Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio"

Transkriptio

1 Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki puh , faksi Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella.

2 1 (24) Sisällysluettelo YHTEENVETO Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Vertailu- ja raja-arvoja dieselpakokaasuille eri maissa Altistuminen Altistumistasot suomalaisilla työpaikoilla Muut altistumistutkimukset työympäristössä Ei-työperäinen altistuminen Yhteenveto altistumistiedoista Altistumisen hallintakeinot Terveysvaikutukset Kulkeutuminen elimistöön, aineenvaihdunta ja poistuminen elimistöstä Lyhytaikaisen altistumisen vaikutukset Vaikutukset hengitysteihin Vaikutukset verenkiertoelimistöön Pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset Karsinogeeniset vaikutukset Yhteenveto terveysvaikutuksista Lyhytaikaisen altistumisen vaikutukset Pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset Ehdotus dieselpakokaasujen tavoitetasoksi Kirjallisuus... 21

3 2 (24) YHTEENVETO Ehdotetut ohjearvot ja tavoitetasot ilmapitoisuuksille Yleinen työperäinen altistuminen Kaivokset, maanalaiset rakennustyömaat Lakisääteinen taso Typpidioksidi HTP (8 h) Typpidioksidi HTP (15 min) Vertailupitoisuus (Sveitsin ohjearvo: dieselpakokaasu 8h / alveolijae) Yleinen taso Alkuainehiili (8 h / alveolijae) Typpidioksidi (15 min) Tavoitetaso Alkuainehiili (8 h / alveolijae) Typpidioksidi (15 min) 3 ppm 3 ppm* 6 ppm 6 ppm* 100 g/m 3 ** 20 g/m 3 ** 20 g/m 3 ** 0,5 ppm 0,5 ppm 5 g/m 3 ** 20 g/m 3 ** 0,1-0,2 ppm 0,5 ppm * sitova raja-arvo räjäytys- ja louhintatöissä ** alkuainehiilenä ( g EC/m 3 ) Varastot, korjaamot, terminaalit ja vastaavat tilat sekä maanpäälliset rakennustyömaat ja muut ulkotyöt.

4 3 (24) 1 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Dieselpakokaasu on erittäin monimutkainen seos, jonka kaasu- ja hiukkasfaasi sisältävät tuhansia yhdisteitä. Pakokaasun koostumukseen vaikuttavat moottorin tyyppi, rakenne, tekniikka ja kunto, moottorin käyttötila, mahdolliset suodattimet ja katalysaattorit sekä polttoaineen koostumus (Ulfarson 1999). Samankin moottorin tuottaman pakokaasun koostumus voi vaihdella huomattavasti moottorin käyttötilasta riippuen. Dieselpakokaasun kaasufaasin pääkomponentit ovat hiilidioksidi, happi, typpi, vesihöyry, typen oksidit ja hiilimonoksidi (EPA 2002; McDonald ym. 2004). Pääkomponentit kattavat yli 99 % kaasufaasin massasta. Kaasufaasi sisältää lisäksi rikin oksideita sekä lukuisia hiilivetyjä, joista tunnetusti terveydelle haitallisia ovat esimerkiksi aldehydit (mm. formaldehydi, asetaldehydi ja akryylialdehydi) sekä polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet). Dieselmoottorissa muodostuvat primääriset pakokaasuhiukkaset koostuvat pääasiassa alkuainehiiltä sisältävästä ytimestä, jonka pinnalle adsorboituu raskaampia hiilivetyjä, esimerkiksi pitkäketjuista aldehydejä, karboksyylihappoja, PAH-yhdisteitä ja PAH-yhdisteiden johdannaisia (EPA 2002; McDonald ym. 2004). Primäärihiukkasten lisäksi pakokaasu sisältää ultrapieniä sekundaarisia hiukkasia, jotka muodostuvat kaasufaasiyhdisteiden hapettuessa ja kondensoituessa. Alkuainehiilen (EC) osuus hiukkasten kokonaismassasta on noin % ja orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen (OC) hiilen noin % (EPA 2002). PAH-yhdisteet muodostavat < 1 % hiukkasmassasta. Hiukkaset sisältävät lisäksi pieniä määriä sulfaatteja, nitraatteja ja metalleja. Kokonaisuudessaan hiukkasten osuus pakokaasun kokonaismassasta on alle 1 % (McDonald ym. 2004). Halkaisijaltaan µm hiukkaset muodostavat noin % dieselpakokaasuhiukkasten massasta (EPA 2002). Ultrapienten hiukkasten ( µm) osuus on noin 1-20 % hiukkasmassasta. Lukumäärällisesti ultrapieniä hiukkasia on noin % pakokaasuhiukkasista. Dieselmoottorien ja polttoaineiden kehittyminen on muuttanut pakokaasujen koostumusta merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana (EPA 2002; Hesterberg ym. 2006). Tekniset parannukset ovat vähentäneet erityisesti pakokaasujen hiukkasmassaa ja typenoksidien määrää. Tietyt hiukkaspäästöjen vähentämiseen tähtäävät tekniikat (hapetuskatalysaattorit ja katalysoidut hiukkassuodattimet) voivat myös lisätä typpidioksidin osuutta pakokaasuissa (YTV 2008a). Kaasufaasikomponenttien kondensaatiopintana toimivien primäärihiukkasten vähenemisen on arvioitu voivan lisätä sekundaaristen, ultrapienten hiukkasten määrää dieselpakokaasuissa, mutta kiistatonta näyttöä asiasta ei ole (EPA 2002). 2 Vertailu- ja raja-arvoja dieselpakokaasuille eri maissa U.S. Environmental Protection Agency (EPA) julkaisi vuonna 2002 laajan terveysriskinarviointiraportin dieselpakokaasuille (EPA 2002). Selvityksen pohjalta EPA asetti hengitystiealtistumisen vertailuarvoksi (RfC) ympäristöperäiselle dieselpakokaasualtistumiselle 5 µg/m 3 pakokaasuhiukkasten kokonaismassana (DPM).

5 4 (24) RfC-arvo kuvaa altistumistasoa, jossa jatkuva, elinikäinen altistuminen ei todennäköisesti aiheuta terveysvaikutuksia edes herkille ihmisryhmille. RfC-arvo ei kuitenkaan huomioi mahdollista syöpäriskiä. Dieselpakokaasujen RfC-arvo perustuu koe-eläimillä pitkäaikaisissa hengitystiealtistuskokeissa havaittuihin tulehdusvaikutuksiin ja kudosmuutoksiin keuhkoissa. EPA ei arvioinut dieselpakokaasun aiheuttamaa syöpäriskiä, koska epidemiologisten tutkimusten altistumistiedot eivät ole riittäviä annos-vastesuhteen arviointiin ja eläinkokeissa karsinogeenisia vaikutuksia on havaittu vain korkeilla altistumistasoilla (EPA 2002). American Conference of Industrial Hygienists (ACGIH) esitti vuonna 1995 dieselpakokaasuille kahdeksan tunnin työhygieeniseksi ohjeraja-arvoksi 150 µg/m 3 pakokaasuhiukkasten kokonaismassana. Vuonna 1999 raja-arvo laskettiin arvoon 50 µg/m 3 ja vuonna 2001 muutettiin vastaavaan arvoon 20 µg/m 3 alkuainehiilenä. Raja-arvoesitys vedettiin kuitenkin pois heti seuraavana vuonna EPA:n julkaistua oman riskinarviointinsa. Tällä hetkellä ACGIH:lla ei ole ohjeraja-arvoa tai raja-arvoesitystä dieselpakokaasuille. MSHA:n asettama raja-arvo dieselpakokaasualtistumiselle kaivostyössä Yhdysvalloissa on 160 µg/m 3 hiukkasten kokonaishiilenä (TC) mitattuna (n. 120 µg EC/m 3 ) (DieselNet). Sveitsissä dieselpakokaasuille on asetettu työhygieeniseksi ohjeraja-arvoksi 100 µg/m 3 alkuainehiilenä (alveolijae) (Suva 2007). Itävallassa dieselpakokaasuille on annettu tekninen rajaarvo 100 µg/m 3 (alveolijae) kahdeksan tunnin altistumisessa ja 400 µg/m 3 (alveolijae) lyhtyaikaisessa (15 min) altistumisessa (Arbeitsinspektion 2007). Kaivostyössä ja maanalaisissa rakennustöissä vastaavat arvot ovat 300 ja 1200 µg/m 3. Ruotsissa diesel- ja bensiinipakokaasulle on asetettu kahdeksan tunnin työhygieeninen raja-arvo typpidioksidina (1 ppm) ja hiilimonoksidina (20 ppm) (Arbetsmiljöverket 2005). Erityisesti typpidioksidia pidetään soveltuvana indikaattorina dieselpakokaasuille. Raja-arvojen perustelumuistiossa esitetään ärsytys- ja tulehdusvaikutusten hengitysteissä olevan dieselpakokaasujen kriittinen vaikutus (Montelius 2003). Työperäisen dieselpakokaasualtistumisen todetaan voivan myös lisätä keuhkosyöpäriskiä. Englannissa dieselpakokaasuille ei ole annettu työhygieenisiä raja-arvoja, mutta Health and Safety Executive suosittelee, että hiilidioksidin pitoisuus dieselpakokaasuille altistuttaessa alittaa 1000 ppm (HSE 1999). Muita alhaisen altistumistason indikaattoreita ovat kirkas ilma, noettomat pinnat ja se, että työntekijät eivät koe silmien tai hengitysteiden ärsytystä. Dieselpakokaasujen työhygieenisiä raja-arvoja eri massa on esitetty taulukossa 1. Suomessa ei ole asetettu työhygieenistä raja-arvoa dieselpakokaasuille.

6 5 (24) Taulukko 1. Työhygieenisiä raja-arvoja dieselpakokaasuille. Maa EC, EC, EC, EC, NO 2 CO CO 2 alveolijae alveolijae alveolijae alveolijae (8h) (8h) (8h) (8h) (15min) (8h), (15 min), (ppm) (ppm) (ppm) kaivostyö kaivostyö Ruotsi Sveitsi Itävalta USA (ACGIH) USA (MSHA) Englanti Ei voimassa (kumottu v. 2002). 2 Suositus. 3 Altistuminen 3.1 Altistumistasot suomalaisilla työpaikoilla Työterveyslaitos ylläpitää tietokantaa (DORIS) palvelutoimintana tekemistään työhygieenisistä lausunnoista. Tietokanta sisältää altistumistietoja 2000-luvulla tehdyistä työhygieenisistä mittauksista. Hakusanoilla "pakokaasu" ja "dieselpakokaasu" tietokannasta löytyi 58 lausuntoa, joista dieselpakokaasumittauksia oli tehty 27 tapauksessa. Pääasiassa dieseltrukkien aiheuttamia päästöjä työtiloihin ja työntekijöiden altistumista oli mitattu 14 lausunnossa. Selvityskohteet olivat erilaisia tavaraterminaaleja ja tehdashalleja. Muita dieselpakokaasujen mittauskohteita olivat: dieselkoneiden huolto ja korjaustyöt, jätteenkäsittelylaitokset, pilaantuneen maan kaivu ja käsittely, rekkojen tarkastus, kivenmurskainvaunujen koekäyttö, kallioporaus ja kiviaineksen kuljetus kaivoksessa. Mittaukset oli tehty pääsääntöisesti kiinteistä pisteistä, tilan yleisilmasta tai päästölähteiden läheisyydestä. Vain noin 10 % mittauksista oli tehty työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä. Tulosten vertaamisessa 15 minuutin ja 8 tunnin työhygieenisiin raja-arvoihin oli heikkouksia, koska mittausajat vaihtelivat ilmaisinputkien muutaman minuutin mittauksesta keräävien menetelmien lähes kahdeksaan tuntiin ja altistumisen keston kirjaus oli osittain puutteellista. Selvityksissä oli mitattu pääasiassa typpidioksidi-, typpimonoksidi- ja hiilimonoksidipitoisuuksia. Menetelmällisistä syistä typenoksidit oli usein ilmoitettu typpidioksidin ja typpioksidin yhteispitoisuutena (NOx). Viime vuosina oli lisääntyvässä määrin mitattu myös hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joko hiukkasten lukumäärää tallentavilla hiukkaslaskureilla tai dieselnokea keräävällä menetelmällä. Dieselnokimittauksissa määritettävänä suureena oli alkuainehiilen (EC)

7 6 (24) pitoisuus pölyn alveolijakeessa. Muutamassa selvityksessä oli mitattu lisäksi aldehydejä, PAHyhdisteitä ja hiilidioksidia. Varsinkin typenoksidien mittauksissa oli käytetty useita eri menetelmiä: diffuusioputkia, ilmaisinputkia, erilaisia suoraan osoittavia (tallentavia) kaasumittareita sekä adsorbenttiputkia, jolloin analyysi tehtiin laboratoriossa. Myös hiilimonoksidia oli mitattu useilla eri suoraan osoittavilla menetelmillä. Eri mittausmenetelmien määritysrajat vaihtelevat suuresti ja niiden selektiivisyydessä ja tulosten luotettavuudessa on myös eroja. Esimerkiksi typpidioksidin määritysraja saattoi diffuusioputkella olla jopa 2 ppm, eli 66 % aineen HTP 8h -arvosta. Työhygieenisiin raja-arvoihin verrattuna suomalaisilla työpaikoilla 2000-luvulla mitatut dieselpakokaasupäästöjen typenoksidien ja hiilimonoksidin pitoisuudet olivat pieniä (Taulukko 2). Suurimmatkin pitoisuudet olivat selvästi alle 50 % raja-arvoista. Edellä kerrotuista menetelmällisistä syistä kaikista typenoksidipitoisuuksista 63 % ja hiilimonoksidipitoisuuksista 45 % oli alle menetelmän määritysrajan. Dieseltrukkikohteissa pitoisuudet ovat samaa luokkaa kuin muiden dieselkoneiden kohteissa. Jos dieselnokimittausten alkuainehiilipitoisuuksia verrataan Sveitsin raja-arvoon 100 µg/m 3, on mittausten mediaani dieseltrukkikohteissa 14 % ja muiden dieselajoneuvojen kohteissa 32 % raja-arvosta. Yhdessä kohteessa raja-arvo ylittyi kuudessa mittauksessa (kolme eri lausuntoa). Hiilidioksidipitoisuuksia oli mitattu neljässä kohteessa. Pitoisuudet olivat ppm eli korkeimmillaan 23 % hiilidioksidin HTP 8h -arvosta (5000 ppm). Suurin lyhytkestoinen pitoisuus oli 3500 ppm. Aldehydeistä on mitattu ainakin asetaldehydiä, formaldehydiä ja akroleiinia neljässä eri kohteessa. Pitoisuudet olivat yleensä pienehköjä selvästi HTP-arvojen alapuolella. Kuitenkin yhdessä kohteessa akroleiinipitoisuudet olivat kohtalaisia (0,006 ja 0,009 mg/m 3 ) eli 26 ja 39 % akroleiinin HTPkattoarvosta. Suurin formaldehydipitoisuus oli 0,082 mg/m 3, joka on 22 % HTP 8h -arvosta PAH-yhdisteitä oli mitattu viidessä selvityksessä, yhteensä 13 mittausta. Osasta mittauksia oli kerätty vain adsorbenttiin pidättyviä PAH-yhdisteitä, osassa keräys oli tehty sekä adsorbenttiin että suodattimelle. Molemmissa oli kuitenkin vakiintuneen kansainvälisen käytännön mukaisesti analysoitu samat 16 PAH-yhdistettä. Osasta näytteitä oli identifioitu asenafteenia, bentso(a)fluoreenia, bentso(a)pyreeniä, fenantreenia, fluoreenia, naftaleenia ja pyreeniä. Pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä: suurimmat naftaleenipitoisuudet olivat 3 µg/m 3 (HTP 8h -arvo 5000 µg/m 3 ) ja muiden yksittäisten PAH-yhdisteiden 1 µg/m 3. PAH-altistumisen indikaattorina käytetyn bentso(a)pyreenin maksimipitoisuus oli 0,08 µg/m 3 (HTP 8h -arvo 10 µg/m 3 ).

8 7 (24) Taulukko 2. Yhteenveto työhygieenisistä dieselpakokaasumittauksista suomalaisilla työpaikoilla 2000-luvulla (DORIS-tietokanta, TTL). NO 2 NO/NOx CO EC (ppm) (ppm) (ppm) Dieseltrukit mittaukset, lkm mittauksista alle määritysrajan, lkm vaihteluväli <0,02-0,9* <0,2-8* <1-6,5* <1-80 mediaani - 0, Muut dieselkoneet mittaukset, lkm mittauksista alle määritysrajan, lkm vaihteluväli <0,03-3,1* <0,2-11* <1-8* <1-611* mediaani - 0,5-32 HTP 15 -arvo HTP 8h -arvo Muu raja-arvo (Sveitsi) 100 * suurimmat pitoisuudet lyhytaikaisissa (<15-30 min) mittauksissa 3.2 Muut altistumistutkimukset työympäristössä Kanadalaisessa tutkimuksessa, jossa mitattiin työntekijöiden altistumista dieselpakokaasuille 17:ssa bussi-, rekka- ja veturikorjaamossa, alkuainehiilen geometrinen keskipitoisuus työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä ja kiinteistä mittauspisteistä mitatuissa näytteissä oli 13,8 µg/m 3 (maksimi 138 µg/m 3 ; n = 50), 5,9 µg/m 3 (maksimi 29,5 µg/m 3 ; n = 40) ja 2,6 µg/m 3 (maksimi 11,5 µg/m 3 ; n = 40) (Seshagiri & Burton 2003). Bussikorjaamoissa liikenne oli vilkasta, mutta käytössä oli sekä paikallispoisto että yleisilmanvaihto. Rekka- ja veturikorjaamoissa liikenne oli hyvin vähäistä. Wheatley ja Sadhra (2004) selvittävät varastotyöntekijöiden altistumista dieselpakokaasuille yhdeksässä trukkivarastossa Englannissa. Trukit olivat samaa mallia ja otettu käyttöön vuosia Varastoissa ei ollut koneellista ilmanvaihtoa. Eri puolilta varastohalleja mitattu alveolijakeen hiukkasten keskipitoisuus työpäivän aikana vaihteli välillä < µg/m 3 (yksittäisten mittausten vaihteluväli < µg/m 3 ; n = 79). Alkuainehiilen määrä alveolijakeessa oli 7-55 µg/m 3 (5-118 µg/m 3 ) ja orgaanisen hiilen määrä µg/m 3 (7-90 µg/m 3 ). Alkuainehiilen (EC) ja orgaanisen hiilen (OC) suhde vaihteli välillä 0,63-1,0. Alhaisin EC/OC-suhde mitattiin kohteessa, jossa trukkien tyhjäkäyntiä esiintyi paljon ja korkein kohteessa, jossa tyhjäkäyntiä pyrittiin välttämään. Hiilidioksidin keskipitoisuus työpäivän aikana vaihteli välillä ppm ( ppm) ja hiilimonoksidin välillä <1-2 ppm. PAH-yhdisteiden keskipitoisuus kokonaispölyssä oli 6,2-18,6

9 8 (24) ng/m 3 (6,1-30,1 ng/m 3 ). Kaikkien hiukkasfaasin komponenttien pitoisuudet korreloivat hyvin keskenään (r = ; p < 0.05). Yhdysvalloissa tehdyssä selvityksessä alkuainehiilen geometrinen keskipitoisuus työpäivän aikana kahdella lastauslaiturilla työskentelevien dieseltrukkien kuljettajien hengitysvyöhykkeellä oli 23 µg/m 3 (19-29 µg/m 3 ) ja 55 µg/m 3 (46-65 µg/m 3 ), ja orgaanisen hiilen 49 µg/m 3 (38-64 µg/m 3 ) ja 138 µg/m 3 ( µg/m 3 ) (Cantrell & Watts 1997). Trukkeihin asennetut hiukkassuodattimet ensimmäisellä lastauslaiturilla vähensivät alkuainehiilen pitoisuutta 92 %, tasoon 1,9 µg/m 3 (1,5-2,3 µg/m 3 ). Ruotsissa vuosina tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin dieselpakokaasuille työssään altistuvien ammattiryhmien altistumistasoja (Lewne ym. 2007). Tutkimuksessa mitattiin hengitysvyöhykenäytteillä 71 työntekijän altistumista alle 2,5 µm hiukkasille (PM 2.5 ), alle 1 µm hiukkasille (PM 1 ) ja typpidioksidille (NO 2 ). Lisäksi määritettiin alkuainehiilen (EC) ja orgaanisen hiilelle (OC) määrä kokonaispölyssä. Hiilimonoksidia ei mitattu, koska pitoisuuksien katalysaattorimoottorien pakokaasuissa tiedetään olevan alhaisia, eikä henkilökohtaiseen mittaukseen soveltuvaa riittävän herkkää menetelmää ole käytettävissä. Keskimääräiset pitoisuudet työpäivän aikana on esitetty taulukossa 3. Tunnelityössä altistuminen oli selvästi voimakkaampaa kuin muissa ammateissa. Sisätöissä altistuminen oli odotetusta suurempaa kuin ulkotöissä. Tunnelityömaalla ja autohalleissa dieselille altistuneilla kaikkien mitattujen komponenttien pitoisuudet korreloivat melko hyvin keskenään (r = 0,44-0,89; p < 0,05). Typenoksidien pitoisuuden korrelaatio oli hyvä erityisesti PM 1 -hiukkasten pitoisuuden ja kokonaispölyn sisältämän alkuainehiilen kanssa (r = 0,66-0,76; p < 0,01). Taulukko 3. Keskimääräinen hengitysvyöhykepitoisuus työpäivän aikana (Lewne ym. 2007). Tunnelityömaa (diesel) Bussi/rekkahalli, mekaanikot (diesel) Henkilöautohalli, mekaanikot (pääasiassa bensiini) Rakennustyömaa, koneenkuljettajat (diesel) Muut ulkotyöntekijät (diesel) Bussi- ja rekkakuskit (pääasiassa diesel) Taksikuskit (pääasiassa diesel) Työntekijöiden määrä PM 2.5 n=63 PM 1 EC OC NO 2 (ppm) n=64 n= 69 n=69 n= , , , ,8 12 0, ,1 5,4 0, ,4 11 0, ,7 9,3 0,02

10 9 (24) Mittaustuloksia kaivoksissa tehdyistä työhygieenisistä selvityksistä on koottu taulukkoon 4. Altistuminen dieselpakokaasuhiukkasille kaivoksissa on selvästi suurempaa kuin muissa töissä. Mittaustuloksiin voivat vaikuttaa myös kaivosilman muut pölyt. Dieselkoneiden kertakäyttöisten hiukkassuodattimien todettiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vähentävän altistumista pakokaasuhiukkasille parhaimmillaan 95 % (Haney ym. 1997). Taulukko 4. Altistuminen dieselpakokaasuhiukkasille maanalaisissa kaivoksissa. DMP, Hiilikaivos (n=3), ei hiukkassuodattimia, USA Hiilikaivos (n=3), kertakäyttöiset hiukkassuodattimet, USA DMP, Hiilikaivos (n=8), Australia Metalli- tai mineraalikaivos (n=10), ei hiukkassuodattimia, USA TC, TC, EC, Metalli- tai mineraalikaivos (n=27), USA Metalli- tai mineraalikaivos (n=21), Kanada Kaliumkarbonaattikaivos (n=1), USA EC, keskipitoisuus vaihteluväli keskipitoisuus vaihteluväli keskipitoisuus vaihteluväli Haney ym Pratt ym Monforton Laskennallinen. 5 Cantrell & Watts Stanevich ym Ei-työperäinen altistuminen Pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuuden vuosikeskiarvo on pääkaupunkiseudulla liikenneympäristöissä g/m 3, muualla kaupunkialueella 8 10 g/m 3 ja kaupunkialueen ulkopuolella 7 8 g/m 3 (YTV 2008a). EU:n tavoite- ja raja-arvo pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle on 25 g/m 3 ja WHO:n ohjearvo 10 g/m 3. Korkeimmat mitatut vuorokausipitoisuudet vuonna 2007 olivat kaupunkialueella 34 g/m 3 ja kaupunkialueen ulkopuolella 29 g/m 3 (YTV 2008b). Noin puolet hiukkasmassasta aiheutuu kaukokulkeumasta ja puolet paikallisista päästöistä (YTV 2008a). Autoliikenteen osuus paikallisista päästöistä on noin kolmannes, josta valtaosa dieselmoottorien hiukkaspäästöjä. Alkuainehiilen osuus hiukkasmassasta on noin 8 %.

11 10 (24) Typpidioksidin (NO 2 ) vuosikeskiarvo pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 oli liikenneympäristöissä 0,019-0,022 ppm, muualla kaupunkialueella 0,011 0,014 ppm ja kaupunkialueen ulkopuolella 0,003 ppm (YTV 2008b). Typpidioksidin vuosiraja-arvo on 0,021 ppm. Korkein mitattu tuntipitoisuus oli 0,127 ppm. Typpimonoksidin (NO) vuosikeskiarvo oli liikenneympäristöissä 0,022-0,025 ppm, muualla kaupunkialueella 0,005 0,018 ppm ja kaupunkialueen ulkopuolella 0,001 ppm. Hiilimonoksidin (CO) vuosikeskiarvo kaupunkialueella on noin 0,25 ppm. Suurin mitattu kahdeksan tunnin keskiarvopitoisuus liikenneympäristössä vuonna 2007 oli 2 ppm (YTV 2008b). PAHyhdisteiden indikaattoriyhdisteenä mitatun bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo kaupunkialueella on noin 0,3 ng/m 3 (kuukausikeskiarvo 0,1-0,9 ng/m 3 ). 3.5 Yhteenveto altistumistiedoista Yksitäisten pakokaasun kaasufaasikomponenttien (typenoksidit, hiilimonoksidi, hiilidioksidi) HTParvoihin verrattuna dieselpakokaasun altistumistasot suomalaisilla työpaikoilla ovat melko alhaisia. Suurimmillaankin mitatut pitoisuudet ovat olleet alle 50 % HTP-arvoista. Suuressa osassa mittauksista pitoisuudet ovat jääneet alle määritysrajojen. Mittaustulosten perusteella kaasufaasikomponenteista kriittisin indikaattori dieselpakokaasuille on typpidioksidi, mutta suoraan osoittavien mittareiden usein korkeat määritysrajat aiheuttavat ongelmia myös typpidioksidin kohdalla. Varastoissa ja tehdashalleissa, joissa käytetään dieseltrukkeja, typpidioksidin pitoisuudeksi mitattiin <0,02-0,9 ppm. Muissa töissä altistumistasot olivat <0,03-3,1. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin lyhytaikaisissa mittauksissa (<15-30 min). Ruotsalaisessa tutkimuksessa typpidioksidin keskimääräinen pitoisuus työpäivän aikana työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä oli tunnelityömaalla 0,2 ppm, bussi/rekkahallissa 0,05 ppm ja dieselajoneuvojen kuljettajilla ja muissa ulkotöissä 0,02-0,03 ppm (Lewne ym. 2007). Typpidioksidin taustapitoisuus kaupunkialueella on noin 0,01 ppm (YTV 2008b). Hiilimonoksidin pitoisuus trukkihalleissa oli <1-6,5 ppm ja muissa kohteissa <1-8 ppm. Korkeimmat pitoisuudet liittyvät lyhytaikaisiin mittauksiin. Hiilidioksidia oli mitattu vain neljällä työpaikalla, pitoisuudet vaihtelivat välillä ppm. Englantilaisessa tutkimuksessa hiilimonoksidin pitoisuus trukkihalleissa oli <1-2 ppm ja hiilidioksidin ppm (Wheatley ja Sadhra 2004). Hiilimonoksidin taustapitoisuus kaupunkialueella on noin 0,25 ppm (YTV 2008b). Hiilidioksidin yleinen taustapitoisuus on noin 380 ppm. Alkuainehiin (EC) määritys pölyn alveolijakeesta osoittautui Työterveyslaitoksen palvelumittauksissa käytetyillä menetelmillä kaasufaasikomponenttien mittausta herkemmäksi: 55 mittauksesta vain yhdessä tulos oli alle määritysrajan. Trukkihalleissa mitatut alkuainehiilen pitoisuudet olivat <1-80 g/m 3 ja muissa kohteissa g/m 3 (korkeimmat pitoisuudet lyhytaikaisissa mittauksissa). Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa mitattuja hiukkas- ja alkuainehiilipitoisuuksia on esitetty taulukossa 5. Maanalaisissa kaivoksissa alkuainehiilen pitoisuus on suomalaisissa koekaivoksissa tehtyjen mittausten perusteella selvästi suurempi kuin muissa töissä, n µg/m 3. Dieselpakokaasuhiukkasten keskipitoisuus pääasiassa pohjoisamerikkalaisissa kaivoksissa tehdyissä

12 11 (24) mittauksissa vaihteli 100 µg/m 3 :sta yli 1000 µg/m 3 :een (mm. Haney ym. 1997). Alkuainehiilen taustapitoisuus kaupunkialueella on noin 1 µg/m 3 (YTV 2008b). Taulukko 5. Altistuminen alkuainehiilelle (EC) ja dieselpakokaasuhiukkasille (DMP) eri työtehtävissä. EC, keski- EC, DMP, keski- DMP, pitoisuus vaihteluväli pitoisuus vaihteluväli Tunnelityömaa Varasto, trukinkuljettajat, ei koneellista < < ilmanvaihtoa 2 Lastauslaituri, trukinkuljettajat Lastauslaituri, trukinkuljettajat Lastauslaituri, trukinkuljettajat, 1,6 1,5-2,3 - - hiukkassuodatin 3 Bussi/rekkahalli, mekaanikot Bussihalli, mekaanikot, paikallispoisto ja yleisilmanvaihto 4 Rekkahalli, mekaanikot 4 5, Veturihalli, mekaanikot 4 2, Rakennustyömaa, koneenkuljettajat 1 7, Muut ulkotyöntekijät 1 4, Bussi- ja rekkakuskit 1 6, Taksikuskit 1 6, Lewne ym Wheatley ja Sadhra Cantrell & Watts Seshagiri & Burton Altistumisen hallintakeinot Dieselpakokaasujen puhdistusteknologia on kehittynyt voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana mm. EU:n lainsäädännön vaikutuksesta. Kehitys on koskenut erityisesti henkilöautoja, mutta myös kuorma-autoja (Ville Niemelä, Dekati Oy, suullinen tiedonanto). Uusi tiukempi päästölainsäädäntö tulee voimaan EU:ssa vuonna Työkoneiden kohdalla normit ovat vielä melko väljät, eikä hiukkassuodattimia välttämättä tarvita. Suurin sallittu päästötaso kuorma-autojen hiukkaspäästöille on 0,02 g/kwh ja työkoneiden päästöille 0,8 g/kwh (DieselNet). Normit tulevat todennäköisesti kuitenkin tiukentumaan myös työkoneiden osalta. Nykyisiin kuorma-autojen päästönormeihin päästään vielä hapetuskatalysaattoreilla ja urearuiskutuksella. Urearuiskutuksella moottoriin vähennetään erityisesti typen oksideja. Pakokaasuja puhdistetaan myös kuorma-autoissa henkilöautoissa yleisesti käytetyillä keraamisilla

13 12 (24) kennoilla ja piikarbidisuodattimilla tai vastaavilla tekniikoilla. Nykyiset piikarbidisuodattimet ovat oikein käytettynä hyvin tehokkaita; niiden puhdistusaste pakokaasuhiukkasille on yli 99 %. Suodatin edellyttää kuitenkin regenerointia noin km välein. Hiukkassuodattimien on tutkimuksissa todettu vähentävän työntekijöiden altistumista dieselpakokaasuhiukkasille dieseltrukkityössä (lastauslaituri) 92 % (Cantrell & Watts 1997) ja kaivoksissa 95 % (Haney ym. 1997). Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin dieselkäyttöisten jäteautojen vaihtamisen maakaasukäyttöisiin ja hiukkassuodattimen asentamisen dieselkäyttöisiin autoihin vähentävän jätteenkeräilijöiden altistumista, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä (Kromhout 2009). Muun liikenteen vaikutus jätteenkeräilijöiden altistumiseen oli huomattava. Taulukossa 6 on esitetty parhaita käytettävissä olevia teknologioita pakokaasualtistumisen hallintaan erityyppisissä töissä. Taulukko 6. Parhaita käytettävissä olevia teknologioita (BAT) altistumisen hallintaan. Altistava työ Kaivokset Tunnelityömaat Tuotantohallit ja varastot Bussi- ja rekkahallit Autokorjaamot ja katsastusasemat Pilaantuneiden maaalueiden kunnostus (telttakaivu ja hallivarastointi) Jätteenkeräily Rakennustyömaat ja maansiirtotyöt Altistumisen vähentämiskeinot/bat Ilmanvaihdon tehostaminen Hiukkassuodatin dieselkoneille Dieselkoneiden säännöllinen huolto Ilmanvaihdon tehostaminen Hiukkassuodatin dieselkoneille Dieselkoneiden säännöllinen huolto Sähkö/kaasukäyttöiset trukit Tyhjäkäynnin välttäminen Ilmanvaihdon tehostaminen Hiukkassuodatin dieselkoneille Dieselkoneiden säännöllinen huolto Tyhjäkäynnin välttäminen Ilmanvaihdon tehostaminen Pakokaasujen johtaminen letkua myöten ulos tai siirrettävä hiukkassuodatin pakoputken päähän Ilmanvaihdon tehostaminen Tyhjäkäynnin välttäminen Teltassa työkoneen pakokaasujen johtaminen letkua myöten ulos Halleissa ilmanvaihdon tehostaminen ja lyhyempi käyntiaika Kaasukäyttöiset ajoneuvot Hiukkassuodatin dieselajoneuvoille Hiukkassuodatin työkoneille

14 13 (24) 5 Terveysvaikutukset 5.1 Kulkeutuminen elimistöön, aineenvaihdunta ja poistuminen elimistöstä Pienen kokonsa vuoksi valtaosa keuhkoihin pidättyvistä dieselpakokaasuhiukkasista pidättyy keuhkojen alveolialueelle (EPA 2002). Pakokaasuhiukkaset ovat niukkaliukoisia, joten ne poistuvat alveoleista pääasiassa syöjäsolujen kuljettamina keuhkojen ylempiin osiin ja edelleen ruuansulatuskanavaan. Hiukkaset voivat myös kulkeutuva alveolien ohuen epiteelin läpi ja päätyä imusuonistoon ja verenkiertoon. Keuhkoputkiin pidättyneet hiukkaset kulkeutuvat keuhkojen puhdistusmekanismin vaikutuksesta ruuansulatuskanavaan. Puoliintumisajan hiukkasten eliminaatiolle alveolialueelta on eläinkokeissa raportoitu olevan noin vrk (EPA 2002). Puoliintumisaika keuhkoputkissa on noin 1 vrk. Kaasufaasiyhdisteistä typpidioksidi pääsee helposti alahengitysteihin (DECOS 2004). Kaasu voi liueta keuhkoepiteelin pinnalla olevaan nestekalvoon muodostaen typpihapoketta, typpihappoa ja näiden suoloja. Typpidioksidi ja/tai sen muodostamat yhdisteet imeytyvät helposti keuhkoista verenkiertoon. Typpidioksidi poistuu elimistöstä todennäköisesti nitraattina virtsassa. 5.2 Lyhytaikaisen altistumisen vaikutukset Vaikutukset hengitysteihin Ihmisperäiset tiedot Dieselpakokaasualtistumisen välittömiä vaikutuksia hengitysteihin on selvitetty useissa vapaaehtoisilla tehdyissä kokeissa. Kokeessa, jossa terveitä koehenkilöitä (n = 25) altistettiin kahden tunnin ajan laimennetulle dieselkuorma-auton pakokaasulle (DPM 108 µg/m 3 ; NO 2 0,2 ppm; NO 0,6 ppm; CO 1,7 ppm; kokonaishiilivedyt 1,4 ppm; formaldehydi 0,044 mg/m 3 ) ei havaittu muutoksia spirometrisesti mitatussa keuhkofunktiossa (FEV 1 ; FVC), mutta hengitysteiden virtausvastus kasvoi altistuneilla koehenkilöillä (Holgate ym. 2003). Neutrofiilien ja lymfosyyttien määrä keuhkohuuhteessa (BW ja BAL) oli lievästi koholla 6 h altistumisen päättymisen jälkeen. Toisessa kokeessa, jossa terveitä koehenkilöitä (n = 15) altistettiin kahden tunnin dieselkuormaauton pakokaasulle (DPM 100 µg/m 3 ; NO 2 0,4 ppm; NO 1,3 ppm; CO 11 ppm; kokonaishiilivedyt 1,3 ppm), neutrofiilien määrä yläkeuhkoputkien alueen huuhteessa (BW) oli lievästi koholla 18 h altistumisen päätymisen jälkeen (Behndig ym. 2006). Bronkoalveolaarisessa huuhteessa (BAL) ei kuitenkaan havaittu tulehdukseen viittaavia muutoksia. Tunnin kestänyt altistuminen dieselhenkilöauton pakokaasulle (DPM 300 µg/m 3 ; 4, hiukkasta/cm 3 ; NO 2 1,6 ppm; NO 4,5 ppm; CO 7,5 ppm; kokonaishiilivedyt 4,3 ppm; formaldehydi 0,26 mg/m 3 ) ei aiheuttanut muutoksia terveiden koehenkilöiden (n = 15) keuhkofunktiossa (FEV 1 ; FVC), mutta 6 h altistumisen päättymisen jälkeen määritetty neutrofiilien ja lymfosyyttien määrä keuhkohuuhteessa (BAL) ja keuhkoputkesta otetussa koepalassa oli koholla (Salvi ym. 1999). Myös neutrofiilien määrä koehenkilöiden veressä kasvoi. Kokeessa, jossa koehenkilöitä (n = 20) altistettiin tunnin ajan laimennetulle dieselkuorma-auton pakokaasulle (2, hiukkasta/cm 3 ; NO 2 1,9 ppm; NO 2,7 ppm; CO 27 ppm; kokonaishiilivedyt 4,5 ppm; formaldehydi 0,4 mg/m 3 ) (Rudell ym. 1996). Spirometrisesti mitatussa keuhkofunktiossa

15 14 (24) (FEV 1 ; FVC) ei havaittu muutoksia, mutta hengitysteiden virtausvastus kasvoi altistuneilla koehenkilöillä. Altistuneet kokivat kokeen aikana epämiellyttävää hajua sekä silmien ja nenän ärsytystä. Pakokaasuhiukkasten pitoisuuden alentaminen puoleen muiden komponenttien pitoisuuden pysyessä ennallaan ei vaikuttanut merkittävästi tuloksiin. Kun terveitä koehenkilöitä (n = 10) altistettiin kahden tunnin ajan dieselpakokaasuhiukkasille ilman pakokaasun muita komponentteja (DPM 200 µg/m 3 ), keuhkofunktiossa (FEV 1 ; FVC) ei havaittu muutoksia, mutta 4 h altistumisen päättymisen jälkeen yskösnäytteistä määritetty neutrofiilien ja tulehdusvälittäjäaineiden määrä oli selvästi koholla ja makrofaagien määrä alentunut (Nightingale ym. 2000). Tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuudessa plasmassa ei todettu muutoksia. Subjektiivisia ärsytysvaikutuksia ei ilmennyt. Myös lyhytaikaisen typpidioksidialtistumisen vaikutuksia hengitysteihin on tutkittu lukuisissa vapaaehtoisilla tehdyissä kokeissa. Yli kahdessakymmenessä terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä kokeissa, joissa altistumistaso oli 0,1-1 ppm ja altistumisaika 0,5-4 h, ei havaittu muutoksia koehenkilöiden keuhkofunktioissa (DECOS 2004). Kokeessa, jossa terveitä koehenkilöitä (n = 21) altistettiin kolmen tunnin ajan typpidioksidille pitoisuudessa 0,6 ja 1,5 ppm, ei havaittu muutoksia keuhkofunktioissa, mutta 3,5 h altistumisen päättymisen jälkeen määritetyssä yläkeuhkoputkien alueen keuhkohuuhteessa (BW) neutrofiilien määrässä havaittiin hyvin lievä, annoksesta riippuva nousu (Framptom ym. 2002). Bronkoalveolaarisessa huuhteessa (BAL) ei kuitenkaan havaittu merkitseviä muutoksia. Altistumistasolla 1,5 ppm neutrofiilien määrä yläkeuhkoputkien alueen huuhteessa korreloi koettujen lievien hengitystieoireiden kanssa. Neljän tunnin altistuminen 2 ppm typpidioksidipitoisuudelle aiheutti kahdessa tutkimuksessa merkittävän nousun tulehdusvälittäjäaineiden ja neutrofiilien määrässä yläkeuhkoputkien alueen (BW), mutta ei bronkoalveolaarisessa huuhteessa (BAL) (Blomberg ym. 1997; Devlin ym. 1999). Muutamissa astmaa sairastavilla vapaaehtoisilla tehdyissä kokeissa on havaittu lieviä muutoksia koehenkilöiden keuhkofunktioissa lyhytaikaisessa (~30 min) altistumisessa typpidioksidille pitoisuudessa 0,3 ppm (DECOS 2004; SCOEL 2008) Vaikutukset verenkiertoelimistöön Ihmisperäiset tiedot Lyhytaikaisen dieselpakokaasualtistumisen vaikutuksia verenkiertoelimistöön on selvitetty muutamissa vapaaehtoisilla tehdyissä tutkimuksissa. Kokeessa, jossa 20 sepelvaltimotautia sairastavaa koehenkilöä altistettiin tunnin ajan laimennetulle dieselpakokaasulle (DMP 300 g/m 3 ) levossa ja kevyessä rasituksessa, havaittiin rasituksen aiheuttaman oireettoman sydänlihaksen hapenpuutteen olevan suurempi pakokaasualtistumisen yhteydessä (Mills ym. 2007). Pakokaasualtistuminen vähensi lisäksi verihyytymien liuottamiseen osallistuvien entsyymien määrää koehenkilöiden veressä. Tunnin altistumisen dieselpakokaasulle (DMP ~350 g/m 3 ja NO 2 ~0,6 ppm) on havaittu lisäävän verihiutaleiden aktivaatiota ja veren hyytymistaipumusta sekä aiheuttavan ohimenevää valtimojäykkyyttä terveillä koehenkilöillä (Lucking ym. 2008; Lundbäck ym. 2009). Kahden tunnin altistumisen pakokaasulle, jonka hiukkaspitoisuus oli 100 tai 200 g/m 3 (NO 2 0,01-0,04 ppm), ei

16 15 (24) todettu aiheuttavan merkitseviä muutoksia verihiutaleiden määrässä tai hyytymistekijöiden pitoisuudessa (Carsten ym. 2008). Muutoksia verihiutaleiden aktivaatiossa ei mitattu. Tiedot eläinkokeista Kokeessa, jossa terveitä ja sydänvikaisia rottia altistettiin kolmen tunnin ajan dieselpakokaasulle (DMP 500 µg/m 3, NO 2 1,1 ppm, CO 4,3 ppm, hiilivedyt 7,7 ppm), havaittiin altistuneilla eläimillä voimakkaampaa sykevaihtelua, joka tasaantui ennen altistumisajan päättymistä (Anselme ym. 2007). Sydänvikaisilla rotilla havaittiin lisäksi kammiolisälyöntisyydessä selvä nousu, joka jatkui 5 tuntia altistumisen päättymisen jälkeen. Toisessa kokeessa, jossa rytmihäiriöille spontaanista yliherkkiä rottia altistettiin hengitysteitse (6 h/vrk; 7 vrk) dieselpakokaasulle annostasoilla 30, 100, 300 ja 1000 µg/m 3 (DPM), havaittiin altistuneilla eläimillä annoksesta riippumaton sydämen lyöntitiheyden kiihtyminen sekä annoksesta riippuva PQ-välin pidentymä, mikä viittaa häiriöön sydämen sähköisessä toiminnassa (Campen ym. 2003). Kokeessa, jossa ateroskleroosia sairastavia hiiriä altistettiin (6 h/vrk; 3 vrk) dieselpakokaasulle annostasoilla 500 ja 2600 µg/m 3 (DPM), havaittiin sekä suodattamattoman että suodatetun pakokaasun aiheuttavan vastaavan, annoksesta riippuvan laskun sydämen lyöntitiheydessä ja madaltuman T-aallossa (Campen ym. 2005). Myös harvalyöntisyyteen liittyvät rytmihäiriöt olivat tavallisia. Terveillä hiirillä ei havaittu vastaavia vaikutuksia. Kokeissa, joissa dieselpakokaasuhiukkasia on annosteltu suoraan koe-eläinten keuhkoihin tai verenkiertoon, on saatu viitteitä siitä, että pakokaasuhiukkaset saatavat lisätä veren hyytymistaipumusta joko suoraan vaikuttamalla verihiutaleiden aktivaatioon tai epäsuorasti keuhkojen tulehdusreaktiosta seuraavan yleisen tulehdustilan ja histamiinin vapautumisen kautta (Hesterberger ym. 2009). 5.3 Pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset Tiedot eläinkokeista Reed ym. (2004) altisti rottia ja hiiriä dieselpakokaasulle puolen vuoden ajan (6 h/vrk; 7 vrk/vko) annostasoilla 30, 100, 300 ja 1000 µg/m 3 (DPM). Tulehduksellisia tai morfologisia muutoksia keuhkoissa ei havaittu, lukuun ottamatta vähäistä nousua alveolaaristen makrofaagien määrässä. Myöskään keuhkohuuhteissa (BAL) ei havaittu tulehdukseen viittaavia muutoksia. Annostasoilla 300 ja 1000 µg/m 3 havaittiin rotilla lievä lasku seerumin kolesterolin ja hyytymistekijä VII:n määrissä sekä lievä nousu gammaglutamyylitransferaasin määrässä, mutta näiden löydösten merkitystä dieselpakokaasun terveysvaikutusten kannalta ei pystytty arvioimaan. Henderson ym. (1988) altisti rottia ja hiiriä dieselpakokaasulle kahden vuoden ajan (7 h/vrk; 5 vrk/vko) annostasoilla 350, 3500 ja 7000 µg/m 3 (DPM). Altistumistasoilla 3500 ja 7000 µg/m 3 havaittiin rottien keuhkoissa tulehduksellisia muutoksia sekä paikallisia fibroottisia muutoksia, jotka liittyivät keuhkojen hiukkaskertymiin. Myös neutrofiilien ja muiden tulehdusmarkkerien määrässä keuhkohuuhteessa (BAL) havaittiin näillä annostasoilla selvä, annoksesta ja altistumisajasta riippuva nousu. Hiirillä muutokset olivat vähäisempiä, vaikka keuhkoihin kertyneiden hiukkasten määrä oli suurempi. Lajien välisten erojen arveltiin liittyvän hiirillä havaittuun soluja suojaavan glutationin suurempaan määrään. Altistumistasolla 350 µg/m 3 ei havaittu merkittäviä vaikutuksia kummallakaan lajilla.

17 16 (24) Kokeessa, jossa rottia altistettiin kahden vuoden ajan (18 h/vrk; 5 vrk/vko) dieselpakokaasulle annostasoilla 800, 2500 ja 7000 µg/m 3, havaittiin kaikilla annostasoilla annoksesta riippuva vaikutus keuhkojen puhdistumisnopeuteen jo 3 kk:n altistumisen jälkeen (Heinrich ym. 1995). Annostasoilla 2500 ja 7000 µg/m 3 havaittiin 6 kk:n jälkeen lähes kaikilla eläimillä keuhkojen hyperplasiaa, jonka vakavuus riippui altistumistasosta. Annostasolla 800 µg/m 3 havaittiin lievää hyperplasiaa kolmasosalla eläimistä. Kaikissa altistuneissa ryhmissä havaittiin fibroottisia muutoksia, joiden esiintyvyys ja vakavuus riippui altistumistasosta ja -ajasta. Annostasoilla 2500 ja 7000 µg/m 3 todettiin myös altistumistasosta ja -ajasta riippuva nousu tulehdusmarkkerien määrässä keuhkohuuhteessa (BAL). Keuhkokasvainten esiintyvyys oli 7000 µg/m 3 annoksella 22/100, 2500 µg/m 3 annoksella 11/200 ja 800 µg/m 3 annoksella 0/198 (kontrolliryhmä: 1/217). Toisessa kokeessa, jossa rottia altistettiin kahden vuoden ajan (6 h/vrk; 7 vrk/vko; nose-only) dieselpakokaasulle annostasoilla 3000 ja µg/m 3, havaittiin eläinten keuhkoissa tulehduksellisia ja morfologisia muutoksia (metablasia, pigmentoituminen, fibroosi), joiden vakavuus riippui altistumistasosta ja -ajasta (Stinn ym. 2005). Keuhkovauriot olivat merkittäviä molemmilla annostasoilla jo 12 kk:n altistumisen jälkeen, eivätkä parantuneet 6 kk:n seurantajakson aikana. Keuhkokasvainten esiintyvyys oli µg/m 3 annoksella 46/100 ja 3000 µg/m 3 annoksella 23/100 (kontrolliryhmä: 2/101). Tutkimuksessa, jossa rottia altistettiin kahden vuoden ajan (16 h/vrk; 5 vrk/vko) dieselpakokaasulle (DMP 2500 µg/m 3 ja 6500 µg/m 3 ) tai vastaavalle pitoisuudelle nokihiukkasia (alkuainehiili), havaittiin kaikissa altistuneissa ryhmissä samantyyppisiä tulehduksellisia ja morfologisia (metaplasia, fibroosi) keuhkomuutoksia (Nikula ym. 1995). Keuhkomuutosten esiintyvyys ja vakavuus oli molemmilla altisteilla annoksesta riippuvainen, ja dieselpakokaasun vaikutukset olivat jonkin verran voimakkaampia kuin nokihiukkasten. Keuhkojen paino ja keuhkoihin kertyneiden hiukkasten määrä nousi kaikissa altistuneissa ryhmissä koko altistumisajan, dieselpakokaasulla voimakkaammin kuin nokihiukkasilla. Keuhkokasvainten esiintyvyydessä ei havaittu merkittävää eroa altisteiden välillä: dieselpakokaasulla kasvaimia havaittiin alhaisemmalla altistustasolla 13/210 ja korkeammalla 28/212, nokihiukkasilla 10/213 ja 32/211 (kontrolliryhmä: 3/214). 5.4 Karsinogeeniset vaikutukset Epidemiologiset tutkimukset Kohonnut keuhkosyöpäriski on todettu useissa yli 30:ssa dieselpakokaasuihin liittyvässä epidemiologisessa tutkimuksessa, joita on tehty viimeisen 40 vuoden aikana (IRIS 2003). Useimmat epidemiologiset tutkimukset ovat käsitelleet tiettyjä altistuvia ammattiryhmiä (riskiväestöä), joita ovat olleet mm. rautatietyöntekijät, kuorma-auton kuljettajat, työkoneiden käyttäjät, traktorinkuljettajat ja yleensä ammattimaiset dieselkoneiden käyttäjät. Osa tutkimuksista on vanhojen aineistojen uudelleen analysointeja ja meta-analyyseja. Kohonnut keuhkosyöpäriski on todettu kahdeksassa kymmenestä kohorttitutkimuksesta, joista viidessä ero on ollut tilastollisesti merkitsevä. Kasvanut keuhkosyöpäriski on todettu myös kymmenessä kahdestatoista tapaus-verrokkitutkimuksesta. Näistä kahdeksassa ero oli tilastollisesti merkitsevä. Yleensä suhteellinen riski on vaihdellut välillä 1,2-1,5, mutta yhdessä todettiin sen olevan jopa 2,6-kertainen.

18 17 (24) Tilastollisesti merkitseviä kohonneita riskejä (1,33-1,47) on todettu myös riippumattomissa metaanalyyseissa. Viime vuosina (vuoden 2003 jälkeen) on tehty joitakin uusia laajoja epidemiologisia tutkimuksia ja meta-analyyseja. Vielä meneillään olevassa tutkimuksessa on havaittu selvä korrelaation kumulatiivisen dieselpakokaasualtistumisen ja keuhkosyövän välillä (Olsson ym. 2009). Tutkimuksessa on koottu yhteen aiemmat tutkimustiedot eräistä Euroopan maista (Saksa, Italia, Ruotsi, Ranska) ja Kanadasta. Tapaus-verrokkitutkimuksen lähdeaineisto käsitti tapausta ja verrokkia. Vetosuhde (OR) oli 1,36 eniten altistuvassa ryhmässä ollen tilastollisesti merkitsevä kun kumulatiivinen altistumisindeksi oli yli 6. Altistumisindeksi oli määritelty seuraavasti: pitoisuus 2 * altistumisen kesto. OR kasvoi altistumistason kasvaessa (p < 0,001). Eräässä uudehkossa kanadalaisessa tutkimuksessa (Parent ym. 2007) havaittiin samantasoinen kohonnut riski (OR = ), mutta se ei ollut tilastollisesti merkitsevä (95% CI ). Altistumisen arviointiin käytettiin karkeaa suhteellista luokittelua, mittausdataa tai pitoisuustasoja ei ilmoitettu julkaisussa. Tutkijat päättelivät, että kyseessä voi olla myös tupakoinnin ja dieselpakokaasun yhteisvaikutus, koska ne vaikuttavat periaatteessa samalla mekanismilla. Suomessa julkaistussa väitöskirjatutkimuksessa ei havaittu selvää kohonnutta suhteellista riskiä keuhkosyövän ja dieselpakokaasualtistumisen välillä (Guo 2005). Myöskään muiden epäiltyjen syöpien (kurkku- ja kivessyöpä, leukemia) kohdalla ei havaittu kohonnutta riskiä. Äsken ilmestyneessä kirjallisuuskatsauksessa (Gamble 2010) on päädytty siihen, että epidemiologiset tutkimustulokset dieselpakokaasujen karsinogeenisuudesta ovat epämääräisiä ja että lisätutkimuksia kaivataan vielä. Katsauksessa on kuitenkin luokiteltu todennäköisen assosiaation omaaviksi vain sellaiset tutkimukset, joissa suhteellinen riski on yli 1.5 riippumatta aineiston laajuudesta ja luottamusväleistä. Englantilaisessa epidemiologisiin tutkimuksiin perustuvassa arvioissa dieselpakokaasut arvioitiin yhdeksi merkittävimmistä työperäisistä keuhkosyövän aiheuttajista (626 tapausta/vuosi) (Rushton ym. 2008). Suomessa tehdyssä vastaavassa arviossa dieselpakokaasujen on laskettu aiheuttavan yhdeksän uutta keuhkosyöpätapausta vuodessa (Priha ym. 2010). Tiedot eläinkokeista Dieselpakokaasun syöpävaarallisuutta on selvitetty useissa tutkimuksissa, jossa rottia, hiiriä tai hamstereita on altistettu hengitysteitse dieselpakokaasulle kahden vuoden ajan (6-18 h/vrk; 5-7 vrk/vko). Kokeiden tulokset rotilla ovat hyvin yhtenäisiä: keuhkokasvainten esiintyvyydessä on lähes kaikissa kokeissa havaittu annoksesta riippuva nousu altistumistason ylittäessä 2000 µg/m 3 pakokaasuhiukkasten kokonaismassana (DPM) laskettuna (mm. Brightwell ym. 1989; Heinrich ym. 1995; Nikula ym. 1995; Stinn ym. 2005). Altistumistason alittaessa 1000 µg/m 3 kasvainten esiintyvyydessä ei ole havaittu muutoksia. Alhaisin altistumistaso, jossa on todettu tilastollisesti merkitsevä muutos kasvainten esiintyvyydessä on 2200 µg/m 3 (Brightwell ym. 1989). Dieselpakokaasun karsinogeenisuudesta hiirillä tai hamstereilla ei ole saatu näyttöä (Brightwell ym. 1989; Heinrich ym. 1995). Dieselpakokaasujen karsinogeenisuus on liitetty pakokaasun hiukkasfraktioon: Pakokaasu, josta hiukkaset on poistettu suodattamalla, ei ole kahden vuoden karsinogeenisuuskokeissa aiheuttanut muutoksia kasvainten esiintyvyydessä koe-eläimillä (Brightwell ym. 1989; EPA 2002). Dieselpakokaasun ja nokihiukkasten karsinogeenisuuden on puolestaan todettu vastaavan toisiaan (Nikula ym. 2005). Koska dieselpakokaasun karsinogeenisuus vaikuttaa liittyvän pakokaasun

19 18 (24) hiukkasfraktioon ja koska kasvaimia eläinkokeissa esiintyy vain suurimmilla altistumistasoilla (>2000 µg/m 3 ) yhdessä muiden tulehduksellisten ja morfologisten keuhkomuutosten kanssa, karsinogeenisuuden mekanismiksi on esitetty pakokaasuhiukkasten kertymisestä aiheutuvaa makrofaagien ja tulehdussolujen aktivaatiota, joka johtaa jatkuvaan tulehdukseen. Jatkuva tulehdustila voi edelleen johtaa kudosmuutoksiin ja lopulta syöpäkasvaimen syntyyn (Henderson ym. 1988; Stinn ym. 2005). 5.5 Yhteenveto terveysvaikutuksista Lyhytaikaisen altistumisen vaikutukset Vapaaehtoisilla tehdyissä tutkimuksissa kahden tunnin altistuminen laimennetulle dieselpakokaasulle, jonka hiukkaspitoisuus oli noin 100 µg/m 3 ja typpidioksidipitoisuus 0,2-0,4 ppm, aiheutti lievän tulehdusreaktion terveyden koehenkilöiden keuhkoissa (Behndig ym. 2006; Holgate ym. 2003). Myös hengitysteiden virtausvastus kasvoi altistuneilla koehenkilöillä (Holgate ym. 2003). Samantyyppisiä vaikutuksia havaittiin, kun koehenkilöitä altistettiin pelkille pakokaasuhiukkasille pitoisuudessa 200 µg/m 3 (Nightingale ym. 2000). Pelkälle typpidioksidille altistuttaessa vastaavia vaikutuksia on havaittu altistumistasolla 2 ppm (Holgate ym. 2003; Blomberg ym. 1997). Kolmen tunnin altistuminen typpidioksidille tasolla 0,6 ppm ja 1,5 ppm aiheutti terveille koehenkilöille lieviä tulehdusvaikutuksia keuhkoissa, tasolla 1,5 ppm myös lieviä koettuja hengitystieoireita (Framptom ym. 2002). Astmaatikoilla on havaittu lieviä muutoksia keuhkofunktioissa jo 30 min altistumisessa typpidioksidille tasolla 0,3 ppm (DECOS 2004; SCOEL 2008). Eläinkokeissa on saatu viitteitä lyhytaikaisen dieselpakokaasualtistumisen mahdollisista vaikutuksista veren hyytymistaipumukseen ja sydämen toimintaan (Campen ym. 2003; 2005; Hesterberger ym. 2009). Myös vapaaehtoisilla tehdyissä kokeissa on havaittu vaikutuksia verenkiertoelimistöön, millä saattaa olla merkitystä erityisesti sepelvaltimotautia sairastavien työntekijöiden kannalta (Lucking ym. 2008; Lundbäck ym. 2009). Mahdollisista vaikutuksista verenkiertoelimistöön ei kuitenkaan ole riittäviä annos-vastetietoja Pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset Pitkäaikainen altistuminen dieselpakokaasuille on aiheuttanut tulehduksellisia ja morfologisia muutoksia koe-eläinten, erityisesti rottien, keuhkoissa (mm. Heinrich ym. 1995; Henderson ym. 1988; Nikula ym ; Stinn ym. 2005). Keuhkovaikutuksia ei havaittu puolen vuoden kokeessa altistumistasolla 1000 µg/m 3 (Reed ym. 2004), mutta kahden vuoden kokeessa havaittiin lieviä tulehduksellisia ja morfologisia muutoksia altistumistasolla 800 µg/m 3 (Heinrich ym., 1995). Vaikutukseton altistumistaso kahden vuoden kokeessa oli 350 µg/m 3 (Henderson ym. 1988). Tutkimuksissa ei raportoitu systeemisiä vaikutuksia. Altistuminen suodattamattomalle dieselpakokaasulle on aiheuttanut rotilla tulehduksellisten ja morfologisten keuhkomuutosten yhteydessä esiintyviä keuhkokasvaimia altistumistasoilla >2000 µg/m 3 (mm. Brightwell ym. 1989; Heinrich ym. 1995; Nikula ym. 1995; Stinn ym. 2005). Altistumistason alittaessa 1000 µg/m 3 kasvainten esiintyvyydessä ei ole havaittu muutoksia.

20 19 (24) Alhaisin altistumistaso, jossa on todettu tilastollisesti merkitsevä muutos kasvainten esiintyvyydessä on 2200 µg/m 3 (Brightwell ym. 1989). Dieselpakokaasun karsinogeenisuudesta hiirillä tai hamstereilla ei ole saatu näyttöä (Brightwell ym. 1989; Heinrich ym. 1995). Useat epidemiologiset tutkimukset viittaavat dieselpakokaasualtistumisen aiheuttavan kohonneen riskin sairastua keuhkosyöpään, mutta näyttö ei ole täysin kiistaton (mm. IRIS 2003; Olsson ym. 2009; Parent ym. 2007). Altistuminen on useimmissa tutkimuksissa kuvattu heikosti, yleensä suhteellisen luokittelun perusteella. Yhtään tutkimusta, jossa altistuminen olisi kuvattu kvantitatiivisesti esimerkiksi hiukkas- tai alkuainehiilipitoisuutena, ei ollut saatavilla. Johtopäätöksiä annosvastesuhteesta ei siis pystytä näiden tutkimusten pohjalta tekemään. WHO:n alainen kansainvälinen syövän tutkimuslaitos IARC on luokitellut dieselpakokaasut todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttaviksi (luokka 2A) (IARC 1998). Varsinainen arviointi on kuitenkin tehty jo vuonna 1989, ja sen jälkeen on julkaistu paljon dieselpakokaasujen terveysvaikutuksia koskevia tutkimuksia. Myös eräät maat, mm. Hollanti, ovat luokitelleet dieselpakokaasut karsinogeenisiksi. 6 Ehdotus dieselpakokaasujen tavoitetasoksi Lakisääteinen taso Dieselpakokaasuille ei ole asetettu HTP-arvoa. Vertailupitoisuutena Suomessa on käytetty mm. Sveitsin ohjeraja-arvoa dieselpakokaasuille, 100 µg/m 3 (8h) alkuainehiilenä (alveolijae) ja typpidioksidin HTP-arvoja 3 ppm (8h) ja 6 ppm (15 min). Maan alla, suljetussa tilassa ja syvissä kaivannoissa työskenneltäessä typpidioksidipitoisuus ei saa ylittää HTP-arvoja 3 ppm (8h) ja 6 ppm (15 min) (VNp 410/1986). Yleinen taso Epidemiologiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että pitkäaikainen työperäinen altistuminen dieselpakokaasuille saattaa lisätä riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tutkimusten perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista laskea tiettyyn altistumistasoon liittyvää riskitasoa. Eläinkokeissa lisääntynyt keuhkosyöpäriski on havaittu vain rotilla ja vain hyvin korkeilla altistumistasoilla (LOAEL 2200 µg DMP/m 3 ). Altistumisen pakokaasuille, josta hiukkaset on poistettu suodattamalla, ei ole eläinkokeissa havaittu lisäävän syöpäriskiä. Eläinkokeissa havaittujen lievien tulehduksellisten ja morfologisten keuhkomuutosten NOAEL kahden vuoden kokeessa oli 350 µg DMP/m 3 ja LOAEL 800 µg DMP/m 3. Puolen vuoden kokeessa vaikutuksia keuhkoihin ei havaittu (NOAEL 1000 µg DMP/m 3 ). Dieselpakokaasujen terveysperusteiseksi yleiseksi tasoksi kahdeksan tunnin altistumisessa ehdotetaan kymmenesosaa kahden vuoden kokeessa todetusta haitattomasta pitoisuudesta 350 µg DMP/m 3. Tällä tasolla keuhkovaikutusten riskin arvioidaan olevan hyvin vähäinen. Alkuainehiili on dieselpakokaasuille spesifimpi indikaattori kuin hiukkasmassa. Kun alkuainehiilen pitoisuus hiukkasmassasta on noin 50 %, ehdotettu kahdeksan tunnin yleinen taso on 20 µg EC/m 3 (alveolijae).

Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio

Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio Piia Anttila, Ilpo Ahonen, Eero Priha ja Tiina Santonen Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh. 030 4741, faksi 030 474 2779 Tämän asiakirjan

Lisätiedot

Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio

Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen 1 (18) Otsikko Sisällysluettelo 1 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet...

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Altistumisen arviointi diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Oulun yliopisto i Prosessi ja ympäristötekniikan osasto Kati Oravisjärvi Altistuminen Maailmassa arvioidaan olevan jopa

Lisätiedot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151 Tutkimusraportti Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet Puolalanmäen lukio Aurakatu 11 20100 Turku -------- 30.10.2013 Projekti 5151 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Lähtökohta ja tavoite... 2 2 Suoritetut

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä

Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä (HIME) LOPPURAPORTTI Markku Linnainmaa Tomi Kanerva Sampsa Törmänen Piia Taxell Tiina Santonen Eija-Riitta Hyytinen Ville Hyvärinen Panu Oksa Hiukkaset ja

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä

Lisätiedot

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Maakaasun käytönvalvojien neuvottelupäivät MAAKAASUTRUKIT. Ari Seppänen asiakaspalvelupäällikkö Maakaasun Siirtoyksikkö ari.seppanen@gasum.

Maakaasun käytönvalvojien neuvottelupäivät MAAKAASUTRUKIT. Ari Seppänen asiakaspalvelupäällikkö Maakaasun Siirtoyksikkö ari.seppanen@gasum. Maakaasun käytönvalvojien neuvottelupäivät MAAKAASUTRUKIT Ari Seppänen asiakaspalvelupäällikkö Maakaasun Siirtoyksikkö ari.seppanen@gasum.fi 1 Tehdasvalmisteiset (OEM) maakaasutrukit Trukkivalmistajia

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA

TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA Tulosten esittelytilaisuus, Mediapolis Tampere 21.4.2015 RAHOITTAJAT Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Palosuojelurahasto Valtiokonttori

Lisätiedot

Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere Keuhkojen rakenne 3 Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4 Hengitystoiminta

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

PAH-YHDISTEIDEN TAVOITETASOPERUSTELUMUISTIO

PAH-YHDISTEIDEN TAVOITETASOPERUSTELUMUISTIO 1.6.2010 PAH-YHDISTEIDEN TAVOITETASOPERUSTELUMUISTIO Eero Priha, Piia Anttila, Ilpo Ahonen, Eivor Elovaara, Mauri Mäkelä, Sinikka Vainiotalo, Antti Zitting ja Tiina Santonen Työterveyslaitos Topeliuksenkatu

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

PAH-YHDISTEIDEN TAVOITETASOPERUSTELUMUISTIO

PAH-YHDISTEIDEN TAVOITETASOPERUSTELUMUISTIO 1.6.2010 PAH-YHDISTEIDEN TAVOITETASOPERUSTELUMUISTIO Eero Priha, Piia Anttila, Ilpo Ahonen, Eivor Elovaara, Mauri Mäkelä, Sinikka Vainiotalo, Antti Zitting ja Tiina Santonen Työterveyslaitos Topeliuksenkatu

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki 20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hiukkaspitoisuuksien määrittäminen työpaikkojen ilmasta Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi Johdanto Työympäristö Fysikaaliset tekijät esim. melu,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Loppuraportti Kaarle Hämeri, Projektin johtaja 1. Tutkimuksen tausta Pien- ja ultrapienhiukkasilla (halkaisija pienempi kuin 1 µm

Lisätiedot

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo?

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Ylitarkastaja Pertti Metiäinen Valvira 15.10.2010 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveystutkimukset Akateemiset tutkimukset perustutkimukset

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät Hotelli Scandic Oulu, 4.-5.2.2014 Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä (RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto) Anna Kokkonen Ympäristötieteen

Lisätiedot

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

Lisätiedot

MIXIE-VERKKOTYÖKALU KEMIKAALIEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN

MIXIE-VERKKOTYÖKALU KEMIKAALIEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN MIXIE-VERKKOTYÖKALU KEMIKAALIEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN Työkalun kuvaus Mixie-verkkotyökalu on Montrealin yliopiston ja IRSST-instituutin (Institut de recherche Robert-Sauvé en santé et en sécurité

Lisätiedot

Palomiesten altistumisen arviointi operatiivisessa työssä

Palomiesten altistumisen arviointi operatiivisessa työssä Palomiesten altistumisen arviointi operatiivisessa työssä Juha Laitinen, Marjaleena Aatamila ja Harri Lindholm Palopäällystöliiton järjestämä Pelastusalan työturvallisuusseminaari Messukeskus 19.11.2015,

Lisätiedot

Nikkeli ja nikkeliyhdisteet

Nikkeli ja nikkeliyhdisteet 1(11) Nikkeli ja nikkeliyhdisteet PERUSTELUMUISTIO NIKKELIN JA NIKKELIYHDISTEIDEN BIOLOGISTEN ALTISTUMISINDIKAATTORIEN TOIMENPIDE- RAJA-ARVOILLE Esitettävä biologinen toimenpideraja-arvo nikkeli metallille

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Asetonitriili CAS Nro 75-05-8 Synonyymejä Acetonitrile Syaanimetaani ethanenitrile ethyl nitrile methanecarbonitrile methyl cyanide H 3 C-C N Päivitetty 15.11.2005

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Polystyreenin työstössä muodostuvien ilman epäpuhtauksien tavoitetasoperustelumuistio

Polystyreenin työstössä muodostuvien ilman epäpuhtauksien tavoitetasoperustelumuistio Polystyreenin työstössä muodostuvien ilman epäpuhtauksien tavoitetasoperustelumuistio Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh. 030 4741, faksi 030 474 2779 Tämän asiakirjan osittainen

Lisätiedot

PERUSTELUMUISTIO MOCAN BIOLOGISEN ALTISTUMISINDI- KAATTORIN OHJERAJA-ARVOLLE

PERUSTELUMUISTIO MOCAN BIOLOGISEN ALTISTUMISINDI- KAATTORIN OHJERAJA-ARVOLLE Perustelumuistio MOCAn ohje-raja-arvoksi 1(7) Metyleenibis(2-kloorianiliini), MOCA, MbOCA PERUSTELUMUISTIO MOCAN BIOLOGISEN ALTISTUMISINDI- KAATTORIN OHJERAJA-ARVOLLE Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No:

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma

Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Juha Pekkanen, Pirkka V. Kirjavainen, Michael Sulyok, Martin Täubel, Anne K. Karvonen, Rudolf Krska, Anne Hyvärinen 2.4.2014 Asunnon mikrobitoksiinit

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

Terästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio

Terästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio Terästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh. 030 4741, faksi 030 474 2779 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu

Lisätiedot

Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia

Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Johdanto Nanohiukkasista Altistuminen

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päivitetty: 9.7.2007 3,4-Dikloorianiliini CAS nro 95-76-1 Synonyymejä 3,4-Dichlorophenylaniline 3,4-dichlorophenylamine 3,4-dichlorobenzeneamine 3,4-DCA Tuoterekisteritiedot

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu 3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Päivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77-78-1 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate

Päivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77-78-1 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate Kemikaalien EUriskinarviointi ja vähennys Päivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77781 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate S C H 3 C H 3 Tuoterekisteritiedot

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI Projekti 1492513 7.2.2013 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3

Lisätiedot

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010 Helsingin yliopisto Kvartsi eli kiteinen piidioksidi,

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot