Lyhyt johdatus hanketoimintaan

Transkriptio

1 Hanketietoisku Kokkolassa Lyhyt johdatus hanketoimintaan

2 Yksi tukee yrityksiä kasvamaan ja työllistämään, toinen työllistää maahanmuuttajia, kolmas parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä kouluttamalla teknologiaosaajia, neljäs vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Yhteistä hyville, elvyttäville EU-hankkeille on realistinen toteuttamissuunnitelma ja toimiva yhteistyöverkosto. Sinäkin voit olla mukana lisäämässä organisaatiosi ja Suomen kilpailukykyä sekä hyvinvointia käyttämällä EU:n 1,7 miljardin euron vipuvoimaa, jolla ideat voidaan muuttaa kehityshankkeiksi ja käytännöksi. Tukea jaetaan kahdesta rakennerahastosta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lähde mukaan elvyttävään hanketoimintaan Yritykset, järjestöt ja erilaiset organisaatiot voivat ottaa osansa EU:n tarjoamasta kehittämishyödystä helpoiten osallistumalla paikallisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin hankkeisiin. Kulut ovat varsin kohtuulliset ja hyödyt merkittävät. Hanketoiminnan punaisena lankana on uusien ratkaisujen ja toimintatapojen hakeminen, kokeileminen ja toteuttaminen sekä hyväksi havaittujen käytäntöjen levittäminen. Hyvien hankkeiden tulokset jäävät elämään normaaliin toimintaan, auttavat kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvaamaan tulevaisuutta. Rakennerahastotoiminnan periaatteena on, että hankkeessa on mukana ja siitä hyötyy useampi kuin kuin yksi toimija. Hanketoiminta synnyttää parhaimmillaan uudenlaista paikallista kumppanuutta ja verkostoja. Toimivassa verkostossa mukana olevat sekä saavat että antavat. Verkostolaskuopin mukaan on paljon enemmän kuin 5. Eri osapuolten välisen yhteistyön verkonkutojana ja alueellisen hanketoiminnan kehittäjänä toimivat ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Siksi osallistumisesta EU-hankkeeseen ei voi odottaa suoranaisia taloudellisia pikavoittoja. Hankkeiden vetureina toimivat usein ns. hankeammattilaiset, kuten oppilaitokset, kunnat tai muut organisaatiot. Näillä on alueellasi todennäköisesti käynnissä jo lukuisia erilaisia hankkeita, sekä paikallisia että valtakunnallisia. Näistä muutama on esitelty seuraavilla sivuilla. Hankkeisiin haetaan toimijoita mm. ilmoittelun sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden omien kanavien kautta. yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa

3 Jos ideasi tarvitsee oman hankkeen Omalla hankkeella voit saavuttaa enemmän ja tarkempia tuloksia Kun sinulla on idea hankkeesta, jota voitaisiin rahoittaa osittain EU:n rakennerahastoista, testaa se vastaamalla kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä suunnitelmallesi keskustelemalla sekä omassa organisaatiossasi että muiden toimijoiden ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla käynnistät verkoston, joka tulevaisuudessa toimii hankkeesi tukena. Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot jne.) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu hankkeen päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organi- saatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin hankkeen toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi. Varmista vielä, kannattaisiko hanke toteuttaa kuitenkin yhteistyössä hankeammattilaisen kuten oppilaitoksen kanssa. Mitä tavoitteisiin pääseminen vaatii? Kirjaa selkeästi asiat, mitä pitää tehdä, jotta suunnitelmassasi määritellyt tavoitteet saavutetaan. Varmista, että suunnitelmasi on mahdollista toteuttaa lainsäädännön puitteissa. Perusta suunnitelmasi hankkeen hyödynsaajien ja sen toimintaympäristön huolelliseen analyysiin. Ketä suunnitelmasi hyödyttää ja ketkä voivat auttaa sinua? Mieti hyvin tarkkaan, kenelle suunnitelmasi on tarkoitettu. Mieti myös, mitkä tahot voisivat auttaa hyödynsaajien löytämisessä. Selvitä vielä, ketkä tulee saada mukaan hankesuunnitelman toteuttamiseksi. Varsin kohtuulliset kehittämiskustannukset EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. EU:n ja muun julkisen rahoituksen jälkeen hankkeeseen osallistuvan toimijan maksettavaksi jäävä osuus on varsin kohtuullinen, kun sitä vertaa osallistumisesta saatavaan hyötyyn ja kehittämispanostuksiin yleensä. Aina ei edes tarvita eurosuoritusta, vaan osallistujat panostavat hankkeeseen omaa aikaansa. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi myös muita rahoittajia. Hanketoteuttajalta vaaditaan pääsääntöisesti myös omaa rahoitusta hankkeeseen. Esimerkkejä oman alueesi hankkeista löydät seuraavilta sivuilta. EU:n rakennerahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli työpaikan ja runsaan uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Koko ohjelmakauden työpaikkatavoitteesta on jo toteutunut lähes 44 prosenttia ja uusien yritysten tavoitteesta 24 prosenttia. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa on aloittanut yli suomalaista. Määrä on lähes 14 prosenttia ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo

4 ELY-keskus on palvelutalo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston, sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä, muun muassa: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus maatila- ja kalatalousasiat maahanmuuttoasiat EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus luonnonsuojelu ympäristön tilan seuranta vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat liikenneturvallisuus joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikuntaopetus- ja nuorisotoimen tehtävät. ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Maakuntien liitot alueensa yhteisen tahdon muodostajia Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Kunnalliseen demokratiaan nojaten ne ovat alueensa yhteisen tahdon muodostajia ja työskentelevät maakuntansa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Liittojen toimialaan kuuluu myös muita, kuin laissa säädettyjä tehtäviä. Liitot toimivat maakunnan kehittämisen keskuksina. Ne ajavat maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja, tuottavat tutkimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä. Maakunnan liitto on myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Maakuntien liittojen toiminnassa painottuvat sekä pitkäjänteinen suunnittelu että nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. Liitot toteuttavat ja koordinoivat runsaasti erilaisia kansallisia ja EUprojekteja. Liittojen palveluksessa on monipuolisesti koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstö, jolla on kokonaisnäkemys alueen kehittämisestä. Keskeinen työskentelytapa on yhteistoiminta sidosryhmien kanssa. Maakunnan suunnittelussa ja muissa maakunnan kehittämistoimissa korostetaan visiointia ja strategista otetta. Tulevaisuuteen suuntautuneisuus on avaintekijä. Lähtökohtana on alueen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Alueesi ELY-keskus tarjoaa asiantuntemusta: konsultointi- ja kehittämispalveluja, koulutusta, kehittämisprojekteja ja laajempia kehittämisohjelmia. ELY-keskuksilla on valmiina täsmä- ja tuotekehitysohjelmia. Tarjolla on mm. pk-yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja analysointi- ja kehittämistyökaluja. Näistäkin monet toteutetaan rakennerahastojen tuella. Lisätietoja yrityspalveluista saa myös osoitteesta: yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa

5 Protek Osaamispääoman kehittämisohjelma Kasvuhakuinen pk-yritys hyvissä käsissä Useissa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pk-yrityksissä tunnetaan tarvetta kehitykseen ja kasvuun. Aina yrityksen oma osaaminen ja resurssit eivät riitä kehitystoimenpiteiden käynnistämiseen. Avuksi tulee Protek-hanke, joka konsultoimalla ja kouluttamalla avaa yrityksille kehittämisen tien. Tavoitteena on tukea ja avustaa muutosvaiheessa olevia pk-yrityksiä kasvun ja kehittämisen saralla. Ensimmäiset yrityskohtaisesti räätälöidyt toimet käynnistettiin vuoden 2009 lopulla. Edullista kehittämistä yrityksille - Käymme yrityksessä, kartoitamme tilanteen ja laadimme kehittämissuunnitelman yhdessä yrityksen kanssa. Kehittämissuunnitelman pohjalta käynnistämme tarvittavat toimenpiteet. Hankkeen koulutus- ja kehittämispalvelut ovat yritykselle erittäin edullisia, mikä on lisännyt yritysten innokkuutta lähteä mukaan hankkeeseen, projektipäällikkö Toni Uunila sanoo. Koulutustoimenpiteitä on Protekissa kahta tasoa. On Täsmä- Koulutusta yrityksen nykyiselle henkilöstölle ja RekryKoulutusta uusien osaajien rekrytointiin. - Viime kuukausina etenkin Rekry- Koulutus on piristynyt mukavasti, Uunila mainitsee. Protek-hankkeella myös parannetaan pk-yritysten edellytyksiä uuden teknologian käyttöön ja kansainvälistymiseen. Tässäkin tarvitaan rohkaisua, konsultointia ja koulutusta. Toteuttajien ja palveluverkoston tuki Hankkeen tavoite on kehittää Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen laajuiseen, asiantuntijapohjalta koottuun toimijaverkostoon perustuva toimintamalli. Toimijat valjastetaan tukemaan ja avustamaan muutosvaiheessa olevia pk-yrityksiä kasvun ja kehittämisen saralla. Muutospaineita yrityksille tulee niin toimintaympäristöstä kuin työyhteisöjen sisältäkin. - Yritykset lähtevät mukaan hankkeeseen koulutusorganisaation kontaktoinnin, yrityksen oman yhteydenoton tai yhteistyötahojen kautta. Perustana on kolmen Protekin toteuttajaorganisaation: Keski-Pohjanmaan aikuisopiston, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ja Yrkesakademin i Österbottenin laaja asiakaspohja ja yhteydet aiemmista hankkeista sekä aktiivinen uusien yritysten kartoittaminen, Toni Uunila kertoo. Kehittyvien ja kasvuhakuisten yritysten tukiverkosto laajenee entisestään, kun mukaan otetaan Protek-hankkeen toteuttamiseen liittyvän palveluverkoston toimijat. Näitä ovat mm. seudulliset kehitysyhtiöt, yrityspalveluja tuottavat organisaatiot ja elinkeinoelämän järjestöt. Protek Osaamispääoman kehittämisohjelma Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla (ESR) Toteutusaika: Rahoitus: ESR ja valtio, alueen kunnat ja yksityinen sektori (yritykset). Lisätietoja: Toni Uunila, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, toni.uunila(at)kpakk.fii invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo

6 e-business2013 ICT-intoa pk-yrityksissä e-business2013-hanke pyrkii kasvattamaan mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä tarjoamalla apua ICT-alan eli tietoliikenne ja tietoalan kehittämistyöhön. - Yllättävän innokkaasti yritykset ovat lähteneet mukaan. Tähän on varmasti vaikuttanut hyvä yhteistyö KOSEKin, Kasen ja Keski- Pohjanmaan Yrittäjät ry:n edustajien kanssa. Tällaiselle hankkeelle yhteistyö on elinehto, ja siitä suurkiitos, sanoo projektipäällikkö Jukka Nikkarikoski. Keski-Pohjanmaalla on aiemminkin oltu ICT-aktiivisia. Alan kehittämistyötä on käynnistetty EU-tuella jo edellisillä ohjelmakausilla, ja ebusiness2013-hankekin on osa ICT-alan alueellista Mobius-osaamiskokonaisuutta. e-seteleitä ja neuvontaa ebusiness2013 tarjoaa pienille yrityksille ICT-palveluja yhden luukun periaatteella ja ohjaa yrityksiä myös muiden Mobiuskokonaisuuden projektien avun, tuen ja opastuksen pariin. Näitä ovat WiMoTech, PETO ja Verkotut. - Käytännön toteutus tapahtuu e-setelitoiminnan eli tuetun asiantuntija-avun sekä monipuolisen neuvonta- ja selvitystyön avulla. Jokainen yritys, joka kokee tarvitsevansa sähköisen liiketoiminnan kehittämissuunnitelman, saa sellaisen maksutta, Nikkarikoski lupaa. Mukana jo yli 130 yritystä - Nyt jälkeenpäin ajatellen lähdimme ebusiness2013:ssa liikkeelle vähän turhankin varovasti. Tavoitteena oli saada hankkeen toimenpiteiden piiriin 50 yritystä ja viisi muuta organisaatiota. Vaikka hanke jatkuu vielä puoli vuotta, palvelujamme on käyttänyt jo yli 130 yritystä. - Mukana olevista yrityksistä osa on vastaperustettuja. Nämä ovat e-setelin kautta saaneet tukea varsinkin www-näkyvyyden ja kaupan kehittämiseen. Jo toimivat yritykset ovat puolestaan oivaltaneet internetin kasvavan merkityksen myynti- ja markkinointikanavana. Useissa tapauksissa yritysten kilpailukyvyn on havaittu kasvaneen, mikä tavoitteena olikin, Jukka Nikkarikoski kuittaa. Yleisemmällä tasolla projektin tuomia hyötyjä ovat tietoisuuden lisääminen tarjolla olevista ICT-alan palveluista sekä asiakasyritysten ja palveluntarjoajien tieto toisistaan. ebusiness2013 on myös mukana valtakunnallisessa elive-portaalissa, josta yritykset löytävät yleistä tietoa sähköisestä liiketoiminnasta sekä palveluntarjoajista ja näiden tarjonnasta. ebusiness2013, osa ICT-alan alueellista osaamiskokonaisuutta (EAKR) Toteutusaika: Rahoitus: kokonaisrahoitus euroa, josta EAKR , valtio , kunnat ja yksityinen euroa. Lisätietoja: projektipäällikkö Jukka Nikkarikoski, jukka.nikkarikoski(at)chydenius.fi yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa

7 Reimari2 Nuoret kehiin taantuman jälkeen - Nuoret pitää kannatella taantuman yli. Heikon talousvaiheen jälkeen työvoiman kysyntä kasvaa, ja Keski-Pohjanmaalla nuoret ovat kasvun edellytys. Kaikkia nuoria tarvitaan, projektipäällikkö Anne Eteläaho tiivistää Reimari2-hankkeen syvimmän olemuksen. Elinkeino- ja opetuskentän yhteinen ponnistus Reimariin on projektivaroin palkattu työvoimaohjaaja ja koulutussuunnittelija. Anette Törmänen Kokkolan TE-toimistosta ja Riikka Vilmi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä tekevät hankkeessa tiivistä yhteistyötä taustallaan työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueellisen opetuskentän tukevat verkostot. Hankkeen aikana kehitetään ja käytetään mm. uusia ohjaus- ja toimintamalleja, täsmäkoulutusta, palvelupaketteja, koulutuskokonaisuuksia, ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä tutkinnon osia, aktivointitoimenpiteitä ja kontaktointia. Nuorten tueksi hankitaan myös ostopalveluita ja muiden projektien tarjoamia palveluita. - Tämän lisäksi maratoonarin vauhdilla maakuntaa kiertävä työnetsijä hakee työ- ja harjoittelupaikkoja sekä seuraa niiden täyttymistä. Hänen hankkimiaan työharjoittelupaikkoja on avoinna tällä hetkellä URA-tietojärjestelmässä jo 79, Anne Eteläaho kiittelee. Tukevaa tietoa toimien pohjaksi Reimari2:n projektivaroin käynnistetään myös uusi alueellinen seurantajärjestelmä. Keväällä 2010 pyörähtää käyntiin ensi kertaa selvitys, jossa seurataan kaikkien Keski-Pohjanmaan alueella peruskoulunsa päättävien nuorten sijoittumista jatkokoulutukseen ja työelämään. - Mallin on kehittänyt tutkija Jukka Vehviläinen Tampereelta. Sen avulla näemme, missä on aukkoja ja missä kohtaa joku putoaa kyydistä. Tämä on tärkeää tietoa monelle toimijalle, Anne Eteläaho toteaa. Nuorten palveluiden kehittämiseksi Keski-Pohjanmaalla seurataan ja analysoidaan säännöllisesti myös nuorisotyöttömyyden rakennetta ammatti- ja koulutusaloittain sekä tehdään vuosittain työllisyystilannekartoitus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoista valmistuneista nuorista. Reimari2 (ESR) Toteutusaika: Rahoitus: kokonaisrahoitus euroa, ESR ja Pohjanmaan ELY-keskus , Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä , Kokkolan kaupunki ja Kannuksen kaupunki euroa. Lisätietoja: projektipäällikkö Anne Eteläaho, anne.etelaaho(at)kpedu.fi invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo

8 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä, osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista nuorten työllistymistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä sellaisten joustavien rekrytointimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä. Muut rahoitusmahdollisuudet Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia hanketoiminnan rahoittamiseksi. Maaseudun kehittämistä tuetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla ja elinkeinokalataloutta tuetaan kalatalousohjelmalla. Lisätietoa: ja TEM/VCA 3/2010 Kysy lisää, kerro tarpeistasi Lisää tietoa paikallisista ja alueellisista hanketoiminnasta POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Hovioikeudenpuist. 19 A / PL Vaasa Kokkolan toimipiste Ristirannankatu 1 PL Kokkola Vaihde: Faksi: (Vaasa) Faksi: (Kokkola) etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Jouni Kytösaari, ESR-koordinaattori, ESR-hankkeet (TEM), puh Marko Muotio, erikoissuunnittelija, ESR-hankkeet (OPM), puh Juha Holmi, ESR-koordinaattori, ESR:n oman tuotannon hankkeet (TEM), puh KESKI-POHJANMAAN LIITTO Rantakatu 14, Kokkola Puh. (06) , faksi (06) etunimi.sukunimi@keski-pohjanmaa.fi Kaj Lyyski, kehittämisjohtaja, Aluekehityksen vastuualueen päällikkö (EAKR ja ESR), puh Tiina Valjus, hankekoordinaattori, Hankeneuvonta ja valmistelu (EAKR ja ESR), puh Puumala Tuija, EU-koordinaattori, Pohjois-Suomen ohjelmatyön koordinointi, puh Lisätietoja myös: EU:n rakennerahastot, Yrittäjät, kauppakamarit, SAK, STTK, akava, ek, mtk, kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö