MetsäPäijänne. KEVÄTTÖITÄ! Puukauppa hyvässä vauhdissa, sivu 3. Tervetuloa Semmareitten konserttiin! Kts. takasivu. 1/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MetsäPäijänne. KEVÄTTÖITÄ! Puukauppa hyvässä vauhdissa, sivu 3. Tervetuloa Semmareitten konserttiin! Kts. takasivu. 1/7.5.2010"

Transkriptio

1 Tervetuloa Semmareitten konserttiin! Kts. takasivu. MetsäPäijänne KEVÄTTÖITÄ! Puukauppa hyvässä vauhdissa, sivu 3 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 1/ Luonto muutti suunnitelmia Yhdistyksen metsäopintomatka Skotlantiin sai yllättävän käänteen Islannin tulivuoren purkauksen vuoksi. Lähtö kotimatkalle viivästyi ja takaisin palattiin viikkoa alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Sivu 9. Sepän sydän sykkii pronssille! Samuli Alosen Citybird - parvesta linnut ovat lentäneet oman maan rajojen ulkopuolellekin. Pykälistön pajassa vieraillaan sivulla 14 ja 15.

2 MetsäPäijänne nro 1 / Puheenjohtajan palsta Kevätretki on osa omatoimista metsänhoitoa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen kehottaa metsänomistajia perheineen varaamaan yhden keväisen päivän retkeen omissa metsissä. Tänä vuonna retkeen on hyvä syykin, sillä lumituhoja löytyy yllättävän paljon, vakavoituu Honkanen ja jatkaa, että ne on hyvä käydä katsomassa, että voi tarvittessa pyytää yhdistyksen toimihenkilön paikalle tarkastamaan, mitä pitää tehdä. Tuhoja löytyy kaiken ikäisistä metsistä, mutta päätehakkuuksi varttuvilla lohkoilla vahingot voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Eväiden lisäksi mukaan kannattaa varata myös nauhaa, sillä viottuneet puut voi merkitä heti, sillä siitä on hyötyä niin lopullisessa tarkastuksessa kuin korjuuvaiheessakin. Puheenjohtaja muistuttaa vielä, että omien metsien tarkastuskäynneistä koituneet matkakulut ovat metsäverotuksessa vähennettäviä menoja. Tunne omat metsäsi Jorma Honkasen mukaan perhekunnittain tai jopa suvuittain omissa metsissä kulkeminen on kannatettava ajatus, sillä silloin oppii tuntemaan metsänsä, vaikka itse asuisikin matkojen päässä niistä. Yhdistyksen toimihenkilön kanssa asiointi onnistuu luontevammin, jos tietää, mistä puhutaan, miettii Honkanen ja jatkaa, että metsäkäynti ammattilaisen Metsänhoito on hyvää kuntoilua ja sen voi aloittaa kevätretkellä omaan metsään. Nyt on sen aika, sanoo Jorma Honkanen. kanssa avaa aivan uusia näkymiä ja silloin saa seikkaperäisen arvion, mitkä hoitotyöt ovat ajankohtaisia ja mitä ne osapuillleen tulevat maksamaan. Jorma Honkanen oikoo myös käsityksiä, että metsänhoito alkuvaiheessa on vain meno metsänomistajalle. Se on ennen kaikkea sijoitus, joka voi myös kattaa kustannuksensa, sanoo Honkanen ja viittaa ensiharvennuksilta koottavaan metsäenergiaan. Metsän tulevaisuuden kannalta on sen tunteminen tavoiteltava asia, sillä silloin hoitovastuu voidaan siirtää ajoissa seuraavalle sukupolvelle, jos mielenkiintoa löytyy. Oppi auttaa eteenpäin Jorma Honkasen mielestä vanhaa sanontaa oppi ei ojaan kaada voidaan jatkaa niin, että oppi auttaa ymmärtämään, miksi ojat ovat tarpeellisia. Puheenjohtaja patistaa jäsenkuntaa ottamaan täyden hyödyn metsänhoitoyhdistyksen kurssitarjonnasta ja metsällisistä tilaisuuksista. Oppia omaan metsään voisi saada myös henkilökohtaisella työnopastuksella ja puheenjohtaja lupaa, että asiaa tutkitaan, kuinka se voitaisiin toteuttaa. Metsään mahtuu uusia innovaatioita Jorma Honkasen mielestä pitää olla avoin uusiin ratkaisuihin, joita käytetään perinteisten hoito- ja korjuutöiden tekemiseen metsissä. Uudet tekniset ratkaisut energiapuunkorjuussa ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka metsäenergian kulkua korjuukohteesta loppukäyttöön koitetaan ratkaista. Honkasen mielestä maalaisjärjelläkin asiaa ajateltaessa on selvää, ettei hakkuria ja hakerekkaa kannata kourallisen takia matkojen taakse viedä. Ammentamaton innovaatioiden lähde ovat puheenjohtajan mukaan omatoimiset metsissään työskentelevät metsänomistajat, jotka ovat voineet kehittää toimivia ratkaisuja työtään helpottamaan. Ne olisi hyvä saada yleiseen jakeluun, sanoo Honkanen. Henkilökohtaisen suunnitelman avulla säästösi kasvavat paremmin. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj TÄRKEÄ TIEDOTE SINULLE METSÄNOMISTAJA Päätökselläsi metsänuudistuksen yhteydessä vaikutat siihen, kuinka paljon metsäsi tulee tuottamaan ja milloin. Sitä niittää mitä kylvää pätee myös metsätaloudessa. Johan Grönros, Jarko Leskinen,

3 MetsäPäijänne 3 Kilpailu puusta kovenee, tarjouksia leimikoihin ennätysmääriä Puukauppa on lähtenyt vihdoin käyntiin pitkän odottelun jälkeen. Havutukin kysyntä oli vahvaa jo viime vuoden loppupuolella ja alkuvuoden aikana myös kuitupuun kysyntä on päässyt hyvään vauhtiin. Halutuimpia leimikoita ovat havutukkivaltaiset päätehakkuuleimikot, mutta myös kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot ovat erittäin haluttuja. Puutavaralajeista voi sanoa kaikilla olevan kysyntää. Puun kova kysyntä näkyy myös tarjousten määrässä joita tulee myynnissä oleviin leimikoihin ennätysmääriä, parhaimmillaan tarjouksia voi tulla yksittäiseen leimikkoon 8 9 kpl! Kilpailu puusta on nyt todella kovaa ja se näkyy myös tarjotuissa hinnoissa; yksikköhinnat ovat nousseet 15 %. Ostajat ovat liikkeellä hyvin erilaisilla yksikköhinnoilla, joten ilman leimikon kilpailutusta puuta myyvät metsänomistajat ottavat erittäin suuren riskin siitä että saavatko leimikostaan sen arvoa vastaavan hinnan. Veroetu voimassa enää tämän vuoden Valtion tarjoama 25 %:n verohuojennus on voimassa enää tämän vuoden aikana tehtyihin puukauppoihin. Tämä seikka kannattaa huomioida omaa puukauppaansa suunnittelevien. Metsänomistaja voi joutua pettymään jos kaupan teon jättää aivan loppuvuoteen, tarjonta voi viime vuoden tapaan olla loppuvuodesta erittäin runsasta ja se ei voi olla vaikuttamatta puun hintoihin. Verohuojennuksen laskennallinen vaikutus kantohintaan on 3 4 e/m³, jonka johdosta parhaimpien tukkileimikoiden tukin hintataso vastaa yli 60 e/m³ hintaa ilman verohuojennusta. Ilolla voidaan todeta, että tänä vuonna puumarkkinoilla palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Kaikilla puutavaralajeilla ja leimikkotyypeillä tulee olemaan kysyntää. Hyvä kysyntä kannattaa hyödyntää Onnistunut puukauppa lähtee liikkeelle etukäteen tehdystä puunmyyntisuunnitelmasta eli leimikosta. Etukäteen tehty leimikko on tuote jota on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille leimikon teko on maksuton palvelu. Se on etu joka kannattaa kon hyödyntää. teko on Metsänomistajan maksuton palvelu. halutessa Se on metsänhoitoyhdistys etu joka kannattaa voi hyödyntää. hoitaa myös Metsänomistajan ostajien halutessa kilpailuttamisen, metsänhoitoyhdis- tarjo- muun puukaupan; usten tys vertailun, voi hoitaa puukaupan myös muun teon, puukaupan; korjuun valvonnan ostajien jne. kilpailuttamisen, Joko yhdessä metsänomistajatailun, kanssa puukaupan tai omistajan teon, halutessa korjuun avaimet valvon- tarjousten ver- käteen nan jne. pakettina. Joko yhdessä Asiasta kannattaa metsänomistajan kysyä lisää kanssa oman tai alueen omistajan metsäneuvojalta. halutessa avaimet käteen pakettina. Asiasta kannattaa kysyä lisää oman alueen metsäneuvojalta. Harvennushakkuu keskihinta maksimi minimi mäntykuitu 13,12 18,50 12,00 kuusikuitu 18,49 26,50 12,00 koivukuitu 13,57 Leimikon 17,00 teon yhteydessä 11,00 on samalla mäntytukki 46,24 hyvä 49,95 pyytää metsäneuvojaa 35,00 katsastakuusitukki 45,03 51,30 38,00 koivutukki 35,92 43,10 30,10 Varhaisperkauksella lähtölaukaus paremmalle kasvulle Leimikon teon yhteydessä on samalla hyvä pyytää metsäneuvojaa katsastamaan oman metsän ajankohtaiset metsänhoitotyötarpeet. Taimikonhoitoja ei pidä koskaan unohtaa jotta hakattavaa riittää metsässä jatkossakin. Erityisenä painopisteenä metsäala on nostanut tänä vuonna esiin taimikoiden varhaisperkauksesta huolehtimisen. Tämä metsän kehityksen kannalta erittäin tärkeä työvaihe on viime vuosina vähän unohtunut. Lisätietoja varhaisperkauksesta, kuten muistakin metsän kannalta tärkeistä töistä saa omalta metsäneuvojalta. SINULLE METSÄNOMISTAJA Uudistushakkuu mäntykuitu 17,89 19,00 15,10 kuusikuitu 23,93 27,10 18,00 koivukuitu 19,18 22,00 16,00 mänty kokorunko 49,57 54,50 45,00 mäntytukki 56,96 58,00 53,50 kuusi kokorunko 48,10 52,10 46,60 kuusitukki 55,57 57,00 52,00 koivutukki 42,37 45,00 34,00 Puukaupan hintaseuranta (harvennukset ). Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Leimaus on ILMAISTA! Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen hyvät puukauppaedut. Puunmyynninsuunnittelu eli leimaus on metsänomistajalle maksuton palvelu. Etukäteen tehty leimikko on tuote, jota on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken.

4 MetsäPäijänne nro 1 / Toiminnanjohtajan palsta Puulla aiotaan kattaa valtaosa uusiutuvan energian lisäyksestä Metsissä alkaa melkoinen savotta, jos hallituksen huhtikuussa hyväksymän risupaketin lupaukset siirtyvät myös käytäntöön. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus on jatkossa 38 % kokonaisenergian tuotannosta. Suunnitelmien mukaan uusiutuvan energian lisäyksestä 55 % toteutetaan kasvattamalla metsäenergian määrää. Tämä on positiivinen uutinen metsänomistajille. Muitakin hyviä viestejä metsänomistajalle on kerrottavana; ainespuullakin on jälleen erinomainen kysyntä. Jotta asetettuihin energiatavoitteisiin päästään, tulee bioenergian vuosittainen käyttö nostaa miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Lisäys on erittäin merkittävä, mutta puuta metsissä kyllä riittää sen toteuttamiseen. Haasteena tulee olemaan puun hankintaan ja logistiikkaan liittyvät seikat sekä hankintaketjun taloudellinen kannattavuus metsänomistajasta loppukäyttäjälle. Varmistaakseen metsäenergian käytön kannattavuuden valtioneuvosto teki periaatepäätöksen rahallisista tuista jolla halutaan laittaa asiaan vauhtia. Lopullisia tuen muotoja ei ole julkistettu, mutta tuki tullee kohdistumaan hankintaketjun kaikkiin osiin alkaen metsästä ja päätyen erilaisiin energian tuottajille suunnattuihin tukiin. Petri Leinonen Osa Keljonlahden energiatarpeesta tulee nuoren metsän kunnostuksista. Keljonlahden voimala keskustelun kohteena Kuluneen kevään aikana on julkisuudessa käyty voimakasta keskustelua Jyväskylän Keljonlahteen valmistuvassa olevan voimalaitoksen mahdollisuudesta käyttää puuta. Keskustelu sai alkunsa kun tuli ilmi, että voimalaitoksen kattilan takuuehdot eivät välttämättä salli ainakaan Jyväskylän kaupunginvaltuuston ponsiesityksen mukaista puunkäyttöä. Kaupunginvaltuuston tahto on, että puun osuus Keljonlahden voimalaitoksen raaka-aineesta voisi olla jopa 70 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kattilan takuuaikana puuta voidaan käyttää maksimissaan 30 %. Tässä yhteydessä on muistettava muutama seikka, jotka osoittavat ettei mitään suurempaa muutosta aiempaan ole edes tapahtunut. Keljonlahden voimalaitoksen polttoainehuollosta vastaava Jyväskylän Energia on tähänkin saakka polttoainehankinnassaan varautunut että puun osuus on nimenomaan edellä mainittu 30 %, joten takuuehtojen tarkennus ei vaikuta hankinnan painopisteisiin. Arvio voimalaitoksen polttoainetarpeesta on tämän hetken näkymässä noin 3,5 TWh. Koska merkittävä osa polttoainetarpeesta on lauhdetuotantoa, niin tietysti sähkön markkinahinta, polttoaineen kulloinenkin hinta ja hetkellinen saatavuus (logistiikkakäytettävyys) vaikuttaa kokonaistarpeeseen. Maksimaalisella polttoainetarpeella (4 TWh) puuntarve kokonaisuudessaan olisi 1,2 TWh ja 3,5 TWh polttoainetarpeella puuntarve olisi noin 1 TWh. Puuntarve tuhansia rekkakuormia 1,0 TWh puuta muutettuna ehkä helpommin ymmärrettäviin yksiköihin näyttäisi seuraavilta: se on noin kiintokuutiometriä puuta eli yli rekkakuormaa. Jos kaikki puu hankittaisiin suoraan metsästä (käytännössä mukana on myös sahojen yms. sivutuotteita), tarvittaisiin joko noin ha:n hakkuutähteet, noin 6700 ha:n kannot tai noin 8500 ha: n nuorenmetsänkunnostuksen puut. Nämä luvut ovat teoreettisia maksimilukuja, mutta osoittavat kuinka valtavasta puun käyttöpisteestä on kyse. Käytännössähän metsäenergiasta osa tulee kaikista em lähteistä ja laajalta maantieteelliseltä alueelta, eikä kannata säikähtää että mistä löytyy esim ha:n hakkuutähteet. Hakkuutähteistä muodostuu osa tarpeesta, nuorista metsistä osa jne. Jo näidenkin lukujen massiivisuudesta huolimatta metsänhoitoyhdistys tietysti tukee ajatuksia puun käytön lisäämiseksi myöhemmässä vaiheessa. Tässä vaiheessa on syytä keskittyä osaltamme toimittamaan osuus laadukasta energiapuuta 30 % osuuden täyttämiseksi. Aivan tällä hetkellä puuta on aika paljon valmiina varastoissa, koska koeajo-ohjelmien viivästymisen takia puuta ei viime talvena kulunut suunnitellusti. Kari Kuusniemi, toiminnanjohtaja

5 MetsäPäijänne nro 1 / Metsää älköön hävitettäkö Metsälaki sanoo yksiselitteisesti mitä metsänomistajan velvoitteisiin kuuluu sen jälkeen kun on tehty avohakkuu tai nykytermein: uudistushakkuu. Yksinkertaistettuna laki asettaa metsänomistajalle uudistamisvelvoitteen johon kuuluu uuden puusukupolven aikaansaaminen joko luontaisen uudistamisen, kylvön tai istuttamisen kautta ja velvoite jatkuu siihen asti kunnes taimikko on vakiintunut. Työlajeina uudistamisvelvoitteen aikana pääsääntöisesti on maanmuokkaus, kylvö tai istuttaminen sekä taimikon varhaishoito: heiniminen ja/tai perkaus. Maanmuokkaus Maanmuokkaus tarkoittaa, että pintakasvillisuutta poistetaan pieneltä alalta siten, että kivennäismaata paljastuu. Maalaikkuun tai mättääseen istutetaan taimi tai kylvetään siemen. Maanmuokkauksella saavutetaan monia etuja. Siemenen/taimen ei tarvitse kilpailla muiden kasvien kanssa, paljas maa lämpenee paremmin auringossa, taimien vihollinen tukkimiehen täi ei mielellään liiku kivennäismaalla ja istutus helpottuu. Maanmuokkaustapa jota kullakin kohteella käytetään, ratkaistaan aina alakohtaisesti maaperä huomioiden. Muokkaustavoista käytetyimpiä ovat laikutus, laikkumätästys ja naveromätästys. Laikutus on kivisten ja karumpien maiden muokkaustapa kun alue uudistetaan männylle. Laikkumätästys on vähäkivisten ja hienojakoisten maiden muokkausmenetelmä kun alue uudistetaan kuuselle. Naveromätästys on kosteiden ja veden vaivaamien alueiden muokkausmenetelmä. Naveromätästyksessä kaivetaan matalaa ojaa josta saatavat maat nostellaan alalle pieniksi mättäiksi. On syytä muistaa, että naveromätästyksen ojat eivät korvaa normaali ojitusta vaan ohjaavat vain pintavesiä niin, että taimet eivät huku alkuvaiheessa. Maanmuokkauksessa on tärkeintä valita oikea ja riittävä menetelmä kohteelle. Maanpintaa tulee repiä auki mahdollisimman vähän, jotta taimien kanssa kilpailevaa kasvistoa syntyisi mahdollisimman vähän. Maanmuokkaukseen kannattaa myös panostaa, koska sen onnistuminen ratkaisee pitkälle tulevien taimien selviytymisen ja kasvuun lähdön sekä kasvutiheyden. Kylvö Kylvö tehdään pian sen jälkeen, kun routa on sulanut ja maaperä kostea. Järkevintä on kylvää koneellisesti yhtä aikaa maanmuokkauksen kanssa. Metsä-äkeissä on yleensä kylvölaite, joka kylvää automaattisesti siemenet haluttuun tiheyteen. Kylvö voidaan tehdä myös käsin. Istutus Istutus on mahdollista melkein koko kesäkauden ajan. Istutettavat taimet ovat pääasiassa paakkutaimia. Taimet istutetaan pottiputkella. Taimi pyritään istuttamaan muokattuun kohtaan: laikkuun laikutetulla alalla, mättääseen laikkumätästetyllä tai naveromätästetyllä alalla. Jos maanmuokkaus on epäonnistunut eikä jälkeä ole korjattu, joudutaan taimia joskus laittamaan muokkaamattomaankin kohtaan riittävän istutustiheyden varmistamiseksi. Vältä kuitenkin hakkutähdekasojen ja kantojen välittömään läheisyyteen istuttamista tukkimiehentäin vuoksi. Varmista istutuksessa, että taimi tulee suoraan, oikeaan syvyyteen ja kohtaan jossa sillä on mahdollisuudet lähteä kasvuun. Taimet ja siemenet Istutuksessa on tärkeää, että taimi tulee oikeaan kohtaan ja syvyyteen. Kuin maanmuokkauksessa myös taimivalinnassa - ratkaisut tehdään viljeltävän alan maaperän mukaan ja valinta tehdään jo ennen muokkaustavan valintaa. Karuille maille valitaan mänty, rehevimmille ja hienojakoisille maille kuusi, peltoistutuksiin rauduskoivukin on listalla mukana unohtamatta esimerkiksi lehtikuusia pienialaisesti. PEFC Metsäsertifiointi asettaa taimivalinnalle kriteerit pitäytymään kotimaisissa puulajeissa. Nykytarhoilta toimitetut taimet ovat laadultaan hyviä ja istutuskelpoisia. Taimien vastaanottajan on aina tarkistettava saapuneiden taimien kunto. Hyväkuntoisen taimen tunnusmerkit ovat ehjä sekä suora runko, ehjä paakku, terveen tumman vihreä väri, silmut tallella ja ehjät. Taimen jatkokehityksen kannalta oleellisinta ei niinkään ole taimen pituus vaan rungon vahvuus. Hyvälaatuinen siemen on testattu itävyyskyvyltään 95+ prosenttiseksi. Siementen laatu pysyy hyvänä, kun ne on säilötty oikein kuivassa, viileässä ja valolta suojattuna. Esim. jääkaappi on hyvä paikka siementen säilytykseen. Liian lämpimässä säilytettyjen siementen itävyys laskee nopeasti ja voimakkaasti. Yhteenveto Taija Huuskonen Metsänuudistamisessa ja uudistamistapojen valinnassa ei ainoana kriteerinä saa olla raha. Ovathan kulut verovähennyskelpoisia. Valitse ammattilaista apuna käyttäen uudistettavalla alalle sopiva maanmuokkaus, varmista istutuksen tai kylvön onnistuminen ja osaaminen, valitse testattu ja laadultaan hyvä materiaali. Tarkista viljelty ala kesän jälkeen tai viimeistään seuraavana kesänä. Täydennä tarvittaessa taimitiheyttä. Muista, että uudistaminen ei lopu istuttamiseen vaan jatkuu varhaisperkaukseen asti. Pidä huoli, että kilpailussa kasvutilasta pärjää istutetut taimet, ei muu kasvillisuus. Heikki Kuha Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.

6 MetsäPäijänne nro 1 / Siskosten yllätysperintö Ritva Parviaisen ja Asta Brotkinin perikunnassa sopu säilyy. Kumpikin sisko haluaa hoitaa yhteistä metsää hyvin, eikä kaipaa siitä pikarahaa. Miten kirkasta vettä! Siskokset Ritva Parviainen ja Asta Brotkin pysähtyvät ihailemaan Lapinlammen rantaa Laukaan Oksalankylässä. Maisema huikaisee yhä sydäntä kuten vuonna 1965, jolloin kaksikko asteli rantaan ensi kertaa, perheen yllätysperintöä ihmettelemään. Lapseton sukulainen jätti äidinäidillemme Moision tilan, josta emme olleet koskaan kuulleetkaan. Mummun suhteet Moisioon, äitinsä sukuun, olivat katkenneet, koska hän oli avioton lapsi. Siihen aikaan sellaista hävettiin ja piiloteltiin. Vain vähän myöhemmin isoäiti kuoli, ja yllätysperintö siirtyi hänen ainoalle lapselleen, Ritvan ja Astan äidille. Tämä asui ja viljeli Moision tilaa kaksin poikansa kanssa lähes kolme vuosikymmentä. Kun he kuolivat parin vuoden välein 1990-luvulla, helsinkiläinen Ritva ja mikkeliläinen Asta huomasivat omistavansa yhdessä 168 hehtaaria keskisuomalaista metsää, toistakymmentä hehtaaria peltoa ja talon, jonka pirtti on 200-vuotias. Tila on ollut samalla suvulla vuodesta Heikki-veli huolehti metsistä itse. Hän kuoli odottamatta, joten hoitovastuu siirtyi meidän käsiimme yllättäen. Vastuu tuntui suurelta, mutta ei musertavalta. Ajattelimme, että pääseehän metsästä eroon, jos sen hoitaminen käy liian raskaaksi. Metsä antaa verorahat Tuoreen puun tuoksu raikastaa hämärän päivän. Ritva ja Asta kävelevät miestensä Valto Parviaisen ja Taisto Brotkinin kanssa naapurin vastaharvennetun metsän poikki omaan männikköönsä, Riihimetsään. Joskus kauan sitten täällä puitiin tilan viljat. On hyvä, että metsänhoitoyhdistyksen kanssa päästiin sopimukseen siitä, että Riihimetsään ei tehdä aukkohakkuuta, siskokset juttelevat. Katselemme päärakennuksen pihalta mieluummin 120-vuotiaita mäntyjä kuin hakkuaukeaa. Maisema on joskus rahaa arvokkaampi. Yhtä yksimielisiä Ritva ja Asta ovat olleet äitinsä ja veljensä perunkirjoituksista lähtien. He päättivät, että koska kummallakaan ei ole ison käteisrahan tarvetta, metsäperintöä ei jaeta eikä vanhaa tilaa pilkota. Pellot he vuokrasivat naapurin isännälle, mutta päärakennus jäi ilman vakituisia asukkaita. Puukauppoja naiset tekivät aluksi sen verran, että saivat perintöverot maksettua. Sen jälkeen metsä on rahoittanut päärakennuksen ja pihapiirin kunnostamista. Hakkuut on voitu tehdä lähinnä hoitotoimenpiteenä, koska metsät olivat osittain vanhoja ja tarvitsivat uudistusta. Perikunta neuvottelee Metsän omistaminen tuntuu Ritvasta ja Astasta luontevalta, koska he kasvoivat Vesilahdella pienellä maatilalla, jossa heillä on edelleen noin 30 hehtaaria metsää. Se jäi lasten vastuulle 1950-luvulla, jolloin perheen isä kuoli. Kun meistä tuli Moision omistajia, tiesimme kokemuksesta, että kaukana asuva perikunta voi pärjätä metsiensä kanssa. Olennaista on, että perikunnan jäsenet kykenevät neuvottelemaan sopuisasti ja tahtovat metsästään samoja asioita. Jonkun perikunnassa kannattaa myös hankkia tietoa metsänhoidosta. Meillä se joku on ollut Taisto. Hän suostui perikunnan asiamieheksi, joka hoitaa kirjanpidon ja verotuksen sekä vastaa yhteyksistä metsänhoitoyhdistykseen. Yhdistys laatii metsänhoitosuunnitelmat ja järjestää kaikki käytännön työt, jotka tarvitsemme: istutukset, harvennukset, hakkuut ja vaikkapa metsäautotien rakentamisen. Itse täytyy tietää Petri Leinonen Perikunnan metsät siirtyvät tuleville sukupolville metsäyhtymänä. Olisikohan tämä rajakivi? Valto tutkailee Taiston kanssa murikkaa, joka löytyy pieneltä suolta, kellastuneen heinän keskeltä. Langokset jalkautuvat usein yhdessä metsäpalstoja katsastamaan. Metsänhoitoyhdistykset ja etenkin luottometsäneuvojamme, Juhani Leinonen, hoitavat työnsä hyvin, mutta etäomistaja ei silti voi jättäytyä vain yhdistyksen näkemysten varaan. Vasta jos itse tietää jotain metsäasioista, kykenee arvioimaan hoitosuunnitelmia Moision perilliset ovat tyytyväisiä metsänhoitoyhdistyksen luottometsäneuvojien Juhani Leinosen ja Juho Tikkasen työhön, mutta seuraavat myös itse, mitä maastossa tapahtuu. Kari Kuusniemi Siskosten metsät Sijainti ja koko: Laukaan Oksalankylässä Moision tilalla ja Lievestuoreella yhteensä 168 hehtaaria ja Vesilahdella 30 hehtaaria. Puusto: Laukaan kapeilla ja pitkillä lohkoilla kasvaa enimmäkseen kuusia ja mäntyjä taimikoista uudistuskypsiin metsiin. Vesilahdella kasvaa sekametsää: kuusia, mäntyjä ja koivuja. Hoitotapa: käytännön hoitotyöstä Laukaassa vastaa Päijänteen metsänhoitoyhdistys ja Vesilahdella Päijät- Hämeen metsänhoitoyhdistys. Hoitopäätökset siskokset ja heidän miehensä tekevät yhdessä. Hakkuut: tulevina vuosina keskimäärin 900 kuutiometriä vuodessa. Viimeksi syksyllä tehtiin Laukaassa 3,7 hehtaarin ensiharvennus 25-vuotiaassa mäntymetsässä. Seuraavaksi saattaa olla vuorossa neljän hehtaarin päätehakkuu 70-vuotiaassa kuusikossa. Tulevaisuus: perintöhehtaareista on muodostettu metsäyhtymä, jotta tulevat perijät voivat halutessaan myydä osuutensa niin, ettei metsää tarvitsee osittaa.

7 MetsäPäijänne nro 1 / Minun metsäni Hanne Nykänen Tässäkö se meidän ja naapurin raja menee, miettivät Asta (vas.), Valto, Taisto ja Ritva. Moision perilliset: Ritva Parviainen, 73, eläkeläinen Helsingistä. Perhe: aviomies Valto Parviainen ja aikuinen tytär. Asta Brotkin, 65, eläkeläinen Mikkelistä. Perhe: aviomies Taisto Brotkin, aikuinen tytär ja poika sekä kaksi lastenlasta. Perikunnan metsät sijaitsevat Keski-Suomessa Laukaassa ja Pirkanmaalla Vesilahdella. Kaupunkilainen etäomistaja tarvitsee kartanlukutaitoa ja aikaa perehtyä metsäsuunnitelmiin. Hanne Nykänen ja tekemään viisaita päätöksiä, Taisto summaa. Taistolle perikunnan metsäasioiden hoito lankesi kuin itsestään. Ritva ja Asta toivoivat miehiltään siihen tukea ja Taistolla rakennusinsinöörinä ja yrittäjänä oli sopivaa tietotaitoa. Valtoa konemestarin työ vei pitkiksi ajoiksi merille, joten hän ei pystynyt hoitamaan juoksevia asioita. Sen sijaan Valto pitää Moision pihaa ja rakennuksia kunnossa, hänellä ja Ritvalla kun on oma kesämökki lähistöllä. Metsän hoitopäätöksistä Taisto neuvottelee aina Astan, Ritvan ja Valton kanssa. Ratkaisut teemme yhdessä, Taisto kertoo. Täysin yksimielisesti, muut lisäävät. Naapuriapu toimii Pärekopat keinahtelevat Ritvan ja Astan käsivarsilla. Metsä on siskoksille tärkeä ilon ja virkistyksen lähde, josta milloin marjat, milloin sienet tai kukka-asetelmien ainekset seuraavat heitä kotiin. Tänään löytyy eniten roskia. Joillakin ihmisillä on jokamiehenoikeuksista erikoinen käsitys. He heittelevät metsään roskansa, sytyttävät nuotioita, tekevät ratsu-, moottoripyörä- ja kävelypolkuja, siskokset harmittelevat. Onneksi naapuruston väki soittaa meille kaupunkiin, jos täällä tapahtuu jotain, mikä olisi hyvä tietää. Ilman heidän vinkkejään olisimme jääneet pimentoon esimerkiksi rantakaavoituksessa. Joskus Ritvalle tai Astalle saattavat soittaa luontoharrastajat, jotka pyytävät lupaa järjestää metsässä erilaisia tapahtumia, vaikkapa kuntosuunnistusta. Joihinkin ehdotuksiin on helppo suostua, mutta joitain en edes harkitse, Asta sanoo. Sen ainoan kerran, kun olemme Ritvan kanssa olleet metsästä eri mieltä, hän lupasi miettiä moottorikelkkareitin lupaa. Minä kielsin heti. En halua metsääni koneita ja meteliä. Uusi polvi valitsee itse Koskahan lapset ja lapsenlapset ovat viimeksi käyneet täällä?, Ritva, Valto, Asta ja Taisto pysähtyvät miettimään Moision vanhassa pirtissä. He ovat kaikki paljasjalkaisia kaupunkilaisia, ja heillä on erilainen suhde metsään kuin meillä maaseudulla kasvaneilla. Ritva, Asta, Valto ja Taisto toivovat, että nuoret oppisivat arvostamaan ja hoitamaan metsää kuten he itse. He eivät kuitenkaan yritä painostaa jälkipolvia. Metsän omistaminen ja hoitaminen vaatii niin suurta innostusta ja sitoutumista, että emme mitenkään voi edellyttää lapsiltamme tilan hoidon jatkamista. Heistä jokaisen on saatava vapaasti itse päättää, mitä haluaa elämältään. Kaksi vuotta sitten Ritvan ja Astan perintömetsistä perustettiin metsäyhtymä. Se helpottaa jatkossa lasten ja lastenlasten verotusta. Yhtymän osakkuuksien omistaminen tarkoittaa myös, ettei metsää tarvitse pilkkoa, vaikka joku lapsista haluaisikin joskus myydä osuutensa. Metsän tulevaisuus on aikanaan täysin lastemme oma asia. Me emme saa metsää täältä mukaamme. Teksti: Tuija Manneri

8 MetsäPäijänne nro 1 / Metsäisiä sanoja suomeksi Kari Kuusniemi Pirjo Lumioja Avohakkuu on yksi uudistushakkuutapa jolla tähdätään uuden puusukupolven perustamiseen. Harvennushakkuut luetaan kasvatushakkuisiin. Avohakkuu Uudistushakkuutapa, jossa hakataan metsikön kaikki puut lukuun ottamatta alueelle mahdollisesti jätettäviä säästöpuita tai puuryhmiä. Säästöpuiden tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hakkuun jälkeen avohakkualue viljellään kylväen tai istuttamalla. Harvennushakkuu Hakkuu, jossa poistetaan osa (keskimäärin noin 30 %) metsän puustosta. Harvennuksen tarkoitus on lisätä jäljellejäävien puiden kasvua ja parantaa niiden laatua. Metsässä tehtävää ensimmäistä hakkuuta sanotaan ensiharvennukseksi, mistä saadaan myyntikelpoista ainespuuta (tai energiapuuta). Yleensä tämä ensimmäinen harvennus tehdään, kun metsä on vuotta vanha. Harvennushakkuita tehdään 2-3 kertaa ennen uudistushakkuuta. Ensiharvennuksen jälkeisiä harvennuksia kutsutaan myös väljennyshakkuiksi. Siemenpuuhakkuu Luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuu, jossa jätetään yleensä siemenpuuta hehtaarille ja jota sovelletaan männiköiden ja koivikoiden uudistamisessa. Maanpinnan muokkaus parantaa siemenpuuhakkuussa taimettumista. Useimmiten siemenpuut poistetaan sen jälkeen kun uudistusalue on taimettunut. Suojuspuuhakku Kuusikoiden uudistamisessa käytetty hakkuumenetelmä, jossa jätetään suojuspuuta hehtaarille. Suojuspuiden tehtävänä on sekä siementää että suojata taimia auringonpaahteelta ja hallalta, kuin myös estää maaperän heinittymistä. Usein ennen suojuspuuasentoon hakkaamista, kuusikkoa on hakattu väljentäen niin, että alue on osittain taimettunut. Suojuspuut hakataan yleensä pois taimikon vakiinnuttua. Suojuspuuhakkuita tehdään suhteellisen vähän, sillä epäonnistumisen riski on melko suuri. Ylispuuhakkuussa poistetaan siemen- ja suojuspuuhakkuualoille aikoinaan jätetyt siemen- eli ylispuut. Verhopuusto Kuusen taimien suojaksi jätetty harvahko puusto hallanaroilla paikoilla. Verhopuusto, joka tavallisesti on lehtipuuta, poistetaan, kun taimikko on vakiintunut ja kasvanut hallankestäväksi. Pirjo Lumioja JONSERED LAATUA TYÖSKENTELYYN! Nyt Agrimarketista metsänistutukseen pottiputket! Kari Kuusniemi JONSERED FC2145 raivaussaha Sylinteritilavuus 45,0 cm 3 Teho 2,0 kw / 2,7 hv Paino ilman terävarustusta 8,4 kg JONSERED CS2245S moottorisaha Sylinteritilavuus 45,7 cm 3 Teho 2,1 kw / 2,9 hv Paino ilman terälevyä ja ketjua 4,9 kg Siemenpuuhakkuuta voidaan käyttää karuilla maapohjilla olevissa männiköissä. MYYNTI HUOLTO VARAOSAT Tervetuloa tutustumaan kattavaan mallistoomme. Tervetuloa tutustumaan kattavaan mallistoomme. Meillä myös hyvä ja laaja valikoima metsurinvarusteita ja tarvikkeita! Meiltä saat Bonusta! Kirrinpolku 5, Palokka Teollisuuskatu 2, Jämsä p p Ahjokatu Puh. Puh Avoinna: 027. Avoinna: ma pe 9 17, ma-pe la , la Meiltä myös leikkurit.

9 MetsäPäijänne nro 1 / Kaunis ja jylhä Skotlanti mielenkiintoinen metsätalousmaa Englannin metsäpinta-ala on 2,4 milj. ha, josta puolet on Skotlannissa. Skotlannin pinta-alasta on metsien peitossa siten vajaa 20 % ja korjattava puumäärä kasvaa lähiaikoina n. 8 miljoonaan kuutiometriin. Aikoinaan lähes kaikki metsät hävitettiin, mutta nyt pinta-ala on taas kasvussa. Ensimmäinen metsänkierto istutettiin noin vuotta sitten. Yksi pinta-alaa kasvattava tekijä on ilmastotavoite. Päästöjä tulisi vähentää 42 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tilakoot suuria ja myyntitulot tärkeitä Skotlannissa metsätalous ja metsän omistus hoidetaan eri mallilla kuin Suomessa. Valtio omistaa metsistä 50 % ja yksityiset toisen puolikkaan. Metsien tilakoot ovat suurehkoja ja tilat hoidetaan enemmän bisnesajattelulla kuin meillä, vaakassa painaa enemmän punnat kuin tunnearvot Puut ostetaan pystyyn kokorunkohinnalla ja mittayksikkönä käytetään tonnia. Moteiksi käännettynä hinta on suhdanteista riippuen verrattavissa Suomen hintoihin. Metsät harvennetaan ensimmäisen kerran n. 20 vuotiaina ja sen jälkeen 7 vuoden välein. Uudistushakkuikä on n v. ja kasvukausi on hieman Suomea pidempi, eli n. 6 kk. Suurin osa metsistä on sitkankuusta (lähtöisin Kanadasta). Alkuperäinen puulaji Skotlannissa ennen metsien hävitystä on ollut caledonianmänty. Rooman vallan aikaan skotlantilaisia kutsuttiin caledonialaisiksi, mistä tämä mäntykin on saanut nimensä. Uudistustyöt koneella Hakkuisiin tarvitaan lupa ja myös uudistamispakko on olemassa. Uudistamiskulut istutuksineen, muokkauksineen ja taimineen ovat hieman halvemmat kuin Suomessa, eli n e/ha, johon saa valtion avustusta puolet. Metsänomistajan kustannukseksi jää silloin n. 950 e/ha. Suomessa keskimääräinen uudistamiskulu on vähän yli 1000 e/ha riippuen muokkaustavasta. Suurin osa taimista istutetaan koneella ja sertifioinnin vuoksi joukkoon istutetaan n % lehtipuuta. Saksanhirviä on kpl/1000 ha, mitkä kuitenkin usein napsivat näitä lehtipuita parempiin Metsäopintomatka sai yllättävän käänteen Islannin tulivuoren purkauksen vuoksi. Tuhkapöly pysäytti lentoliikenteen koko Euroopassa. Niinpä lähtö kotimatkalle viivästyi ja saimme ylimääräistä aikaa tutustua Invernessin kaupunkiin. Paluumatka tehtiin lennon sijasta bussilaivamatkana ja takaisin palattiin viikkoa alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. suihin. Puunmyyntituloista ei Skotlannissa makseta veroa. Energiapuun ja hakkeen käyttö nousussa Myös Skotlannissa on saatu uutta käyttöä metsäteollisuudelle kelpaamattomalle puulle. Sahatukin hakkuiden yhteydessä syntyvä kuitupuun kokoinen puutavara on ollut ongelmallinen kotimarkkinoilla. Uudet voimalaitokset nielevät jatkossa tätä pienpuuta, mutta myös kierrätyspuuta ja muuta biomassaa. Hakkuutähteitä ei Skotlannissa kerätä, mutta kantoja kylläkin. Sahahake ei automaattisesti mene suoraan sellukattilaan kuten meillä, vaan suurimpia sivutuotteiden käyttäjiä ovat levytehtaat. Tämän hetken suunnitelmien mukaan valtio takaa v alusta lähtien lämpölaitoksien puulla tuotetulle sähkölle takuuhinnan. Turismi on yksi Skotlannin tärkeimmistä elinkeinoista Paikallisten tavoitteena on säilyttää Caledonian alkuperäismetsikkö tuleville sukupolville. Männyt ovat n. 150 vuotiaita. Komeat maisemat, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja historialliset nähtävyydet vetävät vierailijoita kelttien maahan. Kiltti, säkkipillimusiikki, Loch Nessin hirviö ja viski ovat Skotlannin tunnusmerkkejä ympäri maailman. Myös ihmisten ystävällisyys on merkillepantavaa. Päijänteen Mhy:n huhtikuisella opintomatkalla vierailun kohteet olivat luonnollisesti metsäpainotteisia: paikallisella tilalla vierailu, tutustuminen Glenmore Forest Parkkiin ja sen historialliseen Caledonian mäntymetsikköön, kanaaliristeily Loch Nessille, hakkuutyömaahan tutustuminen, sahavierailu sekä lopuksi Ben Nevisin viskitehtaalla vierailu. Pirjo Lumioja Harvennustyyli on aika erikoinen, sillä joka viides rivi poistetaan, mikä näkyy kuvassa vasemmalla. Puuta on täysikasvuisessa kuusikossa yleensä m³/ha, kuten tässäkin kohteessa. Sahatavara käy kaupaksi kotimarkkinoille rakennuspuuksi ja pienempi puutavara esimerkiksi aitapuuksi, viherrakentamiseen tai trukkilavapuuksi. Ovien ja ikkunapuitteiden tekoon sitkankuusta ei käytetä, koska se on nopeakavuisuudesta johtuen hieman huonolaatuista.

10 MetsäPäijänne nro 1 / Puustovaurioita lumen aiheuttamana Kulunut talvi oli erittäin runsasluminen, oikein ulkoilevan ihmisen mieleen huolimatta kovista pakkaskeleistä vuoden ensikuukausien aikana. Luonto oli kaunis, lumen muovaavien puiden muoto ja puhtaus aiheutti jopa ns. vanhanaikaisten filmikameroiden filmien loppumisen kaupoista. Lähes koko maassa saimme ihailla korkeiden paikoin vähän alavienkin alueiden puhtoista lumivaipan kauneutta. Tämän luontoäidin muovaaman silmiinpistävän kauniin maiseman kätköissä aiheutuu valitettavasti merkittäviäkin vahinkoja jotka esim. rahalla mitattuna saattavat yksittäiselle metsänomistajalle olla tuhat euroa hehtaarille. Lumi puhtaudestaan ja kauneudestaan huolimatta voi aiheuttaa suuriakin vahinkoja. Edellytykset lumituholle syntyvät märän tiiviin lumen ja alijäähtyneen veden jäätyessä puiden latvuksiin. Kun jäätynyttä lumimassaa kertyy tarpeeksi, puiden oksat murtuvat saattaa jopa iso tukkipuukin katketa rungosta. Lumituhoja voi syntyä myös taimikossa, kun hankien pinnat alkavat laskea. Lumipeitteen pakkasella jäätyneisiin kerroksiin kiinnijääneet taimien oksat antavat periksi hangen peiton alla. Lumi voi vaurioittaa kaikkia puulajeja. Pitkään ylitiheänä kasvaneet juuri harvennetut männiköt ovat altteimpia lumituhoille. Vanhemmille puille lumi aiheuttaa latvamurtoja ja oksien tai rungon katkeamisia. Nuoret, ohuet puut voivat joutua lumen painamiksi. Seppo Lohtander Lumi puhtaudestaan ja kauneudestaan huolimatta voi aiheuttaa suuriakin vahinkoja. Lumen murtoja syntyy märän lumen jäätyessä nopeasti puiden latvukseen, kova tuuli voi vielä edesauttaa tuhoa. Lumi siis katkoo puiden oksia ja murtaa runkoja. Osa lehtipuista taipuu lumen painon alla niin, että runkoihin jää eriasteisia pysyviä mutkia. Runsaslumisilla alueilla kuusten rungoissa oksan tyveen muodostuu kyhmyjä, jotka ovat muodostuneet lumen painon ja rasituksen sekä vioituksen perusteella. Lumen murrot muovaavat puita ja altistavat ne sieni- ja hyönteistuhoille. Myös kasvunmenetykset niin varttuneilla kuin taimillakin saattavat olla huomattavat. Lumituhojen riskiä voidaan hallita oikein ajoitetuilla taimikoiden hoidoilla ja kasvatushakkuilla jolloin metsä ei pääse ylitiheyden vuoksi riukuuntumaan. Metsien hyvä hoidon taso ja toimenpiteiden oikea-aikaisuus saavutetaan noudattamalla metsien käsittelyssä valtakunnallisesti hyväksyttyjä metsänhoitosuosituksia. Lumituhoille alttiilla alueilla etenkin männiköt tulee harventaa lievästi ja usein. Jos lumenmurtoja on yli 10 kuutiota hehtaarilla, puut tulee korjata pois hyvissä ajoin ennen seuraavan kesän kaarnakuoriaisten aikuistumista. Metsätuhojen korjaamiseen myös lumituhojen osalta voidaan käyttää Kemera -tukea metsänuudistamisen merkeissä. Tukien saamisen edellytyksenä on käytännössä vähintään 0,5 hehtaarin lähes totaalinen tuho, eli lumituhon vuoksi tuo metsäala on muuttunut kasvatuskelpoisesta vajaatuottoiseksi. Hyvin harvoin lumituhot ovat kuitenkaan niin mittavia, että Kemera -tukien saamisen edellytykset täyttyvät. Hyvin metsäomaisuuttaan hallinnoivalla metsänomistajalla on voimassa oleva, riittävällä turvatasolla varustettu metsävakuutus jonka korvauksen piiriin kuuluvat myös lumen aiheuttamat vahingot. On syytä muistaa, että pääsääntöisesti -vakuutusyhtiöstä riippuen- lumituhot eivät kuitenkaan kuulu perusmetsävakuutukseen eli perusturvatason piiriin, vaan vakuuttaminen lumituhojen sekä muiden kuin metsäpalon ja myrskyn aiheuttamien tuhojen osalta vaatii vakuutusturvatason nostoa perusturvatasolta korkeampiin luokkiin. Varmista omien metsiesi osalta vakuutusturvan riittävä taso myös lumivahinkojen varalle. Jos epäilet tai tiedät, että metsässäsi on lumen aiheuttamia vahinkoja, ole yhteydessä metsänhoitoyhdistykseesi. Ammattilaisen kanssa on hyvä katsoa, aiheuttaako vahingot toimenpiteitä lisävahinkojen ehkäisemiseksi tai tulleiden vahinkojen korjaamiseksi, onko vahinko kärsittävä omasta selkänahasta vai voidaanko siihen saada rahoitusta Kemera -tuen muodossa tai korvausta vakuutusyhtiöltä. Heikki Kuha Monipuolisia luontokohteita haetaan METSO-ohjelmaan Onko metsässäsi arvokas alue? Keski-Suomessa Metso-ohjelmaan sopivia suojelukohteita ovat Onko metsässäsi erityinen luontokohde, jota olet säilyttänyt vuosikausia? Tarjoa aluetta vapaaehtoiseen suojeluun ja hyödynnä valtion tarjoama rahoitus METSO-ohjelman kautta! METSO-ohjelma (Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) on vuoteen 2016 kestävä valtakunnallinen projekti, jolla lisätään metsäluonnon monimuotoisuutta. Kaiken perustana on maanomistajien vapaaehtoisuus. Metsänomistajana voit tarjota kohdetta määräaikaiseen tai pysyvään suojeluun ja saada suojelusta verotonta korvausta. Valtio myös ostaa alueita suojeluun, jos haluat myydä maapohjankin. Joskus luontoarvoja lisätään hoitotöillä, ja tällöin kulut korvataan maanomistajalle. Voit valita itsellesi mieluisimman suojelutavan. lehdot metsät, joissa on paljon eri-ikäistä lahopuuta palaneet metsät purojen, lähteiden, jokien ja muiden pienvesien lähimetsät rantaluhdat ja tulvivat alueet suot ja niiden metsäiset reunat - varsinkin korpisuot harjujen paahdealueet kalliot, jyrkänteet, louhikot ja muut erityiset paikat vanhat laidunmaat ja muut perinneympäristöt, joissa on laidunmaiden kasveja Helpoiten varmistat oman alueesi sopivuuden soittamalla metsänhoitoyhdistykseen. Asia lähtee liikkeelle oman metsäneuvojasi kanssa. Lue lisää: METSO-ojelman sivut

11 11 MetsäPäijänne nro 1 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä fax Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa fax Mervi Friman Toimistosihteeri Koskentie Jämsä fax Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti fax paijannemhy.fi Heikki Kuha Metsäpalveluvastaava Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh Ari Saarivaara LKV puh Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Teemu Jokinen puh Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh Erkki Jalkanen puh ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Esa Holappa Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh ,

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus... SISÄLLYS Vierimetsän uudistaminen......................... 5 Vierimetsän taimikonhoito......................... 6 Vierimetsän puuston ensiharvennus................. 6 Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...........

Lisätiedot

Metsätieteen päivä 29.10.2013 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Metsätieteen päivä 29.10.2013 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Metsätieteen päivä 29.1.213 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Vapailla markkinoilla toimiva metsänhoitoyhdistys ja valinnanvapautta korostavat päätöstukipalvelut - kysynnän ja tarjonnan kohtaamishaaste

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot