1 Johdanto Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan... 1

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2018

2 Tilinpäätös 2018 Sisältö 1 Johdanto Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Piirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Talousarvion toteuttaminen Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta Medisiininen vastuualue Operatiivinen vastuualue Lasten vastuualue Psykiatrian vastuualue Vastuualue muut/yleislääketiede Akuuttihoidon palvelualue Avohoidon palvelualue Vuodeosastohoidon palvelualue Naisten ja lasten palvelualue Psykiatrian palvelualue Sairaanhoidon tuen palvelualue Diagnostiikkakeskus Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Huollon palvelualue Hallinnon palvelualue Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö Vaasan keskussairaalassa Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Oikeat ja riittävät tiedot Tuloslaskelman liitteet Toiminnan tuotot... 75

3 6.2.2 Palvelujen ostot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Varausten muutokset Selvitys puolueveroista Taseen liitetiedot Pysyvät vastaavat Omistus tytäryhteisöstä Saamiset tytäryhteisöltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Rahoitusarvopaperit Oman pääoman erittely Kuntien osuudet peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta Velat jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan kuluttua Sekkitililimiitti Siirtovelat Takaussitoumukset ja huostassa olevat varat Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Huostassa olevat varat Vuokravastuut Takaisinmaksuvastuu Johdannaissopimukset Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Intressitahotapahtumia Käytetyt kirjanpitokirjat Käytetyt tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Kuntakohtaiset laskutustiedot Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta Kuntayhtymän laskuttamat suoritteet jäsenkunnilta Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta erikoisaloittain... 91

4 1 Johdanto Kuntayhtymä tekee tilinpäätöksen kalenterivuosittain kuntalain mukaisesti. Tilinpäätöksessä seurataan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettuja tavoitteita. Yksiköiden taloutta ja suoritteita seurattiin jatkuvasti vuoden aikana ja toimenpiteisiin ryhdyttiin toiminnan sopeuttamiseksi vahvistettuihin kustannuskehyksiin. Vuoden aikana tehdään tilinpäätösjaksotuksia siten, että joka kuukauden seuranta vastaa todellista tilannetta, joten jokainen vastuuhenkilö saa realistisen kuvan tilanteesta. Vuoden aikana on tehty neljä välintilinpäätöstä ja raportoitu niistä hallitukselle per 30.4, 30.6, 31.8 ja Alijäämä kasvoi joka kuukausi, vielä 30.4 tulos oli hieman ylijäämäinen. Hinnantarkastuksia ei tehty vuoden aikana. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että kuntayhtymän tulos näyttää ,38 euron alijäämää. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä ,31. Jäsenkuntien laskutus ylittää talousarvion ,51 eurolla. Sekä oman tuotannon laskutus että asukaslukuun suhteutetut maksut alittavat talousarvion, kun taas ostopalvelut muilta laitoksilta ylittävät määrärahat. Nettoinvestointien talousarvio vuodelle 2018 oli 43,3 miljoonaa, josta 29,3 miljoonaa toteutui. 2 Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan 2.1 Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset Tilinpäätöksen sisältö Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilinpäätökseen kuuluu tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Nämä ohjeet kuuluvat kirjanpitolain edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin. Tasekirja ja muu tilinpäätösaineisto muodostavat seuraavan kokonaisuuden: Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat tuloslaskelma rahoituslaskelma tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät tilinpäätöksen allekirjoitukset tilinpäätösmerkinnät Luettelot ja selvitykset luettelo kirjanpitokirjoista luettelo tositelajeista selvitys kirjanpidon säilytyksestä Varmentavat asiakirjat tase-erittelyt liitetietojen erittelyt tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat tilintarkastuskertomus arviointikertomus Tilinpäätöksen laatimisen ajankohta Kuntayhtymäsopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tulee laatia tilinpäätös helmikuun aikana. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Tilinpäätöksen sidonta Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjoitettava sidottuun ja välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Julkinen käsittely Kuntayhtymän tilinpäätös on julkinen asiakirja, johon sovelletaan kirjanpitolain julkistamissäännösten sijasta lakia yleisten asiakirjain julkisuudesta. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen lisäksi julkisia ovat myös tase-erittelyt ja liitetiedot niiltä osin kuin ne eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Arkistointisäännöt Kirjanpitolain mukaan kirjanpitokirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Kuntayhtymän tasekirja on kuitenkin valtion arkiston ohjeen mukaan säilytettävä pysyvästi. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisen jälkeen. 1

5 Yleiset kirjanpitoperiaatteet Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava seuraavia periaatteita: - oletus toiminnan jatkuvuudesta -johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - sisältöpainotteisuus - varovaisuuden periaate - tasejatkuvuuden periaate - suoriteperusteisuus - erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkistaminen ja hyväksyminen Hallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tilintarkastuskertomus. 2.2 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomus on osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat toimintakertomuksen antamisesta. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kuntayhtymässä on selvittää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista olennaisista asioista, jotka liittyvät kunnan talouteen ja joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 2

6 3 Toimintakertomus 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Piirin johtajan katsaus Vaasan sairaanhoitopiiri on toimintavuoden aikana uudistanut VKS ohjelman tavoitteet ja työ niiden saavuttamiseksi on vauhdissa. Valtuuston hyväksymät tavoitteet ovat: Hoitotulokset todennetusti maan huippuluokkaa Hyvä laatu ja kokemukset houkuttelevat asiakkaita sairaalaan Asiakkaiden tarpeisiin vastataan kilpailukykyisesti ja kustannustehokkaasti, toimintaa ja tiloja kehittämällä Arvostettu, hyvinvoiva, innovatiivinen, vastuuntuntoinen ja tyytyväinen henkilökunta haluaa suositella työpaikkaa Kaksikielisyys antaa kansallisen etulyöntiaseman ja helpottaa Pohjoismaista yhteistyötä Potilasturvallisuuden tutkimuksen ja kehittämisen tiennäyttäjä Mahdollistetaan asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu Monipuolisempaa asiakaspalvelua digitalisaatiota hyödyntämällä Ohjelman tavoitteet on osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa, joten arviointi tapahtuu osana toimintakertomusta. Vuoden aikana on käyty vielä paljon keskustelua päivystys- ja keskittämisasetuksista. Vaasan keskussairaala on edelleen laajasti päivystävä sairaala ja päivystysasetuksella ei ole ollut vaikutuksia sairaalan toimintaan. Keskittämisasetuksen vaatimuksia on käyty vuoden aikana läpi. Maakunta- ja sote-uudistus on saanut toimintavuoden aikana jälleen kerran uuden aikataulun. Valmistelulle tuli vuosi lisäaikaa. Uuden aikataulun mukaisesti maakunta ottaa vastuun sote-palveluiden järjestämisestä Valmistelu on edennyt Pohjanmaan maakunnassa, huomioiden kuitenkin koko uudistuksen epävarma toteutuminen, joka on väistämättä vaikuttanut valmistelun etenemiseen. Sairaanhoitopiirin henkilöstöä on edelleen osallistunut valmisteluun. Tästä epävarmuudesta johtuen päätti sairaanhoitopiirin hallitus aloittaa keskustelun myös mahdollisen Pohjanmaan oman sote-integraation mahdollisuudesta. Valmistelua kutsutaan Pohjanmaan hyvinvointialueen valmisteluksi ja sen myötä käytiin jokaisessa piirin kunnassa keskustelutilaisuuksissa ja järjestettiin yhteenvetotilaisuus. Valmistelun tavoitteena on varmistaa laadukkaat kaksikieliset sote-palvelut Pohjanmaalla myös tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti myös osallistumisesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asiakas- ja potilastietojärjestelmäkilpailutukseen. H-uudisrakennuksen suunnittelu on jatkunut valitun allianssin, Botnia high five yhteistyönä. Koko vuoden oli käynnissä Allianssin KAS-vaihe eli kehitysvaiheen allianssisopimus. KAS-vaihetta on toteutettu ns. BigRoompäivien kautta, joita pidetään kaksi päivää viikossa ja silloin ollaan paikan päällä suunnittelemassa. Luotiin projektisuunnitelma ja alustava aikataulu suunnitteluvaiheelle. Keväällä 2018 vanhat rakennukset H, I ja R purettiin tulevan H-talon tieltä pois. Tämä suoritettiin omana urakkana. Purkutyö sujui nopeasti ja ilman häiriötä sairaalan toiminnalle. Tämän jälkeen alkoi olemassa olevan infran siirto pois H-talon alta. Tähän kuului muun muassa jäähdytysputket, viemäriputket ja varavoimakaapelit. Osa NO-rakennuksista purettiin pois loppusyksyn aikana. Näin avautuu paremmat mahdollisuudet luoda hyvät liikenneyhteydet, kun saavutaan uuteen pääsisäänkäyntiin. Simuloinnin avulla päätettiin minkä muotoinen talosta tulee. Simulointi näytti että Y- muoto on tehokkain. Suunnittelutyöhön ei osallistunut pelkästään arkkitehteja ja tekniikkasuunnittelijoita vaan koko sairaalan käyttäjäkunta on saanut antaa kommentteja tulevan H-talon tiloista. Syksyllä rakennettiin myös mallihuoneet, joissa kävi iso määrä tulevia käyttäjiä kokeilemassa ja antamassa arvokkaita kommentteja talon suunnittelijoille. KASvaiheen lähestyessä loppuaan tarkentuu myös tavoitehinta, joka lyödään kiinni ennen toteutusvaihetta (TAS). Sairaanhoitopiirin in-house-yhtiöt Oy Mico Botnia Ab ja Oy Teese Botnia Ab aloittivat toimintansa Mico Botnia tuottaa HR-, talous- ja ICT-palveluita, Teese Botnia puhdistus-, kiinteistö-, kuljetus-, ruoka- ja kahvilapalveluita. Sairaanhoitopiiri ostaa yhtiöiltä palkka-, talous-, ruoka-, puhdistus- ja kuljetuspalveluita. Sairaanhoitopiirin omistajaohjausjaosto on syksyn aikana tutustunut näiden yhtiöiden toimitusjohtajien selvitykseen siitä, miten toiminta on käynnistynyt. Toiminnan siirtäminen Teese Botniaan ja Mico Botniaan pystyttiin järjestämään niin, ettei päivittäiseen toimintaan tullut keskeytyksiä. Yhtiöiden kanssa on laadittu lyhyen ja pitkän aikavälin arvot ja tavoitteet, jotka muodostavat toiminnan perustan. It-osaston ulkoistaminen tehtiin siten, että piiristä tuli Medbit Oy:n osakas vuonna Yhtiön suurin omistaja oli silloin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ja siirto tehtiin kokonaisuudessaan liikkeen luovutuksena. Med- 3

7 bit Oy sulautui vuoden 2018 alussa Medi-IT-yhtiöön ja vaihtoi nimensä 2M-IT:ksi. Sairaanhoitopiirin yhteistyö sopimusmallin ja yhteistyömuotojen kehittämiseksi yhtiön kanssa on jatkunut vuoden aikana. Sairaanhoitopiirin omistajaohjausjaosto on syksyn aikana tutustunut yhtiön toimitusjohtajan selvitykseen yhtiön toiminnasta, strategioista ja yhteistyönäkemyksestä. Sairaanhoitopiirin suurin ongelma koskee ehkä ICT:n kehittämisen kokonaisnäkemystä ja strategista ohjausta prosessien tehostamisen puitteissa. Omistajien ICT-tarpeiden kartoittaminen ja 2M-IT:n strategiatyö ovat osoittaneet, että meillä on tarvetta uudenlaiselle ajattelutavalle käyttäjien ja digitalisaatioon liittyvän kehittämistyön harjoittamisesta. Tämä on tärkeää myös riskien arvioinnin näkökulmasta. Seinäjoen Keskuspesulan toiminta jatkui suunnitellusti ja tilinpäätöksestä muodostui ylijäämäinen. Tyksin erityisvastuualueella on tehty yhteistyötä, mutta Tyksin osuus yliopistosairaaloiden käytöstä vähentyi vuoden aikana. Olemme osallistuneet Länsirannikon syöpäkeskuksen toimintaan. Tavoitteena on yhtenäistää hoitoprosesseja ja saavuttaa täten parempi ja tasaisempi laatu syövän hoidossa. Läntinen syöpäkeskus on myös syövän tutkimuksen ja koulutuksen vahva toimija. Auria-biopankin toiminta on jatkunut näytteiden keräämisellä ja toisaalta on kehitetty jatkuvasti tietopalvelun ja biopankin tietojen hyödyntämistä mahdollisimman laajalti tutkijoiden toimesta. Lääkäreiden hajautettu peruskoulutus on jatkunut vilkaana noin 700 lääketieteen kandidaattia on saanut opetusta Vaasan keskussairaalassa. Nuorten lääkäreiden yhdistyksen kyselyn perusteella VSK sai viisi tähteä erikoistuvien lääkäreiden koulutustoiminnastaan. Erikoislääkäreiden rekrytoinnissa on osittain onnistuttu, mutta kaikilla erikoisaloilla tilanne ei ole tyydyttävä. Neurologia, fysiatria, radiologia, kliininen fysiologia ja kliininen neurofysiologia sekä psykiatria kärsivät lääkärivajeesta erityisesti. Reumatologialla ja hematologialla, ortopediassa, geriatriassa ja plastiikkakirurgiassa on sen sijaan onnistuttu rekrytoinneissa. Korkeatasoinen lääketieteellinen laatu on säilynyt viimeisten julkaistujen tilastojen mukaan Perfecthankkeessa. Toiminnan laatua on kehitetty riskienarvioinnin ja mm. Haipro-ilmoitusten esiintuomien seikkojen avulla. Hoitoonpääsy on toteutunut hoitotakuun mukaisesti. Toimintavuoden aikana asiakasraati kokoontui neljä kertaa ja antoi julkilausumansa mm. H-talon suunnitteluun. Lisäksi asiakasraadin edustajat osallistuvat kolmen eri työryhmän työskentelyyn. Asiakaspalautteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 9 % ollen nyt 5038 kpl ja keskiarvon ollessa 4,7 asteikolla 1 5. Suositteluluku NPS oli 73, mikä jäi hivenen tavoitteesta. Kielellisiin palveluihin tyytyväisiä oli 95 % vastaajista. Kokemusasiantuntijatoimintaa jatkui lähinnä psykiatrialla. Potilasasiamiehen saama yhteydenottojen määrä oli 492. Hoitoon liittyvät asiat ovat tärkeimpiä yhteydenoton aiheita. Asiakkaat haluaisivat saada enemmän tietoa hoidoista ja vaihtoehdoista saadakseen mahdollisuuden vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin. Muistutusten määrä (65 kpl vuonna 2018) pysyttelee likimain samana vuodesta toiseen. Kanteluissa ei ilmennyt huomautettavaa Vaasan keskussairaalassa antamissa hoidoissa tai palveluissa. Vaativan kuntoutuksen ja erityisgeriatrian osastot avautuivat Tammikaivontiellä Vaasan kaupungin tiloissa. Etukäteen tehdystä riskikartoituksesta huolimatta uusien yksiköiden ensimmäiset kuukaudet olivat erittäin haasteellisia niin henkilökunnalle kuin esimiehille. Onnistuneen auditoinnin myötä Vauvamyönteisyys-sertifikaatti uusittiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kotilinjan/call centerin toiminnan aloitus siirtyi puhelinvaihteen ja - uudistamisen viivästyessä. Teho-valvontaosaston remontoidut tilat saatiin valmiiksi vuoden vaihteessa ja otettiin käyttöön alkuvuodesta. Alueellinen apuvälinekeskus aloitti Huutoniemen sairaalan tiloissa. Uusi sädehoitolaite otettiin käyttöön syksyllä. Sisäilmaongelmia selvitettiin työterveyden ja työsuojelun kanssa. Vuodeosastojen hoitoisuutta seurattiin ja T3:n prosessit käytiin läpi Lean-ajattelun mukaisesti. Osastonhoitajien eläköitymisen myötä poliklinikoiden hoitotyön hallintoa yhdistettiin. Kolme osastonhoitajaa irrotettiin H-talo suunnitteluun koko vuodeksi. Hoidon palvelunyksikkö huolehti hoitohenkilöstön poissaolojen paikkaamisesta ja sijaisrekrytoinneista. Vakinaisiin hoitohenkilöstön toimiin oli hakijoita, mutta sijaisuuksien täyttäminen on ollut haasteellisempaa, erityisesti röntgen- ja laboratoriohoitajien osalta. Kesää varten otettiin enemmän sijaisia kuin edellisenä vuonna. Alkukesästä tilanne olikin hyvä, mutta pitkään jatkunut hellejakso aiheutti haasteita niin vuodeosastojen lämpötiloissa kuin osastojen paikkapulana. Alkuvuoden positiivinen siirtoviivetilanne kääntyi jyrkkään nousuun hellejakson aikana nousten koko vuoden osalta 17,5 %. Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus aloitettiin yhteistyössä molempien ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutukseen osallistuu 28 opiskelijaa alueen terveyskeskuksista ja keskussairaalan päivystyksestä. Vuoden 2017 aikana alkaneesta potilasturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeesta poiki useita kehityskohteita laadun- ja turvallisuuden edistämiseen. Näitä asioita on viety eteenpäin vuoden 2018 aikana. Potilasturvallisuuden osalta on myös järjestäydytty uusiin työryhmiin niin sairaalaan sisällä kuin koko sairaanhoitopiirin alueella. Tarkoituksena on jalkauttaa potilasturvallisuusosaamista laajemmin organisaatioissa. Potilasturvallisuuden ja laadun osalta on menneenä vuonna saatu sekä kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä useammassa seminaarissa, jossa laatu- ja turvalli- 4

8 suustyötämme on esitelty. Case manager- toimintaa on laajennut. Ennakoiva riskienhallinta on jalkautunut osaksi toimintaa ja toiminnan muutosprosesseissa on aktiivisesti pyritty miettimään ennakoiden muutoksesta aiheutuvia riskejä ja ennakoiden myös pyrkiä vaikuttamaan riskien syntymiseen. Sairaanhoitopiiri ylitti tavoitteensa toiminnallisesti ja määrällisesti. -lähetemäärä oli , + 5,8 % -käyntimäärä oli , - 4,4 % -drg-pakettien määrä oli , - 3,4 % -hoitopäivien määrä oli % -leikkausmäärä oli , -1,5 % - asiakkaiden NPS nettosuositteluindeksi 80, erinomainen Toimintatuutot olivat 236,8 miljoonaa euroa alittaen talousarvion 0,04 %. Toimintakulut olivat 233,4 miljoonaa euroa ylittäen talousarvion 2,9 %. Nettoinvestointikulut vuodelle 2018 olivat 29,3 miljoonaa euroa. F-osa ja H-talo olivat suurimmat yksittäiset projektit. Vaasan sairaanhoitopiirin henkilökunnan työ ansaitsee suuren arvostuksen ja kiitän sairaanhoitopiirin henkilöstöä ja kaikkia, jotka ovat osallistuneet kuntayhtymän toimintaan piirin asukkaiden hyväksi. Marina Kinnunen Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja 5

9 3.1.2 Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Kuntayhtymän organisaatio säädetään kuntayhtymäsopimuksessa ja korkein päätösvalta on valtuustolla. Valtuuston toimikausi on ja sen kokoonpano vuonna 2018 on ollut: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pietarsaari Uusikaarlepyy Annica Haldin Mona Vikström Gösta Willman Roger Frostdahl Marcus Suojoki Kim Yli-Pelkola Maria Palm Siw Frostdahl-Blomqvist Bengt Kronqvist Lars Björklund Närpiö Kaskinen Ann-Sofie Smeds-Nylund Marieanne Nyqvist-Mannsén Jan-Anders Lundenius Carl-Gustav Mangs Gun Granlund Westerlund Thorolf Jim Eriksson Björn Häggblom Mustasaari Carola Lithén Susanne Jungerstam Pedersöre Ulla-Maj Salin Linda Ahlbäck Greger Forsblom Helena Berger Michael Luther Ulf Hildén Johanna Holmäng Carita Vik-Hästbacka Johanna Överfors David Pettersson Korsnäs Katarina Holmqvist Johanna Juthborg Vaasa Anna-Lena Kronqvist Christina Båssar Päivi Karppi Heimo Hokkanen Aino Akinyemi Päivi Moisio Kristiinankaupunki Sture Erickson Thomas Öhman Patrick Ragnäs Christina Kindt Marit Nilsson-Väre Ulla Granfors Mikael Perjus Sari-Milla Ingves Per Hellman Nils-Johan Englund Juha Silander Mirja Kiviniemi Laihia Mari Lampinen-Tuomela Erkki Aro Vöyri Tapio Nyysti Heikki Latva-Nikkola Kjell Heir Rainer Bystedt Säde Salo-Somppi Marja Vettenranta Gunilla Jusslin Carita Ohlis Luoto Daniel Svenlin Andreas Hjulfors Bernhard Bredbacka Anders Enbär Valtuuston puheenjohtaja: Gösta Willman, Uusikarlepyy I varapuheenjohtaja: Bernhard Bredbacka, Luoto Maalahti II varapuheenjohtaja: Mari Lampinen-Tuomela, Laihia Lili-Ann Brolund Lorenz Uthardt Sihteeri: Olle Gull ( ) Sture Skinnar Kristina Vesterback Björn Boucht ( ) Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2018: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Kjell Heir Kjell Heir Gunilla Jusslin Varapuheenjohtaja: Bengt Kronqvist Christian Pundars Rune Rönn Sihteeri: Jari Lindholm Kristina Vesterback Anna-Lena Kronqvist Ulla-Maj Salin Marcus Suojoki BDO Audiator Oy:n nimeämä Ulla Salmenheimo-West Olli Aalto Tilintarkastaja: JHT, Anders Lidman ( ) Jan Ray Maria Palm HT, JHT Tuomas Mettomäki (11.9.-) Bengt Kronqvist Gudrun Eklöv Avustava tilintarkastaja: Hans Becker 6

10 Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2018: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Hallituksen puheenjoht.: Hans Frantz Hans Frantz Ragnvald Blomfeldt Varapuheenjohtaja: Per Hellman Monica Sirén -Aura Kenneth Pärus Sihteeri: Olle Gull ( ) Mona Vikström Carita Vik-Hästbacka Björn Boucht ( ) Greger Forsblom Ulf Stenman Esittelijä: Marina Kinnunen Han-Erik Lindqvist Riitta Kentala Reijo Autio Åsa Blomstedt Lorenz Uthatdt Arja Tuomaala Per Hellman Nils-Johan Englund Olle Gull ( ) Ulla Hellén Marianne Waltermann Björn Boucht ( ) Raija Kujanpää Erkki Aro Davis Pettersson Luisa Tast Barbro Kloo Katarina Holmqvist Henkilöstöjaosto Hallitus on palkka- ja henkilöstöpoliittisia kysymyksiä varten asettanut henkilöstöjaoston seuraavalla kokoonpanolla: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Mona Vikström Mona Vikström Greger Forsblom Varapuheenjohtaja: Nils-Johan Englund Hans-Erik Lindqvist Åsa Blomstedt Sihteeri: Ann-Charlott Gröndahl Barbro Kloo Monica Sirén-Aura Kenneth Pärus Rune Rönn Nils-Johan Englund Ulla Hellén Raija Kujanpää Erkki Aro Vähemmistökielinen lautakunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Juhani Holm Säde Salo-Somppi Mervi Rantala Varapuheenjohtaja: Pasi Thölix Juhani Holm Anja Heinänen Sihteeri: Sari West Vesa-Matti Rantanen Heikki Mäkinen Hallituksen edustaja: Ulla Hellén Kaj Johansson Matias Kvist Pasi Thölix Raija Viljanmaa Paula Heikkilä Heikki Mustonen Päivi Karppi Asko Salminen Psykiatrian neuvottelukunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Per Hellman Pernilla Viksatröm Kenneth Pärus Varapuheenjohtaja: Pernilla Vikström Ann-Sofi Smeds-Nylund Christer Rönnlund Sihteeri: Tanja Jaakola Sture Erickson Irene Bäckman Esittelijä: Juha Kemppinen Roger Eriksson Camilla Rosenlund-Nordling Hallituksen edustaja: Raija Kujanpää Per Hellman Jonna Lindqvist Asiantuntijat: Tina Halpin, osastonhoitaja Alice Backström, sos.johtaja Markku Sirviö, joht.ylilääkäri Helena Lundman-Evars, joht.psyk. Mikaela Granförs, psykologi 7

11 Omistajaohjausjaosto Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Hans Frantz Hans Frantz Barbro Kloo Esittelijä: Björn Boucht Raija Kujanpää David Petterson Sihteeri: Paula Granbacka Hans-Erik Lindqvist Mona Vikström Muut: Marina Kinnunen Ulla Hellén Per Hellman Johtavat viranhaltijat Kyntayhtymähallinnon johtoryhmä Marina Kinnunen sairaanhoitopiirin johtaja Puheenjohtaja Reijo Autio johtajaylilääkäri Arja Tuomaala johtajaylihoitaja Björn Boucht vt hallintojohtaja Lena Nystrand talousjohtaja Ann-Charlott Gröndahl HR-johtaja Sairaanhoitotoiminnan johtoryhmä Reijo Autio johtajaylilääkäri Puheenjohtaja Marina Kinnunen sairaanhoitopiirin johtaja Christian Kantola medisiinisen vastuualueen johtaja Peter Nieminen operatiivisen vastuualueen johtaja Tarja Holm lasten vastuualueen johtaja Juha Kemppinen Susanna Luukkonen Björn Boucht Arja Tuomaala Saija Seppelin Kosti Hyvärinen Lisa Sundman Tanja Jaakola Birgitta Ivars Birgitta Ivars Satu Hautamäki Kim Berg Heli Ylihärsilä psykiatrian vastuualueen johtaja diagnostiikkakeskuksen johtaja vt hallintojohtaja, hallinnon/huollon vastuualueet johtajaylihoitaja ylihoitaja, akuuttihoidon palvelualue ylihoitaja, vuodeosastohoidon palvelualue ylihoitaja, avohoidon palvelualue ylihoitaja, psykiatrian palvelualue ylihoitaja, naisten ja lasten palvelualue ylihoitaja, diagnostiikkakeskus ylihoitaja, sairaanhoidon tuen palvelualue henkilökunnan edustaja henkilökunnan edustaja 8

12 3.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella Alueellamme menee edelleen paremmin kuin useammalla muulla maassa; isot kansainväliset yhtiöt menestyvät edelleen hyvin ja työttömyys on pienempää kuin muualla Suomessa. Pienentyneet verotuotot ja valtionosuudet sekä lisääntyneet menot tekevät kuitenkin sen, että kunnallisen talouden tila on erittäin kireä myös Pohjanmaalla ja monet kunnat ovat ilmoittaneet suurista alijäämistä kuluneen vuoden aikana. Kuntataloudessa tulee edelleen olemaan leikkauksia ja epävarmuutta taloudellisen tilanteen johdosta ja epätietoisuutta maakuntauudistuksen lopullisesta muodosta Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Toimintavuoden aikana seurattiin toimintaa ja taloutta jatkuvasti taloussuunnitelman pohjalta. Yksi talousarviomuutos tehtiin kesken vuotta, koska päätös Pietarsaaren röntgenin siirrosta ei ollut vielä valmis silloin, kun alkuperäinen talousarvio hyväksyttiin. Samalla muutettiin uusiin yhtiöihin TeeSe Botniaan ja Mico Botniaan siirtyneiden toimintojen palkat ja tarvikkeet ostopalveluiksi. Mikään näistä muutoksista ei aiheuttanut muutoksia rahoitukseen tai kuntaosuuksiin. Lisäksi päätettiin hankkia Pet-CT 3,3 miljoonalla eurolla, oheislaitteineen ja tilamuutoksineen. Tähän tarkoitukseen on saatu lahjoitusvaroja 0,6 miljoonaa euroa. Kustannusten pienentäminen on ollut koko ajan luonnollinen osa kehitystyötä ja toimintasuunnittelua. Tästä huolimatta annettuissa raameissa ei ole ollut mahdollista pysyä. Valtuusto hyväksyi vuonna miljoonan euron säästöohjelman. Keskustelut ja säästövaateet loivat selkeää kustannustietoisuutta, josta tuli tuloksia jo vuonna 2015 ja edelleen vuosina 2016 ja Henkilöstökulut, joka on suurin kuluerä ja samalla suurin haaste kaikessa seurannassa, olivat budjetoitua alhaisemmat myös tänä vuonna matalampien palkan sivukulujen johdosta. Palkkatalousarvio toteutui 100 %. Palkkasummaan sisältyy myös kertasuoritus, joka virkaehtosopimuksen mukaan maksetaan tammikuussa Palkkoihin sisältyvät myös maakuntasuunnittelun palkat, jotka katetaan Pohjanmaan liitolta saaduista valtion varoista. Jos palkkojen rinnalla huomioidaan ulkopuolisten lääkäreiden ostopalveluja tilanteessa, jossa omia lääkäreitä ei ole kyetty palkkaamaan, ylittyvät budjetoidut varat kuitenkin yli 2 miljoonalla eurolla. Välitilinpäätös 30.4 näytti vielä 0,5 miljoonan euron ylijäämää, kun taas avohoidon volyymi oli n. 0,5 % suunniteltua vähäisempää. Per 30.6 oli ylijäämä jo muuttunut 1,5 miljoonan euron alijäämäksi ja avohoito oli toteutunut 1,2 % alle budjetoidun. Välitilinpäätökseen 31.8 mennessä oli alijäämä kasvanut 0,1 miljoonalla eurolla ja avohoidon volyymi oli 3,6 % alle suunnitellun. Per oli alijäämä 2,1 miljoonaa euroa ja avohoidon suoritetaso 3,7 % alle suunnitellun. Tänä aikana psykiatrian avohoidon volyymi psysyi suunnitellulla tasolla, kun taas vuodeosastohoito väheni koko ajan ja oli lopulta 11,2 % vähemmän kuin oli suunniteltu. Lopputuloksena tästä kaikesta oli, että kuntalaskutuksen tuotot omasta toiminnasta olivat 1,6 miljoonaa euroa pienemmät kuin oli budjetoitu, potilasmaksut 0,75 miljoonaa pienemmät, osittain pienentyneen volyymin ja osittain korottamattomien maksujen vuoksi. Käyttömaisuuden myyntivoitot olivat lisäksi 0,7 miljoonaa euroa pienemmät, koska omaisuuden suunniteltu myynti ei toteutunut muun kuin yhden osakehuoneiston osalta, muut myynnit siirrettiin vuodelle Kulupuolen suurimmat ylitykset olivat ostetut lääkäripalvelut runsaat 2 miljoonaa euroa ja ostetut laboratoriopalvelut 0,9 miljoonaa euroa sekä ostetut IT-palvelut 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Näiden lisäksi kiinteistöhuollossa on ylitystä 0,8 miljoonaa, lähinnä kiinteistöjen purkamisen sekä sisäilmaongelman aiheuttamien saneerausten ja toimenpiteiden johdosta. Ainut suuri kuluerä, joka selvästi alitti budjetoidun, oli potilasvakuutus, koska vakuutusvastuu pieneni huomattavasti ja kustannus oli 1,5 miljoonaa euroa pienempi kuin oli budjetoitu. Tällä ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta tulokseen, koska potilasvakuutus sisältyy jäsenmaksuun, jota mukautetaan ennen tilinpäätöstä vastaamaan todellisia kustannuksia. Yhteiset maksuosuudet olivat lopulta jäsenkunnille 2 miljoonaa euroa pienemmät, koska jäsenmaksuista katettavat kulut olivat 1,6 miljoonaa euroa pienemmät, johtuen potilasvakuutuksesta. Ensihoidon maksuun kuuluvat kulut olivat 1 miljoonaa euroa pienemmät, kun taas päivystysvalmiusmaksu oli 0,5 miljoonaa euroa budjetoitua korkeampi. Näiden maksujen clearing laski jäsenkuntien maksuosuuksia budjetoituun verrattuna. Erityisvelvoitteista, joista käytetään nimitystä yhteiset maksuosuudet, on laskutettu erilaisia maksuja, jotka veloitetaan asukasmäärään suhteessa. Näitä maksuja ovat jäsenmaksu (40,10 /asukas), jonka suurin kustannus on potilasvakuutusmaksu ja lääkinnällisiin apuvälineisiin liittyvät kustannukset, kalliin hoidon maksu (28,75 /asukas), ensihoidon maksu (43,32 /asukas) sekä maksu erikoissairaanhoidon päivystysvalmiudesta (34,26 /asukas). Näiden maksujen veloitusta korjattiin ennen tilinpäätöstä siten, että lopulliset maksut vastaavat lopullisia kustannuksia. Maksut olivat vuonna 2018 yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta hyvitettiin 4,9 miljoonaa euroa kalliin hoidon tasaukseen. Kalliin hoidon raja oli ,- euroa potilasta kohden vuonna Toimintakulut omasta toiminnasta ovat 13,4 miljoonaa euroa tai 7,4 % yli vuoden 2017 tason. Tähän summaansi- 9

13 sältyy uutta tomintaa yhteensä 8 miljoonalla eurolla, kaksi uutta vuodeoasastoa, eritysgeriatria ja vaativa kuntoutus, alueellinen apuvälinekeskus, välinehuollon siirtyminen Vaasan kaupungin toiminnasta sekä Pietarsaaren röntgentominta. Mikäli nämä jätetään huomioimatta, on kustannuslisäys 5,4 miljoonaa euroa tai 3 %. Toimintakulut olivat vuonna 2018 yhteensä 233,4 miljoonaa euroa, 6,6 miljoonaa euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Oman toiminnan toimintakulut olivat 193,8 miljoonaa euroa, mikä on 2,2 miljoonaa euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Henkilöstökulut toteutuivat 99 %, materiaalikustannukset 100,3 % ja ostopalvelut yhteensä 110,5 %. Palkkakulut olivat 88,6 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoteen 2017 on 1,9 miljoonaa. Hoitohenkilökunnan palkat muodostavat suurimman osan palkkakustannuksista eli 47,5 miljoonaa ja talousarvio toteutui 98,9 %. Lisäystä vuodesta 2017 oli 3,8 miljoonaa euroa hoitohenkilöstön osalta. Lääkäreiden palkat alittivat talousarvion 1,7 miljoonalla, mutta sen sijaan ulkopuoliset lääkärinpalkkiot ja ostetut lääkäripalvelut ylittivät budjetin 3,8 miljoonalla eurolla. Huoltohenkilökunnan palkat olivat 4,9 miljoonaa euroa ja toteutuivat 99,4 %, tutkimushenkilöstön palkat olivat 9,5 miljoonaa euroa ja toteutuivat 98,4 % kun taas hallintohenkilöstön palkat olivat 3,2 miljoonaa tai 97,8 % budjetoiduista. Ostopalvelut olivat yhteensä 82,8 miljoonaa euroa ylittäen talousarvion 7,9 miljoonalla eurolla. Määrärahat hoidosta muissa laitoksissa ylittyivät 4,4 miljoonalla tai 12,6 % ja muiden asiakaspalveluiden, joihin ostetut lääkäripalvelut kuuluvat, talousarvio ylittyi 3 miljoonalla tai 51 %. Muut ostopalvelut ylittivät budjetoidun tason 5 miljoonalla tai 1,5 %. Eri toimintakuluryhmät eivät ole keskenään verrannollisia vuosina 2017 ja 2018, koska uutta toimintaa on aloitettu ja toimintaa on myös ulkoistettu vuoden aikana. Ulkoistamisen jälkeen kulut näkyvät ostopalveluissa, kun ne aiemmin ovat olleet henkilöstö- ja materiaalikuluissä. Ulkopuolelta siirtynyt toiminta tai uuden aloittaminen aiheuttaa uusia henkilöstö- ja materiaalikuluja. Toimintatuotot olivat 236,8 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja ne alittivat budjetoidun 0,1 miljoonalla. Suurin osa alituksesta koostuu maksutuotoista, jotka olivat 0,8 miljoonaa budjetoitua pienemmät. Jäsenkuntien laskutus oli yhteensä 203,7 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 miljoonaa enemmän kuin oli budjetoitu. Mutta koska läpilaskutus muilta laitoksilta ylitti budjetoidun 4,4 miljoonalla, tarkoittaa tämä sitä, että jäsenkuntien laskutus omasta tuotannosta oli 1,8 miljoonaa euroa tai 1,3 % budjetoitua vähemmän ja yhteisten masksuosuuksien laskutus 2 miljoonaa euroa vähemmän, johtuen jäsenmaksun pienentyneestä potilasvakuutuskulusta. Myynti ulkokunnille ja muille oli 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetoitu. Muista myyntituotoista voidaan mainita, että röntgen- ja apteekkipalveluiden myynti sekä korvaukset lääkärikoulutuksesta ja muista opiskelijoista olivat yhteensä 0,75 miljoonaa budjetoitua vähemmän. Toiminnallisesti avohoidossa oli suunniteltua vähemmän suoritteita. Somaattisessa avohoidossa oli 5,4 %, psykiatriassa 2,6 % ja perusterveydenhuollon päivystyksessä 0,7 % vähemmän käyntejä kuin oli suunniteltu. Käyntien kokonaismäärä oli käyntiä tai 4,4 % vähemmän kuin vuonna Vaihtelut ovat suuria yksiköiden välillä, suurten rakenteellisten muutosten jatkuminen näkyy. Psykiatrian hoitopäivät jatkoivat laskuaan ja edellisvuoteen verrattuna niitä oli 3,2 % vähemmän ja suunniteltuun verrattuna 11,1 %. Siirtoviivepotilaiden hoitopäivät kasvoivat vain 1,3 % edellisvuodesta, mutta ylittivät edelleen suunnitellun 44 %. Näitä päiviä oli päivää, josta päivää oli jo sisäänkirjoituksessa määriteltyjä yleislääketieteen potilaita eli tk-päivystyksen kautta jatkopaikkaa odottavia ja päivää heillä, jotka odottivat jatkohoitoa erikoissairaanhoidon päätyttyä. DRG-paketit vähenivät 3,4 % vuodesta 2017 ja niitä oli 4,1 % tai 934 suunniteltua vähemmän. Vuoden alussa avattujen kahden uuden vuodeosaston toimintaa laskutetaan hoitopäivinä ja suunnitellut määrät ylittyivät 56 hoitopäivällä. Investointiluonteiset nettokulut nousivat yhteensä 29,3 miljoonaan euroon ja 67 % budjetoiduista investointinetosta toteutui. It-järjestelmiin, jotka eivät kuulu 2M- IT:n piiriin, budjetoitiin 0,2 miljoonaa euroa, mutta ne toteutuivat 1,4 miljoonaan euroon uuden asiaskas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutuskulujen vuoksi. Rakennusten talousarvio alittui 8,7 miljoonalla, kun taas kiinteiden rakenteiden ja laitteiden talousarvio alittui 5,5 miljoonalla eurolla. Koneisiin ja kalustoon oli budjetoitu 5,5 miljoonaa ja ne toteutuivat 5 miljoonalla eurolla. H-talon lisäksi, jonka talousarvio vuodelle 2018 on 10 miljoonaa euroa ja josta toteutui 5,1 miljoonaa euroa, suurin rakennusinvestointi oli F-osan korjausten jatkaminen, ts. tehon ja sydänvalvonnan tilojen. Näiden korjauksiin meni 6,7 miljoonaa euroa. X-rakennuksen korjauksiin käytettiin 2,2 miljoonaa euroa ja pysäköintitalon korottamiseen miljoona euroa. Kiinteiden koneiden ja laitteiden puoltelta suurimmat yksittäiset projektit olivat hissit, liikennejärjestelyt ja infran siirto, jotta H-talon rakentaminen voitiin aloittaa. Nämä projektit jatkuvat edelleen. Määrärahoista käytettiin vain 0,9 miljoonaa euroa, mutta useimmat näistä projekteista ovat monivuotisia. 2M-It:ltä hankittavien nvestointiluonteisten itjärjestelmien talousarvio on 2,2 miljoonaa euroa ja vain 0,5 miljoonaa toteutui, mutta ulkoistamisen jälkeen sairaanhoitopiiri ei enää investoi vaan kulut näkyvät käyttömenoissa ostopalveluina. 10

14 Kolme suurempaa laitetta hankittiin leasingrahoituksella, talousarvio oli 6,4 miljoonaa ja 5,7 miljoonaa toteutui. Suurin hankinta oli Pet-CT 2,8 miljoonalla eurolla+oheisvarustus ja tilojen muutokset 0,5 miljoonalla eurolla. Lahjoitusvaroja hankkeeseen saatiin 0,6 miljoonaa euroa. Laitteet otettiin käyttöön vuodenvaihteen jälkeen ja lahjoitusvarat tullaan käyttämään leasingvuokraan. Vuoden aikana maksettiin 1,9 miljoonaa euroa Vaasan kaupungille sairaalatonttia koskevan maankäyttösopimuksen mukaisesti. Kustannus on aktivoitu tonttiarvon nousuna. Sopimus on ehdollinen ja summa maksetaan takaisin mikäli maakuntauudistus toteutuu ja mikäli tontti siirtyy takaisin Vaasan kaupungin omistukseen. Peruspääoma pidettiin muuttumattomana edellisellä tasolla, 61 miljoonaa euroa. Peruspääoman korko oli 0,46 miljoonaa euroa, mikä maksettiin jäsenkunnille vuoden aikana. Tilikauden rahoitusanalyysin mukaan maksuvalmius oli kassapäivinä ilmaistuna 3,01 päivää, mikä on parannusta suuren lainanoton vuoksi edellisvuoden 0,82 päivään verrattuna. Investoinnit ylittivät poistot vuoden 2018 aikana 14 miljoonalla eurolla Henkilöstö Henkilöstöresurssit Virkojen ja toimien määrä oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 1 991, jossa oli edellisvuoteen verrattuna vähennystä 112 kappaletta. Vähennys johtuu toimintojen ulkoistamisesta, sillä hallinnon toimintoja ulkoistettiin Mico Botnialle ja huollon toimintoja TeeSe Botnialle. Kokoaikaisten virkojen ja toimien osuus oli 91 % ja osaaikaisten 9 %. Viisi lääkärinvirkaa oli perustettu sivutoimisina. Henkilöstön kokonaismäärä oli 2 121, edellisvuoteen verrattuna vähennystä oli 101 henkeä (5 %). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 83 % henkilöstöstä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 122 hengellä (7 %), kun taas määräaikaisten määrä kasvoi 21 hengellä (6 %). Henkilöstön määrä kasvoi lääkäreiden sekä hoito- ja tutkimushenkilöstön keskuudessa, kun taas hallinnossa ja huollossa se väheni. Kasvu oli prosentuaalisesti suurinta tutkimushenkilöstön keskuudessa (11 %), kun taas huoltohenkilöstön osalta vähennys oli suurin (72 %). Henkilöstöstä virkasuhteessa oli 456 henkeä (21 %) ja työsuhteessa henkeä (79 %). Henkilöstömäärä

15 Osa-aikatyö Yhteensä 457 työntekijää (22 %) oli vuonna 2018 osaaikatyössä (2017: 437 henkeä, 20 %). Osa-aikaisista työntekijöistä 258 (56 %) oli itse anonut osa-aikatyötä, vaikka heillä oli kokoaikainen virka tai toimi, kun taas 199 henkeä (44 %) oli palkattu osa-aikaiseen virkaan, toimeen tai sijaisuuteen. Osa-aikainen henkilöstö 2018 Seikkaperäisemmät henkilöstötilastot löytyvät vuoden 2018 henkilöstöraportista Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa resurssien tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas käyttö, tavoitteiden saavuttaminen ja että toiminta noudattaa lakeja, ohjeita ja päätöksiä. Sisäisen valvonnan tehtävänä on myös varmistaa, että päätöksenteko pohjautuu oikeaaikaiseen, olennaiseen ja luotettavaan tietoon toiminnasta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen. Kaikki Vaasan sairaanhoitopiirin työntekijät ovat vastuussa siitä, että organisaation sääntöjä noudatetaan ja havaituista puutteista raportoidaan eteenpäin. Luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja esimiehillä on kuitenkin erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Johtavat viranhaltijat, toisin sanoen vastuualueiden ja palvelualueiden johtajat sekä muut hallituksen valitsemat korkeat viranhaltijat, ovat arvioineet asteikoilla 1 5 oman vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta. Sisäinen valvonta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen. Kokonaistulos näyttää tältä: Osa-alue Keskiarvo Moodi Ohjausympäristö (sisäinen toimintaympäristö) 3,6 4 Riskien hallinta 3,5 4 Valvontatoimenpiteet 3,6 4 Tieto ja viestintä 3,6 3 ja 4 Seuranta 3,6 4 Kokonaisarvio 3,4 4 Ohjausympäristöllä tarkoitetaan organisaatiorakennetta, päätöksentekojärjestelmää, vastuun delegointia ja johtamistapaa. Vastuuhenkilöt olivat tämän osa-alueen osalta sitä mieltä, että he ovat onnistuneet erityisen hyvin strategian ja tavoitteiden konkretisoimisessa, osaamisen kehittämiseen tähtäävissä toimenpiteissä sekä ajantasaisten työnkuvausten ylläpitämisessä. Vaikka useimmat vastaajat katsoivat onnistuneensa hyvin henkilöstön osaamisen kehittämisessä, olivat jotkut vastaajat sitä mieltä, että asia vaatii eniten kehittämistä, kuten myös prosessien kehittäminen. Jotkut olivat sitä mieltä, että henkilöstöresurssit ja/tai henkilöstön varajärjestelyt ovat niin niukat, että ne ovat oleellisia puutteita. Valvontatoimenpiteillä tarkoitetaan erilaisia menettelytapoja, joilla varmistetaan johdon ohjeiden mukainen toiminta ja riskienhallintamenettelyt asetettujen tavoitteiden saavuttamisen takaamiseksi. Esimiehet olivat tyytyväisiä siihen, että meillä on hyvä järjestelmä eri yhteyksissä käytettyjen hyväksymisprosessien suhteen. Myös toiminnan ja prosessien seuranta on onnistunut erityisen hyvin. Oleellisena puutteena pidettiin sitä, että 12

16 aluehallintovirastolle tehdyt ilmoitukset potilaiden eristämisistä ja sitomisista ovat keskeytyneet psykiatriassa. Aluehallintovirasto huomasi itse asian ja otti sairaalaan yhteyttä. Esimiesten mielestä tällä osa-alueella on vähiten kehityshaasteita. Tiedon arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia perusteita: informaation tulee olla ajantasaista, oikeassa muodossa ja se on annettava ajoissa. Lisäksi tiedon tulisi organisaatiossa kulkea joka suuntaan ja tavoittaa oikea vastaanottaja. Esimiehet ovat tyytyväisimpiä erilaisiin kokousmenettelyihin tiedon ja viestinnän osa-alueella. Organisaatiokulttuurin osalta olemme kehittyneet avoimempaan suuntaan ja olemme ymmärtäneet, miten tärkeää avoin dialogi ja virheistä oppiminen on. Jotkut esimiehet ovat sitä mieltä, että muutoksista on tiedotettu niin huonosti, että se on oleellinen puute. Eniten kehityspotentiaalia on tiedonkulussa ja erityisesti siinä, miten tietoa jaetaan. Seurannan teemat ovat monenlaisia. Seuranta voi olla joko jatkuvaa, jolloin se on johdon ja taloushallinnon tekemää seurantaa, tai erillistä, jolloin riskiarvion perusteella on valikoitu tiettyjä kohteita erityiseen seurantaan. Oleellista on sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön jatkuva arviointi ja nykyisten toimintatapojen kyseenalaistaminen. Käytännössä seuranta on usein raportointia. Tietojärjestelmien ajanmukaisuus on oleellinen tekijä seurantaa toteutettaessa. Esimiehet ovat seurannan osa-alueesta sitä mieltä, että toiminnan jatkuvassa kehittämisessä seurannan avulla on onnistuttu erittäin hyvin. Esimiehet toivovat eniten tietojärjestelmien kehittämistä niin, että seuranta olisi käytännössä helpompaa. Joissakin vastauksissa vastaajat katsovat toiminnallisuuden jopa puutteena. Seuraavat oikeusasiat ovat vireillä tai saatettu päätökseen vuoden 2018 aikana. Vuonna 2018 vireillä olleet, keskeneräiset oikeusprosessit: 1. Vuonna 2015 työntekijää syytettiin ja hänet tuomittiin käräjäoikeudessa virka-aseman törkeästä väärinkäytöstä. Hänet erotettiin virastaan käräjäoikeuden päätöksellä. Työntekijä valitti päätöksestä Vaasan hovioikeuteen, joka käsitteli asiaa marraskuussa 2016 ja muutti käräjäoikeuden päätöksen. Asia on tällä hetkellä käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka piti suullisen pääkäsittelyn Päätös annetaan Henkilö on ollut oikeusprosessin ajan pidätettynä virastaan. 2. Valitus Vaasan sairaanhoitopiirin valtuuston päätöksestä myydä sairaala-alueen tonttimaata Vaasan kaupungille on tällä hetkellä hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Päätös annetaan Pohjanmaan käräjäoikeudessa on vireillä työriita, joka koskee Kvtes:n määräysten tulkintaa ja jossa sairaanhoitopiiri on vastaajana. Päätös annetaan Työtuomioistuimessa on vireillä työriita, joka koskee Kvtes:n määräysten tulkintaa ja jossa sairaanhoitopiiri on vastaajana. Päätös annetaan Riskienhallinnan järjestäminen Tärkeä tavoite Vaasan sairaanhoitopiirin kaikessa toiminnassa on potilaiden turvallisen ja laadukkaan hoidon varmistaminen. Hallitus hyväksyi uuden riskienhallintaja turvallisuuspolitiikan vuonna Sen mukaan yksiköt merkitsevät riskit riskirekisteriin, joka on osa laatuportaalia. Sairaanhoitopiirissä kerätään järjestelmällisesti tietoa myös potilaiden hoitoon liittyvistä vaaratilanteista. Ilmoitukset tehdään sähköisesti HaiPro-ohjelmassa ja käsitellään vastuuhenkilön toimesta. Riskienhallinnassa on huomioitava erilaisten riskien tunnistaminen, niiden merkittävyyden ja todennäköisyyden arviointi, niihin varautuminen ja niiltä suojautuminen hyväksytyn riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Riskien hallintaprosessin jatkuvuus on tärkeää, mutta myös sen kytkeminen toiminnan suunnitteluun tai toiminnan merkittäviin muutoksiin. Myös niin sanottujen jäännösriskien seuranta on tärkeää. Vuonna 2018 on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että riskianalyysejä tehdään, kun toiminnassa tapahtuu suuria muutoksia. Työtä on koordinoinut sairaanhoidon hallinto. Esimiehet katsovat, että tässä on onnistuttu erityisen hyvin, kuten myös potilasturvallisuudessa ja poikkeamien analysoinnissa. Täysin ei kuitenkaan ole onnistuttu toteutettujen riskianalyysien seurannassa ja riskienhallinnan kytkemisessä toiminnan vuosittaiseen suunnitteluun sekä riskienhallintatyön muodostamisessa kokonaisuudeksi, joka toimisi organisaation kaikilla tasoilla. Useimmat kyselyyn vastanneista esimiehistä katsoivat, että toiminnan suurimpia riskejä ovat henkilöstön saatavuus sekä henkilöstön osaaminen eli henkilöstön osaamisen turvaaminen. Myös vastuun jakaminen ja sijaiset mainittiin tässä yhteydessä. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat seuraavat yhdessä vakuutusmeklarin kanssa vakuutusturvaa ja tekevät vakuutusyhtiön kanssa yhteistyötä vakuutusturvan pitämiseksi ajantasaisena. Vakuutusyhtiö raportoi säännöllisesti toteutumasta. Hallitus valitsee vakuutusyhtiön ja vahvistaa vakuutusturvan tasoa koskevat pääperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sairaanhoitopiirillä on suunnittelija, joka toteuttaa sisäisen tarkastuksen. Sisäinen tarkastus toimii hallintosäännön ja hallituksen sisäisestä valvonnasta antamien ohjeiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuksen strategisen suunnitelman, kun taas vuosittainen työohjelma laaditaan ylimmän johdon kanssa. Hallitus saa vuosittain koosteen tehdyistä tarkastuksista ja tarvittaessa seikkaperäisempää tietoa. 13

17 3.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Vaasan sairaanhoitopiirin ky Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 8 9 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistut käyttöomaisuudesta Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 101,47 % 103,82 % Vuosikate/Poistot, % 31,59 % 91,87 % Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Vuoden 2018 alijäämä on ,38 euroa, joka kirjataan edellisen vuoden kertyneeseen ylijäämään. 14

18 3.2.3 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Pysyvien vastaavien hyödykk. myyntivoitot/tappiot Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0 0 Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta viiden vuoden aikana Investointien tulorahoitus, % 10,82 % 51,89 % Lainanhoitokate 0 2 Kassan riittävyys (pv) 3,01 0,82 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta = Tulorahoitus +/- korjauserät + investoinnit, netto. Yhteensä viimeisten 5 vuoden aikana. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat (Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) / Kassasta maksut tilikaudella (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)) 15

19 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet IV Muut omat rahastot Maa- ja vesialueet Rakennukset V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tilikauden ylijäämä Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 Lahjoitusrahastojen pääomat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Keskusvarasto E VIERAS PÄÄOMA Apteekkivarasto Kanttiinivarasto 0 16 I Pitkäaikainen Verivalmistevarasto Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Muut velat 94 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 Lainasaamiset II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lyhytaikaiset saamiset 6 Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit VASTATTAVAA YHTEENSÄ III 1 Osakkeet ja osuudet 5 5 IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 39,30 50,32 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 43,37 30,56 Lainakanta , Lainasaamiset , ,04 60,04 Velat ja vastuut % käyttötuloista 42,48 30,14 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaeht. varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta , = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset, = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot 16

20 4 Talousarvion toteuttaminen 4.1 Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Käyttötalouden toteutuminen Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama jälkeen talousarviosta % % * Toimintatuotot ,0 5,4 Toimintakulut ,9 7,8 Toimintakate ,2-58,5 Rahoitustuotot ja -kulut ,3-7,1 Poistot ,6 8,9 Ylijäämä/alijäämä ,1 * Pietarsaaressa oleva röntgentoiminta otettu mukaan Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Myyntituotot Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka ,6 3,5 Pkl-käynnit, yleis-/akuuuttilääket ,3-28,8 Pkl-käynnit, psykiatria ,4-8,9 Hoitopäivät somatiikka ,4 Hoitopäivät psykiatria ,6-2,1 DRG-paketit ,1-2,5 Outlier-päivät ,6-11,6 Siirtoviivepot. Yleislääketiede ,6 26,6 Siirtoviivepot. Akuuttilääk./yleislääke ,2-8,4 Hengityshalvauspotilaat ,1-18,1 Potilaskoti ,0-40,4 Hyvitys lask , ,1 3,5 Hoito muissa laitoksissa Pkl-käynnit, yliop.sair. somatiikka ,7 11,2 Pkl-käynnit, yliop.sair. psykiatria ,4-2,1 Pkl-käynnit, somatiikka ,0 30,4 Pkl-käynnit, psykiatria ,2 16,3 Pkl-käynnit, lääk. kuntoutus ,8 57,2 Hoitopäivät, yliop.sair. somatiikka ,6 2,4 Hoitopäivät, yliop.sair. psykiatria ,7 269,5 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, som ,1 18,2 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, psyk ,4 66,4 Hoitopäivät valtiollisissa sairaaloissa ,2 0,5 Hoitopäivät, lääk. kuntoutus Pkl-käynnit, P:saari, somatiikka ,4-5,6 Pkl-käynnit, P:saari, psykiatria ,6 7,7 Hoitopäivät, P:saari, somatiikka ,8-48,5 Hoitopäivät, P:saari, psykiatria ,2-86, ,6 9,9 Suoritteet Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka ,4-6,2 Pkl-käynnit, yleis-/akuuuttilääket ,7 4,0 Pkl-käynnit, psykiatria ,6-3,0 Hoitopäivät somatiikka ,7 Hoitopäivät psykiatria ,1-3,2 DRG-paketit ,1-3,4 Outlier-päivät ,0-3,2 Siirtoviivepot. Yleislääketiede ,6 20,5 Siirtoviivepot.Akuuttilääk./yleislääke ,2-12,9 Hengityshalvauspotilaat, hpv ,1 1,9 Potilaskoti ,0-34,7 17

21 4.1.1 Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta Asiakas Prosessit Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Talous Strategiset tavoitteet Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2018 Asiakkaiden mielestä lääketieteellisesti ja laadultaan Suomen parasta Alueen väestö haluaa käyttää VKS:aa erikoissairaanhoidon hoitopaikkanaan Asiakkaiden kielelliset oikeudet turvataan Asiakkaat saavat palvelua ja vaikuttavaa hoitoa nopeasti, sujuvasti ja oikea-aikaisesti Asiakkaat osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen Alueellinen yhteistyö tiivistyy ja asiakkaiden palveluohjaus tehostuu maakuntavalmistelun myötä Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen edistyy palautetiedon pohjalta Yksilöllisen yhteyshenkilön roolin kartoittaminen Asiakkaalle puhutaan aina hänen äidinkieltään tai hankitaan tulkki varmistamaan kielelliset oikeudet Potilasasiakirjojen käännösprosessin edelleen kehittäminen Jonotiedot ja odotusajat selkeästi nähtävillä asiakkaille verkkosivuilla Lisää näkyvyyttä hoidon saatavuudelle ja laadukkaalle hoidolle Asiakkaat saavat aina ajan tai tiedon jatkohoitopaikasta Asiakasraati, kolmas sektori ja kokemusasiantuntijat ovat aktiivisesti mukana kehittä- VKS:n asema turvataan laajasti päivystävänä ja kilpailukykyisenä sairaalana Asiakkailla sujuvat prosessit sekä palveluja hoitoketjut Markkinointiviestintää kehitetään Yhteistyön ja työnjaon mahdollisuuksia TYKServassa ja kansallisesti selvitetään Jonoton sairaala Piirin asiakkaat saavat myös etäpalveluna erikoissairaanhoidon palveluita Uudisrakennus: H- talon rakentaminen käynnistyy Puhelinpalveluita kehitetään asiakaslähtöisiksi Potilasturvallisuuden varmistavat toimintatavat ovat rutiinikäytössä Laatujärjestelmää noudatetaan Toiminnanohjausta tehostetaan Koodien kirjaamista tehostetaan Aktiivisesti vaikutetaan sairaalan aseman turvaamiseksi Hoitopolku pitää näkyä www-sivuilla. Asiakkaat tietävät, miten polku menee sairaalassa Maakunnassa asiakkailla yhteiset prosessit Prosessien kehittämiselle on selkeä suunnitelma ja kuvaukset on päivitetty SHQS:n mukaisesti Prosessien kehittämistä laajennetaan sosiaalipuolelle Hoito-ohjeet.fi hanke saadaan alkuun Tehdään markkinointiviestintä-suunnitelma VKS:n kilpailukyvyn ja aseman vahvistamiseksi Länsirannikon yliopistosairaala selvityksen johtopäätökset valmistuvat Etäpalvelumalli kehitetään Riittävä, osaava, palveluhenkinen ja motivoitunut ja hyvinvoiva, sairaalan tulevaisuuteen luottava henkilöstö Henkilöstön kaksikielisyys Kehittämis-, opetusja tutkimusmyönteisyys Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja Hoitotyön esimiehet saavat keskittyä johtamiseen Työvuorosuunnittelu automatisoidaan Hoitohenkilökunnan määrään haetaan tasapainoa hoidon palveluyksikön avulla Henkilökunnan hyvinvointiin ja viihtyvyyteen haetaan uusia keinoja Henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti Aloitetaan jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa Uuden henkilöstön perehdytyksessä käsitellään myös palveluhenkisyyttä Palveluhenkisyyttä käsitellään yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa Henkilöstöä rohkaistaan työkiertoon Kliinisesti osaava henkilöstö, jolla on eettistä osaamista Keskitytään erikoissairaanhoitoa vaativien sairausryhmien kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan hoitoon Toteutetaan VKS ohjelman mukaista 11 %:n säästöä Haetaan kustannussäästöjä yhteistyöstä perusterveyden- ja sosiaalihuollon kanssa Pysytään talousarvion raameissa Haetaan säästöjä yhteistyöllä perusterveydenhuollon kanssa Rakenteelliset muutokset ja prosessien kehittäminen Henkilökunnan yleinen kustannustietoisuus Siirrytään mahdollisuuksien mukaan automaattiseen puheen tunnistukseen Hoidon palveluyksikön avulla saadaan määräaikaisen työvoiman määrä pidettyä hallussa Vanha H-talo poistetaan käytöstä Vaativan kuntoutuksen, erityisgeriatrian, alueellisen apuvälinekeskuksen 18

22 Asiakas Prosessit Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Talous Avainmittarit, tavoite- ja sitovuustaso (V=valtuusto H=hallitus) mässä toimintaa Asiakaslähtöisyysohjelman implementointia jatketaan Asiakaspalautteen antomahdollisuuksien monipuolistaminen Asiakaspalvelu-pisteen toiminta monipuolistuu ja kävijämäärä nousee Tyksin virtuaalista etäpoliklinikkatoimintaa lisätään Lääketieteelliseltä laadultaan maan viidenneksi parasta Potilasasiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) (V) Kuntaasiakastyytyväisyys > 3,5 asteikko (1-5) (V) Vaasan keskussairaalan valitsisi palveluntuottajaksi >85 % NPS-indeksi on > 75(V) 99 % asiakkaista on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Siirtoviivepotilaiden osuus alle 0,3 % kuntalaskutuksesta (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V) Asiakasraadin julkilausumia 4 Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella Asiakaspalautepäätteitä käytössä jokaisessa hoitoyksikössä 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspa- Selvitetään monipuolisesti eri yhteistyömalleja Jonoton sairaala hanke käynnistyy yksiköiden valintojen mukaisesti Perustetaan call center Potilasturvallisuuden kattava haittatapahtumaselvitys- ja kehittämishanke jatkuu Potilasturvallisuutta kehitetään tutkimuksesta saadun tiedon perusteella Hankitaan toiminnanohjausjärjestelmä Kirjaamista seurataan ja puutteet korjataan Päivystys toimii 24/7 jatkossakin 10 erikoisalalla (V) Maakunnan pääprosessit on määritelty (V) Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä TYKSin osuus yliopistosairaaloiden ostopalveluista nousee Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittämiseksi Etäpalveluita pilotoidaan vähintään kahdella erikoisalalla ja kahdessa kunnassa Uudisrakennus: H- talon suunnittelu on valmis ja urakka voi alkaa Call center on käynnistänyt toimintansa Poliklinikoiden yhdistymistä on edistetty Potilasturvallisuuteen on kehitetty monipuolinen mittaristo Prevalenssin avulla tarkistetaan potilasturvallisuuden toimintatapoja. laatu- ja turvallisuusraportti käsitelty Päätökset toiminnanohjausjärjestelmistä on Hoitohenkilöstön osaaminen näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja tutkimuksessa paranee Lean- ja asiakaspalvelu-osaamista lisätään Kaksikielisyyttä tukevia toimintoja kehitetään Henkilöstön monikielisyysresurssi käytetään paremmin hyväksi Kehityskeskustelujen lisäksi tulosyksiköissä käydään ryhmäkeskustelu yksikön tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Työvuorosuunnittelun automatisoinnin käyttöönottoprojekti aloitetaan Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli oman yksikön suositteluluku on yli 50 (V) Osaamisen kehittämis-suunnitelman toteutuminen Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimialueella vähintään 50 %/kk Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS 80 (V) Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 100 % Kehityskeskustelut käyty 70 % Päätöskeskustelut pidetään Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskuste-luissa 65 % ja yhteisen välinehuollon toiminta käynnistyy Vahvistetaan menetelmien arviointia ennen käyttöönottopäätöksiä Palkkamenot talousarvion palkat (V) Tilikauden tulos talousarvion tulos (V) Hoidon palveluyksikkö täyttää tarvittavat poissaolot Suunnitellut uudet alueelliset toiminnot on käynnistetty (V) Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin tehdään vuosittain Vanha H-talo on poistettu käytöstä (V) 19

23 Asiakas Prosessit Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Talous Tavoitteen toteuttaminen lautteista Lääketieteelliseltä laadultaan edelleen eri mittareissa kärkiluokkaa Potilas-asiakastyytyväisyys 4.7 Kunta-asiakastyytyväisyys mittausta ei tehty Vaasan keskussairaalan valitsisi palveluntuottajaksi > 85 % NPS-indeksi on > % asiakkaista on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy on lainmukaista ja kansallista keskitasoa Siirtoviivepotilaiden osuus on 1,4 % kuntalaskutuksesta (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla Asiakasraadin julkilausumia 4 Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja on vain yhdellä palvelualueella Asiakaspalautepäätteitä on käytössä 17 hoitoyksikössä tehty Päädiagnoosit kirjattu THL:lle lähetettävistä hoitokontaktityypeistä 100%:sti Hoitajien poimimat dg-kirjaukset ovat 100% käynneistä 1 hoitopolku per yksikkö www-sivuilla näkyvillä Päivystys toimii 24/7 10 erikoisalalla Maakuntauudistus on viivästynyt Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä TYKSin osuus yliopistosairaaloiden ostopalveluista laski Yksi palvelualue on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittämiseksi Etäpalveluita on pilotoitu kolmella erikoisalalla ja kahdessa kunnassa Uudisrakennus: H- talon suunnittelu on loppusuoralla Call center - ei ole käynnistänyt toimintaansa Poliklinikoiden yhdistymistä on edistetty Potilasturvallisuuteen on kehitteillä monipuolinen mittaristo Prevalenssin avulla tarkistetaan potilasturvallisuuden toimintatapoja. laatu- ja turvallisuusraportti käsitelty Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä laajennettin Päädiagnoosit kirjattu THL:lle lähetettävistä hoitokontaktityypeistä 100%:sti Hoitajien poimimat dg-kirjaukset on tehty 98,1 %:sti avohoidon ja 99 %:sti osastohoidon käynneistä Vain osassa yksiköitä on hoitopolku wwwsivuilla näkyvillä Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% on 38% NPS luku eli oman yksikön suositteluluku on 24 Osaamisen kehittämis-suunnitelma toteutettu Koulutuspäivät/ työntekijä 3,3 (2,9 2017) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 94 % Hoitoisuus/hoitaja on kahdessa yksiköissä optimialueella vähintään 50 %/kk Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS 48 Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 34 % Kehityskeskustelut käyty 71 % Päätöskeskustelut pidetty neljällä palvelualueella Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 34 % Palkkamenot talousarvion palkat (V) Tilikauden tulos talousarvion tulos (V) Hoidon palveluyksikkö täyttää tarvittavat poissaolot Suunnitellut uudet alueelliset toiminnot on käynnistetty Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin tehdään vuosittain Vanha H-talo on poistettu käytöstä (V) 20

24 Vastuu- ja palvelualueiden tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Organisaatiomallissa ja johtamisjärjestelmässä potilaiden prosessit sijaitsevat vastuualueilla, jotka vielä jakautuvat kukin omiin erikoisaloihinsa. Vastuualueiden johtajat ja niihin kuuluvien erikoisalojen ylilääkärit johtavat, kehittävät ja seuraavat potilaiden tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta ja potilaan terveysongelman hoidon kokonaisuuden prosessia ja sen kustannuksia. Keskeistä on suunnitella palvelutuotanto, joka on potilaslähtöistä, tarvetta vastaavaa, lääketieteellisesti asianmukaista, vaikuttavaa ja potilasturvallista sekä kustannustasoltaan kohtuullista. Vastuualueet ovat medisiininen vastuualue, operatiivinen vastuualue, lasten vastuualue, psykiatrian vastuualue ja vastuualue muut/yleislääketiede. Seuraavassa osiossa tarkastellaan sitä kuinka vastuualueet ovat saavuttaneet asetetut tavoitteensa ja kuinka heidän talousarvionsa on toteutunut Medisiininen vastuualue Väestön palvelun tarpeen arviointi ja miten se on toteutunut Lähetteiden määrä on odotetusti noussut usealla erikoisalalla (keuhkosairaudet, kardiologia, infektiosairaudet). Pietarsaaren sairaalan toiminnan muutos selittää osittain lisääntyneen lähetemäärän. Väestön ikääntyminen ja lisääntynyt sairastavuus on myös lisännyt lähetteiden määrää. Hemodialyysipotilaiden määrä on jälleen noussut. Vaativien rytmihäiriö- ja vakaatoimintatahdistimien tarve on myös aiempaa suurempi. Rytmikardiologisten toimenpiteiden ja erityisesti eteisvärinäablaatioiden tarve näyttää edelleen kasvavan. Moniresistenttien bakteerien esiintyminen on jatkanut kasvuaan Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Neurologisten potilaiden määrä akuuttiosastoilla Pietarsaaren alueelta lisääntynyt ja on heijastanut myös lisääntyvinä poliklinikkakäynteinä. Potilaiden hoitoprosesseihin tehdyt muutokset Kardiologian poliklinikan toimintatapoja on kehitetty Lean-projektin pohjalta siten, että sydänhoitaja hoitaa itsenäisesti osan infarktipotilaiden kontrolleista. Osa sydänaseman elektiivisistä potilaista on hoidettu päiväyksikössä. Ajoittain vuodeosastopaikkojen niukkuus on johtanut vaikeuksiin löytää elektiivisille potilaille riittävästi paikkoja. Nefrologia ja ihosairaudet ovat aloittaneet etävastaanottoja videoyhteydellä. Endokrinologiassa on suurempi osa etäyhteyksistä hoidettu kirjevastauksilla tai sairaanhoitajan puhelinsoitolla (lääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukaan). Uudet nopeat sekä herkät diagnostiset menetelmät influenssa- ja norovirusten kohdalla ovat helpottaneet riskipotilaiden tunnistamista. Uusi MS-tautiin sairaalassa annettava lääke tuli markkinoille alkuvuodesta. Akuutin aivoinfarktin hoito mekaanisella tukoksenpoistolla jonkin verran lisääntyi. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikeaaikaisuuden varmistaminen Vuoden aikana useampi erikoislääkäri on käynyt Pietarsaaressa pitämässä poliklinikkavastaanottoa. Näin on saatu purettua vaikeaa jonotilannetta Pietarsaaressa. Useammalla poliklinikalla on edelleenkin ollut tarvetta tehdä lisätyötä, koska saapuneiden lähetteiden määrä on selvästi lisääntynyt. Konsulttien käyttö on kuitenkin pystytty vähentämään. Unirekisteröintien saatavuuden parantuminen on siirtänyt unipotilailla hoidon pullonkaulan laitehoidon aloituksiin. Aivoverenkiertohäiriön hoitoketju on päivitetty ja uutena on tehty päänsäryn hoitoketju. 21

25 Medisiininen vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,3 8,5 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,5-3,3 Ulkop.shp:ltä ,9-4,3 Muut myyntituotot ,0-100, ,0 6,2 Ma ksu tu otot ,0 260,2 Sisäiset toimintatuotot ,1 15, ,2 6,4 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,5-3,3 Muiden palvelujen ostot ,5-9,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3-7,7 Vuokrat 168 Sisäiset toimintakulut ,3 16, ,1 11,5 Toimintakate ,9 Tulos ,9 Vuosialennus jäsenkunnille ,0 Ylijäämä/alijäämä ,6 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Sisätaudit ,7-1,1 Sisätaudit ,8-19,6 Endokrinologia ,0 17,6 Gastroenterologia ,4 13,0 Hematologia ,7-12,0 Infektiosairaudet ,2 30,9 Nefrologia ,3 0,4 Reumatologia ,6-7,3 Kardiologia ,7 1,3 Ihotaudit ,1 3,6 Onkologia ,8-3,8 Neurologia ,4 7,0 Keuhkosairaudet ,3 6, ,7-0,4 Hoitopäivät Sisätauditemedicin Kardiologia ,1 Neurologia ,5 Geriatria , ,2 22

26 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % DRG-paketit Sisätaudit ,0 0,5 Sisätaudit ,5 13,5 Endokrinologia ,8-23,5 Gastroenterologia ,4-27,3 Hematologia ,5-17,1 Infektiosairaudet ,5-65,0 Nefrologia ,7-37,1 Reumatologia ,0-75,0 Kardiologia ,8-5,7 Onkologia ,7 0,5 Neurologia ,0-16,2 Keuhkosairaudet ,9-21, ,5-5,5 Outlier-päivät Sisätaudit ,8-11,1 Sisätaudit ,2 14,9 Endokrinologia ,7 0,0 Gastroenterologia ,3-70,6 Hematologia ,0 12,0 Infektiosairaudet ,9-71,2 Nefrologia ,3-57,9 Kardiologia ,1-44,0 Onkologia ,9 15,4 Neurologia ,1 28,9 Keuhkosairaudet ,6-2, ,7-9,8 Potilaskoti Yöpymiset Sisätaudit ,4 9,1 Onkologia ,6-91,8 Neurologia ,0 38,0-55,9 23

27 4.1.3 Operatiivinen vastuualue Väestön palvelun tarpeen arviointi ja miten se on toteutunut Lähetevirta on jatkunut tasaisena v 2018 kohonneen tason mukaisena, joten toiminta vaikuttaa vakiintuneelta. Tärkeänä osana pohjoisosan potilasvirtojen suuntaamisessa Vaasaan on erikoissairaanhoidon palveluja tarjottu myös Pietarsaaressa, missä urologi ja ortopedit ovat käyneet pitämässä säännöllisesti kuukausittain vastaanottoa. Tämä toiminta on erittäin tärkeää ja vuoden aikana on tehty tunnusteluja toiminnan laajentamisesta esim. etävastaanottojen suhteen. Naistentautien ja synnytysten osalta tilanne vaikuttaa vakiintuneen lähisairaaloiden käytönasteen suhteen. Valtakunnallisen trendin mukaisesti synnytysten määrä on jatkanut laskuaan, > Päivystyskäyntien määrä on edellisvuodesta noussut runsaat 3 % niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon osalta palaten vuotta edeltävälle tasolle. Lisävastaanottoja on tarvittu ainoastaan ortopediassa ja silmätaudeilla hoitotakuussa pysymiseksi. Potilaiden hoitoprosesseihin tehdyt muutokset Suuria muutoksia ei ole tehty. Leikkaus- ja tähystystoiminnassa käynnistettiin loppuvuodesta pilottiprojekti sähköisestä potilaan polun ohjauksesta leikkaukseen ja paksunsuolentähystykseen. Päiväkirurgian osuus leikkaustoiminnassa on säilynyt vakaana, elektiivisistä toimenpiteistä 65,7 % tehtiin päiväkirurgisesti leikkausmäärien pysyttyä kokonaisuutena edellisvuoden tasolla. Kuntoutuksen asema organisaatiossa selkiytyi oman palvelualueen perustamisen myötä. Vuoden alusta on toiminut oma vaativan kuntoutuksen osasto. Alueellinen apuvälinekeskus aloitti toimintansa vuodenvaihteessa, saaden omat tilat Huutoniemestä huhtikuussa. Samoin terapeuttien toimenkuvia on selvennetty yhteisen johdon alla ja luotu terapioiden maakunnalliset toimintalinjaukset yhdessä alueen terapeuttien kanssa Erva-alueen materiaalin pohjalta Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikeaaikaisuuden varmistaminen SOTE- ja sairaalastatus-epäselvyydet sekä keskittämisasetus eivät ole helpottaneet rekrytointihaasteita, vaikka kohtalaisesta tarvetta lääkärityövoiman lisäykseen on. Ortopedeja, gastrokirurgeja ja fysiatri(ja) tarvittaisiin Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon päästään hyvin ripeästi tavoiteaikojen puitteissa, sen sijaan esim. rappeumasairauksien hoitoon voi joutua odottelemaan mutta silti hoitotakuun puitteissa. Ortopedian puolella on ollut haasteita hoitotakuussa pysymiseksi kiireettömissä hoidon arvioissa, lisätöitä on tarvittu, mutta leikkaukseen päästään sitten nopeasti, joten kokonaisodotusaika leikkaukseen on reilusti alle hoitotakuun. Kaihileikkauksiin ja muihin silmätoimenpiteisiin on painetta, mutta hoitotakuun puitteissa on pystytty toimimaan. Muilla aloilla hoitotakuun puitteissa on pysytty hyvin, ja kuluneena vuonna saatiin myös kuulonkuntoutuksen jonot purettua ja toiminnan käynnistämistä Pietarsaaressa valmisteltiin. Keskittämisasetuksen alaisten toimenpiteiden osalta ylletään asetuksen edellyttämiin määriin, paitsi urologiassa, missä rajat on vedetty niin korkealle, ettei keskussairaaloissa niihin ylletä. Vuonna 2018 urologinen toiminta jatkui entiseen malliin TYKS-ERVAn kanssa sovituin yhteistyöperiaattein. 24

28 Operatiivinen vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,2-4,1 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,1 10,8 Ulkop.shp:ltä ,8 0,5 Muut myyntituotot ,2-0,4 Ma ksu tu otot ,6 8,8 Sisäiset toimintatuotot ,5 0, ,2-0,4 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,1 10,8 Muiden palvelujen ostot ,9-14,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-2,3 Vuokrat ,4 Sisäiset toimintakulut ,2 2, ,7 4,3 Toimintakate ,3 Tulos ,3 Vuosialennus jäsenkunnille ,0 Ylijäämä/alijäämä ,3 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Anestesiologia ja tehohoito ,6 39,1 Kirurgia ,0-1,5 Kirurgia ,2 68,8 Gastrokirurgia ,5-10,9 Ortopedia ,0-5,3 Urologia ,3 0,7 Yleis- ja plastiikkakir ,1 0,0 Thorax ja verisuonikir ,3-31,5 Naistent. ja synnytykset ,5-13,4 Silmätaudit ,0-2,8 Korva-, nenä- ja kurkkut ,0-6,7 Suu- ja leukasairaukset ,0-10,7 Fysiatria ,9-66, ,7-11,7 Hoitopäivät Kirurgia ,7 Kirurgia Gastrokirurgia Ortopedia ,4 Thorax ja verisuonikir ,7 25

29 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % DRG-paketit Kirurgia ,1-2,8 Kirurgia ,7-18,8 Gastrokirurgia ,6 2,5 Ortopedia ,9-1,0 Urologia ,6-6,3 Yleis- ja plastiikkakir ,6-2,2 Thorax ja verisuonikir ,4-12,3 Naistent. ja synnytykset ,8-1,8 Silmätaudit ,7 7,0 Korva-, nenä- ja kurkkut ,2-11,1 Suu- ja leukasairaukset ,3 46, ,9-1,8 Outlier-päivät Kirurgia ,5 10,0 Kirurgia ,5 5,2 Gastrokirurgia ,7 0,3 Ortopedia ,2 16,5 Urologia ,8 16,0 Yleis- ja plastiikkakir ,5 Thorax ja verisuonikir ,6 Naistent. ja synnytykset ,4 11,5 Silmätaudit ,0-100,0 Korva-, nenä- ja kurkkut ,8 67,5 Suu- ja leukasairaukset ,7-75, ,8 10,4 Potilaskoti Yöpymiset Kirurgia 3 3 Naistentaudit ja synnyt. 3 0 Silmäsairaudet , ,0 26

30 4.1.4 Lasten vastuualue Väestön palvelun tarpeen arviointi ja miten se on toteutunut Kysyntä ja toiminta lasten vastuualueella saavutettiin tavoitteiden mukaisesti. Lääkäriresurssi oli kiitettävä sekä erikoislääkärien, että erikoistuvien osalta. Lastenneurologisen hoidon kysyntä kasvoi eniten ja vaikka tilaongelmat juuri tällä erikoisalalla olivat kaikkein hankalimmat, toteutui hoitotakuu henkilökunnan venymisen ja vahvemman lääkäriresurssoinnin turvin. Alkuvuosi lastenosastolla oli vaikean RSV-epidemian vuoksi kuormittava. Päiväosastotoiminta lastenosaston tiloissa koettiin edelleen epäonnistuneena ratkaisuna. Se hankaloitti potilaiden hoitoprosessia. Tilaongelmat vaikuttivat myös henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Loppuvuodesta TYKS -ervan taholta esitettiin toiveita yhteistyön tiivistämisestä lastenkirurgiassa. Tämä johti konsulttisopimukseen lasten ortopedialla. Vastasyntyneiden tehohoito toteutui laadukkaasti. Potilaspalautteet olivat lähes poikkeuksetta kiittäviä. Neonatologikoulutus TYKS:ssä jatkui jaksottaisena. Sairaan vastasyntyneen ja äidin hoitoa kehitettiin lisäämällä perhehuoneita ja suunnittelemalla äidin ja lapsen yhdessä huoneessa tapahtuvaa hoitomallia (couplet care). Toteutus tapahtunee keskolan tiloissa kulloisenkin kuormituksen ja yhdessä sovittujen kriteerien sallimissa rajoissa. Vauvamyönteisyyssertifikaatti myönnettiin uudelleen. Synnytykset vähenivät, kuten koko maassa. Toimintamme lastenpkl:lla oli vilkasta ja sitä kehitettiin henkilökuntaa kuuntelemalla ja potilaspalautteita arvioimalla. Lääkäri-hoitaja yhteisvastaanottoja ja etävastaanottoja lisättiin. Asenteita digitekniikan vahvempaan tulemiseen muokattiin ja yksittäisiä harjoitteita Pietarsaaren kanssa tehtiin loppuvuodesta oikeaa teknistä toteutusta vielä hakien. Syksystä pääsimme hyödyntämään kokenutta erikoislääkäriresurssia naapurisairaaloista viikon jaksoissa (Pietarsaari ja Seinäjoki). Tällä madallettiin alueellisia raja-aitoja ja lisättiin yhteistyötä toiveenamme säilyä laajasti päivystävänä sairaalana ja tarjoamalla lastentaudeilla hoitoa myös oman alueen ulkopuolelta tuleville, mikäli potilaan oma valinnanvapaus meidän suuntaan ohjautuisi pitemmästä välimatkasta huolimatta. Potilaiden hoitoprosesseihin tehdyt muutokset Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren hoitoprosessia tehtiin yhteistyössä psykiatrian, lastensuojelun ja pediatrian kanssa. Nuorten intoksikaatiopotilaiden hoitoprosessi käytiin läpi sen valmistuttua. Luennoitsijoina mm. psykiatrian vastuualuejohtaja Juha Kemppinen ja hallintojohtaja Björn Boucht antoivat koulutustilaisuudelle arvokkaat konsultaatiotukea tukevat raamit. Seri-prosessi päivitettiin alueellisessa koulutustilaisuudessa. LAPE- ja alueen synergiaa tavoittelevien kokousten antia hyödynnettiin tietopohjana. Tiimien työskentelyssä varhaisen tuen ja kolmannen sektorin tärkeää osuutta ei jätetty huomioimatta. Prosessissa korostettiin lapsipotilaan oikea-aikaista hoitoa ja oikeaa hoitoporrasta, sekä potilas- ja asiakaslähtöisyyttä. Varhainen tuki koettiin tärkeäksi ja sitä toteutettiin jo keskolassa perhekeskeisellä otteella. Hoidon laadun, saatavuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Hoidon saatavuus onnistui lääkärirekrytoinnilla ja nykyisen resurssin pysymisellä. Aito potilaan ja perheen kuuleminen ja hoidon järjestämiseen oikea-aikaisesti toteutui pääosin sujuvasti. Erikoislääkäreiden, erikoistuvien ja lääketieteen opiskelijoiden kiinnostus lastentauteihin pysyi hyvänä. Alueen väestön uskollisuus ja luottamus oman alueen erikoissairaanhoitoon säilyi, vaikka pohjoisen kunnista hakeuduttiin enenevästi lähempänä sijaitsevaan keskussairaalaan. Erityisen vaikeat potilaat lähetettiin entiseen tapaan yliopistosairaalaan. Pääsimme lastenreuman THL:n laaturekisteripilottiin aktiivisen lastenreumasta vastaavan kollegamme sinnikkään työn tuloksena. Hoidon laatu pidettiin korkealla. Harvoihin poikkeamiin puututtiin organisaation ohjeiden mukaisesti. Koulutuksiin osallistuminen oli kiitettävää. Kollegoiden ajoittaiset yo-sairaaloiden työjaksot jalkautettiin oman organisaation hyödyksi tuomalla kokemus ja oppi omille kollegoille. Kriittistä ajattelua hyödynnettiin parhaan hoitomuodon valitsemiseksi. Kehityskeskustelut käytiin 100 %:sti. Esille tuleviin epäkohtiin löydettiin ratkaisut. Toiminta- ja talouslukujen seuranta oli säännöllistä. Palvelualueen ja vastuualueen esimiesten välinen yhteistyö oli toimivaa. Tiedolla johtamista vahvennettiin. Lapsipotilaan päivystysprosessiin yhteisesti tehdyt tehostamissuunnitelmat olivat jo loppuvuodesta valmiit. Oikea-aikainen, vaikuttava hoito lastensairauksiin koulutetun oman henkilökunnan toimesta aina ensikontaktista kotiin tai erikoissairaanhoitoon toteutui lyhyellä läpimenoajalla potilasturvallisesti. Kriisitilanteisiin varauduttiin tehostamalla elvytyssimulaatioita hankkimalla lahjoitusvaroilla uusi, isojen lasten elvytysnukke. Kansainväliseen ohjaajasimulaatiokoulutukseen osallistunut infektioosaston seniorivastuulääkärimme organisoi säännölliset harjoitustilaisuudet. Hyvä laitekanta ja jatkuva harjoittelu lisäsivät motivaatiota aina niin haastavaan tiimityöhön. 27

31 Lasten vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,0 9,7 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,5 10,1 Ulkop.shp:ltä ,1-9, ,6 9,5 Ma ksu tu otot ,4-16,4 Sisäiset toimintatuotot ,7-16, ,4 9,3 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,6 10,1 Muiden palvelujen ostot ,5-18,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-54,8 Sisäiset toimintakulut ,8 12, ,8 10,1 Toimintakate ,4 Tulos ,4 Vuosialennus jäsenkunnille ,0 Ylijäämä/alijäämä ,9 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Lastentaudit ,6-18,1 Lastenkirurgia ,3-15,9 Lastenneurologia ,5 18, ,6-12,8 DRG-paketit Lastentaudit ,9-1,1 Lastenkirurgia ,3-13, ,3-4,8 Outlier-päivät Lastentaudit ,0 6,2 Lastenkirurgia , ,5 3,5 28

32 4.1.5 Psykiatrian vastuualue Väestön palvelun tarpeen arviointi ja miten se on toteutunut Perinteisesti Vaasan sairaanhoitopiirissä on psykiatristen sairauksien ilmaantuvuus ja sairastavuus ollut muuta maata alhaisempaa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Väestön palvelujen tarvetta säätelee palvelujen saatavuus, joka tällä hetkellä ei ole psykiatrian vastuualueella paras mahdollinen, sillä palveluihin on jonoja, eikä riittävän laajuisesti kaikkia tarvittavia psykiatrisia palveluja ole alueella tarjolla. Koko Pohjanmaan alueelta puuttuu psykiatrisille potilaille selkeä kokonainen hoitoketju avohoidosta erikoissairaanhoitoon ja takaisin. Alueella on suuri tarve hoitotason, ei hoivatason, kroonisille psykiatrisille potilaille. Potilaiden ikääntyessä ei hoivatason paikat pysty heistä huolehtimaan. Lisäksi alueelta puuttuu kokonaan alaikäisten, mielellään kaksikielinen, päihdenuorten hoitotason paikka. Pohjanmaan alueen psykiatrisen palvelujen järjestäminen on paikallisesti vaihtelevaa, toisissa kunnissa on pari psykiatrista sairaanhoitajaa, toisissa on aina psykiatripalveluihin saakka saatavilla. Alueella on runsaasti yksityisiä psykiatreja, mutta julkisissa viroissa niukalti. Psykiatrian vastuualue keskussairaalassa selvisi niistä potilaista, jotka akuutisti tulivat palvelujen piiriin. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoitoon saamisessa on viivettä sekä palvelutarpeen arvioinnin että jatkohoitopaikan suhteen. Monet potilaat odottavat joko osastolla tai poliklinikalla jatkohoitoon pääsyä. Vuoden aikana tehtiin psykiatrian vastuualueelle tuloskorttityökalu, jolla pystyy seuraamaan sekä päivittäistä että vuoteen 2009 saakka psykiatrian vastuualueen palvelujen käyttöä siltä osin, kun se koskeen palvelujen piiriin hakeutuvaa väestöä. Pohjanmaalla toimii tavallaan kolme erillistä psykiatrista hoitojärjestelmää: eteläiset K5-kunnat, Vaasan ympäristö ja alueen pohjoiset kunnat. Väestönpalvelutarpeen arviointiin olisi syytä kehittää paikallinen seurantajärjestelmä kansallisten tilastojen lisäksi, mikä mahdollistaisi maakunnallisen palvelutarpeen Potilaiden hoitoprosesseihin tehdyt muutokset Vuoden 2018 aikana oli yrityksenä yhdistää Vaasan kaupungin päihdehoito ja Vaasan sairaanhoitopiirin psykiatrinen hoito, mutta sitä ei saatu kyseisenä vuonna tehdyksi, vaan integraatiokeskustelua jatketaan vuonna Myös koko Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisestä käytiin keskusteluja, mutta jäätiin odottelemaan valtakunnallisia sote-ratkaisuja. Vaasan sairaanhoitopiirissä pohdittiin lisäksi millä tavalla voitaisiin integroida Pohjanmaan terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. Vuoden 2018 aikana jatkettiin psykiatrian vastuualueen Lean-projekteja. Vuoden 2018 aikana saatiin nimetyksi psykiatrian poliklinikoille ja osastoille kullekin kolme ydinprosessia, joita ryhdytään mallittamaan vuoden 2019 aikana. Lisäksi vuoden 2018 aikana pohdittiin lähetteettömän poliklinikan perustamista keskussairaalan aikuispsykiatrian poliklinikalle, mutta todettiin, ettei sitä voitu vielä 2019 alusta aloittaa, koska poliklinikan henkilöstössä tapahtui suurta vaihdosta loppuvuodesta Vuoden 2018 lopussa sovittiin, että vuoden 2019 alusta aikuispsykiatrian poliklinikalla on vain yksi poliklinikka, jossa on useita eri toimintoja. Entinen jako erillisiin poliklinikoihin (esim. mieliala-, psykoosi- ja syömishäiriöpoliklinikka) poistettiin ja muodostettiin yksi aikuispsykiatrian poliklinikka ja yksi kustannuspaikka. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikeaaikaisuuden varmistaminen Vuoden 2018 aikana psykiatrian vastuualueella tarjottiin laadukasta hoitoa. Vuoden 2018 alussa ollut neljän kuukauden mittainen jono esim. psykoosipoliklinikalle saatiin puretuksi. Hoidon saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi jatkossa aikuispsykiatrian poliklinikalla vuoden 2018 aikana työstettiin ns. lähetteettömän poliklinikan mallia, johon kuuluu ns. front desk- toiminta. Mallin mukaan ilman lähetettä voisi kävellä kokeneen sairaanhoitajan, psykologin tai sosiaalialan ammattilaisen puheille, jossa tehtäisiin front desk:llä hoidon ja palvelutarpeen arvio, jonka mukaan voisi joko käydä psykiatrisella sairaanhoitajalla ad 20 kertaa tai siirtyä suoraan ns. back officeen. Back office olisi pitempikestoista hoitoa ja kuntoutusta vaativat prosessit. Lähetteetön poliklinikka ja siihen liittyvä front desk/back office- toiminta otettaneen käyttöön vuoden 2019 alusta. Vuoden 2018 loppupuolella alkoi aikuispsykiatrian poliklinikan palveluihin kertyä jonoa kertyä henkilöstövaihdoksista johtuen. Osa kokeneista psykoterapeuteista siirtyi yksityispuolelle loppuvuodesta Samaan aikaan psykiatrialla ostopalvelulääkäreistä suuri osa ilmoitti lopettavansa Vaasassa, koska heille ei voitu taata jatkoa Vaasassa. Hoidon laadun, laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen onnistuttiin vuoden 2108 aikana kohtalaisen hyvin. 29

33 Psykiatrian vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,9-5,4 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,7 24,7 Ulkop.shp:ltä ,4-0, ,3-0,4 Ma ksu tu otot ,0-5, ,3-0,4 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,8 24,8 Muiden palvelujen ostot ,5-9,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9-102,0 Sisäiset toimintakulut ,4 0, ,1 3,9 Toimintakate ,0 Tulos ,0 Vuosialennus jäsenkunnille ,0 Ylijäämä/alijäämä ,7 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti Psykiatria ,6-5,6 Nuorisopsykiatria ,3 12,7 Lastenpsykiatria ,4-0, ,6-3,0 Hoitopäivät Psykiatria ,7-0,4 Nuorisopsykiatria ,8-21,3 Lastenpsykiatria ,9-3, ,1-3,2 30

34 4.1.6 Vastuualue muut/yleislääketiede Nämä yksiköt ovat varsinaisten vastuualueiden ulkopuolella. Toiminta koostuu akuuttilääketieteestä ja yleislääketieteestä, ts. erikoisaloista, jotka eivät kuulu erikoissairaanhoitoon. Yleislääketieteen hoitopäiviksi rekisteröidään siirtoviivepotilaiden hoito, ts. niiden potilaiden, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa. Heidät on sisäänkirjoitettu joko yhteispäivystyksen kautta yleislääketieteen/akuuttilääketieteen potilaina tai siirretty erikoissairaanhoidosta yleislääketieteen erikoisalalle odottamaan jatkohoitopaikkaa. Hengityshalvauspotilaat on myös siirretty vastuualueelle. Vastuualue muut/yleislääketiede Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkunnilta, oma tuotanto ,4-18,6 Jäsenkunnilta, ostopalvelut ,1 Ulkop.shp:ltä ,6-34, ,4-15,3 Ma ksu tu otot , ,0-15,0 Toimintakulut Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa ,1 Muiden palvelujen ostot ,7 479,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-17,1 Sisäiset toimintakulut ,9 10, ,4 14,4 Toimintakate ,5 Tulos ,5 Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynti PTH-päivystyspoliklinikka ,7 4,0 Hengityshalvauspotilaat Hoitopäivät ,1 1,9 Hoitopäivät Yleislääketiede ,6 20,5 Akuuttilääketiede, yleislääket ,2-12, ,1 1,3 31

35 Hoitotyö on jaettu seitsemään palvelualueeseen. Akuuttihoidon palvelualue, vuodeosastohoidon palvelualue, avohoidon palvelualue, naisten ja lasten palvelualue, psykiatrian palvelualue, sairaanhoidon tuen palvelualue sekä diagnostiikkakeskus hoitotyön tekijöiden osalta. Palvelutarve määritellään vastuualueilla ja palvelualueet pyrkivät toiminta- ja taloussuunnitelman rajoissa kaikessa toiminnassaan vastaamaan tarpeeseen. Hoidon palvelualueita johtaa johtajaylihoitaja ja hänen alaisuudessaan palvelualueiden ylihoitajat. Tavoitteena on ollut, että hoidon palvelualueita kehitetään kohti asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja standardoituja toimintatapoja. Seuraavassa osiossa tarkastellaan sitä kuinka palvelualueet ovat saavuttaneet asetetut tavoitteensa ja kuinka heidän talousarvionsa on toteutunut Akuuttihoidon palvelualue Palvelualueen toiminnan ja suunniteltujen muutoksien toteutuminen asiakasnäkökulmasta Palvelualueella on lisätty erilaisia palautepäätteitä, mitkä ovat mahdollistaneet asiakaspalautteiden määrän kasvun. Päivystyksessä suunniteltu vuoden aikana hoitajavastaanottoa ja henkilöstö muutoksilla on saatu kohdennettua enemmän henkilöstöä kliiniseen hoitotyöhön. Leikkaushoitoon pääsy on pystytty toteuttamaan suunnitellusti. Päiväkirurgialla otettu käyttöön mobiilisovellus, minkä avulla asiakkaat voivat seurata leikkauksen hoitopolkua. Ensihoidossa palvelutaso on ollut palvelutasopäätöksen edellyttämällä tasolla. Teho- ja valvonta yksikön muuttoa yhteisiin tiloihin suunniteltiin koko vuoden. Sydänasema on päivittänyt vuoden aikana monia hoito-ohjeitaan ja päiväkirurgia vei kaikki ohjeistukset hoito-ohje.fi sivustolle. Välinehuollossa on jatkettu kaupungin välinehuoltotoimintojen suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä organisaation sisäisten asiakkaiden kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Päivystyksessä valtakunnallisessa vertailussa läpimenoajat ovat kansallista tasoa. Jatkohoitopaikkaa on jouduttu odottamaan entistä kauemmin. Lääkelistan lean projekti on tuonut parannusta lääkehoidon prosessiin. Teho- ja valvonta osastolle on potilaita sijoitettu hoidon intensiteetin mukaan. Edelleen joitakin sisäisiä siirtoja yksiköiden välillä on jouduttu tekemään. Ensihoitoprosessia on kehitetty virka-aikaisella akuuttilääkärin osallistumisella ensihoitoon. Stemi päivystystä on pystytty ylläpitämään hyvin ja elektofysiologista toimintaa kehitetty edelleen. Leikkaustoiminnan prosessien toimivuutta on parannettu salisapluunan muutoksilla. Palveluprosessien toimivuutta mitataan valtakunnallisella Tieto Oy:n vertailussa käytetyillä mittareilla. Välinehuollossa prosessien painopiste on ollut leikkaustoiminnan yhteistyön kehittämisessä ja kaupungin välienhuollon tuotteistamisessa. Resurssien hallinta Päivystyksen henkilöstö muutokset on mahdollistanut paremman henkilöstön kohdentamisen kliiniseen hoitotyöhön. Teho- ja valvonta osastolla on vuoden aikana sijoitettu henkilökuntaa yksiköiden välillä. Henkilöstökierto leikkaustoiminnan eri yksiköiden välillä on vakiintunut jokapäiväiseksi käytännöksi. Haasteta on edelleen pitkissä poissaoloissa ja niiden tuomissa osaamisen vajeessa. Palvelualueen henkilöstömenoissa on pysytty suunnitellussa budjetoinnissa. Leikkaustoiminnan tehokkuutta on haettu mm. keskittämällä kesä- ja jouluaikainen leikkaustoiminta. Ensihoidossa eisopimuksellisissa siirroissa ylitystä, joihin ensihoidolla ei tartuntapintaa. Lentokuljetukset ovat pysyneet hyvällä tasolla. Sydänaseman suoritteita oli edellisvuotta enemmän. Välinehuollon toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Yksiköissä on kehitetty perehdyttämistä osaamisen varmentamiseksi ja panostettu eritavoin työviihtyvyyteen. Henkilöstö on osallistunut ammattia tukeviin koulutuksiin. Ensihoidossa on hyödynnetty digitaalista toimenpidelokia osaamisen varmentamiseksi. Teho- ja valvonnassa on suunniteltu yhteisiä toimintatapoja ja henkilökunta on liikkunut yksiköiden välillä. Leikkaustoiminnassa henkilöstökierto on vakiintunut. Päivystyksessä on pilotoitu ja käyttöön otettu Skhole ohjelma osaamisen tueksi ja aloitettu automaattinen työvuorosuunnittelu. Kehityskeskustelut käydään vuosittain yksiköissä. Isojen yksiköiden tilastoinnissa on väärentymää, koska organisaatio mm. mahdollistaa kahden vuoden aikajänteen keskusteluiden pitämiselle. 32

36 Tavoitteiden toteuttaminen Tulos Sitovuustaso Arvo tai % Asiakas Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) 4,4 (V) NPS-indeksi on > (V) Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V) Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella Asiakaspalaute-päätteitä käytössä jokaisessa hoitoyksikössä 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspalautteista < 0 ) Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittäm 1 hoitopolku per yksikkö www-sivuilla näkyvillä Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli oman yksikön suositteluluku on yli 50 (V) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 93 % Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimialueella vähintään 50 %/kk Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS 80 (V) Kehityskeskustelut käyty 70 % 59 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % Akuuttihoidon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,3 2307,6 Maksutuotot ,4 21,9 Tuet ja avustukset ,3 4,2 Muut tuotot Sisäiset tuotot ,3 4, ,5 6,1 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,4 7,8 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,4 3,8 Muut henkilöstösivukulut ,0-11,7 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,3 29, ,0 6,0 Palvelujen ostot ,9 15,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 2,4 Muut kulut ,1-30,0 Sisäiset kulut ,3 1, ,3 5,7 Toimintakate ,4 21,5 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,8-323,2 Vuosikate ,7 11,3 Poistot ,7 11,3 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty sisäisistä palveluista ulkoisiin ostoopalveluihin 33

37 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Leikkaukset ,8 0,1 Anestesiatmp. päätmp ,3-12,2 Päiväkirurgiset leikkaukset ,3-1,0 Sydänasema ,6 7, ,0-0,4 Avohoitokäynnit ESH-päivystyspoliklinikka ,8 5,3 PTH-yhteispäivystys ,7 4,0 Preoperatiivinen poliklinikka ,8 6, ,1 4,4 Sisäänotto osastolle/sisäinen konsultaatio ESH-päivystyspoliklinikka ,5-2,0 Preoperatiivinen poliklinikka , ,0 14,1 Hoitopäivät Tehohoito ja CCU ,8 16,1 Vuodepaikat Tehohoito ja CCU ,0 0,0 34

38 4.1.8 Avohoidon palvelualue Palvelualueen toiminnan ja suunniteltujen muutoksien toteutuminen asiakasnäkökulmasta Avohoidon yksiköissä keskitytään pitkäjänteiseen parannustyöhön polikliinisen hoitotyön kliinisen laadun nostamiseksi yhdessä asiakkaiden kanssa ja heitä varten. Antamamme hoito on laadukasta ja perustuu tutkimustietoon ja useiden erikoisalojen kokemukseen. Hoidon saatavuus on parantunut joustavien prosessien sekä monialaisen ja poikkitieteellisen yhteistyön ansiosta. Kaksikielisyys elää vahvana. Asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen ovat vähentyneet. Suomen ensimmäinen PDTpäivänvalohuone vihittiin helmikuussa ja sai kolmannen palkinnon VKS:n laatukilpailussa. Toinen palkinto annettiin standardisoidun hoitopuhelun kehittämisestä. Ravitsemusterapian työryhmä on perustettu, ja se aikoo ottaa digitaaliset palvelut asteittain käyttöön piirissä. Asiakaspalautetta käsitellään ja arvioidaan säännöllisesti ja moniammatillisesti. Korkealuokkaista näyttöön perustuvaa onkologista hoitoa annetaan piirimme asukkaille sekä EPSHP:n ja KPSHP:n asiakkaille. Aktiivinen yhteistyö Länsirannikon syöpäkeskuksen kanssa jatkuu ja mahdollistaa yhtenäisen hoidon erva-alueella. Syksyllä otettiin käyttöön uusi sädehoitolaite ja asiakkaille pystytään tarjoamaan uudenaikaista hoitoteknologiaa. Onkologian potilaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua uudenaikaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Toimintaprosesseja kehitetään moniammatillisesti VKS 2025:n tavoitteiden mukaisesti, joita ovat korkea laatu ja asiakaslähtöinen sairaala. Arvoa tuottavia prosesseja kehitetään ja vakioidaan vaikuttavan ja kustannustehokkaan avohoitotoiminnan aikaansaamiseksi niin, että ne soveltuvat uuden H-talon suurpoliklinikalle. Leanajattelu toteutuu konkreettisesti. Lähetemäärä kasvaa, ja lähetteiden käsittely tapahtuu aikataulujen puitteissa. Avohoitokäyntien koodaus ja hinnoittelu on päivitetty. Tavoitteena on jonoton sairaala, mikä merkitsee sitä, että seuraava alle kolmen kuukauden päähän suunniteltu käynti varataan heti ja ilmoitetaan asiakkaalle. Ensikäynti tapahtuu hoitotakuun puitteissa kaikilla erikoisaloilla lukuun ottamatta kardiologiaa, gastroenterologiaa, onkologiaa ja silmäsairauksia. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on yleisesti parantunut. Päivätoiminta on vakiinnuttanut toimintansa ja yhteistyöprosesseja on hiottu. Hengitysvajepotilaiden hoitoketjun suunnittelu on aloitettu. Sähköinen lääkekortti Cyt-Esko on otettu käyttöön onkologiassa. Standardisoidun hoitopuhelun malli on kuvattu ja otetaan asteittain käyttöön. Opiskelijaohjausta on päivitetty. Alueellinen apuvälinekeskus on aloittanut toimintansa ja palvelee koko piiriä, Effectortietokoneohjelmaa käytetään kautta linjan. Dialyysi on laajentanut aukioloaikojaan viikon jokaiselle päivälle asiakasmäärän kasvun vuoksi. Terveyssosiaalityölle on laadittu uusi prosessi ja toiminta on käynnistynyt. Ennen suuria prosessimuutoksia tehdään riskikartoitus. Digitaalisten palveluiden käyttöä kehitetään ammattilaisen kesken ja asiakkaiden suuntaan. Resurssien hallinta Henkilöstöresursseja saadaan HPY:stä erittäin niukasti. Avohoidossa on kehitetty omaa strategiaa haavoittuvuuden vähentämiseksi muun muassa lisäämällä parityöskentelyä ja auttamalla toisia yli yksikkörajojen, ja yhteistyö onkin sujunut hyvin. Esimieslinjassa on tapahtunut muutoksia eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Koordinoivien osastonhoitajien toimenkuvat on pantu täytäntöön suunnitelman mukaisesti. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien välinen työtehtävien jako polikliinisen vastaanottohoitajanmallin mukaisesti otetaan asteittain käyttöön palvelujen tehostamiseksi. Oikea ammattiryhmä tekee oikeat tehtävät osaamisensa mukaisesti, mikä lisää työtyytyväisyyttä. Lyhyet sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Henkilöstö on vuoden aikana osallistunut sekä sisäiseen että ulkoiseen täydennyskoulutukseen. Yhteisenä pyrkimyksenä on työkulttuuri, joka edistää oppimista ja kehittymistä hoitotyössä. Tehokkaaseen perehdytykseen ja ohjaamiseen on panostettu sekä opiskelijoiden että hoitohenkilöstön osalta. Työkiertoon annetaan mahdollisuus, mutta mielenkiinto on ollut laimeaa. Kaikissa yksiköissä ei ole saavutettu tavoitetta, että jokaisella työntekijällä olisi kolme koulutuspäivää. Lakisääteistä täydennyskoulutusta annetaan ammattiryhmille, joilta sitä vaaditaan. Eräiden kliinisten erityissairaanhoitajien täy- 35

39 dennyskoulutusta ei ollut mahdollista toteuttaa suunnitellusti. Täydennyskoulutus haavanhoidossa, fysioterapeuttien suoravastaanotossa, vastaanottohoitajilla ja audionomikoulutuksessa on sen sijaan toteutunut. Yhteiset toimintalinjaukset piirin toimintaterapialle ja fysioterapialle on otettu käyttöön. Henkilöstö on antanut myönteistä palautetta mahdollisuudesta osallistua aktiivisesti jatkuvaan parannus- ja kehitystyöhön, mikä parantaa osaamista, poikkitieteellistä yhteistyötä ja ymmärrystä yli yksikkörajojen. Tavoitteiden toteuttaminen Tulos Sitovuustaso Arvo tai % Asiakas Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) 4,7 (V) NPS-indeksi on > (V) Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V) Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella Asiakaspalaute-päätteitä käytössä jokaisessa hoitoyksikössä 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspalautteista < 0 ) 4,8/5 Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittäm Päädiagnoosit kirjattu THL:lle lähetettävistä hoitokontaktityypeistä 100%:sti 99,6 Hoitajien poimimat dg-kirjaukset ovat 100% käynneistä 1 hoitopolku per yksikkö www-sivuilla näkyvillä Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli vastaus% 78 oman yksikön suositteluluku on yli 50 NPS 52 (V) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 99 % Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS % (V) Kehityskeskustelut käyty 70 % 95 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % 36

40 Avohoidon palvelualue Toteutunut Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,7 222,1 Maksutuotot ,4 1,4 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,3 227,8 Sisäiset tuotot ,9 17, ,6 15,8 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,7 16,0 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,9 13,2 Muut henkilöstösivukulut ,5-9,8 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,2 13, ,5 14,6 Palvelujen ostot ,7 65,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 46,1 Muut kulut ,8 32,2 Sisäiset kulut ,6 5, ,2 16,3 Toimintakate ,0 2,3 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,4-315,6 Vuosikate ,3-4,4 Poistot ,2-4,4 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty sisäisistä palveluista ulkoisiin ostoopalveluihin 37

41 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Silmäpäiväkirurgia ,6 7,0 Avohoitokäynnit Sisätautien poliklinikka ,2-7,3 Dialyysiosasto ,4 2,1 Päiväyksikkö ,8 369,7 Kirurgian poliklinikka ,1-7,3 Silmäpoliklinikka ,2-3,5 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl ,6-10,1 Suu- ja leukasairauksien yksikkö ,1-10,8 Ihotautien poliklinikka ,2 3,5 Onkologian poliklinikka ,8-7,2 Keuhko- ja neuropoliklinikka ,7-1,8 Fysiatrian osasto ,8-45,3 Lääkinnällinen kuntoutus ,0-18,1 Tikoteekki ja apuvälinepalvelut ,1-22,4 Sädehoito-osasto ,7-3, ,0-5,3 Sisäänotto osastolle/sisäinen konsultaatio Sisätautien poliklinikka ,9 2043,4 Dialyysiosasto ,7 810,0 Kirurgian poliklinikka ,3 5042,6 Silmäpoliklinikka ,6 225,0 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl ,9 393,6 Suu- ja leukasairauksien yksikkö ,9 7933,3 Ihotautien poliklinikka ,0 200,0 Onkologian poliklinikka ,2 45,5 Keuhko- ja neuropoliklinikka ,0-100,0 Sädehoito-osasto ,0 42,9 Fysiatrian osasto ,4 49, ,3 91,7 38

42 4.1.9 Vuodeosastohoidon palvelualue Palvelualueen toiminnan ja suunniteltujen muutoksien toteutuminen asiakasnäkökulmasta Toimintakauden aikana avattiin kaksi uutta yksikköä Tammikaivointielle Vaasan kaupunginsairaalan tiloihin. Vaativan kuntoutuksen osasto avattiin ja Erityisgeriatrian osasto Vaativan kuntoutuksen osasto on tarjonnut palvelua neurologisille ja kirurgisille vaativaa kuntoutusta vaativille asiakkaille ja erityisgeriatria akuuttihoitoa geriatrisille asiakkaille. Asiakaspalaute yksiköiden toiminnasta on ollut hyvää. Kahden uuden yksikön avaaminen ei ole sujunut ongelmitta, mutta toimintakauden aikana saatiin prosessia hiottua oikeaan suuntaan. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Uusien yksiköiden prosessia on kehitetty toimintakauden aikana aktiivisesti. Mahdollisiin poikkeamiin on reagoitu aktiivisesti ja moniammatillisesti. Osaston E4 sulkemisen myötä ( ) sisätautisia potilaita siirtyi hoidettavaksi myös kirurgisille osastoille. Sisätautisen prosessin ja toimintatapojen siirtäminen myös kirurgisille osastoille ei ole onnistunut ongelmitta. Henkilökunnan kouluttaminen ei onnistunut asianmukaisesti ja haasteellinen potilaspaikka tilanne on aiheuttanut sen, että yksikköön suunnitellut erikoisalat eivät ole välttämättä mahtuneet yksikköön ja on jouduttu hoitamaan toisessa yksikössä. Prosessien kehittämisen suhteen, on palvelualueella hyvä yhteistyö vastuualueiden kanssa. Prosessin ja osaamisen näkökulmasta kuitenkin olisi hyvä, että potilas hoidettaisiin siinä yksikössä missä erikoisalaosaaminen on olemassa. Toimintakauden lukujen perusteella on myös nähtävissä, että yksiköissä on ollut enemmän päivystysaikana alkaneita hoitojaksoja kuin vuonna Resurssien hallinta Toimintakauden aikana hoitohenkilökunnan sairauslomat ovat lisääntyneet verrattuna vuoteen Osa sairauslomista on pystytty korvaamaan Hoidon palveluyksikön kautta etenkin pitkät sairauslomat. Lyhyiden sairauslomien kanssa on ollut haasteellisempaa ja melko usein poissaolo on paikattu yksikön omasta henkilökunnasta. Tämä on lisännyt ylitöitä, vaikka tavoitteena on antaa tehty ylityö vapaana työntekijälle. Liikehdintää henkilökunnan keskuudessa ollut ja jonkin verran hoitohenkilökuntaa on siirtynyt yksiköstä toiseen palvelualueen sisällä. Nämä siirrot on pystytty tekemään yhteistyössä ja ne ovat palvelleet henkilökunnan toiveita. Palvelualueella on toimintakauden aikana ollut useita avoimien vakanssien rekrytointi hakuja. Hakijoita kyllä on, mutta sairaalamme pätevyysvaatimukset täyttäviä ei ole reilusti hakijoiden joukossa. Nähtävissä on, että tulevaisuuden haasteena on saada osaavaa ja pätevyysvaatimukset täyttävää hoitohenkilökuntaa sairaalaamme. Palvelualueella ja koko organisaatiossa on reagoitu tähän ja satsaamme opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytykseen. Lisäksi sairaalamme tarjoaa kielten opetusta johon hoitohenkilökunta on osallistunut. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Palvelualueen hoitohenkilökunta käy aktiivisesti sairaalamme sisäisissä koulutuksissa. Ne on todettu hyvin suunnitelluiksi ja palvelevat yksiköiden tarpeita. Ulkopuolisiin koulutuksiin pyritään lähettämään henkilökuntaa tarpeen ja koulutuksen sisällön mukaan. Erikoisala osaaminen määrittää mihin koulutuksiin mennään. Love-tenttien suorittamisessa hyväksytysti on ollut haasteita. Sairaalamme tarjoaa tukiopetusta ja lääkelaskujen kertaamiseen on myös käytössä hyväksi todettu harjoitusohjelma, joka otettiin käyttöön toimintakauden aikana. Vuodelle 2019 on jo suunniteltu sisätauteihin liittyvää koulutusta kirurgisille osastoille. 39

43 Tavoitteiden toteuttaminen Asiakas Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) NPS-indeksi on > 75 Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella Asiakaspalaute-päätteitä käytössä jokaisessa hoitoyksikössä 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspalautteista < 0 ) Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittäm 1 hoitopolku per yksikkö www-sivuilla näkyvillä Tulos Arvo tai % Sitovuustaso (V) (V) Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli oman yksikön suositteluluku on yli 50 (V) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 90 % Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimialueella vähintään 50 %/kk Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS 80 (V) Kehityskeskustelut käyty 70 % 94 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % Vuodeosastohoidon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot ,4 2,1 Tuet ja avustukset Muut tuotot Sisäiset tuotot ,1 22, ,7 20,6 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,4 26,7 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,0 18,5 Muut henkilöstösivukulut ,8 19,3 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,0 24, ,9 25,0 Palvelujen ostot ,3 409,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8-9,2 Muut kulut ,6 474,3 Sisäiset kulut ,2 0, ,6 20,9 Toimintakate ,9 6,1 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,2-301,7 Vuosikate ,0-8,0 Poistot ,8-8,0 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty sisäisistä palveluista ulkoisiin ostoopalveluihin 40

44 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Hoitopäivät Sisätautien ja keuhkosairauksien os ,0 Sydänosasto ,4 3,2 Päivystysosasto ,3 3,6 Kirurgia, vuodeosasto T ,8 12,6 Kirurgia, vuodeosasto T ,8 12,5 Kirurgia, vuodeosasto A ,8 2,8 Onkologia, vuodeosasto ,4 7,5 Sisätautien ja neurologian osasto ,1 11,5 Vaativa kuntoutusosasto ,5 Erityisgeriatrian osasto ,3 Hengityshalvauspotilaat ,1 1, ,7 14,6 Vuodepaikat Sydänosasto Päivystysosasto Kirurgia T Kirurgia T Kirurgia A Onkologia Sisätaudit, Neurologia Vaativa kuntoutusosasto ,53 Erityisgeriatrian osasto ,0 20,5 41

45 Naisten ja lasten palvelualue Palvelualueen toiminnan ja suunniteltujen muutoksien toteutuminen asiakasnäkökulmasta Naisten ja lasten palvelualueen toiminta perustuu potilasturvallisuuteen, perhekeskeiseen hoitoon, monikulttuurisuuteen ja vauvamyönteisyyteen. Perhe otetaan mukaan hoitoon, ja perhehuonetta on mahdollisuuksien mukaan tarjottu kaikille perheille synnyttäneiden osastolla. Synnyttäjille on tarjottu mahdollisuutta vesisynnytykseen. Lastenosastolla on otettu käyttöön toinen perhehuone. Kotisairaalan palvelutarjonta laajeni, kun myös perheterapeutti ja imetyskoordinaattorit osallistuivat kotikäynteihin. Lasten puolella perustettu evanhempainraati jatkoi toimintaansa, jotta vanhemmilta saataisiin paremmin palautetta. Synnytyspuoli sai oman Instagram-tilin näkyvyyden parantamiseksi sosiaalisessa mediassa. Kaikki poliklinikat ovat tarjonneet hoitoa hoitotakuun puitteissa. Lastenneurologisten potilaiden tutkimusjaksot ovat pitkittyneet tilaongelmien vuoksi. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Sairaalalle myönnettiin uusittu vauvamyönteinen sairaala -sertifikaatti seuraavaksi viideksi vuodeksi. Onnistunut lopputulos saavutettiin koko palvelualueen hyvän yhteistyön ansiosta. Hoito-ohjeita päivitettiin auditoinnin yhteydessä, ja englanninkielisen materiaalin osuutta on kasvatettu tarpeen tyydyttämiseksi. Alueyhteistyö muun muassa neuvoloiden kanssa on ollut aktiivista. Dream Broker -videoita on käytetty perehdytyksessä sekä henkilöstön ja perheiden opetusvideoina. Kuljetettaessa lapsia yliopistolliseen keskussairaalaan tai sieltä pois pyritään siihen, että mukana on henkilöstöä osastolta, mikä kuormittaa osaston resursseja. Lasten puolella järjestettiin säännöllisesti eettisiä keskusteluita sekä kokouksia näyttöön perustuvasta hoidosta. Resurssienhallinta Synnytysten määrä vähenee ja hoitoajat lyhenevät. Hoitoisuutta seurataan jatkuvasti. Talousarvio on pysynyt tasapainossa. Lasten puolen saamat lahjoitusvarat on käytetty lahjoittajien toivomiin kohteisiin. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Työkierto on sekä naisten että lasten puolella aktiivista. Yhteistyö hoidon palveluyksikön kanssa on parantunut ja naisten puolella on ollut jatkuvasti saatavilla äkkilähtijöitä, jotka helpottavat tilannetta akuuteissa sairauspoissaoloissa. Pitkät sairauslomat ovat kuormittaneet henkilöstöä. Osaamistasossa on ollut havaittavissa notkahdus sairauslomien ja eläkkeelle siirtymisten johdosta. Naisten vuodeosastolla on kokeiltu uutta työaikajärjestelyä, joka on parantanut henkilöstön hyvinvointia. Lasten puolella otettiin käyttöön uusi opiskelijaohjauksen malli, jonka ansiosta Cles-tulokset paranivat. Henkilöstölle annettiin ensiapukoulutusta, ja se osallistui sisäisiin ja ulkoisiin koulutuskokonaisuuksiin. Esimiesten mahdollisuutta työnohjaukseen on tiedusteltu. 42

46 Tavoitteiden toteuttaminen Tulos Sitovuustaso Arvo tai % Asiakas Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) > 4,7 (V) NPS-indeksi on > 75 NPS 72 (V) Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V) Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella Asiakaspalaute-päätteitä käytössä jokaisessa hoitoyksikössä 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspalautteista < 0 ) Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittäm Päädiagnoosit kirjattu THL:lle lähetettävistä hoitokontaktityypeistä 100%:sti Hoitajien poimimat dg-kirjaukset ovat 100% käynneistä 1 hoitopolku per yksikkö www-sivuilla näkyvillä Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli vastaus% 66 oman yksikön suositteluluku on yli 50 NPS 44 (V) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 98 % Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimialueella vähintään 50 %/kk Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS 80 NPS 76,5 (V) Kehityskeskustelut käyty 70 % 65 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % Naisten ja lasten palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen % % Toimintatuotot Myyntituotot ,4-73,6 Maksutuotot ,7 0,2 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,4 Sisäiset tuotot ,9 6, ,5 6,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,5 1,2 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,0-1,8 Muut henkilöstösivukulut ,9-20,3 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,9-16, ,2 0,3 Palvelujen ostot ,6 154,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-13,1 Muut kulut ,6 9,8 Sisäiset kulut ,5 2, ,5 5,4 Toimintakate ,3 36,5 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,9-357,9 Vuosikate ,6 22,5 Poistot ,6 22,5 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty sisäisistä palveluista ulkoisiin ostoopalveluihin 43

47 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Synnytykset ,0-6,3 Avohoitokäynnit Naistentautien poliklinikka ,5-2,6 Äitiyspoliklinikka ,1-27,4 Lastenpoliklinikka ,0-23,3 Lastenneurologian yksikkö ,3 5,9 Synnytyssali ,7 11, ,4-16,7 Sisäänotto osastolle/sisäinen konsultaatio Naistentautien poliklinikka ,1 27,6 Äitiyspoliklinikka ,8 0,0 Lastenpoliklinikka ,9 567,8 Lastenneurologian yksikkö ,4 405,1 Hoitopäivät Synnytykset ja naistentaudit ,3-2,8 Lastentaudit, vuodeosasto ,0 1, ,6-0,7 Vuodepaikat BB ja Naistentaudit Lastentaudit

48 Psykiatrian palvelualue Palvelualueen toiminnan ja suunniteltujen muutoksien toteutuminen asiakasnäkökulmasta Palvelualueen laadukas ja asiakaslähtöinen hoitotyö oli lähtökohtana asiakkaan hoitokokemukselle. Asiakaspalautteiden määrä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes samana n= 424 ja asiakastyytyväisyyden ka 4,5. Hoitopaikaksi suosittelun NPS luku kasvoi 61. Kokemusasiantuntijoita hyödynnettiin kolmessa yksikössä toiminnan kehittämisessä tai osallistumisessa yhteisökokoukseen. Yhteydenotot potilasasiamieheen laskivat, määrän ollessa 40. Näistä kohteluun liittyvät yhteydenotot nousseet selkeästi. Toiminnassa ja lääkäriresursseissa tapahtuneet muutokset aiheuttivat vuoden aikana haasteita systemaattisiin hoitosuunnitelmien kirjaamiseen ja lääkäriaikojen vähenemiseen aikuisten avohoidossa. Lisäksi toimintatapamuutos kaikkien lähetteiden hyväksymisestä aiheutti painetta ensikäynteihin luoden jonojen kasvua. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Uusien ajattelu- ja toimintamallien kehittäminen aloitettiin nimeämällä uudelleen jokaisen yksikön kolme ydinprosessia. Lean ideologia toimii tausta-ajatuksena kehittämistyössä, mutta konkreettinen prosessien kuvaaminen jäi kesken jatkuen tuleviin vuosiin. Alkuvuodesta pääpaino oli nuorisopsykiatrian osastohoidon prosesseissa, lisäksi aikuisten avohoidon lähetteettömän poliklinikkatoiminnan ja Front desk -mallin suunnitteluun käytettiin paljon aikaa. Vuoden lopussa lähetteettömän toiminnan aloitusta päätettiin siirtää yhdellä vuodella. Etäpalvelu mahdollisuuksia selviteltiin. Nettiterapia selvittelyssä ei edistytty. H- talon suunnittelussa oli aktiivinen vuosi simuloinnin, tilojen, toiminnallisuuksien ja potilasvirtojen osalta. Päivystävän sairaanhoitajan toiminta laajeni 24/7 palveluksi. Turvallisen hoitokulttuurin edistäminen jatkui ja uusia Safewards - interventioita implementoitiin osastoilla. Psykiatrisen potilaan toimintakykyä ja oireilua arvioivan RAI mittarin käytöstä luovuttiin, ja sen sijaan otettiin käyttöön CORE-OM -mittari. Tahdonvastaisia, mielenterveyslain mukaisia rajoitustoimia oli eristysten osalta edellisvuotta enemmän, muut laskeneet. Potilasturvallisuuden HaiPro -ilmoituksien määrä laski edelleen hieman (n=290). Vaaratapahtumailmoituksista 34,5% oli läheltä piti ilmoituksia ja 52,4% tapahtui potilaalle. Kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin 21 (7,2%). Resurssien hallinta Talouden tavoitteena oli vakaa taloussuunnitelman toteutuminen. Toimintakuluissa ylitettiin n Toimintatuotot olivat 100,3% ja toimintakulut 100,3% talousarviosta. Talouden keskeisinä tunnuslukuina avohoidon käynnit laskivat -3%, osastohoidon hoitopäivät laskivat edelleen -3,3% ja lähetemäärät kasvoivat +18,6%. HPY:n kautta pystyttiin palvelemaan hyvin sijaistarpeita, joiden tarve vaihteli yksiköiden välillä. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Palvelualueen henkilöstö koki vuoden aikana tapahtuvat jatkuvat muutokset suurina ja osittain hallitsemattomina. Epätietoisuus tulevasta ja puutteelliset lääkäriresurssit vaikuttivat tähän kokemukseen. Täydennyskoulutuksiin osallistumisen määrä oli 696 henkilötyöpäivää. Osallistumisaktiivisuudessa oli suurta vaihtelua yksiköiden välillä. Vuoden aikana aloitettiin kaksi laajempaa koulutuskokonaisuutta: lyhyteterapeuttinen koulutus ja syömishäiriöpotilaiden KKT hoitomalli. Työnohjausta tarjottiin jokaisessa työyksikössä sekä erikseen esimiehille omissa ryhmissään. Työnkiertomahdollisuuksia toteutettiin. Toteutuneiden kehityskeskusteluiden määrä nousi 87 %:iin. Sairauspoissaolojen määrä nousi 9,6%. Suosittelumittaustulos syyskuussa antoi palvelualueelle NPS -luvun 16, mikä oli selkeä lasku. 45

49 Tavoitteiden toteuttaminen Tulos Sitovuustaso Arvo tai % Asiakas Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) 4,5 (V) NPS-indeksi on > (V) Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V) Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella Asiakaspalaute-päätteitä käytössä jokaisessa hoitoyksikössä 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspalautteista < 0 ) 4,7 Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittäm Päädiagnoosit kirjattu THL:lle lähetettävistä hoitokontaktityypeistä 100%:sti Hoitajien poimimat dg-kirjaukset ovat 100% käynneistä 1 hoitopolku per yksikkö www-sivuilla näkyvillä Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli vastaus% 52 oman yksikön suositteluluku on yli 50 NPS 16 (V) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 99 % Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS 80 NPS 25 (V) Kehityskeskustelut käyty 70 % 87 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % Psykiatrian palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,6 5,3 Maksutuotot ,8 0,6 Tuet ja avustukset ,0 31,8 Sisäiset tuotot ,4-0, ,3-0,6 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,4-2,4 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,6-3,6 Muut henkilöstösivukulut ,1-29,3 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,7 3, ,7-3,6 Palvelujen ostot ,8 163,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 3,8 Muut kulut ,3-0,3 Sisäiset kulut ,3-7, ,3-0,6 Toimintakate ,9 10,6 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,5-301,3 Vuosikate ,4-4,0 Poistot ,5-4,0 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty 46

50 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Mielialapoliklinikka ,9 2,6 Psykoosipoliklinikka ,4-24,6 Psykogeriatrian poliklinikka ,4 0,3 Akuuttipsykiatrian poliklinikka ,6 10,6 Lastenpsykiatrinen poliklinikka ,4-0,2 Nuorisopsykiatrian poliklinikka ,6 12, ,7-3,0 Sisäänotto osastolle/sisäinen konsultaatio Psykoosipoliklinikka ,6-39,6 Psykogeriatrian poliklinikka Akuuttipsykiatrian poliklinikka , ,0-29,0 Hoitopäivät Akuuttipsykiatria, osasto ,1 1,1 Akuuttipsykiatria, osasto ,3 2,0 Psykiatrian hoito - ja kuntoutusos ,3 1,6 Akuutti psykogeriatria, osasto ,2-8,6 Lastenpsykiatrian osasto ,3-4,2 Nuorisopsykiatrian osasto ,8-21, ,2-3,3 Vuodepaikat Akuuttipsykiatria os Akuuttipsykiatria os Kuntoutuspsyk. os ,8 Akuutti psykogeriatria os Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria ,0-2,9 47

51 Sairaanhoidon tuen palvelualue Palvelualueen toiminnan ja suunniteltujen muutoksien toteutuminen asiakasnäkökulmasta Sairaanhoidon tuen palvelualueen asiakkaat ovat pääosin erilaisten palvelujen tilaaja-asiakkaita. Potilasasiakirja-arkisto, palvelupiste ja potilasasiamiehet ovat toteuttaneet sisäisille asiakkaille tyytyväisyyskyselyn. Palautteiden perusteella on kehitetty monipuolisesti asiakaspalvelua ja toimintaa. Asiakkaiden palveluntarpeisiin on pääosin kyetty vastaamaan hyvin. Henkilöstön tehokasta käyttöä on kehitetty Hoidon palveluyksikössä ja Osastonsihteeripalveluissa. Sairaalan kotilinjan suunnittelutyö on valmis ja siihen on suunnattu resursseja. Kolmas hygieniahoitaja on aloittanut tehtävässään. Tietosuojavastaavien alueellinen verkosto on toiminut aktiivisesti. Case managerin asiakkaiden määrä on kasvanut 30 %. Vapaaehtoistyöntekijöitä ja kokemusasiantuntijoita on ollut mukana toiminnassa. Järjestöyhteistyö on lisääntynyt. Asiakkaille on avattu kääntäjien keskitetty puhelinpalvelulinja. Käännöstekstien määrä on kasvanut 20 %. Apteekki on osallistunut aktiivisesti lääketurvallisuustyön kehittämiseen. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Rekrytointikäytäntöjä on tehostettu alueen oppilaitosten kanssa ja sisäistä rekrytointiprosessia on kehitetty. Uutena asiana on se, että sosiaalisessa mediassa on markkinoitu aktiivisesti vapaita työpaikkoja. Keskitetyn skannausprojektin piirissä oli noin puolet hoitoyksiköistä. Tietosuojan tilannetta on raportoitu laaturaportissa. Sairaala-apteekissa on otettu käyttöön robotiikkaa, aloitettu täyttöpalveluprojekti ja laajennettu osastofarmasiaa. Lääkkeenvalmistus ja lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen ovat lisääntyneet noin 10 %. Osastonsihteeripalvelujen kirjoituskeskus on muuttanut uusiin tiloihin, muuttoprosessi sujui hyvin. Sihteeripoolitoiminta on ollut vilkasta, osaamisen laajentamista on tehty. Saneltavien tekstien määrä kasvoi 3 %. Käännösjono on ollut hallinnassa koko vuoden. Yksi sihteeri on tehnyt etätyötä hyvin tuloksin. Perehdytysprosesseja on kehitetty kaikissa palvelualueen yksiköissä. Hallinnon sihteereiden työnjakoa on kehitetty. Hoidon palveluyksikössä on ansiokkaasti kehitetty esimiesten työnjakoa, työntekijöiden osaamisalueita, perehdytyspasseja, laitepasseja, kohojen raportointijärjestelmää ja sisäistä laskutusohjelmaa. Resurssien hallinta Palvelualueen toiminta on perustunut vahvistettuun toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Budjettia on seurattu esimiesten kesken tiiviisti kustannustietoisuuden ylläpitämiseksi. Palvelualueen toiminta on ylittänyt budjettia jonkin verran, mutta kokonaistulot (104.8 %) ovat linjassa kokonaismenojen (102.5 %) kanssa. Budjetin ylitykset ovat johtuneet hoitohenkilökunnan välttämättömistä lisätarpeista ja sisäisten kustannusten kasvusta. Kokonaisuutena kustannusten kasvua on pyritty aktiivisesti hillitsemään ja toimintaa toteuttamaan talousarvion sallimissa raameissa. Hoitotyön määräaikaisten työntekijöiden määrä on koko organisaatiotasolla hyvin hallinnassa palvelualueella oli 414 työntekijää, joista vakituisia työntekijöitä oli 318. Lääkevalikoiman kilpailutus tehtiin ERVA -tasolla vuosille Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Henkilökunnan perehdytykseen on panostettu ja henkilöstö on osallistunut aktiivisesti sisäisiin sekä ulkoisiin koulutuksiin. Hoitajien ja osastonsihteereiden sairauspoissaoloja on ollut kliinisissä hoitoyksiköissä paljon. Sijaisjärjestelyt ovat tuottaneet haasteita osaamisen ylläpitämiseen. Ulkopuolisten sijaisten rekrytointi on ollut ajoittain haastavaa. Kesällä 2018 otettiin ulkopuolisia hoitoalan sijaisia noin 30 % enemmän kuin edellisenä kesänä. Sairauspoissaolot ovat tuen palvelualueella kasvaneet noin 11 % verrattuna edelliseen vuoteen. Yksilöja ryhmätyönohjausta on käytetty. Kehityskeskusteluja ja ryhmäkehityskeskusteluja on pidetty, suurissa yksiköissä nämä on jaettu kahdelle kalenterivuodelle. TYKY - toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. Työnkierto on aktiivista. Muihin työyksiköihin tutustumisia on ollut kaikissa palvelualueen työyksiköissä. Työtyytyväisyys on kasvanut osassa palvelualueen työyksiköitä. 48

52 Tavoitteiden toteuttaminen Tulos Sitovuustaso Arvo tai % Asiakas Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) 4,7 (V) NPS-indeksi on > (V) Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspalautteista < 0 ) Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittäm Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli oman yksikön suositteluluku on yli 50 (V) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 96 % Kehityskeskustelut käyty 70 % 62 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % Sairaanhoidon tuen palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,7-4,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,0 22,9 Sisäiset tuotot ,0 10, ,1 9,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,5 9,7 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,3 10,6 Muut henkilöstösivukulut ,5-25,2 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,1 53, ,3 7,7 Palvelujen ostot ,3 30,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4-6,0 Muut kulut ,9 Sisäiset kulut ,7 18, ,0 8,1 Toimintakate ,3 217,5 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,4-430,2 Vuosikate ,3 168,9 Poistot ,3 168,9 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty sisäisistä palveluista ulkoisiin ostoopalveluihin Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Apteekkitoimitukset ,0 5,1 49

53 Diagnostiikkakeskus Väestön palvelun tarpeen arviointi ja miten se on toteutunut Tavoitteena on palvella asiakkaita sairaanhoitopiirin alueella tasapuolisesti. Toiminnan lähtökohtana on tuottaa asiakkaalle ja asiakasta hoitavalle yksikölle oikeaaikaiset ja tarkoituksenmukaiset tutkimukset ja palvelut. Kuvantamisen puolella on edelleen pitkiä jonoja magneetti- sekä CT-tutkimuksiin. Kuvantamisen etäpiste Kristiinankaupungissa oli muutaman viikon kiinni keväällä työntekijän sairastumisen takia, jolloin sovittiin Närpiön röntgenin kanssa, että potilaat saivat lähteä sinne tutkimuksiin. Ulkopuolelta ostetut laboratoriopalvelut ovat kasvaneet hälyttävästi kliinisen kysynnän vuoksi. Isotooppiin ja KNF ei jonoja, KLF on vastannut tutkimuspyyntöihin. Asiakkaat olivat alkuvuodesta tyytymättömiä, kun EKG siirrettiin pois näytteenotosta KLF:lle. Potilaiden hoitoprosesseihin tehdyt muutokset / Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Vainajien säilytyspaikat ovat olleet toistuvasti täynnä. Pyritään lyhentämään säilytysaikoja säilytysmaksuilla sekä ohjaamalla kaupunginsairaalan vainajia muihin (esim. seurakuntien) säilytystiloihin. Pietarsaaren ja VKS laboratorioiden yhdistymisen myötä potilailla on enemmän valinnan mahdollisuuksia käydä näytteenotossa. Digitaaliset yhteydet ovat valmiina TYKSiin Pet-Ctlausuntoja varten. Uutena TYKS ERVA yhteistyönä on kuvantamisen työryhmä. Laboratorion puolivuosittaisiin TYKS ERVA kokouksiin kutsutaan jatkossa myös patologia. 2M-IT, röntgen ja laboratorio aloittivat säännölliset ict-yhteistyökokoukset. LEAN- kehittämisprojekti aloitettiin patologialla; histologisen näytteen prosessi. Vuoden 2018 aikana on työstetty kuvantamisen tutkimusprotokollat niin, että ne ovat yhtenäisiä Vaasassa sekä Pietarsaaressa. Palvelualueen toiminnan ja suunniteltujen muutoksien toteutuminen asiakasnäkökulmasta Röntgenin lisäksi aloitettiin Pietarsaaren laboratorion yhdistyminen VKS:an laboratorioon. (Toteutuminen ). Uusia näytteenottotiloja suunniteltiin keskustaan. Liityimme Suomen Lähilaboratorio Oy:n (Arvo Laboratorio) sidosryhmäverkostoon. Sytologisten näytteiden tutkimukset ostetaan jatkossa ulkopuolelta ainoan sytologian esitarkastajan irtisanouduttua. PET-CT hankintaprosessi toteutettiin, tilat suunniteltiin ja rakennettiin. Lähetekriteerit luotiin PET-CT tutkimuksia varten. PET-CT- laitetta voidaan käyttää CT-vara laitteena. EEGmyssyjen käyttöönoton myötä KNF:lle saatiin laadukkaammat ja nopeammat EEG- tutkimukset. Magneettikuvantamisen jonojen lyhentämiseen on lisätty muutama iltavuoro / lista. Resurssien hallinta / Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Diagnostiikkakeskuksen kaikissa yksiköissä on lääkärivajetta, KNF ja KLF täysin ilman virkalääkäriä, mikä tekee suunnitelman mukaisen toiminnan toteuttamisesta haasteellista. Osto- ja konsulttipalveluita on hyödynnetty tutkimusvastausten ja lausuntojen saamiseksi oikeaaikaisesti. Suurimman osan diagnostiikkakeskuksen yksikön lähiesimiehistä osallistuu, resurssipulan takia, käytännön työhön melkein päivittäin. Sisäilmaongelma on ollut ajankohtaista laboratoriolla, röntgenillä sekä patologialla. Patologian sekä röntgenin tilat on syksyn aikana korjattu. Vastausajat ovat pysyneet tavoitteissa muilta osin paitsi röntgenissä missä on ollut lievää viivettä. Magneettitutkimuksiin on ollut jonoja, Vaasassa pääsääntöisesti koko ajan ja Pietarsaaressa ajoittain. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Henkilökunta on osallistunut lakisääteiseen ST säteilysuojelukoulutukseen. Ammatillista koulutusta on tarjottu henkilökunnalle tasapuolisesti. Kehityskeskusteluja; yksilö- sekä ryhmä, ovat pidetty. Lean-koulutuksia on pidetty talon sisällä. Henkilökunnan saatavuus on ongelma ja avoimiin vakansseihin on ollut huolestuttavan vähän hakijoita. Röntgenin yhdistymisen jälkeen oli henkilöstötilanne Pietarsaaressa levoton joka johti irtisanoutumisiin sekä pitkiin sairauslomiin. Talous Laitehankinnat toteutettiin elinkaariajatteluun perustuvan suunnitelman mukaisesti ja järjestelmäpäivitykset toteutettiin tarpeen ja saatavuuden mukaisesti. Diagnostiikkakeskuksen yksiköt sitoutuivat taloussuunnitelmaan. Henkilöstökulut pysyivät raamissa mutta materiaalikustannukset ylittyivät. 50

54 Tavoitteiden toteuttaminen Tulos Sitovuustaso Arvo tai % Asiakas Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) >4,8 (V) NPS-indeksi on > 75 (V) Jonotiedot ja odotusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V) Kokemus-asiantuntija toimeksiantoja jokaisella palvelualueella Asiakaspalaute-päätteitä käytössä jokaisessa hoitoyksikössä 99 % on tyytyväisiä kielellisiin palveluihin (mitataan asiakaspalautteista < 0 ) Prsessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Jokainen palvelualueen on tehnyt suunnitelman jonottoman palvelun kehittäm Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli vastaus% 37 oman yksikön suositteluluku on yli 50 NPS 8 (V) Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 94 % Työntekijät suosittelevat hoitopaikkana NPS 80 NPS 35,5 (V) Kehityskeskustelut käyty 70 % 42 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % Diagnostiikkakeskus Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,3 38,1 Maksutuotot ,1 35,4 Muut tuotot ,0 112,8 Sisäiset tuotot ,7 9, ,5 15,3 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,3 11,1 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,3 7,5 Muut henkilöstösivukulut ,1-9,6 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,9 44, ,8 9,4 Palvelujen ostot ,0 42,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 10,3 Muut kulut ,8 608,0 Sisäiset kulut ,2 7, ,3 15,3 Toimintakate ,7 14,9 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,1-341,8 Vuosikate ,1 9,7 Poistot ,1 9,7 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Pietarssaaressa oleva röntgentoiminta siirretty Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty 51

55 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Laboratoriot Kliininen laboratorio ,6 4,6 Kliin.lab oma tuotanto ,4 4,4 Ostetut tutkimukset ,8 7,8 Näytteenotot ,9 0,7 Kliininen fysiologia ja isotooppilääket ,9 3,0 Kliininen neurofysiologia ,4 20,3 Radiologia Röntgentutkimukset ,2 2,3 Röntgenin oheispalvelut ,2-14,5 Röntgentutkimukset PS ,8 Patologia Histologia ,4 0,4 Sytologia * ,2-8,6 Obduktiot ,0 0,0 Immunohistokemia ,6 7,5 Kudosblokki ,5-5,6 * alkaen ostopalveluna 52

56 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Jonot kiireettömään hoitoon on saatu pysymään kohtuullisina ja hoitotakuun puitteissa. Päivystyksen odotusajat ovat ajoittain olleet tavoiteltua pidempiä. Erityisesti heinäkuussa tilanne oli epätyydyttävä ja se heijastui potilaiden antamaan hoitopaikan suosittelumittauksen tuloksiin selvästi. Ajoittain sairaalan vuodepaikkojen täyttyminen on heijastunut myös päivystyksen ruuhkautumiseen, koska osastoille ei ole saatu sijoitettua riittävän nopeasti vuodeosastohoitoa vaativia potilaita. Viimeisimpien ( 2017) THL raporttien perusteella VSHP on korvattujen potilasvahinkojen määrä/hoitoepisoditmittarilla arvioiden maan paras sairaanhoitopiiri. Perfect-hankkeen mittareilla arvioituna olemme myös säilyttäneet hoidon laadun sairaaloiden kärkisijoilla. Keskimääräistäen kaikki Perfect-hankkeen laatumittarit vuosilta sijoitumme ensimmäiseksi. Lääkäreiden ja asiantuntijoiden määrä on pysynyt oleellisesti ennallaan. Erikoislääkäreitä kaivattaisiin lisää mm. neurologialla, keuhkotaudeilla, diagnostiikkakeskuksessa, psykiatriassa, useilla kirurgian erikoisaloilla ja fysiatrialla. Keskittämis-ja päivystysasetuksen on ajateltu mahdollisesti aiheuttavan ongelmia lääkärityövoiman pysyvyyteen tai rekrytointiin, mutta merkittäviä muutoksia ei kuitenkaan ole havaittu. Rekrytointia on tehostettu, mutta kaikkia suunniteltuja toimenpiteitä ei ehditty toteuttaa toimintavuonna ja niitä tullaan jatkamaan vuoden 2019 aikana. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Vuodepaikkojen täyttyminen on ollut toistuva ilmiö toimintavuonna. Tähän on useita syitä ja osa niistä on oman organisaatiomme ulkopuolella. Yksi hankala ilmiö on erittäin suuri vaihtelu siirtoviivepotilaiden ja PTH tasoisten potilaiden määrissä. Kysyntäpiikkeihin ei ole olemassa toimivaa ennustetta ja toisaalta myös PTH paikkojen täyttöaste maakunnassa on ennakoimattomasti vaihtelevaa. Polikliinisiä etävastaanottoja on kokeiltu toimintavuoden aikana lastentautien, nefrologian ja ihotautien erikoisaloilla ja suunnitelmissa on laajentaa toimintaa edelleen. Tekniset ongelmat ovat valitettavasti hidastaneet etävastaanottojen laajentamista. Resurssien hallinta Täyttämättömien vakanssien takia on ostopalvelu/konsulttilääkäreiden käyttöä edelleen jatkettu. Psykiatrialla ja radiologialla konsulttien käyttö on vähentynyt selvästi. Lisäksi on eräillä erikoisaloilla tehty lisätöitä normaalin työajan ulkopuolella. Diagnostiikkakeskuksessa on etälausuntoja ostettu radiologiassa ja kliinisessä fysiologiassa. Tutkimusten määrä ylittää näillä erikoisaloilla oman henkilöstön tuotantokapasiteetin. Kliinisen fysiologian pitkäaikaisen ylilääkärin eläköityminen lisäsi edelleen tätä vajetta omassa tuotannossa. PET-CT laitteen hankinta ja toiminnan aloittamisen suunnittelu tapahtui toimintavuoden aikana ja varsinainen kuvaustoiminta alkaa 2019 alkuvuonna. In-house verkostoon liittyminen Fimlab Oy:n osakkuuden hankkimisen myötä on tarkoitus tehostaa sekä laite, että henkilöstöresurssien käyttöä laboratoriossa. Syksyn aikana ei kuitenkaan vielä oleellisia muutoksia ehditty toteuttaa. Samaan aikaan valmisteltiin Pietarsaaren ja Vaasan keskussairaalan laboratorioiden yhdistymistä. Yhdistyminen toteutui Psykiatrialla ostopalvelulääkärien määrä on vähentynyt merkittävästi. Mielenterveys ja päihdepalveluiden yhdistäminen Vaasan kaupungin kanssa ei toteutunut vuoden 2018 aikana, mutta suunnittelu jatkuu 2019 aikana. Keskittämis- ja päivystysasetus ei toistaiseksi ole heijastunut resursseihin tai aiheuttanut tarvetta suunnitella oleellisia toiminnan muutoksia. Turun yliopistosairaalan kanssa on hyvässä yhteisymmärryksessä jatkettu toimintojen kehittämistä järjestämissuunnitelman mukaisesti. 53

57 Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualueella on erittäin keskeistä turvata osaaminen ja pysyä kehityksen mukana. Vaasan keskussairaalassa on edustettuna 42 lääketieteen erikoisalaa ja tämän lisäksi mm. fyysikoilla ja psykologeilla ja kemisteillä on omia erityisosaamisalueitaan. Koti- ja ulkomaiset koulutukset, tieteelliset julkaisut sekä tiedonvaihto yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden välillä on välttämätöntä. Koulutuksiin osallistuminen on ollut aktiivista ja mm. Tyks-erva alueen yhteistyökin ilahduttavan tiivistä. Läntinen syöpäkeskus on kehittänyt syövänhoidon laatua mm. yhtenäistämällä prosesseja yhdessä Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa. Tämä työ jatkuu edelleen, sillä kyseessä ei ole projekti vaan uusi toimintaa kehittävä ja koordinoiva rakenne Tyks-erva alueella. Tieteellinen tutkimus Tutkimus on tärkeää hoitokäytäntöjen ja hoidon laadun kehittämiseksi. Tutkimusrahoituksen vähentyminen on tuonut haasteita erityisesti tutkimusvapaiden järjestämiseen, mutta silti tutkimusaktiivisuutta on ollut kiitettävässä määrin. Säätiöiden ja tutkimusrahastojen apurahat ovat olleet arvokas lisä valtion tutkimusrahoituksen ohella. Pohjanmaan syöpäyhdistyksen tuella on palkattu päätoiminen tutkimushoitaja. Väitöskirjaprojekteja on käynnissä tällä hetkellä kolme kappaletta. Tavoitteiden toteuttaminen Tulos Sitovuustaso Arvo tai % Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 88 % Kehityskeskustelut käyty 70 % 92 % Lääkäreiden ja asiantuntijoiden Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama palvelualue jälkeen talousarviosta % % Käyttötalouden toteutuminen Toimintatuotot Myyntituotot ,5 225,3 Maksutuotot ,8-0,7 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,7-95,0 Sisäiset tuotot ,2 2, ,4 2,5 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,2 3,4 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,7 1,6 Muut henkilöstösivukulut ,1-18,8 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,6-17, ,9 2,4 Palvelujen ostot ,8 5,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 23,6 Muut kulut ,7 Sisäiset kulut ,8-0, ,4 2,5 Toimintakate ,1 21,1 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,7-295,2 Vuosikate ,2 1,9 Poistot ,2 1,9 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty sisäisistä palveluista ulkoisiin ostoopalveluihin 54

58 Huollon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Vaasan kaupunki ja keskussairaala panivat täytäntöön tukitoimintojen yhtiöittämisprosessin, jonka tarkoituksena on luoda leveämmät hartiat toiminnan turvaamiseksi. TeeSe Botnia aloitti toimintansa Huolto oli tavoitteen mukaisesti edustettuna maakuntauudistusta suunnitelleissa työryhmissä. Sisäilmatyö jatkui edellisvuoden tapaan teknisen sektorin ja puhdistussektorin välisen yhteistyön avulla. Lastenpsykiatrian poliklinikka ja kuntoutusohjaajat ovat muuttaneet Huutoniemelle vanhasta H-talosta, joka on purettu. Hankinta- ja materiaaliyksikkö joutui kevään aikana etsimään uudet toimitilat, kun uuden H-talon rakentaminen edellytti keskusvarastorakennuksen purkamista. Yksikkö muutti loppukesästä ja toiminta käynnistyi syyskuussa Liisanlehdossa, Vanhassa Vaasassa. Hyllytystä ja sisäisiä toimituksia koskevan prosessin turvaamiseksi kaksi varastotyöntekijää on sijoitettuna sairaalaan. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen XA-talon taakse on tehty uusi huoltotie. Hietalahdenkadun varten on rakennettu uusi aita, joka kehystää kauniisti koko sisääntuloaluetta. Uuden H-talon suunnittelu on jatkunut koko vuoden kuten myös valmistelevat rakennustyöt, muun muassa H-, I- ja R-talojen purkaminen ja infrastruktuurin siirtäminen. Uusi tehohoidon osasto on rakennettu ja apteekin varastorakennus on valmistunut. Toimintavuoden aikana aloitettiin työ parhaiden logististen ratkaisujen löytämiseksi maakuntasuunnittelun puitteissa, ja työ jatkuu seuraavana vuonna. Hankinta- ja materiaaliyksikkö on edustettuna tässä työssä. Henkilöstön hyvinvointi otettiin yhdeksi painopistealueeksi, ja samalla asetettiin moniammatillinen johtoryhmä, jonka tehtävänä on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Resurssien hallinta TeeSe Botniaan siirrettiin koko ravitsemiskeskus ja puhdistuspalvelut. TeeSe Botniaan siirrettiin huollosta yhteensä 214 henkeä. TeeSe Botnia Oy tuottaa puhdistus-, kunnossapito-, kuljetus-, ruoka- ja kahvilapalveluita. Teknisiin ja kiinteistöpalveluihin kuuluvaa tukihenkilöstöä ei tässä vaiheessa siirretty, sillä se siirretään maakuntalain mukaan Maakuntien tilakeskus Oy:hyn. Tulevan maakunnan suunnittelu on sitonut sairaanhoitopiirin johtavan henkilöstön resursseja. Muun muassa tekninen johtaja ja hankintapäällikkö ovat työskennelleet osa-aikaisesti maakuntavalmistelun parissa. Vaikka valtio maksaa kulukorvausta työpanoksesta, sijaisten järjestäminen on ollut käytännössä erittäin vaikeaa. Koska yhtiöittämisen toteuttaminen ja osallistuminen maakunnan valmisteluun on sitonut niin paljon voimavaroja, muut suuret kehityshankkeet eivät ole olleet ajankohtaisia. Ennakoimattomat toimenpiteet kiinteistöissä johtivat kiinteistöpuolen kulujen ylittymiseen, lähinnä sisäilmaongelmien mutta myös varaston ja puuverstaan purkamisen ja siihen liittyvien toimenpiteiden johdosta. Tavoitteiden toteuttaminen Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Tulos Arvo tai % Sitovuustaso Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 79 % Kehityskeskustelut käyty 70 % 21 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % 55

59 Huollon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,3-35,3 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,2-60,5 Muut tuotot ,4-19,6 Sisäiset tuotot ,6-5, ,3-6,7 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,5-43,4 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,9-44,8 Muut henkilöstösivukulut ,9-55,9 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,7-42, ,2-44,1 Palvelujen ostot ,4 42,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-10,8 Muut kulut ,3 34,0 Sisäiset kulut ,5-0, ,8-8,8 Toimintakate ,9 21,8 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,6-334,4 Vuosikate ,0 6,9 Poistot ,0 8,3 Ylijäämä/alijäämä Talousarviomuutos Siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut ulkoistettu ja muutettu ulkoisiksi ostoopalveluiksi Suoritteet Toteutunut Tavoite Tavoite muut. Toteutunut Poikkeama jälkeen tavoitteesta % % Ravitsemiskeskus * ,0-67,6 Keskusvarasto Varastotoimitukset, kpl ,9-2,3 Varaston vaihto, euro ,3 5,3 Potilaskoti Kuntalaskutus ,0-34,7 Muut asiakkaat ,0-6, ,5-19,1 * Toiminta ulkoistettu

60 Hallinnon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutokset asiakasnäkökulmasta Vaasan kaupunki ja keskussairaala panivat täytäntöön tukitoimintojen yhtiöittämisprosessin, jonka tarkoituksena on luoda leveämmät hartiat toiminnan turvaamiseksi. Mico Botnia aloitti toimintansa Hallinnosta siirrettiin Mico Botniaan yhteensä 11 toimea. Hallinto oli tavoitteen mukaisesti edustettuna maakuntauudistusta suunnitelleissa työryhmissä. Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen Työ toimintalähtöisemmän ICT-toiminnan saavuttamiseksi osana sote-kehitystä jatkui edellisvuoden tapaan. 2M-IT:n kanssa on tehty yhteistyötä sopimusmallin ja yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Vaasan sairaanhoitopiiri liittyi Kuntahankintojen koordinoimaan uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutukseen, johon osallistuu myös viisi muuta sairaanhoitopiiriä. Syksyn aikana on tehty ahkerasti valmistelutyötä asian tiimoilta. Omistajaohjauksesta vastaa omistajaohjausjaosto, joka on kokoontunut keskimäärin joka toinen kuukausi. Yhdessä Vaasan kaupungin ja muiden yhteistyökuntien kanssa käynnistettiin myös valmistelutyö, jonka tarkoituksena on toteuttaa työterveyshuollon palveluiden rakennemuutos vuonna Viestinnässä otettiin merkittävä askel kohti markkinointia. Poliittisissa keskusteluissa luotujen käsitysten ja näkyvyyden parantamiseksi päätettiin aloittaa organisaation brändin kirkastaminen. Kriisiviestintää harjoiteltiin yhdessä Vaasan kaupungin, Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteisesti simuloidussa harjoituksessa. Vuoden lopussa käynnistettiin uuden Titania-moduulin, toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun, pilotointi, mikä on ensimmäinen askel kohti lopullista tavoitetta eli automatisoitua työvuorosuunnittelua. Toimintalähtöisessä työvuorosuunnittelussa määritellään toiminnan eri tehtävät ja osaamisvaatimukset, minkä jälkeen ne yhdistetään yksittäisen työntekijän tietoihin ja taitoihin. Mallikuvaukset ja työnarvioinnit päivitettiin koko sairaalassa ja useimmissa ammattiryhmissä. Lääkäreiden palkkaohjelma uudistettiin ja päivitettiin suurelta osin. Resurssienhallinta Tukitoimintojen yhtiöittäminen yhdessä Vaasan kaupungin kanssa pantiin täytäntöön Mico Botniaan siirrettiin taloushallinnosta viisi palkanlaskijaa ja kuusi toimea. Mico Botnia Oy huolehtii HR-, talous- ja ICT-hallinnon rutiinitöistä. Muutos vaikutti moniin talous- ja HR-prosesseihin ja vaati vastuumatriisien tarkkaa läpikäyntiä. Myös siirron jälkeen olemme panostaneet uusien prosessien rakentamiseen sekä sisäisesti että Mico Botnian suuntaan. Tulevan maakunnan suunnittelu on sitonut sairaanhoitopiirin johtavan henkilöstön resursseja. Sairaanhoitopiirin hallintojohtaja, HR-johtaja, talousjohtaja, viestintäpäällikkö ja it-johtaja ovat kaikki työskennelleet osaaikaisesti maakuntavalmistelun parissa. Vaikka valtio maksaa kulukorvausta työpanoksesta, sijaisten järjestäminen on ollut käytännössä erittäin vaikeaa. Koska yhtiöittämisen toteuttaminen ja osallistuminen maakunnan suunnitteluun on sitonut niin paljon voimavaroja, muut suuret kehityshankkeet eivät ole olleet ajankohtaisia. Henkilöstön hyvinvointi nostettiin esiin yhtenä painopistealueena. Vuoden lopussa aloitti toimintansa moniammatillinen johtoryhmä, jonka tehtävänä on edistää ja koordinoida henkilöstön hyvinvointia koko sairaalassa. Vuoden aikana laadittiin etätyöohjeet, joita testattiin hallintotyötä tekevien parissa. Maakuntavalmistelun yhteydessä korvatut palvelut näkyvät hallinnossa sekä kuluina että vastaavina tuloina. Korvauksena on saatu noin 0,9 miljoonaa euroa, josta puolet on korvausta henkilöstökuluista ja puolet läpilaskutusta asiantuntijapalveluista. 57

61 Sairaanhoitopiirin potilasvakuutusvastuu laski vuonna 2018, mikä näkyy vakuutuskulujen vähenemisenä. Vastaava summa on hyvitetty jäsenkunnille jäsenmaksussa ja näkyy siten myös tuloissa. Kulut ja tulot alittavat talousarvion, ja ne on voitu pitää tasapainossa. Tavoitteiden toteuttaminen Prosessit Lean-menetelmän käyttö 40 % yksiköistä Tulos Arvo tai % Sitovuustaso Henkilöstö/Oppiminen ja uudistuminen Työyksikön suosittelumittarissa vastaus% saadaan nostettua 60 % ja NPS luku eli Henkilökunnalla on kielitaitotodistus 92 % 96 % Kehityskeskustelut käyty 70 % 80 % Jäsennellyt päätöskeskustelut irtisanoutuvan henkilöstön kanssa. Tavoite: 85 % Palveluhenkisyyden käsittely yksiköiden ryhmäkehityskeskusteluissa 65 % Hallinnon palvelualue Tilinpäätös Talousarvio TA muutosten Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen jälkeen talousarviosta % % Toimintatuotot Myyntituotot ,5 42,4 Maksutuotot ,8 6,3 Tuet ja avustukset ,9-10,0 Muut tuotot ,5-33,7 Sisäiset tuotot ,7-10, ,0 18,3 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,8 3,9 Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,2 0,9 Muut henkilöstösivukulut ,8-18,0 Henkilöstökorv. ja korjauserät ,9-45, ,5 3,1 Palvelujen ostot ,5-5,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 12,2 Muut kulut ,4-1,7 Sisäiset kulut ,2 4, ,9 2,4 Toimintakate ,8-100,4 Rahoitustuotot ja kulut ,8-106,4 Vuosikate ,5 Poistot ,6-14,1 Tulos ,0 Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä 0 0 Talousarviomuutos Osa talous- ja palkkapalveluista sekä siivous-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut siirretty sisäisistä palveluista ulkoisiin ostoopalveluihin 58

62 Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö Vaasan keskussairaalassa Seuraavassa vertaillaan jäsenkuntien kustannuksia 1000 asukasta kohden. Vertailu koskee ainoastaan sairaanhoitopiirissä annettua hoitoa, ei siis ostopalveluna muissa laitoksissa saatua hoitoa, esim. Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta ostettua hoitoa. Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn osalta on kuntia laskutettu suoraan Pietarsaaressa tapahtuvasta hoidosta. Laihia ostaa osan hoidosta Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Kaskinen osan erikoissairaanhoidon palveluistaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä, jolloin nämä kustannukset menevät läpilaskutuksena Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ja sisältyvät siten ostopalveluihin eikä omaan tuotantoon. Näiden kuntien vertailuluvut ovat tämän vuoksi alhaisempia kuin niiden, jotka ostavat kaiken hoidon Vaasan keskussairaalasta. Jäsenkunnilta laskutettiin vuoden aikana yhteensä avohoitokäyntiä, mikä on käyntiä tai 5,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Perusterveydenhuollon yhteispäivystyksessä oli käyntejä , mikä on käyntiä tai 4,4 % enemmän kuin Somaattisessa hoidossa laskutettu käyntimäärä 1000 asukasta kohden vaihteli Luodon 256 käynnistä Maalahden käyntiin. Toisella sijalla oli Vaasa käynnillä, ja heti perässä Laihia käynnillä. Keskimäärin jäsenkunnilta laskutettiin 918 käyntiä 1000 asukasta kohden. Mikäli jätetään huomioimatta Pietarsaaren seudun kunnat, sama luku on 1.096, mikä on 77 käyntiä vähemmän 1000 asukasta kohden kuin Vaasa käytti eniten yhteispäivystystä, 293 käyntiä 1000 asukasta kohden, seuraavana oli Mustasaari, 244 käyntiä ja Korsnäs, 226 käyntiä 1000 asukasta kohden. Psykiatriassa ylivoimaisesti suurin käyttäjä oli Vaasa 411 käyntiä, toisena tulivat Mustasaari 290 ja Laihia 198 käyntiä ja pienin, pohjoisen kuntia lukuun ottamatta, oli Kaskinen 23 käyntiä 1000 asukasta kohden. Keskiarvo oli 226 käyntiä 1000 asukasta kohden tai 297 eli 13 käyntiä vähemmän kuin 2017, mikäli jättää huomioimatta Pietarsaaren seudun kunnat. Jäsenkunnilta laskutettujen drg-pakettien, ts. hoitojaksojen määrä somatiikassa oli vuoden aikana eli 716 pakettia vähemmän kuin edellisvuonna. Laskutus 1000 asukasta kohden vaihteli, Pietarsaaren seudun kuntia lukuun ottamatta, Vöyrin 131 ja Kaskisten 172 drgpaketin välillä. Keskiarvo oli 141 laskutettua drg-pakettia 1000 asukasta kohden yllä olevaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jäsenkunnilta laskutettiin vuonna 2018 yhteensä psykiatrian hoitopäivää, vähennystä oli 470 päivää tai 2,8 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin jäsenkunnilta laskutettiin 96 hoitopäivää 1000 asukasta kohden. Suurin käyttäjä oli Vaasa 142 hoitopäivää, toisena Korsnäs 109 hoitopäivää. Vähiten hoitopäiviä oli Pedersörellä, 22 hoitopäivää, Larsmolla 38 ja Kaskisilla 42 hoitopäivää 1000 asukasta kohden. Somatiikassa avattiin vuodeosastot vaativalle kuntoutukselle ja erityisgeriatrialle. Kokonaisuudessaan laskutettiin hoitopäivää, mikä tarkoittaa 62 hoitopäivää 1000 asukasta kohden, huomioimatta pohjoisen kuntia. Vaihtelu oli suurta Vaasan 100 hoitopäivästä Kristiinankaupungin 10 ja Vöyrin 11 hoitopäivään 1000 asukasta kohden verrattuna. Siirtoviivepotilaiden hoitopäivien määrä, ts. potilaiden, jotka olisi voitu siirtää perusterveydenhuoltoon, oli vuoden aikana jäsenkuntien osalta. Lisäystä oli 368 päivää tai 25,4 %. Yleislääketieteen/akuuttilääketieteen potilaita, jotka jo sisäänkirjoitettaessa odottavat toista 59