1 Johdanto Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan... 1

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2017

2 Tilinpäätös 2017 Sisältö 1 Johdanto Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Piirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Talousarvion toteuttaminen Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta Medisiininen vastuualue Operatiivinen vastuualue Lasten vastuualue Psykiatrian vastuualue Vastuualue muut/yleislääketiede Akuuttihoidon palvelualue Avohoidon palvelualue Vuodeosastohoidon palvelualue Naisten ja lasten palvelualue Psykiatrian palvelualue Sairaanhoidon tuen palvelualue Diagnostiikkakeskus Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Huollon palvelualue Hallinnon palvelualue Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö Vaasan keskussairaalassa Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Oikeat ja riittävät tiedot Tuloslaskelman liitteet Toiminnan tuotot... 64

3 6.2.2 Palvelujen ostot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Varausten muutokset Selvitys puolueveroista Taseen liitetiedot Pysyvät vastaavat Omistus tytäryhteisöstä Saamiset tytäryhteisöltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Rahoitusarvopaperit Oman pääoman erittely Kuntien osuudet peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta Velat jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan kuluttua Sekkitililimiitti Siirtovelat Takaussitoumukset ja huostassa olevat varat Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Huostassa olevat varat Vuokravastuut Takaisinmaksuvastuu Johdannaissopimukset Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Intressitahotapahtumia Käytetyt kirjanpitokirjat Käytetyt tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Kuntakohtaiset laskutustiedot Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta Kuntayhtymän laskuttamat suoritteet jäsenkunnilta Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta erikoisaloittain... 82

4 1 Johdanto Kuntayhtymä tekee tilinpäätöksen kalenterivuosittain kuntalain mukaisesti. Tilinpäätöksessä seurataan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettuja tavoitteita. Yksiköiden taloutta ja suoritteita seurattiin jatkuvasti vuoden aikana ja toimenpiteisiin ryhdyttiin toiminnan sopeuttamiseksi vahvistettuihin kustannuskehyksiin. Vuoden aikana tehdään tilinpäätösjaksotuksia siten, että joka kuukauden seuranta vastaa todellista tilannetta, joten jokainen vastuuhenkilö saa realistisen kuvan tilanteesta. Vuoden aikana on tehty neljä välintilinpäätöstä ja raportoitu niistä hallitukselle per 30.4, 30.6, 31.8 ja Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että kuntayhtymän tulos näyttää ,48 euron alijäämää. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä ,65 euroa 5 miljoonan vuosialennuksen jälkeen, joka myönnettiin jäsenkunnille vuoden lopussa. Jäsenkuntien laskutus alittaa talousarvion ,75 eurolla. Sekä oman tuotannon laskutus että ostopalvelut muilta laitoksilta ja asukaslukuun suhteutetut maksut alittavat myös talousarvion. Investointeihin budjetoitiin vuoden 2017 talousarviossa yhteensä 25,7 miljoonaa euroa, joista toteutui 13,5 miljoonaa. 2 Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan 2.1 Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset Tilinpäätöksen sisältö Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilinpäätökseen kuuluu tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Nämä ohjeet kuuluvat kirjanpitolain edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin. Tasekirja ja muu tilinpäätösaineisto muodostavat seuraavan kokonaisuuden: Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat tuloslaskelma rahoituslaskelma tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät tilinpäätöksen allekirjoitukset tilinpäätösmerkinnät Luettelot ja selvitykset luettelo kirjanpitokirjoista luettelo tositelajeista selvitys kirjanpidon säilytyksestä Varmentavat asiakirjat tase-erittelyt liitetietojen erittelyt tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat tilintarkastuskertomus arviointikertomus Tilinpäätöksen laatimisen ajankohta Kuntayhtymäsopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tulee laatia tilinpäätös helmikuun aikana. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Tilinpäätöksen sidonta Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjoitettava sidottuun ja välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Julkinen käsittely Kuntayhtymän tilinpäätös on julkinen asiakirja, johon sovelletaan kirjanpitolain julkistamissäännösten sijasta lakia yleisten asiakirjain julkisuudesta. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen lisäksi julkisia ovat myös tase-erittelyt ja liitetiedot niiltä osin kuin ne eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Arkistointisäännöt Kirjanpitolain mukaan kirjanpitokirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Kuntayhtymän tasekirja on kuitenkin valtion arkiston ohjeen mukaan säilytettävä pysyvästi. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisen jälkeen. 1

5 Yleiset kirjanpitoperiaatteet Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava seuraavia periaatteita: - oletus toiminnan jatkuvuudesta -johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - sisältöpainotteisuus - varovaisuuden periaate - tasejatkuvuuden periaate - suoriteperusteisuus - erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkistaminen ja hyväksyminen Hallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tilintarkastuskertomus. 2.2 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomus on osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat toimintakertomuksen antamisesta. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kuntayhtymässä on selvittää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista olennaisista asioista, jotka liittyvät kunnan talouteen ja joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 2

6 3 Toimintakertomus 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Piirin johtajan katsaus Vaasan sairaanhoitopiiri on toimintavuoden aikana ottanut merkittäviä askelia kohti VKS 2025 ohjelman tavoitteita: muuhun maahan verrattuna olemme onnistuneet säästämään kustannuksissa, asiakkaiden tyytyväisyys on huipputasoa ja Pohjanmaan maakunnan valmistelut ovat olleet vauhdissa. Vuosi on välttämättömien säästötoimenpiteittemme vuoksi ollut henkilöstölle hyvinkin työläs. Monessa yksikössä on toisaalta edetty erinomaisesti ja kehitetty uusia tapoja tehdä työtä. Vaasan keskussairaala on monin tavoin osoittanut olevansa toiminnan kannalta sopivan kokoinen, kliinisesti huippulaatua tarjoava ja jatkuvasti toimintaansa kehittävä sairaala. Esimerkiksi THL:n hoitotuloksissa (vaikuttavuus) olemme olleet jatkuvasti aivan kärkipäässä ja potilasvahinkojen vastuut asukasta kohti ovat olleet maan pienimmät. Myös tuottavuutemme on merkittävien säästötoimenpiteiden myötä vahvassa nousussa. Maakunta- ja sote-uudistus on saanut toimintavuoden aikana uuden aikataulun. Valmistelulle tuli vuosi lisäaikaa. Uuden aikataulun mukaisesti maakunta ottaa vastuun sote-palveluiden järjestämisestä Valmistelu on edennyt Pohjanmaan maakunnassa laajasti väestöä, henkilöstöä, asiantuntijoita, poliitikoita ja kunnanjohtajia osallistaen ja sote-palveluiden visio, palvelustrategia ja palvelulupaus saatiin linjattua. Myös sairaanhoitopiirin henkilöstöä on osallistunut valmisteluun. Vuoden aikana sairaanhoitopiiri oli mukana valmistelemassa kahden yhtiön perustamista. Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita tarjoava yhtiö Mico Botnia Oy perustettiin ja Vaasan sairaanhoitopiiri on siinä mukana 18,8 % osuudella. Muita tukipalveluita tarjoava yhtiö TeeSe Botnia Oy tarjoaa siivous-, ruokahuolto-, hankinta- ja varastopalveluita. Sairaanhoitopiiri omistaa 29 % yhtiöstä. Terveydenhuoltolakia ja sosiaalihuoltolakia muutettiin toimintavuoden alussa. Vaasan keskussairaala jäi laajan päivystyksen sairaaloiden ulkopuolelle. Maakunnissa, joissa ei sijaitse yliopistosairaalaa, kaikki anestesialääkäriä edellyttävä leikkaustoiminta sekä yhteispäivystys sosiaalipäivystyksen kera piti julkisessa terveydenhuollossa mennessä keskittää keskussairaaloihin. Tämän mukaisesti on vuoden aikana suunniteltu ja varauduttu. STM tosin hyväksyi anomuksen perusterveydenhuollon päivystyksen säilymisestä Pietarsaaressa saakka. Lakia täydennettiin vuoden aikana mm. päivystys-, keskittämis- ja ensihoitoasetuksilla. Päivystyksen osalta säädökset eivät rajoittaneet toimintaamme siitä, minkä muutenkin katsoimme sairaanhoidollisesti ja taloudellisesti järkeväksi. Keskittämisasetuksen pohjalta Käytiin Tyks-ervassa asetuksen edellyttämät työnjakoneuvottelut ja vain muutamasta melko pienen volyymin leikkaushoidosta jouduimme luopumaan, mutta sairaala säilytti täysin toimintakykyisyytensä. Tyksin erityisvastuualueella tiivistettiin hyvää yhteistyötä monin tavoin: Tyksin osuus yliopistosairaaloiden käytöstä lisääntyi edelleen merkittävästi. Tehtiin sopimus sairaalamme osallistumisesta Länsirannikon syöpäkeskukseen. Auria-biopankin toiminta laajeni voimakkaasti. Ryhdyimme käyttämään yhteistä hoito-ohje.fi-sivustoa. Kliinisten sairauskohtaisten laaturekisterien käyttö lisääntyi. Liityimme toimintavuoden alussa ICTtoiminnan osalta muiden sairaanhoitopiirien tavoin myös Medbit Oy:n käyttäjiksi. Länsirannikon yliopistosairaala-vaihtoehdosta tehtiin selvitystä. Myös yhteistyötä Uumajassa sijaitsevan yliopistosairaalan kanssa selviteltiin, mutta tämä ei johtanut konkretiaan toimintavuoden aikana. Samoin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on neuvoteltu yhteistyön mahdollisuuksista uusissa olosuhteissa. Alueellisesti yhdistettiin Malmin sairaalan röntgentoiminta sairaalamme toimintaan. Vaativan kuntoutuksen ja erityisgeriatrian osastojen avaamista Vaasan terveyskeskuksen vuodeosastojen tiloissa suunniteltiin. Toimintavuoden aikana on toinen asiakasraati käynnistänyt toimintansa, koko vuoden on ollut käynnissä kokonaisvaltainen potilasturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishanke, joka on kansallisestikin ollut mielenkiinnon kohteena. Tieteellinen tutkimus on meillä kuitenkin kärsinyt siitä, että valtionrahoitus on pienentynyt ja painottunut lisääntyvästi yliopistosairaaloihin. Kaksikielisten palvelujen prosessia ja resursointia on kehitetty. Yksi vuodeosasto muutettiin päiväosastoksi. Lean ajattelu juurtuu organisaation entistä paremmin oli toiminnan kehittämisen huippuvuosi projektien määrässä mitattuna. Ennakoivasta riskienhallinnasta on tullut organisaatiomme normi ja päivittäinen tapa toimia muutosten keskellä Vuoden aikana on käynnistynyt myös usein hoitoon hakeutuvien potilaiden koordinoinnin tuki, Case managertoimintamalli. Toimintamallin avulla autettiin 10 kuukauden aikana 80 potilasta. Syksyllä 2017 pilotoitiin tekoälyn soveltuvuutta tiedon louhinnassa suoraan potilaskertomuksista. Hanke osoitti, että tekoäly ei yksinään pysty vielä löytämään potilasasiakirjoista hoidon haittoihin mahdollisesti viittaavia asiakirjamerkintöjä, mutta 3

7 kirjaamisalustan muuttuessa strukturoidummaksi, on tekoäly hyödynnettävissä turvallisuuden ennakoinnissa. Sairaanhoitopiiri ylitti tavoitteensa toiminnallisesti ja määrällisesti. -lähetemäärä oli , +7,6 % -käyntimäärä oli , -2,7 % -drg-pakettien määrä oli , -0,5 % -hoitopäivien määrä oli , -2,6 % -leikkausmäärä oli , -1,0 % -asiakkaiden NPS nettosuositteluindeksi 80, erinomainen Toimintatulot olivat 229,7 M ennen jäsenalennuksena annettuja hyvityksiä. Ne alittivat alkuperäisen talousarvion 0,5 %. Toimintakulut olivat 216,4 M ja alittivat talousarvion 2,1 %. Lopulliset toimintatulot olivat jäsenalennusten jälkeen 224,7 M. Hoidon palveluyksikkö toimi ensimmäistä vuotta ja sen avulla saatiin tehtyä 1.6 miljoonan henkilöstösäästöt. Toimintamallia on saatu kehitettyä vuoden aikana ja sen kautta hoidetaan jo suurin osa, yli 80 % henkilöstön poissaoloista. Palveluyksikön avulla on saatu määräaikaisten työntekijöiden määrän koko henkilöstöstä laskemaan 12.8 %. Vuoden 2017 investointimenot olivat 14,8 M. Suurin yksittäinen hanke oli Sydänangiolaite. H-talo, uudisrakennuksen suunnittelu eteni allianssimallilla ja vuoden aikana valittiin kumppani allianssiin. Vaasan sairaanhoitopiirin henkilökunnan työ ansaitsee suuren arvostuksen ja kiitän sairaanhoitopiirin henkilöstöä ja kaikkia, jotka ovat osallistuneet kuntayhtymän toimintaan piirin asukkaiden hyväksi. Marina Kinnunen v.t Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja 4

8 3.1.2 Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Kuntayhtymän organisaatio säädetään kuntayhtymäsopimuksessa ja korkein päätösvalta on valtuustolla. Valtuuston toimikausi on ja sen kokoonpano vuonna 2017 on ollut: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pietarsaari Uusikaarlepyy Annica Haldin Mona Vikström Gösta Willman Roger Frostdahl Marcus Suojoki Märta-Lisa Westman Maria Palm Siw Frostdahl-Blomqvist Bengt Kronqvist Lars Björklund Närpiö Kaskinen Ann-Sofie Smeds-Nylund Marieanne Nyqvist-Mannsén Jan-Anders Lundenius Carl-Gustav Mangs Gun Granlund Westerlund Thorolf Jim Eriksson Björn Häggblom Mustasaari Carola Lithén Susanne Jungerstam Pedersöre Ulla-Maj Salin Linda Ahlbäck Greger Forsblom Helena Berger Michael Luther Ulf Hildén Johanna Holmäng Carita Vik-Hästbacka Johanna Överfors David Pettersson Korsnäs Katarina Holmqvist Johanna Juthborg Vaasa Anna-Lena Kronqvist Christina Båssar Päivi Karppi Heimo Hokkanen Aino Akinyemi Päivi Moisio Kristiinankaupunki Sture Erickson Thomas Öhman Patrick Ragnäs Christina Kindt Marit Nilsson-Väre Ulla Granfors Mikael Perjus Sari-Milla Ingves Per Hellman Nils-Johan Englund Juha Silander Mirja Kiviniemi Laihia Mari Lampinen-Tuomela Erkki Aro Vöyri Tapio Nyysti Heikki Latva-Nikkola Kjell Heir Rainer Bystedt Säde Salo-Somppi Marja Vettenranta Gunilla Jusslin Carita Ohlis Luoto Daniel Svenlin Andreas Hjulfors Bernhard Bredbacka Anders Enbär Valtuuston puheenjohtaja: Gösta Willman, Uusikarlepyy I varapuheenjohtaja: Bernhard Bredbacka, Luoto Maalahti II varapuheenjohtaja: Mari Lampinen-Tuomela, Laihia Lili-Ann Brolund Lorenz Uthardt Sihteeri: Olle Gull Sture Skinnar Kristina Vesterback Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2017: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Kjell Heir Kjell Heir Gunilla Jusslin Varapuheenjohtaja: Bengt Kronqvist Christian Pundars Rune Rönn Sihteeri: Jari Lindholm Kristina Vesterback Anna-Lena Kronqvist Ulla-Maj Salin Marcus Suojoki Ulla Salmenheimo-West Olli Aalto BDO Audiator Oy:n nimeämä Jan Ray Maria Palm Tilintarkastaja: OFGR, Anders Lidman Bengt Kronqvist Gudrun Eklöv Avustava tilintarkastaja: Hans Becker 5

9 Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2017: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Hallituksen puheenjoht.: Hans Frantz Hans Frantz Ragnvald Blomfeldt Varapuheenjohtaja: Per Hellman Monica Sirén -Aura Kenneth Pärus Sihteeri: Olle Gull Mona Vikström Carita Vik-Hästbacka Greger Forsblom Ulf Stenman Han-Erik Lindqvist Riitta Kentala Åsa Blomstedt Lorenz Uthatdt Per Hellman Nils-Johan Englund Ulla Hellén Marianne Waltermann Raija Kujanpää Erkki Aro Davis Pettersson Luisa Tast Barbro Kloo Katarina Holmqvist Henkilöstöjaosto Hallitus on palkka- ja henkilöstöpoliittisia kysymyksiä varten asettanut henkilöstöjaoston seuraavalla kokoonpanolla: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Mona Vikström Mona Vikström Greger Forsblom Varapuheenjohtaja: Nils-Johan Englund Hans-Erik Lindqvist Åsa Blomstedt Sihteeri: Ann-Charlott Gröndahl Barbro Kloo Monica Sirén-Aura Kenneth Pärus Rune Rönn Nils-Johan Englund Ulla Hellén Raija Kujanpää Erkki Aro Vähemmistökielinen lautakunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Juhani Holm Säde Salo-Somppi Mervi Rantala Varapuheenjohtaja: Pasi Thölix Juhani Holm Anja Heinänen Sihteeri: Sari West Vesa-Matti Rantanen Heikki Mäkinen Hallituksen edustaja: Ulla Hellén Kaj Johansson Matias Kvist Pasi Thölix Raija Viljanmaa Paula Heikkilä Heikki Mustonen Päivi Karppi Asko Salminen Psykiatrian neuvottelukunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Per Hellman Pernilla Viksatröm Kenneth Pärus Varapuheenjohtaja: Pernilla Vikström Ann-Sofi Smeds-Nylund Christer Rönnlund Sihteeri: Tanja Jaakola Sture Erickson Irene Bäckman Esittelijä: Jesper Ekelund Roger Eriksson Camilla Rosenlund-Nordling Hallituksen edustaja: Raija Kujanpää Per Hellman Jonna Lindqvist Asiantuntijat: Tina Halpin, osastonhoitaja Alice Backström, sos.joht. Markku Sirviö, joht.ylilääk. Helena Lundman-Evars, joht.psykologi Mikaela Granförs, psykologi 6

10 Johtavat viranhaltijat Kyntayhtymähallinnon johtoryhmä Göran Honga sairaanhoitopiirin johtaja Puheenjohtaja Auvo Rauhala johtajaylilääkäri Marina Kinnunen johtajaylihoitaja Olle Gull hallintojohtaja Lena Nystrand talousjohtaja Ann-Charlott Gröndahl HR-johtaja Sairaanhoitotoiminnan johtoryhmä Auvo Rauhala johtajaylilääkäri Puheenjohtaja Göran Honga sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen johtajaylihoitaja Christian Kantola medisiinisen VA:n johtaja Peter Nieminen operatiivisen VA:n johtaja Tarja Holm lasten VA:n johtaja Reijo Autio diagnostiikkakeskuksen johtaja Olle Gull Saija Seppelin Kosti Hyvärinen Lisa Sundman Tanja Jaakola Birgitta Ivars Birgitta Ivars Satu Hautamäki Kim Berg Heli Ylihärsilä psykiatrian VA:n johtaja hallintojohtaja, hallinnon ja huollon PA ylihoitaja, akuuttihoidon PA ylihoitaja, vuodeosastohoidon PA ylihoitaja, avohoidon PA ylihoitaja, psykiatrian PA ylihoitaja, naisten ja lasten PA ylihoitaja, diagnostiikkakeskus ylihoitaja, sairaanhoidon tuen PA henkilökunnan edustaja henkilökunnan edustaja 7

11 3.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella Yleinen taloudellinen tilanne on parantunut kuluneen vuoden aikana, vaikka eräillä osa-alueilla on näkynyt vain pientä muutosta ylöspäin, mutta suunta on kuitenkin selvä. Taantuma on koetellut kuntasektoria jo 10 vuoden ajan ja kuntayhtymän kuntia vaihtelevasti, mutta tästä huolimatta ovat useimmat kunnat tehneet paremman tuloksen budjetoituun verrattuna. Alueellamme menee edelleen paremmin kuin useimmilla muilla seuduilla maassa; isot kansainväliset yhtiöt menestyvät edelleen hyvin ja työttömyys on pienempi kuin muualla Suomessa. Kuntataloudessa tulee edelleen olemaan leikkauksia ja epävarmuutta, etenkin tulevien rakennemuutosten johdosta ja epävarmuutta niiden lopullisesta muodosta Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Toimintavuoden aikana toimintaa ja taloutta seurattiin jatkuvasti taloussuunnitelman pohjalta. Myös tätä vuotta on leimannut tuleva rakennemuutos. Säästötoimenpiteet ja rakenneuudistusten jatkaminen ovat olleet luonnollinen osa kehitystyötä ja toimintasuunnittelua. Valtuusto hyväksyi jo vuoden 2015 aikana 19 miljoonan euron säästöohjelman. Keskustelut ja säästövaateet loivat selkeää kustannustietoisuutta, josta tuli tuloksia jo vuoden 2015 aikana. Tämä kehitys jatkui myös vuosina 2016 ja Henkilöstökulut, joka on suurin kuluerä ja samalla suurin haaste kaikessa seurannassa, olivat huomattavasti budjetoitua alhaisemmat myös vuonna Tämä on seurausta merkittävistä rakennemuutoksista toiminnassa, mutta vauhtia tuli myös kilpailukykysopimuksessa sovituista lomarahojen ja sosiaalikulujen pienennyksistä. Välitilinpäätös näytti 6,3 miljoonan euron ylijäämää, joten hallitus päätti myöntää jäsenkunnille 5 miljoonan euron vuosialennuksen. Tämän lisäksi kalliin hoidon tasaus jäi 3 miljoonaa pienemmäksi kuin oli budjetoitu, joten kalliin hoidon tasauksen korjaus laski edelleen jäsenkuntien maksuosuuksia. Erityisvelvoitteista, joista käytetään nimitystä yhteiset maksuosuudet, on laskutettu erilaisia maksuja, jotka veloitetaan asukasmäärään suhteessa. Näitä maksuja ovat jäsenmaksu, jonka suurin kustannus on potilasvakuutusmaksu ja lääkinnällisiin apuvälineisiin liittyvät kustannukset, kalliin hoidon maksu, ensihoidon maksu sekä maksu erikoissairaanhoidon päivystysvalmiudesta. Näiden maksujen veloitusta korjattiin ennen tilinpäätöstä siten, että lopulliset maksut vastaavat erityisvelvoitteiden lopullisia kustannuksia. Maksut olivat vuonna 2017 yhteensä 24 miljoonaa euroa, josta hyvitettiin 5 miljoonaa euroa kalliin hoidon tasaukseen. Kalliin hoidon raja oli ,- euroa potilasta kohden vuonna Toimintakulut omasta toiminnasta ovat 4,6 miljoonaa euroa tai 2,5 % alle vuoden 2016 tason. Toimintakulut olivat vuonna 2017 yhteensä 216,4 miljoonaa euroa, 4,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin oli budjetoitu. Oman toiminnan toimintakulut olivat 180,2 miljoonaa euroa, mikä on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin oli budjetoitu. Henkilöstökulut toteutuivat 97 %, materiaalikustannukset 102,5 % ja ostopalvelut 97,5 %. Palkkakulut olivat 86,7 miljoonaa euroa. Ne vähenivät 2,3 miljoonaa vuoteen 2016 verrattuna. Hoitohenkilökunnan palkat muodostavat suurimman osan palkkakustannuksista eli 43,6 miljoonaa ja talousarvio toteutui 96,9 %. Vähennystä vuodesta 2016 oli 1,4 miljoonaa euroa hoitohenkilöstön osalta. Lääkäreiden palkat alittivat talousarvion 2 miljoonalla, mutta sen sijaan ulkopuoliset lääkärinpalkkiot ja ostetut lääkäripalvelut ylittivät budjetin 3,4 miljoonalla eurolla. Huoltohenkilökunnan palkat olivat 8,8 miljoonaa euroa ja toteutuivat 100 %, tutkimushenkilöstön palkat olivat 8,5 miljoonaa euroa ja toteutuivat 93,9 % kun taas hallintohenkilöstön palkat olivat 3,5 miljoonaa tai 101 % budjetoiduista. Ostopalvelut olivat yhteensä 68,6 miljoonaa euroa alitttaen talousarvion 1,8 miljoonalla eurolla. Määrärahat hoidosta muissa laitoksissa alittuivat 1,6 miljoonaa tai 4,2 % ja muiden asiakaspalveluiden, joihin ostetut lääkäripalvelut kuuluvat, talousarvio ylittyi 2 miljoonaa tai 34,6 %. Muut ostopalvelut olivat budjetoidulla tasolla. Materiaalit ja tarvikkeet toteutuivat 37 miljoonaan euroon ja ylittivät budjetoidun 0,9 miljoonalla eurolla. Suurin ylitys oli apteekkitarvikkeissa, 1,4 miljoonaa euroa ja hoitotarvikkeet ylittyivät 0,4 miljoonalla, mutta muita tarvikkeita käytettiin budjetoitua vähemmän. Toimistotarvikkeet toteutuivat vain 62,7 % budjetoidusta ja röntgen- ja laboratoriotarvikkeet 89,1 %. Eri toimintakuluryhmät eivät ole keskenään verrannollisia vuosina 2016 ja 2017, koska it-toiminta ulkoistettiin vuoden aikana ja se on nyt vain ostopalveluissa, kun se ennen oli myös henkilöstö- ja materiaalikuluissa. Toimintakulut kokonaisuudessaan ovat kuitenkin täysin verrattavissa. Toimintatuotot olivat 224,7 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja ne alittivat budjetoidun 6,2 miljoonalla tai 2,7 %. Suurin osa alituksesta koostuu jäsenkuntien laskutuksesta, joka oli 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä oli budjetoitu. Tästä summasta on 1,6 miljoonaa läpilaskutusta muista laitoksista ja oman tuotannon laskutus oli 3,2 miljoonaa vähemmän kuin oli budjetoitu. Jäsenkunnilta laskutetut yhteiset maksuosuudet olivat 0,2 miljoonaa pienemmät kuin oli budjetoitu. Myynti ulkokunnille ja 8

12 muille oli 0,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin budjetoitu ja muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa vähemmän. Mm. myyntituotot apteekkipalveluista oli budjetoitua vähemmän, kuten myös korvauksia lääkärikoulutuksesta ja muista opiskelijoista. Maksutuotot olivat 9,1 miljoonaa, mikä on 0,2 miljoonaa vähemmän kuin oli budjetoitu, tuet ja avustukset olivat 3,3 miljoonaa tai 0,6 miljoonaa budjetoitua vähemmän. Tämä johtuu siitä, että Kelan avustukset olivat budjetoitua pienemmät sekä työterveyshuollossa että sairaankuljetuksissa. Toiminnallisesti avohoidossa oli suunniteltua vähemmän suoritteita. Somaattisessa avohoidossa oli 1,4 % ja perusterveydenhuollon päivystyksessä 6,7 % vähemmän käyntejä kuin oli suunniteltu. Sitä vastoin psykiatrian avohoitokäyntejä oli 3,9 % enemmän kuin oli suunniteltu. Käyntien kokonaismäärä oli käyntiä tai 2,7 % vähemmän kuin vuonna Vaihtelut ovat suuria yksiköiden välillä, sen huomaa, että käynnissä on suuria rakenteellisia muutoksia. Psykiatrian hoitopäivät jatkoivat laskuaan ja edellisvuoteen verrattuna niitä oli 13,1 % vähemmän. Siirtoviivepotilaiden hoitopäivät kasvoivat 35,8 % edellisvuodesta ja ylittivät edelleen reilusti suunnitellun. Näitä päiviä oli päivää, josta päivää oli jo sisäänkirjoituksessa määriteltyjä yleislääketieteen potilaita eli tk-päivystyksen kautta jatkopaikkaa odottavia ja päivää heillä, jotka odottivat jatkohoitoa erikoissairaanhoidon päätyttyä. DRG-paketit vähenivät 0,5 % vuodesta 2016 ja niitä oli 4,5 % tai suunniteltua vähemmän. Investointimenot nousivat yhteensä 13,5 miljoonaan euroon ja 50 % budjetoiduista investointimenoista toteutui. It-ohjelmien talousarvio oli 1,3 miljoonaa euroa, mutta ulkoistuksen jälkeen sairaanhoitopiiri ei enää itse investoi, vaan kustannukset näkyvät käyttömenoissa ostettuina it-palveluina. Rakennusten talousarvio alittui 8 miljoonalla, kun taas kiinteiden rakenteiden ja laitteiden talousarvio alittui 1,7 miljoonalla eurolla. Koneisiin ja kalustoon oli budjetoitu 4,38 miljoonaa ja ne toteutuivat 4 miljoonalla eurolla. Suurin rakennusinvestointi oli U-osan rakentaminen, ts. uudet apteekkitilat. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 ja sen arvioidaan olevan täysin valmis 2018, kokonaistalousarvion ollessa 26,7 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteessa oli käytetty yhteensä 23,6 miljoonaa, tästä summasta 4,5 miljoonaa vuonna Muita rakennusprojekteja toteutui vain vähäisessä määrin. F- rakennusten muutoksiin meni vain 1,5 miljoonaa, kun koko vuodelle oli budjetoitu 2,9 miljoonaa ja X- rakennuksen saneeraukseen meni budjetoidusta 3,7 miljoonasta 0,5 miljoonaa. Pysäköintitalon lisäkerrosta varten budjetoidut varat jäivät kokonaisuudessaan käyttämättä. M-rakennuksen muutoksiin meni sen sijaan 1,7 miljoonaa, kun 1,5 miljoonaa oli budjetoitu. Uuden H- talon suunnitteluun meni myös budjetoitua vähemmän rahaa. Suurimmat yksittäiset projektit kiinteissä koneissa ja kalusteissa olivat hissit, ilmastointi ja varavoimala. Määrärahoista käytettiin vuoden aikana vain puolet, mutta useimmat projekteista ovat monivuotisia. Suurin yksittäinen kone- ja laitehankinta oli uusi sydänangiolaite sydänasemalle miljoonalla eurolla, gammakamera 0,9 miljoonalla kliiniseen fysiologiaan ja isotooppiin sekä robottivarustus apteekkiin 0,8 miljoonalla eurolla. Vuoden aikana merkittiin osakkeita pohjanmaalaisiin tukiyhtiöihin Mico Botniaan ja TeeSe Botniaan sekä kansalliseen Unaan yhteensä eurolla. Alueen tonttijärjestelystä kaupunkisuunnittelun muutoksen yhteydessä aiheutui euron kustannukset. Peruspääoma pidettiin edellisellä tasolla, 61 miljoonaa euroa. Peruspääoman korko oli 0,46 miljoonaa euroa, mikä maksettiin jäsenkunnille vuoden aikana. Tilikauden rahoitusanalyysin mukaan maksuvalmius oli kassapäivinä ilmaistuna 0,82 päivää, mikä on melkoisesti huonompi verrattuna edellisvuoden 22,7 päivään. Investoinnit ylittivät poistot vuoden 2017 aikana 5,1 miljoonalla eurolla. 9

13 3.1.5 Henkilöstö Henkilöstöresurssit Vuoden 2017 lopussa virkoja ja toimia oli yhteensä 2 103, edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli 28. Lisäys johtuu vuoden alussa toimeenpannusta päätöksestä perustaa uusia virkoja ja toimia henkilöstön lakisääteisten vapaiden hoitamista varten. Kokoaikaisten virkojen ja toimien osuus oli 91 % ja osa-aikaisten 9 %. Lisäksi viisi lääkärinvirkaa oli sivutoimisia. Henkilöstön kokonaismäärä oli 2 222, edellisvuoteen verrattuna vähennystä oli 41 henkeä (2 %). Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oli 84 % henkilöstöstä. Heidän osuutensa väheni 54:llä (3 %), kun taas määräaikaisten osuus kasvoi 13 hengellä (4 %). Henkilöstömäärä pieneni kaikissa ammattiryhmissä lukuun ottamatta lääkäreitä. Prosentuaalisesti eniten väheni hallintohenkilöstö. Virkasuhteessa oli 492 henkeä (22 %) ja työsuhteessa henkeä (78 %). Henkilöstömäärä Osa-aikatyö Yhteensä 437 työntekijää (20 %) oli vuonna 2017 osaaikatyössä (2016: 431 henkeä, 19 %). Osa-aikaisista työntekijöistä 242 (55 %) oli itse anonut osa-aikatyötä, vaikka heillä oli kokoaikainen virka tai toimi, kun taas 195 henkeä (45 %) oli palkattu osa-aikaiseen virkaan, toimeen tai sijaisuuteen. Osa-aikainen henkilöstö 2017 Seikkaperäisemmät henkilöstötilastot löytyvät vuoden 2017 henkilöstöraportista. 10

14 3.1.6 Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa resurssien tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas käyttö sekä se, että tavoitteet saavutetaan ja toiminta noudattaa lakeja, ohjeita ja päätöksiä. Sisäisen valvonnan tehtävänä on myös varmistaa, että päätöksenteko pohjautuu oikeaaikaiseen, olennaiseen ja luotettavaan tietoon toiminnasta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen. Kaikilla Vaasan sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vastuu siitä, että organisaation sääntöjä noudatetaan ja havaituista puutteista raportoidaan eteenpäin. Luottamushenkilöillä, johtavilla virkamiehillä ja esimiehillä on kuitenkin erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Päätöksenteon laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta seurataan kuntalain 115. :n ja kuntayhtymän hallintosäännön määräysten mukaisesti. Hallitus on vahvistanut raportointivelvollisuuden ja seuraa jatkuvasti johtavien virkamiesten päätöksentekoa. Muuta päätöksentekoa seurataan linjaorganisaation raportointivelvollisuuden avulla. Esimiehet vastaavat siitä, että heidän alaisillaan on tietoa ohjeista ja päätöksistä ja että niitä noudatetaan. Käyttäjäoikeuksien ja sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien käytön valvonta on tärkeä osa sisäistä valvontaa. Kuntayhtymässä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa. Kuntayhtymän päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla kuntayhtymän hallitukseen tai asian voi viedä tuomioistuimeen. Seuraavat oikeusasiat ovat vireillä tai saatettu päätökseen vuoden 2017 aikana. Viime vuonna vangittiin entisen teknisen johtajan viimeinen rikoskumppani. Tekninen johtaja tuomittiin vankilaan vuonna 2009 ja vahingonkorvauksiin mittavasta kavalluksesta. Vangittu rikoskumppani saa tuomionsa vuoden 2018 aikana. Vuonna 2017 vireillä olleet, keskeneräiset oikeusprosessit: 1. Vuonna 2015 työntekijää syytettiin ja hänet tuomittiin käräjäoikeudessa virka-aseman törkeästä väärinkäytöstä. Hänet erotettiin virastaan käräjäoikeuden päätöksellä. Työntekijä valitti päätöksestä Vaasan hovioikeuteen, joka käsitteli asiaa marraskuussa 2016 ja muutti käräjäoikeuden päätöksen. Asiaa käsitellään tällä hetkellä korkeimmassa oikeudessa ja lopullinen päätös saadaan Henkilö on ollut oikeusprosessin ajan pidätettynä virastaan. 2. Valitus Vaasan sairaanhoitopiirin päätöksestä myydä sairaala-alueen tonttimaata Vaasan kaupungille on tällä hetkellä hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Tavoitteet ja seuranta Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa kolme vuotta kattavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa piirin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Se, miten tavoitteet ovat toteutuneet, esitellään toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen talousarvion toteutumaa koskevassa selonteossa. Hallitus saa välitilinpäätöksen kolme kertaa vuodessa. Tulosvastuulliset vastaavat oman vastuualueensa jatkuvasta talousarvioseurannasta ja raportoivat poikkeamista eteenpäin. Toiminnan tulokset arvioidaan asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmasta. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittain, kuinka hyvin valtuuston vahvistamat tavoitteet on saavutettu. Tarkastuslautakunta tapaa kirjata arviointikertomukseensa joitakin keskeisiä huomioita, jotka käsitellään hallituksessa erikseen ja annetaan valtuustolle tiedoksi. Myös tilintarkastaja tekee vuositarkastuksen ja toimittaa valtuustolle tarkastuskertomuksensa. Riskienhallinnan järjestäminen Tärkeä tavoite sairaanhoitopiirin kaikessa toiminnassa on potilaiden turvallisen ja laadukkaan hoidon varmistaminen. Riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikkaan, jonka päivittäminen aloitettiin Riskikartoitus tehdään vuosittain, ja siitä raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat seuraavat yhdessä vakuutusmeklarin kanssa vakuutusturvaa ja tekevät vakuutusyhtiön kanssa yhteistyötä vakuutusturvan pitämiseksi ajantasaisena. Vakuutusyhtiö raportoi säännöllisesti toteutumasta. Hallitus tekee päätöksen vakuutusyhtiön valinnasta ja vakuutusturvan tasoa koskevista pääperiaatteista. Sairaanhoitopiiri kerää järjestelmällisesti tietoa potilashoitoon liittyvistä vaaratilanteista. Ilmoitukset tehdään sähköisesti HaiPro-ohjelmassa ja käsitellään vastuuhenkilön toimesta. Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstö saa jatkuvasti koulutusta turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tiedotus ja viestintä Hallitus johtaa tiedotusta ja viestintää hyväksymänsä viestintästrategian pohjalta. Kuntayhtymä on mukana sosiaalisessa mediassa ja julkaisee tiedotuslehden kaksi kertaa vuodessa. Lehdistötilaisuuksia järjestetään säännöllisesti hallituskokousten yhteydessä mutta myös silloin, kun sairaalassa tapahtuu uusia, tärkeitä asioita. Maakuntauudistuksen yhteydessä on painotettu erityisesti henkilöstöön kohdistuvan viestinnän kehittämistä. 11

15 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sairaanhoitopiirillä on suunnittelija sisäistä tarkastusta varten. Sisäinen tarkastus toimii tarkastussäännön ja hallituksen sisäisestä valvonnasta antamien ohjeiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy sisäisen tarkastajan työohjelman ja saa häneltä raportteja. Sisäinen tarkastaja suorittaa myös piirin johtajan ja hallintojohtajan antamia työtehtäviä. 3.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Vaasan sairaanhoitopiirin ky Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 9 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistut käyttöomaisuudesta Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,82 % 104,47 % Vuosikate/Poistot, % 91,87 % 113,44 % Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Vuoden 2017 alijäämä on ,48 euroa, joka kirjataan edellisen vuoden kertyneeseen ylijäämään. 12

16 3.2.3 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Pysyvien vastaavien hyödykk. myyntivoitot/tappiot Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta viiden vuoden aikana Investointien tulorahoitus, % 51,89 % 53,43 % Lainanhoitokate 1,71 4,25 Kassan riittävyys (pv) 0,82 22,70 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta = Tulorahoitus +/- korjauserät + investoinnit, netto. Yhteensä viimeisten 5 vuoden aikana. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat (Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) / Kassasta maksut tilikaudella (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)) 13

17 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet IV Muut omat rahastot Maa- ja vesialueet Rakennukset V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tilikauden ylijäämä Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 Lahjoitusrahastojen pääomat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Keskusvarasto E VIERAS PÄÄOMA Apteekkivarasto Kanttiinivarasto I Pitkäaikainen Verivalmistevarasto Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Muut velat II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 Lainasaamiset 606 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lyhytaikaiset saamiset 6 Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit VASTATTAVAA YHTEENSÄ III 1 Osakkeet ja osuudet 5 30 IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 50,32 50,04 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,56 30,08 Lainakanta , Lainasaamiset , ,04 60,04 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaeht. varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta , = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset, = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset 14

18 4 Talousarvion toteuttaminen 4.1 Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Käyttötalouden toteutuminen Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama jälkeen talousarviosta % % It->Medbit Toimintatuotot ,7-3,7 Toimintakulut ,1-3,1 Toimintakate ,1-17,1 Rahoitustuotot ja -kulut ,3-24,6 Poistot ,2 3,1 Ylijäämä/alijäämä ,4 Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Myyntituotot Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka ,3-1,3 Pkl-käynnit, yleis-/akuuuttilääket Pkl-käynnit, psykiatria ,8-0,1 Hoitopäivät psykiatria ,9-19,7 DRG-paketit ,1-15,3 Outlier-päivät ,3-0,8 Siirtoviivepot. Yleislääketiede ,0-31,5 Siirtoviivepot. Akuuttilääk./yleislääke ,1 Hengityshalvauspotilaat ,8 15,8 Potilaskoti ,0 86,9 Hyvitys lask , ,4-3,3 Hoito muissa laitoksissa Pkl-käynnit, yliop.sair. somatiikka ,5-3,5 Pkl-käynnit, yliop.sair. psykiatria ,3 68,3 Pkl-käynnit, somatiikka ,9-10,6 Pkl-käynnit, psykiatria ,9-2,4 Pkl-käynnit, lääk. kuntoutus ,7 85,5 Hoitopäivät, yliop.sair. somatiikka ,7-6,0 Hoitopäivät, yliop.sair. psykiatria ,5-9,0 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, som ,1-5,5 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, psyk ,9 38,1 Hoitopäivät valtiollisissa sairaaloissa ,9-16,4 Hoitopäivät, lääk. kuntoutus ,0-100,0 Pkl-käynnit, P:saari, somatiikka ,4 17,9 Pkl-käynnit, P:saari, psykiatria ,8-73,3 Hoitopäivät, P:saari, somatiikka ,4-20,4 Hoitopäivät, P:saari, psykiatria , ,2-5,9 Suoritteet Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka ,4-1,5 Pkl-käynnit, yleis-/akuuuttilääket ,7 Pkl-käynnit, psykiatria ,9-4,3 Hoitopäivät psykiatria ,3-13,1 DRG-paketit ,5-0,5 Outlier-päivät ,8 13,9 Siirtoviivepot. Yleislääketiede ,0-8,6 Siirtoviivepot.Akuuttilääk./yleislääke ,1 112,0 Hengityshalvauspotilaat, hpv ,8-2,7 Potilaskoti ,0 74,1 15

19 4.1.1 Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta Näkökulma Asiakas Prosessit Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Talous Strategiset tavoitteet Asiakkaiden kokema laatu on Suomen parasta Asiakkaiden kielelliset oikeudet turvataan Asiakkaat saavat palvelua ja vaikuttavaa hoitoa nopeasti, sujuvasti ja oikea-aikaisesti Alueellinen yhteistyö tiivistyy maakunta valmistelun myötä Organisaatioon sisäinen asiakastyytyväisyys huomioidaan toiminnan kehittämisessä Päivystävän keskussairaalan asema turvataan Asiakkailla sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut Yhteistyö mahdollisuuksia TYKS yliopistosairaalan kanssa ennakoidaan Virtaus-tehokkuutta lisätään SOTE talon suunnittelu valmistuu Potilasturvallisuuden varmistavat käytännöt ovat rutiinikäytössä Laatujärjestelmää noudatetaan Riittävä, osaava, palveluhenkinen ja motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön kaksikielisyys Kehittämis-, opetusja tutkimusmyönteisyys Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja Työvuorosuunnittelu automatisoidaan Keskitytään erikois-sairaanhoitoa vaativien sairausryhmien kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan hoitoon Toteutetaan VKS 2025 ohjelman mukaista 11 %:n säästöä Hoidon tuottavuus ja kustannusvaikuttavuus kehittyvät Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2017 Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen edistyy toimintaohjelman mukaisesti Case manager toiminta vakiintuu Asiakasraati, kolmas sektori ja kokemusasiantuntijat ovat aktiivisesti mukana kehittämässä toimintaa Nopean asiakaspalautteen antaminen mahdollistetaan Asiakaspalveluvastaavien toiminta on aktiivista WWW-sivuilla on asiakkaan polut kuvattuna Jonotiedot ja odotusajat selkeästi nähtävillä asiakkaille Tyksin virtuaalista etäpoliklinikkatoimintaa lisätään Maakunnan yhteisten pääprosessien muodostaminen käynnistyy Prosessien kehittämiselle on selkeä suunnitelma ja kuvaukset on päivitetty SHQS:n mukaisesti: Somatiikan vuodeosasto-profiileja uudistetaan ja paikkoja vähennetään Päiväosastotoimintoja keskitetään Poliklinikkatoimintoja yhdistetään ja valmistaudutaan tulevaan yhteen suurpoliklinikkaan Sisäinen Lean verkosto toimii aktiivisesti Langaton kirjaaminen otetaan käyttöön kaikilla vuodeosastoilla Auria-biopankin toiminta käynnistyy alueellamme (verinäytteiden otto) Digitalisaatiota edistetään yhteistyö-hankkein Henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti Lean ja asiakaspalveluosaamista lisätään Henkilöstöä osallistetaan suunnitelmallisesti SOTE talon suunnitteluun Kaksikielisyyttä tukevia toimintoja kehitetään Potilasturvallisuuden kattava haittatapahtuma-selvitys ja kehittämishanke Kehityskeskustelujen lisäksi tulosyksiköissä käydään ryhmäkeskustelu yksikön tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Työvuorosuunnittelun automatisoinnin käyttöönottoprojekti aloitetaan Toteutetaan 28 htv säästöt ja suunnitellaan seuraavalle vuodelle 6 milj. säästöt Hoidon palveluyksikön avulla saadaan määräaikaisen työvoiman käyttöä vähemmäksi Tilankäyttösuunnitelma VKS 2025 mukaisesti tilankäyttö tehostuu ja tiloja saadaan poistettua käytöstä ja/tai omistuksesta I, H, R talot poistetaan käytöstä Myydään hallituksessa erikseen sovitut kiinteistöt Huutonimen tilankäyttöä tiivistetään 16

20 Näkökulma Asiakas Prosessit Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Talous Avainmittarit, tavoite- ja sitovuustaso (V=valtuusto H=hallitus) Potilasasiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) (V) Kuntaasiakastyytyväisyys > 3,5 asteikko (1-5) (V) Asiakasraadin julkilausumia 4 (H) Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella (H) Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V) Asiakaspalveluvastaavat toteuttavat vähintään 3 interventiota (H) Yli 95% suosittelee VKS hoitopaikkana (V) NPS -indeksin käyttöönotto (V) Maakunnan pääprosessit on määritelty (V) TYKSin osuus yliopistosairaaloiden ostopalveluista nousee (H) Poliklinikoiden yhdistymistä on edistetty (H) Lean-menetelmän käyttö 25 % yksiköistä (H) Siirtoviivepotilaiden osuus alle 0,3 % kuntalaskutuksesta (V) WWW-sivuilta löytyy 1 potilaspolku, intrasta 5 polkua Kaikki pääprosessit päivitetty (8kpl) Seurantatauluilta löytyy tärkeimpien prosessien ydinmittarit ja prosessit. (H) Laatu- ja turvallisuusraportti käsitelty (H) SOTE talon suunnitteluvaihe on valmis (V) Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 80% ja yli 90% vastaajista suosittelee yksikköään (V) Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimuksessa tulokset yli osallistuvien sairaaloiden keskiarvon (H) Osaamisen kehittämissuunnitelman toteutuminen (H) Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimialueella vähintään 50%/kk (H) Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 100 % (H) Kehityskeskustelut käyty 70 % (H) Palkkamenot talousarvion palkat (V) Tilikauden tulos talousarvion tulos (V) Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin tehdään vuosittain (H) I,H ja R talot on poistettu käytöstä (V) Huutoniemen ja muiden hallituksessa sovittujen kiinteistöjen myynnin valmistelu on käynnissä (V) Hoidon palveluyksikön avulla pystytään täyttämään hoitajien alle 5 kk sijaisuudet (H) Tavoitteen toteuttaminen Potilasasiakastyytväisyys saavutettiin ka. 4.7 Kunta-asiakastyytyväisyys 3,75 Asiakasraadin julkilausumia oli 4 Kokemusasiantuntijoiden toimeksiantoja ei ollut jokaisella palvelualueella Hoidontarpeen arviointi yli keskitason ja hoitoon pääsy on alle Jonotiedot löytyvät www-sivuilta Asiakaspalveluvastaavat toteuttivat yhden intervention 97% suosittelee VKS hoitopaikkana NPS indeksi käyttöönotettiin NPS = 80 Maakunnan pääprosessit ovat vasta hahmottumassa TYKSin osuus yliopistosairaaloiden ostopalveluista on noussut Poliklinikoiden yhdistymistä edistää yhteinen osastonhoitaja H-talon suunnittelussa Lean menetelmää on käytetty 42% yksiköistä Siirtoviivepotilaiden osuus on 1% kuntalaskutuksesta WWW-sivuilta löytyy 5 polkua Kaikki pääprosessit ei ole päivtetty Laatu- ja turvallisuusraportti on käsitelty H- talon suunnitteluvaihe on valmis Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% oli 3 ja 78% vastaajista suosittelee yksikköään Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimuksessa tulokset olivat juuri alle keskitason Osaamisen kehittämis-suunnitelman toteutui Hoitoisuus/hoitaja oli yli optimin ka 54% Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 53% Kehityskeskustelut on käyty 65,6 %. Palkkamenot talousarvion palkat Tilikauden tulos talousarvion tulos Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin on tehty I ja R talot on tyhjätty, H-talossa vielä toimintaa Huutoniemen ja muiden hallituksessa sovittujen kiinteistöjen myynnin valmistelu on käynnissä Hoidon palveluyksikön avulla on pystytty täyttämään noin 80% poissaoloista 17

21 Organisaatiomallissa ja johtamisjärjestelmässä potilaiden prosessit sijaitsevat vastuualueilla, jotka vielä jakautuvat kukin omiin erikoisaloihinsa. Vastuualueiden johtajat ja niihin kuuluvien erikoisalojen ylilääkärit johtavat, kehittävät ja seuraavat potilaiden tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta ja potilaan terveysongelman hoidon kokonaisuuden prosessia ja sen kustannuksia. Keskeistä on suunnitella palvelutuotanto, joka on potilaslähtöistä, tarvetta vastaavaa, lääketieteellisesti asianmukaista, vaikuttavaa ja potilasturvallista sekä kustannustasoltaan kohtuullista. Vastuualueet ovat medisiininen vastuualue, operatiivinen vastuualue, lasten vastuualue, psykiatrian vastuualue ja vastuualue muut/yleislääketiede. Seuraavassa osiossa tarkastellaan sitä kuinka vastuualueet ovat saavuttaneet asetetut tavoitteensa ja kuinka heidän talousarvionsa on toteutunut Medisiininen vastuualue Väestön palvelun tarpeen arviointi Vuoden lopulla muutokset Pietarsaaren sairaalan toiminnassa ovat näkyneet poliklinikkalähetteiden määränä sekä vuodeosaston potilasmäärissä. Eteisvärinäpotilaiden määrä lisääntyy ja vaikeaoireisen eteisvärinän ablaatiohoitojen tarve on sitä myötä lisääntynyt. Syöpäpotilaiden määrän kasvu pysyi hallittavissa, polikliinisten potilasmäärä ei lisääntynyt, mutta sädehoidettavien potilaiden määrissä oli kasvua. Diabeteksen esiintyvyys on monta vuotta ollut kasvussa, mutta kasvu näkyy eniten perusterveydenhuollossa. Dialyysin tarve alueella on ollut jatkuvasti lisääntyvä. Ihosyövän ja allergian esiintyvyys on kasvussa. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muutokset Vuodeosastohoito on vähentynyt ja polikliininen hoito on vastaavasti lisääntynyt. Päiväyksikön avaaminen on vähentänyt elektiivisten potilaiden määrää vuodeosastoilla. Sepelvaltimokohtauspotilaiden hoitoprosessia on tehostettu siten, että myös ei ST-nousuinfarktipotilaiden sepelvaltimokuvaukset pyritään tekemään suositusten mukaisesti vuorokauden kuluessa hoitoon tulosta myös viikonloppuisin. I-tyypin diabeteksen hoitopolkua on edelleen hiottu niin, että lääkärikontrollikäyntejä on vain yksi vuodessa. Uusi skannaava glukoosisensori on mullistamassa verensokerin omaseurantaa ja sen käyttö on edelleen yleistymässä. Odotetusti lisääntyy edelleen biologisten lääkkeiden käyttö tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Uusien kalliiden lääkkeiden käyttö on lisääntynyt, tämän näkyy lisääntyneissä lääkekuluissa. Hoito muissa laitoksissa (eteenkin yliopistosairaaloissa) on vähentynyt. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikeaaikaisuuden varmistaminen Uusi sepelvaltimokuvauslaitteisto saatiin asennettua kesän aikana ja käyttöön elokuussa. Uuden laitteen myötä sekä potilaiden että henkilökunnan säderasitus on alentunut. Sydäninfarktipäivystys on jatkettu 24/7- periaatteella, jotta kiireellisimpien potilaiden hoito on voitu toteuttaa suositusten mukaisesti. Kardiologisen poliklinikan toimintaa on pyritty kehittämään muun muassa LEAN-projektin avulla. Muutamalla erikoisalalla on tehty lisätyötä hoidon saatavuuden varmistamiseksi. Reumatologiassa puuttuu virkalääkäri, tämän takia käytetään osittain Pietarsaaren sairaalan reumatologia ja osittain konsulttilääkäreitä. Uusien lääkäreiden rekrytointi on onnistunut ja tämän myötä konsulttilääkäreiden käyttö on vähentynyt. 18

22 Medisiininen vastuualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,5-9,0 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,3-14,8 Ulkop.shp:ltä ,7-13,5 Muut myyntituotot ,9-89, ,4-10,1 Ma ksu tu otot ,1-67,4 Sisäiset toimintatuotot ,4-7, ,4-10,0 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,3-14,8 Muiden palvelujen ostot ,3-7,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 15,3 Sisäiset toimintakulut ,0-5, ,5-4,7 Toimintakate ,3 Tulos ,3 Vuosialennus jäsenkunnille ,8 Ylijäämä/alijäämä ,9 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Sisätaudit ,8 2,6 Kardiologia ,0-0,7 Ihotaudit ,4-15,8 Onkologia ,2-5,6 Neurologia ,5 17,2 Keuhkosairaudet ,1-18, ,7-3,1 DRG-paketit Sisätaudit ,3-5,2 Kardiologia ,7-0,4 Onkologia ,5 7,0 Neurologia ,4 8,3 Keuhkosairaudet ,0-4, ,0-0,7 Outlier-päivät Sisätaudit ,0-0,7 Kardiologia ,9 59,2 Onkologia ,3-7,5 Neurologia ,4 31,6 Keuhkosairaudet ,5 21, ,3 10,7 Potilaskoti Yöpymiset Sisätaudit ,1 2,0 Onkologia ,2 53,8 Neurologia , ,5 59,3 43,0 19

23 4.1.3 Operatiivinen vastuualue Väestön palvelun tarpeen arviointi Väestön ikääntyminen vaikuttaisi lisäävän kysyntää aloilla, missä hoidetaan runsaasti ikääntymiseen ja osin elintapoihin liittyviä sairauksia. Lähetteet ovat lisääntyneet merkittävästi silmätaudeilla (17%) ja verisuonikirurgiassa (20%), kohtalaisesti myös ortopediassa (5%), ja näillä aloilla ovat niin potilaskäynnit kuin leikkausmäärät kasvaneet. Silmätautien osalta jonkin verran on vaikuttanut myös silmälääkärivastaanoton loppuminen Pietarsaaressa. Erikoissairaanhoidon palveluja on tarjottu myös Pietarsaaressa, missä urologi ja ortopedit ovat käyneet pitämässä säännöllisesti kuukausittain vastaanottoa. Hoidon porrastuksessa on noudatettu kansallisia linjauksia, tertiaarihoidon keskittyessä yhä enemmän omaan ERVA-piirimme yliopistolliseen sairaalaan, missä myös on tehty lähes kaikki sydänleikkaukset piirimme potilaille toiminnan loputtua täällä edellisvuoden vaihteessa. Yhteistyö on toiminut mainiosti, ja potilaat ovat olleet tyytyväisiä. Sydänleikkausten tarve on edelleen supistunut invasiivisen kardiologian kehittyessä. Ostopalvelut ulkopuolisista sairaaloista ovat vähentyneet sydänkirurgian lisäyksestä huolimatta. Naistentautien ja synnytysten osalta tilanne vaikuttaa vakiintuneen lähisairaaloiden käytönasteen suhteen. Valtakunnallisen trendin mukaisesti synnytysten määrä on ollut hienoisessa laskussa. Päivystyskäyntien määrä on edellisvuodesta hivenen laskenut, oletettavasti johtuen parantuneesta lääkäritilanteesta perusterveydenhuollossa, sillä käyntimäärät ovat vähentyneet nimenomaan perustason päivystyskäynneissä, ( >34636 ), kun taas erikoissairaanhoidon puolella on ollut hienoista lisäystä. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muutokset Päiväkirurgian osuutta on enää vaikea lisätä, sillä päiväkirurgisesti tehdään jo käytännössä kaikki mikä on mahdollista. Pikemminkin pyritään (uusien menetelmien ja tekniikoiden ansiosta) siirtämään joitain päiväkirurgisia toimenpiteitä poliklinikoilla tehtäväksi, mikä näkyy esimerkiksi naistentautien toimintaluvuissa. Tämä on kustannustehokasta ja säästää myös potilailta aikaa ja kuluja. Isojen leikkausmäärien keskellä aiheuttaa ajoittain painetta osastoilla jatkohoitoon pääsemisen ongelmat. Kuntoutuksen saralla on tehty iso työmäärä palvelukokonaisuuksien kehittämisessä ja moniammatillisten toimintatapojen luomisessa SOTE-hengessä. Vuoden aikana on valmisteltu alueellisen apuvälikeskuksen toiminnan aloitus Etävastaanotot Pietarsaaressa ovat tärkeitä asiakaspalvelun ja potilasohjauksen näkökulmasta, Pietarsaaresta siirtyvät proteesileikkaukset ovat osaltaan varmistamassa proteesileikkausten jatkumista Vaasassa. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikeaaikaisuuden varmistaminen SOTE-epäselvyydet ja keskittämisasetus ja sen aiheuttamien pelkojen hälventyminen on tuonut työrauhan operatiiviselle vastuualueelle ja lievittänyt rekrytointihaasteita. Kaksi ortopediä silti irtisanoutui alkuvuodesta, ja siinä sivussa yksi gastrokirurgipuoliso, mikä on aiheuttanut painetta näillä kirurgian päivystävillä aloilla. Varsinkin ortopedian puolella tämä on aiheuttanut haasteita hoitotakuussa pysymiseksi kiireettömissä hoidon arvioissa, lisätöistä huolimatta. Muilla aloilla hoitotakuun puitteissa on pysytty hyvin. Leikkauksiin pääsy on ollut nopeaa, ja päivystysleikkauksiin päästään kautta linjan tavoiteaikojen puitteissa. Toimivan proteesiprosessin myötä on v saavutettu keskittämisasetuksen edellyttämä noin 600 proteesileikkauksen rajapyykki, joka tulee olemaan edellytys proteesileikkausten jatkumiselle ja sitä kautta myös traumatologisen päivystyksen nykyisenlaajuiselle jatkumiselle. Proteesiprosessi on tehostunut edelleen siten, että ns. kolmen proteesin päivistä/sali on tullut rutiinia. 20

24 Operatiivinen vastuualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,3-10,4 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,6-2,5 Ulkop.shp:ltä ,4-12,6 Muut myyntituotot ,0-100, ,6-8,7 Ma ksu tu otot ,5-3,5 Sisäiset toimintatuotot ,6-3, ,8-8,6 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,6-2,5 Muiden palvelujen ostot ,2-8,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0-12,7 Vuokrat ,7 Sisäiset toimintakulut ,4-7, ,2-6,7 Toimintakate ,9 Tulos ,9 Vuosialennus jäsenkunnille ,3 Ylijäämä/alijäämä ,7 21

25 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Anestesiologia ja tehohoito ,8 83,3 Kirurgia ,1 0,7 Kirurgia ,3 Ortopedia ,4-2,2 Urologia ,0 5,9 Gastrokirurgia ,9-2,3 Yleis- ja plastiikkakir ,5-5,6 Thorax ja verisuonikir ,7-0,4 Naistent. ja synnytykset ,2-4,3 Silmätaudit ,9 3,8 Korva-, nenä- ja kurkkut ,6-2,7 Suu- ja leukasairaukset ,8-2,2 Fysiatria ,7 1, ,4 0,2 DRG-paketit Kirurgia ,1-1,3 Kirurgia ,1 97,3 Ortopedia ,2-4,2 Urologia ,9 4,4 Gastrokirurgia ,8-2,3 Yleis- ja plastiikkakir ,7-7,9 Thorax ja verisuonikir ,5-6,9 Naistent. ja synnytykset ,7-6,2 Silmätaudit ,2 0,3 Korva-, nenä- ja kurkkut ,2 0,4 Suu- ja leukasairaukset ,9-4, ,1-1,9 Outlier-päivät Kirurgia ,9 22,4 Kirurgia ,9 123,1 Ortopedia ,2 22,0 Urologia ,4 13,4 Gastrokirurgia ,8 26,5 Yleis- ja plastiikkakir ,1 Thorax ja verisuonikir ,3 Naistent. ja synnytykset ,4-11,1 Silmätaudit ,3-22,2 Korva-, nenä- ja kurkkut ,7 42,9 Suu- ja leukasairaukset ,7 700, ,6 19,4 Potilaskoti Yöpymiset Naistentaudit ja synnyt ,0 Silmäsairaudet ,0 22

26 4.1.4 Lasten vastuualue Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arviointi VKS 2025 ohjelmaa noudatettiin ja suunta on oikea. Yhteiset moniammatilliset LAPE ja OT-kokoukset ovat auttaneet vision toteuttamisessa ja ohjanneet meitä saman pöydän ääreen pohtimaan alueen lapsiväestön ja heidän perheittensä yhteisiä sosiaali- ja terveyspalvelutarpeita siten, että potilas ja perhe ovat keskiössä ja toiminta ympärillä sujuu juohevasti kustannukset huomioiden. Erikoissairaanhoidon merkitystä ei unohdettu. Sillä on tärkeä osuus alueen sairaimmille potilaille. Akuutit sos-pediatriset potilaat lisääntyivät. Jatkohoidon järjestämisessä on ollut ajoittain suuria haasteita, vaikka päivystyksen psykiatrinen sairaanhoitaja on ollut käytettävissä. Lastenkirurginen toiminta on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Lastenneurologialla lähetteiden määrän nousu johti lastenneurologian ylilääkärin työn kuorman selvään lisääntymiseen, varsinkin kun samalla lastenneurologian tiimin työskentely vaikeutui tila- ja sisäilmaongelmien sekä erityistyöntekijöiden resurssivajeen vuoksi. Potilaat saivat kuitenkin tarvittavat palvelut laadukkaasti. Sairaimmat jouduttiin lähettämään yosairaalaan. Vaikeita pitkäaikaislapsipotilaita on hoidettu myös keskolassa. Tähän on tarvittu useiden eri erikoisalojen osaajia unohtamatta vahvaa neonatologista osaamista niin lääkäreiltä kuin hoitohenkilökunnalta. Yhteispäivystyksen aloittamisen jälkeen päivystyspotilaiden määrä on vähentynyt matalantason kynnyksen konsultaatioiden myötävaikutuksella. Potilasta hoidettiin nyt oikealla portaalla. Keskittäminen ei ole ollut uhkana LA- VA:n toiminnassa, vaan toiminta on jatkunut ennallaan, hoitotakuut pitivät, eikä uusia toimintoja aloitettu. Synnytykset vähentyivät, kuten koko maassa. Yhteistyö TYKS ervan kanssa vahvistui usealla erikoisalalla. Etäkonsultaatiovastaanotot lisääntyivät hieman. 10 v sitten toimintansa aloittaneen lastenkotisairaalan potilasmateriaalia laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Perheet ovat saaneet osallistua hoitosuunnitelmiin ja lapsensa hoitoon tavoitteiden mukaisesti. Palautteet ovat pääosin erittäin hyviä ja kannustavia. Perhekeskeisyys on ollut kaiken toimintamme keskiössä. Loppuvuodesta aloitettiin pitkään toiveissa olleen toisen perhehuoneen remontti. Väestön palvelu on toteutunut melko lailla budjetin raameissa ja toiminta on ollut vilkasta. Konsulttien käyttö oli ennallaan ja tarkasti harkittua oma osaaminen ja keskittämisuhat huomioiden. Potilaan hoitoprosesseihin suunnitellut muutokset Päivystyslapsen hoitoprosessi toimi erinomaisesti lähes loppuvuoteen saakka. Yöaikainen lastensairaanhoitajan resurssi jouduttiin kuitenkin lopettamaan loppuvuodesta hoitajan palkkaan ohjattujen lahjoitusvarojen loppumisen myötä. Lastenpäivystäjän ja lastensairaanhoitajan yhteistyön tuloksena toteutuu parhaiten potilaan nopea läpimenoaika ja potilaiden siirtyminen joko kotiin hyvillä ohjeilla tai osastolle hoitoon. Päiväosaston prosessin työstäminen jäi pelkäksi haaveeksi, sillä kesällä toiminta jouduttiin siirtämään vanhasta E-siivestä A9 lastenosastolle aivan liian pieniin tiloihin. Toiminta on ollut siksi haastavaa ja aiheuttanut paljon stressiä hoitohenkilökunnalle, lääkäreille ja aivan varmasti myös perheille. U- rakennuksen valmistumisen jälkeen todettiin, että sinne ei mahtunut kuin vain osa sinne suunnitellusta lastenneurologisesta toiminnasta. Ehdotukset korvaavista tiloista eivät ole olleet lastenneurologisten lapsipotilaiden kannalta katsottuna sopivia. Tiimi ei ole yhtenäinen. Ylin johto on tietoinen tästä jatkuvasta ongelmasta. Sen sijaan lapsidiabeetikon hoitoprosessi toimii kiitettävästi leanideologia sisäistettynä. Diabeteslääkärin ja -hoitajan yhteisvastaanottojen aloittaminen kesällä onnistui hienosti. SERI- prosessi on pitkälle valmis. Isoja moniammatillisia koulutuspäiviä on pidetty ja prosessia hiottu. Vaikeuksia on saada tarvittava, iso, osaava asiantuntijajoukko poliisia myöten yhteen samanaikaisesti lopullisten ohjeiden hiomiseksi. Konsultaatiot eri asiantuntijoiden kesken ovat helpottuneet ja kynnys konsultaatioihin madaltunut. Se on kaikkien etu. Hoidon laadun, saatavuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Lääkäriresurssi on ollut lastentaudeilla kiitettävä. Koulutus toteutui suunnitelmien mukaisesti ja siihen panostettiin, samoin kuin opettamiseen. Laiteohjaus, elvytysopetus, videomeetingit sekä esitelmät ovat rutiinia. Lastenneurologialle on välillä tarvittu erikoistuvan lääkärin resurssia hoidon saatavuuden turvaamiseksi ajallaan. Lastenkirurgian toiminta on sujunut suunnitelmien mukaan. Hoitotakuut pitivät. Hoidon laadun kivijalkaa on parannettu hoitohenkilökunnan kierrolla. Erityisosaamisen varmistaminen vaati suunnittelua ja varmistelua niin sijoittelussa kuin ennakoinnissakin. Muutama vakavan vaaratapahtuman selvittely on organisaation ohjeiden mukaan käyty läpi. Toiminnan tarkentamista, ohjeistusta, koulutusta on tehostettu asian vaatimalla tavalla moniammatillisesti ohjeita pohtien erityisesti naisten ja lasten palvelualueen yhteisten vaaratapahtumien kohdalla. Alueellamme on tunnetusti haasteita rokottamiseen ja synnyttämiseen liittyvien toiveiden suhteen. Turvallisen ja mahdollisimman laadukkaan hoidon toteuttaminen ja potilaan sitouttaminen näyttöön perustuvaan hoitoon on hoidon laadun, saatavuuden ja oikea-aikaisuuden onnistumisen ajoittainen haaste. Hoidon suunnitelmien seuranta toteutui uusien raportointityökalujen avulla. JOKA 31- johtajaksi kasvamisen koulutus, jota vastuualuejohtaja kävi ahkerasti koko syksyn, antoi uusia vinkkejä hyödyntää yhteishenkeä, motivaatiota, taitoa ja eri ammattiryhmien välistä arvostusta koko lasten vastuualueella 23

27 siten, että potilaan hoito/kokema hoito on laadukasta, oikea-aikaista ja että sitä on tarjolla. Syrjäytyneet nuoret, sosiaalipediatriset potilaat ja ongelmaperheet tarvitsevat eniten ennakointia ja oikea-aikaista hoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä lisättiin vuoden aikana, mutta monet suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa. Ideoita tuli esille paljon, tarpeita sitäkin enemmän. Lasten vastuualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,2-2,3 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,8-3,9 Ulkop.shp:ltä ,1-48, ,7-4,6 Maksu tu otot ,2 9,1 Sisäiset toimintatuotot ,1-6, ,7-4,6 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,8-3,9 Muiden palvelujen ostot ,5 86,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7-18,2 Sisäiset toimintakulut ,2-3, ,3-4,2 Toimintakate ,0 Tulos ,0 Vuosialennus jäsenkunnille ,4 Ylijäämä/alijäämä ,5 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Lastentaudit ,3 0,5 Lastenkirurgia ,9-10,5 Lastenneurologia ,6 4, ,7 0,1 DRG-paketit Lastentaudit ,2 9,9 Lastenkirurgia ,6 21, ,9 13,0 Outlier-päivät Lastentaudit ,1 22,7 Lastenkirurgia , ,1 23,3 24

28 4.1.5 Psykiatrian vastuualue Väestön palvelun tarpeen arviointi: Väestön mielenterveyspalvelujen käyttö oli Vaasan sairaanhoitopiirissä yleisesti matalampi kuin maassa keskimäärin. THL:n tilastoissa psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vuodelta 2015 ( handle/10024/134729/tr21_17.pdf?sequence=1). Potilaita Vaasan sairaanhoitopiirissä oli psykiatrisessa vuodeosastohoidossa asukasta kohti toiseksi vähiten eli 34, kun se koko maassa oli 43 (31-58 vaihteluväli koko maassa). Maan pienin arvo on Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja suurin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Hoitojaksoja potilasta kohti psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa oli Vaasan sairaanhoitopiirissä 1,5, kun se koko maassa keskimäärin oli 1,6 (vaihteluväli 1,3-2,1). Keskimääräinen hoitoaika oli 38 vuorokautta, kun se koko maassa oli 33 (vaihteluväli vuorokautta). Psykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä avohoidossa Vaasan sairaanhoitopiirissä oli potilaita 290 / asukasta kohti. Koko maassa vastaava luku oli 302 (vaihteluväli , Ahvenanmaalla oli poikkeuksellisen vähän 31). Keskimäärin käyntejä potilailla oli Vaasan sairaanhoitopiirissä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 11,7, kun koko maassa niitä oli keskimäärin 11,7 (vaihteluväli 6,1-19,0, Ahvenanmaalla oli vain 1,9). THL:n luvut kuvastavat psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän tarjoamia palveluja, eikä niistä suoraan voi vetää johtopäätöksiä väestön palvelujen tarpeesta, mutta Vaasan sairaanhoitopiirissä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sairastavuutta on vähemmän kuin muussa maassa keskimäärin, poikkeuksen muodostaa vain pitkä hoitoaika erikoissairaanhoidossa, joka johtuu yhden kuntoutusosaston melko pitkästä hoitoajasta. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muutokset: Avohoidon poliklinikoiden uudelleenorganisointi on tehty, potilaskäyntien määrässä näyttää siltä, että tuottavuutta on mahdollista parantaa jatkossa uudelleenorganisointia jatkamalla. On mahdollista, että nyt suoritettu mitoitus ei ole ehkä sopiva potilasvirtoja ajatellen. Lisäksi avohoidon poliklinikoiden logistiikka ei ole ehkä toiminut niin tehokkaalla tavalla kuin muutosta tehdessä ajateltiin. Nuorisopsykiatriassa on saatu lääkäriresursseja palkkaamalla ulkopuolisia konsultoivia nuorisopsykiatreja osastolle, mutta osastohoidon kehittäminen ulkoistettujen useamman konsultin avulla on vaikeuttanut osaston perustehtävän kehittämistä. Lisäksi valtakunnallisesti nuorten psykiatristen palvelujen käyttö on yleisesti lisääntynyt, mikä on jonouttanut nuorisopsykiatriseen osastohoitoon pyrkiviä nuoria. Avohoito ei ole vielä kyennyt vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen, mikä edellyttänee erikoislääkärikonsulttien sijoittamista toisella tavalla avohoitopalvelujen varmistamiseksi. Lastenpsykiatrialla ei ole vielä näkyneet valtakunnallisesti uutisoidut lastensuojelun kasvaneet tarpeet. Lastenpsykiatrien vähyys tuntuu palvelujen järjestämisessä. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikeaaikaisuuden varmistaminen Kalliiden ostopalvelulääkäreiden käyttämisen myötä on hoidon laatu saatu säilymään hyvänä, koska hoitoa antavat kokeneet erikoislääkärit. Hoidon saatavuudessa oli vielä logistisia ongelmia, hoitojonoja oli, mikä synnyttää ensisijaisten hoitotarpeiden jäämättä täyttämättä toissijaisia tarpeita, mitkä taas tarpeettomasti monimutkaistavat hoitoja. Niukkuutta jakaessa hoito ei ole aina sujuvaa, esimerkiksi potilas ensin jonottaa somaattisen erikoissairaanhoidon lääkärille ja sitten psykiatrian puolella psykiatriselle lääkärille, mistä voi aiheutua useampien tuntien odotusaika. Eikä tällöin hoidon oikea-aikaisuus toteudu. Pääsääntöisesti potilaat saivat kuitenkin hoitoa laadukkaasti, sujuvasti, kohtuullisessa ajassa ja oikeaaikaisesti. 25

29 Psykiatrian vastuualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,5-12,8 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,8-7,0 Ulkop.shp:ltä ,7 59, ,6-10,8 Ma ksu tu otot ,2-6, ,6-10,8 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,8-7,0 Muiden palvelujen ostot ,7-3,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-41,8 Sisäiset toimintakulut ,3-5, ,6-5,5 Toimintakate ,7 Tulos ,7 Vuosialennus jäsenkunnille ,8 Ylijäämä/alijäämä ,6 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Psykiatria ,2-8,2 Nuorisopsykiatria ,3 42,2 Lastenpsykiatria ,5-7, ,9-4,3 Hoitopäivät Psykiatria ,4-15,2 Nuorisopsykiatria ,6 0,5 Lastenpsykiatria ,4-9, ,3-13,1 26

30 4.1.6 Vastuualue muut/yleislääketiede Nämä yksiköt ovat varsinaisten vastuualueiden ulkopuolella. Toiminta koostuu akuuttilääketieteestä ja yleislääketieteestä, ts. erikoisaloista, jotka eivät kuulu erikoissairaanhoitoon. Yleislääketieteen hoitopäiviksi rekisteröidään siirtoviivepotilaiden hoito, ts. niiden potilaiden, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa. Heidät on sisäänkirjoitettu joko yhteispäivystyksen kautta yleislääketieteen/akuuttilääketieteen potilaina tai siirretty erikoissairaanhoidosta yleislääketieteen erikoisalalle odottamaan jatkohoitopaikkaa. Hengityshalvauspotilaat on myös siirretty vastuualueelle. Vastuualue muut/yleislääketiede Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,9 6,3 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,4 Ulkop.shp:ltä ,0 2014, ,2 13,9 Ma ksu tu otot , ,3 14,0 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,4 Muiden palvelujen ostot ,5 3062,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 119,9 Sisäiset toimintakulut ,5-3, ,5-1,0 Toimintakate ,8 Tulos ,8 Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti PTH-päivystyspoliklinikka ,7-7,2 Hengityshalvauspotilaat Hoitopäivät ,8-2,7 Hoitopäivät Yleislääketiede ,7 23,5 Akuuttilääketiede, yleislääket ,0 56, ,1 35,8 27

31 Hoitotyö on jaettu seitsemään palvelualueeseen. Akuuttihoidon palvelualue, vuodeosastohoidon palvelualue, avohoidon palvelualue, naisten ja lasten palvelualue, psykiatrian palvelualue, sairaanhoidon tuen palvelualue sekä diagnostiikkakeskus hoitotyön tekijöiden osalta. Palvelutarve määritellään vastuualueilla ja palvelualueet pyrkivät toiminta- ja taloussuunnitelman rajoissa kaikessa toiminnassaan vastaamaan tarpeeseen. Hoidon palvelualueita johtaa johtajaylihoitaja ja hänen alaisuudessaan palvelualueiden ylihoitajat. Tavoitteena on ollut, että hoidon palvelualueita kehitetään kohti asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja standardoituja toimintatapoja. Seuraavassa osiossa tarkastellaan sitä kuinka palvelualueet ovat saavuttaneet asetetut tavoitteensa ja kuinka heidän talousarvionsa on toteutunut Akuuttihoidon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Toiminnan kehittämisessä huomioidaan asiakkaiden palaute. Asiakaspalautteiden määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Palaute on ollut pääasiallisesti positiivista. Muutamalle palvelualueen yksiköihin on saatu myös sähköisiä potilaspalautepäätteitä helpottamaan palautteen antamista. Kehittämisen painopisteenä ovat asiakkaiden nopeampi hoitoon pääsy ja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hoidon ajankohtaan. Jonottomuutta suunnitellaan yhteistyössä prosesseihin kuuluvien yksiköiden kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Päivystyksessä panostetaan edelleen nopeisiin läpimenoaikoihin. Käyntejä on ollut yhteensä 53019, mikä on 3 % vähemmän edelliseen vuoteen. Käynnit jakautuvat erikoisaloittain; sisätaudit 9660 (+1 %), kirurgia 7339 (+5 %), lastentaudit 1250 (-14 %) ja YLE potilaat (- 5 %). Puhelinkontakteja on ollut Leikkaus ja anestesia, sekä päiväkirurgian toimintaa seurataan säännöllisesti valtakunnallisella Intesium vertailussa. Keskusleikkausosastolla leikkaustoimenpiteitä oli n , mikä jäi tavoitteesta noin sadalla. Päiväkirurgiaa oli yhteensä Elektiivisestä toiminnasta 60 % oli päiväkirurgiaa. Preoperatiivisella poliklinikalla oli leikokäyntejä (leikkaukseen kotoa) Preoperatiivisia (ennen leikkausta) haastatteluja tehtiin 1494, joisto puhelimitse 33 %. Kipupoliklinikka siirtyi akuutille palvelualueelle ja siellä käyntejä oli 354 ja hoitajien tekemiä soittoja potilaille h toiminta lopetettiin vähäisten erikoisalapotilaiden vuoksi. Yöaikainen heräämö toiminta lopetettiin ja teho-osasto on toiminut tarvittaessa heräämöpotilaille. Sydänaseman toimenpiteitä tehtiin yhteensä 2661 kappaletta. Jonotilanne on vuoden aikana lyhentynyt n. kuukaudella. Stemi (sydäninfarkti) -päivystystä jatketaan edelleen. Teho ja CCU ovat toimineet väliaikaisissa tiloissa, mikä on aiheuttanut haasteita korkean kuormituksen aikoina. Hoitojaksoja oli 1185 ja hoitopäiviä MET (sairaalan sisäinen ensihoito) hälytyksiä oli 344 ja niihin on pystytty vastamaan samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina. Leikkaus- ja anestesiaosaston ja päiväkirurgisen osaston välinehuoltohenkilökunnan yhdistäminen aloitettiin syksyllä Henkilöstön yhdistämisen lisäksi on vuoden aikana kiinnitetty huomiota työohjeiden päivityksiin. Kaupungin välinehuollon prosesseissa painopistealue on loppuvuoden 2017 aikana ollut tuotteistamisessa. Ensihoidossa 2017 palvelutaso on palvelutasopäätöksen edellyttämällä tasolla, ja oleellisesti ennallaan verrattuna vuoteen Resurssien hallinta Palvelualueen yksiköt ovat toimineet suunnitellusti vähemmällä resurssilla ja tehnyt henkilöstö säästöjä. Leikkaus- ja anestesia, päiväkirurgia ja preoperatiivisella poliklinikalla, mukaan lukien resurssiyksikön kuluissa on käytetty vähemmän henkilöstökuluja. Teho- ja sydänvalvonnan henkilöstön yhteiskäyttöä on pystytty lisäämään. Yksiköiden välillä on pyritty yhteisiin varasto- ja laitehankintoihin. Välinehuollon toiminnalle asetetut tavoitteet päästä taloudellisesti tasapainoon omalla tuotannolla on täyttynyt vuosina Ensihoidossa ei-sopimukselliset siirtokuljetukset ovat menneet yli. Lentokuljetukset ovat pysyneet hyvällä tasolla. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Henkilökunnan osaamista ja hyvää laatua on ylläpidetty sisäisillä ja ulkoisilla koulutuksilla ja perehdytysohjel- 28

32 man kehittämisellä. Palvelualueella on panostettu hyvään yhteistyöhön, potilaan ja työkaverin kohtaamiseen ja kohteluun. Ensihoito on kehittänyt sähköisen ohjelman kenttäjohtajien toimenpiteiden seurantaan. Henkilöstökierto / siirtely leikkaustoiminnan eri yksiköiden sekä teho-sydänvalvonnan välillä, on vakiintunut lähes jokapäiväiseksi käytännöksi. Näyttöön perustuvan toiminnan implementointia on tehty useammassa yksikössä. Perusmiehityksen pienentyminen vaativissa yksiköissä tuottaa haastetta osaamisen ylläpitämiseen, kun perehdytys ajat ovat pitkiä. Akuuttihoidon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,7-6,3 Maksutuotot ,3 22,3 Tuet ja avustukset ,7 9,0 Muut tuotot Sisäiset tuotot ,9-8, ,7-7,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,9-16,8 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,5-21,3 Muut henkilöstösivukulut ,2-41,0 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,7-6, ,3-18,9 Palvelujen ostot ,3 4,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7-0,5 Muut kulut ,5 43,2 Sisäiset kulut ,5-6, ,5-6,6 Toimintakate ,0-19,7 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,1-127,9 Vuosikate ,4-9,3 Poistot ,9-9,3 Ylijäämä/alijäämä

33 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Leikkaukset ,9-0,2 Anestesiatmp. päätmp ,0 6,4 Päiväkirurgiset leikkaukset ,4-6,9 Sydänasema ,9 3, ,1-0,6 Avohoitokäynnit ESH-päivystyspoliklinikka ,7 9,6 PTH-yhteispäivystys ,7-7,2 Preoperatiivinen poliklinikka ,0 9, ,5-3,3 Sisäänotto osastolle ESH-päivystyspoliklinikka ,9 9,5 Preoperatiivinen poliklinikka ,9 9,5 Hoitopäivät Tehohoito ja CCU ,4-7,5 Vuodepaikat Tehohoito ja CCU ,0 0,0 30

34 4.1.8 Avohoidon palvelualue Avohoidon palvelualueen toiminnassa painotetaan humanistista ihmiskäsitystä, näyttöön perustuvaa hoitoa sekä asiakaslähtöistä ja tehokasta työtapaa. Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Hoitotyö ja ohjaus on potilaslähtöistä ja näyttöön perustuvaa. Palvelu perustuu sujuviin ja saatavilla oleviin hoito- ja kuntoutusprosesseihin ja moniammatillisiin tiimeihin. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa kehitetään ja parannetaan asiakasvirtojen pohjalta. Arvostamme asiakkaiden antamaa palautetta, joka viitoittaa parantamisprosessejamme. Asiakkaille on mahdollistettu nopea ja sähköinen palautteenanto. Toukokuussa järjestettiin Euromelanooma-päivä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ja se oli erittäin suosittu. Asiakkaille ja omaisille on järjestetty luentoja ja tiedotuspäiviä. Kokemusasiantuntijat eivät ole osallistuneet aktiivisesti kehittämistyöhön. Yhteistyötä moniammatillisten kuntoutustiimien kanssa on lisätty, jotta kuntoutustarpeen arvioiminen ja kuntoutussuunnitelmien tekeminen tapahtuisi nopeammin ja paremmin. Kiputoiminnan kehittämishanke on nostanut voimakkaasti esiin terveyssosiaalityöntekijöiden roolin asiakaspalvelussa. Vuoden aikana on toimittu aktiivisesti sote-integroidun alueellisen apuvälinekeskuksen käynnistämiseksi. Keskus palvelee yhtäläisesti koko maakuntaa. Tulkkipalveluita on saatavissa tarpeen mukaan. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Hoidon tarve, asiakasvirrat ja hoitotakuu ohjaavat toimintoja kohti tehokasta ja sujuvaa palvelua asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Pääprosessit on päivitetty, ja erikoisalojen yksittäisiä prosesseja päivitetään jatkuvasti. Piirissä on lisätty yhteistyötä yhteisten pääprosessien parissa. Yhtenäisiä erva-linjauksia otetaan yhä enemmän käyttöön. Jokaiselle yksikölle on kuvattu hoitopolku, joka julkaistaan verkkosivuilla. Lean-menetelmä saa yhä enemmän jalansijaa palvelualueella, ja sekä pieniä että suuria parannustöitä on tehty 5S:n ja arvovirtakartoitusten pohjalta. Prosesseja on kehitetty potilasturvallisuusja laatuajattelun pohjalta ja standardoitu suurpoliklinikkaa varten. Riskikartoituksia on tehty toiminnan muutoksia ajatellen. Polikliinisiä hoitokeskusteluita varten on laadittu malli näytön mukaisesti, ja se otetaan käyttöön tulevana vuonna. Hoitoalan opiskelijoiden harjoittelupaikkoja on lisätty, ja yhteinen toimintatapa opiskelijoiden ohjaukselle avohoidossa on otettu käyttöön. Jonottomaan sairaalaan liittyvä prosessi on käynnistynyt. Kaksi yksikköä on yhdistetty keuhko- ja neurologian poliklinikaksi uusiin yhteisiin tiloihin U3:ssa. Hoito- ja palveluketjuja on parannettu, ja piirissä on toteutettu yhteistyöprojekteja muun muassa fysioterapiassa ja ravitsemusketjussa sekä vajaaravitsemuksen että liikalihavuuden osalta. Aivohalvauspotilaan moniammatillinen palveluprosessi on työn alla. Effector, apuvälinepalveluiden hallintajärjestelmä, on otettu käyttöön koko sairaanhoitopiirissä. Kuntoutusohjaajien prosesseja käydään läpi. Yhteistyö erva-alueen Läntisen syöpäkeskuksen kanssa on aloitettu. Resurssien hallinta ja henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Riittävien resurssien saaminen on ollut vuoden aikana haastavaa ja sijaisia ei ole saatu hoidon palveluyksiköstä riittävästi. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä on laskenut mutta pitkien sairauslomien määrä on kasvanut. Osaamista on kehitetty järjestelmällisesti koulutussuunnitelmien, osaamistarpeiden, näytön ja toiminnan muutosten pohjalta. Sisäisten ja ulkoisen koulutuspäivien määrä on kasvanut edellisvuodesta. Erikoisosaamisen tarve erikoisaloilla kasvaa ja hoito- ja kuntoutushenkilöstön keskuudessa on otettu käyttöön niin sanottu parityöskentelymalli, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja lyhytaikaisten sijaisten tarvetta. Yksiköt ylittävä yhteistyö on lisääntynyt. Perehdytystä, työnkuvauksia ja opiskelijoiden ohjausta on parannettu. Tutkielma rintasyövän hoidosta on valmis ja artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. Kaksikielisyys on luonnollinen osa toimintaa ja pyrimme henkilöstön tasaiseen kielijakaumaan. Kehityskeskustelut ja ryhmäkeskustelut on käyty tavoitteen mukaisesti. Kuntouttavat yksiköt ovat lisänneet yhteistyötä oman vastuualueen ulkopuolelle asiakaspalvelun parantamiseksi hoitopoluissa. 31

35 Talous Lähetteiden ja asiakaskäyntien määrä kasvaa edelleen. Palvelualue on pystynyt noudattamaan taloudellisia raamejaan. Hoito- ja kuntoutushenkilöstön sijaisuudet on hoidettu lähinnä yksiköiden sisäisillä järjestelyillä. Kliinistä lisätyötä (jononpurku) on tehty silmäyksikössä, kardiologiassa, hematologiassa, gastroenterologiassa, onkologiassa ja ortopediassa. Käyntikoodit ja hintaryhmät on käyty läpi ja päivitetty tulevaa vuotta varten. Avohoidon palvelualue Toteutunut Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,4 19,8 Maksutuotot ,6-3,0 Tuet ja avustukset ,3 Muut tuotot ,9-8,3 Sisäiset tuotot ,5-3, ,7-3,7 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,8-1,8 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,2-8,5 Muut henkilöstösivukulut ,5-25,8 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,9-0, ,1-4,2 Palvelujen ostot ,9 46,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-7,0 Muut kulut ,9 36,1 Sisäiset kulut ,1-5, ,9-3,6 Toimintakate ,5-5,0 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,1-123,2 Vuosikate ,9 5,7 Poistot ,0 5,7 Ylijäämä/alijäämä

36 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Silmäpäiväkirurgia ,5 2,3 Avohoitokäynnit Sisätautien poliklinikka ,3-2,7 Dialyysiosasto ,3 9,0 Kirurgian poliklinikka ,0-0,2 Silmäpoliklinikka ,2 3,8 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl ,1-3,1 Suu- ja leukasairauksien yksikkö ,0-2,1 Ihotautien poliklinikka ,4-15,8 Onkologian poliklinikka ,0-21,8 Keuhko- ja neuropoliklinikka ,2-5,8 Fysiatrian osasto ,2 3,9 Lääkinnällinen kuntoutus ,1-4,1 Tikoteekki ja apuvälinepalvelut ,6 4,8 Sädehoito-osasto ,2 6, ,6-2,7 Sisäänotto osastolle Sisätautien poliklinikka ,5 13,0 Dialyysiosasto ,3 11,1 Kirurgian poliklinikka ,9-29,9 Silmäpoliklinikka ,0-20,0 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl ,3-11,3 Suu- ja leukasairauksien yksikkö ,0 0,0 Ihotautien poliklinikka ,0-75,0 Onkologian poliklinikka ,4-6,4 Neurologian poliklinikka ,0-100,0 Keuhkopoliklinikka ,9-52,9 Sädehoito-osasto ,5-6, ,4-9,7 Hoitopäivät Hengityshalvauspotilaat ,8-2,7 33

37 4.1.9 Vuodeosastohoidon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Toimintakauden aikana on asiakkaille annettu hyvää ja laadukasta hoitoa. Potilaspalaute on ollut hyvää ja palautetta on pyritty keräämään aktiivisesti. Asiakaspalautteita käsitellään yksiköissä säännöllisesti ja kehittämisehdotuksia pyritään hyödyntämään hoitotyössä ja sen kehittämisessä. Omaiset on pyritty huomioimaan osana asiakkaan hoidon kokonaisuutta. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Toimintakauden aikana on otettu käyttöön mobiilikirjaaminen palvelualueen kaikissa yksiköissä. Mobiilikirjaamisen käyttöönottoon on liittynyt haasteita, mutta yksiköt ovat saaneet siitä esiin tulevat hyödyt hiljalleen käytäntöön mm. siten, että kirjaaminen tapahtuu asiakkaan vierellä. Asiakkaan hoitotyön prosessi on toteutunut yksiköissä pääsääntöisesti hyvin ja moniammatillisesti. Kolmessa yksikössä on käytetty Lean menetelmää hoitotyön prosessin, lääkehoidon sujuvuuden ja henkilöstöresurssin näkökulmasta. Hoitojaksot ovat osassa yksiköistä lyhentyneet, mutta yhdessä yksikössä ne ovat hiukan pidentyneet palvelualueella toteutettujen muutosten myötä. Palvelualueelle toteutetut muutokset ovat Stroke- yksikön siirto osastolta E5 Sydänvalvontaan sekä osaston E4 muuttuminen päiväyksiköksi. Muutosten myötä sisätautisia potilaita on hoidettu enemmän kirurgian osastoilla ja mm. keuhkopotilaille varattiin viisi potilaspaikkaa osastolle T2. Päiväyksikkö toteuttaa päivän aikana tehtäviä toimenpiteitä ja lääkityksiä, joita aikaisemmin on toteutettu vuodeosastoilla. Muutokset on toteutettu hyvässä yhteistyössä vastuualueiden kanssa. Asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa on pyritty kehittämään sekä kinestetiikka osaamista syventämään keväällä järjestetyn syventävän kurssin avulla johon osallistui henkilökuntaa kaikista palvelualueen yksiköistä. Yhteistyö vastuualueiden (operatiivinen ja medisiininen) lääkäreiden kanssa on ollut hyvää ja palvelualue on pystynyt vastaamaan vastuualueiden tarpeisiin. Mainittakoon, että 600 proteesileikkauksen raja saavutettiin toimintakauden aikana. Resurssien hallinta ja henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Palvelualueen henkilöstön sairauspoissaolopäivät vähenivät vuoteen 2016 verrattuna toimintakauden aikana. Henkilöstön osaamista on täydennetty ja syvennetty sairaalamme sisäisillä koulutuksilla ja henkilöstö on käyttänyt pääsääntöisesti 2-3 koulutuspäivää toimintakauden aikana. Osa yksiköistä on tehnyt tutustumiskäyntejä mm. Tyksiin ja palvelualueen esimiehet olivat joulukuussa tutustumassa Porin sairaalan vuodeosastoihin. Palvelualueen yksiköiden kuormitus on ollut korkea ja se on vaikuttanut henkilöstön työhyvinvointiin. Talous Palvelualueen budjetti on pitänyt. Yksiköt ovat noudattaneet tiukkaa budjettikuria. Yksikön henkilöstökulut eivät ole ylittyneet ja osassa yksiköistä on muodostunut säästöä. Hoidon palveluyksikkö (HPY) on huolehtinut vuodeosastojen sijaisvälityksestä. Vuodeosaston sijaistarve on vaikuttanut siihen, että HPY:n sisäiset kulut ovat ylittyneet reilusti. Lisäksi laboratoriotutkimusten- ja lääkehoidon kustannukset ovat ylittyneet ja ne olivat korkeammat kuin toimintakauden 2016 aikana. 34

38 Vuodeosastohoidon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot ,9 1,4 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Sisäiset tuotot ,5-5, ,0-4,5 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,9-18,7 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,8-22,6 Muut henkilöstösivukulut ,8-43,8 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,2-21, ,5-20,6 Palvelujen ostot ,8 77,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 19,8 Muut kulut ,3-35,6 Sisäiset kulut ,2 3, ,3-4,2 Toimintakate ,3-18,4 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,2-129,4 Vuosikate ,9-1,2 Poistot ,9-1,2 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Päiväyksikkö 598 Hoitopäivät Sisätautien ja keuhkosairauksien os ,4-25,7 Sydänosasto ,7 10,6 Päivystysosasto ,2 7,3 Kirurgia, vuodeosasto T ,9 4,3 Kirurgia, vuodeosasto T ,0 7,1 Kirurgia, vuodeosasto A ,0 7,0 Onkologia, vuodeosasto ,0 1,6 Sisätautien ja neurologian osasto ,7 2, ,7 2,1 Vuodepaikat Sisätaudit, Keuhkosair Sydänosasto Päivystysosasto Kirurgia T Kirurgia T ,74 0 Kirurgia A Onkologia Sisätaudit, Neurologia ,2-11,2 35

39 Naisten ja lasten palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Naisten ja lasten palvelualue painottaa toiminnassaan potilasturvallisuutta, perhekeskeistä hoitoa, monikulttuurisuutta ja vauvamyönteisyyttä. Perhe otetaan mukaan hoitoon, ja perhehuonetta on mahdollisuuksien mukaan tarjottu kaikille perheille. Toisen perhehuoneen suunnittelu lastenosastolle sai vauhtia vuoden lopussa. Synnytyspuolella on Ihokontakti sektiossa -projekti päässyt hyvin käyntiin. Lasten puolella on perustettu evanhempainraati, jotta vanhemmilta saataisiin paremmin palautetta. Lastenpoliklinikalla otettiin käyttöön palautelaite, jolloin palautteen, enimmäkseen positiivisen, määrä lisääntyi. Suunnitelma prosessien ja toimintamenetelmien kehittämiseksi Sisäilmaongelmat olivat tuntuvia ennen kaikkea lastenpoliklinikalla ja lastenneurologian poliklinikalla sekä joiltain osin myös synnytyssalissa ja osastolla. Lastenpoliklinikka ja osa lastenneurologian poliklinikasta muutti uusiin ja puhtaisiin tiloihin U2:een. Lasten avohoito joutui toimimaan monessa eri paikassa, mikä on vaikeuttanut lastenneurologian prosessia sekä päiväosaston toimintaa. Tekstiviestiohjelma, jossa muistutetaan tulevasta poliklinikka-ajasta, otettiin käyttöön. Lastenpoliklinikalla otettiin käyttöön sähköinen mittaritaulu, jolla pystytään valaisemaan toiminnan kannalta tärkeitä tuloksia. Projekti, jossa sairaanhoitaja työskenteli päivystysvastaanotolla myös viikonloppuisin, kesti maaliskuusta joulukuuhun. Valitettavasti meillä ei ollut mahdollisuutta jatkaa välittömästi tätä toimintaa, jonka vanhemmat ja yhteistyökumppanit kokivat erittäin myönteisenä. Hoitoisuusluokituksia päivitettiin lastenosastolla niin, että ne vastaavat paremmin konkreettista todellisuutta. Resurssienhallinta Kesälomasijaisten määrä ei vastannut kysyntää. Äkkilähtijät on ollut pakko suunnitella työvuoroluetteloon jo suunnitteluvaiheessa, jotta kaikkiin vuoroihin on saatu riittävästi resursseja. Lastenosastolla on ollut yksi ylimääräinen hoitotiimi seitsemän kuukauden ajan, mikä on entisestään tiukentanut resursseja. Työkierrolla on ollut tärkeä rooli synnytyssalissa, synnyttäneiden vuodeosastolla ja lastenosastoilla. Myös lastenosaston henkilöstö on kiertänyt jatkuvasti lastenpoliklinikalla. Pilottihanke, joka koski yötyökorvausten antamista vapaaaikana, koettiin erittäin myönteisenä. Sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet henkilöstön vointiin ja työmotivaatioon. Tilapula on ollut tuntuva, ja henkilöstö on joutunut käyttämään luovuuttaan saadakseen toiminnan sujumaan. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Alueellinen yhteistyö neuvoloiden ja vauvamyönteisyysryhmän kanssa on jatkunut intensiivisesti. Lastenpuolella on osallistuttu koulutukseen aiempaa vähemmän, mikä johtuu muutosta uusiin tiloihin ja osittain myös resurssipulasta. Yksiköissä on käyty henkilökohtaisia kehityskeskusteluita ja ryhmäkeskusteluita. Haastavien potilastapausten jälkeen tapahtumaa on työstetty debriefing-kokouksissa, joissa pyritään myös kehittämään prosesseja ja yhteistyötä eri yksiköiden välillä. 36

40 Naisten ja lasten palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen % % Toimintatuotot Myyntituotot ,9-31,1 Maksutuotot ,7-2,7 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,7 Sisäiset tuotot ,1-3, ,1-3,7 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,1-15,7 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,1-19,7 Muut henkilöstösivukulut ,0-41,8 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,2-14, ,6-17,7 Palvelujen ostot ,3 78,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 5,0 Muut kulut ,0-1,5 Sisäiset kulut ,3 3, ,9-3,5 Toimintakate ,5-12,6 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,5-120,8 Vuosikate ,5 7,2 Poistot ,5 7,2 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Synnytykset ,7-9,1 Avohoitokäynnit Naistentautien poliklinikka ,1-3,6 Äitiyspoliklinikka ,0-3,9 Lastenpoliklinikka ,3 0,8 Lastenneurologian yksikkö ,6 4,0 Synnytyssali ,6-8, ,2-1,5 Sisäänotto osastolle Naistentautien poliklinikka ,1-3,3 Äitiyspoliklinikka ,0 160,0 Lastenpoliklinikka ,0 275,0 Synnytyssali , ,5 23,1 Hoitopäivät Synnytykset ja naistentaudit ,4-9,6 Lastentaudit, vuodeosasto ,1 6, ,2-2,8 Vuodepaikat BB ja Naistentaudit Lastentaudit

41 Psykiatrian palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Lähtökohtana asiakkaan hoitokokemukselle on, että hoidon laatu on parasta Suomessa. Asiakaspalautteita annettiin n= 429, joiden perusteella asiakastyytyväisyys oli kiitettävällä tasolla (asteikko 1-5, ka 4,5). Hoitopaikaksi suosittelun NPS luku oli 57. Kokemusasiantuntijoita hyödynnettiin 5/12 yksikössä toiminnan kehittämiseen. Hoitosuunnitelmien kirjaamisessa ja moniammatillisessa asiakkaan hoidon suunnittelussa huomioitiin edelleen kehittämistarpeita. Psykiatrian RAI arvioita tehtiin säännöllisesti. Avohoidon raportit aloitettiin kehittämään tiedonkulkua ja hoidon jatkuvuutta aikuisten osastohoidon ja avohoidon välillä. Suunnitelma prosessien ja toimintamenetelmien kehittämiseksi Asiakaslähtöiset hoitoprosessit nähdään toiminnan tavoitteena. Palveluiden saatavuuden ja sujuvuuden näkökulmasta kehittämistarve jatkuu edelleen. Kehitystyössä hyödynnettiin osittain Lean menetelmää, mutta sen muuttuminen vakiintuneeksi käytännöksi vaatii vielä huomiota ja systematisointia. Turvallisen hoitokulttuurin edistäminen jatkui ja Safewards toimintamalliinterventioita implementoitiin osastoilla. Tahdonvastaisia, mielenterveyslain mukaisia rajoitustoimia oli hieman edellisvuotta enemmän. Potilasturvallisuuden HaiPro - ilmoituksien määrä laski (n=301). Vaaratapahtumailmoituksista 50,2 % oli läheltä piti ilmoituksia, ja 47,8 % oli tapahtui potilaalle. Tapahtumatyypiltään väkivalta oli suurin (31,6 %) ja lääkehoito toiseksi suurin (26,6 %). Kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin 36 (12 %). H- talon toiminnallinen suunnittelu käynnistyi ja mielenterveysja päihdepalveluiden alueellista selvitystä tehtiin nimetyssä työryhmässä. Resurssien hallinta ja henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Palvelualueen henkilöstö on hyvin ammattitaitoista ja kokenutta, mutta työn kuormittavuuden ja oman työn hallitsemattomuuden kokemus on kasvanut työhyvinvointitutkimuksen ja saadun palautteen perusteella. Epävarmuuden tunnetta loivat jatkuvat muutokset, epätietoisuus tulevasta ja puutteelliset lääkäriresurssit. Hoitohenkilöstön lähtövaihtuvuus oli vakituisessa henkilöstössä viisi. Sijaisuuksiin rekrytoinnissa onnistuttiin Hoidon palvelun yksikön kautta 100 %. Henkilöstö on ollut hyvin motivoitunutta kehittämään omaa osaamistaan, hoitotyön menetelmiä ja oman yksikön toimintaa. Myös työaika-autonomia oli koettu tärkeänä. Täydennyskoulutuksiin osallistumisen määrä oli 669 henkilötyöpäivää. Osallistumisaktiivisuudessa oli suurta vaihtelua yksiköiden välillä. MAPA (haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja hallinta menetelmä) kertauskurssien aktiivisuus oli hyvällä tasolla. Työnohjausta tarjottiin jokaisessa työyksikössä sekä erikseen esimiehille omissa ryhmissään. Kehityskeskustelut toteutuivat 160/191 (84 %). Sairauspoissaolojen määrä laski (-17,6%). Suosittelumittaustulos syyskuussa antoi palvelualueelle NPS -luvun 29. Talous Talouden tulos oli psykiatrian palvelualueella toimintaja taloussuunnitelman mukainen. Toimintatuotot olivat 95 % ja toimintakulut 94.5 % talousarviosta. Toimintaa oli suunniteltu hieman enemmän kuin mikä lopullisesti toteutui sisäisenä palveluiden myyntinä vastuualueelle. Kokonaistulos oli ylijäämäinen ( ). Talouden keskeisiä tunnuslukuja; avohoidon käyntejä (n=52 423), osastohoidon hoitopäiviä (n=17 412), lähetemääriä (n=2043) seurattiin tiiviisti esimieslinjassa ja raportoitiin osavuosiraportointiin kuuluvana. Aikaisempien vuosien tapaan osastohoidon osuus pienentynyt, lähetemäärät nousseet ja avohoidon suoritteet pysyneet lähes muuttumattomana. Hoidon palvelun yksikön hyödyntäminen oli palvelualueella aktiivista. Sijaisvälityksen käyttö jakaantui epätasaisesti ja määrärahat ylitettiin maltillisesti (102,9 %), mutta henkilöstöpalveluiden kokonaistuloksessa ylitystä ei tapahtunut. Seurantataulujen hyödyntäminen oli toiminnan seuraamisessa vähäistä. Tilankäytön tehostamisen suunnitelmia tehtiin, ja niiden toteutus jatkuu tulevana vuonna. 38

42 Psykiatrian palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,3-83,7 Maksutuotot ,6-13,7 Tuet ja avustukset ,2-26,2 Muut tuotot ,0 Sisäiset tuotot ,5-8, ,0-8,5 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,0-19,8 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,5-25,5 Muut henkilöstösivukulut ,6-38,2 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,7-33, ,8-21,4 Palvelujen ostot ,0 67,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7-6,5 Muut kulut ,7-62,8 Sisäiset kulut ,2 0, ,0-8,4 Toimintakate ,4-23,1 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,0-108,1 Vuosikate ,8 51,3 Poistot ,8-6,0 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Mielialapoliklinikka ,7 5,1 Psykoosipoliklinikka ,9-16,0 Psykogeriatrian poliklinikka ,9 4,6 Akuuttipsykiatrian poliklinikka ,2-44,8 Lastenpsykiatrinen poliklinikka ,5-7,2 Nuorisopsykiatrian poliklinikka ,3 42, ,8-4,4 Hoitopäivät Akuuttipsykiatria, osasto ,8-8,7 Akuuttipsykiatria, osasto ,8-12,4 Psykiatrian hoito - ja kuntoutusos ,9-23,2 Akuutti psykogeriatria, osasto ,8-14,8 Lastenpsykiatrian osasto ,4-9,6 Nuorisopsykiatrian osasto ,6 0, ,3-13,1 Vuodepaikat Akuuttipsykiatria os Akuuttipsykiatria os Kuntoutuspsyk. os Akuutti psykogeriatria os Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria ,0 0,0 39

43 Sairaanhoidon tuen palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Suuri osa sairaanhoidon tuen palvelualueen asiakkaista on erilaisten palvelujen tilaaja-asiakkaita. Asiakaspalautekyselyjä on systemaattisesti luotu ja kehitetty palvelualueen työyksiköissä organisaation sisäisille asiakkaille. Lisäksi kahdessa yksikössä on otettu käyttöön asiakaspalautepäätteet. Palveluja pystyttiin kokonaisuutena tuottamaan hyvin ja kyettiin pääosin vastaamaan kysyntään. Asiakastyytyväisyyttä kehitetään rajapintojen yhteistyöllä ja asiakaslähtöisillä toimintatavoilla. Palvelualueelta on valittu asiakaspalveluvastaava ja lisäksi asiakaspäällikkö siirtyi lokakuussa 2017 Palvelupisteen lähiesimieheksi. Potilasasiamiestoiminta siirtyi 10/2017 Palvelupisteen alaisuuteen. Potilasasiamiehen yhteydenottoja oli vuonna 2017 yhteensä 577 kpl. Määrä kasvoi vuodesta 2016, jolloin yhteydenottoja oli 497 kpl. Kokemustoimijatoimintaa ja vapaaehtoistyötä kehitetään vuoden 2018 aikana. Hoidon palveluyksikkö on saavuttanut pääosin toiminnalle asetetut strategiset tavoitteet. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Prosesseja on kehitetty tarkoituksenmukaisemmiksi toimintojen muuttumisen myötä. Apteekin muutto uusiin tiloihin toteutui kesällä 2017 ja uuteen automatiikkaan liittyviä prosesseja kehitettiin aktiivisesti. Sairaalaapteekki toimitti lääkkeitä 217 asiakasyksikköön neljänä päivänä viikossa. Osastofarmasiaa on laajennettu systemaattisesti. Potilasasiakirja-arkisto ja Osastonsihteeripalvelut ovat yhteistyössä kehittäneet keskitettyä skannausprosessia. Tietosuoja-asetuksen voimaantuloon (5/2018) valmistauduttiin yhteistyössä sairaalan juristin kanssa, organisaation tietovarantoja on kartoitettu ja työyksiköitä ohjeistettu. Kaikissa yksiköissä on tehty toimintojen leanausta vuoden 2017 aikana. Käännösprosessia on ansiokkaasti kehitetty. Hoidon palveluyksikön ja Osastonsihteeripalveluiden henkilöstön perehdyttämistä on laajennettu ja liikkuvuutta lisätty. Tavoitteena on kasvattaa äkkilähtijöiden/poolilaisten määrää. Rekrytointi on ollut aktiivista ja jatkuvaa. Osastonsihteeripalveluissa aloitettiin etätyökokeilu syksyllä Sähköinen resurssihenkilöiden varausjärjestelmä toimii hyvin, samoin potilaskuljettajien sähköinen varausjärjestelmä. Tehokkaan influenssarokotekampanjan johdosta henkilöstön rokotekattavuus saatiin organisaatiossa nousemaan edelliseen vuoteen verrattuna. Käsihuuhdekulutuksen seurantaan on ollut käytössä edesi sovellus, jota on pilotoitu kaikissa hoitoyksiköissä. Jatkossa kehitetään infektioiden torjuntaa ja seurataan hoitoon liittyviä infektioita aiempaa laajemmin. Case Manager toiminta on vakiintunutta ja toiminnalle on luotu mittareita. Potentiaalisten asiakkaiden etsimiseen on kehitetty sähköinen ohjelma. Palvelupisteen Call Center -toiminnan suunnittelu käynnistyi syksyllä Suunnittelutyöryhmä on tehnyt alustavan projektisuunnitelman ja toiminta aloitetaan kevään 2018 aikana. Hallinnon sihteereiden työnjakoa on kehitetty. Resurssien hallinta Hoidon palveluyksikkö aloitti varsinaisesti vuoden 2017 alusta ja sen avulla saavutettiin 1,6 miljoonan euron säästöt henkilöstökuluissa. Tämä on heijastunut organisaatiotasolla yleiseen hoitohenkilökunnan jaksamiseen. Määräaikaisen hoitohenkilökunnan määrää on kyetty vähentämään ja vakituisia toimipohjia on lisätty. Apteekin lääkemyynti kasvoi 10 % ja oli 13,5 milj. euroa. Kalliiden lääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Osastonsihteeripalveluissa kirjoitettiin yhteensä noin tekstiä, mikä tarkoittaa noin minuuttia purettua sanelua. Potilastekstien käännöksiä tehtiin 4717, joka on yli kaksinkertainen määrä verrattuna edelliseen vuoteen. Laskutusprosessia on kehitetty Hoidon palveluyksikön osalta. Osastonsihteeripalveluiden laskutuksen kehittäminen siirtyi vuodelle Vuodelle 2018 saatiin uusi hygieniahoitaja- ja Case Manager-resurssi. Sairaanhoidon tuen palvelualueen henkilöstömäärä oli 394, joista määräaikaisia 88 ( ). Kustannusten kasvua on pyritty tehokkaasti hillitsemään. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Henkilöstömuutoksia on ollut runsaasti työyksiköissä. Tämä on tuonut haasteita käytännön työhön osaamisen säilyttämiseen liittyen. Hyvillä ja tehokkailla perehdytysprosesseilla on saavutettu tuloksia. Positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen on ollut keskeinen tehtävä kuluneen vuoden aikana. Työnohjausta on koordinoitu ansiokkaasti tarvelähtöisesti koko organisaatioon. Omaan toimintaan kiinteästi liittyviin täydennyskoulutuksiin on osallistuttu hyvin. Koulutusaktiivisuus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Ryhmäkeskustelut toteutuivat jokaisessa yksikössä ja myös kehityskeskusteluja pidettiin. 40

44 Sairaanhoidon tuen palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,3 0,7 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,3-19,5 Sisäiset tuotot ,1 51, ,3 47,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,6 58,1 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,0 44,6 Muut henkilöstösivukulut ,1 29,5 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,9 31, ,6 54,7 Palvelujen ostot ,5 224,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 20,5 Muut kulut ,0 Sisäiset kulut ,9 16, ,2 47,0 Toimintakate ,2 47,9 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,0-151,6 Vuosikate ,9 108,5 Poistot ,4 108,5 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Apteekkitoimitukset ,6-1,2 41

45 Diagnostiikkakeskus Väestön palvelun tarpeen arviointi Tavoitteena on palvella asiakkaita sairaanhoitopiirin alueella tasapuolisesti. Toiminnan lähtökohtana on tuottaa asiakkaalle ja asiakasta hoitavalle yksikölle oikeaaikaiset ja tarkoituksenmukaiset tutkimukset ja palvelut. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muutokset Auria-biopankkitoiminta käynnistyi. Laboratorion näytteenoton prosessi kehitettiin; näytteet otetaan vaikka esivalmistelu-ohjeita ei ole saatu/noudatettu, mitä kommentoidaan tilaajalle. Laboratorion puuttuvista lähetteistä ja esivalmisteluohjeista alettiin pitää systemaattista seurantaa. Röntgenissä on kuvatusprotokollia optimoitu kuvanlaadun optimoimiseksi, sädeannosten pienentämiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi. Patologialla on Vaasan kaupunki liittynyt patologian tietojärjestelmään. Isotoopilla on uudessa tilassa otettu käyttöön uudet puhdastilat missä valmistetaan radiolääkkeet. Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Taatakseen röntgenpalveluita myös Pietarsaaressa jatkossa aloitettiin Vaasan keskussairaalan ja Pietarsaaren röntgenin yhteenliittäminen loppusyksystä, aloitus Saneluviiveet röntgenissä ovat olleet pitkään iso ongelma, mistä on tullut Haipro-ilmoituksia. Tilanteen korjaamiseksi järjestettiin portaaliyhteys TYKS:iin sekä yksityispuoleen. Saneluviive saatiin tavoitteen mukaisesti n. 2 viikon mittaiseksi kaikissa modaliteeteissa vuoden loppuun mennessä. Laboratoriossa otettu käyttöön asiakaspalautepääte mikä nosti palautteiden määrää huomattavasti. Nettilab ajanvarausohjelmaan otettiin käyttöön toinen muistutusviesti asiakaspalautteen kehitysideana. Mikrobiologialla on lisätty ilta-aikaista palvelua. Resurssien hallinta Diagnostiikkakeskuksen kaikissa yksiköissä on lääkärivajetta, KNF totaalisesti ilman virkalääkäriä, mikä tekee suunnitelman mukaisen toiminnan toteuttamista haasteellista. Osto- ja konsulttipalveluita on hyödynnetty tutkimusvastausten ja lausuntojen saamiseksi oikeaaikaisesti. Suurimman osan diagnostiikkakeskuksen yksikön lähiesimiehistä osallistuu, resurssipulan takia, käytännön työhön melkein päivittäin. Sisäilmaongelma on ollut ajankohtaista KLF:n tiloissa, laboratoriolla sekä patologialla. KLF:n toimintaa siirrettiin kokonaisuudessaan pois saastuneista tiloista. Patologian tilanne on syksyn aikana ollut selvittelyssä. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Tavoitteena on riittävä, osaava ja motivoitunut henkilökunta. Henkilökunta on osallistunut laakisääteiseen ST säteilysuojelukoulutukseen. Ammatillista koulutusta on tarjottu henkilökunnalle tasapuolisesti. Kehityskeskusteluja; yksilö- sekä ryhmä, on pidetty. Työhyvinvointitutkimuksen tulokset korosti henkilökunnan tunne ettei työhon panostusta palkita riittävästi ja että työn laatu on muuttunut huonompaan suuntaan. Huolestumista lisäsi myös henkilökunnan kokemus siitä, että on tullut syrjityksi ja ollut työpaikkakiusaamisen kohteena. Talous Laitehankinnat toteutettiin elinkaariajatteluun perustuvan suunnitelman mukaisesti ja järjestelmäpäivitykset toteutettiin tarpeen ja saatavuuden mukaisesti. Diagnostiikkakeskuksen yksiköt sitoutuivat taloussuunnitelmaan. Kliinisessä laboratoriossa henkilöstökulut sekä aineiden ja tarvikkeiden hankintakulut alittivat budjetoidun summan. Palveluiden ostot ylittivät budjetoidun summan johtuen ostopalvelututkimusten jatkuvasta käytöstä. Tulopuolella sen sijaan ostopalvelut näkyi merkittävänä ylityksenä. Röntgenin osalta talouden toteuma oli lievästi ylijäämäinen. Oravaisten tk-toiminnan röntgen siirtyi yksityiselle , joten natiivitutkimusten määrä laski. Isotooppi oli muuton vuoksi suljettuna 2 kk, tulot saatiin 95,3 % ja menot 98,7 %. Henkilöstökulut pysyivät raamissa mutta materiaalikustannukset ylittyivät muuton vuoksi. Patologian ostopalvelut ovat vähentyneet, koska saatiin puolikas erikoistuva lääkäri lisää patologialle. 42

46 Diagnostiikkakeskus Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,1-0,2 Maksutuotot ,1-14,7 Muut tuotot ,9 78,0 Sisäiset tuotot ,6-2, ,8-1,6 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,0-8,7 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,1-13,8 Muut henkilöstösivukulut ,8-35,3 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,4-41, ,3-10,4 Palvelujen ostot ,2 29,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5-1,4 Muut kulut ,9-12,2 Sisäiset kulut ,5-0, ,0-1,6 Toimintakate ,3-2,8 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,5-124,0 Vuosikate ,3 4,9 Poistot ,3 4,9 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Laboratoriot Kliininen laboratorio ,4 5,2 Kliin.lab oma tuotanto ,4 5,3 Ostetut tutkimukset ,2 3,2 Näytteenotot ,0 1,1 Kliininen fysiologia ja isotooppilääket ,6-3,6 Kliininen neurofysiologia ,6 26,8 Radiologia Röntgentutkimukset ,8-0,4 Röntgenin oheispalvelut ,4-11,7 Patologia Histologia ,7-2,1 Sytologia ,5-11,1 Obduktiot ,0 21,2 Immunohistokemia ,2-1,9 Kudosblokki ,3 1,4 43

47 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Laadukas toiminta pyrittiin turvaamaan omilla virkasuhteisilla lääkäreillä. Erikoislääkäritilanne pysyi melko samanlaisena, mikä oli parempi tilanne kuin muilla laajan päivystyksen ulkopuolelle jääneillä sairaaloilla ja voidaan pitää sairaalalle torjuntavoittona. Rekrytointiin satsattiin monin tavoin. Loppuvuodesta alettiin suunnitella lääkärien rekrytointimarkkinointia kaupallisen yrityksen suunnittelemalla konseptilla ja materiaaleilla. Lisäksi psykiatrialle valittiin aivan loppuvuonna uusi, prosessien analysointiin ja muutosjohtamiseen syvällisesti perehtynyt vastuualuejohtaja ja rinnan toiminnan uudelleenjärjestelyjen kanssa aloitettiin vahva rekrytointiponnistelu. Psykiatrisen erikoistumiskoulutuksen laajentamista myös aikuispsykiatrian ulkopuolelle alettiin selvitellä. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Kuntoutuksen osalta pyrittiin kuntoutusylilääkärin johdolla prosesseja käymään läpi ja yhtenäistämään ja lisäämään aktiivisuutta kuntoutussuunnitelmien teossa. Virtuaalista etävastaanottoa ja etäkonsultaatiota koskeva hanke ei vielä toimintavuoden aikana ehtinyt suunnitteluvaihetta pidemmälle. Lääkärikuntaakin ja muita palvelualueen asiantuntijoita saatiin mukaan asiakaslähtöisyyden ja prosessien kehittämiseen ja digitalisaatiohankkeeseen. Resurssien hallinta Sovittiin paremmasta ja varhaisemmasta yhteistyöstä muiden ammattiryhmien kanssa lomasuunnittelussa. Psykiatrialla alettiin suunnitella omien ja ostopalveluresurssien ja suoritteiden tarkkaa kartoitusta ja analysointia toiminnan järkiperäistämiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi lean-six sigma-menetelmien avulla. Lääkärien työvuorosuunnittelun automatisointi ei toimintavuoden aikana vielä edennyt. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin koulutukseen panostettiin edelleen merkittävästi, mikä nähtiin osaamisen ylläpidon ja kehittymisen lisäksi myös rekrytointivalttina. Tässä henkilöstöryhmässä koulutustarve on keskimääräistä suurempi ja edellyttää enemmän ulkoista koulutusta, osin kansainvälisissä tilaisuuksissa. Tieteellisen jatkokoulutukseen panostettiin alueellisesti, tarkoituksena edistää tohtorin tutkintojen suorittamista. Samaan pyrittiin myös laajassa potilasturvallisuustutkimuksessa. Niukka valtion tutkimusrahoitus kuitenkin osaltaan vaikeutti tutkimustyön tekoa. 44

48 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,7-20,9 Maksutuotot ,1-5,8 Tuet ja avustukset ,3 Muut tuotot ,6 45,9 Sisäiset tuotot ,4-3, ,6-3,1 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,7-1,7 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,5-7,1 Muut henkilöstösivukulut ,7-28,4 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,0-41, ,6-3,7 Palvelujen ostot ,0 18,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-6,2 Muut kulut ,0 Sisäiset kulut ,0-12, ,6-3,1 Toimintakate ,3 8,9 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,3-135,8 Vuosikate ,1 44,3 Poistot ,1 44,3 Ylijäämä/alijäämä

49 Huollon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Keskussairaala ja Vaasan kaupunki ovat käynnistäneet tukitoimintojen yhtiöittämisprosessin. Sen tarkoituksena on luoda pitkällä tähtäimellä leveämpi perusta, jotta toiminta voidaan turvata. Huolto ja hallinto olivat tavoitteen mukaisesti edustettuina maakuntauudistusta suunnitelleissa työryhmissä. Sairaalassa tehtiin jatkuvasti työtä sisäilman parantamiseksi teknisen sektorin ja puhdistuspalveluiden yhteistyönä. Ateriapalveluita parannettiin ruokalistaa uudistamalla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Ravitsemiskeskuksen kylmätilojen uudistaminen saatiin vuoden aikana päätökseen, mikä helpottaa ruokaprosessien suunnittelua. Pääsisäänkäynnille vievän ajoväylän uudet liikennejärjestelyt paransivat liikenneturvallisuutta sekä sisääntuloettä ulosmenoliikenteen osalta. Inva- ja taksipysäköintiä parannettiin. Toimintalähtöisemmän ICT-toiminnan saavuttamiseksi osana sote-kehitystä tehtiin valmisteluita. Yhteistyö MedBitin kanssa aloitettiin toiminnan ulkoistamisella. Vuoden aikana aloitettiin MedBitin fuusioitumisneuvottelut 2M:n kanssa, pyrkimyksenä on luoda yksi maamme suurimmista ICT-alan yrityksistä. Teknisellä sektorilla otettiin käyttöön uusi vikailmoitusohjelma Medusa, joka mahdollistaa kontrolloidumman ja näkyvämmän huoltoprosessin. Uusi hallintosääntö sekä sopimushallinnan uudet ohjeet otettiin käyttöön ja lisäksi aloitettiin riskienhallintapolitiikan päivittäminen. Useissa yksiköissä tarkistettiin prosesseja Leanmenetelmän pohjalta. Työvuoroluettelon automatisoitua suunnittelua lykättiin vuodella. Resurssien hallinta Ennaltaehkäisevään työhön ja työhyvinvointiin panostettiin. Kuntayhtymä osallistui niin sanottuun Kivimäkitutkimukseen sairaalahenkilöstön hyvinvoinnista. Ravitsemiskeskuksessa toteutettiin toiminnan mitoitus. Kävimme neuvotteluita ja teimme alustavaa työtä ennen tapahtuvaa yhtiöittämistä. Yhtiöihin siirtyvät eräät palkanlaskenta- ja taloushallinnon toiminnot sekä koko ravitsemiskeskus, puhdistuspalvelut ja logistiikka. Huollossa annettiin Lean-koulutusta. Kahvilan henkilöstön sosiaalitiloja parannettiin. Huutoniemen yksikössä avattiin osan arkipäivästä avoinna oleva kahvila. Talous Teknisen sektorin säästöt toteutettiin suunnitellusti. Talousarviokehyksissä pysyttiin viime vuonna. Uuden H-talon hankintaprosessia suunniteltiin, ja se toteutetaan ensimmäisenä allianssihankkeena Pohjanmaalla. 46

50 Huollon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,8-7,1 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,0-5,8 Muut tuotot ,5 4,4 Sisäiset tuotot ,9-5, ,2-5,3 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,8-4,4 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,0-14,0 Muut henkilöstösivukulut ,7-17,0 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,6-29, ,1-6,3 Palvelujen ostot ,4 7,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-2,9 Muut kulut ,6-2,3 Sisäiset kulut ,4-10, ,8-5,6 Toimintakate ,0-2,5 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,4-126,7 Vuosikate ,8 21,0 Poistot ,1 21,4 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Ravitsemiskeskus ,0-4,7 Keskusvarasto Varastotoimitukset, kpl ,5 9,2 Varaston vaihto, euro ,7-1,9 Potilaskoti Kuntalaskutus ,0 74,1 Muut asiakkaat ,5 18, ,8 37,8 47

51 Hallinnon palvelualue Hallinnon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % Toimintatuotot Myyntituotot ,5 83,7 Maksutuotot ,3 1,8 Tuet ja avustukset ,5-1,0 Muut tuotot ,6 1154,0 Sisäiset tuotot ,5-27, ,3 21,9 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,1-17,0 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,0-21,7 Muut henkilöstösivukulut ,9-38,3 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,0-34, ,8-18,5 Palvelujen ostot ,5-5,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9-79,2 Muut kulut ,4-1,7 Sisäiset kulut ,0 10, ,2-2,0 Toimintakate ,2-56,8 Rahoitustuotot ja kulut ,8-492,9 Vuosikate ,2 Poistot ,9-80,0 Tulos ,8 Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä

52 Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö Vaasan keskussairaalassa Seuraavassa vertaillaan jäsenkuntien kustannuksia 1000 asukasta kohden. Vertailu koskee ainoastaan sairaanhoitopiirissä annettua hoitoa, ei siis ostopalveluna muissa laitoksissa saatua hoitoa, esim. Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta ostettua hoitoa. Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn osalta on kuntia laskutettu suoraan Pietarsaaressa tapahtuvasta hoidosta. Laihia ostaa osan hoidosta Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Kaskinen osan erikoissairaanhoidon palveluistaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä, jolloin nämä kustannukset menevät läpilaskutuksena Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ja sisältyvät siten ostopalveluihin eikä omaan tuotantoon. Näiden kuntien vertailuluvut ovat tämän vuoksi alhaisempia kuin niiden, jotka ostavat kaiken hoidon Vaasan keskussairaalasta. Jäsenkunnilta laskutettiin vuoden aikana yhteensä avohoitokäyntiä, mikä on käyntiä tai 2,4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Perusterveydenhuollon yhteispäivystyksessä oli käyntejä , mikä on käyntiä tai 7,4 % vähemmän kuin Somaattisessa hoidossa laskutettu käyntimäärä 1000 asukasta kohden vaihteli Luodon 281 käynnistä Maalahden käyntiin. Toisella sijalla oli Korsnäs käynnillä. Keskimäärin jäsenkunnilta laskutettiin 976 käyntiä 1000 asukasta kohden. Sama luku on 1.173, mikä on 29 käyntiä vähemmän 1000 asukasta kohden kuin 2016, mikäli jätetään huomioimatta Pietarsaaren seudun kunnat. Psykiatriassa suurin käyttäjä oli Vaasa 439 käyntiä, toisena tulivat Mustasaari 282 ja Laihia 195 käyntiä ja pienin, pohjoisen kuntia lukuun ottamatta, oli Närpiö 22 käyntiä 1000 asukasta kohden. Keskiarvo oli 234 käyntiä 1000 asukasta kohden tai 310 eli 18 käyntiä vähemmän kuin 2016, mikäli jättää huomioimatta Pietarsaaren seudun kunnat. Jäsenkunnilta laskutettujen drg-pakettien, ts. hoitojaksojen määrä somatiikassa oli vuoden aikana eli 6 pakettia vähemmän kuin edellisvuonna. Laskutus 1000 asukasta kohden vaihteli, Pietarsaaren seudun kuntia lukuun ottamatta, Vöyrin 136 ja Maalahden 176 drgpaketin välillä. Keskiarvo oli 148 laskutettua drg-pakettia 1000 asukasta kohden yllä olevaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jäsenkunnilta laskutettiin vuonna 2017 yhteensä psykiatrian hoitopäivää, vähennystä oli päivää tai 14,9 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin jäsenkunnilta laskutettiin 99 hoitopäivää 1000 asukasta kohden. Suurin käyttäjä oli Vaasa 146 hoitopäivää, toisena Maalahti 91 hoitopäivää. Vähiten hoitopäiviä oli Korsnäsillä, 22 hoitopäivää, Uudellakaarlepyyllä 30 ja Kaskisilla 32 hoitopäivää 1000 asukasta kohden. Vuodeosastohoidon vähennys on mennyt suunnitelmien mukaisesti ja avohoitotoiminta on sen sijaan kasvanut. Siirtoviivepotilaiden hoitopäivien määrä, ts. potilaiden, jotka olisi voitu siirtää perusterveydenhuoltoon, oli vuoden aikana jäsenkuntien osalta. Vähennystä oli 192 päivää tai 11,7 %. Pitää kuitenkin huomioida, että yhteispäivystyksen myötä on tullut uusi ryhmä potilaita, jotka myös odottavat toista hoitopaikkaa. He ovat yleislääketieteen/akuuttilääketieteen potilaita jo sisäänkirjoitettaessa. Näitä päiviä oli vuoden aikana jäsenkunnilla Keskimäärin laskutettiin 10 vuorokautta 1000 asukasta kohden niitä päiviä, jotka luokitellaan yleislääketieteeseen kuuluviksi, kun potilaat odottavat jatkohoitoa toiseen paikkaan erikoissairaanhoidon päätyttyä, kun taas yhteispäivystyksen kautta yleis-/akuuttilääketieteen hoitopäiviä oli keskimäärin 16. Siirtoviivepotilaiden kokonaismäärä oli 3.454, mikä on lisäystä 874 päivää vuoteen 2016 verrattuna. Vaasalla oli eniten hoitopäiviä näissä molemmissa ryhmissä, ensimmäiseksi mainitussa 15 ja toiseksi 23 päivää 1000 asukasta kohden, Maalahdella 11 päivää ja 13 päivää, kun taas Vöyrillä oli 0 ja 2 päivää. Alla olevasta graafisesta esityksestä käy ilmi VSHP:n kautta laskutetut kuntien erikoissairaanhoidon kaikki maksuosuudet yhteensä suhteessa asukasmäärään. Summat sisältävät myös hoidon muissa laitoksissa. Jäsenkuntien keskimääräinen kustannus vuoden 2017 aikana oli euroa asukasta kohden. Mikäli Pietarsaaren seudun kunnat jätetään huomioimatta, on kustannus euroa. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat sekä euroa. Aikaisemmat kustannusten nousut ovat siten kääntyneet jäsenkunnilla keskimäärin 2,2 % laskuun. Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset olivat vuonna 2017 suurimmat asukasta kohden Kaskisilla 1.463,71 euroa, seuraavana olivat Maalahti 1.358,50 euroa ja Vaasa 1.291,64 kun taas Närpiöllä oli alhaisimmat kustannukset 1.096,39 euroa ja Vöyrillä 1.109,30 euroa asukasta kohden, lukuun ottamatta Pietarsaarta, Luotoa, Pedersöreä ja Uuttakaarlepyytä. Kuntien väliset erot johtuvat osin siitä kuinka hyvin jäsenkunnat ovat hoitaneet perusterveydenhuoltonsa, kun taas vuosittaiset vaihtelut johtuvat osittain todella kalliiden potilaiden osuudesta. Tämä voi johtaa erityisen suuriin heittoihin pienemmissä kunnissa. Kustannukset asukasta kohden laskivat ensimmäisen kerran v suurimmalla osalla kunnista ja tämä jatkui Pohjoisen kuntien vähennykset eivät ole olleet niin suuria kuin muiden kuntien, koska heidän oma erikoissairaanhoidon tarjontansa on vähentynyt merkittävästi. Kaskisten kustannukset vähenivät kokonaista 251,65 euroa tai 14,67 % ja Vöyrin 141,95 euroa tai 11,37 % asukasta kohden, kun taas Korsnäsin kustannukset nousivat 4,91 % ja Kristiinankaupungin 2,39 % edellisvuoteen verrattuna. Myös Uudenkaarle- 49

53 pyyn kustannukset nousivat 3,17 % ja Pietarsaaren 0,67 % asukasta kohden. tasolla siitä lähtien, mikä selittää vuosien 2012 ja 2013 välisen suuren kasvun. Vuonna 2013 tuli ensihoito uutena laskutettavaksi sairaanhoitopiirin kautta. Se on ollut suunnilleen samalla Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö Vaasan keskussairaalassa Keskim. Luoto Pedersöre Uusikaarlepyy Pietarsaari Närpiö Vöyri Mustasaari Korsnäs Laihia Kristiinank. Vaasa Maalahti Kaskinen Kustannukset per asukas keskimäärin ilman pohj.aluetta1.243,05eur/as. ( ,04 eur/as) 50

54 Ostopalvelut muista sairaaloista Ostopalvelut yliopistosairaaloista vähenivät 4,1 % vuodesta Ostopalvelut Turusta nousivat 23,5 %, kun taas Tampereelta ostetut palvelut vähenivät 17,3 %. Tämä on erityisvastuualueen vaihdon jälkeen tapahtunutta kehitystä. Alla oleva kaavio näyttää kustannusten kehityksen Västerbottens Läns Landst. Uppsala Univ. Akademiska sjukhuse Stockholm Care KYKS OUKS TAYS TYKS HUS Ostopalvelut muista keskussairaaloista ja muista laitoksista ovat sitä vastoin kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Päällimmäinen syy tähän on se, että piirin pohjoisosan potilaista yhä suurempi osa valitsee hoidon Keski- Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa, mikä on seurausta siitä, että Pietarsaaren sairaalassa on palvelutarjonta vähentynyt. Kustannukset näkyvät pohjoisen kuntien osalta lisäyksenä, koska osa heidän omaa tuotantoaan vaihtuu ostopalveluiksi Kokkolasta. Piirin tilastossa se näkyy kustannusten kokonaislisäyksenä, koska kaikki ostopalvelut laskutetaan piirien välillä. Ostot muista kuin yliopistosairaaloista ovat vähentyneet 1,35 miljoonaa tai 8 % vuoteen 2016 verrattuna. Alla oleva kaavio näyttää kustannusten kehityksen Orton Elämän nälkä/syömishäir. Satakunnan shp Niuvanniemen sair. Etelä-Pohjanmaan shp Jakobstads stad Vanhan Vaasan sair. Keski-Pohjanmaan shp