KOTONA PIDEMPÄÄN-PROJEKTI LOPPURAPORTTI Marjo Silvander
|
|
- Urho Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOTONA PIDEMPÄÄN-PROJEKTI LOPPURAPORTTI 2010 Marjo Silvander
2 2 SISÄLTÖ 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET SIVU 1.1. Tausta Tavoitteet Kohderyhmät Yhteistyötahot Toiminta-alueet 5 2. PROJEKTIN HALLINTA 2.1. Hallinnointi ja ohjausryhmä Resurssit Työntekijöiden koulutus 6 3. TALOUS 6 4. AIKATAULU JA TOTEUTUS 4.1. Aikataulu Käytännön toteutus Dementoituvien henkilöiden ja heidän läheistensä tuki Ammattihenkilöstön tuki Tiedottaminen SEURANTA JA ARVIOINTI 5.1. Sisäinen seuranta ja arviointi Asiakastyö Mittarit Omaistenkurssit Omaisten keskusteluryhmät Omaisten ja sairastuneiden yhteinen virkistystoiminta Projektin päätöstilaisuus Ammattihenkilöstön koulutukset Omaisten palautekyselyn tulokset koko projektin toiminnasta Yhteistyökumppanit ja tiedottaminen Ulkoinen arviointi JUURRUTTAMINEN 6.1. Juurruttamissuunnitelma Juurruttamistyöpajat Tuotteistaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen muille toimijoille TULOKSET LOPPUSANAT Mitä ajattelemme Kotona Pidempään projektista tänään? 31 LIITTEET
3 3 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1. Tausta Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on muistisairauksiin erikoistunut yleishyödyllinen potilas- ja omaisjärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 1988 ja tällä hetkellä yhdistyksessä on 15 työntekijää (v.2011). Muistiyhdistys ry toimii muistihäiriöisten ja dementoituvien henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena. Yhdistyksen toiminta-alueena on Turun, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnat (26 kuntaa). Suomessa on tällä hetkellä noin muistisairasta henkilöä ja vuosittain todetaan noin uutta tautitapausta. Muistisairaudet ovat merkittävin ikääntyvien ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta aiheuttava sairausryhmä ja muodostavat siksi huomattavan yhteiskunnallisen haasteen myös tulevia vuosia ajatellen. Muistihäiriöt ja dementoivat sairaudet vaikuttavat monin tavoin sairastuneiden ja heidän läheistensä elämään. Käytösoireita esiintyy kaikissa muistisairauksissa; jopa 90 % potilaista kärsii näistä oireista jossakin sairauden vaiheessa. Tavallisimpia käytösoireita ovat mm. masennus, ahdistuneisuus, levottomuus ja aggressiivisuus. Haasteellinen käytös voi ilmetä myös aistiharhoina, unihäiriöinä, harhaluuloina, persoonallisuuden ja seksuaalisen käyttäytymisen muutoksina. Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet aiheuttavat ahdistusta sekä potilaille että omaisille ja ovat suurin syy omaishoitajien kuormittumiseen ja uupumiseen. Käytösoireet saattavat aiheuttaa perheessä myös häpeää ja masennusta ja rajoittavat sekä potilaan että omaisen liikkumista kodin ulkopuolella ja aiheuttavat syrjäytymistä. Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet lisäävät myös potilaiden rauhoittavien lääkkeiden käyttöä sekä kasvattavat osaltaan potilaan loukkaantumisriskiä. Muistisairaudet ja niiden hoito on oma erityisosaamisalueensa ja varsinkin dementoituvan henkilön käytösoireet ovat suuri haaste myös avohoidon työntekijöille. Heidän tietotaitonsa vakavien käytösoireiden kohtaamisesta on usein riittämätöntä ja työntekijät kokevat epävarmuutta ja voimattomuutta haastavissa tilanteissa. Tällöin myöskään dementoituva henkilö perheineen ei saa kipeästi tarvitsemaansa apua. Avunsaantia vaikeuttaa myös palvelujen
4 4 pirstaleisuus; perhe ei välttämättä tiedä kehen ottaa yhteyttä hädän hetkellä ja kuka vastaa hoidon kokonaisuudesta. Dementoituvat henkilöt perheineen tarvitsisivatkin oman tutun tukihenkilön, joka tuntisi heidän raskaan tilanteensa ja pystyisi tarvittaessa nopeasti puuttumaan tilanteeseen. Muistisairauksiin liittyvillä käytösoireilla on myös suuri yhteiskunnallinen vaikutus. Ne ovat merkittävin yksittäinen riskitekijä sairastuneiden laitoshoitoon siirtymiselle ja siksi niiden merkitys on suuri myös taloudellisesti. Tarvitaan siis uudenlaisia tukimuotoja dementoituville henkilöille ja heidän omaishoitajilleen tilanteisiin, joissa käytösoireet alkavat vaikeuttaa kotona selviytymistä Tavoitteet Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksessä aloitettiin keväällä 2008 RAY:n rahoittama projekti Kotona Pidempään. Projektin tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä muistisairauksiin liittyvistä käytösoireista ja niiden kohtaamisesta ja tarjota näin perheille uusia keinoja selvitä hankalista ja uuvuttavista kotitilanteista. Tavoitteena oli myös tukea omaista tunnistamaan oman jaksamisensa rajat ja kannustaa omaista hoitamaan myös itseään.. Ammattihenkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön ja koulutuksen tavoitteena oli luoda ammattihenkilöstölle paremmat valmiudet kohdata käytösoireisia asiakkaita ja tukea omaisia Kohderyhmät Kotona Pidempään -projektin kohderyhmänä olivat kotihoidossa olevat dementoituvat henkilöt, joilla käytösoireet vaikuttivat potilaan tai omaishoitajan elämänlaatuun tai selviytymiseen kotona tai alkoivat vaarantaa kotihoidon jatkuvuutta. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat edellä mainittujen omaiset ja läheiset sekä kotihoidon, lyhytaikaishoidon ja vanhuspsykiatrian työntekijät, jotka työssään kohtasivat käytösoireisia muistiasiakkaita ja heidän läheisiään Yhteistyötahot Projektissa tehtiin yhteistyötä alueen muistihoitajien, koko kunnallisen ja yksityisen avohoidon ja lyhytaikaishoidon henkilöstön kanssa. Yhteistyötahoina olivat lisäksi vanhuspsykiatrian vastaanotto- ja kuntoutusosastot, seurakuntien diakoniatyö ja muut toiminta-alueen yhdistykset
5 5 ja yhteisöt. Myös lyhytaikaishoitoa järjestävien yksityisten dementiayksiköiden ja kotihoitoa järjestävien yksityisten kotipalvelujen kanssa tehtiin yhteistyötä Toiminta-alueet Kotona Pidempään -projektin toteutukseen valittiin projektin alkaessa keväällä 2008 kaksi pilottialuetta. Nämä olivat Turun läntinen avopalvelualue ja Sauvon kunta. Puhelinneuvontaa ja harkinnanvaraisia kotikäyntejä tehtiin kuitenkin alusta asti Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen koko toiminta-alueella. Vuoden 2009 alusta projektin kaikkien toimintamuotojen toteuttamisalueeksi laajennettiin yhdistyksen koko toiminta-alue, koska pilottialueilta ei tullut riittävästi asiakkaita työntekijöiden resursseihin nähden. 2. PROJEKTIN HALLINTA 2.1. Hallinnointi ja ohjausryhmä Kotona Pidempään -projektia hallinnoi Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Projektin tueksi perustettiin yhdistyksen edustajasta, omaisnäkökulman edustajasta, yhteistyökumppaneista ja alan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui kahdesti vuodessa. Ohjausryhmä toimi projektin työntekijöiden tukena, linjasi ja ohjasi projektin toimintaa sekä toi monipuolista asiantuntijuutta projektin käyttöön. Projektin työntekijät toimivat ohjausryhmän koollekutsujina ja asioiden esittelijöinä. Kotona Pidempään -projektin ohjausryhmään kuuluivat: - omaisedustaja Ensio Laine - Sauvon kunnan sosiaalijohtaja Leena Pesu - Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Rosendahl - psykiatrian erikoislääkäri Silja Runsten - Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen johtava hoitaja Anne-Mari Salminen (syksy 2008-kevät 2009) ja loppuajan projektikoordinaattori Helena Norokallio - Turun kaupungin palvelupäällikkö Eija Salmiosalo
6 Resurssit Projektissa työskentelivät yhdistyksen muistineuvojat Katriina Pihlava ja Marjo Silvander. Molemmat tekivät sekä perhetyötä että ammattihenkilöstön koulutus- ja konsultaatiotehtäviä. Projektin työntekijöillä oli myös muita työtehtäviä yhdistyksessä, joka piti ottaa huomioon projektin suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi Katriina Pihlava teki 60 % työaikaa (osittainen hoitovapaa) v Työntekijöiden koulutus Professori Juha Rinne antoi projektin työntekijöille NPI -käytösoiremittarin käyttökoulutusta. Lisäksi työntekijät osallistuivat projektin aikana Villa Consultingin järjestämään kaksipäiväiseen Dementiatyön passi -koulutukseen ja Suomen Muistiasiantuntijoiden Käytösoireista kärsivän muistisairaan ihmisen hoito: haasteista ratkaisuihin - koulutukseen. Projektityöskentelyyn liittyviä koulutuksia olivat STKL:n kahden päivän mittainen koulutus Onnistu projektissa! - Projektin käynnistäminen ja hallinta, Turun AMK:n kaksipäiväinen koulutus Projektin hallinta ja johtaminen sekä Muistiyhdistykselle räätälöity MUH, mahdollisuuksien ja uhkien hallinta - työkalun käyttäjäkoulutus. 3. TALOUS Projektille saatiin Ray:n kolmivuotinen kokeilu- ja kehittämishankerahoitus. Vuosibudjetti projektissa oli ensimmäiseltä vuodelta ja kahdelta seuraavalta vuodelta , kolmelta vuodelta yhteensä siis Suurin osa kustannuksista koostui henkilöstökuluista ja asiantuntijapalkkioista, lisäksi kuluja tuli mm. vuokrakustannuksista. Yksittäisenä kuluna mainittakoon myös projektin muutto koko Muistiyhdistyksen muuton yhteydessä uusiin toimitiloihin keväällä AIKATAULU JA TOTEUTUS 4.1. Aikataulu Kotona Pidempään -projekti toteutettiin vuosina ja sen kaikessa toteutuksessa lähtökohtana olivat neurologisten muistisairauksien aiheuttamien vaikeiden käytösoireiden
7 7 erityispiirteet ja haastavat tilanteet kotona. Keväällä 2008 tehtiin projektisuunnitelma. Siihen sisältyi aikataulusuunnitelma koskien projektisuunnittelua ja arviointia, projektin yhteistyökumppaneita, ohjausryhmää, projektin tiedottamista, opinnäyteyhteistyötä ja projektin käytännön toteutusta. Projektisuunnitelmaa tarkennettiin puolivuosittain. Lisäksi tehtiin projektin arviointia kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä 2008 aloitettiin käytännön asiakastyö ja yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa. Nämä jatkuivat aina loppuvuoteen Kotona Pidempään -projektin loppuraportti valmistui maaliskuussa 2011, jonka jälkeen projektin tiivistelmä lähetetään yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Yhteistyökumppaneille lähetetään keväällä 2011 lisäksi tarjous tuotteistetuista palvelukokonaisuuksista Käytännön toteutus Dementoituvien henkilöiden ja heidän läheistensä tuki Kotikäynnit - paikalla yleensä potilas ja omainen/omaisia - tavoitteena perheen kokonaistilanteen tarkempi selvittely (potilaan tila ja toimintakyky, omaisen jaksaminen, vuorovaikutus perheessä, ympäristö, mahdollisten apuvälineiden tarve, kotona selviytyminen yleensä), pysähtyminen tilanteeseen - käytösoireiden ja niiden syiden perusteellinen selvittäminen ja asiakkaiden ohjaus ja neuvonta - perheen omien selviytymiskeinojen etsiminen - sisältää keskustelua molempien osapuolten kanssa sekä kirjallisen materiaalin jakamista - jatkon suunnittelu (toimistokäynnin sopiminen, puhelinkeskustelut, palveluiden järjestäminen, omaistenkurssille osallistuminen, omaisten ryhmä jne.) - mittarien käyttö mahdollista joissakin tapauksissa Toimistokäynnit - paikalla yleisimmin vain omainen/omaisia, joskus myös potilas - jos potilas paikalla, keskustelua omaisen kanssa voidaan jatkaa toisella toimistokäynnillä tai puhelimessa
8 8 - potilaan muisti- ja käytösoireiden perusteellisempi ja avoimempi läpikäynti, mittarien käyttö mahdollista, jos potilas ei paikalla Mittarit (liitteet 1-3) - NPI - käytösoiremittari (= Neuropsykiatrinen haastattelu): omaista haastattelemalla selvitetään potilaan käytösoireet, niiden yleisyys, vaikeusaste ja omaiselle aiheutuva stressi - GDS 15 depressioseula: omaisen haastattelun avulla selvitetään omaisen mahdollinen depressio - Voimavarakysely: Kotona Pidempään projektin työntekijöiden suunnittelema omaiselle suunnattu kysely, jonka avulla selvitetään omaisen omia voimavaroja, harrastuksia ja kiinnostuksen aiheita, jotka auttavat jaksamaan Puhelintuki - asiakkaiden yhteydenottoja työntekijään puhelimitse - myös aktiivisia työntekijän yhteydenottoja asiakkaisiin - se mitä asioita puhelimessa käsitellään, riippuu siitä, mihin asiakas kaipaa apua ja tukea - ensin selvitetään akuutti ongelma ja se, mikä sai ottamaan yhteyttä juuri nyt - selvitetään perustiedot, potilaan toimintakyky ja omaisen jaksaminen, olemassa olevat tukimuodot, tiedon tarve muistisairauksista - kerrotaan hankkeesta, sos. ja terveydenhuollon palveluista, taloudellisista tukimuodoista, Muistiyhdistyksen toiminnasta jne. - ehdotetaan tapaamista: tilanteen tarkempi selvittely ja omaisen tukeminen (aina ensin kotikäyntiä, toisena vaihtoehtona toimistokäyntiä) - ollaan aina tarvittaessa saatavilla puhelimen päässä Hoitoneuvottelut - asiakkaan kotona tai esim. lyhytaikaishoitoyksikössä ennen kotiutusta - yhteistyö kaikkien hoitavien tahojen kanssa, yhteisten toimintatapojen löytämistä onnistuneeseen kotihoitoon käytösoireista huolimatta
9 9 Omaisten kurssit - tietopohjaisia kursseja muistisairauksiin liittyvistä käytösoireista ja niiden syistä, ennaltaehkäisystä ja selviytymiskeinoista - kursseilla tarjoutuu myös mahdollisuus tavata ja kuulla muita samankaltaisessa tilanteessa olevia omaisia - kurssilla ollut omaista/kurssi, on todettu sopivaksi ryhmän kooksi keskustelun aikaansaamiseksi - luodaan pohja mahdollisiin seuraaviin tapaamisiin (esim. omaisten vertaistukiryhmä ja virkistystoiminta) - mukana ulkopuolisia luennoitsijoita - sisältö: Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet ja niiden hoito (professori Juha Rinne ja psyk..erik..lääkäri Silja Runsten ), Vuorovaikutuksen haasteita muistisairautta sairastavan kanssa ja omaisen jaksaminen (neuropsykologi Sari Laatu, sos.tt, työnohjaaja, esh Suvi-Tuuli Porkka ja perheterapeutti, työnohjaaja Raija Ruoho), yhteistä keskustelua ja kokemusten jakamista - oikeusillassa aiheina Muistisairaan asiakkaan palvelut ja taloudelliset tukimuodot (Muistiyhdistyksen kehittämispäällikkö Sanna Kytölä) sekä Miten turvaan oikeuteni ja asioideni hoidon tulevaisuudessa (OTK, varatuomari Kari Tuomola) Professori Juha Rinne luennoi omaistenkurssilla
10 10 Omaisten keskusteluryhmät - omaisten kurssin käyneistä perustettuja vertaistukiryhmiä - vuoden ajan 1 krt/kk kokoontuvia ryhmiä, joissa mukana n. 8 omaista/ryhmä - käsitellään juuri sillä hetkellä mielessä olevia ja kotona meneillään olevia asioita - mahdollisuus tavata ja jakaa kokemuksia samankaltaisessa tilanteessa olevien omaisten kanssa - ryhmien vetäjinä toimineet projektin työntekijät Virkistyspäivät - virkistyspäiviä järjestettiin yhteisesti sekä sairastuneille että heidän omaisille - tarkoituksena oli kannustaa ja mahdollistaa asiakkaille virkistystä kodin ulkopuolella Ammattihenkilöstön tuki Koulutus: Dementiaan liittyvät käytösoireet taakka vai haaste? - tarjottiin valmiuksia tunnistaa, arvioida, ennaltaehkäistä ja hoitaa käytösoireita, valmiuksia kohdata ja tukea asiakkaita ja heidän omaisiaan vaikeassa tilanteessa - koulutuspäivät olivat osallistujille ilmaisia - sisältö: Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet ja niiden hoito (psyk. erik. lääk. Silja Runsten), Muistisairautta sairastavan ja hänen läheisensä kohtaaminen (neuropsykologi Sari Laatu ja sos.tt., työnohj., esh Suvi-Tuuli Porkka), lisäksi omaisen puheenvuoro (Riitta Graan ja Anneli Jalava) - ammattihenkilöstöllä mahdollisuus tavata muita samankaltaista työtä tekeviä ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan Konsultaatiot ja hoitoneuvottelut - Tilanteisiin, joissa dementoituvalla asiakkaalla on vaikeita käytösoireita 4.3 Tiedottaminen Keväällä 2008 suunniteltiin ja painatettiin projektiesite (liite 4). Aluksi sitä jaettiin projektin pilottialueille; myöhemmin toiminta-alueen laajentuessa yhdistyksen koko toiminta-alueelle. Projektia esiteltiin ammattihenkilöstölle Vanhustyön seminaarissa keväällä 2008, omaisille ja
11 11 yleisölle Auralan kansalaisopiston Senioripäivillä ja Loimaan alaosaston tilaisuudessa keväällä Projektin aikana kaikista koulutuksista, kursseista yms. tiedotettiin laajasti sekä yhteistyökumppaneille ( kts Yhteistyötahot) että asiakkaille. Lisäksi projektin työntekijät kävivät henkilökohtaisesti tapaamassa joitakin yhteyshenkilöitä. Yhteyshenkilöt välittivät edelleen tietoa projektista ja sen toimintamuodoista omille asiakkailleen ja ammattihenkilöstölle. Yleistä tiedotusta projektista tehtiin runsaasti varsinkin projektin ensimmäisenä vuotena. Projektiesitteitä toimitettiin myös mm. apteekkeihin, terveysasemille ja yksityisiin lääkäriasemiin. Projektin kirjallista materiaalia jaettiin Muistihäiriöt yleisöluentotilaisuudessa keväällä Projektista ja sen käytännön toiminnasta kerrottiin säännöllisesti yhdistyksen jäsentiedotteessa ja kotisivuilla. Lisäksi siitä informoitiin yhdistyksen sisäisessä toiminnassa. 5. SEURANTA JA ARVIOINTI 5.1. Sisäinen seuranta ja arviointi Projektin työntekijöille kohderyhmän rajaus tuotti projektin alussa vaikeuksia, eli se kuka kuuluu projektiin ja kuka ei. Toisaalta kohderyhmä oli rajattu selkeästi, mutta vasta käytännön toiminnan toteutus selkeytti tätä asiaa paremmin. Ristiriitaisia ajatuksia on aiheuttanut projektin nimeenkin sisältyvä tavoite Kotona Pidempään. Käytännön toiminnassa eteen on tullut tilanteita, joissa on ollut pakko tukea omaista päätöksessä kotihoidon lopettamisesta eli sairastuneen siirtymisestä pitkäaikaishoitoon. Projektin aikana kerättiin säännöllistä palautetta kohderyhmiltä ja yhteistyökumppaneilta. Palautteiden tuloksia hyödynnettiin projektin käytännön suunnittelussa ja juurruttamisessa. Projektin työntekijät tekivät itsearviointia kaksi kertaa vuodessa ja kirjasivat jatkuvasti talteen omaa pohdintaa. Projektin kaikista toiminnoista kerättiin tilastoa (liite 5). Projektin työntekijät ovat kokeneet projektin erittäin mielenkiintoiseksi, haasteelliseksi ja opettavaiseksikin. Myös omaan jaksamiseen on tullut kiinnittäneeksi huomiota, kun on käsitellyt
12 12 omaisten voimavaroja. Kun työntekijä on tietoinen omista voimavaroistaan ja huolehtii näin ollen omasta jaksamisestaan, kykenee olemaan läsnä ja ystävällinen asiakkaita kohtaan. Projektin kuluessa oma ammatillisuus on kehittynyt ja siinä on ollut apuna keskustelut työnohjaajan kanssa ja myös projektin työntekijöiden keskinäinen ajatustenvaihto. Työntekijöiden osallistuminen projektin aikana sekä käytösoirekoulutuksiin että projektin hallintaan liittyviin koulutuksiin on omalta osaltaan edistänyt projektityöskentelyä ja antanut vahvistusta jo tehdylle työlle Asiakastyö Projektin aikana kotikäyntejä tehtiin yhteensä 20, toimistokäyntejä 51 ja omaisille tehtäviä mittareita 16. Hoitoneuvotteluja käytiin yksi. Puhelintukea annettiin yhteensä 556 kertaa, joista omaisille 420, potilaille 3 ja ammattihenkilöstölle 133. Lisäksi työntekijät kirjasivat oman kiinnostuksensa vuoksi lisäksi mm. seuraavia asioita: ensimmäisen yhteydenoton Muistiyhdistykseen teki suurimmassa osassa tapauksista omainen (92 %) ja harvemmin ammattihenkilö (8 %). Sairastuneista 58 % oli naisia ja 42 % miehiä. Sairastuneista nuorin oli 54 v. ja vanhin 97 v. keski-iän ollessa 80 v. Alzheimerin tauti oli muistidiagnoosina 86 %:lla, verisuoniperäinen muistisairaus 3%:lla ja näiden kahden yhdistelmä 3,5%:lla. Muita diagnooseja olivat Lewyn kappale -tauti, otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä Alzheimerin taudin ja otsalohkorappeumasta johtuvan muistisairauden yhdistelmä. Diagnoosia ei ollut 3,5 %:lla sairastuneista. Häiritsevimmät käytösoireet olivat omaisten mielestä sairastuneen harhat (18 %), masennus (16 %) levottomuus (12 %) ja ärtyisyys/aggressiivisuus (12 %). Asiakastyössä yllätykselliseksi työntekijät kokivat sen, että vaikeimpia tilanteita eivät aina olleetkaan ne, joissa muistisairautta sairastava on vähintään keskivaikeassa sairauden vaiheessa ja käytösoireita on runsaasti. Nämä olivat työntekijöiden ennakkoajatukset. Käytännössä omainen saattoi kokea esim. läheisen masennuksen jo sairauden alkuvaiheessa todella ahdistavana käytösoireena. Tällöin omainen määritteli tilanteen haasteellisuuden eivätkä työntekijät. Projektin alussa ns. harkinnanvarainen kotikäynti oli luvattu tehdä muille kuin projektin pilottialueille. Projektin työntekijöille mietintää aiheutti se, että milloin tällainen kotikäynti
13 tehdään ja kuinka pitkälle niissä edetään. Tämä asia selkeytyi projektin laajetessa yhdistyksen koko toiminta-alueelle. 13 Projektin työntekijät kokivat toisinaan riittämättömyyden tunteita. Perheillä oli monia ongelmia ja tällöin tuli halu laittaa asiat ns. kerralla kuntoon, mikä ei tietenkään ollut mahdollista. Työntekijöiden mielestä asiakkaat olivat kiitollisia hyvinkin pienistä asioista. He kiittivät kuuntelemisesta tai tilanteen selvittelystä, joka on saanut asiakkaan omassa päässä asiat järjestykseen. Moni olikin ehkä vailla juuri tätä kuuntelevaa ja kuulevaa tahoa. Projektin käytännön toimintaan suunniteltiin alussa tietty paketti asiakkaille, joka oli tarkkaan mietitty ja jonka mukaan piti toimia (eli ensin puhelinneuvonta, sitten kotikäynti, jonka jälkeen toimistokäynti mittaristoineen jne.). Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan halunneet kotikäyntiä tai tulla edes toimistolle, vaan heille riitti puhelinkontakti. Monet akuutissa ja vaikeassa tilanteessa elävät ihmiset eivät olleet kiinnostuneita projektiin kuuluvista mittareista. Kokemuksen kautta työntekijät muuttivat toimintaa asiakkaiden tarpeita vastaaviksi eli asiakaslähtöisemmiksi. Omaisten kiitollisuus jaksoi aina hämmästyttää työntekijöitä, koska usein työntekijälle jäi tunne siitä, että vain pieneen osaan perheen vaikeuksista oli mahdollisuus vaikuttaa. Monessa tapauksessa jäi tunne ja kokemus siitä, että useat omaiset ovat todella yksin! Mittarit Omaisille tehdyt mittarit (NPI - haastattelu, GDS - 15 depressiotesti ja voimavarakysely) selvensivät omaisille, mitkä muistisairautta sairastavan oireet ovat muistisairaudesta johtuvia käytösoireita. Lisäksi omaiset huomasivat monesti, että potilaalla ei olekaan niin pahoja käytösoireita, vaan kyseessä on omaisen kokema suuri stressi. Eräs puoliso totesi, että käytösoireita onkin näköjään itsellä enemmän kuin potilaalla! Depressiotestin tekeminen antoi mahdollisuuden keskustella depressiosta ja sen hoitamisesta tarkemmin. Joitakin omaisia testien tekeminen auttoi ymmärtämään, johtuuko oma stressi/masentuneisuus sairastuneen käytösoireesta vai joistakin muista mahdollisista tekijöistä. Samalla omaisen kanssa oli mahdollisuus keskustella omaisen omista voimavaroista.
14 14 Asiakkaan tilanteen ollessa todella raskas, mittareiden käyttäminen tuntui työntekijöistäkin hyvin vaikealta ja turhauttavalta. Kuitenkin käytännön kokemus mittareista oli pääasiassa hyvä. Ne auttoivat omalta osaltaan työntekijöitä huomioimaan muistisairautta sairastavan käytösoireiden lisäksi omaisen jaksamisen ja hänen voimavaransa. Lisäksi työntekijä sai tilaisuuden perehtyä syvällisemmin perheen tilanteeseen mittareita tekemällä. Parissa tapauksessa testien tuloksia lähetettiin eteenpäin hoitaville tahoille asiakkaan suostumuksella Omaistenkurssit Omaistenkursseja järjestämällä tavoitettiin kerralla suurempi määrä asiakkaita, annettiin kattava ja kokonaisvaltainen tietopaketti ja mahdollistettiin omaisille vertaistuen saaminen. Omaistenkursseja järjestettiin neljä. Kursseilla oli yhteensä 62 osallistujaa. Oikeusiltaan osallistui 16 omaista. Kirjallisen palautteisiin heistä kaikista vastasi 57; vastausprosentti oli 73 %. Omaistenkurssin osallistujat olivat kirjallisten palautteiden mukaan pääosin tyytyväisiä päivien asiantuntijoihin, heidän luentoihinsa ja tiedon saantiin. Luento: Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet ja niiden hoito Tämän osuuden puhujia kiiteltiin osaavasta, selkeästä ja helposti ymmärrettävästä tavasta kertoa asiasta maallikoille. Tärkeänä pidettiin mm. asiantuntijan lääkehoidon osaamista. Vielä enemmän tietoa toivottiin taudin etenemisen vaiheista ja niiden kestosta. Luento: Vuorovaikutuksen haasteita muistisairautta sairastavan kanssa ja omaisen jaksaminen Vuorovaikutusasiaa pidettiin mielenkiintoisena ja osallistujat kokivat saavansa uutta tietoa etenkin tunteista ja niiden hallinnasta. Kurssilla oli mahdollisuus myös kertoa omista kokemuksistaan. Eräs vastaajista olisi toivonut vielä enemmän aikaa asioiden käsittelyyn syvemmällä tasolla. Toinen vastaaja kertoi taas tunnoistaan näin: Olen saanut tosi paljon vastauksia kysymyksiin, joita olen pohtinut kauan, suurkiitos!!
15 15 Luento: Muistisairaan asiakkaan palvelut ja taloudelliset tukimuodot Tämä teema koettiin tärkeäksi ja asia hyväksi ja luennoitsija sai kiitosta asiantuntevasta ja monipuolisesta luennosta. Eräässä palautteessa luki näin: Muistisairaan hoitajan pitäisi mahdollisimman pian päästä omaishoitajaksi ja sitä tietä tällaisille kursseille, hyvää asiaa oli Luento: Miten turvaan oikeuteni ja asioideni hoidon tulevaisuudessa Oikeudelliset asiat koetaan monesti vaikeiksi ymmärtää ja kynnys ottaa yhteys lakimieheen on korkea. Teeman luennoitsija koettiin kuitenkin helposti lähestyttäväksi ja luento selkeäksi, monipuoliseksi ja kansantajuiseksi. Kotona oli jo pohdittu monia asioita, luento oli selkeä ja jäi tunne, että luennoitsijalle voi vaikka soittaa, jos tulee iso ongelma Kysyttäessä kurssipäivien parasta antia esitettiin sekä tiedon että vertaistuen saantia. Koettiin, että käytösoireet on helpompi hyväksyä, kun niitä ymmärtää. Kurssi oli lisännyt ymmärrystä siitä, miten itse muistisairas eri asiat kokee. Se oli herättänyt myös ajatuksia siitä, miten omainen voi itse parantaa omaa suhtautumistaan muistisairaaseen. Eräs vastaajista koki myös tulevaisuuden pelon vähentyneen, kun hän oli huomannut, ettei olekaan yksin sairauden kanssa. Antoisana pidettiin myös mahdollisuutta tavata muita samassa tilanteessa olevia ja kuulla toisten kokemuksia. Eräälle vastaajista parasta kurssiantia oli ollut se, että ylipäätään omaisten jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Omaiset olivat kirjoittaneet palautteeseen myös yleisiä toiveita liittyen Kotona Pidempään projektiin. Vastauksista nousi lähinnä tarve kurssitoiminnan lisäämiseen ja omaishoitajan jaksamisen tukemiseen. Eräs vastaajista oli huomannut kurssilaisissa tarpeen vertaistoiminnalle: Mukana olleena huomasin, että monella ei ehkä ole puhekaveria eli sairauden ulkopuolisia henkilöitä, joiden kanssa vaihtaa mielipiteitä eli ehkä vertaisryhmiä tulisi kehittää enemmän
16 16 Omaisten palautteiden perusteella kurssit olivat siis olleet tarpeellisia ja antoisia. Tietoa sairastuneen käytösoireisiin ja omaisen omaan jaksamiseen liittyvistä asioista oli saatu riittävästi ja ymmärrettävästi. Kurssit koettiin antoisiksi ja varsinkin vertaistuen mahdollisuus koettiin rikkaana. Saman kokemuksen äärellä oleminen oli monelle helpottavaa ja siksi suurin osa omaisista toivoikin jatkoa omaisille tarkoitetulle toiminnalle Omaisten keskusteluryhmät Järjestämällä omaisten keskusteluryhmä samalla omaistenkurssilla olleille taattiin matala kynnys tulla ryhmään ja vertaistuen jatkuvuus. Omaisten tukiryhmiä järjestettiin kaksi, joihin osallistui yhteensä 16 omaista. Ryhmiin osallistuneista kuudestatoista omaisesta kymmenen vastasi palautekyselyyn; vastausprosentti oli 62,5 %. Omaisten tukiryhmissä käyneet kokivat saaneensa arvokasta vertaistukea toisilta samassa tilanteessa olevilta ryhmäläisiltä. Toisten kokemukset ja mielipiteet vahvistivat omaa jaksamista. Ilmapiiri tukiryhmässä koettiin avoimeksi, joten jokaisella oli mahdollisuus tuoda omia asioitaan esille. Ryhmien ohjaajat saivat kiitosta kokemuksestaan, asioihin perehtymisestään sekä vuorovaikutteisista ryhmänohjaustaidoistaan. Eräs vastaajista kuvasi ryhmän ohjaajaa näin: Hän kyselee, kuuntelee ja johdattelee sekä antaa myös vastauksia, jos mahdollista Omaisten tukiryhmistä saatu käytännön tieto elämisestä muistisairaan ihmisen kanssa ja omaisten omat kokemukset jaksamiseen liittyvistä asioista ovat olleet myös työntekijöille arvokkaita kokemuksia, joita on voitu käyttää myöhemminkin hyväksi esim. omaisille ja ammattihenkilöstölle järjestettävissä koulutuksissa. Suurin nautinto työntekijälle omaisten tukiryhmien vetämisessä on sen ainutlaatuisen yhteyden kokeminen, mikä mahdollistuu omaisille samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa Omaisten ja sairastuneiden yhteinen virkistystoiminta Virkistyspäivään Ilmaristen matkailutilalla Liedossa osallistui 10 henkilöä. Yhteisen ruokailun lisäksi fysioterapeutti Johanna Lappalainen veti tuolijumppaa ja lähihoitajaopiskelijat Päivi Laakso ja Merja Kemppe aivojumppaa.
17 17 Omaisten ja sairastuneiden yhteiseen pikkujouluruokailuun Kellariravintolassa Turussa osallistui yhteensä 24 henkilöä. Ohjelmassa oli jouluruuan lisäksi jouluisia arvoituksia, vitsejä sekä yhteislaulua. Pikkujouluruokailu Kellariravintolassa Projektin päätöstilaisuus Kotona Pidempään - projektin päätöstilaisuus järjestettiin Runosmäen vanhainkodin juhlasalissa yhteisesti sekä muistisairautta sairastaville, heidän omaisilleen ja ammattihenkilöstölle. Tähän tilaisuuteen osallistui yhteensä 68 henkilöä Psykologian professori Esa Nordling luennoi tilaisuudessa aiheesta Voimavaroja arjessa jaksamiseen ja elämiseen muistisairautta sairastavan kanssa. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja tavoitti hyvin kaikki kolme kohderyhmäänsä. Projektin työntekijät ja psykologian professori Esa Nordling
18 Ammattihenkilöstön koulutukset Kotona Pidempään - projektin aikana ammattihenkilöstön koulutuksia järjestettiin 8, joihin osallistui yhteensä 218 henkilöä. Kirjallisiin palautteisiin heistä vastasi 166; vastausprosentti oli 90,2 %. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ammattihenkilöstön käytösoiretietouden lisääntymistä, valmiutta kohdata käytösoireisia asiakkaita ja heidän omaisiaan sekä kykyä osata tukea omaisia. Kysyttäessä osanottajien tiedon ja uusien näkökulmien saantia muistisairauksiin liittyvistä käytösoireista, niiden tunnistamisesta, ennaltaehkäisystä ja hoidosta suurin osa vastasi saaneensa uusia näkökulmia ja tietopohjaa käytännön työhön. Eräs vastaajista kertoi saaneensa lisää rohkeutta käyttää maalaisjärkeä työssään ja eräs kertoi osaavansa nyt paremmin hahmottaa päivän tapahtumia työssä, kun ymmärsi paremmin muistiasiakkaitaan. Uutta tietoa kiiteltiin esim. tunnemuistista ja sen merkityksestä sekä tilanteisiin liittyvistä aggressio-oireista. Esimerkkipotilastapauksien avulla kuulijat kokivat saaneensa hyviä vinkkejä, joilla selviytyä työelämästä muistiasiakkaiden kanssa. Eräs kuulijoista oli hyvillä mielin siitä, että oli koulutuksen avulla saanut vahvistusta siihen, että on monesti toiminut työssään aivan oikein. Koulutukseen osallistuneiden henkilöiden tietotaito muistiasioista oli varmasti hyvin vaihteleva. Osalle koulutuspäivän asiat olivat jo ennestään tuttuja ja kerrattavia asioita, mutta kertausta ei pidetty huonona. Mm. eräs vastaajista koki tiedon nyt syventyneen teoriasta tunneymmärryksen tasolle. Palautteessa kysyttiin tiedon saantia vielä erikseen käytösoireisen henkilön ja hänen omaisensa kohtaamisesta. Vastaajien mielestä tietoa oli tullut riittävästi sairastuneen kohtaamisesta, mutta omaisen kohtaamisesta olisi toivottu vielä lisätietoa: Omaisen kohtaamisesta voisi tehdä vielä oman päivänsäkin Paljon uutta tietoa, miten itse hoitajana kohtaan dementoituneen asiakkaan omaisten kohtaamisesta enemmän olisi kaivannut Aina ei muista ajatella omaisia, hyvä herätys siihen, että myös heillä on raskasta ja voi johtaa masennukseen
19 19 Ammattihenkilöstön koulutuksissa oli myös omaisen puheenvuoro. Kuulijat kokivat tämän erittäin mielenkiintoisena ja avartavana arjen kuvauksena. Omaispuheenvuoron esittäjien valinta onnistui hyvin ja he saivat arvostusta ja kiitosta kuulijoilta. Omaisen puheenvuoro koettiin koskettavaksi, tosielämästä kertovaksi ja opettavaiseksi ja se lisäsi ammattihenkilöstön ymmärrystä omaisen tilanteesta. Kiitokset hänelle, että tuli jakamaan meille arjen iloja, suruja, huolia ja elämänkokemustaan Omainen toi käsin koskettavasti esille tunnetiloja tilanteissa, kun ollaan yhteistyössä laitosten kanssa, esim. intervallijaksot Kysyttäessä toiveita Muistiyhdistyksen ja Kotona Pidempään projektin suhteen jatkossa vastaajat toivoivat lisää koulutuksia, enemmän yhteydenpitoja ja yhteistyötä, tiedon antamisen lisäämistä koko yhdistyksestä ja projektista. Useampi palautteeseen vastaaja toivoi koulutuksia alkoholidementiasta ja hoitajan jaksamisesta. Nämä aihealueet eivät kuuluneet suoranaisesti Kotona Pidempään projektin piiriin, mutta palaute vietiin yhdistyksessä eteenpäin ja ne otettiin huomioon suunniteltaessa Muistiyhdistyksen ja Turun Kesäyliopiston yhteistyönä järjestettäviä koulutuksia. Ammattihenkilöstön koulutuksissa nousi luonnollisesti esille myös hoitajien oma työssä jaksaminen ja työpaikkojen resurssipula. Vertaistuen saaminen oli siis myös ammattihenkilöstön koulutusten yksi tärkeimmistä anneista. Projektin työntekijöille nämä koulutukset olivat antoisia monella tavalla. Mm. hoitajien kokemuksia kuulemalla työntekijät saivat erilaisia, ammattihenkilöstön näkökulmia muistisairaan kotihoitoon ja omaisen jaksamiseen liittyviin asioihin. Näitä näkökulmia on mahdollista hyödyntää jatkossa esim. viemällä eteenpäin niitä tiedoksi myös omaisille ja tätä kautta lisätä ymmärrystä näiden toimijoiden välillä Omaisten palautekyselyn tulokset koko projektin toiminnasta Arviointisuunnitelman mukaisesti projektin työntekijät laativat kirjallisen palautekyselyn projektissa mukana olleille omaisille keväällä Kysely lähetettiin 57 omaiselle, joista vastasi 35; vastausprosentti oli 61 %. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää omaisten kokemuksia projektissa mukanaolon hyödyistä.
20 20 1. Oletko saanut riittävästi tietoa läheisesi muistisairaudesta, siihen liittyvistä käytösoireista ja niiden kohtaamisesta? Millä tavalla? (kotikäynti/toimistokäynti, puhelinkeskustelut, omaistenkurssi, kirjallinen materiaali) Suurin osa vastaajista oli saanut tietoa tasaisesti kysymyksessä luetelluilla tavoilla. Kolme vastaajaa mainitsi käyneensä ennen Kotona Pidempään projektiin osallistumista Muistiyhdistyksessä järjestetyllä omaisten ensitietokurssilla. Kolme vastaajista oli sitä mieltä, että ei ole saanut tietoa riittävästi. Varsinaisesti palautteissa ei vastattu siihen, onko tieto ollut riittävää. Ehkä sitä on vaikea mitata, kuten eräs vastaaja totesi: Eihän käytösoireisiin voi saada riittävästi tietoa, koska ne ovat aina ainutkertaisia 2. Oletko saanut uusia keinoja selviytyä vaikeista kotitilanteista? (mainitse tärkeimmät oivallukset) Vastausten perusteella omaiset olivat pohtineet keinoja ja tehneet itselleen sopivia oivalluksia. He kokivat, että uusien selviytymiskeinojen avulla jaksoivat itsekin paremmin arjessa myös henkisesti. Eniten vastauksista nousi ymmärrys siihen, että vaikeissa tilanteissa tarvitaan malttia ja rauhallisuutta, vaikka omat kiukun tunteetkin ovat sallittuja. Vertaistuen mahdollisuutta pidettiin kullanarvoisena ja tärkeänä. Oivalluksiaan he kuvasivat mm.. näin: Älä hermostu, älä sano: juuri kysyit, älä vaadi sairasta tekemään sellaista, johon hän ei enää kykene, jos on lähtö jonnekin, sano se vasta, kun on aika lähteä, älä nolaa sairasta Ottaa rennommin, antaa itselle lupa hermostua ja näyttää vihantunteita rakentavasti Keinoja on varmasti kymmeniä, joista on ollut hyötyä sekä äidilleni että erityisesti itselleni, monista keskusteluista ja tapaamisista on ollut omakohtaista hyötyä selviytyä henkisesti Kolme omaista mainitsi konkreettisen avun merkityksen. Eräs kertoi saaneensa läheiselleen lyhytaikaishoitopaikkoja ja toinen kertoi saaneensa avun kunnan omaishoidon tukena myönnettävästä hoitoavusta. Yksi koki merkittävänä sen, että tietää, mistä hakea ja saada
21 jatkossa apua. Kolmestakymmenestäviidestä vastaajasta neljä ei osannut mainita yhtäkään uutta selviytymiskeinoa vaikeisiin kotitilanteisiin Onko mukanaolo projektissa vaikuttanut omaan jaksamiseesi/itsesi huomioimiseen? Millä tavalla? Vastauksissa korostui omaisten ajan ottaminen itselle ja vertaistuen merkitys. Jo lähteminen toimintaan mukaan koettiin virkistävänä hengähdystaukona. Vastauksista kävi myös ilmi se, miten osalla oli ennen projektin toimintoja ollut vaikeampi lähteä kotoa tuntematta huonoa omaatuntoa. Toiminnan myötä osa oli aktivoitunut muutenkin ja alkanut pitää kiinni muistakin harrastuksistaan. Vertaisten tapaaminen oli tärkeää ja omatkin uupumuksen hetket oli helpompi hyväksyä, kun tiesi muiden kamppailevan samojen asioiden kanssa. Jaksamista tuki myös se, että oli paikka mihin sai tarvittaessa soittaa. Tärkeänä pidettiin sitä, että projektin toiminnoissa sai kukin vuorollaan sanoa olevansa väsynyt. Osa omaisista pohti hyvinkin syvällisesti tilannettaan ja koki alkaneensa suhtautua elämäänsä eri tavalla kuin ennen: Hyväksyn tilanteen sellaisena kuin se on olen hyväksynyt läheisen sairauden ja alkanut päästää irti turhasta kiinni pitämisestä, miten pitäisi elää; olen alkanut ymmärtää erilaisia tapoja menetellä ja miettiä, mitä itse haluan elämältä Keskustelu on auttanut ymmärtämään omia ajatuksia jaksaminen ja itsensä huomioiminen ovat ongelmallisia: mistä sen ajan repii, tunne siitä, että oma elämä on katkolla, on vahva Se, että joku uskaltaa sanoa, että on joskus väsynyt, antaa itselle voimaa, ettei ole joku kumma luopio, että tässä ei aina olla niin voimissaan, puhelinnumerokin on kuin pelastusrengas silloin kun tuntuu, ettei jaksa Kahden vastaajan mielestä mukanaolo projektissa ei ole vaikuttanut omaan jaksamiseen tai itsensä huomioimiseen. 4. Oletko oppinut tunnistamaan oman jaksamisesi rajat? (milloin väsyn, milloin tarvitsen omaa aikaa, virkistystä, apua jne.)? Kyselyyn vastanneet omaiset tunnistivat melko hyvin oman jaksamisensa rajat, mutta osalle ongelmaksi muodostui se, että tilanteelle ei löytynyt ratkaisua. Osa vastaajista koki olevansa
22 22 hyvin väsyneitä, mutta joko käytännön hoitoapua ei ollut saatavilla, se ei ollut perheelle sopivaa tai kynnys avun hakemiseen oli korkea. Toisaalta osa omaisista tunnisti hyvin jaksamisensa rajat ja he pystyivät järjestämään itselleen virkistystä ja apua. Osa koki myös oman tukiverkoston ja projektin avun tukevan jo niin paljon, että jaksaa väsymisestä huolimatta. Jaksaminen on kuin veteen piirretty viiva, olen jatkuvan väsymyksen usvassa, jaksaminen on kiinni fyysisestä kunnosta: jumppa, lenkit Väsyn päivittäin monta kertaa, päivittäin `karkaan` vähän, hetkeksi yksin ulos, kaupoille tai ystävien luo juttelemaan, intervallijakson aikana matkustan, retkeilen ja kyläilen 5. Muita ajatuksia projektista/terveisiä projektin työntekijöille Vapaan sanan kohdassa vastaajat antoivat projektille, Muistiyhdistykselle ja työntekijöille lähinnä kiitosta. Projektin toiminnan kerrottiin olevan tärkeää mm. siksi, että se oli suunnattu juuri omaisille, jotka jäävät muistisairauden edetessä monesti yksin vaikeaan tilanteeseen. Projektissa kehitettyjä toimintamuotoja toivottiin jatkettavan ja työntekijöille toivottiin voimia tärkeässä työssään. Tieto ei lisää tuskaa, vaikka välillä ahdistaakin! on erittäin hyvä, että on paikka ja henkilöitä, joilta voi saada neuvoja, apua, infoa, kukaan ei jaksa yksin! Uskon, että Suomessa ei vielä oikein ymmärretä, myös läheinen on todella vaikeassa tilanteessa, Alzheimeria sairastava potilas saa nykyisin hyvää lääkitystä, mutta läheinen on yksin, jos ei osaa hakea apua Muistiyhdistykseltä, on aivan välttämätöntä, että projektia jatketaan ja infoa siitä lisätään, loistavaa työtä, jaksamista! Yhteistyökumppanit ja tiedottaminen Osa yhteistyökumppaneista epäröi lähteä mukaan yhteistyöhön Kotona Pidempään projektiin, koska he ajattelivat sen teettävän heille lisätyötä. Myös mahdollinen kokemattomuus aikaisemmasta projektiyhteistyöstä vaikutti asennoitumiseen. Henkilökohtaiset tapaamiset ja projektista tiedottaminen yleensäkin auttoivat näissä asioissa; asia tuli tutummaksi. Projektin työntekijät kuitenkin kokivat, että yhteydenotot olivat suurimmaksi osaksi yhdistyksestä käsin tapahtuvia.
23 23 Työntekijät kokivat projektista ja sen toiminnasta tiedottamisessa haasteelliseksi sen, että välitetty informaatio ei aina kulkenut kaikissa organisaatioissa eteenpäin. Ihmettelyä herätti mm. se, että erääseen ammattihenkilöstön koulutukseen ei tullut juurikaan ilmoittautumisia. Tieto koulutuksesta välitettiin aluksi esimiehille, mutta ilmoittautumisia ei tullut. Kun tiedotus koulutuksesta kohdistettiin uudestaan suoraan kenttähenkilökunnalle, alkoi ilmoittautumisia tulla. Tiedotus yleisesti ottaen on ollut runsainta Turun seutukunnassa. Tätä kuvastanee erään Vakka - Suomen alueella ammattihenkilöstön koulutukseen osallistuneen kirjallinen palaute: Sain vahingossa tiedon koulutuksesta eli toivoisin parempaa tiedotusta siitä, mitä on tulossa Järjestetyt omaisten kurssit ja ammattihenkilöstön koulutukset edistivät omalta osaltaan osallistujien tietoutta Kotona Pidempään projektista ja sen toiminnasta. Loppuvuodesta 2010 yhteistyökumppaneille lähetettiin palautekysely. Kysely lähetettiin 118 henkilölle, joista vain 17 vastasi; vastausprosentti oli siis vain 14 %. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yhteistyökumppaneiden kokemuksia projektin hyödyistä. 1. Mitä vaikutuksia näet Kotona Pidempään projektilla olleen työssäsi/organisaatiossasi? Ammattihenkilöstön koulutuksilla on ollut vaikutusta sekä tiedon saamisen että ajatusten herättämisen kannalta. Koulutuspäivät koettiin erinomaisiksi, monipuolisiksi ja tarpeellisiksi. Niiden koettiin herättelevän ajatuksia uudenlaisista toimintatavoista. Mm. eräs vastaajista kertoi pysähtyvänsä nyt miettimään erilaisia malleja työskennellä ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin ja omaan organisaatioon.. Osa vastaajista koki projektilla olleen vaikutusta käytännön työhön, esim. asiantuntemus kotikäynneillä oli kasvanut. Myös omaishoitajan arvostus ja tuen merkityksen ymmärtäminen oli lisääntynyt projektin myötä. Omaisen rooli ja tuen tarve silloin, kun omainen ei enää selviydy hoitoroolistaan tai se ei ole hänen oman etunsa mukaista, pohditutti joitakin vastaajia. Koettiin, että omaisten tukemiseen on saatu projektin avulla uudenlaisia keinoja. Eräässä vastauksessa todettiin, että sekä ammattihenkilöstön koulutus että omaisten kurssitarjonta on herättänyt kiinnostusta, mutta koettu sen tapahtuvan maantieteellisesti liian
24 24 kaukana. Yhden vastaajan mielestä Kotona Pidempään -projektin suorittama seuranta potilaan elämässä on saanut myönteistä kannatusta. Jollekin vastaajalle projektilla ei ollut vaikutusta työhön tai organisaatioon, eikä heidän organisaationsa ollut käytännössä osallistunutkaan projektin toimintaan.. 2. Miten Kotona Pidempään projektissa kehitettyjä toimintamuotoja olisi mahdollista hyödyntää palvelujärjestelmässänne? Vastauksista käy ilmi, että ammattihenkilöstö on huomannut Kotona Pidempään projektissa kehitettyjen toimintamuotojen tärkeyden ja tarpeellisuuden oman kunnan palvelujärjestelmässä. Vastaajat näkevät tärkeäksi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota mm. omaishoitajien jaksamiseen, lyhytaikaishoitopaikoista tiedottamiseen, kotikäyntien sisällön parantamiseen, ammattihenkilöstön koulutusten järjestämiseen sekä yleisen muistitietouden jakamiseen suullisesti ja kirjallisesti. Yksi vastaajista korosti saaneensa uudenlaista, erilaista työotetta muistiasiakkaiden ja heidän omaistensa kohtaamisessa Ulkoinen arviointi Ohjausryhmä, yhdistyksen hallitus ja toiminnanjohtaja arvioivat projektin etenemistä, tavoitteiden toteutumista, taloutta ja tiedotusta. Ohjausryhmä arvioi myös omaa toimintaansa. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana kuusi kertaa. Projektin työntekijät kokivat saavansa ohjausryhmän jäseniltä arvokasta tukea, uusia näkökulmia ja ideoita. Loimaan aikuisammattiopiston lähihoitajaopiskelijat Merja Kemppe ja Päivi Laakso suorittivat projektissa ulkoista arviointia haastattelemalla projektissa mukana olevia omaisia puhelimitse. Näin he kartoittivat omaisten kokemuksia projektista ja sen toimintamuodoista sekä heidän mahdollista käytösoiretietoutensa lisääntymistä. Puhelinhaastattelu tehtiin niille 23 omaiselle, jotka olivat siihen mennessä osallistuneet omaistenkurssille ja/tai virkistyspäivään, joille oli tehty kotikäynti, jotka olivat käyneet toimistolla tai joiden kanssa oli asioitu aktiivisemmin puhelimitse. Kemppe ja Laakso tekivät opiskeluunsa liittyen myös opinnäytetyön, jonka nimi oli Alzheimerin tauti vanhustyössä. Kemppe ja Laakso tekivät puhelinhaastattelun muistisairaiden omaisille kahtena päivänä syksyllä Projektin työntekijät olivat kysyneet haastateltavilta etukäteen heidän halukkuuttaan osallistua puhelinkyselyyn.
25 25 1. Onko saanut tietoa käytösoireista ja niiden kohtaamisesta? Vastanneista 80 % oli mielestään saanut paljon arvokasta tietoa näistä asioista. Suurin osa koki saaneensa tiedon omaistenkursseilta. Projektia koskeva kirjallinen materiaali koettiin hyvin tärkeäksi. Projektin työntekijöiden tekemien koti- ja toimistokäyntien merkitys korostui, kun taas puhelinkeskustelujen merkitys koettiin melko vähäiseksi. 2. Onko saanut uusia keinoja selviytyä vaikeista kotitilanteista? Tässä kysymyksessä esille nousi vertaistuen äärimmäisen tärkeä merkitys. Selviytymismenetelmät muotoutuvat suurelta osin oman toiminnan kautta saadusta kokemuksesta. Tätä tukee toisilta muistisairaiden omaisilta saatu vertaistuki. Suurin osa (95 %) omaisista koki, ettei ollut saanut varsinaisesti uusia keinoja selviytyä hankalista tilanteista. Selviytyminen tapahtui lähinnä omaa mielikuvitusta käyttämällä. 3. Onko mukanaolo projektissa vaikuttanut omaan jaksamiseen/itsensä huomioimiseen? Omaistenkurssit ja niiltä saatu vertaistuki on auttanut monia omaisia merkittävällä tavalla. Osa vastaajista ei taas kokenut saaneensa vielä tähän mennessä paljoakaan helpotusta omaan jaksamiseensa. 4. Onko oppinut tunnistamaan oman jaksamisen rajat? Suurin osa omaisista (95 %) vastasi oppineensa tunnistamaan oman jaksamisensa rajat. Vastauksissa nousi esille intervallihoidon äärimmäisen tärkeä merkitys. Omaiset toivoisivat, että intervallipaikat olisivat hoitopaikoissa, joissa asiakkaina olisi ainoastaan muistisairautta sairastavia. Sen sijaan pysyvään laitoshoitoon siirtymistä omaiset pyrkivät välttämään mahdollisimman pitkään. Monet omaishoitajat kokivat toimivansa oman jaksamisensa äärirajoilla. 5. Muita ajatuksia/terveisiä/kehittämisehdotuksia? Osa omaisista kaipasi muistisairaille pienimuotoista päivähoitotoimintaa yhdistyksen tiloissa. Päivätoiminta koettiin yleisesti hyväksi, mutta toisaalta omaiset kokivat huonoa omaatuntoa viedessään muistisairaan päivä- tai intervallihoitoon. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että nuorempana sairastuneet saisivat olla mukana nuorempien kanssa eikä kovin iäkkäiden ryhmässä. Kävelytysapua kaivattiin, sillä muistisairautta sairastava saattoi olla hyvinkin virkeä ja
26 hyväkuntoinen fyysisesti. Myös tietoa sosiaalietuuksista kaivattiin. Kotona Pidempään projekti koettiin tärkeäksi informaatiota ja tukea antavaksi projektiksi. 26 Opiskelijat tutustuivat Kotona Pidempään projektiin ja sen toimintamuotoihin osallistumalla sekä ammattihenkilöstön koulutukseen että omaistenkurssille. Lisäksi he olivat mukana virkistyspäivässä, joka järjestettiin muistisairautta sairastaville ja heidän omaisilleen. Virkistyspäivänä he suunnittelivat ja toteuttivat toimintatuokion, jonka aiheena oli Aivojumppaa ja päänvaivaa. 6. JUURRUTTAMINEN 6.1. Juurruttamissuunnitelma Projektin tärkeänä tavoitteena on projektissa kehiteltyjen toimintamuotojen juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Kotona Pidempään -projektin viimeisenä vuonna tehtiin juurruttamissuunnitelma, jonka mukaan hyvien käytäntöjen juurruttamista tehtiin kahdella tavalla: 1) Toiminta-alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn kehittäminen siirtämällä heille projektissa kehiteltyjä hyviä asiakaskäytäntöjä ja työmenetelmiä 2) Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja niiden tuotteistaminen palvelutuotantoa varten omalla toiminta-alueella 3) Hyvien käytäntöjen ja tulosten raportointi yleisesti niin, että toiminnot ovat siirrettävissä myös muille alueille esim. sisaryhdistysten käyttöön Juurruttamistyön perustaksi kaikki projektin toimintamuotojen hyvät ja huonot puolet sekä mahdollisuudet vielä kirjattiin projektissa saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella (koonti seuraavalla sivulla). Projektityöntekijöiden mielipiteiden lisäksi toimintamuodoista ja niiden juurtumismahdollisuuksista haluttiin kommentteja myös muilta toiminta-alueen ammattilaisilta, varsinkin kuntien edustajilta.
27 27
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotMUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA
MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa
LisätiedotOMAINEN PALVELUPROSESSISSA
OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotIrti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen
KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori
Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotYhteinen Polku hanke 2009-13
Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset
LisätiedotTOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA
TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu
LisätiedotYhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle
Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotMuistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009
Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
LisätiedotPirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)
Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotLakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)
YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.
LisätiedotTURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008
TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotKeski-Suomen Syöpäyhdistys ry
Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
LisätiedotLiiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun
Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun Muistikonferenssi 2017 Elina Rannikko, Anita Elfving Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Liiku ja Muista projekti 2015-2017 Projektin
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotVarsinais-Suomen alueen vastaukset
Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotKuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke
Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan
LisätiedotTiinan tarina. - polkuni työelämään
Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotLähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas
Lähelläsi Muistisairaus ja muuttuva parisuhde Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas Lähelläsi-kurssi Lähelläsi-kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joista toisella puolisoista on todettu
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotHelsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja
Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian
LisätiedotKysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia
Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN
Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015
Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot
LisätiedotOmaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä
Omaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä Omaishoidon maakuntapäivä 16.4.2019 Asiakasohjausyksikön johtaja Mirva Ämmälä Ikäkeskus- ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Mikä asiakasohjausyksikkö? Nykymuotoisena
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotPirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
Lisätiedot9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys
Lisätiedot