Pohjois-Karjalan järjestökysely

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan järjestökysely 2019

2 Pohjois-Karjalan järjestökysely 2019 Toteutusaika Sähköinen kysely + paperilomake, jonkin verran jalkautumista järjestöiltoihin Erityisenä teemana järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ja yksinäisyyden ehkäisijöinä sekä järjestö-kuntayhteistyö Vastaajina 251 eri yhdistystä kaikista Pohjois-Karjalan kunnista ja Heinävedeltä Toteuttajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Järjestö 2.0 -hanke

3 Taustatiedot

4 Vastanneiden yhdistysten kotipaikka Kotipaikka (n=251) Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Heinävesi Muu

5 Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue Pääasiallinen toiminta-alue (n=250) Kylä tai asuinalue 26% Kunta 37% Seutu 19% Maakunta 16% Koko maa 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

6 Yhdistyksen perustamisaika Perustamisaika (n=243)

7 Vastaajan asema yhdistyksessä Vastaajan asema yhdistyksessä (n=251) Puheenjohtaja 52% Hallituksen jäsen 29% Palkattu työntekijä 14% Muu yhdistyksen aktiivitoimija 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

8 Vastanneiden yhdistysten toimiala Kyselyyn vastanneet yhdistykset toimialoittain (n=250) Eläke Kylät Sote Kulttuuri 23 Liikunta Harrastus Muu

9 Jäsenet, vapaaehtoiset ja ihmisten tavoittaminen

10 Yksilöjäsenten määrä

11 Yksilöjäsenten määrän kehitys Yksilöjäsenten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=242) Kasvanut paljon 5% Kasvanut 25% Pysynyt vakaana 40% Pienentynyt 27% Pienentynyt paljon 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

12 Yhteisöjäsenten määrä Yhteisöjäsenten määrä (n=241) Ei yhtään 75% % % Yli 50 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

13 Yhteisöjäsenten määrän kehitys Yhteisöjäsenten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=74) Kasvanut paljon 3% Kasvanut 16% Pysynyt vakaana 64% Pienentynyt 12% Pienentynyt paljon 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

14 Vapaaehtoisten määrä Vapaaehtoisten määrä vuonna 2018 (n=249) Ei yhtään 1% % % % % Yli 100 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

15 Vapaaehtoisten määrän kehitys Vapaaehtoisten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=248) Kasvanut paljon 2% Kasvanut 21% Pysynyt vakaana 55% Pienentynyt 20% Pienentynyt paljon 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

16 Ihmisten tavoittaminen Yhdistyksen toiminnan vuosittain tavoittamat ihmiset (tapahtumat, tilaisuudet, ryhmät, koulutukset) (n=248) Alle 50 8% % % % Yli % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

17 Työntekijät

18 Palkatut työntekijät I Oliko yhdistyksellä palkattuja työntekijöitä vuonna 2018? (n=247) 66% 34 % Kyllä Ei

19 Palkatut työntekijät II Jos yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä, kuinka monta eri henkilöä? (n=82) Yli 20 7% % % 8-9 6% % 11% % 1 24% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

20 Palkatut työntekijät III Jos yhdistyksellänne on työntekijöitä, millaisia ja kuinka monta (n=86) Kokoaikaisia 49% Osa-aikaisia: yli 30 tuntia/vko 26% Osa-aikaisia: tuntia/vko 42% Osa-aikaisia: alle 20 tuntia/vko 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

21 Palkatut työntekijät IV Palkattujen työntekijöiden määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=94) Kasvanut paljon 7% Kasvanut 31% Pysynyt vakaana 46% Pienentynyt 12% Pienentynyt paljon 4% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

22 Yhdistystoiminnan kulut, rahoitus ja toimitilat

23 Yhdistyksen kokonaiskulut Yhdistyksen kokonaiskulut vuonna 2018 (n=241) Yli % % % % % % % Alle 500 7% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

24 Yhdistystoiminnan rahoitus Yhdistysten rahoituslähteet (n=251) Jäsenmaksut 88% Oma varainhankinta esim. arpajaiset, 65% Kunnan järjestöavustus 55% Osallistumis- ja harrastusmaksut 47% Lahjoitukset 27% Sponsorit 19% Vuokratulot 19% Maksullinen palvelutuotanto 18% Liiton tai aluejärjestön tuki 17% Muu kunnan rahoitus 17% Säätiöt ja rahastot 13% Leader-projektirahoitus 13% Muu 12% STEA-yleisavustus tai AK 9% Ministeriön rahoitus, minkä ministeriön 8% STEA-projektirahoitus (C) 6% Eu-rahoitus (ESR, EAKR, Maaseuturahasto, 4% Maakuntaliiton kehittämis- ja tulevaisuusraha 3% Aluehallintovirasto-projektirahoitus 2% Cimo-projektirahoitus 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100%

25 Avustusten hakeminen kunnalta Avustusten hakeminen kunnalta vuonna 2018 (n=247) 35 % 2 % 63 % Kyllä, olemme hakeneet ja saaneet Kyllä olemme hakeneet, mutta emme saaneet Emme ole hakeneet

26 Kuntien myöntämät avustukset Yhdistyksille myönnetyt avustukset kunnalta vuonna 2018 (n=156) Yli % % % Alle % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

27 Toimitilat Toimitilat (n=247) 48 % 23 % 29 % Kyllä, vuokratut toimitilat Kyllä, omat toimitilat Yhdistyksellä ei ole vakituisia toimitiloja

28 Tyytyväisyys nykyisiin toimitiloihin Onko yhdistyksen nykyiset toimitilat sopivat ja riittävät yhdistyksenne toiminnan kannalta? (n=200) 23 % Kyllä Ei 77 %

29 Yhdistysten toiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

30 Eri toimintamuotojen tai palveluiden laajuus yhdistyksessä (n=238) (1= ei koske yhdistystä, 2= pieni, 3= kohtalinen, 4= suuri) Harrastustoiminta 2,90 Virkistystoiminta 2,84 Säännölliset tapahtumat 2,84 Vapaaehtoistoiminta 2,66 Ohjaus ja neuvonta 2,40 Liikunta ja jumppa 2,28 Kerhot ja muut ryhmät 2,28 Muu kulttuuritoiminta 2,19 Oleskelu- ja ajanvietto (kylätalot, Kohtaamispaikat ja - 2,13 Vaikuttamistoiminta 2,08 Koulutustoiminta 2,06 Leiri- ja retkitoiminta 2,03 Musiikki,-laulu,- kuvataidetoiminta 1,99 Vertaistoiminta 1,90 Kokemusasiantuntijatoiminta 1,66 Ystävätoiminta 1,59 Työllistymistä tukeva toiminta 1,59 Muu ryhmämuotoinen tuki 1,54 Kilpailu- ja koetoiminta 1,50 Tukihenkilötoiminta 1,46 Tuetut lomat 1,26 Valmiusryhmätoiminta 1,25 Kuntoutus 1,24 Vaate- ja tavaralahjoitukset 1,20 Päivätoiminta 1,18 Kotiapu 1,16 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1,15 Sopeutumisvalmennus 1,14 Hoitoapu kotiin 1,10 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

31 Eri toimintojen kohderyhmät I KOHDERYHMÄT, JOILLE YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA PALVELUT SUUNNATTU (N=236) 1/2 Kaikenikäiset Lapset Nuoret Aikuiset Ikäihmiset HARRAST UST OIMINTA VIRKIST YST OIMINT A SÄÄNNÖLLISET T APAHTUMAT VAPAAEHTOIST OIMINT A OHJAUS JA NEUVONTA LIIKUNTA JA JUMPPA KERHOT JA MUUT RYHMÄT MUU KULTTUURITOIMINTA OLESKELU- JA AJANVIETTO VAIKUTTAMIST OIMINT A KOULUTUST OIMINTA LEIRI- JA RETKITOIMINT A MUSIIKKI,-LAULU,- VERTAIST OIMINTA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA 35% 12% 12% 19% 38% 7% 9% 22% 42% 9% 11% 18% 36% 4% 9% 27% 35% 6% 12% 25% 26% 14% 14% 25% 23% 17% 14% 19% 43% 6% 8% 22% 47% 10% 8% 18% 41% 7% 9% 22% 26% 23% 36% 24% 29% 5% 16% 18% 16% 10% 7% 4% 9% 32% 6% 12% 34% 22% 20% 30% 22% 24% 20% 24% 21% 22% 26% 21% 17% 21% 19% 21% 27% 31% 22%

32 Eri toimintojen kohderyhmät II KOHDERYHMÄT, JOILLE YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA PALVELUT SUUNNATTU (N=236) 2/2 Kaikenikäiset Lapset Nuoret Aikuiset Ikäihmiset YSTÄVÄTOIMINTA 31% 1% 4% 17% 46% TYÖLLIST YMIST Ä T UKEVA T OIMINTA 9% 0% 33% 48% 10% MUU RYHMÄMUOTOINEN T UKI 28% 4% 9% 27% 31% KILPAILU- JA KOETOIMINTA 28% 13% 21% 22% 17% T UKIHENKILÖTOIMINTA 29% 3% 9% 25% 34% T UETUT LOMAT 23% 0% 8% 21% 49% VALMIUSRYHMÄTOIMINTA 35% 0% 6% 44% 15% KUNTOUTUS 25% 4% 0% 25% 46% VAATE- JA TAVARALAHJOITUKSET 64% 8% 0% 16% 12% PÄIVÄTOIMINT A 32% 5% 5% 27% 32% KOTIAPU 26% 0% 4% 17% 52% AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 39% 39% 11% 0% 1% SOPEUTUMISVALMENNUS 40% 0% 10% 25% 25% HOITOAPU KOTIIN 33% 0% 17% 50%

33 Järjestöjen toiminta hyte-työssä Kohtaamisen paikkoja Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä Virkistystä ja vertaistukea Paikka harrastamiselle Tukea ja neuvontaa Osallisuuden vahvistamista ja vaikuttamista

34 Järjestöt ja yksinäisyyden vähentäminen Kokoaa ihmisiä ja saa liikkeelle Matala kynnys osallistua Ryhmä, johon kuulua Tukea ja apua

35 Järjestöt ja arjen turvallisuus Tiedon jakaminen Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea Paikka, johon ottaa yhteyttä Osallisuus lisääntyy, ihmiset aktivoituvat

36 Onnistunut tapahtuma tai yhteistyön muoto muiden yhdistysten tai kunnan kanssa Toisten yhdistysten kanssa: yleisimmin yhteistyötä tapahtumissa Kunnan kanssa: Avustukset, toimitilat, palveluiden tuottaminen kunnalle Yhdistykset sekä kunta yhteistyössä: tapahtumat

37 Keskeiset järjestökentän kehittämiskohteet Tarvitaan uusia toimijoita Toiminnan kehittämistä; erityisesti miten nuoret saadaan kiinnostumaan yhdistystoiminnasta Yhdistysten välisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen Vuoropuhelun lisääminen kuntien ja järjestöjen välillä Rakenteet kunta-järjestöyhteistyölle Lisää taloudellisia resursseja ja tukea järjestöille

38 Mitä järjestöt tarvitsevat, kun toimintaympäristö muuttuu? Taloudellisia resursseja Edullisia toimitiloja Toimijoita Tukea ja neuvontaa Koulutusta Yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä toimisten yhdistysten kanssa esim. viestintä Yleistä arvostusta

39 Yhteistyö ja viestintä

40 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta Jane Janen tunnettavuus (n=250) 31 % 6 % 8 % Tunnen hyvin ja olen ollut tai olen jäsen Tunnen hyvin Tunnen jonkin verran 55 % En tunne lainkaan

41 Jelli Jelli-järjestötietopalvelun käyttö (n=249) Kyllä, yhdistyksemme tiedot löytyvät Jellistä 49% Kyllä, yhdistyksemme tiedottaa Jellin kautta (esim. tapahtumat, koulutukset, 11% Kyllä, etsin Jellistä tietoa omaan tai yhdistykseni käyttöön 23% Kyllä, muulla tavoin, miten 4% En käytä Jelliä, mutta tunnen sen 31% En käytä Jelliä enkä tunne sitä 17% 0% 20% 40% 60%

42 Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa (n=247) Tapahtumat Vapaaehtois-ja vertaistoiminta Tiedotus ja markkinointi Koulutukset Vaikuttaminen (edunvalvonta) Kehittämishankkeet Varainhankinta Tukipalvelut (kirjanpito ym) Työllistymistä tukeva toiminta Muu 1,2 1,4 1,6 1,5 2,1 2,1 2,0 1,9 1,8 2,8 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0

43 Yhteistyö kunnan kanssa Yhteistyö kunnan kanssa (n=248) Toiminta-avustukset Tilat Tapahtumat Koulu-ja oppilaitosyhteistyö Tiedotus ja markkinointi Vaikuttaminen Kumppanuussopimuksiin perustuva Koulutukset Kehitämishankkeet Työllistymistä tukeva toiminta Palvelutuotanto Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Jokin muu Tukipalvelut 28% 25% 33% 20% 20% 37% 47% 35% 41% 62% 54% 60% 75% 65% 58% 87% 74% 29% 21% 32% 25% 40% 37% 17% 26% 20% 21% 15% 14% 18% 12% 8% 4% 7% 7% 30% 15% 0% 26% 11% 4% 12% 11% 3% 21% 8% 5% 30% 9% 4% 4% 4% 4% 17% 7% 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon

44 Kunnat joiden kanssa on tehty yhteistyötä Kunnat, joiden kanssa yhdistys tehnyt yhteistyötä 2018 (n=232) Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Heinävesi Muu

45 Järjestöyhteyshenkilöt Onko kunnassanne järjestöyhteyshenkilö? (n=245) 42 % 39 % Kyllä Ei En tiedä 19 %

46 Järjestö-kunta yhteistyön asiakirja Järjestö-kunta-yhteistyön asiakirja (n=238) Kunnassamme on laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirja/järjestöyhteistyön ohje 8% 5% 12% Kunnassamme on aloitettu järjestökunta-yhteistyön asiakirjan laatiminen 74% 1% Kunnassamme ei ole laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirjaa/järjestöyhteistyön ohjetta, mutta mielestäni sille olisi tarvetta Kunnassamme ei ole laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirjaa/järjestöyhteistyön ohjetta eikä sille mielestäni ole tarvetta En osaa sanoa

47 Paikallis-Jane Paikallis-Jane (n=232) 13% 6% 6% Kunnassamme on järjestöyhteistyön rakenne ja se toimii hyvin Kunnassamme on järjestöyhteistyön rakenne, mutta toiminta vaatisi kehittämistä, mitä Kuntaamme ollaan perustamassa järjestöyhteistyön rakennetta 63% 1% 11% Kunnassamme ei ole järjestöyhteistyön rakennetta, mutta mielestäni sille olisi tarvetta Kunnassamme ei ole järjestöyhteistyön rakennetta, eikä sille mielestäni ole tarvetta En osaa sanoa

48 Järjestökentän keskeiset kehittämiskohteet: kuntayhteistyö Yhdistykset kaipaavat aktiivista vuoropuhelua järjestökentän ja kuntien välillä. Tarvetta olisi myös järjestötyön koordinoinnille kunnissa auttamaan järjestöjä asukkaiden edunvalvonnassa, tapahtuen järjestämisessä, yhdistystoiminnan neuvonnassa. Myös kuntarajat ylittävä järjestöyhteistyö nostettiin esille. Aktiivinen vuoropuhelu järjestökentän ja kunnan kanssa Tarvitaan järjestöyhteistyötä koordinoivaa toimintaa kaupungin kanssa eli myös henkilöresurssia kaupungille kaupungissa toimivia yhdistyksiä auttamaan esim. asukkaiden edunvalvonnassa, tapahtumien järjestämisessä, yhdistystoiminnan neuvonnassa jne

49 Järjestökentän keskeiset kehittämiskohteet: kuntayhteistyö Yhdistykset näkivät, että järjestö-kuntayhteistyöhön sekä järjestömaakuntayhteistyöhön tarvitaan yhdessä sovitut pelisäännöt, jotka tulisi vahvistaa sopimuksella. Lisäksi nostettiin esille järjestöjen roolin tarkentaminen osana kunnallisia palvelurakenteita. Tarvitaan selkeät yhteistyömallit mm. kaupungin kanssa Järjestö-kuntayhteistyöhön sekä järjestö-maakunta yhteistyöhön (sisältää Siun soten) tarvitaan yhdessä sovitut pelisäännöt: avustuksista, tiloista, yhteistyörakenteista. Nämä on hyvä vahvistaa sopimuksin Järjestöjen roolin tarkentaminen osana kunnallisia palvelurakenteita. Alueella toimivien ja alueelle vaikuttavien järjestöjen palveluiden ja toiminnan kokonaiskuvan muodostaminen ja viestintä

50 Järjestökentän keskeiset kehittämiskohteet: kuntayhteistyö Yhdistysten toiminnalle kuntien tarjoamat edulliset tai maksuttomat tilat ovat myös tärkeitä. Yhdistystoimijat toivoivat, että kunta tarjoaisi tiloja edullisesti tai maksuttomasti yhdistysten käyttöön. Edulliset tai ilmaiset tilat yleishyödyllisille yhdistyksille ja järjestöille Joensuussa Kaupungin tarjoaminen toimitilojen säilyttäminen ja ylläpito niitä lajeja varten, joille ne on alun perin suunnattu. Käyttöaste on korkea ja paljon ulkopuolisia lajeja on tullut mukaan jakamaan tilankäyttöön tarkoitettuja aikoja Kaupungin järjestämiä toimitiloja

51 Järjestöt ja yksinäisyyden ehkäiseminen Olen huomannut että viikottainen kokoontuminen on monelle ollut tärkeä henkireikä muiden ikäihmisten pariin. Ihmisille on paikka jonne voi tulla kahvittelemaan, lukemaan päivän lehdet ja juttelemaan ihmisten kanssa. On kerran tai kaksi päivää viikossa jolloin on mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa ystävien seurassa. Retkille, matkoille ja teatteriin pääsee yhteisillä kyydeillä, yksin ei ole mahdollisuutta mennä. Ystävätoiminta tuo juttu- ja yhdessäpuuhasteluseuraa Vertaistuki, jaettu arki huolet, ilot ja surut. Sosiaalinen vuorovaikutus kaikissa ryhmäkokoontumisissa niin liikunta- kuin virkistyspuolellakin. Lapsella tai nuorella on ryhmä johon kuulua, saada uusia ystäviä ja tuntea olevansa tärkeä osa jotakin. Aikuisten puulaakipelit toimivat tapaamispaikkoina liikunnan lomassa. Olemme "yhtäsuurtaperhettä" myös harjoitusten ja esiintymisten ulkopuolella. Yhteenkuuluvuus ja uudet ystävät, olemme tukena oli asia mikä tahansa, autamme kykyjemme mukaan ja ohjaamme tarvittaessa eteenpäin.

52 Järjestöjen toiminta hyte-työssä II Haetaan ikämiehiä kotoa ja tarjotaan heille yksilö- ja ryhmämuotoista tukea Omaisneuvonta antaa tietoa ja tukea, joiden avulla jaksaa paremmin kuormittavassa elämäntilanteessa. Sairastuneen läheisen tukena ei voi olla ilman riittävää tietopohjaa Järjestetyissä tilaisuuksissa ollut asiantuntijoita puhumassa terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvää. Vertaistuki antaa voimavaroja raskaisiin elämätilanteisiin ja jaksamiseen, ja voi löytää ystäviä, uusia tuttuja, voi jakaa kokemuksia ja käsitellä tunteita. Osallisuuteen kasvaminen ja kasvattaminen, onnistuneet osallisuuden kokemukset ja kyky vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

53 Järjestöjen toiminta hyte-työssä I Yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia, tukea, ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea, osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia Tapahtumat ja retket antavat mahdollisuuden irrottautua arjesta vertaisten kanssa, voi ystävystyä ja rakentaa itselle verkostoja vapaamuotoisen yhdessäolon avulla. Teemme paljon talkootyötä yhdessä. Samoin meillä kokoontuu erilaisia pienryhmiä innostuksen ja mielenkiinnon mukaan. Toimintamme keskeinen ajatus on yhteisöllisyys. Lähiötyö vahvistaa vuokrataloasuinalueiden asumisdemokratiaa ja asumisviihtyvyyttä ja vähentää sosiaalista eriytymistä. Yhdistys tarjoaa harrastuspaikan välineineen. Tarjoaa mahdollisuuden lisätä ja ylläpitää kädentaitoja. Viikottain tuolijumppaa ja retkiä teatteriin ja luontoon. Liikutamme ihmisiä ja huomioimme toiminnassamme hyvinvoinnin ja terveyden näkökulman

54 Järjestöt ja arjen turvallisuus Tieto&koulutus, sosiaalinen tuki&apu, yhteisöllisyys&luottamus Toiminnassa paljon arjen turvallisuuteen ja elämään liittyviä infoja ja asiantuntijaluentoja. Perhekahvilasta vanhemmat saavat uusia ystäviä ja tuttavia, joista muodostuu usein pidempiä ihmissuhteita ja tukiverkkoa perheen ympärille. Kerrotaan esimerkiksi apuvälineiden käytöstä ja saatavuudesta. Kylillä asuu vielä hyväkuntoista porukkaa, jotka tarvittaessa huolehtivat naapureistaan ja antavat tarvittaessa apua. Yhteiset tapahtumat, toiminta ja vuoropuhelu lisää yhteisöllisyyttä ja luottamusta alueen asukkaiden kesken. Liikunta edistää fyysistä hyvinvointia (tasapaino, lihaskunto, koordinaatio) niin lapsilla kuin aikuisilla. Vaikuttamistyön kautta viedään eteenpäin kulloinkin esille nousseita turvallisuushaasteita, esim. lasten koulutien turvallisuus, turvalliset kulkureitit ratsastamiselle, puhtaat tilat päivähoitoon jne.

55 Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö ja sen kehittäminen Kuntien järjestöillat Yleiset ja teemalliset Vastavuoroisia Edellyttää säännöllisyyttä Paikallis-Jane Foorumi järjestöasioiden käsittelyyn Kannanottoja, lausuntoja Edustukset Vastinpari Järjestö-kuntayhteistyön asiakirja Toimintamallien läpinäkyvyys Yhteistoimintojen esiin nostaminen Tehdään yhteistyössä Rahoitus Järjestöjen hyvinvointityön aito arvostaminen ja huomiointi Hakuprosessien selkeys ja tasapuolisuus Yhden luukun periaate

56 Tehty Järjestö-kuntayhteistyön asiakirja, tilanne kunnissa Heinävesi (2018) ja Liperi (2017) Päivitys Outokumpu ja Kontiolahti Aloitetaan Tohmajärvi ja Nurmes Keskustelussa Ilomantsi ja Polvijärvi

57 Järjestö-kuntayhteistyön asiakirja, sisältö Johdanto Kuntalain velvoitteet Kunta X kuntastrategia Foorumitoiminta ja yhteistyön muodot Kumppanuustoiminta Avustukset ja tuet Järjestöille tarjottavat toimitilat Järjestöjen osallistuminen kunnan hyvinvointityöhön Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistoimenpiteet Tiedottaminen Kunnan järjestöyhteyshenkilöt Yhteystiedot

58 Lisätietoja: Teija Sivonen p