Horisontti 2020 ohjelma/elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous: haut

Transkriptio

1 Horisontti 2020 ohjelma/elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous: haut (sopimustilanne )

2 2 (15) Sisällysluettelo 1 Biopohjaisen teollisuuden haut kiinnostaneet suomalaisia Elintarviketurva -haasteessa Yli 250 miljoonaa euroa EU-tukea suomalaisosallistujien hankkeille Elintarviketurva -haasteessa Suurin osa Elintarviketurva -haasteen suomalaishakijoista yrityksiä Elintarviketurva -haaste Euroopan laajuisesti Tutkimuslaitoksilla eniten sopimuksia suomalaisista osallistujista Elintarviketurva -haasteessa Suomen menestyminen Horisontti 2020 Yhteiskunnalliset haasteet -osiossa Ranska, Alankomaat, Ruotsi ja Saksa suosituimmat partnerimaat suomalaiskonsortioissa Elintarviketurva -haasteessa Suomi 12. eniten EU-rahoitusta saanut maa elintarviketurva -haasteessa Tiedotteen lähteet sekä aiheeseen liittyvät internetsivustot Haasteen kansalliset yhteyshenkilöt TEKESissä ja Suomen Akatemiassa Tiedotteen

3 3 (15) Horisontti 2020 ohjelma/elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous: haut (sopimustilanne ) EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat (EUTI) kerää tilastoja suomalaisten menestymisestä EU:n Horisontti ohjelmassa (ks. Nyt/tilastot). EUTIn helmikuun 2017 aineistoon perustuvan infograafin (Avainlukuja Suomen osallistumisesta Horisontti ohjelmaan) mukaan rahoitettuja suomalaisosallistujia on 1029 kappaletta, varmistaen yhteensä noin 443 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Rahoituksesta lähes 40 % kohdistuu yliopistoille, yli 20 % tutkimuslaitoksille ja niin ikään yli 20 % PK-yrityksille. Muut rahoitetut organisaatiot ovat mm. suuryrityksiä, julkisia toimijoita ja ammattikorkeakouluja. EUTIn tiedotteen mukaan suomalaisten onnistumisprosentti koko Horisontti ohjelmassa on noin 13,4 (EU:n keskiarvo noin 14,7 %). Suomalaiset ovat onnistuneet keskiarvoa paremmin Elintarviketurva -haasteessa, jonka myöntöprosentti on 21 (E-Corda, tilastot). Tarkempaa tietoa suomalaisten osallistumisista keräävät kansalliset yhteyshenkilöt (NCPt) omilta vastuualueiltaan. 1 Biopohjaisen teollisuuden haut kiinnostaneet suomalaisia Elintarviketurva - haasteessa EU:n komission päivätyn hanketietokannan perusteella Elintarviketurva -haasteen sulkeutuneissa 31 haussa on ollut suomalaisia hakemuksia yhteensä 404 kpl, joista 83 on rahoitettavien listalla (Taulukko 1). Haasteen yksittäisissä hauissa onnistumisprosentit vaihtelevat huomattavasti (0-100 %). Eniten suomalaishakijoita oli H2020-BBI-PPP-2014 ja 2015 hauissa sekä H2020-SFS haussa (noin 40 kappaletta kussakin). Noin kolmasosassa hauista, mm. H2020-WASTE-2014 ja 2015 sekä H2020-BG haussa suomalaisia ei rahoitettu ollenkaan. 2 Yli 250 miljoonaa euroa EU-tukea suomalaisosallistujien hankkeille Elintarviketurva - haasteessa Elintarviketurva -haasteessa rahoitettavien suomalaishankkeiden kokonaiskustannukset ovat lähes 430 milj. euroa, josta komission osuus on noin n. 60 % (lähes 260 milj. euroa). Suomalaisten rahoitusosuus hankkeiden kokonaiskustannuksista on noin 7 %.

4 4 (15) Taulukko 1. H2020 ohjelman SC2 -haasteen suomalaishakijoiden puiteohjelmahakemukset ja rahoituspäätökset hauittain. Rahoituspäätöksiin on laskettu mukaan kaikki rahoitettavien (main) listalle tilastoidut hakemukset, myös ne joiden rahoitussopimusta ei ole allekirjoitettu mennessä ( tilastot).

5 5 (15) 3 Suurin osa Elintarviketurva -haasteen suomalaishakijoista yrityksiä tilastojen mukaan Elintarviketurva -haasteessa suomalaisten hakemusosallistumisia oli yhteensä 166 eri organisaatiosta. Hakijaorganisaatioista 119 kpl oli yrityksiä, 16 kpl yliopistoja tai ammattikorkeakouluja, 9 kpl tutkimuslaitoksia ja 22 kappaletta muita toimijoita. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista Horisontti ohjelmaan tuetaan erillisellä instrumentilla. Lisätietoja SME-instrumentista löytyy EASMEn sivuilta sekä EUTIn PK-sivuilta. 4 Elintarviketurva -haaste Euroopan laajuisesti Elintarviketurva -haasteen sulkeutuneiden 31 haun hakemusmäärät kaikkien osallistujien osalta on kerätty EUTIn CORDIS-tilastosta, ja ne on alla luokiteltu ryhmiin hakuaiheen perusteella (Taulukko 2). Kaikkien maiden osalta Elintarviketurva -haasteen suomalaisia hakijoita sisältäneisiin hakuaiheisiin tuli hakemuksia yhteensä 2327 kpl, joista 2219 kpl (n. 95 %) arvioitiin. Hauista rahoitettiin yhteensä 236 hanketta (n. 11 %).

6 6 (15) Taulukko 2. H2020 -ohjelman Elintarviketurva -haasteeseen saapuneiden, arvioitujen ja rahoitettujen hakem hakuaiheittain ja -tunnuksittain niiden hakujen osalta, joissa mukana suomalaishakijoita ( tilastot). T mukana kaikki hakemukset, myös ne joiden avustussopimusta ei ole allekirjoitettu mennessä. Kak onnistumisprosentit (merkitty tähdillä) on laskettu toisen vaiheen raja-arvon ylittäneistä hakemuksista.

7 7 (15)

8 8 (15) Lisätietoa päähauista (pl. muut haut) löytyy Participant Portal -tietokannasta oheisten hyperlinkkien BIO-BASED INNOVATION FOR SUSTAINABLE GOODS AND SERVICES - SUPPORTING DEVELOPMENT OF A EUROPEAN BIOECONOMY BIO BASED INDUSTRIES PPP BLUE GROWTH - DEMONSTRATING AN OCEAN OF OPPORTUNITIES INNOVATIVE, SUSTAINABLE AND INCLUSIVE BIOECONOMY SUSTAINABLE FOOD SECURITY RESILIENT AND RESOURCE-EFFICIENT VALUE CH A RESOURCE TO RECYCLE, REUSE AND RECOVER RAW MATERIALS HORIZON 2020 DEDICATED SME INSTRUMENT PHASE 1 AND 2, : Haun tunnus: H2020-SMEINST Haun tunnus: H2020-SMEINST

9 9 (15) 5 Tutkimuslaitoksilla eniten sopimuksia suomalaisista osallistujista Elintarviketurva - haasteessa Taulukossa 3 on listattu Elintarviketurva -haasteesta rahoitetut suomalaisorganisaatiot. Rahoitettuja suomalaisosallistujia on 22 kpl, jotka ovat mukana yhteensä 40 eri hankkeessa. Suomalaisosallistuja on merkattu koordinaattoriksi seitsemässä hankkeessa. Koordinaattoreista 4 oli tutkimuslaitosta, 2 pk-yritystä ja 1 suuryritys. Yksittäisistä organisaatioista eniten sopimuksia on Luonnonvarakeskuksella (14 kpl) ja Teknologian tutkimuskeskuksella VTT:llä (6 kpl). Taulukko 3. Elintarviketurva -haasteessa rahoitetut suomalaisorganisaatiot organisaatiotyypeittäin ( tilastot). Mukana ovat hankkeet, joista avustussopimus on allekirjoitettu mennessä ja jotka ovat saaneet EU-rahoitusta.

10 10 (15)

11 11 (15) 6 Suomen menestyminen Horisontti 2020 Yhteiskunnalliset haasteet -osiossa Horisontin kolmannessa pilarissa etsitään ratkaisuja Eurooppaa kohtaaviin haasteisiin. Osion teemoja ovat: 1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 2) Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous 3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 5) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat 7) Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Suomen sekä Suomeen verrattavissa olevien maiden hakemusmäärät, hyväksyttyjen hakemusten määrä sekä hyväksymisprosentit Yhteiskunnalliset haasteet -osion eri teemoissa on listattu Taulukossa 4. Kaikista yhteiskunnallisista haasteista Elintarviketurva haasteen suomalaisten osallistujien läpimenoprosentti (21 %) oli toiseksi suurin.

12 12 (15) Taulukko 4. Suomen, Ruotsin, Itävallan, Tanskan sekä koko haun tunnuslukuja Yhteiskunnalliset haasteet -osion teemoissa ( tilastot).

13 13 (15) 7 Ranska, Alankomaat, Ruotsi ja Saksa suosituimmat partnerimaat suomalaiskonsortioissa Elintarviketurva -haasteessa Elintarviketurva -haasteessa rahoitetuissa suomalaiskonsortioissa osallistujien määrä vaihtelee 1-33 välillä. Osallistujalla tarkoitetaan rahoituksen saanutta konsortion osapuolta. Osallistujiksi ei luetella alihankkijoita tai kolmansia osapuolia. Keskimäärin suomalaiskonsortioissa on 19 osallistujaa. Suomalaiskonsortioissa on partnereita 54 maasta (Kuva 1), joista eniten osallistumisia on Ranskasta, Alankomaista, Ruotsista ja Saksasta. Tiedot ovat peräisin visualisointi -työkalu Vinnovasta, jonka tietokannasta löytyvät hankkeet joiden avustussopimus on ehditty allekirjoittaa mennessä. Ranska Alankomaat Ruotsi Saksa Espanja Italia Iso-Britannia Belgia Itävalta Norja Tanska Sveitsi Portugali Turkki Kreikka Irlanti Romania Puola Viro Kiina Latvia Liettua Muut Osallistumista Kuva 1. Useimmiten partnerina toimiva maa suomalaisosallistujia sisältävissä rahoituksen saaneissa Elintarviketurva -haasteen konsortioissa. Kohdassa muut (yht. 88 -Afrikka, Slovakia, Islanti, Uganda, Slovenia, Egypti, Kanada, Senegal, Serbia, Uusi-Seelanti, Grönlanti, Ghana, Bulgaria, Burkina Faso, Ukraina, Venäjä, Libanon, Kenia, Israel, Algeria, Kypros, Kamerun, Yhdysvallat, Taiwan,

14 14 (15) Nigeria, Luxemburg, Kroatia, Costa Rica, Botswana ja Argentiina. Tiedot kerätty Vinnova -työkalulla ( tilastot). 8 Suomi 12. eniten EU-rahoitusta saanut maa Elintarviketurva -haasteessa Helmikuussa 2017 päivätyn hanketietokannan mukaan 66 maata on saanut EUrahoitusta Elintarviketurva -haasteesta. Suomi sijoittuu 12. noin 20 miljoonan euron EU-rahoituksella. 30 eniten EU-rahoitusta saaneet maat on listattu Kuvassa 2. Eniten rahoitusta EU:lta ovat saaneet Saksa (n. 100 milj. euroa), Italia sekä Espanja (molemmat n. 93 milj. euroa). DE IT ES UK NL FRNO BE SE IE DK FI SK EL PT AT HU PL IL IS TR ROHR SI CZ RS EE LV LT CY Kuva eniten EU-rahoitusta saanutta maata Elintarviketurva -haasteessa. Tilanne helmikuussa Tiedot kerätty Vinnova -työkalulla ( tilastot).

15 15 (15) 9 Tiedotteen lähteet sekä aiheeseen liittyvät internetsivustot European Commission Participant Portal: ec.europa.eu/research/participants/portal/ Horizon 2020's SME Instrument: CORDIS: EU Research and Innovation Programmes: Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous -haaste: EUTIn ajankohtaiset tilastot: Vinnovan visualisointi -työkalu: 10 Haasteen kansalliset yhteyshenkilöt TEKESissä ja Suomen Akatemiassa Outi Suomi (TEKES, , etunimi.sukunimi@tekes.fi) Jaana Lehtimäki (Suomen Akatemia, , etunimi.sukunimi@aka.fi) 11 Tiedotteen laatija Rosa Degerman Suomen Akatemiasta on kirjoittanut raportin yhteistyössä Tekesin asiantuntijan Outi Suomen ja Suomen Akatemian tiedeasiantuntijan Jaana Lehtimäen kanssa.