TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA

Transkriptio

1 TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA Tulosten esittelytilaisuus, Mediapolis Tampere

2 RAHOITTAJAT Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Palosuojelurahasto Valtiokonttori Lisäksi rahoitukseen ovat osallistuneet Suomen Kansallisooppera, Yleisradio, Tampereen Työväen Teatteri, Pelastusopisto, Svenska Teatern, Suomen Kansallisteatteri, Tampereen Teatteri ja Kaupunginteatterit Jyväskylästä, Kuopiosta, Seinäjoelta, Oulusta, Turusta ja Lahdesta. 2

3 Tutkimusryhmä Juha Laitinen, Pirjo Heikkinen, Mika Jumpponen, Tuula Lindholm, Helga Naumanen, Rauno Pääkkönen, Heli Sistonen, ja Harri Lindholm, Työterveyslaitos Ismo Huttu ja Esa Kokki, Pelastusopisto

4 KOKO HANKKEEN TAVOITTEET 1. Selvittää yleisimpien tehostesavujen kemiallinen koostumus nestemäisenä ja aerosoliksi tuotettuna. 2. Mitata todellisissa altistumistilanteissa yleisimpien tehostesavujen kemikaali- ja hiukkaspitoisuudet ja niiden aiheuttamat verisuoni- ja keuhkovaikutukset työntekijöillä ennen altistumista, heti altistumisen jälkeen ja seuraavana aamuna. 3. Mitata altistumiskammiossa yleisimpien tehostesavujen aiheuttamat verisuoni- ja keuhkovaikutukset koehenkilöillä, joita altistettiin kahdella kenttäkokeiden perusteella normaalia kentällä tapahtuvaa altistumista vastaavilla glykoli- ja mineraaliöljypohjaisella tehostesavupitoisuudella. 4. Kartoittaa työntekijöiden yleistä oireilua tehostesavulle eri ammattiryhmissä oirekyselyn avulla. 5. Arvioida olemassa olevien tehostesavujen rajaarvojen toimivuutta havaittujen haittavaikutusten perusteella ja arvioida raja-arvojen päivittämistarvetta ja määritellä tarvittavat tekniset toimenpiteet ja henkilökohtainen suojaus, jolla oireilua voidaan vähentää

5 Taustaa pelastusalan kannalta Tehostesavujen käyttö on lisääntynyt Pelastusalalla modernien savusukellus-simulaattoreiden yleistyessä, joilla pyritään kouluttajien ja koulutettavien altistumisen vähentämiseen. Tehostesavujen olemassa olevien raja-arvojen perusteena ovat olleet ärsytysvaikutukset keuhkoihin. Uusissa tutkimuksissa on raportoitu perusterveilläkin ja jopa suojausta käyttävillä työntekijöillä savualtistuksiin liittyviä osin annosriippuvaisia verisuonten jäykistymisvasteita aiemmin tiedettyjen keuhkoputkien ärtyvyysreaktioiden lisäksi. Verisuonten jäykistyminen on riskitekijä monille työkykyä heikentäville kroonisille sairauksille. Jäykistyneet suonet sopeutuvat huonommin fyysisen rasituksen aiheuttamaan verenkiertotarpeeseen Esittäjän nimi 5

6 Tutkimuksen toteutus I Tutkimuksessa analysoitiin yhdeksän tehostesavunesteen liuotinaineiden ja aldehydien pitoisuudet, mitattiin todellisista altistumistilanteista työntekijöiden altistuminen öljysumulle, liuotinaineille, aldehydeille, haihtuville orgaanisille yhdisteille ja kaasumaisille sekä höyrymäisille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. Lisäksi tehostesavualtistumisen mahdollisesti aiheuttamia verisuoni- ja keuhkovaikutuksia mitattiin heidän normaalien työtehtävien jälkeen Pelastusopistolla, Kansallisoopperassa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Yleisradiolla Esittäjän nimi 6

7 TUTKIMUSKOHTEET Ylen Tohlopin studiot Suomen Kansallisooppera TTT-Teatteri Pelastusopisto

8 Altistumiskammiotestit Tuotettiin kahdella tehostesavunesteellä (glykolipohjainen Slow Fog (Look Solution) ja mineraaliöljypohjainen MDG Neutral Fluid (MDG) ) molemmilla kaksi eri tehostesavupitoisuutta altistumiskammioon. Hiukkaspitoisuutta valvottiin suoraan osoittavien aerosolimonitorien avulla. Sen lisäksi mitattiin aldehydien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, hiilimonoksidin, öljysumun ja glykolien pitoisuuksia. Vapaaehtoisten koehenkilöiden keuhko- ja verisuonivasteita mitattiin ennen altistumista, heti sen jälkeen ja seuraavana aamuna. Kaiken kaikkiaan tehtiin 24 tunnin altistusta kammiossa ja koehenkilöiltä mitattiin keuhko- ja verisuonivasteet 72 kertaa.

9 Fysiologiset mittaukset Menetelmä Virtaustilavuusspirometria Uloshengityksen typpioksidimittaus Mitä mittaa Miksi mitataan Missä Keuhkoventilaatio Hengitysteiden epiteelin tuottama typpioksidi Keuhkofunktion yleistutkimus ja terveystarkastusten perustutkimus Kohoaa hengitysteiden tulehdusreaktioissa Kenttä, kammio Kenttä, kammio Impulssioskillometria Keuhkojen virtausvastus Obstruktion ja erityisesti pienten hengitysteiden reaktioiden spirometriaa herkempi osoitin Kenttä, kammio Pulssiaallon etenemisnopeuden mittaus Valtimojäykkyys Elastisessa suonessa etenemisnopeus on hitaampi ja pulssiaallon muoto toinen kuin jäykistyvässä suonessa Kenttä, kammio Reaktiivinen hyperemia testi Verisuonen endoteelifunktio Valtimotoiminnan häiriintyessä niiden kyky laajentua heikkenee Kenttä, kammio EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti Sydämen sähköinen toiminta Sykevariaatio pienenee isossa hiukkasaltistumisessa Kammio

10 Oirekyselyt Altistumiskammiossa koehenkilöille käytettiin välittömien oireiden kyselykaavakkeita, joihin he kirjasivat tuntemuksia ennen altistumista, 20 minuuttia, 40 minuuttia ja 60 minuuttia altistumisen jälkeen. Mukana 12 koehenkilöä, jotka testattiin kaksi kertaa Normaalissa työssä koettujen tehostesavualtistumisten aiheuttamien oireiden kyselykaavake työntekijöille toteutettiin Webropol-kyselyn avulla. Työaltistumiskysely lähetettiin 650 työntekijälle (teatteri)

11 TULOKSET VAIHE Kenttämittaukset savusukellussimulaattoreissa Savusukellusopettajien altistuminen hengittyvälle pölylle heidän ollessaan ilman suojaimia vaihteli % orgaanisen pölyn kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta. 11

12 TULOKSET : Pitoisuudet savusukelluksen aikana Savusukelluksen aikana opettajilta mitatut formaldehydipitoisuudet SAPALAB-simulaattorissa olivat 3,2-5,7 ja Palotalo-simulaattorissa kertaisia formaldehydin kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen nähden. Bentseenipitoisuudet savusukelluksen aikana olivat SAPALABsimulaattorissa 0,52-0,71 ja Palotalo-simulaattorissa kertaisia bentseenin kahdeksan tunnin sitovaan raja-arvoon nähden. Palotalo-simulaattorin porraskäytävästä mitatut PAH-yhdisteiden pitoisuudet osoittivat, että palamisessa syntyvä PAH-yhdisteseos on selvästi haitallisempi kuin SAPALAB-simulaattorissa. Työntekijöiden keuhko- ja verisuonivasteissa, mitattuna heti altistumisen jälkeen ja seuraavana aamuna verrattuna tilanteeseen ennen altistumista, ei havaittu poikkeamia huomioiden normaalit vaihteluvälit Esittäjän nimi 12

13 TULOKSET : Altistumiskammiotestit Altistumiskammiokokeissa altistettiin koehenkilöitä Slow Fog tehostesavunesteelle. Keskimääräiset hengittyvän pölyn ja trietyleeniglykolin pitosuudet ensimmäisessä testeissä olivat 62 % ja 1,1 % sekä toisessa 92 % ja 3,2 % niiden kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista. Mineraaliöljypohjaisella tehostesavunesteellä keskimääräiset hengittyvän pölyn ja öljysumun pitosuudet ensimmäisessä testeissä olivat 58 % ja 38 % sekä toisessa 108 % ja 110 % niiden kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista Esittäjän nimi 13

14 TULOKSET VAIHE IV: Altistumiskammiotestit Esittäjän nimi 14

15 YHTEENVETO Savusukellussimulaattoreissa käytetään selvästi korkeampia tehostesavupitoisuuksia kuin teattereissa. Tämä tarkoittaa entistä tarkempia turvallisuusohjeistuksia simulaattoreissa tapahtuvien tehostesavujen käyttöön. Tähän kuuluvat myös tilanteet, joissa suunnitellaan seuraavaa harjoitusta, odotetaan seuraavaa sukellusta ja annetaan palautetta sukelluksen jälkeen. SAPALB-simulaattorissa ajon aikana hiilidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ylittivät terveydelle heti haitalliset pitoisuudet, joten ainoa oikea hengityksensuojain simulaattoriin on paineilmalaitteet. Sama pätee sääntö simulaattoreiden huollosta vastaaville, jos heillä on tarvetta mennä huoltotiloihin harjoitusten aikana esimerkiksi täyttämään tehostesavukoneen nestesäiliöitä. Jotta korkeat pitoisuudet eivät koituisi harjoituksen jälkeen pahaa aavistamattoman seuraavan käyttäjän kohtaloksi, on harjoitusten jälkeen simulaattori aina tuuletettava hyvin. SAPALAB-simulaattorissa voidaan tehostesavun aiheuttamia epäpuhtauspitoisuuksia vähentää valitsemalla tehostesavuneste, joka sisältää ensisijaisesti pelkästään propyleeniglykolia ja lisäksi nesteen formaldehydipitoisuudet saisivat olla mahdollisimman pienet Esittäjän nimi 15

16 YHTEENVETO Simulaattorin ajo-olosuhteiden optimoinnilla esimerkiksi käyttäen kaasun polttoa nestepatjan päällä normaalin polton sijasta saadaan simulaattoriin kosteuden vaikutuksesta nopeammin samantuntuinen lämpöefekti kuin poltettaessa kaasua suoraan ilmassa. Sen lisäksi polttotekniikka näyttäisi vähentävän ainakin hiilimonoksidi- ja formaldehydipitoisuuksia simulaattorissa. Vaikkakin SAPALAB-simulaattorissa monen altisteen pitoisuudet ylittivät haitalliseksi tunnetut pitoisuudet, potentiaalinen altistuminen Palotalo-simulaattorissa oli moninkertainen verrattuna SAPALABsimulaattorin pitoisuuksiin. Tämän vuoksi Palotalo-simulaattorin altistekuormaa ei ole syytä enää kasvattaa käyttämällä Brandax savuja harjoituksissa lisäsavuina. Modernit savusukellussimulaattorit ovat selvästi turvallisempia ja terveellisempiä vaihtoehtoja savusukelluskouluttajille sekä oppilaille kuin perinteiset savusukellussimulaattorit Esittäjän nimi 16

17 YHTEENVETO Tehostesavuille altistavissa töissä hyvä työpaikkaselvitys on tärkeä työkalu riskien hallinnassa. Käytössä olevien tehostesavujen koostumus on tunnettava, niiden käytöstä annettuja ohjeita on noudatettava ja työympäristöstä tulee tarvittaessa tehdä tarkempi kartoitus yllättävien tai poikkeavien altistekasaumien (hot spots) toteamiseksi. Uusien aineiden käyttöönotto on tehtävä kontrolloidusti. Asianmukaisesti menettelytapoja ja turvallisiksi todettuja tehostesavuja käytettäessä ei työntekijälle aiheudu merkittävää terveysriskiä. Tapaturmaisen altistumisen yhteydessä systemaattinen oirekartoitus ja peruskeuhkofunktion seuranta ovat tarpeen. Voimakkaammin oireilevat kannattaa lähettää erikoissairaanhoidon arvioon. Altistumistilanteissa myös biomonitrointia kannattaa käyttää altistumisenarvioinnissa ja suositeltavia menetelmiä etenkin suuremmassa savusukellussimulaattorialtistumisessa ovat virtsan 1- naftoli ja 1-hydroksipyreeni Esittäjän nimi 17