Kouluverkkoselvitys / selvitykseen jätettyjen mielipiteiden referaatit ja niihin annetut vastaukset. Eero Hakasen kuntalaisaloite

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Perusopetus Lahti Sami Kouluverkkoselvitys / selvitykseen jätettyjen mielipiteiden referaatit ja niihin annetut vastaukset Eero Hakasen kuntalaisaloite Eero Hakanen on laatinut kuntalaisaloitteen, jonka mukaan Juokslah den koulun lakkauttamissuunnitelmia on pidettävä erittäin huo nona asiana Juokslahden kylän jatkokehitykselle. Hakanen edellyttää todellisten ylläpitokustannusten selvittämistä kylä läi sil le, jotta asiaan on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa. Yl lä pito kus tan nus ten pienentämiseksi Hakanen tuo aloitteessaan esille mah dol li suu den talkoilla tehtävät työt mm. ruohon leikkaus, ta lonmies pal ve lut yms. Oppilaiden siirtäminen keskustaajamista kyläkouluille nähdään yh tenä mahdollisuutena vakiinnuttaa kyläkoulujen toimintoja. Lisäksi Haka nen tuo esiin valtion myöntämän oppilastuen myöntämisen suoraan kyläkouluille. Kuntalain 23 2 momentin mukainen vastaus kun ta lais aloit teeseen: Sivistyslautakunta toteaa vastauksena kuntalaisaloitteeseen, koulun yl lä pi to kus tan nuk set ja koulun lakkauttamisen vaikutukset käyt tö talou teen on tuotu esille kouluverkkoselvityksessä. Se, millaisiksi koulu kiin teis tön ylläpitokustannukset lopullisesti muotoutuvat ovat riippu vai sia kiinteistön jatkokäytöstä. Mikäli päädytään koulun lak kautta mi seen, koulun lakkauttamisprosessissa selvitetään pää tök sen tekoa varten kutakin koulua koskevia asioita, joita ovat mm. ope tus järjes te lyt esim. oppilasryhmittely oletetussa koulun lak kaut ta mis ajankoh das sa, henkilöstön sijoittuminen, koulukuljetukset, koulun ir taimis to, talousvaikutukset, koulukiinteistön jatkokäyttö jne. Prosessiin kuu luu yhteistoiminta kotien kanssa sekä vaikutusmahdollisuuksien va raa mi nen kuntalaisille. Maksuttomien koulukuljetusten järjestämiselle isoimmista kou lu yk siköis tä pienempiin kouluihin ei ole perusteita oppilasmäärän laskun koh dis tues sa myös isompiin kouluyksiköihin. Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen val tio va rainmi nis te riön kautta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtio va rain mi nis te riön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta ope tus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta.

2 Kunnille myönnettävä esi- ja perusopetuksen valtionosuus on osa kun nan peruspalvelujen valtionosuutta, jonka myöntää val tio va rainmi nis te riö. Valtionosuus käsitellään kaupugin talousarviossa ra hoitus osuu des sa ja näin ollen sen kohdentaminen yksittäiselle koululle ta lous ar vion käyttötalousosuudessa ei ole mahdollinen. Kiinteistöpäällikkö Pekka Temonen: Rakennusten omistaja vastaa rakennusten turvallisuudesta, ter veelli syy des tä ja toimivuudesta. Kunnossapito on kokonaisvaltaista toimin taa ja edellyttää rakennuskohtaista talotekniikan ja rakenteiden tun te mus ta. Muun muassa talokohtaisen ilmastoinnin tarkkailua ja hoi toa ei voi antaa asiaan perehtymättömän henkilön hoidettavaksi. Ra ken nus koh tai nen vastuu on jakamaton eikä sitä voi ulkoistaa. Talkoo voi min hoidettuna vastuu toiminnasta joka tapauksessa jäisi kiinteis tön omistajalle eli tässä tapauksessa Jämsän kaupungin ti la palve luil le. Eero Hakasen mielipide Eero Hakanen on tarkentanut myöhemmin kuntalaisaloitettaan siten, et tä katsoo mielipiteekseen todellisten kustannusten selvittämisen ky lä läi sil le ja Juokslahden kylän tulevaisuuskuvan, jos koulu lo pe tetaan. Koulun ylläpitokustannukset ja koulun lakkauttamisen vaikutukset käyt tö ta lou teen on tuotu esille kouluverkkoselvityksessä. Se, mil laisik si koulukiinteistön ylläpitokustannukset lopullisesti muotoutuvat ovat riippuvaisia kiinteistön jatkokäytöstä. Mikäli päädytään koulun lak kaut ta mi seen, koulun lakkauttamisprosessissa selvitetään päätök sen te koa varten kutakin koulua koskevia asioita, joita ovat mm. ope tus jär jes te lyt esim. oppilasryhmittely oletetussa koulun lak kaut tamis ajan koh das sa, henkilöstön sijoittuminen, koulukuljetukset, koulun irtaimisto, talousvaikutukset, koulukiinteistön jatkokäyttö jne. Proses siin kuuluu yhteistoiminta kotien kanssa sekä vai ku tus mah dol lisuuk sien varaaminen kuntalaisille. Hannele Järvisen (perheineen) mielipide Hannele Järvinen tuo mielipiteessään esille perusteita Juokslahden kou lun toimintojen jatkamiselle. Koulun toimintojen jatkaminen on Jär vi sen mielipiteen mukaan perusteltua mm. seuraavien syiden vuok si: - tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset Juokslahden kyläkoululla. Päi vä ko ti ryh mät ja koululuokat ovat täynnä oppijoita. Mahdollista olisi lisätä Juokslahden koulun opettajien määrää ja tarjota mah dol lisuut ta kyläkouluun myös muille jämsäläisten perheiden lapsille. - Juokslahden kylä ja kyläkoulu on eläväinen paikka. Koulu on keskei nen paikka kyläläisille. Kyläläiset tapaavat koululla säännöllisesti. Kou lul la on hienot ja turvalliset pihat lasten leikkeihin. - Pikkukylien hy vin voin ti on Jämsän etu. Juokslahti tarjoaa mahdollisuuden asua ja kasvaa maalla. Alueella on monipuolista yritystoimintaa ja viime

3 vuo sien aikana Juokslahteen on muuttanut uusia veronmaksajia ja lap si per hei tä kyläkoulun takia. - Pienen kylän asukkaat ovat valinneet Jämsän tulevaisuudekseen. Kyläkoulun lakkauttaminen johtaisi siihen, että alueen päi vä ko ti-ikäiset lapset jouduttaisiin viemään aamulla Jämsään päivähoitoon ja illal la olisi sama matka ajettava uudestaan. Kyläkoulun lak kaut ta minen ja sen kautta Juokslahdelta pois lähteminen vaikeuttaisi esi merkik si yksittäisten yritysten jatkamista. - Juokslahden asukkaat olisivat Järvisen mukaan valmiita tekemään tal koo työ tä, jotta kaupunki voisi säästää kyläkoulun rakennuksen kuluis sa. Myös uuden kirjastorakennuksen sijoittamisella kaupungin tyh jil lään oleviin kiinteistöihin saavutettaisiin säästöjä. Kouluverkkoselvityksen ja oppilasennusteiden perusteella Juoks lahden koulun oppilasmäärä ennustejakson v aikana kasvaa neljällä (4) oppilaalla. Koulun oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 56 oppilaasta 60 oppilaaseen. Jämsän kouluverkkoa tulee kuitenkin tar kas tel la kokonaisuutena, koska oppilasmäärissä tapahtuu jyrkkää las kua em. ennustejakson aikana. Koko perusopetuksen osalta on op pi las mää rät vähenevät yhteensä 336 oppilaalla. Ko ko nais op pi lasmää rä ke hi tys on peruste kouluverkon tarkasteluun eikä yksittäisen kou lun oppilasennuste ole tuolloin merkitsevä. Sivistyslautakunta on päättänyt oppilaaksioton kri tee reistä. Päätöksen mukaan oppilaan huoltajalla on oikeus hakea lap selleen koulupaikkaa muualta kuin Jämsän kaupungin osoittamasta lähi kou lus ta. Kouluun on ensisijaisesti oikeus päästä niillä oppilailla, joi den lähikouluksi se on määrätty. Jos koulussa on tilaa sinne muual ta hakeutuville oppilaille, voidaan heitä kouluun ottaa. Toissijaista op pi laak siot ta mis ta ei tehdä, jos perusopetusryhmän koko vuo si luokil la 1-6 on 25 oppilasta. Hannele Järvisen mielipiteessään tuoma nä ke mys mahdollisuudesta tarjota Juokslahden koulua kou lu paik kana myös muille jämsäläisten perheiden lapsille on ollut huoltajille mah dol lis ta useamman vuoden ajan. Maksuttomien koulukuljetusten jär jes tä mi sel le isoimmista kouluyksiköistä pienempiin kouluihin ei ole pe rus tei ta oppilasmäärän laskun kohdistuessa myös isompiin kou luyk si köi hin. Koulukiinteistön merkitystä kylän harrastustoiminnan keskuksena on ar vioi tu kouluverkkoselvityksessä. Selvityksen mukaan tilavarauksiin pe rus tuen koulukiinteistön liikuntatilojen merkitys kylän/kyläläisten va paa-ajan liikunnan harrastamisessa on tilojen tämänhetkistä käyttö as tet ta tarkasteltaessa pienehkö, mutta toki tärkeä nykyisille käyttä jil le. Kylän toimintojen kannalta koulukiinteistön merkitystä ei voi vä hek syä. Kiinteistö tarjoaa kyläläisille luontevan ko koon tu mis paikan. Jos koulun toiminnat päätetään lakkauttaa ei vastaavaa kaupun gin ylläpitämää tilaa Juokslahden kylältä löydy. Pienten kylien hyvinvointi on Jämsän etu. Koulun lakkauttaminen ei ole kuitenkaan este maalla asumiselle. Oppilaiden koulukuljetukset jär jes te tään perusopetuslain mukaisesti turvallisesti ja määräaikojen puit teis sa.

4 Varhaiskasvatuksen järjestäminen jouduttaisiin koulun lakkautuessa jär jes tä mään Jämsän keskusta-alueella tai Jämsänkosken taa jamas sa. Lasten varhaiskasvatuspaikkaa määriteltäessä pyritään teke mään ratkaisut siten, että ne palvelisivat perheiden tarpeita kuiten kin mahdollisimman hyvin. Kiinteistöpäällikkö Pekka Temonen: Rakennusten omistaja vastaa rakennusten turvallisuudesta, ter veelli syy des tä ja toimivuudesta. Kunnossapito on kokonaisvaltaista toimin taa ja edellyttää rakennuskohtaista talotekniikan ja rakenteiden tun te mus ta. Muun muassa talokohtaisen ilmastoinnin tarkkailua ja hoi toa ei voi antaa asiaan perehtymättömän henkilön hoidettavaksi. Ra ken nus koh tai nen vastuu on jakamaton eikä sitä voi ulkoistaa. Talkoo voi min hoidettuna vastuu toiminnasta joka tapauksessa jäisi kiinteis tön omistajalle eli tässä tapauksessa Jämsän kaupungin ti la palve luil le. Kari Järvisen mielipide Kari Järvinen tuo mielipiteessään esille Juokslahden koulun mer kityk sen kylälle ja koko kaupungille. Koulu ja päivähoitopaikkojen lähei syys mahdollistaa asuinpaikan maalta. Kaikki eivät halua asua kes kus tas sa. Päivähoidon ja koulun läheisyys helpottaisi myös työn te ki jöi den saamista yritysten mahdollisesti laajentuessa. Kari Jär vi nen kysyy, eikö olisi parempi saada asukkaita maalle kuin ei ollen kaan. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Jämsän väestömäärä on ollut luvun alkupuolelta lähtien laskusuunnassa. Jämsän asu kas lu ku (Jämsän kaupungin ja Jämsänkosken kau pungin yhdistymisen jälkeen) oli Asukasluku oli Asukasmäärä on vähentynyt hengellä. Tilastokeskuksen en nus teen mukaan kaupungin asukasmäärä olisi vuonna 2020 yhteen sä Oppilasennuste Jämsän kaupungissa on laskeva kou lu verk ko ra ken tees ta huolimatta. Paikkakunnalle muuttamisen perusteet vaihtelevat, mutta yleisesti voi daan todeta ihmisten muuttavan työn perässä. Muutoin viitataan Han ne le Järvisen mielipiteeseen annettuun vastaukseen. Juokslahti Seura ry:n ja Juokslahden koulun van hem pain yhdis tyk sen mielipide Juokslahtiseura ry ja Juokslahden koulun vanhempainyhdistys ovat laa ti neet yhteisen kannanoton Jämsän kyläkoulujen ja kylien elin voimai suu den puolesta. Kannanotossa tuodaan esimerkkejä Juoks lahden kylän vahvuuksista.lisäksi kannanotossa viitataan Jämsän strate gias sa mainittuun rakentavaan yhteistyöhön asukkaiden kanssa. Juoks lah ti Seura ry ja Juokslahden koulun vanhempainyhdistyksen mu kaan rakentavaa ei ole kuntalaisten eriarvoistaminen asuin alueen sa perusteella.

5 Mielipiteessä todetaan, että kaupunki voi oppilaaksiottoalueilla vaikut taa siihen, mihin kouluihin lapset sijoittuvat. Hyvällä suunnittelulla op pi las mää rät ja luokkakoot kouluissa olisi mahdollista pitään kaikkien kannalta järkevänä. Tällä hetkellä esimerkiksi Vitikkalan ala koulus sa on liikaa lapsia. Jämsän perusopetuksessa laadukas kasvatus- ja opetustyö sekä aluei den tasapuolinen kohtelu voidaan turvata jatkossakin siten, että re surs sia tarkastellaan ja kohdennetaan kokonaisuus huomioiden. Syn ty vät ikäluokat ovat Jämsän kaupungissa lähes puoliintuneet vuo des ta 2012 vuoteen 2017, jolloin syntyneitä oli kaikkiaan 115. Tä mä tarkoittaa laskennallisesti sitä, että 20 oppilaan pe rus ope tusryh miä muodostuu ko. ikäluokasta yhteensä 5-6. Muodostuneiden ope tus ryh mien määrä mahdollistaa oppilaiden sijoittamisen Jäm sässä kahteen kouluun. Nykyisin opetusta vuosiluokille 1-6 annetaan Jäm säs sä seitsemässä (7) koulussa. Vitikkalan koulussa on lukuvuonna yhteensä 552 op pilas ta, joista kuudennet vuosiluokat on sijoitettu Paunun kouluun. Näi tä oppilaita on 66. Vitikkalan koulun oppilasennusteen mukaan en nus te jak son lopussa oppilaita on 414, joista kuu dennen vuosiluokan oppilaita on 73. Kun Vitikkalan koulurakennus valmis tui vuonna 2005 koulussa oli tilastointipäivänä ( ) 377 op pi las ta. Samanaikaisesti oppilasmäärä vähenee Paunun koulussa noin 40 oppilaalla. Maksuttomien koulukuljetusten järjestämiselle isoim mis ta kouluyksiköistä pienempiin kouluihin ei ole perusteita oppi las mää rän laskun kohdistuessa myös isompiin kouluyksiköihin. Koulujen oppilaaksioton periaatteet on selvitetty Hannele Järvisen mie li pi teen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan / 81 päättänyt, et tä sivistystoimen hallinnassa olevat tilat ovat maksuttomia jär jes töjen alle 20 -vuotiaiden harrastustoiminnassa. Valtuuston päätöksen mu kai ses ti maksuttomuutta laajennetaan muihinkin ryhmiin vuosina Sivistyslautakunta noudattaa kaupunginvaltuuston päätös tä. Päätöksen voi muuttaa kaupunginvaltuusto. Kiinteistöpäällikkö Pekka Temosen vastaus: Kaupunginvaltuusto on päättänyt pääkirjaston sijoit ta mi ses ta entisen Seppolan koulun tontille ja hanke on edennyt ton tin luo vu tus kil pai luun ja tilasuunnitteluun. Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että kaupunki aloittaa neuvottelut Wa sa Group Oy:n kanssa ton tin luovu tuk ses ta ja rakentamisesta. Kaupungin on myös mahdollista jäädä kir jas to ti lo jen osalta vuokralle ra ken net ta vaan kiinteistöön ehdolla, et tä vuokrakustannukset ovat koh tuul li set. Päätökset uuden kirjaston sijainnista ja tilaohjelmasta perustuvat kirjas to työ ryh män tekemään selvitykseen. Kirjaston mahdollisuudet si-

6 joit tua jo valmiina oleviin tiloihin on aiemmin selvitetty. Selvityksessä käy tiin läpi olemassa olevat rakennukset. Selvitettiin sekä kaupungin omis tuk ses sa olevat, että yksityisten omistuksessa olevat tilat. Kaikki kaupungin omistamat tyhjänä olevat rakennukset ovat enemmän tai vähemmän sisäilmasto-ongelmaisia. Niissä ei voi oleskella eikä työs ken nel lä kokoaikaisesti, joten näiden tilojen käyttö työ- tai ylei söti loi na ei ole mahdollista. Mm. Jämsän Forumin tilan käyttöönotto tut kit tiin. Selvisi, että Forumin liiketiloiksi rakennettuihin tiloihin tar vitta vat muutoskustannukset olisivat olleet uudisrakentamisen kus tannuk sia vastaavat. Kirjaston osuus rakentamisen kustannuksista on 3,0-3,5 M. Loput kus tan nuk sis ta kohdistuvat nuoriso- ja neuvontatiloihin. Kirjasto tulee säilymään väistötiloissaan siihen saakka, kun kirjaston uu det tilat on saatu rakennettua. Päätös kirjaston rakentamisesta uu dis ra ken nuk se na on jo tehty. Vitikkalan koulun oppilasmäärä ei vä he ne siinä määrin, että esimerkiksi sarjaisuudet vähenisivät lä himpien vuosien aikana. Kirjaston sijoittaminen koulun tiloihin ei ole realis mia tilojen riittävyyden näkökulmastakatsottuna. Lukkoilakodin osalta kirjaston siirtyminen on yksistään rakenteiden kan ta vuu den vuoksi mahdoton luvulla rakennetun talon ra kenteet eivät kestä kirjaston aineiston painoa. Ongelma on vastaava kuin kirjaston nykyisissä tiloissa. Lisäksi Lukkoilakodin sijoittuminen on saavutettavuutta heikentävä tekijä. Seppolan koulun purku Seppolan koulun purkukustannukset ovat euroa. Pur ka mi nen liittyy olennaisesti uuden kirjaston ra ken ta mis hank keeseen. Kustannukset on sisällytetty meneillään olevan ton tin luo vutuk sen kilpailutukseen. Kun uusi kirjasto-nuorisotila- kaupungin neuvon ta aiotaan rakentaa päätetylle paikalleen, on entinen rakennus pu ret ta va, eikä se tapahdu kustannuksitta. Rakennus on nykyisessä kun nos saan tällä hetkellä jo vaarallinen. Timo Sääksjärven mielipide Timo Sääksjärvi tuo mielipiteessään esille näkemyksensä Juoks lahden koulun toiminnan lopettamista vastaan. Sääksjärven mukaan Jäm sän kylien elinvoimaa ja vetovoimaa tulisi lisätä. Näihin ta voit teisiin pääsemiseksi koulun toiminnalla on olennainen merkitys. Juokslah den koulun oppilasmäärän lisäämiseksi Sääksjärvi ehdottaa op pilai den kuljettamista lähialueilta Juokslahden suuntaan. Mielipiteessä esitettyjä näkemyksiä on käsitelty Hannele Järvisen mie li pi teen vastauksessa seuraavasti: Pienten kylien hyvinvointi on Jämsän etu. Koulun lakkauttaminen ei ole kuitenkaan este maalla asumiselle. Oppilaiden koulukuljetukset jär jes te tään perusopetuslain mukaisesti turvallisesti ja määräaikojen

7 puit teis sa. Maksuttomien koulukuljetusten järjestämiselle isoimmista kou lu yk siköis tä pienempiin kouluihin ei ole perusteita oppilasmäärän laskun koh dis tues sa myös isompiin kouluyksiköihin. Kuntalaisen mielipide (henkilö on kieltänyt nimensä julkaisun kau pun gin verkkosivuilla) Kuntalaisen mielipiteessä kyläkoulut nähdään keinona saada uusia asuk kai ta. Useat lapsiperheet haluavat mielummin asumaan haja-asu tus alu eel le ja saada lapsensa kyläkouluun keskustan ison virik keet tö män ympäristön laitoskoulun sijaan. Juokslahden koulun päi vä ko tia pidetään tärkeänä paikallisille työssäkäyville perheille. Mielipiteessä esiteltyjä näkemyksiä on käsitelty Juokslahti Seura ry ja Juokslahden vanhempainyhdistyksen mielipiteen vastauksessa seu raa vas ti: Vitikkalan koulussa on lukuvuonna yhteensä 552 op pilas ta, joista kuudennet vuosiluokat on sijoitettu Paunun kouluun. Näi tä oppilaita on 66. Vitikkalan koulun oppilasennusteen mukaan en nus te jak son lopussa oppilaita on 414, joista kuu dennen vuosiluokan oppilaita on 73. Kun Vitikkalan koulurakennus valmis tui vuonna 2005 koulussa oli tilastointipäivänä ( ) 377 op pi las ta. Samanaikaisesti oppilasmäärä vähenee Paunun koulussa noin 40 oppilaalla. Maksuttomien koulukuljetusten järjestämiselle isoim mis ta kouluyksiköistä pienempiin kouluihin ei ole perusteita oppi las mää rän laskun kohdistuessa myös isompiin kouluyksiköihin. Mielipiteessä esitettyjä näkemyksiä on käsitelty Hannele Järvisen mie li pi teen vastauksessa seuraavasti: Varhaiskasvatuksen järjestäminen koulun lakkautuessa jouduttaisiin jär jes tä mään Jämsän keskusta-alueella tai Jämsänkosken taa jamas sa. Lasten varhaiskasvatushoitopaikkaa määriteltäessä pyritään te ke mään ratkaisut siten, että ne palvelisivat perheiden tarpeita kuiten kin mahdollisimman hyvin. Kirjaston sijoittumisesta viitataan Juokslahti Seura ry:n ja Juoks lahden vanhempainyhdistyksen mielipiteen vastaukseen. Mielipiteessä esitettyyn näkemykseen keskustan ison laitoskoulun vi rik keet tö mäs tä ympäristöstä todetaan, että Vitikkalan ja Paunun kou lu jen sijaitsevan runsaasti mahdollisuuksia tarjoavassa ym pä ristös sä. Koskenpään vanhempainyhdistyksen mielipide Koskenpään vanhempainyhdistyksen mielipiteen mukaan kou lu verkko sel vi tyk sen säästöarvio Koskenpään koulun lakkauttamisesta tai muis ta muutoksista ei sisällä realistisia koulukyytikustannuksia.

8 Kouluverkkoselvityksessä on tuotu esille, että koulukuljetusten arvioin ti (kustannukset ja oppilaiden koulumatkoihin käytetty aika) perus tuu logistikon tekemiin arvioihin tammikuussa Kustannusarvio poikkeaa merkittävästi vanhempainyhdistyksen sivis tys toi meen toimittamasta arviosta. Asia vaatii lisäselvittelyä. Jos toi mi elin kä sit te lys sä päätetään Koskenpään koulun osalta käyn nistää koulun lakkauttamisprosessi tulee prosessin aikana sel vi tet täväk si ja arvioitavaksi koulukuljetusjärjestelyt ja niiden kustannukset. Längelmäen VPK:n mielipide Länkipohjan VPK:n mielipiteessä tuodaan esille huoli siitä, että Länki poh jan koulun lakkauttaminen vaikuttaa merkittävästi Lägelmäen VPK:n toimintamahdollisuuksiin. VPK:n jäsenet käyttävät aktiivisesti kou lul la sijaitsevia kunto- ja liikuntasaleja ylläpitääkseen tehtävässä vaa dit ta vaa kuntotasoa. Lisäksi koulun lakkautus vaikuttaa negatiivisesti myös miehistön saa ta vuu teen alueella ja sitä kautta hälytysryhmän toi min ta val miuksiin Länkipohjan alueella, koska koulun lakkauttaminen tulee vä hentä mään alueella asuvien lapsiperheiden määrää. On totta, että koulun lakkauttaminen vaikuttaa mahdollisuuksin käyttää koulun kunto- ja liikuntasaleja. Tällöin kuntotasosta huo leh ti misek si on käytettävissä kaupungin tai yksityisten tahojen muita lii kunta paik ko ja. Miehistön saatavuuteen liittyvä kysymys ei kuulu sivistyslautakunnan toi mi val taan. Mielipiteessä esitettyjä näkemyksiä on käsitelty Hannele Järvisen mie li pi teen vastauksessa seuraavasti: Pienten kylien hyvinvointi on Jämsän etu. Koulun lakkauttaminen ei ole kuitenkaan este maalla asumiselle. Oppilaiden koulukuljetukset jär jes te tään perusopetuslain mukaisesti turvallisesti ja määräaikojen puit teis sa. Anna Virran mielipide Anna Virta tuo mielipiteessään esille Länkipohjan koulun lak kaut tami sen vaikutukset. Koulun lakkauttaminen johtaisi oppilaiden kou lukul je tus ten järjestämiseen Kuoreveden kouluun ja päivistä muo dostui si ylipitkiä. Länkipohjassa toimii seurakunnan iltapäiväkerho ja kou lun lakkauttaminen vaikuttaisi suoraan myös iltapäiväkerhon toimin taan. Koulusta on käyty säännöllisesti myös kirjastossa ja lakkaut ta mi nen aiheuttaisi ison aukon myhös kirjaston toimintaan. Länki poh jaan on Anna Virran mielipiteen mukaan myös muuttanut useita lapsiperheitä ja muuton perusteena on useille perheille ollut Länki poh jan koulu.

9 Länkipohjan koulun lakkautuessa oppilaiden lähikouluksi tulisi Kuore ve den yhtenäiskoulu. Koulumatkat pitenisivät nykyisestä. Kul je tukset kuitenkin järjestetään siten, että oppilaiden matka-ajat odo tuk sineen eivät tulisi ylittämään perusopetuslain 32 :ssä säädettyjä kou lu mat kan enimmäiskestoa (alle 13 vuotiaat 2,5 h; yli 13 vuotiaat 3 h). Oppilaat pystyvät käyttämään Kuoreveden kirjastoa koulupäivien yhtey des sä. Koulun lakkauttamistilanteessa Jämsän seurakunta joutuu ar vioi maan iltapäiväkerhotoimintaan liittyvät kysymykset. Mielipiteessä esitettyjä näkemyksiä on käsitelty Kari Järvisen mie li piteen vastauksessa seuraavasti: Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Jämsän väestömäärä on ollut luvun alkupuolelta lähtien laskusuunnassa. Jämsän asu kas lu ku (Jämsän kaupungin ja Jämsänkosken kau pungin yhdistymisen jälkeen) oli Asukasluku oli Asukasmäärä on vähentynyt hengellä. Ti las to kes kuksen ennusteen mukaan kaupungin asukasmäärä olisi vuonna 2020 yh teen sä Oppilasennuste Jämsän kaupungissa on laskeva kou lu verk ko ra ken tees ta huolimatta. Paikkakunnalle muuttamisen perusteet vaihtelevat, mutta yleisesti voi daan todeta ihmisten muuttavan työn perässä. Länkipohjan koulun oppilasmäärän osalta todetaan, että op pi lasmää rän väheneminen on jyrkkä. Ennustejakson lopussa lv oppilaita arvioidaan olevan 24. Jotta oppilasmäärä py syisi jatkossa edes kuluvan lukuvuoden tasolla ( ; 49 op pi lasta) pitäisi kouluun tulla ennustejakson aikana uusia oppi lai ta yhteensä 25. Oppilasmäärän pysyminen nykytasolla ei kui tenkaan tarkoittaisi sitä, että Länkipohjan koulu jätettäisiin kou lu verk kotar kas te lun ulkopuolelle. Kuntalaisen mielipide (henkilö on kieltänyt nimensä julkaisun kau pun gin verkkosivuilla) Mielipiteessä on tuotu esiin mm. Himos alueeseen liittyviä asioita ja kau pun gin tulojen lisäämistä metsätilojen myynnillä. Lisäksi on tuotu esiin maakuntauudistuksesta joutuvia muutoksia kuntien teh tä väken täs sä. Tekninen johtaja Tarja Kuisma: Kaupunki hoitaa metsiään metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Uuden suunnitelman valmistelu aloitetaan vuonna Kaupungilla on pieniä hajallaan olevia metsäpalstoja, joita val mis tellaan parhaillaan myytäväksi. Tilojen koko vaihtelee muutamasta aaris ta kymmeneen hehtaariin. Myynti tullaan toteuttamaan tar jouskaup pa me net te lyl lä eikä myynnin perusteena voi olla kunnan jä se-

10 nyys. Sivistyslautakunnalla ei ole toimivaltaa elinkeinoasioissa eikä näin muo doin Himokseen liittyvissä asioissa. Maakuntauudistusta on valmisteltu Jämsän kaupungissa tiiviisti. Kun tien tehtäväksi uudistuksen jälkeen kuuluvat erityisesti elin voimaan ja hyvinvointiin liittyvät tehtävät. Sivistystoimiala on keskeinen toi mi ja hyvinvointitehtävässä ja sillä on roolinsa myös elinvoiman kehit tä mi ses sä.