TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2019

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2019 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sisällys KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ... 5 SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 5 SITOVAT TALOUDELLISET TAVOITTEET... 5

2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät vt. palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen perustehtävänä on kustannus-tehokkailla ratkaisuilla tarjota kuntalaisille palveluita, joiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuuntuntoa lisäten. Lisäksi palvelualue huolehtii, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä riippumatta toimintakyvyn vajeista ja iästä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävin ja näkyvin toimintaympäristön muutos liittyy maakunta- ja soteuudistuksen kokonaisuuteen. Valtakunnallisesti on valmistelussa useita toimintaympäristöön vaikuttavia lakeja, joiden lopullisista sisällöistä ja toimeenpanoon liittyvistä ratkaisuista ei ole vielä varmuutta. Pääministeri Juha Sipilä antoi kesäkuussa eduskunnassa pääministerin ilmoituksen, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1. tammikuuta Näin alkuperäistä aikataulua muutettiin siten, että valmistelu jatkuu vielä vuoden 2020 ajan. Uudenmaan maakunnan sote- ja maakuntavalmistelu on jatkunut aktiivisesti Uudenmaan kuntien edustajien voimin. Keski-Uusimaan sotevalmistelu eteni keväällä vaiheeseen, jossa mukana olevien kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) valtuustot tekivät päätökset, että Keski-Uudenmaan soten kuntayhtymä tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla. Samassa yhteydessä päätettiin palvelujen toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä osan muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen alkaen. Näin Keski-Uusimaan alueellinen asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen etenee riippumatta siitä tuleeko maakuntauudistukseen mahdollisesti uusia viiveitä. Keski-Uusimaan alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen vaatii runsaasti työpanosta palvelujen tuotannon lisäksi. Rakenteilla on kokonaan uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatio, jonka toiminnalle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Strategisesti merkittäviä kehittämisalueita ovat mm. alueellisesti tasavertaisten ja laadukkaiden palvelujen kehittäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rooli Uuden Kunnan toimintaympäristössä ja strategiassa, kunnan ja soten välinen uusi yhdyspinta sekä Keski-Uusimaan alueellisen kehittämisen ja maakuntavalmistelun yhteensovittaminen. Alueellisten sote-ratkaisujen valmistelussa kärkihankkeet, mukaan lukien valinnanvapauspilotti, vaativat niin ikään erillistä työpanosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös tukipalvelut vaativat merkittävää panostusta ja näistä ICT-palvelut on suurimman haasteen edessä. Alueellinen ICT-kokonaisuus tulee tarvitsemaan myös taloudellisia investointeja lähitulevaisuudessa. Kokonaistietojärjestelmää (Apotti) valmistellaan, mutta sitä odotellessa uusia sähköisiä palveluja integroidaan kuntien lukuisiin olemassa oleviin järjestelmiin. Järvenpäässä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu vauhdittuu erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Kun vuonna 2017 yli 75-vuotiaita oli 2757 henkilöä, on heitä vuonna 2022 jo vajaat 3700 henkilöä. Väestömäärän kasvu lisää myös sekä vammaispalvelujen että päihde- ja mielenterveyspalvelujen 2

3 kysyntää.samanaikaisesti tulee kuitenkin myös haittoja ennaltaehkäiseviin sekä kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia lisääviin palveluihin panostaa. Kotona asumisen painottuminen ikääntyneiden ja erityisryhmien palveluissa korostuu, mikä tarkoittaa kotiin vietävien palvelujen vahvaa kehittämistä ja uudistamista. Tämän vuoksi palveluissa tarvitaan uusia innovatiivisia palvelumalleja sekä rohkeita kokeiluja, joilla kotona asumisen tukemista voidaan vahvistaa. Tämä lisää myös uuden teknologian tarvetta ja sähköisten palvelujen kehittämistä aiempaa laaja-alaisemmin. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten kotona asumisen tukeminen on poikkihallinnollista yhteistyötä, jolla on vahva yhdyspinta sotepalvelujen, järjestöjen ja kunnan välillä. Ikääntyneiden määrän kasvu tulee näkymään myös terveyspalveluissa tarpeen ja kysynnän kasvuna. Palvelujen kehittämisessä joustavuuden ja yksilöllisyyden merkitys tulee kasvamaan. Yhä enenevässä määrin kuntalaiset haluavat omia tarpeitaan vastaavia palveluja, samalla kun kuntalaisten rooli osallistujina ja vaikuttajina kasvaa. Terveys- ja hyvinvointihyötyä tuottavien palvelujen edellytys on osaava ja työhönsä motivoitunut henkilöstö. Laadukas johtaminen, työelämän erilaiset joustot sekä työhön vaikuttamisen mahdollisuudet merkitsevät paljon henkilöstön saamisessa. Uuden osaamisen lisääminen (mm. lean, itseohjautuvuus) ja osaamisen kehittäminen painopisteenä jatkuu. Palvelujen kehittämisessä huomiota tulee kiinnittää palveluverkon moninaisuuteen, kuntoutumista ja toimintakykyisyyttä tukeviin palveluihin sekä vaikuttaviin palveluratkaisuihin. Aikuissosiaalityön suuri muutos tapahtui vuoden 2017 alussa, kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan järjestämisvastuulle. Siirron jälkivaikutukset näkyvät vielä pitkälle tuleviin vuosiin, kun lakeja harmonisoidaan ja täydennetään ja STM laatii ohjeistuksia kuntiin jääneitä aikuissosiaalityön tehtäviä koskien. Odotettavissa on myös sosiaaliturvan uudistaminen valtakunnan tasolla ja mm. siihen liittyvä perustulokokeilu onkin parhaillaan käynnissä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2019 Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan ( 47), että Keski-Uudenmaan soten kuntayhtymä tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla. Samassa yhteydessä päätettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä osan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen. Keskeisin muutos toiminnassa vuoden 2019 aikana tulee olemaan näiden päätösten toimeenpano. Uudistus on mittava. Palvelujen kehittämisen painopisteinä ovat kilpailukykyisyyden parantaminen, uudistuminen sekä valmistautuminen mahdolliseen sote- ja maakuntauudistukseen. Tärkeintä on turvata alueen asukkaille laadukkaat ja saatavilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut ovat edelleen kehittämisen painopiste. Sähköisiä etäpalveluja yritetään saada edelleen enemmän käyttöön, asiakas- ja kuntalaisosallisuus kehittämistyössä korostuu ja monialaisuus lisääntyy. Alueellisista sote-digitapahtumista on siirrytty kansallisiin toimijaverkostoja vahvistaviin tapahtumiin ja tavoitteena on edelläkävijyys myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sähköisessä maailmassa. Alueellisen yhteistyön osalta monet yhteistyöhankkeet ovat vuoden aikana konkretisoituneet käyttöönotetuiksi yhteistyömalleiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Henkilökohtaisen avun avustajakeskus, työvoiman monialaisen yhteispalvelun (TYP) Keski-Uudenmaan toimipiste, monialainen matalan kynnyksen vastaanotto (MATALA) jne. Muita alueellisesti edelleen kehittymässä olevia toimintamalleja on lukuisia mm. palvelutarpeen arviointi, kuntoutus, kotisairaalatoiminta, suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys, sekä STM:n rahoittamana kärkihankkeena ikäihmisten kotihoito ja kaikenikäisten omaishoito. Valmistelussa on useita yhteisiä alueellisia palvelukriteerejä sekä kilpailutuksia. Integraatioita alueellisessa sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa yhteistyössä kuntien kanssa tarvitaan joka tasolla. 3

4 KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2019 Wärttinä II hankkeen viivästyksen vuoksi on tullut välttämättömäksi aloittaa jo vuonna 2019 vastaavantyyppisen palvelun tuottaminen sitä tarvitseville. Tämä ennaltaehkäisee mahdollisia suurempia yllättäviä asumiskustannuksia ja mahdollistaa uuden toimintamallin kehittämisen yhteistyökumppaneiden kanssa jo ennen uuden kiinteistön valmistumista. Tähän on varattu euroa. Vammaispalveluihin esitetään palkattavaksi uusi sosiaaliohjaaja ja suun terveydenhuoltoon palvelujen pysyvän kysynnän nousun vuoksi osa-aikainen hammaslääkäri-hammashoitaja-työpari. Hoitotarvike- ja lääkekustannukset ovat kasvaneet ja kustannusten kasvuun on pyritty varautumaan. Tämä liittyy väestön ikääntymiseen ja kotona asumisen tuen tarpeen lisääntymiseen. Palvelujen ostojen hinnat noussevat enemmän, mihin talousarviossa on pystytty varautumaan. Talousarvioesitys onkin hyvin tiukka eikä se mahdollista esimerkiksi riittävää varautumista valinnanvapauskokeilun laajentumiseen tai Apotti-hankkeeseen. Toimiva ICT-ympäristö muutoinkin vaatii lähitulevaisuudessa investointeja, jotta toiminta muuttuneissa rakenteissa ylipäätään on mahdollista. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän alueella asiakasmaksut yhtenäistetään, mikä saattaa vaikuttaa toimintatuottoihin. Talousarvioesityksessä on ajateltu asiakasmaksujen perusteiden pysyvän ennallaan. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2019 Keski-Uudenmaan soten tuotannonsiirto vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön sekä osaan hallinto- ja tukihenkilöstöstä. Kunnan näkökulmasta näin suuren osan henkilöstöstä siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen on valtava muutos. Vaadittavat lisäykset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuitenkin liittyvät paikallisen kysynnän kasvuun ja varmistavat palvelujen saatavuutta kuntalaisille. Sairauden hoito - 1 hammaslääkäri ja 1 hammashoitaja työpari (50 %) - 1 sairaanhoitaja korvaushoitoon Aikuisten sosiaalipalvelut - 1 vammaispalvelun sosiaaliohjaaja KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA Vuosittainen määrärahatarve kotona asumisen tuessa kasvaa vuoden 2020 jälkeen. Palvelutarpeen kasvuun pyritään kuitenkin vaikuttamaan kuntoutumista ja toimintakyvyn parantumista edistävien palvelumallien kehittämisen kautta. Arvion mukaan vuosittainen lisämääräraha avainalueella on noin Erityisasumisessa ikääntyneiden asumispalveluissa Hyvinvointikampukselle vuoden 2019 lopussa valmistuva uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö vastaa väestösuunnitteen mukaiseen palvelutarpeen kasvuun vuosien väliseksi ajaksi. Määrärahallisesti tämä tarkoittaa noin 3,1 miljoonaa euroa. Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen tarpeen arviointi on vaikeaa, mutta lähtökohtaisesti palveluissa vuosittainen määrärahatarve on noin Samoin myös mielenterveyskuntoutujien avopalvelujen painottuessa vuosittainen määrärahatarve on noin muun palveluverkon mahdollisuuksista riippuen. Wärttinä II valmistuminen vuonna 2020 edellyttää sen huomioimista myös kyseisessä kehyksessä, joka tarkoittaa muutoksia tämänhetkiseen kehykseen. 4

5 Keski-Uudenmaan soten kuntayhtymän toiminnan tulevaisuus riippuu maakuntavalmistelun etenemisestä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen mukanaolo kaupungin kehyksessä liittyy tähän tulevaisuuskuvaan, joka hyvin todennäköisesti jatkuu vielä vuoden 2020 jälkeenkin. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Sote-uudistuksen suunnittelu- ja valmistelutyö vaatii merkittävän määrän henkilöstöresurssia päivittäisjohtamiselta ja kehittämiseltä: Osaavan henkilöstön rekrytointi on vaikeaa. Erityisesti lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa on suuria haasteita. Tämän riskin todentuminen näkyy jo nyt. Siihen voidaan vaikuttaa mm. työnantajaimagolla, joka syntyy paitsi ulkoisista puitteista (mm. JUST ja Jampan palvelupiha), myös oikeasta ja riittävästä henkilöstörakenteesta, jolla turvataan sujuva toiminta. Saatavuusriskien lisäksi jatkuva muutos edellyttää sekä palveluissa että sitä tuottavassa henkilöstössä muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä, avointa viestintää ja laadukasta johtamista. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen turvaaminen tässä tilanteessa on erityisen tärkeää. Kotona asumisen mahdollistamiseksi, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä erilaisten asumisratkaisujen monipuolistamiseksi yhteistyö kunnan, järjestöjen ja tulevan soten välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kunnassa tehtävät ratkaisut ja järjestöjen korvaamaton toiminta edesauttavat ikääntyneiden kotona asumista niin, että palvelutarve voi siirtyä tai vähentyä. Myös vaikuttavien sote-palvelujen kehittäminen ja rohkeus teknologian antamien mahdollisuuksien kokeiluun edistävät kaikkien erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten hyvinvointia ja omatoimisuutta. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto siirtyy vuoden 2019 alusta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymään. Kuntayhtymän toiminnalliset sitovat tavoitteet syntyvät yhteistyössä omistajakuntien kanssa kuntayhtymän päättävissä elimissä. SITOVAT TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet esitetään vain vuosille , koska sosiaali- ja terveyspalvelujen oletetaan siirtyvän maakuntaan vuoden 2021 alusta. ERIKOISSAIRAANHOITO ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2017 Muutettu TA TAE 2019 TS 2020 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

6 ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2017 Muutettu TA TAE 2019 Muutos, % 10 TOIMINTATUOTOT ,0 % Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,0 % TOIMINTAKULUT ,8 % Henkilöstökulut ,0 % Palvelujen ostot ,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % TOIMINTAKATE ,8 % SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TP 2017 Muutettu TA TAE 2019 TS 2020 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TP 2017 Muutettu TA TAE 2019 Muutos, % TOIMINTATUOTOT ,22% Myyntituotot ,91% Maksutuotot ,66% Tuet ja avustukset ,00% Muut toimintatuotot ,67% TOIMINTAKULUT ,48% Henkilöstökulut ,82% Palvelujen ostot ,63% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,82% Avustukset ,32% Muut toimintakulut ,02% TOIMINTAKATE ,53% 6