / 2019 Puheenjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta merkitsee päätökset tiedoksi ja il moit taa vi ran hal ti joille, et tä lau takunta ei käytä kuntalain 92 :n mu kaista otto-oi keuttaan. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta merkitsi päätökset tiedoksi ja päätti ilmoit taa vi ran hal ti joille, et tä lau takunta ei käytä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan.

6 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA KaKeL 22 Valmistelu ja lisätiedot: tonttipäällikkö Pekka Söyrilä, , pekka.soyrila@porvoo.fi, kuntatekniikkapäällikkö Kari Hällström, , kari.hallstrom@porvoo.fi, yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio, , maija-riitta.kontio@porvoo.fi. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi Maankäytön toteuttamissuunnitelman vuosille ja päätti, että suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Suunnitelman tarkoituksena on ohjata asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista mahdollistavaa maankäytön toteuttamisketjua. Maankäytön toteuttamisketjulla tarkoitetaan tässä maan hankintaa, kaavoitusta, kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista sekä tonttien luovutusta. Suunnitelman lähtökohtina ovat kaupungin uusi strategia (hyväksytty loppuvuodesta 2018), osayleiskaavat ja valtuuston hyväksymä talousarvio ja suunnitelma sekä kaupunkikehityslautakunnan vuosittain hyväksymät toimintasuunnitelmat sekä maapoliittinen ohjelma ja kylärakenneohjelma. Asuntopoliittisen ohjelman ja elinkeino- ja kilpailukykyohjelma päivitys on käynnistynyt, ja ko. vanhojen ohjelmien lähtökohtia noudatetaan sovelletusti kunnes uudet ohjelmat ovat valmistuneet. Edellä mainituissa ohjelmissa ja suunnitelmissa on selkeitä sekä laadullisia että määrällisiä lähtökohtia ja tavoitteita maankäytölle. Kaupunkikehityksen tonttituotantoprosessin tulee vastata asetettuihin tavoitteisiin. Maankäytön toteuttamissuunnitelmassa ajoitetaan seuraaville viidelle vuodelle uudisrakentamista varten tarvittava maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä tonttien luovutus. Lisäksi arvioidaan prosessin eri vaiheessa syntyviä kustannuksia sekä saatavia tontinmyynti- ja vuokratuloja. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus. Suunnitelmassa voidaan myös arvioida asetettujen tavoitteiden taloudellisia toteutumisedellytyksiä. Maankäytön toteuttamissuunnitelma toimii kaupunkikehityksen tehtäväalueen toiminnan ja talouden suunnittelun työvälineenä. Kaupunkikehityksessä on laadittu maankäytön toteuttamissuunnitelma vuosille Suunnitelman ensimmäinen vuosi on tarkka ja perustuu valtuuston hyväksymään talousarvioon ja kaupunkikehityksen talousarvion käyttösuunnitelmaan sekä toimintasuunnitelmaan Suunnitelman vuodet ovat ohjeellisia ja kaupunkikehityksen käytännön toimintaa suuntaavia.

7 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Liite: Maankäytön toteuttamissuunnitelma vuosille Apulaiskaupunginjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy maankäytön toteuttamissuunnitelman ja lähettää suunnitelman kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että suunnitelman osat vuosille ovat ohjeellisia, ja suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi maankäytön toteuttamissuunnitelman ja päätti lähettää suunnitelman kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kaupunkikehityslautakunta totesi, että suunnitelman osat vuosille ovat ohjeellisia, ja suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain.

8 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA HELSINGIN HALLINTO-OIKEUTEEN, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN, ILOLA 2166/50.504/2018 KaKeL 23 Valmistelu ja lisätietoja: kaavoittaja Susanna Pyhälä, tai lupavalmistelu@porvoo.fi * * * * * * * * * * * * * * * * * ovat jättäneet Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen Porvoon kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä , jolla lautakunta päätti myöntää * * * * * * * * * suunnittelutarveratkaisun omakotitalon rakentamiseksi määräalalle Aurinkorinne * * * * nimisestä tilasta Ilolan kylässä. Hallinto-oikeus pyytää Porvoon kaupunkikehityslautakunnan lausuntoa valituksen johdosta. * * * * * * * * * * * * * * * * * ovat valituksessaan tuoneet esille, että ehdotetun tieliittymän vaikutuksia heidän kiinteistölleen ei ole tutkittu läpikotaisesti ja lopullisesti. Liite: valitus Apulaiskaupunginjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta antaa seuraavan lausunnon valituksen johdosta: Valittajat viittaavat kaupunkikehityslautakunnan myöntämään lupaan omakotitalolle kiinteistölle * * * *. Valittajien mukaan hankkeen vaikutuksia heidän kiinteistölleen ei ole tutkittu läpikotaisesti ja lopullisesti. Valittajat katsovat, että tieliittymä on jätetty päätöksessä käsittelemättä, sillä se on merkittynä vain päätöksen liitteeseen (asemapiirros). Hakijalle myönnettiin lupa uuden omakotitalon ja talousrakennusten rakentamiseksi määräalalle kiinteistöstä * * * * * Määräala on hakijan mukaan tarkoitus myöhemmin lohkoa omaksi kiinteistöksi. Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset uudelle rakennuspaikalle ko. hankkeessa täyttyvät. Hanke on maankäyttötavoitteiden, yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen mukainen. Hanke ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä annetun päätöksen ja sen ehtojen mukaisesti toteutettuna.

9 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Näin ollen kaupunkikehityslautakunta katsoo, ettei valituksessa ole ilmennyt mitään sellaista, minkä johdosta kaupunkikehityslautakunnan päätöstä olisi syytä muuttaa. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta antoi seuraavan lausunnon valituksen johdosta: Valittajat viittaavat kaupunkikehityslautakunnan myöntämään lupaan omakotitalolle kiinteistölle * * * *. Valittajien mukaan hankkeen vaikutuksia heidän kiinteistölleen ei ole tutkittu läpikotaisesti ja lopullisesti. Valittajat katsovat, että tieliittymä on jätetty päätöksessä käsittelemättä, sillä se on merkittynä vain päätöksen liitteeseen (asemapiirros). Hakijalle myönnettiin lupa uuden omakotitalon ja talousrakennusten rakentamiseksi määräalalle kiinteistöstä * * * * * Määräala on hakijan mukaan tarkoitus myöhemmin lohkoa omaksi kiinteistöksi. Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset uudelle rakennuspaikalle ko. hankkeessa täyttyvät. Hanke on maankäyttötavoitteiden, yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen mukainen. Hanke ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä annetun päätöksen ja sen ehtojen mukaisesti toteutettuna. Näin ollen kaupunkikehityslautakunta katsoi, ettei valituksessa ole ilmennyt mitään sellaista, minkä johdosta kaupunkikehityslautakunnan päätöstä olisi syytä muuttaa.

10 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta POIKKEAMISPÄÄTÖKSET, TOUKOVUORI 2548/50.504/2019 KaKeL 24 Valmistelu ja lisätiedot: kaavoittaja Pekka Mikkola, , Kiinteistöille * * * * * * * * ja * * * * * * * *, * * * * * * * * * * ja * *, haetaan poikkeusta MRL 58 :n 1 momentin säännöksistä 171 :n nojalla, rakennusoikeuden määrästä, rakennusalan rajasta, autopaikkojen sijoitusta ja määrää koskevista määräyksistä, kerrosluvusta, talosaunan rakentamisvelvoitteesta ja asukkaiden yhteistilavaatimuksesta. Hanke käsittää kaksi noin kuusikerroksista asuinkerrostaloa, jotka sijoittuvat omille tonteilleen. Jäljempänä tässä valmistelussa on käytetty nimitystä pohjoinen tontti tarkoitettaessa tonttia * * * * ja eteläinen tontti tarkoitettaessa tonttia * * * *. Asuntoja taloissa on tässä hankekehitysvaiheessa yhteensä 53. Keskimääräinen asuntokoko hankkeessa on näin ollen noin 78 k-m². Hanke toteutetaan asumisoikeuskohteena. Autopaikat sijoittuvat maantasoon pääasiassa autokatoksiin. Taustaa: Toukovuoren asemakaavan länsireunalla on muutamia kortteleita pistekerrostaloille. Kerrostalot sijoittuvat merinäköalojen kannalta suotuisasti. Kerrosluvut on määritelty siten, että rinteeseen sijoittuva alin kerros on kerrosalan laskentamielessä ns. vajaa ja myös ylin kerros on sisään vedetty. Tämä tarkoittaa, että näiden vajaiden kerrosten kerrosala on rakennuksen suurinta kerrosta pienempi vähintään sen murtoluvun verran, joka asemakaavassa on annettu. Maankäytön tehokkuuden ja hyvän asuinympäristön tavoitteen täyttymiseksi asemakaavassa on päädytty osoittamaan pysäköinti pääasiassa maanalaisiin pihojen ja rakennusten alle rakennettaviin pysäköintihalleihin. Nämä pysäköintitilat tulisi toteuttaa tonttien yhteisinä. Naapurikorttelissa 6005 kaupunkikehityslautakunta myönsi kokouksessaan poikkeamisen sekä autopaikkavaatimuksesta että autopaikkojen sijoittamisesta eli salli maantasopysäköinnin. Tämän naapurikorttelin toteutustapa on muilta osin hakijan kiinteistöjen kaltainen. Toukovuoren keskiosassa sijaitsevilla matalamman rakentamisen yhtiömuotoisilla tonteilla on lisäksi myönnetty poikkeamisia autopaikkavaatimuksesta. Vahvistettu maakuntakaava: Taajamatoimintojen alue. Keskeisten alueiden osayleiskaava, hyväksytty , voimaantulo 2006:

11 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Pientalovaltainen asuntoalue (AP). Kiinteistön länsipuolella on lähivirkistysaluetta (VL). Lainvoimainen asemakaava 456, Toukovuori, hyväksytty : Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-24). Asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: yksi talosauna / 20 asuntoa vilvoittelumahdollisuuksineen sekä harraste-, kokoontumis-, työskentely- ja vastaavia yhteistiloja vähintään 2 % tontin kerrosalasta. Jokaisella asunnolla on oltava oma maantasopiha, parveke tai kattoterassi. Autopaikkavaatimus 1 ap / 100 k-m², kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Lisäksi yksi vieraspaikka / 700 k-m². Polkupyörille on varattava katettua säilytystilaa 1 pp / 40 k-m². Asemakaavassa tonteilla on sitovasti osoitettu rakennusala, ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le) sekä ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan rakentaa pihakansi (p-1). Kannen alle saa sijoittaa autopaikkoja. Rakennusoikeutta on osoitettu kummallekin tontille k-m². Kerrosluku on kummallakin tontilla (2/3) VI (3/4), mikä tarkoittaa sitä että kerrosten suurin kokonaismäärä on kuusi ja alin sekä ylin kerros tulee toteuttaa kerrosalan laskentamielessä murtoluvun osoittamana ns. vajaana kerroksena. Kaavan yleisissä- ja erityismääräyksissä on määrätty mm. asuntosuunnittelusta. Mahdollisimman monesta asunnosta tulee avautua merinäköala. Autopaikat tulee sijoittaa pääosin talojen kellarikerrokseen tai pihakannen alle. Nämä pysäköintitilat tulee rakentaa kortteleittain toisiinsa liittyviksi. Asemakaavassa on maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan sijainti osoitettu ohjeellisena. Lisäksi on annettu yleisiä määräyksiä energiatehokkuudesta ja hiilijalanjäljen minimoinnista sekä hulevesien hallinnasta. Kaavaan liittyy erillinen rakentamistapaohje. Siinä on annettu yleisiä ohjeita mm. energiatehokkuuden toteuttamisesta, korttelialueiden rajautumisesta katutiloihin ja rakennusten suunnittelusta, julkisivumateriaaleista ja värityksestä. Naapureiden huomautukset: Kiinteistöillä ei alueen toteutustilanteen ansiosta ole kuultavia naapureita. Hakemuksista on kuitenkin informoitu itäisen naapurikiinteistön varannutta yleishyödyllistä toimijaa. Näin ollen hakemuksesta ei ole ollut huomautettavaa. Haetut poikkeamiset asemakaavasta ja niiden arviointi: Poikkeaminen rakennusoikeuden määrästä Kummallekin tontille on asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta 1950 k-m². Hakemus perustuu jo melko pitkälle tutkittuun tonttien käyttösuunnitelmaan. Koska maanalaisesta rinteeseen sijoitetusta pysäköintiratkaisusta on luovuttu, sijoittuu rakennusten alimpaan

12 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ kerrokseen enemmän kerrosalaan laskettavaa tilaa, kuin asemakaavaa laadittaessa oletetulla toteutumisratkaisulla muodostuisi. Osittain tästä syystä rakennusoikeus ylittyy eteläisellä tontilla 150 k-m². Vastaavasti pohjoisella tontilla rakennusoikeutta jäisi käyttämättä 50 k-m². Hakijan tavoitteena on yhdistää tontit. Poikkeamispäätöksellä rakennusoikeutta ei voida vähentää pohjoisella tontilla, jolloin hakijan tavoitteesta huolimatta eteläistä tonttia on tarkasteltava itsenäisenä rakennuspaikkana. Hakijan perustelujen mukaan rakennusoikeuden ylitys johtuu asuntosuunnittelun yhteydessä mahdollisimman toimiviksi hiotuista asuntoratkaisuista, jotka ovat vaikuttaneet rakennuksen pohjan muotoon. Lisäksi asemakaava ei anna huojennusta aputilojen osalta, jolloin asuntokohtaiset varastotilat lasketaan mukaan rakennusoikeudelliseen kerrosalaan. Esimerkiksi Länsirannalla tällaisia asumisen aputilahuojennuksia on annettu alueen asemakaavaa tuoreemmissa asemakaavoissa. Eteläisen tontin rakennusoikeuden ylitys on noin 7,7 %, mikä on perusteltavissa lähinnä juuri maaston muodoista johtuen tavoiteltua laajemmin maan pinnan yläpuolelle sijoittuvalla alimmalla kerroksella. Kerrosluvun ja rakennusmassan muodon suhteen hakemus noudattaa asemakaavan henkeä. Poikkeaminen rakennusalan rajasta Eteläisellä tontilla asuinkerrostalo ylittää rakennusalan rajan kahdella metrillä. Hakijan perustelujen mukaan tämä johtuu rakennuksen ja pysäköintipaikan välisen suhteen tarkentumisesta tontinkäyttösuunnittelussa sekä rakennuksen tarkoituksenmukaisesta muodosta, joka palvelee asuntosuunnittelua parhaiten. Rakennusalan ylityksen voidaan tulkita olevan verrattain maltillinen suhteessa tontin kokoon ja rakentamisen kokonaismäärään. Rakennusalan ylitys ei vaikeuta eteläisen naapuritontin rakennussuunnittelua, koska rakennusalojen väliin jää vielä etäisyyttä noin 18 metriä ja tonttien rajaankin noin kahdeksan metriä. Poikkeaminen autopaikkojen sijoitusta koskevasta määräyksestä Asemakaavamääräyksen mukaan autopaikat on pääasiassa sijoitettava maanalaiseen talojen kellarikerrokseen tai pihakannen alle. Määräyksellä on tavoiteltu korkealuokkaista autoista vapaata pihatilaa. Maanalaisen ns. rakenteellisen pysäköinnin toteuttaminen lisää toki rakentamisen kustannuksia ja varsinkin kun kysymyksessä on osittain tuetun asumisen hanke, nousevat kaavan toteutuskustannukset merkittäviksi hankkeen kannattavuuden näkökulmasta. Hakija ei nojaudu toteutustalouteen perusteluissaan, vaan vetoaa lähinnä tontin kallioisuuteen ja topografiaan, joiden takia maanalainen pysäköinti on haastavasti järjestettävissä. Tonttien käyttösuunnitelma osoittaa, että maanpäällisestä pysäköintiratkaisusta huolimatta oleskelu- ja leikkipihaa jää varsin

13 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ mukavasti ja se suuntautuu aurinkoiseen ilmansuuntaan. Autokatoksia toteuttamalla pysäköinnin vaikutus kaupunkikuvaan on ratkaistavissa onnistuneesti. Naapurikortteliin on lisäksi myönnetty vastaavanlainen poikkeaminen kaupunkikehityslautakunnassa Poikkeaminen autopaikkojen määrää koskevista määräyksistä Asemakaavan autopaikkavaatimus on 1 ap / 100 k-m², kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Lisäksi yksi vieraspaikka / 700 k-m². Hakemuksen mukainen tonttienkäyttö edellyttää 59 autopaikan rakentamista tonteille. Hakija tavoittelee kahta autopaikkaa pienempää autopaikkatarjontaa, koska nämä 57 autopaikkaa on vielä onnistuttu sijoittamaan tonteille kohtuullisesti. Vajaus eli haettu poikkeaminen autopaikkavaatimuksesta on 8 %. Autopaikat olisivat myös tosiasiallisesti kummankin tontin yhteiskäytössä eli autopaikkojen käytössä ei tontin rajan sijainnilla olisi merkitystä. Länsirannan viimeaikaisissa asemakaavoissa, kuten Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella (asemakaava 459, hyväksytty ) on otettu käyttöön liikkumisen apuvälinetilan käsite. Toteuttamalla tällaisen viisaisiin kulkutapoihin kannustavan tilan, on rakentaja voinut saada huojennusta autopaikkamäärästä 5 % / asuinrakennus. Hakija on toteuttamassa tällaisen liikkumisen apuvälinetilan, jota vuonna 2010 hyväksyttyä Toukovuoren energiatehokasta asemakaavaa laadittaessa ei vielä tällainen viisaan kulkutavan valintaan kannustava järjestely ollut käytössä. Pysäköinnin kokonaisratkaisu hakijan tonteilla on perusteltavissa liikkumisen apuvälinetiloilla, jollaisen toteuttaminen tukee erinomaisesti Toukovuoren asemakaavan ympäristövaikutustavoitteita. Toukovuoressa on lisäksi aiemminkin myönnetty poikkeamisia autopaikkavaatimuksesta pienen asuntokoon perusteella. Koska hakija ei käytä asuntokokoa poikkeamisen perusteena, ei asiaa ole tässä yhteydessä syytä tarkastella tätä mainintaa laajemmin. Poikkeaminen kerrosluvusta Asemakaavan kerroslukumerkinnän mukaan sekä alin rinteeseen sijoitettu kerros että ylin kerros toteutetaan ns. vajaina kerroksina. Koska maanalaista pysäköintiratkaisua ei toteuteta, sijoittuu osa maantasokerroksen maanalaisiksi asemakaavassa ajatelluista tiloista siinä laajuudessa maanpäällisiksi, että ne luetaan kerrosalaan. Hakijan mukaan ylimmissä kerroksissa asuntosuunnittelu on tuottanut tässä tapauksessa sellaiset kantavien seinälinjojen sijainnit, että tarkka asemakaavan kerrosluvun mukainen kerrosalajakauma ei toteudu. Asemakaavan mukaan ylimpään kerrokseen saa sijoittaa 2/3 suurimman kerroksen alasta. Nyt tuo osuus on 4/5. Asemakaavaa laadittaessa on aina vaikeaa määritellä tarkka kulloisellekin tontille sopiva rinteeseen sijoittuvan kerroksen

14 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ kerrosalan määrä murtolukuna. Vasta rakennussuunnittelun yhteydessä nähdään, miten suuri osa kerroksesta on luettavissa kellarikerrokseksi. Pysäköintiratkaisusta poikkeaminen on väistämättä johtanut alimman kerroksen sijoittumiseen asemakaavassa tavoiteltua laajemmin maanpinnan yläpuolelle. Tämä ei sinänsä tarkoita sitä, etteivätkö asemakaavan kaupunkikuvalliset tavoitteet olisi mahdollista täyttää. Niin ikään ylimmissä kerroksissa laskennallinen 5 %:n poikkeaminen ns. sisäänvedetystä osuudesta ei ole niin merkityksellinen kuin onnistunut asemakaavan hengen mukainen kokonaismassoittelu. Toisaalta rakennuksen ulkovaipan määrän vähentämisen kannalta ei olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa ylintä kerrosta kaavamääräystä reilummin sisäänvedettynäkään. Poikkeaminen talosaunan rakentamisvelvoitteesta Kaavamääräysten mukaan alueelle on toteutettava yksi talosauna / 20 asuntoa. Tällä on tavoiteltu yhteisöllisyyttä ja toisaalta myös energiatehokkuutta. Hakija esittää, että asuntoihin suunnitellaan asuntosaunat tai ainakin mahdollisuus sen toteuttamiseksi. Kaava ei tätäkään sinänsä kiellä. Koska talosaunan toteuttaminen vaikuttaisi asuntosaunojen toteutusmahdollisuuden ja kohteen pienehkön koon takia (20 asuntoa) heikosti perustellulta, voidaan luopua sen vaatimisesta. Poikkeaminen asukkaiden yhteistilavaatimuksesta Hanke sisältää tonttien käyttösuunnitelman mukaan yhden talosaunan, pesulan ja noin 40 m²:n kokoisen kerhohuoneen pohjoisen talon alimmassa kerroksessa. Vastaavasti eteläisessä talossa on liikkumisen apuvälinetila latauspistokkeineen. Molemmissa taloissa on omat pyykinkuivaushuoneensa. Koska rakennukset sijaitsevat omilla tonteillaan, ei asukkaiden yhteistilavaatimus yksittäistä hakemusta tarkasteltaessa täyty, vaikka tilat ovatkin käytettävissä naapuritontilla. Hakijan mukaan tontit yhdistetään, mikä sinänsä ei ole välttämätöntäkään, sillä tilojen käyttöoikeus on mahdollista varmistaa myös rasitesopimusmenettelyllä. Asemakaavamääräyksen mukaan talosauna on toteutettava jokaista 20 asuntoa kohti. Näin hanke edellyttäisi kolmen saunan rakentamista. Koska asuntokoko on verrattain pieni, on yksi sauna sinänsä tarvetta vastaava. Tärkeintä on kuitenkin, että saunomismahdollisuus omassa talosaunassa on olemassa. Liitteet: kartta asemapiirros Apulaiskaupunginjohtaja: Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle,

15 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ alueiden käytön muulle järjestämiselle tai ympäristökuvalle. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy kiinteistöille * * * * * ja * * * * * haetut poikkeamiset rakennusoikeuden määrästä, rakennusalan rajasta, autopaikkojen sijoitusta ja määrää koskevista määräyksistä, kerrosluvusta, talosaunan rakentamisvelvoitteesta ja asukkaiden yhteistilavaatimuksesta seuraavilla ehdoilla: - tonttien ja erityisesti tonteilla sijaitsevien autopaikkojen rajautuminen katutilaan hoidetaan asemakaavaan liittyvän rakennustavan ohjauksen mukaisesti luonnonkivimuurilla, jota voidaan täydentää aitarakenteella. Muurin korkeus ratkaistaan rakentamisen lupahakemuksen yhteydessä. - autopaikat ja asukkaiden yhteistilat ovat molempien tonttien yhteiskäytössä niiltä osin, kuin nämä asumisen tukipalvelut on sijoitettu vain jommallekummalle tontille. Tämä edellyttää joko tonttien yhdistämistä tai asianmukaisen sopimuksen laatimista kiinteistöjen kesken. Sopimuksen olemassaolo tulee varmistaa rakennuslupavalmistelun yhteydessä. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa hakemusta vastaava lupa on haettava. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kiinteistöille * * * * * ja * * * * * haetut poikkeamiset rakennusoikeuden määrästä, rakennusalan rajasta, autopaikkojen sijoitusta ja määrää koskevista määräyksistä, kerrosluvusta, talosaunan rakentamisvelvoitteesta ja asukkaiden yhteistilavaatimuksesta seuraavilla ehdoilla: - tonttien ja erityisesti tonteilla sijaitsevien autopaikkojen rajautuminen katutilaan hoidetaan asemakaavaan liittyvän rakennustavan ohjauksen mukaisesti luonnonkivimuurilla, jota voidaan täydentää aitarakenteella. Muurin korkeus ratkaistaan rakentamisen lupahakemuksen yhteydessä. - autopaikat ja asukkaiden yhteistilat ovat molempien tonttien yhteiskäytössä niiltä osin, kuin nämä asumisen tukipalvelut on sijoitettu vain jommallekummalle tontille. Tämä edellyttää joko tonttien yhdistämistä tai asianmukaisen sopimuksen laatimista kiinteistöjen kesken. Sopimuksen olemassaolo tulee varmistaa rakennuslupavalmistelun yhteydessä. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa hakemusta vastaava lupa on haettava.

16 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta POIKKEAMISPÄÄTÖS, VAARLAHTI 2109/50.504/2018 KaKeL 25 Valmistelu ja lisätiedot: kaavoittaja Susanna Pyhälä, , Hakemus: Kiinteistö Oy Porvoon Leporanta hakee kiinteistölle poikkeamista Neste OY, Pirskerin rantakaavasta (v. 1983) seuraavasti: - rakennusoikeuden jakautumisesta, - yksittäisen loma-asunnon koosta, - kerrosluvusta, - saunojen rakennusoikeuden jakautumisesta, - telttailualueen käytöstä ja - venevalkaman paikasta. Rakentamisrajoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukainen poikkeaminen MRL 58 rakentamisrajoituksesta. Neste Oy, Pirskerin rantakaava kiinteistölle RNo 2:167 Varlaxin kylässä: - Kokonaisrakennusoikeus RA-alueella on 1600 m², josta 150 m² on osoitettu alueen huoltohenkilökunnan asunnolle ja m² huoltorakennuksille. - Yksittäisen loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 m². - Yksikerroksisia loma-asuntoja. - Kaavassa on osoitettu paikat kahdelle saunalle (s): 50 m² ja 260 m². - Telttailuun osoitetulla RT-alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. - Venevalkamalle on osoitettu paikka (LV). Naapureiden kuuleminen: Seuraava naapuri on jättänyt huomautuksen * * * * * (Lyhennetty) Naapuri huomauttaa, että asemapiirroksessa esitetty venepaikka tulee liian lähelle ja veneliikenne tuo heille negatiivista vaikutusta. Heidän mielestä venelaituri tulisi olla rantakaavan osoittamalla paikalla tai vähintäänkin suunnattu kauemmaksi heidän rannastaan. Naapurin huomautus on liitteineen kokonaisuudessaan hakemuksen liitteenä. Historiaa: Kiinteistö Oy Porvoon Leporannalle on vuonna 2010 myönnetty poikkeamispäätös seitsemälle k-m² suuruiselle lomarakennukselle sekä kaksikerroksiselle edustus- ja huoltotilalle. Tämän jälkeen (v. 2010) myönnettiin uusi poikkeamispäätös siten,

17 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ että lomarakennukset voivat olla kaksikerroksisia. Perustelut: Kokonaisrakennusoikeutta 1600 k-m² (RA) -alueella ei ylitetä, vaan se jakautuu uudelleen kokonaisuudessaan uusien lomarakennusten kesken (14 kpl x 114 k-m² loma-asuntoa). Suurikokoisille huoltorakennuksille tai huoltohenkilökunnan asunnolle ei ole hakijan mukaan tarvetta. Vaikka yksittäiset lomarakennukset ovat kerrosalaltaan rantakaavassa osoitettuja suurempia ja kaksikerroksisia, niiden käyttötarkoitus säilyy rantakaavan mukaisena. Kaksikerroksisina lomarakennusten peittoala vastaa alkuperäistä rantakaavan ajatusta ja mahdollistaa paremmin puuston säilymistä. Lomarakennukset on suunnitelmassa harkiten suunnattu siten, että näkymä merelle päin on mahdollisimman pienipiirteinen. Lomarakennukset eivät ole omarantaisia, vaan rantakaavan mukainen yhteiskäyttöön tarkoitettu lähivirkistysalue (VL) säilyy ennallaan yhteisessä käytössä. Uudelleen jakamalla saunoille osoitetut rakennusoikeudet (130 k-m² ja 180 k-m²) saadaan saunojen käyttö suunniteltua siten, että ne palvelevat paremmin alueen loma-asutusta. Osittain veden päällä olemassa oleva iso sauna korvataan pienemmällä saunalla, joka sijoittuu kokonaan rannan puolelle. Pienemmän saunan suureneminen ei aiheuta ympäristölle haitallista vaikutusta sen edullisen sijainnin vuoksi. Venevalkaman (LV) siirtäminen toisi naapureille haittoja sen läheisyyden ja lisääntyvän liikenteen vuoksi, joten venevalkama tulee sijoittaa rantakaavassa sille osoitetulle paikalle. Liitteet: Kartta Asemapiirros Apulaiskaupunginjohtaja: Hanke ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että poikkeamisen myöntämiselle on olemassa edellytykset MRL 171 nojalla seuraavin ehdoin: - Rantakaavan kokonaisrakennusoikeuksia ei saa ylittää. - Rakennusten paikat tarkennetaan rakennusluvan yhteydessä ja

18 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ niiden rakentumisen tulee kaikkien rakenteiden ja niiden osien osalta sijoittua RA-alueen sisäpuolelle. - Yksittäisen lomarakennuksen maksimikoko on 120 k-m² ja lomarakennukseen tulee sijoittaa varastotilaa. - Lomarakennuksia saa olla yhteensä enintään 14 kpl. - Lomarakennukset saavat olla korkeintaan II-kerroksisia. - RT-alueelle ei saa muodostua venesuojista kerrosalaan laskettavaa alaa. - Rantakaavan mukaiset yhteiskäyttöalueet tulee säilyä edelleen rantakaavan mukaisesti yhteisessä käytössä. - Venelaituri tulee rakentaa rantakaavan mukaiselle paikalle. - Saunat tulee rakentaa yksikerroksisina rantakaavassa osoitetuille paikoille ja niiden kerrosala saa yhteensä olla enintään 310 k-m². - Rakennusluvan yhteydessä tulee pyytää kaavoittajan lausunto. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa tulee hakea rakennuslupaa. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta päätti, että poikkeamisen myöntämiselle on olemassa edellytykset MRL 171 nojalla seuraavin ehdoin: - Rantakaavan kokonaisrakennusoikeuksia ei saa ylittää. - Rakennusten paikat tarkennetaan rakennusluvan yhteydessä ja niiden rakentumisen tulee kaikkien rakenteiden ja niiden osien osalta sijoittua RA-alueen sisäpuolelle. - Yksittäisen lomarakennuksen maksimikoko on 120 k-m² ja lomarakennukseen tulee sijoittaa varastotilaa. - Lomarakennuksia saa olla yhteensä enintään 14 kpl. - Lomarakennukset saavat olla korkeintaan II-kerroksisia. - RT-alueelle ei saa muodostua venesuojista kerrosalaan laskettavaa alaa. - Rantakaavan mukaiset yhteiskäyttöalueet tulee säilyä edelleen rantakaavan mukaisesti yhteisessä käytössä. - Venelaituri tulee rakentaa rantakaavan mukaiselle paikalle. - Saunat tulee rakentaa yksikerroksisina rantakaavassa osoitetuille paikoille ja niiden kerrosala saa yhteensä olla enintään 310 k-m². - Rakennusluvan yhteydessä tulee pyytää kaavoittajan lausunto. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa tulee hakea rakennuslupaa. Puheenjohtaja Jarmo Grönman ei osallistunut asian käsittelyyn. Varapuheenjohtaja Kristel Pynnönen toimi puheenjohtajana.

19 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta SUUNNITTELUTARVERATKAISU, KURBÖLE 2510/50.504/2019 KaKeL 26 Valmistelu ja lisätiedot: kaavoittaja Susanna Pyhälä, , Hakemus: Kiinteistölle * * * haetaan lupaa yksikerroksiselle 200 k-m² suuruiselle omakotitalolle ja talousrakennukselle 100 k-m². Kiinteistön pinta-ala on 5005 m². Rakentamisrajoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukainen suunnittelutarvealue. Maakuntakaava (4. vaihemaakuntakaava): Ei merkintöjä Kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava (valtuuston hyväksymä): - Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-5). Loma-asutuksen sijoittamista ohjataan tätä osayleiskaavaa yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. Maa-ainesten otto ei kuulu tämän merkinnän piiriin. Kunta harkitsee tapauskohtaisesti luvista maa-ainesten ottoa varten. Naapureiden kuuleminen: Naapureilla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Historiaa: Samalle paikalle on myönnetty omakotitalolle suunnittelutarveratkaisu, jonka johdosta määräala on lohkottu ja rekisteröity vuonna 2011 omaksi kiinteistöksi. Perustelut: Emätila on vuonna 1955 ollut 7,185 ha suuruinen ja sillä ei ole yhtään rakennettua kiinteistöä. Kyseessä oleva kiinteistö on lohkottu rakennuspaikaksi. Kiinteistö voidaan liittää vesi- ja viemäriverkkoon. Liitteet: Kartta Asemapiirros Apulaiskaupunginjohtaja: Hanke ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja

20 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ palvelujen saavutettavuuden kannalta. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa tulee hakea rakennuslupaa. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta päätti, että suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa tulee hakea rakennuslupaa.

21 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta SUUNNITTELUTARVERATKAISU, KRÅKÖ 2406/50.504/2018 KaKeL 27 Valmistelu ja lisätiedot: kaavoittaja Susanna Pyhälä, , Hakemus: Kiinteistölle * * * haetaan lupaa olemassa olevan omakotitalon laajentamiseksi 115 k-m²:llä. Kiinteistön pinta-ala on 4300 m². Rakentamisrajoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukainen suunnittelutarvealue. Maakuntakaava (4. vaihemaakuntakaava): Ei merkintöjä Kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava (valtuuston hyväksymä): - Kyläkeskuksen alue, jonka omaleimaisuus säilytetään (AT/s) Alue on suunniteltava site, että alueen nykyinen ympäristökuva säilyy tai korjaantuu. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön. Naapureiden kuuleminen: Naapureilla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Taustaa: Kysymyksessä on rakennusrekisterin mukaan 65 k-m², mutta hakijan ilmoituksen mukaan 79 k-m² suuruinen olemassa oleva yksikerroksinen omakotitalo, joka on rakennettu 1940-luvulla. Kiinteistöllä on kartan mukaan lisäksi pieniä talousrakennuksia, jotka eivät ole rakennusrekisterissä. Perustelut: Laajennus sijoittuu kahteen kerrokseen, yhteensä 115 k-m². Laajennuksen jälkeen asuinrakennuksen kerrosala on n. 194 k-m². Rakentamisen määrä kiinteistöllä ei ylitä rakennusjärjestyksen mukaista rakentamista. Rakennus sijaitsee kyläalueella ja se on liitettävissä vesi- ja viemäriverkostoon. Liitteet: Kartta Asemapiirros

22 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Apulaiskaupunginjohtaja: Hanke ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset seuraavin ehdoin: - suunnittelussa on osayleiskaavan määräyksen mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että olemassa olevaan rakennukseen tehtävä laajennus sopeutuu rakennukseen ja rakennettuun ympäristöön ja - rakentamisen määrä rakennusjärjestyksen mukaisesti. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa tulee hakea rakennuslupaa. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta päätti, että suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset seuraavin ehdoin: - suunnittelussa on osayleiskaavan määräyksen mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että olemassa olevaan rakennukseen tehtävä laajennus sopeutuu rakennukseen ja rakennettuun ympäristöön ja - rakentamisen määrä rakennusjärjestyksen mukaisesti. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa tulee hakea rakennuslupaa.

23 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta SUUNNITTELUTARVERATKAISU, SUOMENKYLÄ 2063/50.504/2018 KaKeL 28 Valmistelu ja lisätiedot: kaavoittaja Susanna Pyhälä, , Hakemus: Määräalalle kiinteistöistä * * * ja * * * haetaan lupaa yksikerroksiselle 130 k-m²:n suuruiselle omakotitalolle ja 70 k-m²:n suuruiselle talousrakennukselle. Rakennuspaikan pinta-ala on yhteensä n m². Rakentamisrajoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukainen suunnittelutarvealue. Keskeisten alueiden osayleiskaava: - Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. (MY-1) Arvokas metsämaisema. Rakentaminen ja metsänhoidon vaikutuksiin arvokkaisiin kaukonäkymiin ja avoimeen maisematilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-2) - Maisemallisesti arvokas alue (vaakaviivoitus) Alueen suunnittelussa on varmistettava, että arvokkaan maisemakokonaisuuden arvoja ei heikennetä. Alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen on sopeutettava alueen maisemallisiin, rakennushistoriallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Alueen kaupunki/kyläkuvaa ei saa turmella. kulttuurihistoriallisesti merkittävät kokonaisuudet on säilytettävä. Naapureiden kuuleminen: Naapureilla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Perustelut: Esitetyllä rakennuspaikalla on aiemmin ollut yhteinen soranottopaikka ( * * * *), joka on myöhemmin liitetty osaksi kiinteistöä* * * *. Hakija vetoaa siihen, että soranottopaikka on rekisteröity vuonna Soranottopaikka on ollut 0,165 ha suuruinen ja sitä ei ole muodostettu rakennuspaikaksi. Molemmilla määräaloilla on sama emätila, joka on vuonna 1956 ollut 16,294 ha suuruinen ja jolla emätilatarkastelun mukaan on viisi rakennettua kiinteistöä. Jos kaikille maanomistajille tälle alueelle myönnettäisiin lupia samalla tehokkuudella alueella tapahtuva rakentaminen olisi merkittävä ja vaikeuttaisi tulevaa kaavoitusta ja johtaisi yhdyskuntarakennetta hajauttavan suunnittelemattoman asutuksen lisääntymiseen alueella.

24 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hanke ei ole maankäyttötavoitteiden mukainen. Keskeisten alueiden osayleiskaavan tarkistamistyö on käynnistynyt vuonna 2018 osana kaupungin uuden strategian laatimista sekä perusselvityksillä. Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin loppuvuodesta 2018, ja se asettaa selkeän lähtökohdan osayleiskaavatyölle. Osayleiskaavatyö etenee vuonna 2019 valmisteluvaiheeseen ja työssä laaditaan tarvittavia selvityksiä ja valmistellaan rakennemallivaihtoehtoja. Liitteet: Kartta Asemapiirros Apulaiskaupunginjohtaja: Rakennushanke aiheuttaa haittaa yleiskaavan laatimiselle ja rakentaminen ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta. Suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle ei ole olemassa MRL 137 :n mukaisia edellytyksiä. Päätös: Rakennushanke aiheuttaa haittaa yleiskaavan laatimiselle ja rakentaminen ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta. Suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle ei ole olemassa MRL 137 :n mukaisia edellytyksiä.

25 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta KATUJEN PÄÄLLYSTÄMISEN TYÖOHJELMA 2019 KaKeL 29 Valmistelu ja lisätietoja: vs. katurakennuspäällikkö Seija Kindstedt , ja katurakennusinsinööri Matias Pietilä , Vuoden 2019 talousarviossa on varattu euroa katujen päällystämiseen. Talousarviossa varattuun määrärahaan sisältyvät päällystämisen lisäksi tiemerkintä- ja betonireunakivityöt. Muulla kadunrakentamisen investointimäärärahalla päällystetään lisäksi katuja mm. Kevätlaakson, Länsi-Haikkoon ja Hermanninsaaren alueilla. Urakkatarjoukset pyydetään helmikuussa ja päällystystyöt tehdään kesän aikana. Hankinnat on jaettu kolmeen osaan: päällystystyöt, tiemerkintätyöt ja liukuvalettavat betonireunatukityöt. Katujen pohjustustyöt, viherkaistojen viimeistelytyöt ja reunakivien asennustyöt tehdään pääosin kaupungin omana työnä. Liite: Päällystysohjelma 2019 Apulaiskaupunginjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan päällystysohjelman toteutettavaksi vuonna Päätös: Kaupunkikehityslautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan päällystysohjelman toteutettavaksi vuonna 2019.

26 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta OIKAISUVAATIMUS, KUNTATEKNIIKKAPÄÄLLIKÖN VIRANHALTIJAPÄÄTÖS /56.562/2018 KaKeL 30 Valmistelu ja lisätietoja: Kuntatekniikkapäällikkö Kari Hällström , ja toimistosihteeri Linda Antell-Behm , Oikaisuvaatimuksen tekijä hakee muutosta kuntatekniikkapäällikön viranhaltijapäätökseen Kyseisellä päätöksellä päätettiin, että Porvoon kaupunki ei korvaa Myllymäenkadulla rankkasateessa vaurioitunutta omaisuutta. Oikaisuvaatimus on kirjattu saapuneeksi Porvoon kaupungille Vaatimuksessa todetaan, että kaadot Myllymäenkadulla on tehty siten, että vesi virtaa Vartiotorninkadulle päin. Tämän lisäksi kadulla sijaitsevan viemärin kapasiteetti on riittämätön sekä kadun varrella suoritettujen kaivaustöiden jälkeen oli maa-aines kasat jätetty siten, että ne ohjasivat veden kiinteistön portista sisään. Vahinkopäivän tilannetta on nyt selvitetty lisää Kuntatekniikassa. Yli puoli vuotta tapahtuneen jälkeen on vaikea todentaa tapahtumapaikan olosuhteita. Rankkasateita sattui Porvoossa kesällä Pahin sade ei osunut Oikaisuvaatimuksen liitteenä olevasta kosteuskartoituksesta näkyy kuitenkin rankkasateen syövyttämiä ojia pihalla. Kuntateknikka ei ole tehnyt kadulla mitään toimenpiteitä, joiden johdosta hulevesien virtaukset olisivat muuttuneet aiemmista tilanteista. Kuntatekniikan osalta voidaan todeta, ettei jälkikäteen voida tietää onko paikalla ollut oikaisuvaatimuksessa väitettyä maa-aineskasaa vahingon tapahtumahetkellä, joten vahinkoa ei voida todentaa Porvoon kaupungin laiminilyönnin aiheuttamaksi. Kadun tila ennen syksyn 2018 kaivutöitä oli normaali. Paikalla on ollut muita toimijoita, joiden toiminnasta kaupunki ei ole vastuussa. Reunakivi oli paikoillaan myös kiinteistön portin kohdalla ja katu oli rakennettu suunnitelmien mukaan ennen ko. kaivutöitä. Liitteet: kuntatekniikkapäällikön viranhaltijapäätös Oikaisuvaatimus , As Oy Porvoon Myllymäenkatu 12 Apulaiskaupunginjohtaja: Sadeveden aiheuttaman vaurion syytä on jälkikäteen mahdoton todentaa, ilman tapahtumahetkellä katualueesta otettua kuvaa, johtuneen väärin rakennetusta kadusta tai viemärin vetokapasiteetin

27 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ riittämättömyydestä tai väärin sijoitetusta kasasta. Kuntateknikka ei ole tehnyt kadulla mitään toimenpiteitä, joiden johdosta hulevesien virtaukset olisivat muuttuneet aiemmista tilanteista. Vahinkoa ei voida todentaa Porvoon kaupungin kuntatekniikan laiminilyönnin aiheuttamaksi. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten, kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen. Päätös: Sadeveden aiheuttaman vaurion syytä on jälkikäteen mahdoton todentaa, ilman tapahtumahetkellä katualueesta otettua kuvaa, johtuneen väärin rakennetusta kadusta tai viemärin vetokapasiteetin riittämättömyydestä tai väärin sijoitetusta kasasta. Kuntateknikka ei ole tehnyt kadulla mitään toimenpiteitä, joiden johdosta hulevesien virtaukset olisivat muuttuneet aiemmista tilanteista. Vahinkoa ei voida todentaa Porvoon kaupungin kuntatekniikan laiminilyönnin aiheuttamaksi. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten, kaupunkikehityslautakunta päätti hylätä oikaisuvaatimuksen.

28 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta MAANKÄYTTÖSOPIMUS, KULLOON YRITYSALUE (1) KaKeL 31 Valmistelu ja lisätietoja: maankäyttöinsinööri Karin Kolis, , kehityspäällikkö Antero Antila, , Kulloon yritysalueen asemakaava on ollut nähtävillä Kaupunkikehityslautakunta on päättä nyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau pun gin val tuus tolle, että asemakaava hyväksytään. Alue sijaitsee Kulloon eteläosassa Nybyntien ja Metsäpirtintien alueil la. Alueelle on vuosien varrella syntynyt suunnittelematonta työ paik ka-aluet ta, jonka asemakaavoittaminen ja siten saaminen kun nal lis tek nii kan piiriin on pitkään nähty välttämättömäksi. Ase makaa va-alue on suurimmalta osin yksityisomistuksessa. Alueella on 18 yksityistä maanomistajaa. Kaupungin maanomistus alueella on noin 14 ha. Alue on ennestään asemakaavoittamatonta aluetta, jolle nyt kaavoitetaan 51 teollisuustonttia. Näistä 7 kaavoitetaan kau pungin omistamalle alueelle. Kaupungin maapoliittisten linjausten mukaisesti maanomistajien kans sa, jotka tulevat saamaan asemakaavamuutoksesta mer kit tävää hyötyä solmitaan maankäyttösopimukset. Hyötyä voi syntyä li sära ken nus oi keu den tai asemakaavamuutoksen salliman ar vok kaamman käyttötarkoitusmerkinnän muodossa. Maankäyttösopimuksessa so vit ta val la sopimuskorvauksella maanomistaja osallistuu kau pun gille asemakaava-alueen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin tai aiem min aiheutuneisiin kustannuksiin sekä asemakaava-aluetta palve le van yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Korvauksena on yleen sä peritty puolet kaavan tuomasta hyödystä. Kaupunginhallitus on päättänyt Kulloon yri tys alueen maankäyttösopimusten sopimusperiaatteet. Näitä on muutettu so pi mus kor vaus ten maksuaikataulujen osalta kaupunginhallituksen pää tök sel lä ja Yksityisomistuksessa olevat kiinteistöt ja on kaavoitettu kahdeksi teollisuustontiksi. Rakennusoikeus maanomistajan maalla on k-m². Asemakaavasta aiheutuu mer kit tä vää hyötyä alueen käyt tö mah dol lisuuk sien parantumisen myötä. Hyödyn arvioimisen perusteena on maan omis ta jan maan arvon kohoaminen lisääntyvien ra ken nus mahdol li suuk sien myötä. Maankäyttösopimuskorvaus vastaa käytännön mu kai ses ti puolta maanomistajan saamasta hyödystä. Hyödyn arvioin ti perustuu ulkopuoliseen arvioon. Rahakorvauksen lisäksi maan omis ta ja luovuttaa kaupungille katualuetta.

29 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Maankäyttösopimus ja sen liitteenä oleva kiinteistönluovutuksen esiso pi mus allekirjoitetaan ennen asemakaavan hy väk sy mis tä. Lo pul linen luovutuskirja allekirjoitetaan asemakaavan saatua lainvoiman. Liite: Maankäyttösopimusehdotus Apulaiskaupunginjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä kiinteistöjen ja omistajan kanssa al le kir joi tet ta vaksi liitteenä olevan ehdotuksen mukaisen maan käyt tö so pi muk sen. Sopimukseen liittyy kiinteistönluovutuksen esi so pi mus. Sopimukseen voidaan ennen allekirjoitusta tehdä teknisluonteisia tar kis tuk sia. Lopullinen kiinteistönluovutus voidaan tehdä tämän päätöksen perus teel la. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta päätti hyväksyä kiinteistöjen ja omistajan kanssa al le kir joi tet ta vaksi liitteenä olevan ehdotuksen mukaisen maan käyt tö so pi muk sen. Sopimukseen liittyy kiinteistönluovutuksen esi so pi mus. Sopimukseen voidaan ennen allekirjoitusta tehdä teknisluonteisia tar kis tuk sia. Lopullinen kiinteistönluovutus voidaan tehdä tämän päätöksen perus teel la.

30 PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkikehityslautakunta MAANKÄYTTÖSOPIMUS, KULLOON YRITYSALUE (2) KaKeL 32 Valmistelu ja lisätietoja: maankäyttöinsinööri Karin Kolis, , Kulloon yritysalueen asemakaava on ollut nähtävillä Kaupunkikehityslautakunta on päättä nyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau pun gin val tuus tolle, että asemakaava hyväksytään. Alue sijaitsee Kulloon eteläosassa Nybyntien ja Metsäpirtintien alueil la. Alueelle on vuosien varrella syntynyt suunnittelematonta työ paik ka-aluet ta, jonka asemakaavoittaminen ja siten saaminen kun nal lis tek nii kan piiriin on pitkään nähty välttämättömäksi. Ase makaa va-alue on suurimmalta osin yksityisomistuksessa. Alueella on 18 yksityistä maanomistajaa. Kaupungin maanomistus alueella on noin 14 ha. Alue on ennestään asemakaavoittamatonta aluetta, jolle nyt kaavoitetaan 51 teollisuustonttia. Näistä 7 kaavoitetaan kau pungin omistamalle alueelle. Kaupungin maapoliittisten linjausten mukaisesti maanomistajien kans sa, jotka tulevat saamaan asemakaavamuutoksesta mer kit tävää hyötyä solmitaan maankäyttösopimukset. Hyötyä voi syntyä li sära ken nus oi keu den tai asemakaavamuutoksen salliman ar vok kaamman käyttötarkoitusmerkinnän muodossa. Maankäyttösopimuksessa so vit ta val la sopimuskorvauksella maanomistaja osallistuu kau pun gille asemakaava-alueen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin tai aiem min aiheutuneisiin kustannuksiin sekä asemakaava-aluetta palve le van yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Korvauksena on yleen sä peritty puolet kaavan tuomasta hyödystä. Kaupunginhallitus on päättänyt Kulloon yri tys alueen maankäyttösopimusten sopimusperiaatteet. Näitä on muutettu so pi mus kor vaus ten maksuaikataulujen osalta kaupunginhallituksen pää tök sel lä ja Yksityishenkilöiden omistuksessa olevalle kiinteistölle * * * * * * * * on kaavoitettu kolme teollisuustonttia. Rakennusoikeus maanomistajan maalla on k-m². Maanomistajan kanssa on sovittu, että maanomistaja luovuttaa maankäyttösopimuskorvauksena tontti- sekä raakamaata. Lisäksi maan omis ta ja luovuttaa kaupungille katualuetta. Koska luovutusten arvo ylittää maankäyttösopimuskorvaussumman, maksaa kaupunki välirahaa lopullisen kiinteistönluovutuksen yhteydessä. Asemakaavasta aiheutuu mer kit tä vää hyötyä alueen käyt tö mah dol lisuuk sien parantumisen myötä. Hyödyn arvioimisen perusteena on maan omis ta jan maan arvon kohoaminen lisääntyvien ra ken nus mah-