SAHAKOSKI HANKKEEN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 SAHAKOSKI HANKE Perhetukitoiminnan kehittäminen Haminassa SAHAKOSKI HANKKEEN VÄLIRAPORTTI Hankkeen toiminta ja tuotokset ajalla Projektityöntekijä Päivi Kaski Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti Sahakoskentie 31 Sahakoskentie 31 (05) VEHKAJOKI VEHKAJOKI

2 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAVOITTEET, ORGANISOITUMINEN JA TALOUS 3 2. HANKKEEN TUOTOKSET AJALLA ARVIOINTI-, PERHEKUNTOUTUS- JA SELVITTELYJAKSOJEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKKEEN ARVIOINTI 11

3 3 1. HANKKEEN TAVOITTEET, ORGANISOITUMINEN JA TALOUS Perhetukitoiminnan kehittämishanke on jatkoa Haminan lastensuojelun pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Valtakunnallinen sosiaalialan kehittämishanke toimi vuosina ja se mahdollisti hankkeelle valtionavustuksen vuosille Sahakoski-hankkeessa ovat mukana myös Miehikkälän ja Virolahden kunnat. Lastensuojelun uudistuva lainsäädäntö korostaa ennaltaehkäisyn, lastensuojelutarpeen arvioinnin sekä perhekuntoutuksen merkitystä. Hankkeen aikana käyttöön otettavilla uusilla toimintamuodoilla pystytään vastaamaan kehittyvän lastensuojelutyön laadullisiin ja sisällöllisiin vaatimuksiin. Hankkeen tavoitteet Hankehakemuksen mukaisesti hankkeen tavoitteet ovat: 1. Suunnitelmallista vanhemmuuden arviointia ja perhekuntoutusta tarjotaan lähipalveluna 2. Avo- ja laitoshenkilöstö työskentelee joustavasti, oikea-aikaisesti ja tiiviisti yhdessä häivyttäen palvelurajoja 3. Vanhemmuuden arvioinnin ja perhekuntoutuksen sekä lastensuojelun tarve selvitetään 4. Henkilöstön määrä, ammattirakenne ja osaaminen määritetään vastaamaan palvelutarvetta 5. Työprosesseja käydään läpi, laaditaan prosessikuvaukset ja määritetään työskentelymenetelmät 6. Perustetaan lastensuojelun kehittämisryhmä Hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan että tavoite 6 ei ole enää ajankohtainen tämän hankkeen tehtävänä, sillä hankekunnat järjestävät parhaillaan uuden lastensuojelulain mukaisesti seudullista lastensuojelun asiantuntijaryhmää. Projektityöntekijä laati tavoitteista konkretisoidun toteuttamisohjelman sekä aikataulun. Hankkeen organisoituminen Ohjausryhmä muodostettiin elokuussa 2007 ja projektityöntekijä aloitti työn hankkeessa Ohjausryhmän tehtävänä on johtaa, valvoa ja seurata hanketta. Ohjausryhmän jäsenet ovat: sosiaalityön päällikkö Merja Niemelä (pj) sosiaalisihteeri Sisko Seppälä (Miehikkälän ja Virolahden edustaja) perhetukikeskuksen johtaja Hannu Liikkanen vastaava psykologi Eeva Tuurihalme (Haminan kasvatus- ja perheneuvola), perhetyöntekijä Katja Tilli ohjaaja Kimmo Heikkilä johtava sosiaalityöntekijä Tarja Vihtonen ohjaaja Katriina Hartikainen ( alkaen) projektityöntekijä Päivi Kaski (siht.) Ohjausryhmä on kokoontunut syyskuun -08 loppuun mennessä kuusi kertaa. Ohjausryhmässä on käsitelty mm. hankkeeseen osallistuvien tahojen odotuksia projektilta, hankkeen tavoitteiden täsmentämistä ja toteuttamisaikataulua, seurattu hankkeen taloutta sekä toimintojen käynnistymistä ja edistymistä. Sahakosken uusien toimintojen suunnittelua ja hankkeen pohjatyötä on tehnyt joulukuussa 2005 perustettu pääryhmä, joka jatkoi kokoontumisiaan saakka. Hankkeen käynnistyttyä

4 4 elokuussa -07 muodostettiin Sahakosken uuden osaston ohjaajista, sosiaaliohjaajasta, ja perhetyöntekijöistä toimintojen kehittämis- ja suunnittelutyöryhmä, joka on kokoontunut keskimäärin kerran kuukaudessa. Lisäksi sosiaalityön päällikkö, Sahakosken johtaja ja projektityöntekijä ovat tarpeen mukaan kokoontuneet suunnittelemaan ja arvioimaan hankkeen toimintaa. Sahakosken uusina perhetukitoimintoina hankkeessa käynnistettiin Kaisla-osastoon sijoittuvat vanhemmuuden arviointi- ja perhekuntoutusjaksot sekä lasten ja nuorten elämäntilanteen selvittelyjaksot. Osaston henkilökunnasta neljä ohjaajaa aloitti työn Sahakoskella , osaaikainen sosiaaliohjaaja ja määräaikainen ohjaaja Kaisla-osaston uudet toimitilat, kaksi perheasuntoa ja neljä lasten/nuorten asiakaspaikkaa otettiin käyttöön saneerattujen toimitilojen valmistuttua. Tilojen vastaanottotarkastus oli Hankkeen talous Hankkeen talousarvio vuosille on yhteensä euroa, josta valtionavustuksen osuus on 75 % eli euroa. Hankkeelle budjetoidusta rahoituksesta oli syyskuun loppuun 2008 mennessä käytetty 53 %. 2. HANKKEEN TUOTOKSET AJALLA Tavoite 1: Suunnitelmallisten vanhemmuuden arviointi- ja perhekuntoutusjaksojen toteuttaminen Vanhemmuuden arviointi- ja perhekuntoutustyöhön kuuluvat seuraavat työmuodot: perhetyö perheessä, perhe laitosjaksolla, lapsi elämäntilanteen selvittelyjaksolla ja laitosjakson jälkeinen perhetyö avohuollon tukitoimena. Perheille Kaislassa on kaksi perheasuntoa ja lapsille/nuorille neljä asiakaspaikkaa. Seuraavassa taulukossa esitetään asiakkaiden kertyneet laitospäivät Sahakosken Kaisla-osastolla Lapsella viitataan alle 13- vuotiaaseen henkilöön. Kaisla-osaston laitospäivät PERHEET LAPSI/NUORI laitospäivät laitospäivät perhe 1 5 nuori 1 306* perhe nuori 2 41 perhe nuori 3 85 perhe 4 7 nuori 4 166* perhe 5 63 lapsi 5 25 perhe 6 4 lapsi 6 23 perhe 7 29* lapsi 7 14* nuori 8 1* Yhteensä 363 Yhteensä 661 Tähdellä (*) merkittyjen perheiden tai lasten/nuorten jaksot jatkuivat jälkeen. Arviointi- ja perhekuntoutusjaksolla olleista perheistä viisi on ollut perhetyön asiakasperheenä ennen Sahakoskelle tuloa. Jakson jälkeen avohuollon perhetyö on jatkunut neljässä perheessä. Yksinään jaksolla olleista lapsista/nuorista lähes kaikkien perheet ovat olleet perhetyön asiakkaana ennen Kaisla-osastojaksoa. Syyskuun loppuun mennessä jaksolta on

5 5 kotiutunut neljä lasta/nuorta ja heidän perheissään jatkuivat perhetyön käynnit suunnitelman mukaisesti noin kolmen kuukauden ajan. Selvittelyjakson tuloksellisuudesta kertoo se, että tuetun kotiutumisen jälkeen perhetyön käynnit on voitu lopettaa tai on suunniteltu lopetettavaksi kahden nuoren perheessä. Sekä vanhemmuuden arviointi- ja perhekuntoutusjaksoille että lasten/nuorten elämäntilanteen selvittelyjaksoille laadittuja prosessikuvauksia on täsmennetty. Asiakastyön raportointiin on luotu käytännöt, ohjeistot ja lomakepohjat. Uusista palveluista tiedottamiseen on laadittu esitteet ja päivitetty kaupungin internet-sivusto. Avo-ja laitoshenkilöstön yhteisissä palavereissa on laadittu alustava kriteeristö siitä, millaisille asiakkaille arviointi- ja kuntoutusjaksot parhaiten soveltuvat. Tavoite 2: Avo- ja laitoshenkilöstö työskentelee joustavasti, oikea-aikaisesti ja tiiviisti yhdessä häivyttäen palvelurajoja Kaisla-osaston ensimmäisen toimintavuoden aikana perhetyöntekijät sekä osaston ohjaajat ovat säännöllisesti kokoontuneet yhteisiin palavereihin suunnittelemaan asiakastyötä ja sopimaan tarkoituksenmukaisen ja tuloksellisen työn toteuttamiseen liittyvistä asioista. Edellisten henkilöstöryhmien lisäksi myös lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja pitkäaikaisia sijoituspaikkoja tarjoavan Vehka-osaston työntekijät ovat suunnitelleet ja kehittäneet toimintoja. Työtä on tehty yhdessä mm. Sahakosken henkilöstökokouksissa, hankkeeseen sisältyvän koulutuksen puitteissa sekä muissa palavereissa. Asiakastyö on toteutunut pääpiirteissään hankkeen suunnitteluvaiheessa tehtyjen prosessimallinnuksien mukaisesti. Toimintakäytäntöjä on täsmennetty erityisesti Kaislaan tulovaiheen osalta sekä perhetyöntekijöiden ja ohjaajien yhteistyön toteuttamisen osalta. Perhetyöntekijät osallistuvat Kaisla-osastolla olevan asiakasperheensä kuntoutusjaksoon mm. tapaamalla perheenjäseniä erikseen ja yhdessä ohjaajien kanssa, tukemalla yhteyksiä asiakkaan lähi- ja viranomaisverkostoon ja hoitamalla perheen lapsia. Perhetyön toimintaa laitosjaksoilla arvioidaan ja kehitetään hankkeessa edelleen. Tavoite 3: Vanhemmuuden arvioinnin ja perhekuntoutuksen sekä lastensuojelun tarve selvitetään Seuraavaan taulukkoon on koottu hankkeessa mukana olevien kuntien lastensuojelun tarvetta ja asiakasmääriä kuvaavia lukuja. (Lähdetiedot: kuntien oma tilastointi, Stakesin lastensuojelutilasto) Lastensuojelun tilastoja HAMINA MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI Lastensuojeluilmoituksia/v ei tietoa 6 7 ei tietoa Lastensuojelun avohuoll.asiakkaat ei ei Laitoshuollossa vuoden aikana tietoa tietoa Perhehoidossa vuoden aikana Muu (jälkihuolto) ei tietoa ei tietoa 1 Sijoitettujen %-osuus ikäryhmästä 0-17-vuotiaat 0,6 0,6 0,9 ei tietoa 0,2 0,5 0,8 0,8 0,6 -vastaava osuus koko maa* 1,4 1,4 1,5 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 *Koko maan 0-17 v:n osuudet: Haminan kohdalla kaikkien kaupunkien keskiarvo, Miehikkälän ja Virolahden kohdalla kaikkien maaseutumaisten kuntien keskiarvo

6 6 Laitos- tai perhehoitoon sijoitettujen osuus ikäryhmästä on Haminassa ja Miehikkälässä ollut jo pitempään alle koko maan kaupunkien/maaseutumaisten kuntien keskitason. Virolahdella tämä osuus on painunut alle maaseutukuntien keskiarvon viime vuonna. Haminassa on sekä avohuollon tukitoimia tarvitsevien lasten että sijoitettujen lasten määrä lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2006 vuoteen Vanhemmuuden arviointi- ja kuntoutusjaksolle Kaisla osastolle on kysytty asiakaspaikkaa lokakuun -07 ja syyskuun -08 välisenä aikana kahdelletoista perheelle, joista seitsemän on otettu Sahakoskelle eripituisille jaksoille. Perheiden paikkakyselyt ovat koskeneet yhteensä 33:a perheenjäsentä. Samalla aikavälillä lapsia tai nuoria koskevia paikkakyselyitä on tullut yhteensä 19. Näistä kahdeksan lasta tai nuorta on tullut Sahakoskelle elämäntilanteen selvittelyjaksolle. Paikkakyselyt on pyritty dokumentoimaan tarkasti, jotta eri palveluissa sijoitus- tai jatkosijoituspaikkaa odottavien asiakkaiden tarpeet saadaan selville. Tavoite 4: Henkilöstön määrä, osaaminen ja ammattirakenne määritetään vastaamaan palvelutarvetta Sahakosken perhetukikeskuksen henkilökunta syyskuussa 2008 Perhetyö: 6 kokoaikaisia ja vakituista perhetyöntekijää (perhetyöntekijät työskentelevät perheissä sekä avohuollossa tehtävin kotikäynnein että Kaisla-jaksolla Sahakoskella) Kaisla-osasto, vanhemmuuden arviointi- ja perhekuntoutus sekä lasten ja nuorten elämäntilanteen selvittelyjaksot: 4 kokopäivätoimista ja vakituista ohjaajaa 1 kokopäivätoiminen, määräaikainen ohjaaja ( saakka) 1 osapäivätoiminen (50 %), vakituinen sosiaaliohjaaja Vehka-osasto, pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten ja nuorten koti: 6 kokopäivätoimista ja vakituista ohjaajaa Muu henkilöstö: 1 johtaja (kokopäivätoiminen, vakituinen) 1 emäntä (kokopäivätoiminen, vakituinen) 1 projektityöntekijä (kokopäivätoiminen, määräaikainen saakka) Vuonna 2007 laaditun hankesuunnitelman mukaisesti perhetukikeskuksessa ohjaajat ja perhetyöntekijät tekevät jaksotyötä, jotta heidän työaikansa voidaan suunnitella vastaamaan jaksolla olevien perheiden ja lasten tarpeita. Kaislan ohjaajat tekevä työtä pääsääntöisesti klo 7.00 ja välillä kolmessa vuorossa. Lasten ja nuorten koti Vehkan puolella oleva yövuorolainen valvoo myös Kaislan asiakkaat yövuoron ajan klo Hankkeen väliarvioinnissa maaliskuussa -08 nousi esille Kaisla-osaston henkilöstömitoitus. Sekä asiakaspalautteesta, työntekijöiden itsearviointikyselyn vastauksista että ohjausryhmän tekemästä riskianalyysistä saatiin viestiä Kaisla-osaston työntekijöiden ajan riittämättömyydestä asiakastyöhön. Tilanne parantui kun saatiin lupa uuden määräaikaisen ohjaajan palkkaamiseen. Viides ohjaaja aloitti työn syyskuun alussa. Hankkeen toisena toimintavuotena selvitetään ja kokeillaan perhetyöntekijöiden työskentelyä oman asiakasperheensä kanssa laitosjaksolla entistä intensiivisemmin. Vanhemmuuden arvioinnin, perhekuntoutuksen ja kriisityön osaamista on hankkeen aikana vahvistettu Sahakosken henkilöstön ja sosiaalityöntekijöiden yhteisillä koulutuksilla. Koko perheen kuntoutus prosessikoulutukseen ovat osallistuneet myös perhetyöntekijä ja sosiaalisihteeri Miehikkälän ja Virolahden lastensuojelutyöstä. Sahakosken perhetukikeskuksessa työskentelevillä on varsin monipuolista ja laajaa lastensuojelutyön osaamista. Esimerkiksi koko henkilöstöllä on Pesäpuu ry:n lastensuojelutarpeen arviointimenetelmäkoulutus, joka perustuu lapsilähtöisyyteen ja toiminnallisten välineiden käyttöön.

7 7 Tammikuusta 2008 alkaen on Kaisla-osaston ohjaajille ja perhetyöntekijöille järjestetty yhteinen työnohjaus kerran kuukaudessa. Tavoite 5. Työprosesseja käydään läpi, laaditaan prosessikuvaukset ja määritetään työskentelymenetelmät Uusien perhetukitoimintojen työprosessien toteuttamista on suunniteltu ja täsmennetty Kaislaosaston ohjaajien ja perhetyöntekijöiden kanssa säännöllisissä kokoontumisissa. Sen lisäksi keskustelua on käyty ja uusista käytännöistä ja ohjeistuksista sovittu tarpeen mukaan lasten ja nuorten koti Vehkan ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Vanhemmuuden arvioinnin ja perhekuntoutusjakson prosessikaavio: HUOLI TUTUS- TUMI- NEN PÄÄTÖS TULO Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä huoli perheestä Paikkatiedustelu (lomake) Perheelle tarjotaan kuntoutusjaksoa ja motivoidaan jaksolle Tutustumiskäynti Verkostopalaveri/ ASneuvottelu Sosiaalitt:n päätös jaksosta Alustavat tavoitteet jaksolle Perhe aloittaa jakson Kaislassa 1 2 VKOA 3 9 VKOA 10 VKOA 3 KK 3 KK - ORIEN- TOITU- MINEN ARVIOINTI OHJAUS JATKOON SUUNTAU- TUMINEN JÄLKI- TYÖSKEN- TELY Tutustuminen Tiedon keruu Tavoitteiden konkretisointi Perheen arkirytmin löytyminen jaksolle Keskustelut, ohjaus, neuvonta: lasten kasvatuksen, parisuhteen, terveyden ym. kysymykset Kotivierailut Tukiverkosto Tukipalvelut Kotiutuminen perhetyön käynnit Vanhemman/vanhempien jatkohoitopaikka Lapsen/lasten sijoitus

8 8 Lapsen/nuoren elämäntilanteen selvittelyjakson prosessikaavio: n. 3 9 KK MUU VAIHTOEHTO LAPSI/NUORI TULEE KAISLAAN AS 1-5 PÄIVÄN KULUESSA SELVITTELY JA ARVIOINTI AS n. 1 KK VÄLEIN LAPSI/NUORI PALAA KOTIIN Tutustuminen, omaohjaaja paljon läsnä (ja perhetyö) Tavoitteet Yhteistyö Arviointimenetelmät Mukana perhe, omahoitaja, asiantuntijatahot. Kartoitus yhteistyössä. Jos päädytään muuhun sijoituspaikkaan, alkaa asian valmistelu. Jos lapsi palaa kotiin, sovitaan perhetyön käynneistä ja mahdollisesta intervallijaksosta Kaislassa SIJOITUS SAHAKOS- KELLE PITKÄAIKAI- SESTI Kaisla-osastolla käytössä olevat työmenetelmät Kaisla-osaston ensimmäisen vajaan toimintavuoden aikana on sovellettu lastensuojelu- ja perhetyössä jo aiemmin käytettyjä menetelmiä sekä sen lisäksi suunniteltu ja kehitetty uusia toimintatapoja ja työvälineitä. Ihmissuhdetyössä kaikki asiakastyö ja siinä käytettävät menetelmät perustuvat asiakkaan ja työntekijän välittömään vuorovaikutukseen. Työntekijän oma persoona on tärkein työväline. Vuorovaikutuksen laadulla ja määrällä on siten myös suora yhteys työn tuloksellisuuteen. -Asiakassuunnitelmaneuvottelu Sosiaalityöntekijä vastaa lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmaprosessista. Siinä kuvataan lapsen ja perheen nykytilanne, asetetaan yhdessä lapsen hyvinvointia edistävät muutostavoitteet ja määritellään toimintatavat tavoitteiden saavuttamiseksi. -Viikko-ohjelma Viikko-ohjelman laativat yhdessä asiakas ja (oma)ohjaaja. Myös perhetyöntekijä voi osallistua ohjelman tekoon. -Keskustelut, omaohjaajakeskustelut (asiakas, ohjaaja + perhetyöntekijä) Perheille tehtyjen haastattelujen perusteella vuorovaikutus ja keskustelut ohjaajan, perhetyöntekijän ja sosiaaliohjaajan kanssa on vanhempien kokemuksissa tärkein auttamisen tapa. -Toiminnalliset menetelmät ja kartat: Pesäpuun kortit, leikit ja pelit, verkostokartta, vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartat, aarrekartta, elämänjana -Videointi

9 9 Kaislan ohjaajat ovat käyttäneet videointia erityisesti lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen havainnoimiseen ja kehittämiseen. -Päivittäinen raportointi ja yhteenvedot Kaislan toiminnassa päivittäinen yksityiskohtainen raportointi on osoittautunut välttämättömäksi ja erittäin tarkoituksenmukaiseksi arvioinnin ja kuntouttavan työn käytännöksi. -Taulukointi Kaislan ohjaajat suunnittelivat taulukointikäytännön sovellettavaksi perhekuntoutustyössä silloin, kun vanhemmat tarvitsevat erityisen paljon ohjausta lapsen hoito- ja huolenpitotehtäviin. Hankkeen kumppanuuskuntien, Miehikkälän ja Virolahden kanssa toteutunut yhteistoiminta Hankkeen ohjausryhmässä on Miehikkälän ja Virolahden kuntien edustajana sosiaalisihteeri Sisko Seppälä. Projektityöntekijä teki tutustumiskäynnin Virolahden sosiaalitoimistoon aloitettuaan työn elokuussa -07. Kumppanuuskuntien lastensuojelutyö eroaa Haminasta määrällisesti, mutta erityisesti Virolahden sosiaalityössä tulevat näkyville lapsiperheiden ongelmat ja niistä aiheutuvat lastensuojelun ja perhetyön tarpeet kaupunkimaisia paikkakuntia vastaavasti. Kysyntää lasten ja nuorten elämäntilanteen selvittelyjaksoille on myös maaseutukunnissa ja hankkeen aikana kunnat ovat tehneet asiakasyhteistyötä Sahakosken Kaisla-osaston kanssa. Toisena yhteistyöalueena on ollut hankkeen järjestämät koulutukset, joihin on saatu Virolahdelta osallistujia mukaan. Kolmantena yhteistoiminnan alueena on suunniteltu Haminan perhetyön toimintakäytäntöihin tutustumisesta ja kokemusten vaihdosta. Syyskuun alussa -08 Sahakosken henkilökuntaa vieraili Miehikkälässä, jossa vapaamuotoisessa iltapäivänvietossa keskusteltiin mm. ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta ja perhetyöstä, suunniteltiin tulevia koulutuspäiviä ja käytiin läpi hankkeen väliraporttiin koottuja tuloksia. Ohjausryhmä vieraili Virojoella syyskuussa -08 hankkeen kuudennen ohjausryhmäkokouksen merkeissä.

10 10 3. ARVIOINTI-, PERHEKUNTOUTUS- JA SELVITTELYJAKSOJEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Sahakoski-hankkeessa käynnistettyjen toimintojen vaikuttavuutta arvioidaan käyttämällä Petteri Paasion (2003) sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointimallia: Vaikuttavuuden arvioinnin rakenne ja mahdollisuus sosiaalialalla. Seuraavassa esitetään Sahakosken Kaisla-osaston työn vaikuttavuustekijät. Asiakkaiden määrää ja toteutuneita jaksoja koskevat tiedot on ajalta , yksittäisiä suoritteita koskevat tilastotiedot ajalta LÄHTÖKOHTA JA PANOS Paikkatiedusteluja 52 asiakkaalle 2 perheasuntoa + 4 asiakashuonetta + yhteiset tilat 4 ohjaajaa ( alk. 5 ohjaajaa) sosiaaliohjaaja (50 %) perhetyöntekijöiden ja Vehkan yövalvojan työpanos johtajan ja emännän työpanos laskennalliset kustannukset 198 /vrk (koko perhetukikeskukset vrk hinta) PROSESSI Vanhemmuuden arviointi- ja perhekuntoutusjakso 1-5 kk Lapsen/nuoren elämäntilanteen selvittelyjakso 1-12 kk prosessissa mukana lastensuojelun sosiaalityö, perhetyö, Kaisla-osaston ohjaajat ja Vehka-osaston ohjaajat työotteet, käytännöt ja menetelmät otettu käyttöön ja kehitetty asiakkaiden tarpeita vastaaviksi palveluprosessin osatoimintojen tuotteistus käynnissä TUOTOS 7 perheen ja 8 lapsen/nuoren toteuteutuneet jaksot 363 perheiden laitosvuorokautta (perheissä keskim. 3 jäsentä) 661 lapsen/nuoren laitosvuorokautta Aineettomat suoritteet ajalla (n. 8 kk): 672 vuorovaikutukseen perustuvaa ammatillista asiakastyösuoritetta perheille, 609 lapsille/nuorille työn positiiviset muutosvaikutukset asiakkaiden elämään: 4-5 merkittävää vaikutusta/perhe tai lapsi/nuori Materiaaliset suoritteet ajalla : 153 ateriaa perheille, 485 lapsille/nuorille 171 kuljetusta perheille, 236 lapsille/nuorille Toteutunutta toimintaa arvioitaessa on todettava että Sahakoskella on varsin lyhyessä ajassa otettu käyttöön onnistuneesti suunnitellut työmuodot ja tehty paljon hyvää työtä varsin suuren asiakasmäärän kanssa. Työn tuloksellisuus ja positiiviset vaikutukset ovat selvästi pääteltävissä jo nyt systemaattisesti koottua tietoa ja palautehaastatteluja tarkasteltaessa.

11 11 4. HANKKEEN ARVIOINTI Hankesuunnitelman mukaisesti Sahakoski-hankkeen arviointi toteutetaan prosessinarviointina ja se perustuu hankkeen suunnitteluryhmän sekä ohjausryhmän jäsenten riskianalyysiin, työntekijöiden itsearviointiin sekä asiakaspalautteen käsittelyyn. Projektityöntekijä laati hankkeelle erillisen arviointisuunnitelman. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana on ohjausryhmässä käsitelty kahdessa eri vaiheessa tehtyä riskianalyysikyselyä sekä maaliskuussa -07 tehtyä työntekijöiden itsearviointikyselyä. Riskianalyysin yhteydessä ohjausryhmä on keskustellut mm. sijaistyövoiman heikosta saatavuudesta ajoittain, lomautusten vaikutuksista ja henkilöstön työssä jaksamisesta. Kokonaisuutena hankkeen riskit on arvioitu kuitenkin verraten pieniksi. Henkilöstön itsearvioinnnissa maalis-huhtikuussa nousi esille myös työssä jaksaminen ja henkilöstöresurssit. Hankkeen ja Kaisla-osaston toimintaa on täsmennetty arvioinnista saadun tiedon perusteella. Asiakaspalautehaastatteluista raportoitiin ensimmäiset tulokset työntekijöiden käyttöön syyskuussa -08.