KIVINIEMI, ANNUKKA KOIVUMAA, ELISA. RAKKAUS NELJÄN KESKEN Äiti- ja isämielikuvien yhteys tutkittavan parisuhteeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVINIEMI, ANNUKKA KOIVUMAA, ELISA. RAKKAUS NELJÄN KESKEN Äiti- ja isämielikuvien yhteys tutkittavan parisuhteeseen"

Transkriptio

1

2

3 KIVINIEMI, ANNUKKA KOIVUMAA, ELISA RAKKAUS NELJÄN KESKEN Äiti- ja isämielikuvien yhteys tutkittavan parisuhteeseen Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, Lasten klinikka, Oulun yliopisto Ohjaajat: Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Hannu Soini, professori, Kasvatuspsykologian laitos Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta Hanna Ebeling, dosentti, Lastenklinikka, Lastenpsykiatria 2008

4

5 Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Kasvatuspsykologian koulutus Tekijä Kiviniemi, Annukka, Koivumaa, Elisa Työn nimi RAKKAUS NELJÄN KESKEN Äiti- ja isämielikuvien yhteys tutkittavan parisuhteeseen Pääaine Kasvatuspsykologia Työn laji Pro gradu-tutkielma Aika Maaliskuu 2008 Sivumäärä 92 Tiivistelmä Otsikko Rakkaus neljän kesken viittaa sekä kauaskantoiseen vanhemmuuteen että parisuhteiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Lähestymme aihetta kasvatuspsykologisesta näkökulmasta kysymällä, onko niillä mielikuvilla, jotka tutkittavilla on lapsuutensa kasvuvuosien vanhemmista, yhteyttä tutkittavien omaan parisuhteeseen. Tutkimuksemme tavoite on tuottaa uutta tietoa siitä, millä tavalla lapsuuden kokemukset ja niiden kautta sisäistetyt mielikuvat määrittävät aikuisen kokemusta parisuhteesta sekä löytää uusia näkökulmia ja ymmärrystä toimia vanhempana entistä määrätietoisemmin. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1) onko äitimielikuvalla yhteyttä tutkittavan omaan parisuhteeseen, ja 2) onko isämielikuvalla yhteyttä tutkittavan omaan parisuhteeseen. Tutkimuksemme teoreettisena viitekehyksenä on kiintymyssuhdeteoria, joka pureutuu niin vanhempi-lapsi-suhteen tarkasteluun kuin aikuisten välisiin suhteisiin ja erityisesti parisuhteeseen. Tutkimusaineistomme on osa Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikan pitkittäistutkimusta aiheesta Äidin psyykkiset ja fyysiset reaktiot lapsen itkuun, Mother s psychological and physiological raections to the crying an infant. A 28 years follow-up study. Tutkimuksen ensivaihe oli vuosina , ensimmäinen seurantatutkimus vuosina ja toinen v Tämä tutkimuksemme koskee toista seurantavaihetta (v.2000), jossa tutkittavina olivat, nyt jo aikuisiksi varttuneet, vuosina syntyneet lapset. Kyselyyn vastanneiden määrä oli 337 henkilöä, joista miehiä 145 ja naisia 192. Tutkimustulostemme lähtökohtana on tilastolliseen muotoon saatettu laaja empiirinen tutkimus, joka sisältää kvantitatiivisen aineistoanalyysin. Tilastollisina menetelminä käytämme pääkomponentti- (PCA) ja Principal Axis Factoring (PAF) analyysia sekä järjestyslukujen keskiarvoja vertailevaa Mann-Whitneyn U-testiä. Tutkimushypoteesimme on, että varhaislapsuuden kokemuksilla ja mielikuvilla omista vanhemmista on yhteys myöhempiin ihmissuhteisiin, erityisesti parisuhteeseen. Tutkimusotettamme kuvaa mm. Heideggerin näkemys olemassaolosta. Se pitää sisällään lapsen kokonaisvaltaisen eksistentiaalisen kokemusmaailman. Siinä lapsi elää voimakkaasti suhteessa ympäristöön ja eritoten vanhempiinsa, jolloin aikuisuuteen säilyvät mielikuvat syntyvät. Toisaalta myös sosiokulttuurisen lähestymistavan mukaan kulttuuri vaikuttaa ihmisen psyykkiseen kehitykseen ja identiteettiin. Lisäksi tutkimuksemme pohjautuu psykodynaamisen näkemykseen, jonka mukaan ihmisen mieli on suurelta osin tiedostamatonta. Tämä tiedostamaton vaikuttaa ratkaisevasti kaikkeen ihmisen toimintaan. Tutkimustuloksemme osoittavat, että lapsuuden kasvuvuosien vanhemmista sisäistetyt mielikuvat ovat yhteydessä aikuisena olemiseen, erityisesti parisuhteeseen. Äidin saatavilla olo on vauvan ja pienen lapsen tasapainoisen kehittymisen edellytys, aivan kuten Bowlby siitä kirjoittaa jo vuonna Meidän tuloksemme korostavat myös isän merkitystä. Isämielikuvien yhteyksiä nousee määrällisesti enemmän kuin äitimielikuvien yhteyksiä ja ne liittyvät tasaisemmin niin positiivisiin kuin negatiivisiin parisuhdefaktoreihin. Lähes kaikki parisuhteeseen assosioituvat äitimielikuvat ovat positiivisia. Äidin merkitys korostuu vakaan ja rakastavan parisuhteen taustalla. Tutkimustuloksemme antavat välineitä parisuhteiden ja sitä kautta perheiden hyvinvoinnin tukemiseen sekä vahvempaan vanhemmuuteen. Ehyt perhe, toimiva parisuhde ja määrätietoinen, vastuullinen vanhemmuus koituvat aina lasten eduksi. Turvallisesta äiti-isä-lapsi-kolmiosta on hyvä ponnistaa kohti neljättä. Näin rakkaus neljän kesken saa toteutua. Asiasanat Rakkaus, kiintymystyylit, attachment, parisuhde, perhe, varhainen vuorovaikutus, vanhemmuus, kasvatuspsykologia, kiintymyssuhdeteoria, vanhempi-lapsi- suhde, isämielikuva, äitimielikuva

6

7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kirjallisuuskatsaus Perheen määrittelyä Katsaus perhetutkimukseen 1950-luvulta alkaen Yksinhuoltajaperheet Isän merkitys perheessä isä perheen hyvinvoinnin edistäjänä Tutkimuksen filosofinen viitekehys Tutkimuksen ontologinen viitekehys Tutkimuksen epistemologiset ja teleologiset lähtökohdat Teoreettiset lähtökohdat Käsitteiden määrittelyä Kiintyä/kiinnittyä Kiintymyssuoja Dyadi Leimautuminen Kiintymyssuhdeteoria Kiintymyssuhdeteorian syntyvaiheita Kiintymystyylit varhaislapsuudessa Riskitekijät varhaislapsuuden kiintymyssuhteissa Aikuisten kiintymissuhteiden tutkiminen Adult Attachment Interview (AAI) Aikuisten kiintymystyylien malli Bartholomewin mukaan Kiintymystyylit aikuisuudessa Kiintymyssuhde aikuisuuden ihmissuhteissa Parisuhteen mahdollisuudet ja haasteet Kiintymyssuhdetutkimuksen kritiikkiä ja kehittämisen haasteita Mielikuvien rakentuminen... 43

8 Mielikuvien syntymekanismi objektisuhdeteorian näkökulmasta Objektirepresentaatioiden merkitys myöhemmissä ihmissuhteissa Yhteenveto teoreettisista lähtökohdista Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto Tutkimusalueen rajaus Tutkimusaineiston kuvailu Äidin ja isän ominaisuuksia kuvaavat muuttujat Parisuhdetta kuvaavat muuttujat Tutkimuksen tilastolliset menetelmät Analyysimenetelmät rajoitukset ja oletukset Pääkomponentti- ja faktorianalyysi Mann-Whitney U-testi Tutkimustulokset Parisuhdefaktorit Pääkomponentti- ja faktorianalyysin vertailu Parisuhdefaktorien nimeäminen Onko äiti-/isämielikuvilla yhteyttä parisuhteeseen? Äitimielikuvien tarkastelu Isämielikuvien tarkastelu Pohdinta Tulosten tarkastelu Isämielikuvien yhteys tutkittavan parisuhteeseen Äiti-mielikuvien yhteys tutkittavan omaan parisuhteeseen Yhteenveto tulosten tarkastelusta... 70

9 6.2 Luotettavuuden tarkastelu Johtopäätökset Jatkotutkimuksen aiheet Loppusanat ja kiitokset Lähteet... 79

10

11 1 Lapsuus ei ole osa Elämää; se on syvyys kaiken sen alla, mitä sitten tapahtuu. (Agren 1989, 62) 1. Johdanto Jo luomistyön alusta ihmiskunnan jatkuvuuden ydin on ollut perhe. Tässä tutkimuksessamme lähestymme perhettä ja perheenjäsenten välisiä vuorovaikutussuhteita kasvatuspsykologisesta näkökulmasta kysymällä, onko niillä mielikuvilla, jotka tutkittavilla on lapsuutensa kasvuvuosien vanhemmista, yhteyttä tutkittavien omaan parisuhteeseen. Tutkimuksemme teoreettisena viitekehyksenä on kiintymyssuhdeteoria, joka pureutuu niin vanhempi-lapsi- suhteen tarkasteluun kuin aikuisten välisiin suhteisiin ja erityisesti parisuhteeseen. Tutkimustulostemme lähtökohtana on tilastolliseen muotoon saatettu laaja empiirinen tutkimus, joka sisältää kvantitatiivisen aineistoanalyysin. Tilastollisina menetelminä käytämme pääkomponentti- (PCA) ja Principal Axis Factoring (PAF) analyysia sekä järjestyslukujen keskiarvoja vertailevaa Mann-Whitneyn U-testiä. Tutkimushypoteesimme on, että varhaislapsuuden kokemuksilla ja mielikuvilla omista vanhemmista on yhteys myöhempiin ihmissuhteisiin, erityisesti parisuhteeseen. Kirjallisuuskatsauksessa tutustumme perhetutkimuksen eri vaiheisiin aina luvulta alkaen. Viemme lukijamme perhetutkimuksen näkökulmasta siihen yhteiskunnalliseen kontekstiin, jossa sekä tutkittavat että tutkittavien vanhemmat elivät omaa lapsuuttaan ja varttuivat aikuisuuteen. Uskomme tämän katsauksen antavan perspektiiviä tutkimuksemme kokonaisuuden ymmärtämiseen ja siihen, miten yhteiskunnalliset ilmiöt ovat aina näkyneet myös perheissä. Oletamme, että vanhemmat siirtävät omista kodeistaan opittuja malleja ja kasvatuskäytäntöjä, joten on relevanttia tarkastella perhettä yhteiskunnallisessa kontekstissa koko tältä ajanjaksolta.

12 2 2. Kirjallisuuskatsaus 2.1 Perheen määrittelyä Perhe on yhteiskunnan pienoismalli. Siihen vaikuttavat yhteiskunnan arvosuhteet, normit ja rakenne. Perhe on myös yhteiskunnan historiallisen kehityksen tuote, johon heijastuvat yhteiskunnalliset prosessit, kirjoittaa Tolkki-Nikkonen (1978, 15; 1990, 8) ja jatkaa, että perheellä on pienryhmien joukossa erityisasema. Huolimatta perheen rakenteen ja funktioiden vaihtelusta eri aikoina ja eri paikoissa, perhettä on pidetty ihmisyhteisön perusryhmänä ja sosiaalisten ryhmien perusmuotona, jossa ihmisen materiaaliseen ja henkiseen elämään vaikuttavat sosiaaliset, biologiset ja psykologiset tekijät liittyvät monella tavoin yhteen. Perhettä määriteltäessä on otettava huomioon senhetkinen yhteiskuntamuodostuma ja tuotantosuhteet. Tolkki-Nikkonen lainaa Klausin ja Buhrin (1972, 362) määritelmää: Perhe on sukulaisuuteen, avioliittoon, yhteisiin jälkeläisiin jne. perustuva ihmisten yhdyselämä, jonka kulloisenkin erikoisuuden leimaa historiallisesti määräytyneet omistussuhteet ja avioliittomuodot. Perhe on yhteyksissä yhteiskuntamme instituutioihin, erityisesti sillä on läheiset yhteydet sitä tukevaan avioliittoinstituutioon, joka formalisoi ja sääntelee perheenjäsenten välisiä suhteita. Vielä 1970-luvulla avioliitto ja perhe olivat lähes erottamattomia ja niitä oli vaikea analysoida erikseen, vaikka tarkasti ottaen avioliitto on perheen sisällä oleva instituutio (Tolkki-Nikkonen 1978, 15; 1990, 8.) Blinnikkaan (1982) viitaten Tolkki-Nikkonen (1985, 31) kirjoittaa, että perhe on suomalaisten keskeisin tulevaisuuden, nykyisyyden ja menneisyyden osa-alue. Tavallisimmin perhe on määritelty yksiköksi tai ydinperheeksi, johon kuuluvat äidin ja isän lisäksi myös lapset. Perheenjäsenten väliset tiiviit tunnesiteet sekä sosiaaliset ja juridiset sitoumukset erottavat sen muista sosiaalisista ryhmistä. Perhettä voidaan kuvata myös ryhmäksi, jonka jäsenet haluavat määritellä itse itsensä samaan perheeseen kuuluviksi ja jossa on pelkästään aikuisia tai aikuisia ja heihin jonkinlaisessa huol-

13 3 tajuus- tai tunnesuhteessa olevia lapsia. Perhe-käsite on hyvin moniulotteinen. Ydinperheen rinnalle on muodostunut erilaisia perhetyyppejä kuten uusperheet (Mesiäislehto-Soukka 2005, 18-20; ks. myös Lahikainen & Strandell 1988, ) 2.2 Katsaus perhetutkimukseen 1950-luvulta alkaen Vuonna 1948 YK:n toimesta haluttiin selvittää, millä tavoin voitaisiin varmistaa hädänalaisten kodittomien lasten asema ja kasvuolosuhteet sekä turvata heille mielenterveyden tasapainoinen kehitys. Vuonna 1950 Maailman terveysjärjestö (WHO) kutsui väliaikaiseen tutkijan virkaan brittiläisen psykiatrin ja psykoanalyytikon John Bowlbyn ( ). Hänestä tuli sittemmin merkittävä perhetutkimuksen edistäjä ja kiintymyssuhdeteorian kehittäjä. Hänet lähetettiin useisiin Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin tapaamaan huoltotyöntekijöitä, joiden tehtävänä oli lasten hoito ja vanhempain neuvonta. Hädänalaisilla lapsilla tarkoitettiin omassa kotimaassaan kodittomaksi ja/tai orvoiksi jääneitä lapsia, jotka tarvitsivat kasvatuskodin suojaa, laitos- tai jotakin muuta joukkohuoltoa (Bowlby 1957, 5-6.) Bowlbyn tutkimus on osoittautunut keskeiseksi lähtökohdaksi perheen sisäisten suhteiden, erityisesti lapsen ja äidin/primaarihoitajan välisen suhteen, tutkimuksissa. Suomalaisessa perhetutkimuksessa Tolkki-Nikkosen (1990, 24-27) tekemän kirjallisuuskatsauksen mukaan 1950-lukua voidaan pitää perheellisyyden kultaaikana. Tuolloin perhetutkimuksen teema oli perhe elää, siitä voidaan myös hänen mukaansa käyttää nimitystä kotiäiti-ajanjakso. Hän toteaa katsauksessaan, että perhettä kyseenalaistavia tekstejä ei tuolloin juuri löytynyt ja perheyhteisyyden näkökulma hallitsi tutkimuksia luvulta lähtien suomessa tehty perhetutkimus alkoi keskittyä yhä enemmän perheen sisäisten roolien tutkimiseen. Tolkki-Nikkosen (1990, 20-25) mukaan tutkimus keskittyi nais- ja roolitutkimukseen, jolloin keskeinen tutkimusalue oli naisten valinnat kodin ja palkkatyön välillä. Naisten ansiotyössä käynnin seurauksena lastenhoito-ongelmat nousivat keskeiseksi tutkimuskysymykseksi. Cabrera, Tamis-

14 4 LeMonda, Bradley, Hofferth ja Lamb (2000, ) tuovat esiin, että perheelämän muuttumista tarkasteltaessa mikään muu ei ole muuttanut perhe-elämää niin dramaattisesti kuin äitien osallistuminen työhön kodin ulkopuolella. He viittaavat amerikkalaiseen lähteeseen U.S. Department of Labor, Bureau of Labor Statistics (1986, 1997) ja huomauttavat, ettei naisten ja äitien työssäkäynti ole kuitenkaan niin uusi ilmiö kuin yleisesti luullaan. Esimerkiksi amerikkalaiset naiset olivat jo vuosina ensisijaisesti perheen hyvinvoinnin tekijöitä tai työskentelivät tehtaissa, kunnes menivät naimisiin luvulla 12 % naimisissa olevista naisista oli työelämässä. Tolkki-Nikkonen (1978, 20-25) kirjoittaa perherooleista, että vaikka 1960-luvulla Suomessa naisten vastuuta perheestä pidettiin luonnollisena, myös isän rooli lasten kasvattajana alkoi saada lisää huomiota. Ydinperheen malli perinteisine työnjakoineen ei enää toiminut. Naisten ansiotyössäkäynnin lisääntyessä syntyi kolmea roolia toteuttava aviosuhde, jossa miehellä oli edelleen työrooli ja naisella sekä koti- että työrooli. Alettiin kiinnittää huomio tasa-arvoisuuteen ja perhedemokratiaan. Sen seurauksena muodostui ns. symmetrinen perhe, jossa kaksi roolia olikin muuttunut neljäksi, sekä miehellä että naisella tuli olemaan kaksi roolia toinen kotona ja toinen ammatissa. Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria alkoi saada yhä enemmän huomiota 1970-luvulle tultaessa. Mm. Sroufe ja Waters (1977) kirjoittivat tieteellisen artikkelin aiheesta: Kiintyminen organisoituneena rakenteena (Attachment as an Organizational Construct), jossa lapsi-aikuinen-sidettä selitettiin epäsuorasti riippuvuustutkimuksen kautta. Heidän pyrkimyksenään oli käsitteellistää kiintymisen yksilöllisiä eroja käyttäen termejä: kosketus, katse, hymy, lähestyminen, tarrautuminen ja itkeminen. He olettivat näiden käyttäytymismuotojen kuvaavan luotettavasti kiintymisen tunnusmerkkejä. Kuitenkin kriitikot olivat tuolloin sitä mieltä, ettei tätä oletusta voida puolustaa empiirisesti. Perheen sisäisten suhteiden tutkimus sai 1970-luvulla merkittävää jatkoa Mary Ainsworthin ja hänen tutkijaryhmänsä (1978) kehittämän ns. Infant Strange Situation Test, vierastilannemenetelmän, ansiosta. He tutkivat yksivuotiaiden lasten yksilöllisiä eroja kiintymyssuhteessaan äitiin. Ainsworthin tutkimus kehittyi Bowlbyn

15 5 tutkimuksen pohjalta. Lisäksi on syytä mainita Suomessa vuonna 1978 valmistunut Tolkki-Nikkosen väitöstyö, joka käsitteli perhettä avioliiton ensimmäisen vuoden perspektiivistä ja pureutui avioliittoon aikovien motiiveihin, käsityksiin ja odotuksiin avioliitosta sekä näiden odotusten toteutumiseen ensimmäisen avioliittovuoden aikana. Tolkki-Nikkosen (1990, 24-27) mukaan 1970-lukua voidaan luonnehtia arkielämän muutosten aikakaudeksi. Perhetutkimuksen keskeisiksi kysymyksiksi nousivat vaihtoehtoiset elämäntyylit, syntyvyys ja avioerot. Rakkauden kuvaaminen tapahtui pikemminkin ongelmien kuin edellytysten kautta. Keskityttiin kuvaamaan miehen ja naisen erilaista todellisuutta yhtäläisyyksien sijaan. Tutkimuksen kohteena olivat perheen perustaminen, mitä perheelle tapahtuu ensimmäisen lapsen synnyttyä sekä avioerot, jotka alkoivat yleistyä. Tolkki-Nikkonen (1978, 5) myös kritisoi 1970-luvun perhetutkimusta. Se oli liian empiiristä ja siksi sitä ei voitu pitää teoreettisesti riittävän pätevänä. Hän viittaa Cernyn ym. selvitykseen, jossa oli perehdytty perhettä ja avioliittoa käsitteleviin artikkeleihin vuosilta : englantilaiset ja amerikkalaiset tutkimukset olivat empiirisiä, ranskalaiset, saksalaiset ja japanilaiset empiiris-teoreettisia ja venäläiset (tuolloin neuvostoliittolaiset) keskustelevia. Tolkki-Nikkonen (1990, 27) korostaa kuitenkin perhetutkimuksen tärkeyttä ja perustelee, että perhe tarjoaa pienoiskuvan niistä ristiriidoista, joita yhteiskunnassa laajemminkin ilmenee. Hän tuo esille kansainvälisen vertailevan tutkimuksen eurooppalaisten perheiden elintapojen muutoksesta, joka käynnistettiin vuonna 1979 Pohjoismaiden aloitteesta. Tolkki-Nikkonen (1990, 27) kuvaa 1980-lukua individualismin esiinmarssin vuosikymmeneksi. Alkoi uudenlaisten pysyvien suhteiden etsintä. Oli kiinnostuttu tutkimaan avioliitto-odotuksia, rakkautta, vanhemmuutta ja vanhempien työssäkäyntiä. Rakkautta alettiin eritellä aikaisempaa analyyttisemmin. Myös lapsuus ja lapsuuden aikaiset vuorovaikutussuhteet kiinnostivat yhä useampia tutkijoita. Tosin jo 1700-luvulla sveitsiläis-ranskalainen valistusfilosofi, valistuksen kriitikko, kirjailija ja yhteiskuntateoreetikko Jean-Jacques Rousseau ( ) oli teoksessaan Émile eli kasvatuksesta (1762) tuonut esille, miten meidän tulisi nähdä lapsuus aikuismielen rakenteena kuten Bardy (1997) asian ilmaisee (Bardy 1997;

16 6 Ainsworthin tekemä tutkimustyö sai 1980-luvulla seuraajikseen mm. Smithin ja Pedersonin (1988), jotka tarkastelevat äidin sensitiivisyyttä ja äiti-vauvakiintymyssuhteen mallia. Heidän tutkimustuloksensa tukevat Ainsworthin ym. saamia tuloksia: äidin sensitiivisyyden ja kiintymyssuhteen laadun välillä on läheinen riippuvuus. Myös Crowell ja Feldman (1988) jatkoivat Ainsworthin kehittämästä vierastilannemenetelmästä omaa tutkimustaan. He kiinnittivät huomion äidin subjektiivisten sisäistettyjen mallien ja lapsen käyttäytymiskehityksen väliseen yhteyteen. He käyttivät kolmiluokkaista kiintymystyyliluokitusta: välinpitämättömät kylmät äidit, jumiutuneet äidit ja turvalliset äidit. Heidän tutkimustuloksensa osoittavat, miten äidin sisäistämät mielikuvat siirtyvät lapseen dyadisen (kahdenvälisen) vuoropuhelun kautta. Lapsen käytös alkaa noudatella äidin käyttäytymismalleja ja sisäisiä mielikuvia luvulta löytyy myös äiti-lapsi-vuorovaikutuksen riskitekijöiden tutkimusta. Mm. Bettes (1988, ) tutki, miten masentuneiden vanhempien lapsilla oli riski masentua tai saada muita kehityksellisiä ongelmia. Hän kiinnitti huomion face to face vuorovaikutukseen, eli siihen, miten masentunut äiti katsoo vauvaansa ja millaisilla äänen intonaatioilla hän vastaa lapsen jokelteluun. Bettes havaitsi, että masentuneet äidit olivat hitaampia vastaamaan vauvan jokelteluun, heidän puhetapansa oli ailahtelevampaa ja he pitivät puhuessaan enemmän taukoja. Masentuneet äidit epäonnistuivat muuttamaan käyttäytymistään vauvan käytöksen mukaan ja heille oli vähemmän luonteenomaista käyttää äideille tyypillistä eläytyvää intonaatiota. Useat tutkijat alkoivat kiinnostua 1980-luvulla myös parisuhteen tutkimisesta. Esimerkiksi Pistole (1989, ) tutki aikuisten kiintymyssuhteita rakkaussuhteen näkökulmasta. Hän pyrki selvittämään, korreloiko kyky ratkaista konflikteja parisuhdetyytyväisyyden kanssa eli oliko eri kiintymystyyleillä yhteyttä ristiriitatilanteiden erilaisiin ratkaisumalleihin. Hänen tutkimuksensa perustui kolmen eri kiintymystyylin tarkasteluun: (secure) turvallinen, (anxious/ ambivalent) huolestunut/ristiriitainen ja (avoidant) välttelevä.

17 7 Aikuisiän kiintymystyylien tutkiminen nousi keskeiseksi teemaksi 1990-luvulla. Bowlbyn ja Ainsworthin tekemä työ sai merkittävää jatkoa, kun Mary Main kollegoineen (1991) kehitti diskurssianalyysin Adult Attachment Interview (AAI). Sillä pyrittiin sisäisten kiintymistä koskevien työhypoteesien erittelyyn. AAI on haastattelumenetelmä, jossa viritetään haastateltavan huomio lapsuuteen, lapsuudenaikaisiin ja nykyisiin kiintymyssuhteisiin sekä niihin liittyviin mielikuviin ja tunteisiin. Menetelmä auttaa pohtimaan, mitä nämä mielikuvat ja tunteet ovat merkinneet omalle kehitykselle ja itselle vanhempana. AAI -menetelmä on kiinnostanut monia tutkijoita. Mm. van IJzendoorn, Kranenburg, Zwart-Woudstra, van Busschbach ja Lambermon (1991, ) ovat käyttäneet AAI -menetelmää ja verranneet vanhempien kiintymyssuhteita ja lasten sosio-emotionaalista kehitystä. He havaitsivat, että turvallisesti kiintyneet äidit olivat sensitiivisempiä tyttäriään kohtaan kuin turvattomasti kiintyneet äidit, mutta poikien kohdalla tämä ei pitänyt paikkaansa. AAI -menetelmää käytettiin aluksi naisten/äitien kiintymyssuhteiden tutkimiseen, kuten edellä tulee esille, mutta myös miesten kiintymyssuhteiden tutkimus AAImenetelmällä alkoi saada jalansijaa. Mm. Radojevic (1994) raportoi Australiassa tehdystä ensimmäisestä miesten kiintymyssuhdeluokituksesta, jossa oli tutkittu 62 miestä. Hänen tutkimuksessaan 35.4 % miehistä oli turvallisesti kiintyneitä. Tulos on samansuuntainen muiden tutkijoiden saamien tulosten kanssa. Van IJzendoorn ja De Wolff (1997) tekivät meta-analyysin, jonka aineistona olivat aikaisemmin tehdyt tutkimukset isä-lapsi-suhteesta. He selvittivät, onko isän sensitiivisyydellä ja isä-vauva-kiintymyssuhteen kehittymisellä yhteyttä. Meta-analyysin tuloksena oli, ettei isän sensitiivisyydelle ja isä-vauva-kiintymyssuhteen kehittymiselle löytynyt merkittävää yhteyttä, mutta isien on todettu voivan vaikuttaa epäsuorasti äitilapsikiintymyssuhteen kehittymiseen. Tukiessaan äitiä myönteiseen ja sensitiiviseen äitiyteen isä vaikuttaa äiti-lapsi-kiintymyssuhteeseen (van IJzendoorn & De Wolff 1997, ) Perhetutkimuksen vaiheita tarkasteltaessa on hyvä huomata, että kliinisen psykologian piirissä kiintymyssuhdeteoria sai vasta 1990-luvulla yleisen hyväksynnän niin psykopatologialle kuin psykoterapialle merkittävänä teoriana (Broberg, Almqvist & Tjus 2005, 118).

18 8 2.3 Vanhemmuuden tarkastelua Vaikka vanhemmuus on vaativaa, yhteiskunta ei arvosta ja tue vanhemmuutta riittävästi, kirjoittaa Luumi (2003, 14) ja jatkaa, että se arvostaa tulosta, hyötyä ja tuottavuutta. Tästä johtuen ihmisryhmät, jotka eivät tuota, kuten lapset ja vanhukset, saatetaan kokea taakoiksi. Lapsi ja lapsuus eivät saa sitä itseisarvoa, minkä ne ansaitsisivat ja tämä asenne tekee vanhemmuudesta uuvuttavampaa. Ilolla odotettu ja vastaanotettu lapsi saattaakin tuntua vaivalta ja vastukselta. Hän painottaa, että meidän tulisi pitää kaikin tavoin kiinni siitä näkemyksestä, että lapsi on lahja. Veenkivi (1998, 17) puolestaan muistuttaa, miten kasvatus on parhaimmillaan myös vanhemman oma prosessi, jonka kuluessa kasvattaja voi nähdä selkeämmin oman elämänsä tarkoituksen. Main, Kaplan ja Cassidy (1985, 109) nostavat esille, miten vanhemman omat lapsuuden kokemukset siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Kiintymyssuhdemallit tulevat osaksi persoonallisuuden rakennetta ja vaikuttavat myöhempiin ihmissuhteisiin. Mikäli siirtyvät kokemukset ovat hyviä, ne ovat mielenterveydelle hyvä perusta, mutta mieltä järkyttävät ja huonot kokemukset voivat rikkoa tämän perustan täysin (ks. myös van IJzendoorn, Kranenburg, Zwart-Woudstra, van Busschbach & Lambermon 1991, ) Vanhempina yhdessä Vanhemmuudesta puhuminen on kuin kävelisi miinakentässä, kirjoittaa Sinkkonen (2003, 291) viitatessaan vanhempana olemisen haasteisiin sekä riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteisiin, joita varmasti jokainen isä ja äiti kokevat kasvatustyössään. Asiantuntijoiden tukea kaivataan ja sen toivotaan olevan kannustavaa ja tukea antavaa syyttelyn sijaan. Bowlbyn (1973, 204) mukaan lapset sisäistävät kaiken aikaa hoitokokemuksiaan siten, että varhaiset kiintymyssuhteet tulevat muovaamaan myöhempiä perheen ulkopuolisia suhteita. Bowlby on identifioinut kaksi kiintymyskohteelle välttämätöntä piirrettä. Kiintymyskohteen tulisi olla

19 9 tyypiltään sellainen aikuinen ihminen, joka tukee ja suojelee lasta ja toiseksi hänen tulisi olla auttavainen (Bowlby 1973, 204; Bartholomew & Horowitz 1991, 226.) Lapsi elää kolmoissuhteessa. Vaikka isyys ja äitiys syntyvät osin omalakisesti, ne toteutuvat myös toistensa kautta. Jokainen lapsi on ikään kuin yksi kolmion kärjistä ja kaksi muuta ovat hänen äitinsä ja isänsä. Sinkkonen korostaa, miten tärkeää olisi, että tässä tuulisessa maailmassa lapsella olisi kaksi juurta, jolla hän voisi kiinnittyä maaperään. Hän tuo myös esille, miten vanhempansa menettäneet, sijoitetut tai adoptoidut lapset haluavat yleensä tietää kaiken mahdollisen biologisista vanhemmistaan. Isättömien poikien psykoterapiassa Sinkkonen sanoo nähneensä, miten epätoivoisesti pojat yrittävät täyttää tietämyksessään ja kokemuksessaan olevia aukkoja (Sinkkonen 2003, 292.) Vanhemmuudesta puhuttaessa parisuhteen merkitystä tuskin korostetaan liikaa. Naisen ja miehen välisen liiton varaan koti aikanaan perustettiin, ja siihen suhteeseen lapsetkin syntyivät, toteaa Sinkkonen (2003, 293). Hän näkee parisuhteen hoitamisessa edelleen paljon positiivista ja arvokasta, sillä toisiaan rakastavat vanhemmat auttavat luomaan perheeseen sukupolvien välisen rajan, joka helpottaa monin tavoin lasten kehitystä. Lapsen kannalta niin naisen kuin miehen rakkauden kohteena oleminen on tavattoman arvokasta ja se tukee lapsen seksuaalisen identiteettinsä kehitystä Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheiksi katsotaan ne perheet, joissa on vain yksi vanhempi sekä yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi. Yksinhuoltajista valtaosa on naisia, joiden harteille jää kohtuuttoman suuri työtaakka, sillä huolia ja vastuuta ei voi jakaa toisen aikuisen kanssa. Näiden perheiden taloudellinen tilanne on usein heikompi kuin kahden aikuisen perheessä. Avioerojen lisääntymisen myötä yhä useampi lapsi joutuu elämään kodissa, josta toinen vanhempi puuttuu Kun perheen roolijako muuttuu siten, ettei ole isän- tai äidin mallia, lapsella on vaikeuksia samaistua omaan sukupuoleen. Erityisesti pojille isän malli on tärkeä maskuliinisen roolin

20 10 kehittymisessä ja tytöille suhteen luomisessa vastakkaiseen sukupuoleen. (Paananen 1990, ) Nyky-yhteiskunnassa naisilta vaaditaan lähes mahdottomia, kirjoittaa Heikkilä (2003, ): on oltava loistava ura, on oltava kaunis, hoidettava kotia ja lapsia, lisäksi vielä ystävyyssuhteet, parisuhde, suku ja harrastuksetkin vaativat osansa. Hyvätuloiset ja koulutetut pystyvät sovittamaan työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset paremmin kuin vähätuloiset ja alemman koulutuksen saaneet. Hyvillä tiedoilla ja paremmilla tuloilla on mahdollisuus korvata puuttuvaa vapaaaikaa, hankkia kotiin tarvittavaa apua tai selviytyä perheen hajoamisesta. Yksinhuoltajuus ei ole kuitenkaan vain tämän päivän ilmiö. Suomen sotien aikana kymmenettuhannet naiset ( ) jäivät monilapsisten perheidensä yksinhuoltajiksi, sotaleskiksi (Malmi 2001, 7). Tuolloin kymmenettuhannet suomalaisnaiset puolustivat isänmaataan omilla paikoillaan vastaten siitä, että yhteiskuntamme kotirintaman kaikki arkirattaat pyörivät. He kestivät puutteen, epätietoisuuden ja ahdistuksen keskellä ankarat fyysiset rasitukset niin pelloilla, metsissä kuin teollisuudessa. Samanaikaisesti nämä naiset huolehtivat esimerkillisesti luontaisesta osastaan äitinä lastensa kasvatuksesta ja perheensä hyvinvoinnista (Oja-Kaukola, 2000, 5.) Isän merkitys perheessä isä perheen hyvinvoinnin edistäjänä Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetty kiintymyssuhdeteoria käsittelee pääasiassa äiti-lapsi-suhdetta ja sen merkitystä lapsen tasapainoisen kehityksen perustana, mutta tässä yhteydessä on tarpeen tuoda esille myös isän merkitys perheessä ja lasten hyvinvointiin vaikuttajana. Vaikka Bowlbyn (1957, 11) näkemys on, että isällä on pikkulapsen elämässä toisarvoinen asema, hän tähdentää, miten isän osuus tulee esille myöhemmin lapsen varttuessa. Mesiäislehto-Soukka (2005) nostaa esille isyyden näkökulmaa perheen lisäyksestä isien kokemana. Hänen tutkimuksensa lähtökohta oli tutkia biolo-

21 11 gista isyyttä ja hän toteaa, että vaikka isiä on valmennettu synnytykseen luvulta saakka, heidän kanssaan ei ole keskusteltu riittävästi isyydestä ja isyyden tuomista muutoksista. Isäksi tuleminen on Rönkän ja Rönkän (1994, 78) mukaan miehen henkisen kehityksen kannalta uusi mahdollisuus. Miehen on paljon helpompi jäädä sivuun lapsen odotus- ja hoitoprosessista ja näin isyys voi jäädä hyvin kapea-alaiseksi. Vanhemmuus pakottaa miehen sekä intimiteetin että identiteetin uudelleen arviointiin. Intimiteetillä he tarkoittavat vastavuoroista läheisyyttä, kykyä molemminpuoliseen ihmissuhteeseen niin isä-lapsi-suhteessa kuin miehen suhteessa kumppaniinsa. Vastavuoroinen läheisyys on lapsen koko aikuiseksi kehittymisen ja ihmiseksi kasvamisen kulmakiviä. Se on myös koko aikuisuuden kehittymisen inhimillinen ydin. Isän merkitys korostuu suhteessa lapseen silloin, kun hän puuttuu lapsen elämästä. Isän rooli näyttäytyy tärkeänä, kun puhutaan perherakenteesta ja äidin yksinhuoltajuudesta (Alasuutari 2003, 161.) Suomessa myönnettiin avioeroja vuoden 2003 aikana (Tilastokeskus 2005, 12). Mesiäislehto-Soukka (2005, 19) kirjoittaa Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1999 asettamasta toimikunnasta, jonka tehtävänä oli etsiä ratkaisuja isän aseman parantamiseksi. Lasten pahoinvointi ja lisääntyneet mielenterveyden häiriöt ovat olleet hätähuuto, joka on kohdentunut vanhemmuuteen, erityisesti isiin. Ongelmaksi on muodostunut, että monelta lapselta on puuttunut isän auktoriteetti. Kysymys on rajoista, joita perheessä kaivataan ja joiden asettamisessa isillä on tärkeä tehtävä (Sinkkonen 2003, 293; Mesiäislehto-Soukka 2005, 19.) Hetheringtonia ja Stanley-Hagania (1986) lainaten Cabrera, Tamis-LeMonda, Bradley, Hofferth ja Lamb (2000, 128) kirjoittavat, miten isien puuttumisesta perheessä tiedetään olevan suuri merkitys poikien sukupuoliidentiteettiin, koulumenestykseen, psykososiaaliseen hienosäätöön ja itsekontrolliin. Myös Bowlby (1957, 11) painottaa, että aviottomat lapset tietävät isän merkityksen. Isä ei ainoastaan huolehdi vaimonsa hyvinvoinnista, vaan antaa myös henkistä tukea ja toveruutta, jotta äiti pystyisi luomaan harmonisen ilmapiirin, jossa lapsi viihtyy. Tähän samaan päätelmään tulivat myös van IJzendoorn ja De Wolff (1997, ) meta-analyyttisessa tutkimuksessaan.

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot