Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatusja opetusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatusja opetusjaosto Kaupunginhallitus Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille 3453/ /2018 KV Valtuutettu Mari Ojalammi jätti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Sanna Heinonen, Hannu Holopainen, Iiris Pääkkönen, Maria Korkatti, Anne Mikkola, Maria Roivas, Paavo Kähkönen, Antti Kainulainen, Maria Roivas, Krista Mikkonen, Jussi Wihonen, Mika Piironen, Hannele Autti, Asseri Kinnunen, Teemu Huikuri, Hanna Susitaival, Ville Eloheimo, Antero Puhakka, Martti Juntunen, Eero Bogdanoff, Jukka Hirvonen, Osmo Kokko, Marko Haakana, Matti Pesonen, Marjatta Räty, Petteri Tahvanainen, Sari Koskinen, Eero Hirvonen, Anni Järvinen, Eira Väänänen, Oskari Korhonen, Heino Räty, Anu Honkanen, Joakim Kärkäs ja Ari Tielinen. HYVOKOJ 49 Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuu le via. CODA lapset ovat kuurojen vanhempien normaalisti kuulevia lapsia. Tässä yhtey des sä käytetään myös termiä KODA lapset tarkoittamaan samaa asiaa. Perusopetuslain 10 mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa ope tus ta myös viittomakielellä. Tämä sisältää myös äidinkieli ja kirjallisuus op pi ai nee na opetettavan viittomakieli ja kirjallisuus oppiaineen. Sen sijaan pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman mukaan viittomakielisille kuuleville annetaan viit to ma kielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Perusopetuslain 12 :n nojalla äi din kie lenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, ro mani kie len ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuksen järjestäjän tar joa maa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli, vaan jokaisella maalla on oma kieleen ja kult tuu riin perustuva viittomakielensä. Kansanedustajat ovat lokakuussa 2018 laatineet lakialoitteen, jossa esitetään, että perusopetuslakia muutetaan lisäämällä äidinkieleltään viittomakielisille kuu le-

2 vil le lapsille (ns. CODA-lapset) oikeus saada huoltajan päätöksen pe rus teel la opetusta myös viittomakielessä äidinkielenä. Lukuvuonna kolmelle joensuulaiselle perusopetusikäiselle oppilaalle jär jes te tään viittomakieli äidinkielenä -opetusta. Heistä yksi on kuurojen vanhem pien normaalisti kuuleva lapsi ja opetusta järjestetään kokeiluluonteisesti ryh mäs sä, jossa on toinen samanikäinen joensuulainen lapsi. Joensuulaisten coda lasten kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kahden oppilaan vanhem mat ovat toivoneet, että heidän kuuleville lapsilleen järjestettäisiin viit to makie len ope tus ta. Tällä hetkellä Joensuun hyvinvointipalvelut ostaa viittomakieli äidinkielenä -opetus ta muun muassa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Opetus jär jes te tään verkkovälitteisesti, ja ennen opetuksen aloittamista Valteri koulun eri tyis luokan opet ta ja arvioi oppilaan taitotason, jonka jälkeen oppilaalle voidaan miet tiä sopivantasoinen opetusryhmä. Opetus maksaa 45 /t. Mikäli ope tus ryh mäs sä kuitenkin on useampi oppilas eri kunnasta, hinta puolittuu eli on 22,50 / t/ kunta. Opetusryhmässä voi olla enintään kolme oppilasta. Mikäli oppilaalle järjestetään viittomakielenopetusta omassa ryhmässä kaksi tuntia viikossa, tämä maksaa / lukuvuosi ja mikäli viittomakielenopetusta järjes te tään ensimmäisen vuosiluokan oppilaalle kaikilla seitsemällä äidinkielen- ja kirjallisuuden oppitunnilla, tämä maksaa / lukuvuosi. Oleellista on kui tenkin huomioida se, että kun oppilaalle järjestetään viittomakielenopetusta kou lupäi vän aikana, oppilas on poissa suomen kieli ja kirjallisuus -oppitunneilta. Täl löin on arvioitava huolellisesti, kuinka säännöllinen poissaolo vaikuttaa op pi laan menestymiseen suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Joensuun seudun tunti jaon mukaisesti 1. vuosiluokalla äidinkieltä on seitsemän vuosiviikkotuntia, 3. ja 4. vuosiluokalla viisi vuosiviikkotuntia, 5. ja 6. vuosiluokalla neljä vuo si viik ko tuntia, 7. ja 8. vuosiluokalla kolme vuosiviikkotuntia ja 9. vuosiluokalla neljä vuo siviik ko tun tia. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja opetusjaosto päättää antaa edellä esitetyn vastauksenaan Mari Ojalam min ym. valtuustoaloitteeseen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CO- DA-lap sil le. KH Joakim Kärkäs poistui asian käsittelyn aikana. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.

3 KV Ehdotus: merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa kahdeksan valtuutettua käytti puheenvuoron. Keskustelussa valtuutettu Merja-Mäkisalo Ropponen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutettu Joakim Kärkäs kannatti ensimmäisenä Merja Mäkisalo-Ropposen tekemää palautusesitystä. Päätettyään keskustelun palauttamisen osalta, puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta, voidaanko asia palauttaa yksimielisesti uudelleen valmisteltavasi. Kukaan valtuutetuista ei vastustanut asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. HYVOKOJ 8 Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuu le via. CODA lapset ovat kuurojen vanhempien normaalisti kuulevia lapsia. Tässä yhtey des sä käytetään myös termiä KODA lapset tarkoittamaan samaa asiaa. Joensuulaisten coda lasten kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska esimer kik si kouluunilmoittautumislomakkeessa ei kysytä huoltajan äidinkieltä. Huol ta jan kuurouden kysymiseen meillä perusopetuksen järjestäjänä ei ole perus tei ta. Coda lasten lukumäärää onkin arvioitu muun muassa kaikille kouluille lä he te tyn huoltajan äidinkieltä koskevan kyselyn sekä huoltajilta tulleiden yh teyden ot to jen perusteella. Tämänhetkisen tiedon mukaan joensuulaisia pe rus opetus ikäi siä coda oppilaita on kaksi. Viittomakieli äidinkielenä -opetusta järjestetään lukuvuonna kol melle joensuulaiselle perusopetusikäiselle oppilaalle. Heistä yksi on kuurojen vanhem pien normaalisti kuuleva lapsi. Opetusta järjestetään kokeiluluonteisesti ja verk ko vä lit tei ses ti ryhmässä, jossa on toinen samanikäinen joensuulainen lapsi. Kuulovammaisille tulee perusopetuslain 10 mukaan tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Tämä sisältää myös äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena ope tet ta van viittomakieli ja kirjallisuus oppiaineen. Sen sijaan viittomakielisille kuu le vil le annetaan perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman luvun

4 9.3. mukaan viittomakielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Äidinkielenä voi daan perusopetuslain 12 :n nojalla opettaa huoltajan valinnan mukaan suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuk sen järjestäjän tarjoamaa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. Op pilaan tulee kuitenkin pystyä opiskelemaan kaikki oppiaineet huoltajan va lit se malla äidinkielellä. Huo mioi ta vaa on, että perusopetuksen voimassa olevan ope tussuun ni tel man pe rus tei den luvun mukaan oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjal li suus -op pi ai nees sa ja toisessa kotimaisessa kielessä sen mukaan kuin ope tuksen järjestäjä tar joaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Kansanedustajat ovat lokakuussa 2018 laatineet lakialoitteen, jossa esitetään, että perusopetuslakia muutetaan lisäämällä äidinkieleltään viittomakielisille kuu levil le lapsille (ns. CODA-lapset) oikeus saada huoltajan päätöksen pe rus teel la opetusta myös viittomakielessä äidinkielenä. Viittomakieli ei ole kan sain vä li nen kieli, vaan jokaisella maalla on oma kieleen ja kulttuuriin perustuva viit to ma kielen sä. Toinen mahdollisuus on järjestää coda oppilaiden viittomakielen opetusta esimer kik si suomen kielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Joensuulaisten CODA op pi lai den osalta on tapauskohtaisesti harkittu yh teis työs sä oppilaan, hänen huol ta jan sa ja oppilaan opettajan kanssa, voiko viit to ma kie len opetus kuulua oppi laan suomen kieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärään. Tä hän on vai kut tanut muun muassa oppilaan taitotaso suomen kieli ja kirjallisuus op pi ai nees sa. Joen suun seudun tuntijaon mukaisesti 1. vuosiluokalla äidinkieltä on seitsemän vuo si viik ko tun tia, 3. ja 4. vuosiluokalla viisi vuosiviikkotuntia, 5. ja 6. vuo si luo kalla neljä vuosiviikkotuntia, 7. ja 8. vuosiluokalla kolme vuo si viik ko tun tia ja 9. vuosi luo kal la neljä vuosiviikkotuntia. Kolmas mahdollisuus järjestää viittomakielen opetusta on tarjota oppilaille viit toma kiel tä varsinaisena valinnaisaineena. Valinnaisten aineiden tehtävänä on syven tää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja so vel ta via perusopetukselle asetettuja tavoitteita tukevia aineita tai useasta ainees ta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Varsinaisiin valinnaisaineisiin sidottuja tunteja on 4. luokalla 1, viidennellä luo kalla 1, kuudennella luokalla 1, seitsemännellä luokalla 2, kahdeksannella luokalla 4 ja yhdeksännellä luokalla 2. Jos alakoulu on ns. yksisarjainen eli koululla on vain yk si luokka kullakin vuosiasteella, on koululla (4. 6. luokalla) yhteensä 3 var sinais ta valinnaisainetuntia käytettävissä. Koulu voi tällöin tarjota kolmea eri var sinais ta valinnaisainetta, joista yksi voi olla esimerkiksi viittomakieli. Oppilaiden ope tus toteutetaan tällöin ryhmissä, joissa on vuosiluokan oppilaita. Vastaa vas ti, mikäli koulu on kolmisarjainen eli koululla on kolme rinnakkaisluokkaa vuosiluokilla, voi koulu tarjota yhdeksää eri varsinaista valinnaisainetta. Mi kä li tunnit sijoitetaan lukujärjestykseen samaan aikaan, oppilaat voivat si joittua mihin tahansa koulun tarjoamasta yhdeksästä valinnaisaineryhmästä. Jo kainen koulu päättää itse, mitä varsinaisia valinnaisaineita tarjoaa. Esimerkiksi Lyseon peruskoulu on tarjonnut viittomakielenalkeita 2 vuosiviikkotunnin laa jui sena 8. luokan varsinaisena valinnaisaineena. Jos opetus toteutetaan va lin nais ai-

5 nee na, kokonaiskustannukset eivät lisäänny. Neljäs mahdollisuus on järjestää yksittäiselle oppilaalle viittomakielenopetusta em. va lin nais ai ne tun tien aikana myös ylimääräisenä aineena. Tämän ratkaisun kus tan nuk set muo dos tu vat samoin periaattein kuin jäljempänä esitetyt Joensuun kaupungin täl lä hetkellä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista ostamien viitto ma kie len ope tus pal ve lui den kustannukset. Viidentenä vaihtoehtona on järjestää viittomakielen opetusta koulun jälkeen tapah tu va na kerhotoimintana. Joensuussa koulut päättävät järjestämistään kerhois ta lukuvuosittain heille myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tällä hetkellä Joensuun hyvinvointipalvelut ostaa viittomakieli äidinkielenä -opetus ta muun muassa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Opetus järjestetään verk ko vä lit tei ses ti. Ennen opetuksen aloittamista Valteri koulun eri tyis luo kanopet ta ja arvioi oppilaan taitotason, jonka jälkeen oppilaalle voidaan miettiä so pivan ta soi nen opetusryhmä. Opetusryhmässä voi olla enintään kolme oppilasta. Ope tus maksaa 45 /t / oppilas. Mikäli opetusryhmässä kuitenkin on useampi oppi las eri kunnasta, opetushinta on 22,50 / t/ oppilas. Mikäli oppilaalle jär jes te tään viittomakielenopetusta omassa ryhmässä kaksi tuntia viikossa, tämä mak saa / lukuvuosi. Mikäli viittomakielenopetusta järjestetään ensimmäisen vuo siluo kan oppilaalle kaikilla seitsemällä äidinkielen- ja kirjallisuuden op pi tun nil la, tämä maksaa / lukuvuosi. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja opetusjaosto päättää antaa edellä esitetyn vastauksenaan Mari Ojalam min ym. valtuustoaloitteeseen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CO- DA-lap sil le. KH Palvelupäällikkö Katja Pussinen oli kuultavana asian käsittelyn ajan. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ym. val tuus toaloit tee seen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.