Pohjois- Karjalan järjestökysely 2019

Transkriptio

1 Pohjois- Karjalan järjestökysely 2019 Sarjakuvat: Anniina Löytönen 2019

2 Pohjois-Karjalan järjestökysely 2019 Toteutusaika Sähköinen kysely + paperilomake, jonkin verran jalkautumista järjestöiltoihin Erityisenä teemana järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ja yksinäisyyden ehkäisijöinä sekä järjestö-kuntayhteistyö Vastaajina 251 eri yhdistystä kaikista Pohjois-Karjalan kunnista ja Heinävedeltä Toteuttajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Järjestö 2.0 -hanke

3 Taustatiedot

4 Vastanneiden yhdistysten kotipaikka Kotipaikka (n=251) Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Heinävesi Muu

5 Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue Pääasiallinen toiminta-alue (n=250) Kylä tai asuinalue 26% Kunta 37% Seutu 19% Maakunta 16% Koko maa 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

6 45 40 Yhdistyksen perustamisaika Perustamisaika (n=243)

7 Vastaajan asema yhdistyksessä Vastaajan asema yhdistyksessä (n=251) Puheenjohtaja 52% Hallituksen jäsen 29% Palkattu työntekijä 14% Muu yhdistyksen aktiivitoimija 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

8 Vastanneiden yhdistysten toimiala Kyselyyn vastanneet yhdistykset toimialoittain (n=250) Eläke Kylät Sote Kulttuuri 23 Liikunta Harrastus Muu

9 Jäsenet, vapaaehtoiset ja ihmisten tavoittaminen

10 Yksilöjäsenten määrä

11 Yksilöjäsenten määrän kehitys Yksilöjäsenten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=242) Kasvanut paljon 5% Kasvanut 25% Pysynyt vakaana 40% Pienentynyt 27% Pienentynyt paljon 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

12 Yhteisöjäsenten määrä Yhteisöjäsenten määrä (n=241) Ei yhtään 75% % % Yli 50 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

13 Yhteisöjäsenten määrän kehitys Yhteisöjäsenten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=74) Kasvanut paljon 3% Kasvanut 16% Pysynyt vakaana 64% Pienentynyt 12% Pienentynyt paljon 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

14 Vapaaehtoisten määrä Vapaaehtoisten määrä vuonna 2018 (n=249) Ei yhtään 1% % % % % Yli 100 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

15 Vapaaehtoisten määrän kehitys Vapaaehtoisten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=248) Kasvanut paljon 2% Kasvanut 21% Pysynyt vakaana 55% Pienentynyt 20% Pienentynyt paljon 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

16 Ihmisten tavoittaminen Yhdistyksen toiminnan vuosittain tavoittamat ihmiset (tapahtumat, tilaisuudet, ryhmät, koulutukset) (n=248) Alle 50 8% % % % Yli % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

17 Työntekijät

18 Palkatut työntekijät I Oliko yhdistyksellä palkattuja työntekijöitä vuonna 2018? (n=247) 66% 34 % Kyllä Ei

19 Palkatut työntekijät II Jos yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä, kuinka monta eri henkilöä? (n=82) Yli 20 7% % % 8-9 6% % 11% % 1 24% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

20 Palkatut työntekijät III Jos yhdistyksellänne on työntekijöitä, millaisia ja kuinka monta (n=86) Kokoaikaisia 49% Osa-aikaisia: yli 30 tuntia/vko 26% Osa-aikaisia: tuntia/vko 42% Osa-aikaisia: alle 20 tuntia/vko 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

21 Palkatut työntekijät IV Palkattujen työntekijöiden määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=94) Kasvanut paljon 7% Kasvanut 31% Pysynyt vakaana 46% Pienentynyt 12% Pienentynyt paljon 4% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

22 Yhdistystoiminnan kulut, rahoitus ja toimitilat

23 Yhdistyksen kokonaiskulut Yhdistyksen kokonaiskulut vuonna 2018 (n=241) Yli % % % % % % % Alle 500 7% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

24 Yhdistystoiminnan rahoitus Yhdistysten rahoituslähteet (n=251) Jäsenmaksut 88% Oma varainhankinta esim. arpajaiset, 65% Kunnan järjestöavustus 55% Osallistumis- ja harrastusmaksut 47% Lahjoitukset 27% Sponsorit 19% Vuokratulot 19% Maksullinen palvelutuotanto 18% Liiton tai aluejärjestön tuki 17% Muu kunnan rahoitus 17% Säätiöt ja rahastot 13% Leader-projektirahoitus 13% Muu 12% STEA-yleisavustus tai AK 9% Ministeriön rahoitus, minkä ministeriön 8% STEA-projektirahoitus (C) 6% Eu-rahoitus (ESR, EAKR, Maaseuturahasto, 4% Maakuntaliiton kehittämis- ja tulevaisuusraha 3% Aluehallintovirasto-projektirahoitus 2% Cimo-projektirahoitus 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100%

25 Avustusten hakeminen kunnalta Avustusten hakeminen kunnalta vuonna 2018 (n=247) 35 % 2 % 63 % Kyllä, olemme hakeneet ja saaneet Kyllä olemme hakeneet, mutta emme saaneet Emme ole hakeneet

26 Kuntien myöntämät avustukset Yhdistyksille myönnetyt avustukset kunnalta vuonna 2018 (n=156) Yli % % % Alle % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

27 Toimitilat Toimitilat (n=247) 48 % 23 % 29 % Kyllä, vuokratut toimitilat Kyllä, omat toimitilat Yhdistyksellä ei ole vakituisia toimitiloja

28 Tyytyväisyys nykyisiin toimitiloihin Onko yhdistyksen nykyiset toimitilat sopivat ja riittävät yhdistyksenne toiminnan kannalta? (n=200) 23 % Kyllä Ei 77 %

29 Yhdistykset hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä

30 Eri toimintamuotojen tai palveluiden laajuus yhdistyksessä (n=238) (1= ei koske yhdistystä, 2= pieni, 3= kohtalinen, 4= suuri) Harrastustoiminta 2,90 Virkistystoiminta 2,84 Säännölliset tapahtumat 2,84 Vapaaehtoistoiminta 2,66 Ohjaus ja neuvonta 2,40 Liikunta ja jumppa 2,28 Kerhot ja muut ryhmät 2,28 Muu kulttuuritoiminta 2,19 Oleskelu- ja ajanvietto (kylätalot, Kohtaamispaikat ja - 2,13 Vaikuttamistoiminta 2,08 Koulutustoiminta 2,06 Leiri- ja retkitoiminta 2,03 Musiikki,-laulu,- kuvataidetoiminta 1,99 Vertaistoiminta 1,90 Kokemusasiantuntijatoiminta 1,66 Ystävätoiminta 1,59 Työllistymistä tukeva toiminta 1,59 Muu ryhmämuotoinen tuki 1,54 Kilpailu- ja koetoiminta 1,50 Tukihenkilötoiminta 1,46 Tuetut lomat 1,26 Valmiusryhmätoiminta 1,25 Kuntoutus 1,24 Vaate- ja tavaralahjoitukset 1,20 Päivätoiminta 1,18 Kotiapu 1,16 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1,15 Sopeutumisvalmennus 1,14 Hoitoapu kotiin 1,10 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

31 ERI TOIMINTAMUOTOJEN JA PALVELUIDEN LAAJUUS YHDISTYKSESSÄ (N=238) Ei koske yhdistystä Pieni Kohtalainen Suuri H A R R A S T U S T O I M I N T A V I R K I S T Y S T O I M I N T A S Ä Ä N N Ö L L I S E T T A P A H T U M A T V A P A A E H T O I S T O I M I N T A K E R H O T J A M U U T R Y H M Ä T O H J A U S J A N E U V O N T A L I I K U N T A J A J U M P P A M U U K U L T T U U R I T O I M I N T A V A I K U T T A M I S T O I M I N T A O L E S K E L U - J A A J A N V I E T T O ( K Y L Ä T A L O T, K O H T A A M I S P A I K A T J A - T I L A T, K O U L U T U S T O I M I N T A M U S I I K K I, - L A U L U, - K U V A T A I D E T O I M I N T A L E I R I - J A R E T K I T O I M I N T A V E R T A I S T O I M I N T A K O K E M U S A S I A N T U N T I J A T O I M I N T A T Y Ö L L I S T Y M I S T Ä T U K E V A T O I M I N T A Y S T Ä V Ä T O I M I N T A M U U R Y H M Ä M U O T O I N E N T U K I T U K I H E N K I L Ö T O I M I N T A K I L P A I L U - J A K O E T O I M I N T A K U N T O U T U S V A L M I U S R Y H M Ä T O I M I N T A T U E T U T L O M A T P Ä I V Ä T O I M I N T A AAMU- J A I L T A P Ä I V Ä T O I M I N T A S O P E U T U M I S V A L M E N N U S V A A T E - J A T A V A R A L A H J O I T U K S E T K O T I A P U H O I T O A P U K O T I I N 13% 17% 36% 10% 21% 44% 16% 18% 34% 26% 15% 27% 42% 11% 28% 24% 37% 19% 33% 27% 42% 21% 42% 21% 36% 29% 47% 20% 37% 30% 57% 61% 69% 68% 70% 74% 69% 87% 84% 83% 90% 92% 91% 85% 90% 94% 27% 26% 21% 29% 26% 18% 27% 19% 25% 13% 13% 17% 11% 12% 14% 12% 33% 25% 33% 32% 22% 21% 23% 11% 12% 19% 7% 13% 8% 17% 16% 6% 12% 8% 11% 8% 9% 8% 9% 6% 18% 6% 7% 6% 6% 2% 8% 5% 2% 10% 5% 2% 5% 3% 2% 3% 2% 2% 5% 3% 1% 11% 3% 1% 7% 1% 2% 3% 1% 2%

32 Eri toimintojen kohderyhmät I KOHDERYHMÄT, JOILLE YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA PALVELUT SUUNNATTU (N=236) 1/2 Kaikenikäiset Lapset Nuoret Aikuiset Ikäihmiset HARRAST UST OIMINTA VIRKIST YST OIMINT A SÄÄNNÖLLISET T APAHTUMAT VAPAAEHTOIST OIMINT A OHJAUS JA NEUVONTA LIIKUNTA JA JUMPPA KERHOT JA MUUT RYHMÄT MUU KULTTUURITOIMINTA OLESKELU- JA AJANVIETTO VAIKUTTAMIST OIMINT A KOULUTUST OIMINTA LEIRI- JA RETKITOIMINT A MUSIIKKI, -LAULU,- VERTAIST OIMINTA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA 35% 12% 12% 19% 38% 7% 9% 22% 42% 9% 11% 18% 36% 4% 9% 27% 35% 6% 12% 25% 26% 14% 14% 25% 23% 17% 14% 19% 43% 6% 8% 22% 47% 10% 8% 18% 41% 7% 9% 22% 26% 23% 36% 24% 29% 5% 16% 18% 16% 10% 7% 4% 9% 32% 6% 12% 34% 22% 20% 30% 22% 24% 20% 24% 21% 22% 26% 21% 17% 21% 19% 21% 27% 31% 22%

33 Eri toimintojen kohderyhmät II KOHDERYHMÄT, JOILLE YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA PALVELUT SUUNNATTU (N=236) 2/2 Kaikenikäiset Lapset Nuoret Aikuiset Ikäihmiset YST ÄVÄTOIMINT A 31% 1% 4% 17% 46% TYÖLLIST YMIST Ä T UKEVA T OIMINTA 9% 0% 33% 48% 10% MUU RYHMÄMUOTOINEN T UKI 28% 4% 9% 27% 31% KILPAILU- JA KOETOIMINTA 28% 13% 21% 22% 17% T UKIHENKILÖTOIMINTA 29% 3% 9% 25% 34% T UETUT LOMAT 23% 0% 8% 21% 49% VALMIUSRYHMÄTOIMINTA 35% 0% 6% 44% 15% KUNTOUTUS 25% 4% 0% 25% 46% VAATE- JA TAVARALAHJOITUKSET 64% 8% 0% 16% 12% PÄIVÄTOIMINT A 32% 5% 5% 27% 32% KOTIAPU 26% 0% 4% 17% 52% AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 39% 39% 11% 0% 1% SOPEUTUMISVALMENNUS 40% 0% 10% 25% 25% HOITOAPU KOTIIN 33% 0% 17% 50%

34 Yhdistykset hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä Kohtaamisen paikkoja Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä Virkistystä ja vertaistukea Paikka harrastamiselle Tukea ja neuvontaa Osallisuuden vahvistamista ja vaikuttamista

35 Haetaan ikämiehiä kotoa ja tarjotaan heille yksilö- ja ryhmämuotoista tukea Omaisneuvonta antaa tietoa ja tukea, joiden avulla jaksaa paremmin kuormittavassa elämäntilanteessa. Sairastuneen läheisen tukena ei voi olla ilman riittävää tietopohjaa Järjestetyissä tilaisuuksissa ollut asiantuntijoita puhumassa terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvää. Vertaistuki antaa voimavaroja raskaisiin elämätilanteisiin ja jaksamiseen, ja voi löytää ystäviä, uusia tuttuja, voi jakaa kokemuksia ja käsitellä tunteita. Osallisuuteen kasvaminen ja kasvattaminen, onnistuneet osallisuuden kokemukset ja kyky vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

36 Tapahtumat ja retket antavat mahdollisuuden irrottautua arjesta vertaisten kanssa, voi ystävystyä ja rakentaa itselle verkostoja vapaamuotoisen yhdessäolon avulla. Teemme paljon talkootyötä yhdessä. Samoin meillä kokoontuu erilaisia pienryhmiä innostuksen ja mielenkiinnon mukaan. Toimintamme keskeinen ajatus on yhteisöllisyys. Lähiötyö vahvistaa vuokrataloasuinalueiden asumisdemokratiaa ja asumisviihtyvyyttä ja vähentää sosiaalista eriytymistä. Yhdistys tarjoaa harrastuspaikan välineineen. Tarjoaa mahdollisuuden lisätä ja ylläpitää kädentaitoja. Viikottain tuolijumppaa ja retkiä teatteriin ja luontoon.

37 Yhdistykset ja yksinäisyyden vähentäminen

38 Yhdistykset ja yksinäisyyden vähentäminen Kokoaa ihmisiä ja saa liikkeelle Matala kynnys osallistua Ryhmä, johon kuulua Tukea ja apua

39 Olen huomannut että viikottainen kokoontuminen on monelle ollut tärkeä henkireikä muiden ikäihmisten pariin. Ihmisille on paikka jonne voi tulla kahvittelemaan, lukemaan päivän lehdet ja juttelemaan ihmisten kanssa. On kerran tai kaksi päivää viikossa jolloin on mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa ystävien seurassa. Retkille, matkoille ja teatteriin pääsee yhteisillä kyydeillä, yksin ei ole mahdollisuutta mennä. Ystävätoiminta tuo juttu- ja yhdessäpuuhasteluseuraa Sosiaalinen vuorovaikutus kaikissa ryhmäkokoontumisissa niin liikunta- kuin virkistyspuolellakin. Lapsella tai nuorella on ryhmä johon kuulua, saada uusia ystäviä ja tuntea olevansa tärkeä osa jotakin. Aikuisten puulaakipelit toimivat tapaamispaikkoina liikunnan lomassa. Yhteenkuuluvuus ja uudet ystävät, olemme tukena oli asia mikä tahansa, autamme kykyjemme mukaan ja ohjaamme tarvittaessa eteenpäin.

40 Yhdistykset ja arjen turvallisuus

41 Yhdistykset ja arjen turvallisuus Tiedon jakaminen Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea Paikka, johon ottaa yhteyttä Osallisuus lisääntyy, ihmiset aktivoituvat

42 Toiminnassa paljon arjen turvallisuuteen ja elämään liittyviä infoja ja asiantuntijaluentoja. Perhekahvilasta vanhemmat saavat uusia ystäviä ja tuttavia, joista muodostuu usein pidempiä ihmissuhteita ja tukiverkkoa perheen ympärille. Kerrotaan esimerkiksi apuvälineiden käytöstä ja saatavuudesta. Kylillä asuu vielä hyväkuntoista porukkaa, jotka tarvittaessa huolehtivat naapureistaan ja antavat tarvittaessa apua. Yhteiset tapahtumat, toiminta ja vuoropuhelu lisää yhteisöllisyyttä ja luottamusta alueen asukkaiden kesken. Liikunta edistää fyysistä hyvinvointia (tasapaino, lihaskunto, koordinaatio) niin lapsilla kuin aikuisilla. Vaikuttamistyön kautta viedään eteenpäin kulloinkin esille nousseita turvallisuushaasteita, esim. lasten koulutien turvallisuus, turvalliset kulkureitit ratsastamiselle, puhtaat tilat päivähoitoon jne.

43

44 Yhteistyö ja viestintä

45 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta Jane Janen tunnettavuus (n=250) 31 % 6 % 8 % Tunnen hyvin ja olen ollut tai olen jäsen Tunnen hyvin Tunnen jonkin verran 55 % En tunne lainkaan

46 Miten kehittäisit Janea? Toiminnasta tiedottamista runsaammin Kaikkien tahojen, myös Janen tiedottamista ja tunnettavuutta tulisi lisätä. Silloin kynnys yhteydenottoon ja vuorovaikutukseen madaltuisi ja vaikutus edunvalvontaan ja vaikuttavuuteen lisääntyisi Nykyinen toiminta on jo laajaa, voisi focusoida vaikuttamisen/tekemisen kärkiä vuosittain Enemmän ulkoista vaikuttamista, kuten kannanottoja, keskustelunavauksia, lausuntoja ja lobbaamista Maakunnallisen Janen lisäksi olisi hyvä perustaa kaikkiin kuntiin paikallis-janet. Tämä lisäisi kunnan ja järjestöjen vuoropuhelua ja myös paikallisten ja maakunnallisten järjestöjen vuoropuhelua

47 Jelli Jelli-järjestötietopalvelun käyttö (n=249) Kyllä, yhdistyksemme tiedot löytyvät Jellistä 49% Kyllä, yhdistyksemme tiedottaa Jellin kautta (esim. tapahtumat, koulutukset, uutiset) 11% Kyllä, etsin Jellistä tietoa omaan tai yhdistykseni käyttöön 23% Kyllä, muulla tavoin, miten 4% En käytä Jelliä, mutta tunnen sen 31% En käytä Jelliä enkä tunne sitä 17% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

48 Miten kehittäisit Jelliä? Kehitys on jo nyt monipuolista. Palvelee erinomaisesti yhdistystoimintaa. Jelli on ehkä jäänyt osittain huomaamattomaksi, kun se mielletään sote-alan toimijoiden yhteistyökanavaksi Tekemällä sitä tutummaksi suurelle potentiaaliselle yleisölle On tuntematon palvelu vielä monelle. Yhdistystoimijat, jotka käyttävät palvelua ja joiden tiedot siellä on, ovat varmaan aktiivisimpia käyttäjiä. Ns. "suuri yleisö" ei omien kokemuksieni mukaan tunne koko alustaa Jellin toiminnasta pitäisi tiedottaa vielä lisää. Minulla on se käsitys, että useissa yhdistyksissä ajatellaan, että kun tiedot on ilmoitettu Jelliin, niin se riittää eikä mietitä mihin sitä muuten voisi hyödyntää.

49 Yhdistysten yhteistyö

50 Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa (n=247) Tapahtumat Vapaaehtois-ja vertaistoiminta Tiedotus ja markkinointi Koulutukset Vaikuttaminen (edunvalvonta) Kehittämishankkeet Varainhankinta Tukipalvelut (kirjanpito ym) Työllistymistä tukeva toiminta Muu 1,2 1,4 1,6 1,5 2,1 2,1 2,0 1,9 1,8 2,8 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0

51 Onnistunut tapahtuma tai yhteistyön muoto Toisten yhdistysten kanssa: yleisimmin yhteistyötä tapahtumissa Kunnan kanssa: Avustukset, toimitilat, palveluiden tuottaminen kunnalle Yhdistykset sekä kunta yhteistyössä: tapahtumat

52 Yhdistysten ja kuntien yhteistyö

53 Yhteistyö kunnan kanssa Yhteistyö kunnan kanssa (n=248) Toiminta-avustukset Tilat Tapahtumat Koulu-ja oppilaitosyhteistyö Tiedotus ja markkinointi Vaikuttaminen Kumppanuussopimuksiin perustuva Koulutukset Kehitämishankkeet Työllistymistä tukeva toiminta Palvelutuotanto Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Jokin muu Tukipalvelut 28% 25% 33% 20% 20% 37% 47% 35% 41% 62% 54% 60% 75% 65% 58% 87% 74% 29% 21% 32% 25% 40% 37% 17% 26% 20% 21% 15% 14% 18% 12% 8% 4% 7% 7% 30% 15% 0% 26% 11% 4% 12% 11% 3% 21% 8% 5% 30% 9% 4% 4% 4% 4% 17% 7% 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon

54 Kunnat joiden kanssa on tehty yhteistyötä Kunnat, joiden kanssa yhdistys tehnyt yhteistyötä 2018 (n=232) Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Heinävesi Muu

55 Järjestöyhteyshenkilöt Onko kunnassanne järjestöyhteyshenkilö? (n=245) 42 % 39 % Kyllä Ei En tiedä 19 %

56 Järjestö-kunta yhteistyön asiakirja Järjestö-kunta-yhteistyön asiakirja (n=238) Kunnassamme on laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirja/järjestöyhteistyön ohje 8% 5% 12% Kunnassamme on aloitettu järjestökunta-yhteistyön asiakirjan laatiminen 74% 1% Kunnassamme ei ole laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirjaa/järjestöyhteistyön ohjetta, mutta mielestäni sille olisi tarvetta Kunnassamme ei ole laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirjaa/järjestöyhteistyön ohjetta eikä sille mielestäni ole tarvetta En osaa sanoa

57 Paikallis-Jane Paikallis-Jane (n=232) Kunnassamme on järjestöyhteistyön rakenne ja se toimii hyvin 13% 6% 6% Kunnassamme on järjestöyhteistyön rakenne, mutta toiminta vaatisi kehittämistä, mitä Kuntaamme ollaan perustamassa järjestöyhteistyön rakennetta 63% 1% 11% Kunnassamme ei ole järjestöyhteistyön rakennetta, mutta mielestäni sille olisi tarvetta Kunnassamme ei ole järjestöyhteistyön rakennetta, eikä sille mielestäni ole tarvetta En osaa sanoa

58 Tulevaisuus

59 Keskeiset järjestökentän kehittämiskohteet Tarvitaan uusia vapaaehtoisia Toiminnan kehittämistä; erityisesti miten nuoret saadaan kiinnostumaan yhdistystoiminnasta Yhdistysten välisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen Vuoropuhelun lisääminen kuntien ja järjestöjen välillä Rakenteet kunta-järjestöyhteistyölle Lisää taloudellisia resursseja ja tukea järjestöille

60 Mitä järjestöt tarvitsevat, kun toimintaympäristö muuttuu? Taloudellisia resursseja Edullisia toimitiloja Uusia vapaaehtoisia Tukea ja neuvontaa Koulutusta Yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä toimisten yhdistysten kanssa esim. viestintä Yleistä arvostusta