MetsäPäijänne. KEVÄTTÖITÄ! Puukauppa hyvässä vauhdissa, sivu 3. Tervetuloa Semmareitten konserttiin! Kts. takasivu. 1/

Transkriptio

1 Tervetuloa Semmareitten konserttiin! Kts. takasivu. MetsäPäijänne KEVÄTTÖITÄ! Puukauppa hyvässä vauhdissa, sivu 3 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 1/ Luonto muutti suunnitelmia Yhdistyksen metsäopintomatka Skotlantiin sai yllättävän käänteen Islannin tulivuoren purkauksen vuoksi. Lähtö kotimatkalle viivästyi ja takaisin palattiin viikkoa alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Sivu 9. Sepän sydän sykkii pronssille! Samuli Alosen Citybird - parvesta linnut ovat lentäneet oman maan rajojen ulkopuolellekin. Pykälistön pajassa vieraillaan sivulla 14 ja 15.

2 MetsäPäijänne nro 1 / Puheenjohtajan palsta Kevätretki on osa omatoimista metsänhoitoa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen kehottaa metsänomistajia perheineen varaamaan yhden keväisen päivän retkeen omissa metsissä. Tänä vuonna retkeen on hyvä syykin, sillä lumituhoja löytyy yllättävän paljon, vakavoituu Honkanen ja jatkaa, että ne on hyvä käydä katsomassa, että voi tarvittessa pyytää yhdistyksen toimihenkilön paikalle tarkastamaan, mitä pitää tehdä. Tuhoja löytyy kaiken ikäisistä metsistä, mutta päätehakkuuksi varttuvilla lohkoilla vahingot voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Eväiden lisäksi mukaan kannattaa varata myös nauhaa, sillä viottuneet puut voi merkitä heti, sillä siitä on hyötyä niin lopullisessa tarkastuksessa kuin korjuuvaiheessakin. Puheenjohtaja muistuttaa vielä, että omien metsien tarkastuskäynneistä koituneet matkakulut ovat metsäverotuksessa vähennettäviä menoja. Tunne omat metsäsi Jorma Honkasen mukaan perhekunnittain tai jopa suvuittain omissa metsissä kulkeminen on kannatettava ajatus, sillä silloin oppii tuntemaan metsänsä, vaikka itse asuisikin matkojen päässä niistä. Yhdistyksen toimihenkilön kanssa asiointi onnistuu luontevammin, jos tietää, mistä puhutaan, miettii Honkanen ja jatkaa, että metsäkäynti ammattilaisen Metsänhoito on hyvää kuntoilua ja sen voi aloittaa kevätretkellä omaan metsään. Nyt on sen aika, sanoo Jorma Honkanen. kanssa avaa aivan uusia näkymiä ja silloin saa seikkaperäisen arvion, mitkä hoitotyöt ovat ajankohtaisia ja mitä ne osapuillleen tulevat maksamaan. Jorma Honkanen oikoo myös käsityksiä, että metsänhoito alkuvaiheessa on vain meno metsänomistajalle. Se on ennen kaikkea sijoitus, joka voi myös kattaa kustannuksensa, sanoo Honkanen ja viittaa ensiharvennuksilta koottavaan metsäenergiaan. Metsän tulevaisuuden kannalta on sen tunteminen tavoiteltava asia, sillä silloin hoitovastuu voidaan siirtää ajoissa seuraavalle sukupolvelle, jos mielenkiintoa löytyy. Oppi auttaa eteenpäin Jorma Honkasen mielestä vanhaa sanontaa oppi ei ojaan kaada voidaan jatkaa niin, että oppi auttaa ymmärtämään, miksi ojat ovat tarpeellisia. Puheenjohtaja patistaa jäsenkuntaa ottamaan täyden hyödyn metsänhoitoyhdistyksen kurssitarjonnasta ja metsällisistä tilaisuuksista. Oppia omaan metsään voisi saada myös henkilökohtaisella työnopastuksella ja puheenjohtaja lupaa, että asiaa tutkitaan, kuinka se voitaisiin toteuttaa. Metsään mahtuu uusia innovaatioita Jorma Honkasen mielestä pitää olla avoin uusiin ratkaisuihin, joita käytetään perinteisten hoito- ja korjuutöiden tekemiseen metsissä. Uudet tekniset ratkaisut energiapuunkorjuussa ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka metsäenergian kulkua korjuukohteesta loppukäyttöön koitetaan ratkaista. Honkasen mielestä maalaisjärjelläkin asiaa ajateltaessa on selvää, ettei hakkuria ja hakerekkaa kannata kourallisen takia matkojen taakse viedä. Ammentamaton innovaatioiden lähde ovat puheenjohtajan mukaan omatoimiset metsissään työskentelevät metsänomistajat, jotka ovat voineet kehittää toimivia ratkaisuja työtään helpottamaan. Ne olisi hyvä saada yleiseen jakeluun, sanoo Honkanen. Henkilökohtaisen suunnitelman avulla säästösi kasvavat paremmin. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj TÄRKEÄ TIEDOTE SINULLE METSÄNOMISTAJA Päätökselläsi metsänuudistuksen yhteydessä vaikutat siihen, kuinka paljon metsäsi tulee tuottamaan ja milloin. Sitä niittää mitä kylvää pätee myös metsätaloudessa. Johan Grönros, Jarko Leskinen,

3 MetsäPäijänne 3 Kilpailu puusta kovenee, tarjouksia leimikoihin ennätysmääriä Puukauppa on lähtenyt vihdoin käyntiin pitkän odottelun jälkeen. Havutukin kysyntä oli vahvaa jo viime vuoden loppupuolella ja alkuvuoden aikana myös kuitupuun kysyntä on päässyt hyvään vauhtiin. Halutuimpia leimikoita ovat havutukkivaltaiset päätehakkuuleimikot, mutta myös kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot ovat erittäin haluttuja. Puutavaralajeista voi sanoa kaikilla olevan kysyntää. Puun kova kysyntä näkyy myös tarjousten määrässä joita tulee myynnissä oleviin leimikoihin ennätysmääriä, parhaimmillaan tarjouksia voi tulla yksittäiseen leimikkoon 8 9 kpl! Kilpailu puusta on nyt todella kovaa ja se näkyy myös tarjotuissa hinnoissa; yksikköhinnat ovat nousseet 15 %. Ostajat ovat liikkeellä hyvin erilaisilla yksikköhinnoilla, joten ilman leimikon kilpailutusta puuta myyvät metsänomistajat ottavat erittäin suuren riskin siitä että saavatko leimikostaan sen arvoa vastaavan hinnan. Veroetu voimassa enää tämän vuoden Valtion tarjoama 25 %:n verohuojennus on voimassa enää tämän vuoden aikana tehtyihin puukauppoihin. Tämä seikka kannattaa huomioida omaa puukauppaansa suunnittelevien. Metsänomistaja voi joutua pettymään jos kaupan teon jättää aivan loppuvuoteen, tarjonta voi viime vuoden tapaan olla loppuvuodesta erittäin runsasta ja se ei voi olla vaikuttamatta puun hintoihin. Verohuojennuksen laskennallinen vaikutus kantohintaan on 3 4 e/m³, jonka johdosta parhaimpien tukkileimikoiden tukin hintataso vastaa yli 60 e/m³ hintaa ilman verohuojennusta. Ilolla voidaan todeta, että tänä vuonna puumarkkinoilla palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Kaikilla puutavaralajeilla ja leimikkotyypeillä tulee olemaan kysyntää. Hyvä kysyntä kannattaa hyödyntää Onnistunut puukauppa lähtee liikkeelle etukäteen tehdystä puunmyyntisuunnitelmasta eli leimikosta. Etukäteen tehty leimikko on tuote jota on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille leimikon teko on maksuton palvelu. Se on etu joka kannattaa kon hyödyntää. teko on Metsänomistajan maksuton palvelu. halutessa Se on metsänhoitoyhdistys etu joka kannattaa voi hyödyntää. hoitaa myös Metsänomistajan ostajien halutessa kilpailuttamisen, metsänhoitoyhdis- tarjo- muun puukaupan; usten tys vertailun, voi hoitaa puukaupan myös muun teon, puukaupan; korjuun valvonnan ostajien jne. kilpailuttamisen, Joko yhdessä metsänomistajatailun, kanssa puukaupan tai omistajan teon, halutessa korjuun avaimet valvon- tarjousten ver- käteen nan jne. pakettina. Joko yhdessä Asiasta kannattaa metsänomistajan kysyä lisää kanssa oman tai alueen omistajan metsäneuvojalta. halutessa avaimet käteen pakettina. Asiasta kannattaa kysyä lisää oman alueen metsäneuvojalta. Harvennushakkuu keskihinta maksimi minimi mäntykuitu 13,12 18,50 12,00 kuusikuitu 18,49 26,50 12,00 koivukuitu 13,57 Leimikon 17,00 teon yhteydessä 11,00 on samalla mäntytukki 46,24 hyvä 49,95 pyytää metsäneuvojaa 35,00 katsastakuusitukki 45,03 51,30 38,00 koivutukki 35,92 43,10 30,10 Varhaisperkauksella lähtölaukaus paremmalle kasvulle Leimikon teon yhteydessä on samalla hyvä pyytää metsäneuvojaa katsastamaan oman metsän ajankohtaiset metsänhoitotyötarpeet. Taimikonhoitoja ei pidä koskaan unohtaa jotta hakattavaa riittää metsässä jatkossakin. Erityisenä painopisteenä metsäala on nostanut tänä vuonna esiin taimikoiden varhaisperkauksesta huolehtimisen. Tämä metsän kehityksen kannalta erittäin tärkeä työvaihe on viime vuosina vähän unohtunut. Lisätietoja varhaisperkauksesta, kuten muistakin metsän kannalta tärkeistä töistä saa omalta metsäneuvojalta. SINULLE METSÄNOMISTAJA Uudistushakkuu mäntykuitu 17,89 19,00 15,10 kuusikuitu 23,93 27,10 18,00 koivukuitu 19,18 22,00 16,00 mänty kokorunko 49,57 54,50 45,00 mäntytukki 56,96 58,00 53,50 kuusi kokorunko 48,10 52,10 46,60 kuusitukki 55,57 57,00 52,00 koivutukki 42,37 45,00 34,00 Puukaupan hintaseuranta (harvennukset ). Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Leimaus on ILMAISTA! Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen hyvät puukauppaedut. Puunmyynninsuunnittelu eli leimaus on metsänomistajalle maksuton palvelu. Etukäteen tehty leimikko on tuote, jota on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken.

4 MetsäPäijänne nro 1 / Toiminnanjohtajan palsta Puulla aiotaan kattaa valtaosa uusiutuvan energian lisäyksestä Metsissä alkaa melkoinen savotta, jos hallituksen huhtikuussa hyväksymän risupaketin lupaukset siirtyvät myös käytäntöön. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus on jatkossa 38 % kokonaisenergian tuotannosta. Suunnitelmien mukaan uusiutuvan energian lisäyksestä 55 % toteutetaan kasvattamalla metsäenergian määrää. Tämä on positiivinen uutinen metsänomistajille. Muitakin hyviä viestejä metsänomistajalle on kerrottavana; ainespuullakin on jälleen erinomainen kysyntä. Jotta asetettuihin energiatavoitteisiin päästään, tulee bioenergian vuosittainen käyttö nostaa miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Lisäys on erittäin merkittävä, mutta puuta metsissä kyllä riittää sen toteuttamiseen. Haasteena tulee olemaan puun hankintaan ja logistiikkaan liittyvät seikat sekä hankintaketjun taloudellinen kannattavuus metsänomistajasta loppukäyttäjälle. Varmistaakseen metsäenergian käytön kannattavuuden valtioneuvosto teki periaatepäätöksen rahallisista tuista jolla halutaan laittaa asiaan vauhtia. Lopullisia tuen muotoja ei ole julkistettu, mutta tuki tullee kohdistumaan hankintaketjun kaikkiin osiin alkaen metsästä ja päätyen erilaisiin energian tuottajille suunnattuihin tukiin. Petri Leinonen Osa Keljonlahden energiatarpeesta tulee nuoren metsän kunnostuksista. Keljonlahden voimala keskustelun kohteena Kuluneen kevään aikana on julkisuudessa käyty voimakasta keskustelua Jyväskylän Keljonlahteen valmistuvassa olevan voimalaitoksen mahdollisuudesta käyttää puuta. Keskustelu sai alkunsa kun tuli ilmi, että voimalaitoksen kattilan takuuehdot eivät välttämättä salli ainakaan Jyväskylän kaupunginvaltuuston ponsiesityksen mukaista puunkäyttöä. Kaupunginvaltuuston tahto on, että puun osuus Keljonlahden voimalaitoksen raaka-aineesta voisi olla jopa 70 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kattilan takuuaikana puuta voidaan käyttää maksimissaan 30 %. Tässä yhteydessä on muistettava muutama seikka, jotka osoittavat ettei mitään suurempaa muutosta aiempaan ole edes tapahtunut. Keljonlahden voimalaitoksen polttoainehuollosta vastaava Jyväskylän Energia on tähänkin saakka polttoainehankinnassaan varautunut että puun osuus on nimenomaan edellä mainittu 30 %, joten takuuehtojen tarkennus ei vaikuta hankinnan painopisteisiin. Arvio voimalaitoksen polttoainetarpeesta on tämän hetken näkymässä noin 3,5 TWh. Koska merkittävä osa polttoainetarpeesta on lauhdetuotantoa, niin tietysti sähkön markkinahinta, polttoaineen kulloinenkin hinta ja hetkellinen saatavuus (logistiikkakäytettävyys) vaikuttaa kokonaistarpeeseen. Maksimaalisella polttoainetarpeella (4 TWh) puuntarve kokonaisuudessaan olisi 1,2 TWh ja 3,5 TWh polttoainetarpeella puuntarve olisi noin 1 TWh. Puuntarve tuhansia rekkakuormia 1,0 TWh puuta muutettuna ehkä helpommin ymmärrettäviin yksiköihin näyttäisi seuraavilta: se on noin kiintokuutiometriä puuta eli yli rekkakuormaa. Jos kaikki puu hankittaisiin suoraan metsästä (käytännössä mukana on myös sahojen yms. sivutuotteita), tarvittaisiin joko noin ha:n hakkuutähteet, noin 6700 ha:n kannot tai noin 8500 ha: n nuorenmetsänkunnostuksen puut. Nämä luvut ovat teoreettisia maksimilukuja, mutta osoittavat kuinka valtavasta puun käyttöpisteestä on kyse. Käytännössähän metsäenergiasta osa tulee kaikista em lähteistä ja laajalta maantieteelliseltä alueelta, eikä kannata säikähtää että mistä löytyy esim ha:n hakkuutähteet. Hakkuutähteistä muodostuu osa tarpeesta, nuorista metsistä osa jne. Jo näidenkin lukujen massiivisuudesta huolimatta metsänhoitoyhdistys tietysti tukee ajatuksia puun käytön lisäämiseksi myöhemmässä vaiheessa. Tässä vaiheessa on syytä keskittyä osaltamme toimittamaan osuus laadukasta energiapuuta 30 % osuuden täyttämiseksi. Aivan tällä hetkellä puuta on aika paljon valmiina varastoissa, koska koeajo-ohjelmien viivästymisen takia puuta ei viime talvena kulunut suunnitellusti. Kari Kuusniemi, toiminnanjohtaja

5 MetsäPäijänne nro 1 / Metsää älköön hävitettäkö Metsälaki sanoo yksiselitteisesti mitä metsänomistajan velvoitteisiin kuuluu sen jälkeen kun on tehty avohakkuu tai nykytermein: uudistushakkuu. Yksinkertaistettuna laki asettaa metsänomistajalle uudistamisvelvoitteen johon kuuluu uuden puusukupolven aikaansaaminen joko luontaisen uudistamisen, kylvön tai istuttamisen kautta ja velvoite jatkuu siihen asti kunnes taimikko on vakiintunut. Työlajeina uudistamisvelvoitteen aikana pääsääntöisesti on maanmuokkaus, kylvö tai istuttaminen sekä taimikon varhaishoito: heiniminen ja/tai perkaus. Maanmuokkaus Maanmuokkaus tarkoittaa, että pintakasvillisuutta poistetaan pieneltä alalta siten, että kivennäismaata paljastuu. Maalaikkuun tai mättääseen istutetaan taimi tai kylvetään siemen. Maanmuokkauksella saavutetaan monia etuja. Siemenen/taimen ei tarvitse kilpailla muiden kasvien kanssa, paljas maa lämpenee paremmin auringossa, taimien vihollinen tukkimiehen täi ei mielellään liiku kivennäismaalla ja istutus helpottuu. Maanmuokkaustapa jota kullakin kohteella käytetään, ratkaistaan aina alakohtaisesti maaperä huomioiden. Muokkaustavoista käytetyimpiä ovat laikutus, laikkumätästys ja naveromätästys. Laikutus on kivisten ja karumpien maiden muokkaustapa kun alue uudistetaan männylle. Laikkumätästys on vähäkivisten ja hienojakoisten maiden muokkausmenetelmä kun alue uudistetaan kuuselle. Naveromätästys on kosteiden ja veden vaivaamien alueiden muokkausmenetelmä. Naveromätästyksessä kaivetaan matalaa ojaa josta saatavat maat nostellaan alalle pieniksi mättäiksi. On syytä muistaa, että naveromätästyksen ojat eivät korvaa normaali ojitusta vaan ohjaavat vain pintavesiä niin, että taimet eivät huku alkuvaiheessa. Maanmuokkauksessa on tärkeintä valita oikea ja riittävä menetelmä kohteelle. Maanpintaa tulee repiä auki mahdollisimman vähän, jotta taimien kanssa kilpailevaa kasvistoa syntyisi mahdollisimman vähän. Maanmuokkaukseen kannattaa myös panostaa, koska sen onnistuminen ratkaisee pitkälle tulevien taimien selviytymisen ja kasvuun lähdön sekä kasvutiheyden. Kylvö Kylvö tehdään pian sen jälkeen, kun routa on sulanut ja maaperä kostea. Järkevintä on kylvää koneellisesti yhtä aikaa maanmuokkauksen kanssa. Metsä-äkeissä on yleensä kylvölaite, joka kylvää automaattisesti siemenet haluttuun tiheyteen. Kylvö voidaan tehdä myös käsin. Istutus Istutus on mahdollista melkein koko kesäkauden ajan. Istutettavat taimet ovat pääasiassa paakkutaimia. Taimet istutetaan pottiputkella. Taimi pyritään istuttamaan muokattuun kohtaan: laikkuun laikutetulla alalla, mättääseen laikkumätästetyllä tai naveromätästetyllä alalla. Jos maanmuokkaus on epäonnistunut eikä jälkeä ole korjattu, joudutaan taimia joskus laittamaan muokkaamattomaankin kohtaan riittävän istutustiheyden varmistamiseksi. Vältä kuitenkin hakkutähdekasojen ja kantojen välittömään läheisyyteen istuttamista tukkimiehentäin vuoksi. Varmista istutuksessa, että taimi tulee suoraan, oikeaan syvyyteen ja kohtaan jossa sillä on mahdollisuudet lähteä kasvuun. Taimet ja siemenet Istutuksessa on tärkeää, että taimi tulee oikeaan kohtaan ja syvyyteen. Kuin maanmuokkauksessa myös taimivalinnassa - ratkaisut tehdään viljeltävän alan maaperän mukaan ja valinta tehdään jo ennen muokkaustavan valintaa. Karuille maille valitaan mänty, rehevimmille ja hienojakoisille maille kuusi, peltoistutuksiin rauduskoivukin on listalla mukana unohtamatta esimerkiksi lehtikuusia pienialaisesti. PEFC Metsäsertifiointi asettaa taimivalinnalle kriteerit pitäytymään kotimaisissa puulajeissa. Nykytarhoilta toimitetut taimet ovat laadultaan hyviä ja istutuskelpoisia. Taimien vastaanottajan on aina tarkistettava saapuneiden taimien kunto. Hyväkuntoisen taimen tunnusmerkit ovat ehjä sekä suora runko, ehjä paakku, terveen tumman vihreä väri, silmut tallella ja ehjät. Taimen jatkokehityksen kannalta oleellisinta ei niinkään ole taimen pituus vaan rungon vahvuus. Hyvälaatuinen siemen on testattu itävyyskyvyltään 95+ prosenttiseksi. Siementen laatu pysyy hyvänä, kun ne on säilötty oikein kuivassa, viileässä ja valolta suojattuna. Esim. jääkaappi on hyvä paikka siementen säilytykseen. Liian lämpimässä säilytettyjen siementen itävyys laskee nopeasti ja voimakkaasti. Yhteenveto Taija Huuskonen Metsänuudistamisessa ja uudistamistapojen valinnassa ei ainoana kriteerinä saa olla raha. Ovathan kulut verovähennyskelpoisia. Valitse ammattilaista apuna käyttäen uudistettavalla alalle sopiva maanmuokkaus, varmista istutuksen tai kylvön onnistuminen ja osaaminen, valitse testattu ja laadultaan hyvä materiaali. Tarkista viljelty ala kesän jälkeen tai viimeistään seuraavana kesänä. Täydennä tarvittaessa taimitiheyttä. Muista, että uudistaminen ei lopu istuttamiseen vaan jatkuu varhaisperkaukseen asti. Pidä huoli, että kilpailussa kasvutilasta pärjää istutetut taimet, ei muu kasvillisuus. Heikki Kuha Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.

6 MetsäPäijänne nro 1 / Siskosten yllätysperintö Ritva Parviaisen ja Asta Brotkinin perikunnassa sopu säilyy. Kumpikin sisko haluaa hoitaa yhteistä metsää hyvin, eikä kaipaa siitä pikarahaa. Miten kirkasta vettä! Siskokset Ritva Parviainen ja Asta Brotkin pysähtyvät ihailemaan Lapinlammen rantaa Laukaan Oksalankylässä. Maisema huikaisee yhä sydäntä kuten vuonna 1965, jolloin kaksikko asteli rantaan ensi kertaa, perheen yllätysperintöä ihmettelemään. Lapseton sukulainen jätti äidinäidillemme Moision tilan, josta emme olleet koskaan kuulleetkaan. Mummun suhteet Moisioon, äitinsä sukuun, olivat katkenneet, koska hän oli avioton lapsi. Siihen aikaan sellaista hävettiin ja piiloteltiin. Vain vähän myöhemmin isoäiti kuoli, ja yllätysperintö siirtyi hänen ainoalle lapselleen, Ritvan ja Astan äidille. Tämä asui ja viljeli Moision tilaa kaksin poikansa kanssa lähes kolme vuosikymmentä. Kun he kuolivat parin vuoden välein 1990-luvulla, helsinkiläinen Ritva ja mikkeliläinen Asta huomasivat omistavansa yhdessä 168 hehtaaria keskisuomalaista metsää, toistakymmentä hehtaaria peltoa ja talon, jonka pirtti on 200-vuotias. Tila on ollut samalla suvulla vuodesta Heikki-veli huolehti metsistä itse. Hän kuoli odottamatta, joten hoitovastuu siirtyi meidän käsiimme yllättäen. Vastuu tuntui suurelta, mutta ei musertavalta. Ajattelimme, että pääseehän metsästä eroon, jos sen hoitaminen käy liian raskaaksi. Metsä antaa verorahat Tuoreen puun tuoksu raikastaa hämärän päivän. Ritva ja Asta kävelevät miestensä Valto Parviaisen ja Taisto Brotkinin kanssa naapurin vastaharvennetun metsän poikki omaan männikköönsä, Riihimetsään. Joskus kauan sitten täällä puitiin tilan viljat. On hyvä, että metsänhoitoyhdistyksen kanssa päästiin sopimukseen siitä, että Riihimetsään ei tehdä aukkohakkuuta, siskokset juttelevat. Katselemme päärakennuksen pihalta mieluummin 120-vuotiaita mäntyjä kuin hakkuaukeaa. Maisema on joskus rahaa arvokkaampi. Yhtä yksimielisiä Ritva ja Asta ovat olleet äitinsä ja veljensä perunkirjoituksista lähtien. He päättivät, että koska kummallakaan ei ole ison käteisrahan tarvetta, metsäperintöä ei jaeta eikä vanhaa tilaa pilkota. Pellot he vuokrasivat naapurin isännälle, mutta päärakennus jäi ilman vakituisia asukkaita. Puukauppoja naiset tekivät aluksi sen verran, että saivat perintöverot maksettua. Sen jälkeen metsä on rahoittanut päärakennuksen ja pihapiirin kunnostamista. Hakkuut on voitu tehdä lähinnä hoitotoimenpiteenä, koska metsät olivat osittain vanhoja ja tarvitsivat uudistusta. Perikunta neuvottelee Metsän omistaminen tuntuu Ritvasta ja Astasta luontevalta, koska he kasvoivat Vesilahdella pienellä maatilalla, jossa heillä on edelleen noin 30 hehtaaria metsää. Se jäi lasten vastuulle 1950-luvulla, jolloin perheen isä kuoli. Kun meistä tuli Moision omistajia, tiesimme kokemuksesta, että kaukana asuva perikunta voi pärjätä metsiensä kanssa. Olennaista on, että perikunnan jäsenet kykenevät neuvottelemaan sopuisasti ja tahtovat metsästään samoja asioita. Jonkun perikunnassa kannattaa myös hankkia tietoa metsänhoidosta. Meillä se joku on ollut Taisto. Hän suostui perikunnan asiamieheksi, joka hoitaa kirjanpidon ja verotuksen sekä vastaa yhteyksistä metsänhoitoyhdistykseen. Yhdistys laatii metsänhoitosuunnitelmat ja järjestää kaikki käytännön työt, jotka tarvitsemme: istutukset, harvennukset, hakkuut ja vaikkapa metsäautotien rakentamisen. Itse täytyy tietää Petri Leinonen Perikunnan metsät siirtyvät tuleville sukupolville metsäyhtymänä. Olisikohan tämä rajakivi? Valto tutkailee Taiston kanssa murikkaa, joka löytyy pieneltä suolta, kellastuneen heinän keskeltä. Langokset jalkautuvat usein yhdessä metsäpalstoja katsastamaan. Metsänhoitoyhdistykset ja etenkin luottometsäneuvojamme, Juhani Leinonen, hoitavat työnsä hyvin, mutta etäomistaja ei silti voi jättäytyä vain yhdistyksen näkemysten varaan. Vasta jos itse tietää jotain metsäasioista, kykenee arvioimaan hoitosuunnitelmia Moision perilliset ovat tyytyväisiä metsänhoitoyhdistyksen luottometsäneuvojien Juhani Leinosen ja Juho Tikkasen työhön, mutta seuraavat myös itse, mitä maastossa tapahtuu. Kari Kuusniemi Siskosten metsät Sijainti ja koko: Laukaan Oksalankylässä Moision tilalla ja Lievestuoreella yhteensä 168 hehtaaria ja Vesilahdella 30 hehtaaria. Puusto: Laukaan kapeilla ja pitkillä lohkoilla kasvaa enimmäkseen kuusia ja mäntyjä taimikoista uudistuskypsiin metsiin. Vesilahdella kasvaa sekametsää: kuusia, mäntyjä ja koivuja. Hoitotapa: käytännön hoitotyöstä Laukaassa vastaa Päijänteen metsänhoitoyhdistys ja Vesilahdella Päijät- Hämeen metsänhoitoyhdistys. Hoitopäätökset siskokset ja heidän miehensä tekevät yhdessä. Hakkuut: tulevina vuosina keskimäärin 900 kuutiometriä vuodessa. Viimeksi syksyllä tehtiin Laukaassa 3,7 hehtaarin ensiharvennus 25-vuotiaassa mäntymetsässä. Seuraavaksi saattaa olla vuorossa neljän hehtaarin päätehakkuu 70-vuotiaassa kuusikossa. Tulevaisuus: perintöhehtaareista on muodostettu metsäyhtymä, jotta tulevat perijät voivat halutessaan myydä osuutensa niin, ettei metsää tarvitsee osittaa.

7 MetsäPäijänne nro 1 / Minun metsäni Hanne Nykänen Tässäkö se meidän ja naapurin raja menee, miettivät Asta (vas.), Valto, Taisto ja Ritva. Moision perilliset: Ritva Parviainen, 73, eläkeläinen Helsingistä. Perhe: aviomies Valto Parviainen ja aikuinen tytär. Asta Brotkin, 65, eläkeläinen Mikkelistä. Perhe: aviomies Taisto Brotkin, aikuinen tytär ja poika sekä kaksi lastenlasta. Perikunnan metsät sijaitsevat Keski-Suomessa Laukaassa ja Pirkanmaalla Vesilahdella. Kaupunkilainen etäomistaja tarvitsee kartanlukutaitoa ja aikaa perehtyä metsäsuunnitelmiin. Hanne Nykänen ja tekemään viisaita päätöksiä, Taisto summaa. Taistolle perikunnan metsäasioiden hoito lankesi kuin itsestään. Ritva ja Asta toivoivat miehiltään siihen tukea ja Taistolla rakennusinsinöörinä ja yrittäjänä oli sopivaa tietotaitoa. Valtoa konemestarin työ vei pitkiksi ajoiksi merille, joten hän ei pystynyt hoitamaan juoksevia asioita. Sen sijaan Valto pitää Moision pihaa ja rakennuksia kunnossa, hänellä ja Ritvalla kun on oma kesämökki lähistöllä. Metsän hoitopäätöksistä Taisto neuvottelee aina Astan, Ritvan ja Valton kanssa. Ratkaisut teemme yhdessä, Taisto kertoo. Täysin yksimielisesti, muut lisäävät. Naapuriapu toimii Pärekopat keinahtelevat Ritvan ja Astan käsivarsilla. Metsä on siskoksille tärkeä ilon ja virkistyksen lähde, josta milloin marjat, milloin sienet tai kukka-asetelmien ainekset seuraavat heitä kotiin. Tänään löytyy eniten roskia. Joillakin ihmisillä on jokamiehenoikeuksista erikoinen käsitys. He heittelevät metsään roskansa, sytyttävät nuotioita, tekevät ratsu-, moottoripyörä- ja kävelypolkuja, siskokset harmittelevat. Onneksi naapuruston väki soittaa meille kaupunkiin, jos täällä tapahtuu jotain, mikä olisi hyvä tietää. Ilman heidän vinkkejään olisimme jääneet pimentoon esimerkiksi rantakaavoituksessa. Joskus Ritvalle tai Astalle saattavat soittaa luontoharrastajat, jotka pyytävät lupaa järjestää metsässä erilaisia tapahtumia, vaikkapa kuntosuunnistusta. Joihinkin ehdotuksiin on helppo suostua, mutta joitain en edes harkitse, Asta sanoo. Sen ainoan kerran, kun olemme Ritvan kanssa olleet metsästä eri mieltä, hän lupasi miettiä moottorikelkkareitin lupaa. Minä kielsin heti. En halua metsääni koneita ja meteliä. Uusi polvi valitsee itse Koskahan lapset ja lapsenlapset ovat viimeksi käyneet täällä?, Ritva, Valto, Asta ja Taisto pysähtyvät miettimään Moision vanhassa pirtissä. He ovat kaikki paljasjalkaisia kaupunkilaisia, ja heillä on erilainen suhde metsään kuin meillä maaseudulla kasvaneilla. Ritva, Asta, Valto ja Taisto toivovat, että nuoret oppisivat arvostamaan ja hoitamaan metsää kuten he itse. He eivät kuitenkaan yritä painostaa jälkipolvia. Metsän omistaminen ja hoitaminen vaatii niin suurta innostusta ja sitoutumista, että emme mitenkään voi edellyttää lapsiltamme tilan hoidon jatkamista. Heistä jokaisen on saatava vapaasti itse päättää, mitä haluaa elämältään. Kaksi vuotta sitten Ritvan ja Astan perintömetsistä perustettiin metsäyhtymä. Se helpottaa jatkossa lasten ja lastenlasten verotusta. Yhtymän osakkuuksien omistaminen tarkoittaa myös, ettei metsää tarvitse pilkkoa, vaikka joku lapsista haluaisikin joskus myydä osuutensa. Metsän tulevaisuus on aikanaan täysin lastemme oma asia. Me emme saa metsää täältä mukaamme. Teksti: Tuija Manneri

8 MetsäPäijänne nro 1 / Metsäisiä sanoja suomeksi Kari Kuusniemi Pirjo Lumioja Avohakkuu on yksi uudistushakkuutapa jolla tähdätään uuden puusukupolven perustamiseen. Harvennushakkuut luetaan kasvatushakkuisiin. Avohakkuu Uudistushakkuutapa, jossa hakataan metsikön kaikki puut lukuun ottamatta alueelle mahdollisesti jätettäviä säästöpuita tai puuryhmiä. Säästöpuiden tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hakkuun jälkeen avohakkualue viljellään kylväen tai istuttamalla. Harvennushakkuu Hakkuu, jossa poistetaan osa (keskimäärin noin 30 %) metsän puustosta. Harvennuksen tarkoitus on lisätä jäljellejäävien puiden kasvua ja parantaa niiden laatua. Metsässä tehtävää ensimmäistä hakkuuta sanotaan ensiharvennukseksi, mistä saadaan myyntikelpoista ainespuuta (tai energiapuuta). Yleensä tämä ensimmäinen harvennus tehdään, kun metsä on vuotta vanha. Harvennushakkuita tehdään 2-3 kertaa ennen uudistushakkuuta. Ensiharvennuksen jälkeisiä harvennuksia kutsutaan myös väljennyshakkuiksi. Siemenpuuhakkuu Luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuu, jossa jätetään yleensä siemenpuuta hehtaarille ja jota sovelletaan männiköiden ja koivikoiden uudistamisessa. Maanpinnan muokkaus parantaa siemenpuuhakkuussa taimettumista. Useimmiten siemenpuut poistetaan sen jälkeen kun uudistusalue on taimettunut. Suojuspuuhakku Kuusikoiden uudistamisessa käytetty hakkuumenetelmä, jossa jätetään suojuspuuta hehtaarille. Suojuspuiden tehtävänä on sekä siementää että suojata taimia auringonpaahteelta ja hallalta, kuin myös estää maaperän heinittymistä. Usein ennen suojuspuuasentoon hakkaamista, kuusikkoa on hakattu väljentäen niin, että alue on osittain taimettunut. Suojuspuut hakataan yleensä pois taimikon vakiinnuttua. Suojuspuuhakkuita tehdään suhteellisen vähän, sillä epäonnistumisen riski on melko suuri. Ylispuuhakkuussa poistetaan siemen- ja suojuspuuhakkuualoille aikoinaan jätetyt siemen- eli ylispuut. Verhopuusto Kuusen taimien suojaksi jätetty harvahko puusto hallanaroilla paikoilla. Verhopuusto, joka tavallisesti on lehtipuuta, poistetaan, kun taimikko on vakiintunut ja kasvanut hallankestäväksi. Pirjo Lumioja JONSERED LAATUA TYÖSKENTELYYN! Nyt Agrimarketista metsänistutukseen pottiputket! Kari Kuusniemi JONSERED FC2145 raivaussaha Sylinteritilavuus 45,0 cm 3 Teho 2,0 kw / 2,7 hv Paino ilman terävarustusta 8,4 kg JONSERED CS2245S moottorisaha Sylinteritilavuus 45,7 cm 3 Teho 2,1 kw / 2,9 hv Paino ilman terälevyä ja ketjua 4,9 kg Siemenpuuhakkuuta voidaan käyttää karuilla maapohjilla olevissa männiköissä. MYYNTI HUOLTO VARAOSAT Tervetuloa tutustumaan kattavaan mallistoomme. Tervetuloa tutustumaan kattavaan mallistoomme. Meillä myös hyvä ja laaja valikoima metsurinvarusteita ja tarvikkeita! Meiltä saat Bonusta! Kirrinpolku 5, Palokka Teollisuuskatu 2, Jämsä p p Ahjokatu Puh. Puh Avoinna: 027. Avoinna: ma pe 9 17, ma-pe la , la Meiltä myös leikkurit.

9 MetsäPäijänne nro 1 / Kaunis ja jylhä Skotlanti mielenkiintoinen metsätalousmaa Englannin metsäpinta-ala on 2,4 milj. ha, josta puolet on Skotlannissa. Skotlannin pinta-alasta on metsien peitossa siten vajaa 20 % ja korjattava puumäärä kasvaa lähiaikoina n. 8 miljoonaan kuutiometriin. Aikoinaan lähes kaikki metsät hävitettiin, mutta nyt pinta-ala on taas kasvussa. Ensimmäinen metsänkierto istutettiin noin vuotta sitten. Yksi pinta-alaa kasvattava tekijä on ilmastotavoite. Päästöjä tulisi vähentää 42 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tilakoot suuria ja myyntitulot tärkeitä Skotlannissa metsätalous ja metsän omistus hoidetaan eri mallilla kuin Suomessa. Valtio omistaa metsistä 50 % ja yksityiset toisen puolikkaan. Metsien tilakoot ovat suurehkoja ja tilat hoidetaan enemmän bisnesajattelulla kuin meillä, vaakassa painaa enemmän punnat kuin tunnearvot Puut ostetaan pystyyn kokorunkohinnalla ja mittayksikkönä käytetään tonnia. Moteiksi käännettynä hinta on suhdanteista riippuen verrattavissa Suomen hintoihin. Metsät harvennetaan ensimmäisen kerran n. 20 vuotiaina ja sen jälkeen 7 vuoden välein. Uudistushakkuikä on n v. ja kasvukausi on hieman Suomea pidempi, eli n. 6 kk. Suurin osa metsistä on sitkankuusta (lähtöisin Kanadasta). Alkuperäinen puulaji Skotlannissa ennen metsien hävitystä on ollut caledonianmänty. Rooman vallan aikaan skotlantilaisia kutsuttiin caledonialaisiksi, mistä tämä mäntykin on saanut nimensä. Uudistustyöt koneella Hakkuisiin tarvitaan lupa ja myös uudistamispakko on olemassa. Uudistamiskulut istutuksineen, muokkauksineen ja taimineen ovat hieman halvemmat kuin Suomessa, eli n e/ha, johon saa valtion avustusta puolet. Metsänomistajan kustannukseksi jää silloin n. 950 e/ha. Suomessa keskimääräinen uudistamiskulu on vähän yli 1000 e/ha riippuen muokkaustavasta. Suurin osa taimista istutetaan koneella ja sertifioinnin vuoksi joukkoon istutetaan n % lehtipuuta. Saksanhirviä on kpl/1000 ha, mitkä kuitenkin usein napsivat näitä lehtipuita parempiin Metsäopintomatka sai yllättävän käänteen Islannin tulivuoren purkauksen vuoksi. Tuhkapöly pysäytti lentoliikenteen koko Euroopassa. Niinpä lähtö kotimatkalle viivästyi ja saimme ylimääräistä aikaa tutustua Invernessin kaupunkiin. Paluumatka tehtiin lennon sijasta bussilaivamatkana ja takaisin palattiin viikkoa alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. suihin. Puunmyyntituloista ei Skotlannissa makseta veroa. Energiapuun ja hakkeen käyttö nousussa Myös Skotlannissa on saatu uutta käyttöä metsäteollisuudelle kelpaamattomalle puulle. Sahatukin hakkuiden yhteydessä syntyvä kuitupuun kokoinen puutavara on ollut ongelmallinen kotimarkkinoilla. Uudet voimalaitokset nielevät jatkossa tätä pienpuuta, mutta myös kierrätyspuuta ja muuta biomassaa. Hakkuutähteitä ei Skotlannissa kerätä, mutta kantoja kylläkin. Sahahake ei automaattisesti mene suoraan sellukattilaan kuten meillä, vaan suurimpia sivutuotteiden käyttäjiä ovat levytehtaat. Tämän hetken suunnitelmien mukaan valtio takaa v alusta lähtien lämpölaitoksien puulla tuotetulle sähkölle takuuhinnan. Turismi on yksi Skotlannin tärkeimmistä elinkeinoista Paikallisten tavoitteena on säilyttää Caledonian alkuperäismetsikkö tuleville sukupolville. Männyt ovat n. 150 vuotiaita. Komeat maisemat, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja historialliset nähtävyydet vetävät vierailijoita kelttien maahan. Kiltti, säkkipillimusiikki, Loch Nessin hirviö ja viski ovat Skotlannin tunnusmerkkejä ympäri maailman. Myös ihmisten ystävällisyys on merkillepantavaa. Päijänteen Mhy:n huhtikuisella opintomatkalla vierailun kohteet olivat luonnollisesti metsäpainotteisia: paikallisella tilalla vierailu, tutustuminen Glenmore Forest Parkkiin ja sen historialliseen Caledonian mäntymetsikköön, kanaaliristeily Loch Nessille, hakkuutyömaahan tutustuminen, sahavierailu sekä lopuksi Ben Nevisin viskitehtaalla vierailu. Pirjo Lumioja Harvennustyyli on aika erikoinen, sillä joka viides rivi poistetaan, mikä näkyy kuvassa vasemmalla. Puuta on täysikasvuisessa kuusikossa yleensä m³/ha, kuten tässäkin kohteessa. Sahatavara käy kaupaksi kotimarkkinoille rakennuspuuksi ja pienempi puutavara esimerkiksi aitapuuksi, viherrakentamiseen tai trukkilavapuuksi. Ovien ja ikkunapuitteiden tekoon sitkankuusta ei käytetä, koska se on nopeakavuisuudesta johtuen hieman huonolaatuista.

10 MetsäPäijänne nro 1 / Puustovaurioita lumen aiheuttamana Kulunut talvi oli erittäin runsasluminen, oikein ulkoilevan ihmisen mieleen huolimatta kovista pakkaskeleistä vuoden ensikuukausien aikana. Luonto oli kaunis, lumen muovaavien puiden muoto ja puhtaus aiheutti jopa ns. vanhanaikaisten filmikameroiden filmien loppumisen kaupoista. Lähes koko maassa saimme ihailla korkeiden paikoin vähän alavienkin alueiden puhtoista lumivaipan kauneutta. Tämän luontoäidin muovaaman silmiinpistävän kauniin maiseman kätköissä aiheutuu valitettavasti merkittäviäkin vahinkoja jotka esim. rahalla mitattuna saattavat yksittäiselle metsänomistajalle olla tuhat euroa hehtaarille. Lumi puhtaudestaan ja kauneudestaan huolimatta voi aiheuttaa suuriakin vahinkoja. Edellytykset lumituholle syntyvät märän tiiviin lumen ja alijäähtyneen veden jäätyessä puiden latvuksiin. Kun jäätynyttä lumimassaa kertyy tarpeeksi, puiden oksat murtuvat saattaa jopa iso tukkipuukin katketa rungosta. Lumituhoja voi syntyä myös taimikossa, kun hankien pinnat alkavat laskea. Lumipeitteen pakkasella jäätyneisiin kerroksiin kiinnijääneet taimien oksat antavat periksi hangen peiton alla. Lumi voi vaurioittaa kaikkia puulajeja. Pitkään ylitiheänä kasvaneet juuri harvennetut männiköt ovat altteimpia lumituhoille. Vanhemmille puille lumi aiheuttaa latvamurtoja ja oksien tai rungon katkeamisia. Nuoret, ohuet puut voivat joutua lumen painamiksi. Seppo Lohtander Lumi puhtaudestaan ja kauneudestaan huolimatta voi aiheuttaa suuriakin vahinkoja. Lumen murtoja syntyy märän lumen jäätyessä nopeasti puiden latvukseen, kova tuuli voi vielä edesauttaa tuhoa. Lumi siis katkoo puiden oksia ja murtaa runkoja. Osa lehtipuista taipuu lumen painon alla niin, että runkoihin jää eriasteisia pysyviä mutkia. Runsaslumisilla alueilla kuusten rungoissa oksan tyveen muodostuu kyhmyjä, jotka ovat muodostuneet lumen painon ja rasituksen sekä vioituksen perusteella. Lumen murrot muovaavat puita ja altistavat ne sieni- ja hyönteistuhoille. Myös kasvunmenetykset niin varttuneilla kuin taimillakin saattavat olla huomattavat. Lumituhojen riskiä voidaan hallita oikein ajoitetuilla taimikoiden hoidoilla ja kasvatushakkuilla jolloin metsä ei pääse ylitiheyden vuoksi riukuuntumaan. Metsien hyvä hoidon taso ja toimenpiteiden oikea-aikaisuus saavutetaan noudattamalla metsien käsittelyssä valtakunnallisesti hyväksyttyjä metsänhoitosuosituksia. Lumituhoille alttiilla alueilla etenkin männiköt tulee harventaa lievästi ja usein. Jos lumenmurtoja on yli 10 kuutiota hehtaarilla, puut tulee korjata pois hyvissä ajoin ennen seuraavan kesän kaarnakuoriaisten aikuistumista. Metsätuhojen korjaamiseen myös lumituhojen osalta voidaan käyttää Kemera -tukea metsänuudistamisen merkeissä. Tukien saamisen edellytyksenä on käytännössä vähintään 0,5 hehtaarin lähes totaalinen tuho, eli lumituhon vuoksi tuo metsäala on muuttunut kasvatuskelpoisesta vajaatuottoiseksi. Hyvin harvoin lumituhot ovat kuitenkaan niin mittavia, että Kemera -tukien saamisen edellytykset täyttyvät. Hyvin metsäomaisuuttaan hallinnoivalla metsänomistajalla on voimassa oleva, riittävällä turvatasolla varustettu metsävakuutus jonka korvauksen piiriin kuuluvat myös lumen aiheuttamat vahingot. On syytä muistaa, että pääsääntöisesti -vakuutusyhtiöstä riippuen- lumituhot eivät kuitenkaan kuulu perusmetsävakuutukseen eli perusturvatason piiriin, vaan vakuuttaminen lumituhojen sekä muiden kuin metsäpalon ja myrskyn aiheuttamien tuhojen osalta vaatii vakuutusturvatason nostoa perusturvatasolta korkeampiin luokkiin. Varmista omien metsiesi osalta vakuutusturvan riittävä taso myös lumivahinkojen varalle. Jos epäilet tai tiedät, että metsässäsi on lumen aiheuttamia vahinkoja, ole yhteydessä metsänhoitoyhdistykseesi. Ammattilaisen kanssa on hyvä katsoa, aiheuttaako vahingot toimenpiteitä lisävahinkojen ehkäisemiseksi tai tulleiden vahinkojen korjaamiseksi, onko vahinko kärsittävä omasta selkänahasta vai voidaanko siihen saada rahoitusta Kemera -tuen muodossa tai korvausta vakuutusyhtiöltä. Heikki Kuha Monipuolisia luontokohteita haetaan METSO-ohjelmaan Onko metsässäsi arvokas alue? Keski-Suomessa Metso-ohjelmaan sopivia suojelukohteita ovat Onko metsässäsi erityinen luontokohde, jota olet säilyttänyt vuosikausia? Tarjoa aluetta vapaaehtoiseen suojeluun ja hyödynnä valtion tarjoama rahoitus METSO-ohjelman kautta! METSO-ohjelma (Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) on vuoteen 2016 kestävä valtakunnallinen projekti, jolla lisätään metsäluonnon monimuotoisuutta. Kaiken perustana on maanomistajien vapaaehtoisuus. Metsänomistajana voit tarjota kohdetta määräaikaiseen tai pysyvään suojeluun ja saada suojelusta verotonta korvausta. Valtio myös ostaa alueita suojeluun, jos haluat myydä maapohjankin. Joskus luontoarvoja lisätään hoitotöillä, ja tällöin kulut korvataan maanomistajalle. Voit valita itsellesi mieluisimman suojelutavan. lehdot metsät, joissa on paljon eri-ikäistä lahopuuta palaneet metsät purojen, lähteiden, jokien ja muiden pienvesien lähimetsät rantaluhdat ja tulvivat alueet suot ja niiden metsäiset reunat - varsinkin korpisuot harjujen paahdealueet kalliot, jyrkänteet, louhikot ja muut erityiset paikat vanhat laidunmaat ja muut perinneympäristöt, joissa on laidunmaiden kasveja Helpoiten varmistat oman alueesi sopivuuden soittamalla metsänhoitoyhdistykseen. Asia lähtee liikkeelle oman metsäneuvojasi kanssa. Lue lisää: METSO-ojelman sivut

11 11 MetsäPäijänne nro 1 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä fax kari.kuusniemi@paijannemhy.fi Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax pirjo.lumioja@paijannemhy.fi Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa fax Mervi Friman Toimistosihteeri Koskentie Jämsä fax mervi.friman@paijannemhy.fi Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti fax seppo.lohtander@ paijannemhy.fi Heikki Kuha Metsäpalveluvastaava Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax heikki.kuha@paijannemhy.fi METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh ismo.paukku@paijannemhy.fi Ari Saarivaara LKV puh ari.saarivaara@paijannemhy.fi Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Teemu Jokinen puh teemu.jokinen@paijannemhy.fi Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh jarmo.ukkonen@paijannemhy.fi Erkki Jalkanen puh erkki.jalkanen@paijannemhy.fi ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Esa Holappa Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh , palvelutoimisto@mhy.fi,