Tietoa pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan Perustuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (kvalt )
|
|
- Ahti Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Ympäristönsuojelu Tietoa pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan Perustuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (kvalt )
2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.3 2. Kerättävät tiedot ja varautuminen Maaperä- ja pohjavesitiedot Pohjavesialueiden kartat ja hydrogeologiset tiedot 3.2. Maaperäkartat 3.3. Pohjavesialueiden tarkkailuohjelma 4. Tiedot pilaantumisriskin aiheuttavista toiminnoista Pohjavesialueiden öljysäiliöt Tiestö ja sen suojaus Maa- ja metsätalous Jätevedet Maalämpöjärjestelmät Pima-kohdetiedot Pohjavesialueiden muuntajat Yleistä kunnostustoimenpiteistä Liitteet 12
3 3 1. Johdanto Pohjaveden pilaantumisella tarkoitetaan sitä, että ihmisen toiminnan seurauksena maaperään ja pohjaveteen päätyy haitallisia aineita siinä määrin, että siitä aiheutuu, vaaraa ihmisten terveydelle, rajoituksia pohjaveden käytölle tai haittaa luonnolle. Pohjavedessä monet haitta-aineet aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle ja ympäristölle jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Pilaantuminen voidaan määritellä myös pohjaveden laadun olennaisena heikentymisenä, jolloin haitallisen aineen pitoisuus pohjavedessä ylittää selvästi sen luontaisen pitoisuuden kyseisessä ympäristössä. Pohjaveden pilaantuminen on merkittävä ympäristöllinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen riski. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on yleensä kallista ja hidasta. Pohjaveden pilaantumisesta aiheutuvat riskit ovat suurimmat silloin, kun alueen pohjavesi on aktiivisessa käytössä ja kohteen maaperä- sekä pohjavesiolosuhteet ovat haitta-aineiden leviämisen kannalta otolliset. Pohjaveden pilaantuessa se voi muuttua juomakelvottomaksi, jolloin ihmisille joudutaan järjestämään juomavettä muulla tavalla. Lempäälän Vesi-liikelaitoksen Lempäälän I-luokan pohjavesialueilta ottama pohjavesi muodostaa n. 30 % yhdyskunnan vedenhankinnan tarpeesta. Lisäksi pohjavesialueella on yksityisiä oman kaivon varassa olevia vedenkäyttäjiä. Pohjaveden pilaantumisen hallinta/torjunta edellyttävät että pohjavesialueista on käytettävissä mahdollisimman hyvät tiedot. Lempäälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (kvalt ) yhtenä toimenpiteenä on kerätä tietoa pohjaveden pilaantumisriskien (vahinkotapausten) hallintaan. Toimenpide nostettiin ympäristönsuojelun ja Lempäälän Vesi-liikelaitoksen vuoden 2015 toiminnallisiin tavoitteisiin. Kerätyt tiedot palvelevat pohjaveden pilaantumista ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelua. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on syytä panostaa myös jatkossa, koska pohjaveden pilaantumisen myötä syntyvät edunmenetykset ja kustannukset ovat merkittäviä.
4 4 2. Kerättävät tiedot ja varautuminen Etukäteen varautuminen voi käsittää erilaisia toimenpiteitä, kuten pohjavesitutkimuksia ja muuta tiedon hankintaa, koulutusta sekä eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Hyödyllisiä tietoja ovat muun muassa: - pohjavesialueiden hydrogeologiset kartat - pohjavesitutkimustiedot - yksityiskohtaiset tiedot pilaantumisriskin aiheuttavista toiminnoista - pohjaveden pinnan ja laadun havaintoverkosto sekä seurantatiedot Kerätyt tiedot on koottu säilytettäviksi sähköisesti Virta- työryhmätilaan: Vesihuollon aineistot > Vesihuollon varautuminen > Vahinkoihin varautuminen pohjavesialueella. Lisäksi laaditaan paperikansiot kunnan öljyvahinkojen torjunnasta vastaavien henkilöiden, Lempäälän Vesi-liikelaitoksen ja kunnan ympäristönsuojelun käyttöön. Tietojen päivityksestä vastaa ympäristönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunnan toiminta-ohjeen osalta kunnossapitopäällikkö. Pohjavesialueita koskevia tietoja on mahdollisuus tarkastella myös paikkatietojärjestelmässä (ArcMap > F:\lempaala\3DATA_Aineistot\Ympäristöaineistot > Lempaala_Ymparistonsuojelu_2015.mdx) Pohjavesivahinkojen torjuntaan voidaan varautua etukäteen esimerkiksi osana vesilaitoksen valmiussuunnittelua. Lempäälän kunnan vesilaitokselle on laadittu vuonna 2009 valmiussuunnitelma sekä toimintaohjeet erityis- ja poikkeustilanteiden varalle. Lisäksi laitoksella on erityistilanteiden viestintäsuunnitelma vuodelta Vuonna 2011 laadittu ja 2012 päivitetty vesilaitoksen haavoittuvuusarvio ja riskitarkastelu sekä toimenpideohjelma riskien hallitsemiseksi (WSP; Water Safety Plan) täydentävät edellä mainittuja suunnitelmia. Lempäälän Vesi -liikelaitos yhdistää aiemmista suunnitelmista vuonna 2016 vesihuoltolain 15a :n mukaisen suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta. Pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan kerättävät tiedot huomioidaan osana Lempäälän Vesi-liikelaitoksen suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö PIRTEVALLA on valmiussuunnitelma normaaliajan erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalta. PIRTEVALLA on merkittävä rooli talousvedestä aiheutuvissa erityistilanteissa (esim. talousveden saastuminen bakteereilla tai kemikaaleilla). Pelastuslaitoksen laatima öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma muodostaa tärkeän osan valmiussuunnittelusta. Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 12 :n mukaan alueen pelastustoimella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sisältää ohjeet torjuntavastuusta ja ohjeet käytännön menettelytavoista yleisellä tasolla. Tampereen aluepelastuslaitoksen aikana laadittu koko Pirkanmaata koskeva öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on otettu käyttöön vuonna 2007 (Liiite 2). Pirkanmaan pelastuslaitokselta saadun tiedon mukaan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuoden 2016 aikana. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy pelastuslaitoksen laatiman öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sekä pitää huolta toimialueensa öljyvahinkojen ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009; 9 ) mukaan kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Liitteenä 1 olevaan toimintaohjeeseen on tiivistetty ohjeet
5 5 öljyvahinkojen torjuntavastuusta ja ohjeet käytännön menettelytavoista. Toimintaohjeeseen on sisällytetty myös eri viranomaisten ja laitosten sekä ympäristöalan konsulttiyritysten yhteystietoja. Öljyvahinkojen torjunnan toimintatapaa sovelletaan yleensä myös maalla tapahtuvissa muissa kemikaalivahingoissa. Kemikaalivahingossa öljyvahingon torjuntalain mukaista jälkitorjuntavaihetta ja sen vastuuviranomaista ei ole nimetty erikseen. Kemikaalivahingossa pelastuslaitoksen torjuntavaiheen jälkeen siirrytään suoraan alueen puhdistamisvaiheeseen (PIMA-vaiheeseen). Tämä saattaa aiheuttaa viivettä alueen kunnostamisessa PIMA-ilmoituksen käsittelyajan vuoksi. Öljyvahingossa voidaan tehdä enemmän toimenpiteitä ilman PIMA-ilmoitusta. Tietyissä pohjaveden pilaantumistapauksissa Pirkanmaan ELY-keskus voi lain eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009) mukaisesti teettää kiireelliset ja välttämättömät toimenpiteet valtion kustannuksella (toiminnanharjoittajan kustannusvastuu säilyy). Nopea ja asiantunteva toiminta vahinkopaikalla on edullisin ja tehokkain tapa estää tai rajoittaa uhkaava ympäristövahinko öljy- tai muussa kemikaalionnettomuudessa. Nopeilla torjuntatoimenpiteillä voidaan rajoittaa pilaantuneen maa-alueen suuruutta ja estää haittaaineiden kulkeutuminen pohjaveteen. Esimerkiksi öljyvahingon suuruus riippuu paitsi maalajista, myös maahan päässeestä öljyn määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka nopeasti vahinko huomataan ja ryhdytään torjuntatoimiin. Torjuntatoimien tehokkuus riippuu vahinkotilanteisiin varautumisen lisäksi myös alueella työskentelevän väestön ja asukkaiden tietoisuudesta pohjavesialueesta. Esimerkki öljyvahingosta: Säiliöauto-onnettomuus Iisalmessa Juhannuksena 2010 Iisalmessa säiliöauto kaatui ojaan. Öljysäiliö repeytyi ja maaperään pääsi vuotamaan noin 4 m 3 bensiiniä ja dieseliä. Maaperä onnettomuuspaikalla oli läpäisevää karkeaa hiekkaa ja alue sijaitsi tärkeällä (I-luokan) pohjavesialueella. Lähin vedenottamo oli noin kilometrin päässä. Onnettomuus sattui juhannuksena aamuyöllä. Viranomaiset toimivat nopeasti. Saastunutta maata alettiin kaivaa samana päivänä.
6 6 3. Maaperä- ja pohjavesitiedot 3.1. Pohjavesialueiden kartat ja hydrogeologiset tiedot Alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kartoittavat pohjavesialueita omilla toimialueillaan. Liitteenä 4 olevat pohjavesialueiden kartat ovat Pirkanmaan ELY-keskuksen kunnalle toimittamia pohjavesialueiden kartoitustietoja. Kunnassa on tehty vedenottoon liittyviä pohjavesitutkimuksia luvuilla. Sotavallan vedenottamon osalta on lisäksi tehty pohjavesitutkimuksia vuosina , joissa pohjavedenottamon osalta pohjaveden virtauskuvaa on täsmennetty hydrogeologisella kartalla. Vedenottamoiden pohjavesitutkimukset on skannattu ja koottu säilytettäviksi sähköisesti vesilaitoksella (Virta: Vesihuollon aineistot > Vesihuollon varautuminen > Vahinkoihin varautuminen pohjavesialueella). Leukamaan ja Hennerin pohjavesialueen osalta on tarkoitus tehdä vuosina pohjavesitietojen tarkastelua vedenhankinnan näkökulmasta Maaperäkartat Lempäälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan 2012 on koottu pohjavesialueiden hydrogeologista tietoa (kappaleet 4.3, 4.4 ja 4.5). Pohjavesialueiden teemakartat maaperän laadusta (liitteet 5 ja 8) on tehty hyödyntäen Geologian tutkimuskeskuksen (gtk) vuosina kartoittamia maaperätietoja. Gtk:n maaperätietojen aineistokuvaukset sekä mm. maalajitunnusten selitykset on viety osaksi Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Vedenottamoiden pohjavesitutkimusten osalta tehdyt maaperän kairaustiedot on viety osaksi Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Myös yksittäisiin rakennushankkeisiin liittyen on voitu tehdä maaperätutkimuksia, mutta niitä ei ole kerätty tämän työn yhteydessä Pohjavesialueiden tarkkailuohjelma Vedenottamoiden pohjavesitutkimuksiin liittyen on tehty pohjaveden pinnankorkeuden ja pohjaveden laadun selvityksiä. Tällä hetkellä pohjavesialueilla tehdään Lempäälän Vesi-liikelaitoksen toimesta pohjaveden tarkkailua vedenottamoilla. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus tekee moottoritien suolauksen vaikutusten tarkastelua yhdessä havaintopisteessä Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueella. Pohjavesialueiden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua tullaan tarkastelemaan vuonna Tällöin selvitetään mm. onko tarkkailua tarpeen tehdä muista havaintopisteistä vedenottamoalueita laajemmalta alueelta. Näin voitaisiin riittävän aikaisin ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli ottamolta saatavaa pohjavettä uhkaa laadun heikkeneminen. Myös pohjavedenpinnankorkeustietojen seuranta edesauttaa pohjaveteen kohdistuvien muutostilanteiden hallintaa. Pohjaveden tarkkailun tiedot on tarkoitus koota samaan paikkaan tietojen päivittämisen ja tulosten tarkkailun selkeyttämiseksi. Lempäälän Vesi on ottanut käyttöönsä GWP- Ympäristönhallintajärjestelmän, jota voidaan hyödyntää pohjaveden tarkkailutietojen hallinnassa.
7 7 4. Tiedot pilaantumisriskin aiheuttavista toiminnoista Pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa lähes kaikki ihmisen toiminnot, joissa kuljetetaan, varastoidaan, käsitellään, käytetään tai tuotetaan pohjaveden laadulle haitallisia aineita. Pohjavesi voi pilaantua välillisesti myös soranoton, ojituksen tai muiden maan kaivamistoimenpiteiden seurauksena. Lempäälän pohjavesialueilla pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa mm. palavien nesteiden varastointi ja kuljetukset, tiesuolauksen kloridipäästöt, viemäriverkostojen vuodot ja jätevesien johtaminen maahan sekä maa- ja metsätalouden typpipäästöt. Pohjaveden pilaantumista aiheuttavat päästötapahtumat voidaan jakaa jatkuviin päästöihin (mm. tiesuolaus, lannoitus ja jätevesien johtaminen maahan) ja kertaluonteisiin päästöihin (mm. kemikaalionnettomuus, pumppaamovuoto). Näiden vaarallisuus pohjavesille riippuu maaperään pääsevän aineen ominaisuuksista ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Jatkuvat päästöt voivat pitkäaikaisina ylittää maaperän adsorptio- eli lika-aineen kiinnittämiskyvyn, ja siirtyä pohjaveteen usean vuoden aikaviiveellä. Tällaisen päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen jatkuu useita vuosia päästön lakkaamisen jälkeenkin. Lisäksi jatkuvan päästölähteen löytäminen on usein vaikeaa. Kertaluonteiset päästöt ovat pohjavesialueilla helpommin hallittavissa, jos vahingon torjuntatoimet ovat tehokkaat. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on käsitelty Lempäälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa Ennaltaehkäisytoimenpiteinä on toteutettu mm. kiinteistökohtaisiin lämmitysöljysäiliöihin ja farmarisäiliöihin sekä kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin liittyvä kartoitus-/neuvontakierros. Myös pohjavesialueille sijoittuville hevostalleille on annettu neuvontaa. Lempäälän Vesi-liikelaitos toteuttaa säännöllisesti pohjavesialueella sijaitsevien jätevesipumppaamoiden huollon ja paineviemärin toimivuuden varmistamisen. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaan sekä Lempäälän Vesi-liikelaitoksen suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta sisällytetään ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla pyritään jatkossakin pienentämään pohjaveden pilaantumisriskiä. Vedenottamoiden suoja-aluepäätösten mukaan kunnalla on kustannuksellaan mahdollisuus tehdä Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueen (ei Leukamaan pohjavesialueen) osalta tiettyjä toimenpiteitä pohjavesiriskien pienentämiseksi, mm. öljysäiliöiden tarkastus. Tätä ei ole kuitenkaan käytetty eikä tulla jatkossa ensisijaisesti käyttämään perustuen ympäristönsuojelulain mukaiseen toiminnanharjoittajan (kiinteistön omistajan) selvilläolovelvollisuuteen ja velvollisuuteen ehkäistä sekä rajoittaa ympäristön pilaantumista. 4.1 Pohjavesialueiden öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Polttonesteiden kuljetukseen, varastointiin ja käsittelyyn tiedostetaan liittyvän varsin merkittävä pohjaveden pilaantumisriski. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on katsottu, että Lempäälän pohjavesialueilla tulee varautua etenkin öljyvahingon tapahtumiseen. Kunnan ympäristönsuojelun tiedossa ei ole merkittäviä muita pohjavesialueille sijoittuvia kemikaalivarastoja. Lempäälän pohjavesialueille sijaitsee yhteensä 22 käytössä olevaa öljysäiliökohdetta, joista 16 on lämmitysöljysäiliökohdetta ja 6 ns. farmarisäiliö-/kuivurisäiliökohdetta. Öljyvahingon riski liittyy öljykuljetuksiin ja öljysäiliöiden täyttötilanteisiin. Lisäksi öljyvahinkoja voi aiheutua öljysäiliöiden varusteiden puutteista, kunnon heikkenemisen johdosta sekä vahinkotilanteista öljysäiliöiden käyttöön liittyen (ilkivalta, tankkaustilanteet
8 8 farmarisäiliöistä). Öljykuljetuksia arvioidaan tehtävän Lempäälän pohjavesialueilla n kpl/vuodessa. Lempäälän pohjavesialueiden öljysäiliöt on kartoitettu ja neuvontaa öljysäiliöihin liittyen on annettu v (muutamia käyntejä tehtiin myös vuonna 2015). Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden öljysäiliöistä on sisällytetty liitteeseen 5. Tarkemmat tiedot öljysäiliöistä löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. 4.2 Tiestö ja sen suojaus Liikenteen osalta vaikutukset pohjaveteen ilmenevät Lempäälässä tienpidon eli talvihoitoon liittyvän suolauksen osalta. Lisäksi kemikaalikuljetuksiin (öljykuljetukset) liittyy riskejä. Lempäälän pohjavesialueiden teille on rakennettu pohjavesisuojauksia. Suojauksilla on tarkoitus suojata pohjavettä sekä kemikaalionnettomuuksilta että suolauksen vaikutuksilta. Luiskasuojausten kunto on tietyiltä osin heikentynyt. Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurille kuuluu pohjavesisuojausten kunnon tarkkailu ja tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden luiskasuojauksista on esitetty liitteessä 6. Tiedot löytyvät myös osana Virtatyöryhmätilassa olevaa aineistoa. 4.3 Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous voi vaikuttaa etenkin pohjaveden nitraattipitoisuuteen. Lisäksi torjunta-aineiden käyttö voi näkyä pohjaveden laadussa. Välillisesti vaikutuksia voi syntyä myös työkoneiden polttonestevuodoista. Lempäälän pohjavesialueilla maatalouden pohjavesivaikutuksia pienentävät peltoalueiden sijoittuminen pääosin pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolisille reuna-alueille, tiivispohjaisille savikkoalueille. Lempäälän maaseutuelinkeinoviranomaiselta saadut (päivitetyt) tiedot pohjavesialueilla sijaitsevista tiloista tuotantosuunnittain sekä viljelyksessä olevista pelloista on viety Virtatyöryhmätilaan. 4.4 Jätevedet Viemärilaitoksen toiminta-alueella pohjavettä voivat liata verkostovuodot ja jäteveden pumppaamoiden ylivuodoista maahan pääsevä jätevesi. Viemäriverkostoon liittymättömissä kiinteistöissä huonokuntoiset jätevesikaivot ja jätevesien maahan imeytys voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Jätevesien pääsy pohjaveteen ilmenee mm. pohjaveden typpi- ja fosforiyhdisteiden sekä happea kuluttavan orgaanisen aineksen pitoisuuksien kohoamisena, veden hygieenisen laadun heikentymisenä sekä hajuna ja makuna. Jätevedet sisältävät myös ns. orgaanisia mikropollutantteja (mm. hygieniatuotteet ja lääkeaineet). Lempäälän kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto sijaitsee Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueella. Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueelle viemäriverkostoa on rakennettu 1990-luvulta alkaen. Viemäriverkosto on rakennettu muoviputkista. Muoviputkien vuoto-ongelmat ovat vähäisemmät kuin betoniputkien johtuen vähäisemmästä liitosten lukumäärästä, tiiviimmistä liitoksista ja valmiista liitoskappaleista. Pohjavesialueelle sijoittuu 3 jätevesipumppaamoa. Jätevesipumppaamot ovat kaukovalvonnassa ja mahdollisissa häiriötilanteissa paikalle hälytetään imuauto. Lempäälän Vesi-liikelaitoksen jätevesiviemäriverkosto on esitetty liitteessä 7. Pohjavesialueiden kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kartoitus tehtiin vuonna Samalla annettiin neuvontaa jätevesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi.
9 9 Ympäristönsuojelu kartoitti lähtötiedot jätevesiviemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja täydensi osaltaan kartoitusta käytettävissä olevilla tiedoilla. Varsinaisen kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin liittyvien tietojen keräämisen ja neuvonnan toteutti Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n haja-asutuksen jätevesineuvontahanke Pirkanmaan haja-apu. Lempäälän pohjavesialueilla 32 kiinteistöllä jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on sisällytetty liitteeseen 8. Tarkemmat tiedot öljysäiliöistä löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Teollisten toimintojen ja niihin rinnastettavien toimintojen sekä yleisten pysäköintialueiden yhteydessä syntyvien hulevesien laatu voi vaikuttaa pohjaveteen. Lempäälän pohjavesialueille sijoittuvien toimintojen perusteella hulevesien johtamista ja käsittelyä on tarkasteltu tähän mennessä kahden kohteen osalta (Sotavallantie 17 varikkoalue ja Tredu- Campus). Tiedot löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. 4.5 Maalämpöjärjestelmät Maalämpöjärjestelmien sijoittaminen maa-alueelle (energiakentät) voi vaikuttaa pohjavesiesiintymän tilaan tai antoisuuteen. Myös maalämpökaivon rakentaminen saattaa vaikuttaa pohjaveden virtausoloihin, mikä voi aiheuttaa haitallisia muutoksia pohjaveden laadussa. Toisen merkittävän uhan muodostavat haitallisia aineita sisältävät lämmönsiirtoaineet, jotka saattavat vuotaa pohjaveteen. Suurissa vuodoissa (>50 l) ovat orgaanisten aineiden hajoamisen seurauksena syntyvän rikkivedyn ja denaturointiaineiden aiheuttamat ongelmat säilyneet pitkiäkin aikoja. Maalämpöjärjestelmän rakentamiselle voidaan edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan lisäksi vesilain mukaista lupaa alueen erityisolosuhteiden vuoksi. Pohjavesialueelle sijoitettavan maalämpöjärjestelmän vesilain mukaisen luvan tarve on aina arvioitava. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa hankkeeseen ryhtyvää hakemaan myös vesilain mukaista lupaa I- ja II-luokan pohjavesialueilla. Kunta voi tarvittaessa kysyä myös ELY-keskuksen mielipidettä tai siirtää vesilain mukaisen luvan tarpeen ELY-keskuksen ratkaistavaksi. Mahdollisen vesilainmukaisen luvan käsittelee aluehallintovirasto. Rakennus- ja toimenpidelupatietoihin perustuen Lempoisten vedenottamon suoja-alueella sijoittuu kahdeksan maalämpökaivoa. Pirkanmaan ELY-keskukselta pyydettiin vuonna 2006 lausuntoa maalämpöjärjestelmien sijoittamisesta Laasonportin alueelle. Lisäksi Hennerin pohjavesialueelle on toteutettu yksi maalämpökaivo ennen kuin maalämmön rakentaminen tuli luvan varaiseksi. Yksi maalämpökaivoa koskeva toimenpidelupahakemus on käsitelty kielteisenä Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon perusteella. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmistä on sisällytetty liitteeseen Pima-kohdetiedot Lempäälän pohjavesialueille sijoittuu Pirkanmaan ELY-keskukselta (v. 2012) saadun maaperän tilan tietokannan mukaisesti seitsemän pilaantuneen maaperän kohdetta. Kahden kohteen (nykyisentredun kiinteistön ja Lempäälän kunnan Sotavallantien varikkoalueen) osalta on asetettu maankäyttörajoite ja maankäytön muuttuminen edellyttää puhdistustarpeen arviointia / puhdistamista. Näiden kohteiden osalta
10 10 puhdistusta ei ole saatu vietyä kokonaisuudessaan loppuun. Kahden kohteen osalta (Lastusten ampumarata ja Ämmänristinmäen happotervakaatopaikka) maaperän puhdistus on saatu tehtyä kokonaisuudessaan eikä kohteisiin ole jäänyt pilaantuneiden maiden aiheuttamaa jatkotoimenpiteiden tarvetta. Kolme kohdetta on merkinnällä tarkista selvitystarve. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden Pima-kohteista on sisällytetty liitteeseen 10. Tarkemmat tiedot pima-kohteista löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Lisäksi aikaisemman Lempäälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan Leukamaan pohjavesialueelta poistettiin 1990-luvun alussa maa-ainesten ottoalueella sijainnut öljyjätteiden kaatopaikka. Kaatopaikka-alue sijaitsi Lempäälän kunnan ja Valkeakosken kaupungin rajalla. Alueelta poistettiin öljyllä ja raskasmetalleilla saastunutta maata noin 1000 m 3. Öljyjätteen päälle oli kasattu täytemaaksi läheisen maa-ainesten ottoalueen seulajätettä. Silloisen Hämeen ympäristökeskuksen arvion mukaan kaikki saastunut maa-aines saatiin poistettua alueelta. 4.7 Pohjavesialueiden muuntajat Maaperään esimerkiksi muuntamorikon seurauksena ohjautunut muuntamoöljy on riski pohjaveden laadulle. Yleensä sähkömuuntamot sisältävät öljyä noin kg. Pitkäaikaiset öljyvuodot saattavat aiheutua esim. rakenneviasta tai osien ikääntymisestä. Pitkäaikaisessa vuodossa maaperään pääsee kuitenkin vain osa muuntajan koko öljymäärästä, koska eristeöljyn vähetessä muuntaja vioittuu ja vika havaitaan. Äkilliset vuodot aiheutuvat yleensä muuntajan sisällä syntyneestä valokaaresta (esim. salamaniskun seurauksena). Muuntajasäiliön puhkeamisesta tai räjähdyksestä aiheutuu muuntajaan vika, josta sähköyhtiö saa automaattisesti vikailmoituksen. Vian korjaaminen edellyttää käyntiä muuntamolla, jolloin myös mahdollinen öljyvuoto havaitaan. Sähköyhtiö tekee pohjavesialueella oleville muuntamoille määräaikaistarkastuksia yhden vuoden välein ja tekee niiden perusteella tarvittavat korjaustoimenpiteet (esim. muuntamotyypin vaihto). Lempäälän pohjavesialueille sijoittuu 5 muuntamoa. Elenia Oy:ltä saadut päivitetyt tiedot pohjavesialueiden muuntamoista on esitetty liitteessä 11 ja viety Virta-työryhmätilaan. 5. Yleistä kunnostustoimenpiteistä Puhdistamisvelvollisuus Ympäristönsuojelulaki määrää pilaantuneiden alueiden puhdistusvelvollisuudesta (133 ). Pilaantumista aiheuttaneen toiminnan harjoittaja on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden sellaiseen tilaan, ettei niistä voi aiheutua vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan, maaperän ja/tai pohjaveden puhdistamisvastuu voi siirtyä alueen haltijalle tai kunnalle. Pirkanmaan ELY-keskus (valtion valvontaviranomainen) voi määrättävä pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta, jollei puhdistamisesta vastuussa oleva siihen ryhdy. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen Useimmissa pilaantumistapauksissa haitallisia aineita esiintyy useassa eri olomuodossa sekä pohjavedenpinnan ylä- että alapuolella. Tavallisesti suurin osa aineista on sitoutuneena maa-ainekseen ja vain pieni osa esiintyy liukoisessa muodossa pohjavedessä. Monet orgaaniset yhdisteet, esim. öljy-yhdisteet voivat esiintyä
11 11 maaperässä myös omina veteen sekoittumattomina nestefaaseina. Pohjavesi pilaantuu, kun maaperään kiinnittyneet ja erillisfaaseissa olevat haitta-aineet liukenevat hitaasti pohjaveteen. Yleensä pohjaveden pilaantumista pyritään rajoittamaan poistamalla päästölähteet maaperästä massanvaihdoilla ja muilla pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteillä. Päästölähteiden poistaminen nopeuttaa koko alueen lopullista puhdistumista ja laskee siten merkittävästi myös pohjaveden käsittelykustannuksia. Päästölähteiden paikantamiseen liittyy usein haasteita, koska maaperän rakenteellisten vaihteluiden vuoksi haitta-aineiden leviäminen ja jakaantuminen ei ole tasaista. Erityisesti vanhoissa pilaantumistapauksissa myös tiedot kemikaalien käytöstä ja niiden joutumisesta maaperään ovat tavallisesti puutteelliset. Vaikka päästölähteet onnistuttaisiin paikantamaan, ei niitä usein voida poistaa niin hyvin, että pohjavesi puhdistuisi riittävästi ja kohtuullisessa ajassa itsestään. Esimerkiksi pilaantuneen maa-aineksen suuri määrä rajoittaa usein massanvaihtoja tai muita kunnostustoimenpiteitä. Päästölähteet voivat myös sijaita syvällä pohjavesikerroksessa, kallioruhjeissa, rakennusten alla tai muissa paikoissa, joista edes niiden osittainen poistaminen ei aina ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Pilaantuneen pohjaveden käsittely on usein ainoa keino estää aineiden leviäminen ja poistaa niistä aiheutuvaa riskiä. Pohjaveden puhdistamisella tarkoitetaan pohjavedessä liuenneena olevien haitallisten aineiden poistamista vedestä erilaisia fysikaalisbiokemiallisia prosesseja käyttäen. Puhdistaminen voidaan toteuttaa joko käsittelemällä maaperästä poistettu pohjavesi erillisissä puhdistusyksiköissä maanpinnalla (on site) tai suoraan maaperässä (in situ). Joissakin tapauksissa pohjavesi voidaan johtaa käsiteltäväksi muualle (ex situ). Pohjaveden puhdistamisessa käytettävien menetelmien valintaan vaikuttavat pohjavedessä esiintyvät haitta-aineet ja niiden ominaisuudet, pilaantuneisuuden laajuus, haitta-aineiden sijainti kohteessa (maa/pohjavesi), maaperän laatu (huokoinen/tiivis) sekä puhdistukselle asetetut tavoitteet (kustannukset, kesto ja ympäristövaikutukset). Pohjaveden puhdistamisessa pilaantunut vesi voidaan pumpata ylös maaperästä ja käsitellä erillisissä puhdistusyksikössä maanpinnalla (pump-and treat). Suomessa toimenpidettä on käytetty lähinnä suojapumppauksina pilaantumisen leviämisen estämiseksi, suhteellisen pienien vesimäärien käsittelyyn. Käytännön kokemukset pumppausmenetelmistä laajamittaisessa pohjaveden puhdistamisessa ovat osoittaneet, että puhdistamiselle asetettuja tavoitteita ei yleensä ole saavutettu ja siitä aiheutuneet kustannukset ovat olleet huomattavasti arvioitua suuremmat. Pelkkä pumppaus ei nopeuta riittävästi maaperään kiinnittyneiden tai erillisfaaseissa olevien aineiden liukenemista pohjaveteen, ja erityisesti heterogeenisessa maaperässä pumppauksen toimivuuden arviointi on aina vaikeaa. Siksi pohjaveden lopullinen puhdistuminen kestää lähes aina kauan, vaikka varsinainen maanpäällinen puhdistusyksikkö toimisi hyvin. Käsittelyajan pidentyessä puhdistussysteemin käyttö- ja ylläpitokustannukset kasvavat suuriksi. Pumppausmenetelmien rajoitukset ovat lisänneet tarvetta muiden menetelmien käyttämiselle. Pilaantuneen pohjaveden puhdistamisessa on alettu käyttää enemmän muun muassa ns. in situ tekniikoita, joissa puhdistuminen tapahtuu pilaantuneen kohteen maaperässä esimerkiksi reaktiivisissa seinämissä.
12 12 Iisalmen säiliöauto-onnettomuusalueen kunnostustyöt Saastunutta maata alettiin kaivaa heti onnettomuuspäivänä pelastustoimen ensitorjuntatyönä. Tämän jälkeen kunnostusta jatkettiin massanvaihdolla kaivamalla pilaantunutta maata pois noin kolmen metrin syvyyteen. Kaiken kaikkiaan pilaantunutta maata kaivettiin pois ja korvattiin puhtaalla yli 180 tonnia eli 13 kuorma-autollista. Massanvaihdon jälkeen kunnostus jatkui huokoskaasukäsittelyllä, joka aloitettiin vajaan kahden viikon kuluttua onnettomuudesta. Huokoskaasuimua tehtiin yhteensä noin vuoden ajan ja tänä aikana saatiin poistettua noin litraa öljyhiilivetyjä. Suurin osa poistumasta tapahtui huokoskaasuimun alussa, jolloin imetty kaasu oli hyvin öljyhiilivetypitoista ja se käsiteltiin katalyyttisellä poltolla. Kun huokoskaasukäsittelyä oli jatkettu noin kolmen kuukauden ajan, imetyn kaasun öljyhiilivetypitoisuudet laskivat ja se voitiin käsitellä aktiivihiilisuodatuksella. Onnettomuusalue oli I-luokan pohjavesialuetta, lähin vedenottamo on noin kilometrin päässä onnettomuuspaikasta ja pohjaveden virtaussuunta on onnettomuuspaikalta kohti vedenottamoa. Pohjaveden pinta onnettomuuspaikalla on noin 14 metrin syvyydessä. Alueelle asennettiin pohjavesiputkia veden tarkkailua varten ja putkista otettiin näytteitä 2-4 kertaa vuodessa. Pohjaveden saastumista ei kuitenkaan havaittu. 6. Liitteet Liite 1: Toimintaohje öljyvahinkojen torjunta Liite 2: Alueen pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma Liite 3: Kevytpolttoöljyn OVA-tietokortti Liite 4: Pohjavesialueiden kartat (Pirkanmaan ELY-keskus) Liite 5: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden öljysäiliöistä Liite 6: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden luiskasuojauksista Liite 7: Lempäälän Vesi-liikelaitoksen jätevesiviemäriverkosto Liite 8: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä Liite 9: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmistä Liite 10: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden Pima-kohteista Liite 11: Tiedot pohjavesialueiden muuntamoista
Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu
Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotLämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve
Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
Lisätiedot55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE
HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
LisätiedotYmpäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen
Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu
HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotIkaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,
HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotMaaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.
Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja
LisätiedotToimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet
Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Pohjavesi 28.11.2018 Sisältö: Toimenpiteet sektoreittain Toimenpiteiden toteutuminen 2016-2018 Toteutustarpeet 2019-2021 Ongelmakohtia ja kehitysideoita 2 Toimenpiteet
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun
Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015
LisätiedotKohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.
Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI
LisätiedotPohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset
sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA
HAKIJA KIINTEISTÖ Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-516-1-60 osoitteessa
LisätiedotV Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo
LisätiedotPohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle
Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS PILAANTU- NEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA, ETELÄNTIEN ÖLJYVAHINKO, IISALMI
Päätös annettu julkipanon jälkeen POSELY/176/07.00/2013 Pohjois-Savo 10.6.2013 ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS PILAANTU- NEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA, ETELÄNTIEN ÖLJYVAHINKO, IISALMI
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere
HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
Lisätiedot12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys
12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Sisältö Johdanto Mikä on perustilaselvityksen tarkoitus? Mikä on perustilaselvitys? Kenen
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi
18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan
LisätiedotYMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUS 7/2015. Kokousaika 21.10.2015, klo 17.00 19:43. Paikka Teknisen toimiston kokoushuone, Hollitie 7. Asiat 39-43.
ASIALISTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUS 7/2015 Kokousaika, klo 17.00 19:43 Paikka Teknisen toimiston kokoushuone, Hollitie 7 Asiat 39-43 Asialista 39 HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotPOHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA
POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA CASE KÄRKÖLÄ KLOORIFENOLEILLA PILAANTUNUT POHJAVESIALUE JUKKA IKÄHEIMO, PÖYRY FINLAND OY II IV Jukka Ikäheimo 19.3.2015 1 KOKEET KLOORIFENOLIEN
LisätiedotPOHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT
POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotPIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
LisätiedotPOHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA Soranotto ja murskaus RUOVESI; Mäkelän sora-alue 702-416-4-67 20.11.2018 Sisällys 1 Perustiedot... 2 2 Pohjaveden tarkkailusuunnitelma... 3 Pohjaveden korkeuden tarkkailu...
LisätiedotMaaperän tilan tietojärjestelmä
Ohjeet 26.6.2008 Matti Silvola Teija Haavisto Maaperän tilan tietojärjestelmä Liittymä KuntaVAHTIssa kuntakäyttäjille Maaperän tilan tietojärjestelmä Johdanto Maaperän tilan tietojärjestelmä on valtakunnallinen
LisätiedotKIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula
HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotEnergiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa
Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen
LisätiedotRISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI
RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...
LisätiedotVALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT
VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotVesihuoltolain keskeisimmät muutokset
Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotIn situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT
In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT 15.3.2018 Menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Haitta-aine Kunnostustarve ja tavoite Rakennukset, infra Aika Geologia Pohjaveden virtausolosuhteet
LisätiedotMIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS
MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND
LisätiedotOhje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten
25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin
LisätiedotPilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve
Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page
LisätiedotPÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa-alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.
PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2013 Dnro POPELY/330/07.00/2013 ASIA Päätös pilaantuneen maa-alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. TOIMINNANHARJOITTAJA
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotNEUVO-hajajätevesien neuvontahanke
NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,
LisätiedotVESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA
VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan
LisätiedotPohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia
Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä
LisätiedotPohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia
Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen
Lisätiedot28/03/2015 KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU?
KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU? Mutku-päivät 25.3.2015 2 1 Padasjokelainen kierrätysyritys PP Recycling aiheuttaa onnettomuusvaaran Konkurssiin menneen ongelmajäteyrityksen tiloissa on tapahtunut useita
LisätiedotJätehuoltotyöjärjestelmä käytännössä
SIDOSRYHMÄTILAISUUS VALTION JÄTEHUOLTOTYÖJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEN SÄÄDÖSHANKKEESSA Jätehuoltotyöjärjestelmä käytännössä Kommenttipuheenvuoro Kari Pyötsiä Projektipäällikkö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotMaanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK
Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotTUNNETKO MAAPERÄRISKIT? - Puhdasta asiaa pilaantuneesta maaperästä
TUNNETKO MAAPERÄRISKIT? - Puhdasta asiaa pilaantuneesta maaperästä PILAANTUNUT MAAPERÄ Suomessa on arvioitu olevan 20 000 pilaantunutta maa-aluetta Todennäköisyys pilaantuneiden maiden löytymiseen kasvaa,
LisätiedotPilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa
Pilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa 12.11.2013 Lahden tiedepäivä Katri Lepikkö Helsingin Yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia RIMA-projekti Työkaluja kemikaalionnettomuuksien
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS
1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista
LisätiedotPohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa
Pohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa MUTKU-päivät 20.3.2013 Erikoistutkija Jani Salminen SYKE jani.salminen@ymparisto.fi Yleistä pohjaveden pilaantumisesta
LisätiedotVesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen
Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen SuoVe hanke 2017 Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Varautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin Vesihuollon häiriötilanne Vesihuollon
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotTOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakijan jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Kotkan kaupungin Heinsuolla tiloilla 285-19-3-1 ja 285-19-9908-19.
Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/2 Dnro ESAVI/536/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Päätös valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista mukaisesta pyynnöstä, joka koskee pilaantuneen maan sijoittamista
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotMuiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa
Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille
LisätiedotPilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta
YMPÄRISTÖHALLINTO Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta OHJELUONNOS Ympäristöministeriö 10.9.2013 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Keskeiset käsitteet... 6 2.1 Pilaantunut alue... 6 2.2
LisätiedotPäätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
1(8) PÄÄTÖS Dnro KASELY/382/07.00/2010 Kaakkois-Suomi 23.5.2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
LisätiedotESIPUHE. Selvityksen konsulttina toimi SCC Viatek Oy. Työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: M.Sc., ymp.ins. Tomi Pulkkinen
ESIPUHE Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki käynnistivät vuonna 2002 kahdesta vaiheesta koostuvan rautatieympäristöselvityksen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien
LisätiedotKari Pyötsiä LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
Kari Pyötsiä 4.10.2005 Pilaantuneet maa-alueet LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Pilaantuneet maa-alueet SAMASE-projekti alkoi 1980-90 luvun taitteessa. Projektissa saastuneeksi
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016
PÄÄTÖS Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016 ASIA Neste Oil Oyj Nokian varastoa koskevan ympäristölupapäätöksen PIR-2004- Y-218/16.12.2008
LisätiedotLiikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto
Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste
LisätiedotÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA
ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä, Turku 11.11.2016 Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELYkeskus ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Lainsäädäntö Viranomaiset
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotPohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö
Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö Pohjavesi on juomavettämme Suomessa vesilaitosten jakamasta talousvedestä yli 60 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueella
LisätiedotVesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy
HYVINKÄÄN POHJAVESIALUEEN PESTISIDEISTÄ JA LIUOTTIMISTA Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy Esitys Pohjavesialuekuvaus Riskikohteista Pestisidit riesana, uusimmat tulokset
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotPohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.
Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja
LisätiedotKaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö
Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä
LisätiedotPÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta
Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)
Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) 1 Sopijapuolet Lempäälän kunta (kunta) Postiosoite: PL 36, 37501 Lempäälä Käyntiosoite:
Lisätiedot22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin
Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten
LisätiedotRakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE
Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 83/2013/2 Dnro ESAVI/67/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.5.2013 ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo HAKIJA Roni Collin HAKEMUKSEN
LisätiedotLappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2013
Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 48 16.4.2013 1(13) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimialue
LisätiedotKohde sijaitsee kiinteistöllä osoitteessa Airistontie 700, Parainen. Lähialueella on loma-asuntoja ja pieni venesatama.
TOIMENPIDERAPORTTI Projekti Öljyvahinko, Airistontie 700, Parainen Vahinkotunnus 24-41017-04146-2 Asiakas Lassila & Tikanoja Päivämäärä 30.5.2017 Vastaanottaja Lähettäjä Tiedoksi Timo Johansson / Lassila
LisätiedotPäätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010
Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan
LisätiedotRoskaantunut/pilaantunut maaperä /vastuukysymykset
Roskaantunut/pilaantunut maaperä /vastuukysymykset Lainsäädäntö / pilaantunut maaperä / vastuukysymykset Saku Nurminen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus PIMA:t ja roskaantumiset Keski-Uudenmaan
LisätiedotMaaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotTaustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista
28.4.2017 Pohjavedenottamoiden riskienhallinnan tehostaminen pohjavesiyhteistarkkailuilla Kivimäki, A.-L., Lahti, K., Loikkanen, H., Pönni, J., Ahonen, J., Backman, B., Kaipainen, T. & Luoma, S. Valtakunnalliset
LisätiedotTalousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen
LisätiedotPÄÄTÖS. Vantaan kaupunki Vanha Nurmijärventie 137. RN:ot 92-23-39-1, 92-23-38-1 ja 92-406-3-25: As Oy Vantaan Leivonsiipi
PÄÄTÖS UUDELY/1386/07.00/2010 3.11.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistajat Toiminta kunnostusalueella Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotKITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE
KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Lisätiedot