Lyhyt johdatus hanketoimintaan

Transkriptio

1 Hanketietoisku Porissa Lyhyt johdatus hanketoimintaan

2 Yksi tukee yrityksiä kasvamaan ja työllistämään, toinen työllistää maahanmuuttajia, kolmas parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä kouluttamalla teknologiaosaajia, neljäs vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Yhteistä hyville, elvyttäville EU-hankkeille on realistinen toteuttamissuunnitelma ja toimiva yhteistyöverkosto. Sinäkin voit olla mukana lisäämässä organisaatiosi ja Suomen kilpailukykyä sekä hyvinvointia käyttämällä EU:n 1,7 miljardin euron vipuvoimaa, jolla ideat voidaan muuttaa kehityshankkeiksi ja käytännöksi. Tukea jaetaan kahdesta rakennerahastosta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lähde mukaan elvyttävään hanketoimintaan Yritykset, järjestöt ja erilaiset organisaatiot voivat ottaa osansa EU:n tarjoamasta kehittämishyödystä helpoiten osallistumalla paikallisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin hankkeisiin. Kulut ovat varsin kohtuulliset ja hyödyt merkittävät. Hanketoiminnan punaisena lankana on uusien ratkaisujen ja toimintatapojen hakeminen, kokeileminen ja toteuttaminen sekä hyväksi havaittujen käytäntöjen levittäminen. Hyvien hankkeiden tulokset jäävät elämään normaaliin toimintaan, auttavat kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvaamaan tulevaisuutta. Rakennerahastotoiminnan periaatteena on, että hankkeessa on mukana ja siitä hyötyy useampi kuin kuin yksi toimija. Hanketoiminta synnyttää parhaimmillaan uudenlaista paikallista kumppanuutta ja verkostoja. Toimivassa verkostossa mukana olevat sekä saavat että antavat. Verkostolaskuopin mukaan on paljon enemmän kuin 5. Eri osapuolten välisen yhteistyön verkonkutojana ja alueellisen hanketoiminnan kehittäjänä toimivat ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Siksi osallistumisesta EU-hankkeeseen ei voi odottaa suoranaisia taloudellisia pikavoittoja. Hankkeiden vetureina toimivat usein ns. hankeammattilaiset, kuten oppilaitokset, kunnat tai muut organisaatiot. Näillä on alueellasi todennäköisesti käynnissä jo lukuisia erilaisia hankkeita, sekä paikallisia että valtakunnallisia. Näistä muutama on esitelty seuraavilla sivuilla. Hankkeisiin haetaan toimijoita mm. ilmoittelun sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden omien kanavien kautta. yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa

3 Jos ideasi tarvitsee oman hankkeen Omalla hankkeella voit saavuttaa enemmän ja tarkempia tuloksia Kun sinulla on idea hankkeesta, jota voitaisiin rahoittaa osittain EU:n rakennerahastoista, testaa se vastaamalla kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä suunnitelmallesi keskustelemalla sekä omassa organisaatiossasi että muiden toimijoiden ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla käynnistät verkoston, joka tulevaisuudessa toimii hankkeesi tukena. Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot jne.) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu hankkeen päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organi- saatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin hankkeen toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi. Varmista vielä, kannattaisiko hanke toteuttaa kuitenkin yhteistyössä hankeammattilaisen kuten oppilaitoksen kanssa. Mitä tavoitteisiin pääseminen vaatii? Kirjaa selkeästi asiat, mitä pitää tehdä, jotta suunnitelmassasi määritellyt tavoitteet saavutetaan. Varmista, että suunnitelmasi on mahdollista toteuttaa lainsäädännön puitteissa. Perusta suunnitelmasi hankkeen hyödynsaajien ja sen toimintaympäristön huolelliseen analyysiin. Ketä suunnitelmasi hyödyttää ja ketkä voivat auttaa sinua? Mieti hyvin tarkkaan, kenelle suunnitelmasi on tarkoitettu. Mieti myös, mitkä tahot voisivat auttaa hyödynsaajien löytämisessä. Selvitä vielä, ketkä tulee saada mukaan hankesuunnitelman toteuttamiseksi. Varsin kohtuulliset kehittämiskustannukset EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. EU:n ja muun julkisen rahoituksen jälkeen hankkeeseen osallistuvan toimijan maksettavaksi jäävä osuus on varsin kohtuullinen, kun sitä vertaa osallistumisesta saatavaan hyötyyn ja kehittämispanostuksiin yleensä. Aina ei edes tarvita eurosuoritusta, vaan osallistujat panostavat hankkeeseen omaa aikaansa. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi myös muita rahoittajia. Hanketoteuttajalta vaaditaan pääsääntöisesti myös omaa rahoitusta hankkeeseen. Esimerkkejä oman alueesi hankkeista löydät seuraavilta sivuilta. EU:n rakennerahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli työpaikan ja runsaan uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Koko ohjelmakauden työpaikkatavoitteesta on jo toteutunut lähes 44 prosenttia ja uusien yritysten tavoitteesta 24 prosenttia. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa on aloittanut yli suomalaista. Määrä on lähes 14 prosenttia ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo

4 ELY-keskus on palvelutalo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston, sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä, muun muassa: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus maatila- ja kalatalousasiat maahanmuuttoasiat EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus luonnonsuojelu ympäristön tilan seuranta vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat liikenneturvallisuus joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikuntaopetus- ja nuorisotoimen tehtävät. ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Maakuntien liitot alueensa yhteisen tahdon muodostajia Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Kunnalliseen demokratiaan nojaten ne ovat alueensa yhteisen tahdon muodostajia ja työskentelevät maakuntansa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Liittojen toimialaan kuuluu myös muita, kuin laissa säädettyjä tehtäviä. Liitot toimivat maakunnan kehittämisen keskuksina. Ne ajavat maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja, tuottavat tutkimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä. Maakunnan liitto on myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Maakuntien liittojen toiminnassa painottuvat sekä pitkäjänteinen suunnittelu että nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. Liitot toteuttavat ja koordinoivat runsaasti erilaisia kansallisia ja EUprojekteja. Liittojen palveluksessa on monipuolisesti koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstö, jolla on kokonaisnäkemys alueen kehittämisestä. Keskeinen työskentelytapa on yhteistoiminta sidosryhmien kanssa. Maakunnan suunnittelussa ja muissa maakunnan kehittämistoimissa korostetaan visiointia ja strategista otetta. Tulevaisuuteen suuntautuneisuus on avaintekijä. Lähtökohtana on alueen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Alueesi ELY-keskus tarjoaa asiantuntemusta: konsultointi- ja kehittämispalveluja, koulutusta, kehittämisprojekteja ja laajempia kehittämisohjelmia. ELY-keskuksilla on valmiina täsmä- ja tuotekehitysohjelmia. Tarjolla on mm. pk-yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja analysointi- ja kehittämistyökaluja. Näistäkin monet toteutetaan rakennerahastojen tuella. Lisätietoja yrityspalveluista saa myös osoitteesta: yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa

5 Sukupolven - ja omistajanvaihdospalveluiden kehittäminen Apua luopumisen tuskaan ja sudenkuoppien välttämiseen - Yritysten omistajanvaihdoksissa tuhannen euron säästöllä voi äkkiä tehdä euron vahingon. Ulkopuolista apua kannattaa näissä käyttää aina, sukupolven- ja omistajanvaihdosasiantuntija Kimmo Saaristo vakuuttaa. Saaristo toimii asiantuntijana Satakunnan Yrittäjien ja maakunnan kolmen elinkeinoyhtiön yhteisessä EAKR-hankkeessa ja toivottaa asiakkaat tervetulleiksi Satakunnan Yrittäjien tiloihin. - Ovi on auki ja kynnys matala. Tervetuloa neuvonpitoon kaikki luopuvat yrittäjät, potentiaaliset jatkajat ja yrittäjyydestä haaveilevat. Satakuntalaisten sukupolven- ja omistajanvaihdoshanke käynnistyi vuoden 2010 alussa ja jatkuu kaksi vuotta. Tavoitteena on tämänkin jälkeen jatkaa jollain kokoonpanolla ja jossain muodossa, sillä tarvetta on myös tulevina vuosina. Maksutonta ja avointa palvelua Kimmo Saaristo palvelee pk-yrityksiä myyntiä, sukupolvenvaihdosta ja lopetusta koskevissa asioissa. Palvelu on maksutonta ja avointa kaikille, myös niille, jotka eivät ole Yrittäjien jäseniä. Opastava ja konsultoiva palvelu pitää sisällään mm. tietoa verotuksen perussäännöistä, karkean hinta-arvion verottajan ohjeiden mukaan sekä ohjausta ulkopuolisen konsultin käyttöön. Palveluun eivät kuitenkaan kuulu tarkat suunnitelmat omistajanvaihdoksesta tai arvonmäärityksestä, kauppakirjojen teko eikä asiamiespalvelu kauppaneuvotteluissa. - Terapeutin työtäkin tämä voi olla esimerkiksi silloin, kun luopuvaa yrittäjää neuvotaan purkamaan identiteettikriisiään kävelemällä katua edestakaisin entisen yrityksensä ohi, Saaristo mainitsee. Omistajanvaihdos vie aikaa Yrittäjien ikärakenne on vinompi kuin muun väestön. Oletuksena on, että prosenttia yrittäjistä siirtyy seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle. - Yrityksestä luopumiseen tai omistajanvaihdokseen on varattava vuosia, jopa 10 vuotta. Prosessiin liittyy henkisen huolen lisäksi monien asioiden varmistelua. Kimmo Saaristo kertoo, että joskus yrityksen myyminen ulkopuoliselle on helpompaa kuin sukupolvenvaihdos suvun sisällä. Pois myydystä yrityksestä ei enää tarvitse välittää, mutta suvusta löytyvän jatkajan toimille on turvattava tulevaisuus. Jatkaja ei voi myydä yritystä viiteen vuoteen, sillä muuten veroseuraamukset ovat ankarat. - Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin liittyy niin paljon sudenkuoppia, että yrittäjä ei niistä selviä yksin. Tuleepa ulkopuolinen apu tämän hankkeen avulla tai/ja mitä tahansa muuta kautta, yrittäjän kannalta apu on välttämätön, Kimmo Saaristo kuittaa. Sukupolven - ja omistajanvaihdospalveluiden kehittäminen Satakunnassa (EAKR) Toteutusaika: Lisätietoja: kimmo.saaristo@satakunnan.yrittajat.fi invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo

6 Ammattitutka Takana on tieto, tarve ja tahtotila - On mahtavaa, kun on saanut olla mukana projektissa, joka perustuu vankkaan tietoon, todelliseen tarpeeseen ja tukevaan seudulliseen tahtotilaan, kiittelee työelämäkoordinaattori Kari-Matti Koittola WinNovasta. Kyseinen ESR-projekti on Porin ammattiopiston hallinnoima Ammattitutka, joka alkoi toukokuussa 2008 ja jatkuu heinäkuun loppuun Tulosta on tullut vaikka kirjaksi asti. Hanke tutkailee ja edistää edelleen monin eri tavoin pk-yritysten ja maakunnan ammatillisen koulutuksen yhteyksiä. Tieto mahdollisuuksista lisää yritysten tasa-arvoa Seutukunnalliset yritysasiamiehet kontaktoivat täyttä vauhtia pk-yrityksiä. - Kun ammatillinen koulutus on Satakunnassa nyt mennyt uusiksi, tästäkin on yrityskäynneillä hyvä kertoa, Koittola sanoo. - Hankkeen alussa meni kovaa, ja usein yksi käynti yrityksessä riitti. Kun kehittämistoimia nyt harkitaan pidempään, käyntejä tarvitaan pari-kolme. Harkinta on sinänsä hyvästä, mutta palveluajat pitenevät. Määrällisiet tavoitteet ovat entistäkin haastellisemmat. - Olemme omalla tavallamme lisänneet yritysten tasa-arvoa levittämällä tietoa koulutusvaihtoehdoista ja rahoitusmahdollisuuksista. Suurissa yrityksissä asiat hoituvat HR-osaston avulla, mutta pienemmissä ei aina tunneta edes oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia. - Lisäksi koulutustarpeet muuttuvat, ja tämä tieto on oppilaitoksille tärkeä. Koulutusta tarvitaan mm. käytännön esimiestyöhön, mikä tänään on aivan toista kuin ennen. Ennakointikamareja ja upea intra Ammattitutkassa käytännön ennakointityökaluksi on otettu ennakointikamarit Helsingin kauppakamarin mallin mukaan. Toimialakohtaisiin kamareihin kokoontuu osanottajaa, ja ohjelmassa on asiantuntija-alustuksia ja keskustelua. - Kyllä sieltä aina lähtee syntilista mukanaan, Kari-Matti Koittola kuvaa tätä joustavaa, nopeaa ja hyödylliseksi havaittua ennakointimallia. Hankkeen helmi on myös intra, johon on koottu kaikki projektitieto raporteista ja pöytäkirjoista aina ajopäiväkirjoihin saakka. - Ohjausryhmällä ja rahoittajalla on sinne tunnukset, joten tarkastaja voisi tarkastaa projektin vaikka omalla tietokoneellaan, Koittola toteaa. Oikealla ja yhteisellä asialla Mutta palataanpa alkuun, josta on monelle opiksi. Rauman ja Satakunnan kauppakamarit toteuttivat vuonna 2006 koulutusselvityksen, johon osallistui lähes 200 yritystä ja näistä 62 lisäksi työryhmätyöskentelyyn. Tuloksia jatkotyöstettiin joukolla eteenpäin. Raamia laajennettiin ottamalla mukaan tietoa työmarkkinoiden ikärakenteen muutoksesta, tietoa ja tilastoja työmarkkinajärjestöiltä sekä jopa tavoitteenasetteluja Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmasta. - Yhteistuumin ja huolella valmisteltu raami toimi kivijalkana projektihakemukselle, joka tämän ponnistuksen jälkeen syntyikin aika kivuttomasti, Koittola muistelee. Hakemuksen kruunasi sen liitteeksi laitettu 20 yrityksen sitoumus hankkeeseen osallistumisesta. Hankekumppaneiksi kirjattiin Satakunnan TE-keskus (ELY-keskus), maakunnan ammatillinen koulutus, Rauman ja Satakunnan kauppakamarit sekä Taloudellinen Tiedotustoimisto. - Kun pohja on tällainen, projektipäällikkö tietää olevansa ihan varmasti oikealla asialla. Samalla tämä on myös haaste: tässä on pakko onnistua ja tästä on tultava hyvä. Yksi Ammattitutkan monista tavoitteista on se, että toimintamalli ja työtapa integroituvat osaksi olemassa olevien organisaatioiden toimintaa. Kari-Matti Koittola on itse tästä elävä esimerkki. Projektipäällikkönä toiminut Koittola kertoo nyt tekevänsä Win- Novassa samaa työtä - mutta ilman projektia. Ammattitutkan projektipäällikön tehtäviä hoitaa yritysasiamies Johanna Alanen. Intra osoittautui epäilemättä enemmän kuin kullanarvoiseksi myös tässä vahdinvaihdoksessa. Ammattitutka (ESR) Toteutusaika: Lisätietoja: työelämäkoordinaattori Kari-Matti Koittola, kari-matti.koittola@winnova.fi ja projektipäällikkö, yritysasiamies Johanna Alanen, johanna.alanen@winnova.fi yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa

7 Muistiinpanoja invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo

8 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä, osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista nuorten työllistymistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä sellaisten joustavien rekrytointimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä. Muut rahoitusmahdollisuudet Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia hanketoiminnan rahoittamiseksi. Maaseudun kehittämistä tuetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla ja elinkeinokalataloutta tuetaan kalatalousohjelmalla. Lisätietoa: ja TEM/VCA 3/2010 Kysy lisää, kerro tarpeistasi Lisää tietoa paikallisista ja alueellisista hanketoiminnasta SATAKUNNAN ELY-KESKUS Yrjönkatu 20 (päätoimipaikka)/ PL 266, Pori Puh , faksi Marja Karvonen, aluekehityspäällikkö, puh Maija Saari, EU-koordinaattori (ESR), puh Mirja Hinkkanen, EU-koordinaattori (EAKR), puh Satakuntaliitto Pohjoisranta 11D, Pori Puh , faksi Heikki Juurinen, aluekehitysjohtaja, puh Pentti Kuikka, kehittämispäällikkö, puh Jyrki Tomberg, EU-koordinaattori, puh Lisätietoja myös: EU:n rakennerahastot, Yrittäjät, kauppakamarit, SAK, STTK, akava, ek, mtk, kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö