SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS"

Transkriptio

1 SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

2 SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto Selvitysalue ja tietolähteet Menetelmät Pesimälinnustoselvitys Liito-oravaselvitys Lepakkoselvitys Kirjoverkkoperhosselvitys Kasvillisuuden ja luontokohteiden inventointi Selvitysalueen yleiskuvaus Kartanon lähiympäristö Nevaksenjoen laakso Itäosan metsäalue Pesimälinnusto huomionarvoiset lintulajit Linnuille tärkeät alueet Liito-orava Lepakot Lepakoille tärkeät alueet Johtopäätökset ja suositukset Kirjoverkkoperhonen Soveltuvat elinympäristöt Arvio kirjoverkkoperhosen esiintymisestä selvitysalueella Muiden huomionarvoisten perhoslajien elinympäristöt Arvokkaat luontokohteet ja kasvilajit Lähteet ja kirjallisuus Kansi: Kalliomaastoa kaava-alueen itäosasta. Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos. Valokuvat Esa Lammi, paitsi kuvat 14 ja 15 Jari Kaitila. 1

3 1 JOHDANTO AIRIX Ympäristö Oy laatii maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavaa Sipoon Nevas Gårdin alueelle. Asemakaava-alue sijaitsee Nevaksen golfkentän eteläpuolella. Alueella on mm. kartano ja ratsastustalli. Asemakaavan tavoitteena on kehittää aluetta maatilamatkailua sekä golfkentän ja ratsastuskeskuksen toimintaa tukevana loma- ja vapaa-ajan käytön alueena. AIRIX Ympäristö Oy tilasi maankäytön suunnittelua varten tarvittavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Selvitys tehtiin kevään ja kesän 2013 aikana. Toimeksiantoon kuului kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi sekä lajistoselvityksinä liito-oravan, pesimälinnuston ja lepakoiden inventointi. Sipoon kunta tilasi lisätyönä selvityksen kirjoverkkoperhosen esiintymisestä. Tässä raportissa esitellään Nevas Gårdin asemakaava-alueen luonnonolot, arvokkaat luontokohteet sekä huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien esiintymät. Selvitysraportin on koonnut biologi, FM Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:stä. 2 SELVITYSALUE JA TIETOLÄHTEET Nevas Gårdin asemakaava-alueen pinta-ala on noin 70 hehtaaria. Selvitysalueeseen kuuluvat Nevas Gårdin kartano lähiympäristöineen, Nevaksenjokea reunustavat pellot sekä Nevaksenjoen ja Spjutsundintien välinen metsäalue (kuva 1). Selvitysalueesta noin 5 hehtaaria on pihamaita, noin 10 hehtaaria peltoa ja laidunniittyä sekä noin 55 hehtaaria metsää. Luontoselvitys tehtiin koko alueelta asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella (ks. esim. Söderman 2003). Ennen maastotöitä alueen tiedossa olevat luontokohteet koottiin esiselvitykseen (Routasuo 2012), jonka aineistona käytettiin mm. Etelä-Sipoon luontokohdeselvitystä (Ympäristötutkimus Metsätähti 1991), Boin osayleiskaava-alueen luontoselvitystä (Ympäristösuunnittelu Enviro 2003), Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitystä (Ympäristötutkimus Yrjölä 2006) sekä Nevaksen alueelta vuonna 2008 tehtyä luontoselvitystä (Faunatica 2008). Lisäksi tarkistettiin Uudenmaan ELYkeskuksen tiedot arvokkaista luontokohteista ja lajiesiintymistä. Esiselvityksessä ei ilmennyt tietoja luonnonsuojelulain mukaisista suojeltavista luontotyypeistä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikoista. Kaava-alueen itäosasta lähellä Spjutsundintietä oli tiedossa kaksi kirjoverkkoperhosen esiintymispaikkaa. Kirjoverkkoperhonen on Suomessa rauhoitettu, EY:n luontodirektiivin liitteissä II ja IV(a) mainittu laji. Kaavaalueelta oli lisäksi tiedossa joitakin metsälain mukaisia monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä (karuja kallioalueita ja reheviä rinnelehtoja) sekä uhanalaisen keltamataran kasvupaikka. Lähtöaineistoista ei ilmennyt luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin lukeutuvasta viitasammakosta tehtyjä havaintoja tai lajille soveliaita lisääntymispaikkoja. Kaava-alueen lähiympäristöstä on tiedossa yksi liito-oravan elinympäristö. Boin soiden Natura alue ulottuu kaava-alueen itäpään kohdalla Spjutsundintien varteen. 2

4 Kuva 1. Nevas Gårdin selvitysalue (punainen rajaus) maastokartta- ja ilmakuvapohjalla. Asemakaavaluonnoksessa on mukana myös golfkentän eteläosassa sijaitseva metsäkuvio (keltainen katkoviiva ilmakuvassa), joka ei kuulunut luontoselvitysalueeseen. 3

5 3 MENETELMÄT Toimeksiannon tavoitteena oli saada Nevas Gårdin asemakaavasuunnittelua ja kaavan vaikutusten arviointia varten riittävä kuva alueen luontoarvoista. Selvitys kohdennettiin erityisesti niihin alueella mahdollisesti esiintyviin luontokohteisiin ja eliölajeihin, joiden huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa on lainsäädännön tuomat velvoitteet, tai joiden huomioon ottaminen on viranomaisohjeiden tai suositusten mukaista. Selvitykseen kuului viisi erillistä osiota: pesimälinnusto-, liito-orava-, lepakko- ja kirjoverkkoperhosselvitys sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi. 3.1 PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tarkoituksena oli todentaa pesimälinnuston kannalta arvokkaimmat kohteet ja antaa tarvittaessa suosituksia maankäytön suunnittelua varten. Pesimälinnusto selvitettiin kolmeen laskentakierrokseen perustuvalla kartoituslaskennalla, kuitenkin siten, että runsaimpia metsälintujen määriä ei laskettu. Laskentapäivät olivat 6.5., ja Jokaisella laskentakerralla koko alue kierrettiin kattavasti, mutta asuinrakennusten pihamailla ei käyty. Kauempaa havaitut piha-alueiden huomionarvoiset lajit merkittiin kuitenkin kartalle. Laskennat tehtiin varhain aamulla Helsingin yliopiston eläinmuseon kartoituslaskentaohjeita (Koskimies & Väisänen 1988) noudattaen. Laskentojen aikana kirjattiin muistiin kaikki havaitut lintulajit. Ns. huomionarvoisten lajien (uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit, petolinnut, kanalinnut, tikat sekä lehtoja ja vanhoja metsiä suosivat lintulajit) havaintopaikat ja havainnon tyyppi (laulava koiras, pari jne.) merkittiin karttapohjalle. Laskentakierroksia oli tieteelliseen linnustonseurantaan kehitettyjen ohjeiden suositusta (6 10 laskentaa) vähemmän. Tämän vuoksi pelkästään viimeisessä laskennassa havaitut myöhään saapuvien muuttolintulajien yksilöt tulkittiin ohjeista poiketen reviirilinnuiksi. Paritulkinnoista jätettiin pois ylilentäneet linnut ja muut linnut, joiden ei oletettu pesivän alueella. Lintulaskennoista ja tulosten tulkinnasta vastasi biologi, LuK Pekka Routasuo (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy). 3.2 LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvityksen tarkoituksena oli paikallistaa EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvan liito-oravan elinalueet, pesäpuut ja kulkuyhteydet. Liito-oravan esiintyminen selvitettiin koko alueelta Liitooravalle soveliaat metsäkuviot inventoitiin Sierlan ym. (2004) ohjeita noudattaen. Liito-oravia on vaikea päästä näkemään, mutta lajin esiintyminen on varmistettavissa helposti tunnistettavien, puiden tyviltä löytyvien papanoiden perusteella. Liito-oravan jätöksiä etsittiin puustoltaan varttuneista metsäkuvioista kolopuiden, haapojen, suurten leppien ja raitojen sekä järeiden kuusten tyviltä. Lisäksi tarkistettiin nuoremman puuston ympäröimiä haapa- 4

6 ryhmiä ja peltojen reunoilla kasvavia haavikoita. Liito-oravaselvityksen teki biologi, LuK Pekka Routasuo (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy). 3.3 LEPAKKOSELVITYS Lepakkoselvityksen tarkoituksena oli paikallistaa tärkeät lepakoiden ruokailualueet sekä mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat. Selvitys tehtiin reittikartoitusmenetelmällä. Kartoitusreitti noudatti pääosin teitä ja polkuja ja kattoi mahdollisimman hyvin lepakoille soveltuvat kohteet (kuva 2). Lepakoiden esiintymistä tutkittiin ultraäänidetektorin avulla kävellen yöaikaan kartoitusreittiä pitkin. Inventointikierros tehtiin kesä elokuussa 2013 neljä kertaa kahden kolmen viikon välein (25.6., 11.7., ja ). Kartoitusyöt olivat sateettomia, melko tyyniä ja lämpimiä (> +10 C). Kartoituksessa käytetty ultraäänidetektori (Pettersson D240) muuttaa lepakoiden kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Osa äänistä nauhoitettiin digitaalisella tallentimella, ja lajit tunnistettiin joko maastossa tai jälkikäteen analysoimalla nauhoitettuja ääniä tietokoneella äänianalyysiohjelmalla (BatSound -ohjelmisto). Lajinmäärityksen varmentamiseksi lepakoista yritettiin saada myös näköhavainto. Lepakkolajia ei aina pysty määrittämään ääni- tai näköhavaintojen perusteella. Lähisukuiset lajit viiksisiippa ja isoviiksisiippa voidaan erottaa toisistaan ainoastaan anatomisten rakenteiden perusteella, joten nämä lajit käsitellään lajiparina nimellä viiksisiipat. Lepakoita ei pyydystetty kartoitustyön yhteydessä. Kuva 2. Lepakkokartoituksessa kuljetut reitit. Tähdellä on merkitty vuonna 2006 todettu lepakoiden päivälepopaikka. 5

7 Selvityksessä käytettiin myös automaattisia AnaBat SD2 -passiiviseurantadetektoreita (Titley Electronics), jotka tallentavat lepakoiden ultraäänet muistikortille. Ennen jokaisen kartoituskierroksen alkua maastoon vietiin kaksi tai kolme detektoria, joiden annettiin olla paikallaan kartoituskierroksen ajan. Passiiviseurantadetektoreita pidettiin kaikkiaan yhdeksässä eri paikassa maastokäyntien aikana. Suurin osa laitteista oli kaava-alueen itäosan metsässä, jossa yöllä jalkaisin liikkuminen oli hankalaa. Maanomistajan Jan Fredrikssonin kanssa tarkastettiin Nevas gårdin tilalla olevia rakennuksia etsien merkkejä lepakoiden piilopaikoista. Lepakoille tärkeiden alueiden arvo määriteltiin seuraavia periaatteita noudattaen: Luokka I: Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka, jonka hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Poikkeamiseen tarvitaan alueellisen ELY-keskuksen myöntämä lupa. Luokka II: Tärkeä lepakoiden ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä tulee huomioida alueen merkitys lepakoille; tärkeät arvot vaihtelevat alueittain. Alue, jota useampi lepakkolaji ja/tai useat yksilöt käyttää säännöllisesti. EUROBATS-sopimus velvoittaa alueiden huomioimiseen, mutta tästä ei ole säädetty laissa. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen merkitys lepakoille. Lepakoiden laji- ja/tai yksilömäärät ovat pienemmät kuin II-luokan alueilla. Lepakkoselvityksen teki biologi, FM Nina Hagner-Wahlsten (Tmi BatHouse). 3.4 KIRJOVERKKOPERHOSSELVITYS Perhosselvityksen tarkoituksena oli täydentää Faunatican (2008) tekemän luontoselvityksen perhostietoja. Ensisijaisena kohteena oli kesällä 2008 alueella havaittu kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna). Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvan kirjoverkkoperhosen esiintymistä kartoitettiin havainnoimalla aikuisia sekä arvioimalla lajin toukille soveltuvia elinympäristöjä. Lisäksi maastokäyntien yhteydessä arvioitiin elinympäristöjen soveltumista muille merkittäville (luontodirektiivin liitteiden lajit, erityisesti suojeltavat ja uhanalaiset lajit) perhoslajeille lukuun ottamatta Faunatican (2008) selvittämiä lajeja (apollo, kalliosinisiipi, valkoreunapussikoi). Maastokäyntien ajankohdat ja säätilat olivat seuraavat: klo Lämpötila ºC, aurinkoista, heikohko tuuli klo Lämpötila ºC, aurinkoista ja lähes tyyntä. Molemmilla selvityskerroilla säätila oli erittäin hyvä aikuisten perhosten havainnointiin. Käynnit ajoittuivat kirjoverkkoperhosen lentoajan loppupuolelle, kuitenkin niin, että selvitys antoi oikean kuvan lajin esiintymisestä alueella. Kirjoverkkoperhosselvityksestä ja tämän raportin perhosia käsittelevästä osasta vastasi Jari Kaitila (Tmi Acleris). 6

8 3.5 KASVILLISUUDEN JA LUONTOKOHTEIDEN INVENTOINTI Alueen kasvillisuutta ja arvokkaita luontokohteita inventoitiin Koko alue käytiin tuolloin kattavasti läpi lukuun ottamatta pihamaita ja peltoja, joilla ei ole jäljellä alkuperäisiä luonnonympäristöjä. Muilla alueen osilla selvitykseen kuuluivat biotooppikuvioiden mukainen osaaluejako ja mahdollisten arvokkaiden luontikohteiden tai muiden erityiskohteiden inventointi. Osa-alueilta kirjattiin muistiin luonnonolojen yleispiirteet, runsaimmat kasvilajit ja huomionarvoiset lajit. Tarkemmat inventoinnit keskitettiin luonnonoloiltaan edustavilta vaikuttaneille kohteille, joita olivat avokalliot, ketolaikut, lehdot, puustoltaan varttuneet metsät ja Nevaksenjoen (Nevas å) varsi. Inventointitietojen perusteella arvioitiin, täyttävätkö kohteet luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisten suojeltujen luontotyyppien tai elinympäristöjen kriteerit. Kasvillisuus- ja luontokohde-inventoinnista vastasi biologi, FM Esa Lammi (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy). 4 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue jaettiin kolmeen osa-alueeseen, joiden kasvillisuutta ja luontotyyppejä kuvataan seuraavissa alaluvuissa. Kuva 3. Kuviojako: Nevaksen kartano lähiympäristöineen. 7

9 4.1 KARTANON LÄHIYMPÄRISTÖ Osa-alueeseen kuuluvat Nevaksen kartanon pihamaa, kartanon itäpuolinen jokivarsi, piha-alueen eteläpuoliselle niitylle viettävä metsärinne sekä pihamaan lounaispuolinen metsäselänne (kuva 3). Tilakeskuksen pihapiirissä (kuvio 1) on vanhoja maatalousrakennuksia ja ratsutalli. Kuvion pohjoispäässä on hevoshakana käytettävä niitty. Pihateiden varsilla on tavanomaista pientareiden kasvillisuutta. Hevostallin kohdalla pihatieliittymän vieressä on pieni, heinittynyt ketolaikku, jolla kasvaa mm. niukka esiintymä uhanalaista (luokka vaarantunut, VU; ks. Rassi ym. 2010) keltamataraa. Kartanon lounaispuolella on kumpareista kalliomaastoa (kuvio 2), joka rajautuu länsipuolella golfkenttään ja itäpuolella tiehen. Puusto on harvennettua, mäntyvaltaista ja melko nuorta (kuva 4). Kallioalueiden välissä on kuusivaltaisempia, mutta harvennettuja kuvioita ja golfkentän reunassa myös 5 10 metrin korkuista tiheää koivikkoa ja männikköä. Kallioiden lakialueet ovat harvapuustoisia, ja niiden kasvillisuus on niukkaravinteisille kallioille tyypillistä (mm. poronjäkälää, hirvenjäkälää, seinäsammalta, kangasmaitikkaa, puolukkaa, kanervaa ja metsälauhaa). Muualla vallitsee tuoreen kankaan kasvillisuus. Kallioharjanteiden väleissä on soistuneita, kasvilajistoltaan vaatimattomia ojitettuja notkelmia. Nevaksentien eteläpuolella on jyrkkärinteinen, noin 15 metriä korkea kallioalue (kuvio 3). Kallion lakialueet ovat niukkapuustoisia ja laajalti jäkäläpeitteisiä. Kasvillisuus on karuille kallioille tavanomaista. Hieman vaateliaammista lajeista tavataan tuoksusimaketta, mutta sekään ei ole runsas. Itärinteellä on vanhoja, jo metsittyneitä hiekanottopaikkoja. Kallion pohjoisjyrkänne on 3 5 metrin korkuinen. Jyrkänteen tyvellä tienvarren kuusikossa kasvaa mm. sinivuokkoa, valkovuokkoa, lehtonurmikkaa, ahomansikkaa ja sananjalkaa. Kallion muut rinteet ovat loivapiirteisempiä ja kuusivaltaisia. Sekapuustona on mäntyä, koivua ja tienvarressa myös nuorta haapaa. Rinteet ovat tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kasvilajistoon kuuluvat mm. mustikka, käenkaali, valkovuokko ja metsäorvokki. Kallion pohjoispuolella tienvarressa on luonnonmuistomerkkinä suojeltu siirtolohkare. Kartanon pihamaan eteläpuolella on metsäinen, kapean peltoalueen reunaan viettävä rinne (kuvio 4), jonka puusto on pääosin nuorta. Varttuneempaa puustoa (kuusikkoa) on ainoastaan länsireunassa laidunkäytössä olevan pellon länsipuolella sekä kuvion itäpäässä, jonne on jätetty ylispuiksi varttuneita mäntyjä. Puusto on paikoin kuusivaltaista; paikoin on nuorta, tiheässä kasvavaa koivua ja mäntyä. Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan lajistoa ja alarinteellä lähellä peltoa lehtomaisen kankaan lajistoa, mm. käenkaalia, kieloa, valkovuokkoa ja nuokkuhelmikkää. 8

10 Kuva 4. Mäntysekametsää kartanon lounaispuolelta. Kuvion 4 keskiosassa on tallirakennuksen kulmalta alkava, pellonreunaan päätyvä kostea juotti, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. mesiangervo, lehtotähtimö, punakoiso, purolitukka ja koiranvehnä. Kuvion itärinne on niukkapuustoista kalliota, jolla kasvaa mm. kanervaa, kieloa, kangasmaitikkaa ja metsäkastikkaa. Kalliolla on myös pieni ketomainen laikku, jonka kasvistoon kuuluvat isomaksaruoho ja mäkitervakko. Kuvion peltoja käytetään hevoslaitumena. Laidunalue jatkui kesällä 2013 valtaojaan asti. Ojan eteläpuolen peltokaistale on heinittynyttä. Kartanon itäpuolella Nevaksentien ja Nevaksenjoen välissä on metsäinen kallioalue ja jokivarteen ulottuva niitty, jota on käytetty laitumena (kuvio 5). Kallion reunaa myötäilevän tien länsipuolella kuvioiden 1 ja 5 rajalla on heinittynyt, harvapuustoinen niitty- ja piennaralue, jossa kasvaa useassa kohdassa uhanalaista keltamataraa sekä silmälläpidettäviä (Rassi ym. 2010) ketoneilikkaa ja ahokissankäpälää. Muita lajeja ovat mm. ahopukinjuuri, sarjakeltano, kevättaskuruoho, särmäkuisma, päivänkakkara, ahdekaunokki ja hietakastikka. Tienvarsi on kasvillisuudeltaan asemakaava-alueen merkittävin perinneympäristö. Tien itäpuolella sijaitsevan kallion rinteet ovat kulttuurivaikutteista sekametsää. Puustossa on kuusta, mäntyä, koivua, pihlajaa sekä runsaasti nuoria vaahteroita, tammia ja muutama pensasmainen lehmus. Jalopuut ovat pihamailta levinneitä. Kenttäkerroksessa on mm. kieloa, käenkaalia, vuohenputkea, karhunputkea ja ahomansikkaa. Kallion laella kasvaa metsälauhaa, mustikkaa ja poronjäkäliä. Aukkoisen puuston muodostavat varttuneet männyt. Kallion itäpuolella on jokivarteen ulottuva laidun, joka on ollut käyttämättömänä muutamia vuosia. Laidunalue on umpeutumassa, ja se on suurimmaksi osaksi mesiangervon, karhunputken, karhunköynnöksen ja nurmi- 9

11 puntarpään vallitsemaa korkeakasvuista ruoho- ja heinäniittyä (kuva 5). Paikoittain tavattavaa suomenhierakkaa kasvaa laidunalueella melko runsaasti. Ylärinteellä lähellä metsänreunaa on jäljellä matalaa niittykasvillisuutta, mm. niukka esiintymä uhanalaista keltamataraa. Ylärinteen muu kasvillisuus on kuiville rinneniityille tyypillistä. Nevaksenjoen uoma on 2 4 metrin levyinen ja se meanderoi kauniisti. Uomassa kasvaa ulpukkaa ja järvikortetta. Runsaimpina rantakasveina tavataan viiltosaraa, suovehkaa ja ojapalpakkoa. Jokivarressa on myös kiiltopajuja, hopeasalavia ja koivuja. Kuva 5. Umpeutuvaa laidunniittyä Nevaksen kartanon itäpuolella. Metsänreunassa kulkeva jokiuoma jää korkean niittykasvillisuuden suojiin. Joen itäpuolella on jyrkkärinteinen kalliometsäalue, jonka länsijyrkänne kohoaa kymmenisen metriä jokiuoman yläpuolelle (kuvio 6). Alue on pääosin varttuvaa kuusikkoa, mutta laella on myös nuorempaa kuusi mäntymetsää. Etelärinteellä on siirtolohkareita. Kuviolla vallitsee tavanomainen tuoreen kankaan kasvilajisto, mm. mustikka ja metsälauha. Koilliskulmassa on pienellä alueella hieman vaateliaampaa lajistoa, kuten käenkaalia ja jänönsalaattia. Kallion kasvillisuus on Nevaksen alueen muiden kallioiden tavoin vaatimatonta. Eteläpään tienvarressa ollut järeä kelo (Faunatica 2008) on kaatunut. 10

12 4.2 NEVAKSENJOEN LAAKSO Nevaksenjoki sijaitsee alavassa murroslaaksossa, jota reunustavat jyrkät, kallioiset rinteet (kuva 6). Näyttävimmät kallioalueet jäävät selvitysalueen eteläpuolelle. Jokilaakso on raivattu pelloksi (kuvio 7 kuvassa 7). Joki on kapea, enimmillään 2 3 metrin levyinen. Sen töyräillä kasvaa mm. mesiangervoa, koiranputkea, korpikastikkaa ja nurmipuntarpäätä. Vesirajan runsaimpia kasveja ovat viiltosara, järviruoko, ojapalpakko ja ratamosarpio. Vedessä kasvaa mm. ulpukkaa, leveäosmankäämiä ja terttualpia. Selvitysalueen etelärajalla jokivarressa on pajupensaikkoa, jonka kasvilajistoon kuuluu myös lehtopalsami. Jokivarren peltoja on käytetty laitumina, mutta kesällä 2013 ne olivat pohjoisinta päätä lukuun ottamatta korkeakasvuista, juolavehnän, timotein ja peltosaunion luonnehtimaa heinä- ja ruohoniittyä. Vanhoille laidunmaille tyypillisistä harvinaisista kasvilajeista löydettiin uhanalaista keltamataraa, jota kasvoi neliömetrin alalla tienpientareella peltoalueen pohjoispäässä. Kuva 6. Nevaksenjoki kapenee kartanon kaakkoispuolella valtaojamaiseksi uomaksi. Kuva on otettu jokivarren peltoalueen (kuvio 7) pohjoispäästä etelään. Jokilaakson itäpuolella on metsäinen kallioniemeke (kuvio 8), jonka länsirinteellä on sekä avokalliota että varttunutta kuusikkoa. Kuvion eteläpään kuusikko on tuoretta lehtoa, jonka kenttäkerroksessa vallitsevat käenkaali, valkovuokko, sinivuokko, kielo ja lehtotesma. Pensaskerroksessa on koiranheisiä. Lehtolaikun läpi kulkee sisemmäksi metsäalueelle johtava ajoura. 11

13 Kuva 7. Kuviojako: Nevaksenjoen laakso. Kuvion 8 keskiosa on puustoltaan varttuvaa, tuoreen lehtomaisen kankaan sekametsää. Länsi- ja pohjoisrinteellä on avokalliota ja matalaa, tiheää lehtipuustoa, mm. tuomia ja nuoria vaahteroita. Kuvion länsireunassa on ratsastusreitti, jonka vierestä on raivattu puustoa 5 10 metrin leveydeltä; metsänreuna on matalaa, tiheää lehtipuuvesaikkoa. Kalliolla on pieniä ketolaikkuja. Niiden ja pikkujyrkänteiden kasvilajistoon kuuluvat mm. isomaksaruoho, keltamo, haisukurjenpolvi, käenkaali, keto-orvokki, mäkitervakko ja nuokkuhelmikkä. Kuvion 8 avokalliot ovat kasvilajistoltaan selvitysalueen monipuolisimmat. Pellonlaiteelta kuvion länsireunasta on vuonna 2008 löydetty uhanalaista keltamataraa. Heinäkuussa 2013 kasvustoa ei todettu. Se on saattanut hävitä ratsastusreittiä levennettäessä. Joen länsipuolella on toinen, edellistä huomattavasti jyrkkärinteisempi ja korkeampi kallioniemeke (kuvio 9). Jyrkänteen pohjoispään ja länsirinteen tyvellä on pellonreunaan rajautuva kallionaluslehto, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. sinivuokko, valkovuokko, kielo, käenkaali, mustakonnanmarja ja taikinamarja. Puusto on raivattu pellonreunasta 5 10 metrin leveydeltä, ja huomattava osa kapeasta lehtokuviosta on tiheää, 2 3 metrin korkuista tuomi-koivupöheikköä. Pellonreunapuusto on raivattu myös kuviolle pohjoisesta työntyvän peltokielekkeen länsi- ja pohjoisreunasta. Kauempana pellonreunasta on kuusivaltaista lehtomaisen kankaan sekametsää. Kalliojyrkänne on enimmillään lähes kymmenen metrin korkuinen. Jyrkänne on niukkakasvinen ja sen lajisto on tyypillistä karuille kallioille, mm. mustikkaa, kallioimarretta ja metsälauhaa. Laella on melko vanhaa puoliavointa männikköä. Laki on laajalti jäkäläpeitteinen, myös kanervaa ja metsälauhaa on runsaasti. Kallion loiva itärinne on varttuvia kuusia, koivuja 12

14 ja haapoja kasvavaa sekametsää. Kenttäkerroksessa on lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Kalliojyrkänteen eteläpuolella on pellon perukasta lähtevä kaakkoon viettävä noro, jossa on vettä ilmeisesti vain keväisin. Noron ympäristö on varttuvaa, haapavaltaista metsää, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. valkovuokko, kielo, vuohenputki, käenkaali, mustakonnanmarja ja tesma. Pensaskerroksessa on tuomea ja vaahteroita. Noronvarsi lienee entistä pihamaata tai niittyä. 4.3 ITÄOSAN METSÄALUE Koko asemakaava-alueen itäosa jokilaaksosta Spjutsundintielle on loivapiirteistä, kallioista metsämaastoa, joka on tehokkaassa talouskäytössä. Alue on suurimmaksi osaksi nuorta, mäntyvaltaista metsää. Useimmat kallioiden väliset suojuotit on ojitettu. Puusto on laajoilla alueilla metrin mittaista. Varttunutta puustoa on lähinnä Spjutsundintien varressa, paikoin alueen länsireunassa sekä laajimmilla kallioilla. Metsäalueen etelä- ja keskiosa (kuvio 10 kuvassa 8) on loivasti kumpuilevaa maastoa, josta suurin osa on varttuvaa, mäntyvaltaista puustoa. Kuusivaltaisempia aloja on lähinnä kallioiden välisissä soistumissa ja kuvion läpi johtavan metsäautotien pohjoispuolella. Suurin osa alueesta on vuotiasta metsää, jonka puusto on metrin korkuista. Puusto on paikoin tiheää, paikoin harvennettua. Laaja alue eteläpään männiköstä on harvennettu vuosi sitten. Kenttäkerros koostuu kuivahkon ja tuoreen kankaan lajistosta. Mäntyvaltaisilla aloilla kasvaa mm. puolukkaa, kangasmaitikka ja metsälauhaa, kuusivaltaisilla aloilla yleisimmin mustikkaa, kangasmaitikkaa ja metsäkastikkaa. Alueella ei todettu lehtokasvillisuutta, ja myös kallioiden välisten korpipainteiden lajisto oli niukkaravinteisille soistumille tyypillistä. Lähes kaikki korpikuviot on ojitettu ja niihin on hakkuun ja ojituksen jälkeen noussut nuori, tiheä koivuvaltainen puusto. Kallioiden avoimet laet tuovat vaihtelua muutoin yksipuoliseen metsäalueeseen. Niiden puustoa on säästetty hakkuissa. Kallioiden kasvillisuudessa vallitsevat puolukka, metsälauha, kangasmaikka, kanerva sekä poronjäkälät ja isohirvenjäkälä. Ravinteisuudesta kertova kasvilajisto puuttuu kokonaan. Metsäalueen keskellä on laajahko ala tiheää, nuorta, alle kymmenmetristä istutusmännikköä (kuvio 11). 13

15 Kuva 8. Kuviojako: Itäosan metsäalue. Metsäalueen länsireunassa golfkentälle johtavan tien eteläpuolella on muusta ympäristöstä erottuva korpi, jota reunustaa varttunut, mutta harvennettu lehtomaisen kankaan kuusikko (kuvio 12). Korven läpi on kaivettu aikanaan oja, mutta suon ominaispiirteet ovat säilyneet. Suurin osa suosta on metsäkortekorpea. Runsaimpia kasveja metsäkortteen lisäksi ovat kurjenjalka, suo-orvokki, rantamatara ja metsäalvejuuri. Suon eteläpäässä kasvaa erittäin järeä kuusi (ympärysmitta rinnankorkeudelta n. 280 cm). Alueen pohjoisreunassa on asuinrakennusten pihoihin rajoittuva kuvio, jonka puusto on pääosin hakattu (kuvio 13). Kuviolla kasvaa nuorta mäntyä ja koivua. Metsäautotien varrella on maa-ainesten kaatopaikka, johon on kulkeutunut mm. nokkosta, pelto-ohdaketta, kyläkarhiaista, keltamoa ja pujoa. Tien varressa kasvaa maa-aineksen mukana paikalle päätynyttä rehuvuohenhernettä. Lähellä Spjutsundintietä sijaitseva kostea notkelma (kuvio 14) on tiheästi ojitettu korpi, jonka järeä kuusikko (kannot jäljellä) on hakattu noin 20 vuotta sitten kokonaan paljaaksi. Metsäautotien varressa on jäljellä joitakin tervaleppiä, mutta muutoin kuvio on tiheää, nuorta hieskoivikkoa, jonka alla kasvaa harvakseltaan kuusia. Kenttäkerroksessa on mm. käenkaalia, suoorvokkia, oravanmarjaa, metsäkortetta ja lehtotesmaa. Spjutsundintietä reunustaa hyväkasvuinen tuoreen kankaan kuusikko, joka muuttuu kaakkoon päin kallioiseksi männiköksi (kuvio 15). Tienvarren kuusikko on valoisaa ja kenttäkerroksessa on erittäin runsaasti kangasmaitikkaa. Kauempana tiestä sijaitsevien männikkökumpareiden puusto on vuoden ikäistä ja 18 metrin korkuista (kuva 9). Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan lajistoa, kuten mustikkaa, puolukkaa, 14

16 metsätähteä, vanamoa ja metsälauhaa. Kangasmaitikkaa ja metsämaitikkaa on runsaasti laajoilla alueilla. Kuva 9. Kumpuilevaa männikköä kuviolla PESIMÄLINNUSTO Selvitysalueella tehtiin pesintään viittaavia havaintoja 45 lintulajista (taulukko 1). Linnusto on metsälintuvaltainen. Runsaimpia lajeja olivat Etelä- Suomessa yleiset metsälinnut peippo, pajulintu, mustarastas, räkättirastas, punarinta, kirjosieppo ja talitiainen. Vähälukuisiin metsälintuihin kuuluivat idänuunilintu, kulorastas, käki, metso, tiltaltti ja pyy, jotka suosivat varttuneita havumetsäalueita. Nevas Gårdin kartanon ympäristön ja muiden rakennettujen alueiden linnustoon kuuluivat yleisten metsälintujen lisäksi mm. harakka, kottarainen, naakka, varpunen ja västäräkki. Nevaksenjoen uomasta tavattiin isokoskelo, rantasipi ja telkkä. Jokivarren ja pelto-ojien pensaikoissa esiintyivät mm. pensaskerttu ja vähälukuinen viitasirkkalintu. 15

17 Taulukko 1. Nevas Gårdin asemakaava-alueen lintulaskennoissa v havaitut ja pesimälinnustoon kuuluviksi tulkitut lajit haarapääsky harakka harmaasieppo hernekerttu hippiäinen idänuunilintu isokoskelo keltasirkku kirjosieppo korppi kottarainen kulorastas kuusitiainen käki käpytikka laulurastas lehtokerttu leppälintu metso metsäkirvinen mustarastas naakka pajulintu palokärki peippo pensaskerttu punakylkirastas punarinta pyy rantasipi rautiainen räkättirastas satakieli sepelkyyhky sinitiainen sirittäjä talitiainen telkkä tiltaltti töyhtötiainen varis varpunen vihervarpunen viitasirkkalintu västäräkki 5.1 HUOMIONARVOISET LINTULAJIT Selvitysalueella ei havaittu valtakunnallisesti uhanalaisia lintulajeja. Alueellisesti uhanalaisista (RT) lajeista tavattiin metso (ks. jäljempänä). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista tavattiin isokoskelo ja rantasipi Nevaksenjoen uomasta. Isokoskelo saattoi olla muuttoaikainen levähtäjä, mutta rantasipejä ilmeisesti pesi uoman varrella kaksi paria; toinen selvitysalueen pohjoispäässä ja toinen eteläpäässä (kuva 10). Silmälläpidettävän sirittäjän reviirejä todettiin kolme kappaletta harvennetuissa, mänty koivu-sekametsissä. EY:n lintudirektiivin liitteen I lajeista havaittiin metso, palokärki ja pyy. Metsosta tehtiin kaksi havaintoa itäosan kalliometsämaastossa ja yksi havainto Storängarnan länsipuolella (kuva 10). Havainnot koskivat yksinäisiä lintuja. Metson soidinpaikkoja ei todettu; soidinpaikat saattavat sijaita selvitysalueen eteläpuolella, jossa on laaja alue metsolle hyvin sopivaa kallioista metsämaastoa. 16

18 Kuva 10. Silmälläpidettävien (siniset merkit), lintudirektiivin liitteen I lajien (ruskeat) ja muiden huomionarvoisten lintulajien (vihreät) havaintopaikat kesän 2013 lintulaskennoissa. Metso on myös alueellisesti uhanalainen (RT) laji Uudellamaalla. Palokärki havaittiin Nevaksen kartanon eteläpuolella ja kasvillisuusselvityksen yhteydessä myöhemmin kesällä asemakaava-alueen itäosassa. Palokärjen reviiri on laaja. Linnun mahdollinen pesäpaikka jäi epäselväksi. Lintulaskennoissa havaittiin pyypoikue Storängarnan länsipuolella. Lisäksi itäosan metsäalueelta löytyi pyyn jätöksiä useasta paikasta. Heinäkuussa pyy havaittiin korpinotkelmassa Storängsbergetin pohjoispuolella. Asemakaava-alueen itäosan metsäalueella saattaa elää useita pyypareja. Vuonna 2008 kaava-alueella oli myös pikkulepinkäisen ja kehrääjän reviiri (Faunatica 2008). Kumpaakaan näistä lintudirektiivin liitteessä I mainituista lajeista ei tavattu kesällä LINNUILLE TÄRKEÄT ALUEET Huomionarvoisista lintulajeista tehdyt havainnot jakautuivat eri puolille selvitysaluetta. Alueelta ei ilmennyt pesimälinnustolle erityisen tärkeitä kohteita. Linnustollisesti monipuolisin alue on kartanon ympäristö laidunmaineen ja jokivarsineen. Vanhojen puiden, puistomaisten pihamaiden, pensaikkoisen jokivarren ja laidunalueiden säilyminen takaa monipuolisen lintulajiston. Myös selvitysalueen itäosan kallioinen metsäalue on merkittävä monille linnuille. Sen lajistoon kuuluivat mm. metso, pyy, käki ja kulorastas. 16

19 6 LIITO-ORAVA Nevas Gårdin asemakaava-alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Huomattava osa alueesta on liito-oravalle huonosti sopivaa nuorta metsää tai kalliomaastoa. Selvitysalueen läheltä on tiedossa yksi liito-oravan elinympäristö, joka sijaitsee Nevaksen golfkentän itäpuolella (Routasuo 2012). Liito-oravaa ei tavattu myöskään keväällä 2008 Nevas Gårdin alueelta (Faunatica 2008). 7 LEPAKOT Selvitysalueella havaittiin kolme lepakkolajia, jotka olivat pohjanlepakko, viiksi- tai isoviiksisiippa (tulkittu yhdeksi lajiksi) sekä isolepakko. Lepakoista tehtiin kartoituskierrosten aikana noin 60 havaintoa. Tarkkaa yksilömäärää ei tiedetä, sillä sama lepakkoyksilö saattoi tulla havaituksi eri puolilla aluetta. Kaksi kolmasosaa havainnoista koski viiksi- tai isoviiksisiippoja ja kolmannes pohjanlepakoita. Suomessa yleisenä esiintyvää pohjanlepakkoa (Eptesicus nilssonii) tavattiin harvalukuisena koko alueella (kuva 11). Saalistavia yksilöitä liikkui Nevas gårdin pihapiirissä sekä puuttomien kallioalueiden päällä metsäalueilla. Pohjanlepakko viihtyy puoliavoimessa ympäristössä, myös rakennetussa ympäristössä ja jopa hakkuualueilla. Viiksi- ja isoviiksisiippa (Myotis brandtii ja M. mystacinus) suosivat pimeitä metsäalueita. Viiksi-/isoviiksisiippoja liikkui erityisesti Nevas gårdin lähimetsissä ja parin piharakennuksen ympärillä. Myös kartanon itäpuolisen jokilaakson kuusikkoinen rantametsä oli viiksisiippojen saalistusaluetta. Isolepakko (Nyctalus noctula) on Suomessa harvinainen laji, jota tavataan lähinnä rannikkoseuduilla lajin muuttoaikaan keväällä ja syksyllä. Isolepakot lentävät usein korkealla vapaassa ilmatilassa. Isolepakosta saatiin yksi passiiviseurantalaitteen rekisteröimä havainto aamuyöllä Havaittu yksilö oli todennäköisesti vain ohilentävä, joten isolepakkoa ole tarpeen ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Rakennuksien tarkistuksessa ei tavattu yhtään selvää lepakoiden piilopaikkaa. Suurin osa rakennuksista on liian avoimia ollakseen lepakoille sopivia ja osassa oli koko ullakkotila otettu asuinkäyttöön. Yhdestä Nevas gårdin ulkorakennuksesta löytyi yksittäinen lepakon uloste, joten lepakko oli joskus käynyt rakennuksessa. Rakennus ei kuitenkaan ole luonnonsuojelulain tarkoittama lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka. Kartanon piha-alueella on vuonna 2006 todettu viiksi- tai isoviiksisiippojen käyttämä rakennus (Siivonen & Wermundsen 2006), mutta lähdeaineistosta ei selviä mikä rakennus oli kyseessä. 17

20 Kuva 11. Selvitysalueen lepakkohavainnot. Pisteet osoittavat havainnon paikkaa, yksilöitä saattoi olla useita pisteen kohdalla ja toisaalta osa pisteistä voi koskea samoja yksilöitä. 7.1 LEPAKOILLE TÄRKEÄT ALUEET Selvityksessä ei ilmennyt lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tärkeitä ruokailualueita (arvoluokan II kohteita, ks. alaluku 3.3) selvitysalueelta todettiin kolme (kuva 12): Alue 1. Kaksi ulkorakennusta ja niiden välinen alue. Rakennusten ympärillä saalisti säännöllisesti muutamia viiksi-/isoviiksisiippoja. Alue 2. Nevaksenjoen laakson suojainen itäranta. Rantametsikössä saalisti muutamia viiksi-/isoviiksisiippoja. Alue 3. Kartanon pihamaan lounaispuolisen metsäalueen itäreuna. Metsikössä saalisti muutamia viiksi-/isoviiksisiippoja ja yksittäisiä pohjanlepakoita. Ulkopuolelle jäävä alue on joko liian avointa tai liian tiheää metsää siipoille. Muihin lepakoiden käyttämiin alueisiin (arvoluokan III kohteet) kuului selvitysalueen länsipään osittain harvennettu metsä, jossa saalisti muutama siippa (kuva 12). 18

21 Kuva 12. Lepakoille tärkeät alueet (numerot 1 4) Nevas Gårdin asemakaava-alueella. 7.2 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Kartoituksessa käytetyt menetelmät antavat luotettavan kuvan asemakaavaalueen lepakkolajistosta, lepakoiden runsauksista sekä tärkeistä saalistusalueista. Vaikka kaikkia siippoja ei pystytty lajilleen määrittämään, tarkkuus on ollut tarkoituksenmukainen kartoituksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lepakkohavainnot painottuivat Nevas Gårdin ympäristöön. Selvitysalueen itäinen metsäalue on suurelta osin voimakkaasti harvennettua metsää tai erittäin tiheää nuorta metsää. Kumpikaan luontotyyppi ei ole lepakoille erityisen sopivaa. Lepakoille paremmin sopivat metsälaikut ovat pieniä, eikä niissä esiintynyt lepakoita ympäröiviä alueita enemmän. Itäosan metsäalueen kehittäminen esimerkiksi asuinalueeksi ei merkittävästi heikennä lepakoiden suotuisaa suojelutasoa, koska lepakoita esiintyi vain vähän ja ympärillä on laajalti muita metsäalueita. Luokkaan II kuuluvat alueet Alue 1. Alueen (rajaus kuvassa 12) käyttö päiväsaikaan tai liikenne eivät heikennä alueen merkitystä lepakoille. Edellytykset alueen säilymiseksi lepakoille tärkeänä ovat: - rakennukset ja niiden lähellä olevat puut säilytetään, - aluetta ei valaista kesäaikaan ( ). Alue 2. Alueen arvo lepakoille muodostuu suojaisesta rantametsiköstä. Alueen arvo säilyy, jos: 19

22 - metsikköä hoidetaan niin, että puuston tarjoama varjoisuus ja suojaisuus säilyvät, - tiealuetta jokiuoman kohdalla ei valaista kesäaikaan ( ). Alue 3. Alueen arvo lepakoille johtuu väljähköstä, sopivasti aukkoisesta metsän rakenteesta. Siipat saalistivat mm. metsäkoneen tekemässä käytävässä muuten tiheässä metsässä. Alueen arvo lepakoille säilyy, jos - metsikköä hoidetaan niin, että puuston tarjoama varjoisuus ja suojaisuus säilyvät, - nuorta metsää ja vesakkoa harvennetaan ajoittain, jolloin lepakoiden saalistusmahdollisuudet paranevat. Luokkaan III kuuluva alue Alueen arvo lepakoille säilyy parhaiten, jos metsikkö säilyy väljähkönä. Virkistyskäyttö ei heikennä alueen arvoa lepakoille. Alueelle voidaan rakentaa polkuja, joita ei kuitenkaan tulisi valaista kesäaikaan ( ). 8 KIRJOVERKKOPERHONEN Aikuisia kirjoverkkoperhosia havaittiin selvitysalueella kuusi yksilöä: kolme koirasta ja kolme naarasta. Huomionarvoista on, että ainoastaan yksi koiras tavattiin lajin elinympäristöksi aiemmin (Faunatica 2008) rajatulta alueelta selvitysalueen itäosasta. Muut koiraat sekä yksi naaraista löytyivät myös selvitysalueen itäosasta (kuva 13). Havaitut yksilöt olivat kaikki metsätien tai metsäpolun tai pienen metsäaukion reunoilla kuusivaltaisissa kohdissa, joissa kasvoi runsaasti metsämaitikkaa. Näiden itäosan yksilöiden lisäksi havaittiin yksi naaras Nevaksen jokivarren reunassa kasvavan koiranheisipensaan lehdillä istumassa (kuva 13). 8.1 SOVELTUVAT ELINYMPÄRISTÖT Faunatica (2008) on rajannut kirjoverkkoperhosen potentiaalisiksi elinympäristöiksi neljä kuviota, joiden rajausperusteena käytettiin kangasmaitikan (Melampyrum pratense) esiintymiä. Sen sijaan metsämaitikkaa (Melampyrum sylvaticum) kasvavia paikkoja ei tuolloin rajattu kirjoverkkoperhosen elinympäristöiksi. Uusien ravintokasvihavaintojen perusteella myös jälkimmäiset ovat lajin potentiaalisia elinympäristöjä. Kesän 2013 inventoinnin perusteella selvitysalueen itäosasta on syytä rajata Faunatican (2008) raportin kuvioiden 3 ja 4 lisäksi myös metsämaitikkaa runsaasti kasvavia harvapuustoisia kuvioita kirjoverkkoperhosen elinalueiksi. Näitä on neljä ja aiemmin rajattuja kangasmaitikkaa kasvavia kuvioita samoin neljä, joten kirjoverkkoperhoselle hyvin soveliaita metsäkuvioita on yhteensä kahdeksan (kuva 13). 20

23 Kuva 13. Kirjoverkkoperhosesta vuonna 2013 tehdyt havainnot (tähdet) ja lajille soveliaaksi arvioidut elinympäristöt (vihreät rasterit). Kuvioilla 1 4 kasvaa runsaasti kangasmaitikkaa ja kuvioilla 5 8 runsaasti metsämaitikkaa. Numeroimattomalla yhdeksännellä alueella kasvaa koiranheittä. Alueen länsiosasta aiemmin rajattuihin (Faunatica 2008) kangasmaitikkaa kasvaviin kuvioihin (numerot 1 ja 2) sekä itäosasta rajattuihin kuvioihin (numerot 3 ja 4) ei ole tarvetta esittää suuria muutoksia tai lisäyksiä. Metsämaitikkavaltaisista kuvioista kuvio 5 sijaitsee alueella kulkevan metsäautotien pohjoispuolella osin avohakatussa ja osin valoisassa kuusivaltaisessa kohdassa (kuva 14). Metsämaitikkaa on paikoin tiheänä ja yhtenäisenä kasvustona vähintäänkin satoja yksilöitä. Kuviolla havaittiin yksi kirjoverkkoperhoskoiras aivan tien reunasta. Kuvio 6 sijaitsee kuviota 5 vastapäätä metsäautotien eteläpuolella valoisassa, harvassa kuusikossa ja on tätä selvästi laajempi. Metsämaitikka muodostaa laajalti tiheitä ja yhtenäisiä kasvustoja. Kuviolla kasvaa useampia tuhansia metsämaitikoita. Kuvion alueella havaittiin yksi naaras harvassa kuusikossa. Kuvio 7 sijaitsee samalta metsäautotieltä etelään suuntautuvan haaran idänpuoleisella reunalla. Myös tällä kuviolla kasvaa vähintäänkin satoja metsämaitikoita. Paikalla havaittiin yksi kirjoverkkoperhoskoiras tien reunalla. Kuvio 8 sijaitsee metsäautotien varrella tien molemmin puolin; pääosa alueesta on tien eteläpuolella. Tien lounaispuolen kuusikossa polun reunassa havaittiin yksi ilmeisesti munintapuuhissa ollut naaras. Havaintopaikan metsä (kuva 15) oli kirjoverkkoperhoselle yllättävänkin sulkeutunut. Ainoa selvitysalueen länsiosassa havaittu aikuisyksilö (naaras) tavattiin Nevaksenjoen laakson reunasta Kvarnbergetin kallioalueen tyveltä paikasta 21

24 jossa kasvaa yksinäinen koiranheisi. Koiranheisiä kasvaa enemmänkin heti kaava-alueen ulkopuolella Kvarnbergetin ja Storängsbergetin rinteellä. Myös koiranheisi on kirjoverkkoperhosen toukan ravintokasvi, joten on hyvin todennäköistä, että kyseisellä alueella elää kirjoverkkoperhosen osapopulaatio, vaikka kumpaakaan maitikkalajia siellä ei näyttäisikään esiintyvän. Kuvat 14 ja 15. Kirjoverkkoperhosen elinympäristöä kuviolta 5 (ylempi kuva) ja kuviolta 8. Molemmissa paikoissa kasvaa runsaasti metsämaitikkaa. 22

25 8.2 ARVIO KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMISESTÄ SELVITYSALUEELLA Ainakin selvitysalueen itäosassa elää kirjoverkkoperhosen populaatio. Esiintymä ei ole erityisen runsas, sillä niin Faunatican (2008) kuin kesän 2013 selvityksessäkin havaintomäärät jäivät alhaisiksi. Toisaalta tämä on varsin tyypillinen ja usein todettu piirre kirjoverkkoperhospopulaatioille (Selonen 1997). Varsinkin kuviot 3 7 (kuva 13) näyttäisivät kaikki olevan suhteellisen laajoja ja hyvälaatuisia kirjoverkkoperhosen elinympäristöjä. Selvitysalueen länsiosan tilanne on epäselvä, sillä yhtään lajin yksilöä ei löydetty kesällä 2008 tai tämän selvityksen yhteydessä lajin potentiaalisilta elinympäristölaikuilta. Varsinkin kuvio 2 vaikuttaa kuitenkin hyvälaatuiselta lajin elinympäristöltä. Kirjoverkkoperhonen on ns. metapopulaatiolaji, jolle on tyypillistä se, että lajin esiintymispaikat vaihtelevat vuodesta toiseen. Kirjoverkkoperhonen saattaa jonakin toisena vuonna hyvinkin esiintyä myös kuviolla 2, eikä täysin voida sulkea pois sitäkään, että niukkana esiintynyt osapopulaatio olisi jäänyt selvityksissä huomaamatta. Myös selvitysalueen länsiosan elinympäristölaikut on hyvä määritellä lajin esiintymispaikoiksi. Täsmällisemmän arvion tekoa hankaloittaa se, että kirjoverkkoperhosen esiintymisestä selvitysalueen lähialueilla ei tunneta riittävästi. Pintapuolisen tarkastelun perusteella lajille soveliasta elinympäristöä on ainakin Spjutsundintien reunamilla ja läheisillä kallioilla. Todennäköisesti kirjoverkkoperhosen esiintymä jatkuu selvitysalueen pohjois- ja itäpuolisille alueille. 8.3 MUIDEN HUOMIONARVOISTEN PERHOSLAJIEN ELINYMPÄRISTÖT Selvitysalueella ei havaittu kirjoverkkoperhosen lisäksi muita EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuja perhoslajeja eikä erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia perhoslajeja. Selvitysalueella ei arvioitu olevan niiden kannalta erityisen merkittäviä elinympäristöjä. Välittömästi selvitysalueen ulkopuolella Kvarnbergin ja Storängsbergetin lounaisrinteellä on sen sijaan luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi säädetyn toukokuusamahitukoin (Perittia obscurepunctella) potentiaalinen elinympäristö. Rinne on varsin paahteinen ja ravintokasvia (lehtokuusama) kasvaa kohtalaisen paljon. Alue on lajin tunnetun levinneisyysalueen sisällä; toukokuusamahitukoita on viime vuosinakin tavattu mm. Vantaalta ja Porvoosta. 9 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA KASVILAJIT Nevas Gårdin asemakaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeltuja luontotyyppejä. Luontoselvityksessä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain mukaisten suojeltujen luontotyyppien kriteerit tai vesilain mukaisten suojeltujen pienvesien kriteerit. Alueella todettiin neljä kohdetta, jotka täyttävät metsälain mukaisten monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit (kuva 16). Kohteet ovat puuntuotannollisesti vähätuottoisia kallioalueita 23

26 (kansikuva) ja jyrkänteiden alusmetsiä. Niistä pohjoisimmalla kasvaa jalopuita, mutta puusto ei ole alkuperäistä. Lehtokasvillisuutta on Nevaksenjoen laakson itärinteen alaosassa kuvioiden 7 ja 8 peltoihin rajoittuvissa reunoissa. Reunapuusto on hakattu joitakin vuosia sitten, eikä kapeaa, nyttemmin tiheään pensoittunutta lehtoreunusta ole tarkoituksenmukaista rajata metsälain 10 :n mukaisena rehevänä lehtolaikkuna. Selvitysalueelta tavattiin yksi vaarantunut (keltamatara) ja kaksi silmälläpidettävää kasvilajia (ahokissankäpälä ja ketoneilikka). Lajit ovat viime vuosikymmeninä nopeasti vähentyneitä ketojen ja matalakasvuisten niittyjen kasveja. Ahokissankäpälä kasvaa myös kuivahkoissa kangasmetsissä. Huomionarvoisten kasvilajien havaintopaikat keskittyivät tienpientareille ja tienvarsikedoille Nevaksen kartanon ympäristöön. Selvin keskittymä on Nevaksentien ja hevoslaitumen välissä sijaitseva niitty- ja ketoalue (kuva 17), joka tulisi säilyttää. Ketokasvillisuutta olisi mahdollista elvyttää niittämällä ja raivaamalla pensaita tai liittämällä alue osaksi länsipuolista hevoslaidunta. Kuva 16. Kallioalueet, jotka täyttävät metsälain 10 :n mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. 24

27 Kuva 17. Huomionarvoisten kasvilajien löytöpaikat kesällä Keltainen piste = keltamatara, punainen piste = ketoneilikka, harmaa piste = ahokissankäpälä. Vihreällä viivalla on rajattu tienvarren keto- ja niittyalue, johon em. kasvilajien esiintymät keskittyvät. 10 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Faunatica Oy 2008: Sipoon Nevaksen kaava-alueen luontoselvitykset vuonna Julkaisematon selvitys. Koskimies, P. & Väisänen, R. A: 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Routasuo, P. 2012: Sipoon Nevas Gårdin asemakaava-alueen luontokohteet. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Selonen, V. 1997: Kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) ja ratamoverkkoperhosen (Mellicta athalea) populaatiorakenne ja habitaattivalinta. Baptria 22: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742:

28 Siivonen, Y. & Wermundsen, T. 2006: Sipoon lepakkokartoitus Julkaisematon selvitys. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109:1 196 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003: Boin osayleiskaavan luontoselvitys. Julkaisematon selvitys, Sipoon kunta. Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 1991: Etelä-Sipoon ja Hindsbyn luontokohdeselvitys. Sipoon kunta, ympäristönsuojelulautakunta. Julkaisu 1:1991. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2006: Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset. Julkaisematon selvitys, Sipoon kunta. 26

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Nina Hagner-Wahlsten & Marko Vauhkonen Väliraportti 15.10.2015 SIPOON TAASJÄRVI IV -ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS

TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 TUUSULAN ANTTILANRANNAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3 3 Menetelmät...

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014

KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 Esa Lammi, Pekka Routasuo & Nina Hagner-Wahlsten 23.1.2015 KOLMPERÄN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2014 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Selvitysalue ja tietolähteet... 2 3. Menetelmät...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 8.12.2014 TUUSULAN KELATIEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden

Lisätiedot

ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA

ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS

MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 14.10.2010 MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 2 3. Suunnittelualueen

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA

SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Pekka Routasuo 12.12.2013 MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...

Lisätiedot

VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS

VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Esa Lammi 12.9.2014 VIRRENKULMA III:N ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 2 3 Menetelmät... 2 3.1 Liito-oravainventointi...

Lisätiedot

luontoselvitys Petri Parkko

luontoselvitys Petri Parkko 2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012

KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 29.12.2014 TUUSULAN HÄRISKIVEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3 3

Lisätiedot

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot