Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-17:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Anton Laakso, varajäsen Nelli Berg-Väänänen Jukka Pulkkinen Minna Reijonen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Erkki Virtanen Harri Auvinen, poissa Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja, esittelijä :t ja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja :t ja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja, esittelijä :t ja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja :t ja Markku Rossi, valtuuston puheenjohtaja klo: , :t Irja Sokka, valtuuston 2. varapuheenjohtaja klo: , :t Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Harri Korkalainen, toimitilapäällikkö :t Mikko Lankinen, vs. tilahallintopäällikkö 352 Heikki Vienola, kaupunginsihteeri pöytäkirjanpitäjä Asiat

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Julkinen Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuone, Hetti Rytsy Erkki Virtanen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , , 357, 359, osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin , , 358, , koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien , , 358, osalta liite A

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Kuopion kaupungin rakennusten ja osakkeiden nettihuutokauppa Toimitilan vuokraaminen Työllistymisen tuen palveluille, Asemakatu 38-40, 3. krs Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintojaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi Palvelualueorganisaation jatkokehittäminen - talousarvioon sisältyvien rakenteellisten muutosten valmistelu * Kotoutumislain uusien tehtävien selvittäminen Kuopion osalta Kaupunginjohtajan sijaisten määrääminen Talousarviomuutokset vuodelle Osatyökykyiset täysillä töihin -hanke Omavelkaisen takauksen myöntäminen Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle Määräalan ostaminen kiinteistöstä Asuntotontin (Kärängänkatu 8) myynti / Rakennusliike Lapti Oy Asemakaavan muutos / Vahtivuori (Minna Canthin katu 11) / Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n valitus / lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Asemakaavan muutos / Muotoiluakatemia / Väinölänniemi 1-20 / lausunnon antaminen valituksesta Kuopion hallinto-oikeudelle * Kh:n tiedonantoja 60 Muutoksenhaku Sivu , , 358, Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 63

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Päätös Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Hetti Rytsy ja Erkki Virtanen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Hetti Rytsy ja Erkki Virtanen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 6215/ /2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus ja hankintojen koordinointi Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa on tällä hetkellä 558 rakennusta tai tilaa, jotka ovat kahden vuoden aikana lisääntyneet 95:llä. Omistukseltaan tilat jakaantuvat seuraavasti: kpl Brm 2 m 3 Suora omistus Osakeomistus Sisään vuokraus Kaupungin omistuksessa olevan rakennusomaisuuden arvoa seurataan mm. vuosittaisella korjausvelkalaskennalla. Kaupungin suorassa omistuksessa olevien kohteiden arvot olivat seuraavat: Euroa Jälleenhankinta-arvo Nyky-arvo Tasearvo Kuopion rakennuskannan perusparannustarve oli euroa ja korjausvelka euroa. Peruskorjaustarve on kasvanut tarkasteluajanjaksolla noin 3,1 miljoonaa euroa ja korjausvelka on pysynyt vuoden 2013 tasolla johtuen rakennusten rakennuksien purkamisesta ja myynnistä. Tarkastelujaksolla ( ) Kuopion kaupunki on luopunut myymällä tai purkamalla 48 rakennuksesta, joiden yhteispinta-ala on Brm 2 (noin 9 %). Maaningan ja Kuopion kuntaliitoksen yhteydessä Maaningan kunnan kiinteistöt siirtyivät Kuopion kaupungille. Kuopion Tilakeskus sai tuolloin hallintaansa 42 rakennusta. Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten strateginen tavoitetila ratkaistaan tilasalkutuksen avulla. Tilasalkutuksen perusteet on hyväksytty vuonna 2007, jonka mukaisesti tilasalkutuksen päivitys on käsitelty kaupunginhallituksessa viimeksi Kuopion kaupungin suoraan omistamiin rakennuksiin sitoutunut pääoma on merkittävä. Omaisuuden arvon säilyttäminen ja kehittäminen edellyttää sekä pitkäjänteistä että suunnitelmallista toimintaa. Toiminta on kiinteistöpito-

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 350 strategian mukaisesti rakennusten hoitamista, huoltamista ja kunnossapitämistä. Vastuullisen omistajan toiminnan tulee olla pitkälle suunniteltua ja yhteisesti hyväksyttyyn kiinteistönpitostrategiaan perustuvaa. Sekä korjaamisen että tarvittaessa korjaamatta jättämisten tulee aina olla huolellisesti harkittuja rakennus- ja käyttäjäkohtaisesti. Laadukkaalla kiinteistöjohtamisella voidaan tukea ja osin ohjata myös asiakkaiden palvelutuotantoa. Tilojen käytön ohjaamisessa on tutkittava ensisijaisesti kaupungin omistamien tilojen tehokas käyttö. Tilasalkuissa rakennukset jaetaan pitkän tähtäimen tahtotilan mukaisesti eri luokkiin. Omistuksessa oleva rakennus voidaan joko omistaa edelleen, myydä, purkaa tai kehittää. Sisään vuokrattujen kohteiden osalla ratkaisuna on, joko jatkaa niiden vuokrausta tai luopua siitä. Näin muodostuvat 6 eri luokkaa, joiden mukaan tilasalkku on järjestetty: A B C D E F Säilytetään edelleen Jalostetaan muuhun käyttöön Hallintaa (sisään vuokrausta) jatketaan Myydään Hallinnasta (sisään vuokrauksesta) luovutaan Puretaan Tilasalkussa jokaiselle rakennukselle muodostuu tulevaisuuden osalta tavoite, jota toteutetaan pitkällä aikavälillä. Rakennuksen kunnossapitotaso tulee suhteuttaa tahtotilaan ja sen vuoksi myös kunnossapitotason tulee olla mahdollisimman vakaa. Tilasalkussa on otettu käyttöön 5-portainen luokitus, jossa ylintä tasoa edustavat ns. arvorakennukset, jotka pidetään kaikissa olosuhteissa käyttötarkoituksensa vaatimassa kunnossa (esim. kaupungintalo, Musiikkikeskus). Heikoimman ylläpitotason rakennuksiin tehdään vain turvallisuuden vaatimat korjaukset ja nämä rakennukset on pääsääntöisesti purkuun meneviä. Ylläpitoluokat ovat: 4 Arvorakennus 3 Tilat pidetään kunnossa ja arvoa parannetaan perusparannuksilla ja vuosikorjauksilla 2 Tilat pidetään viranomaisvaatimusten mukaisessa kunnossa; välttämättömät kunnossapitotoimenpiteet suoritetaan 1 Rakennuksia ei kunnosteta; vain turvallisuusvaatimukset ja huoneenvuokralain määräykset täytetään 0 Kunnossapitovastuu ei ole Tilakeskuksella / purku vireillä Lisäksi rakennuksille on määritelty kuntoluokka, joka kuvaa karkeasti rakennuksen tämän hetkistä korjaustarvetta. Kuntoluokat ovat: 5 Uusi, ei korjaustarvetta 4 Hyväkuntoinen, lähes uutta vastaava, korjaustarve >15 v. 3 Kunto tyydyttävä, korjaustarve 9-15 v. 2 Kunto välttävä, korjaustarve 4-8 v. 1 Kunto huono, teknisesti vanhentunut; korjaustarve 0-3 v. 0 Purkukuntoinen, rakennusta ei kannata ryhtyä korjaamaan

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 350 Muutoksia eri salkkuryhmitysten välillä on tapahtunut vuosina seuraavasti: Kpl, -vähennys /+lisäys Brm2 A - Omistetaan B - Jalostetaan uuteen käyttöön C - Hallintaa jatketaan D - Myydään E - Hallinnasta luovutaan F - Puretaan Lisäksi on purettu 6 maanomaisuuden hallinnassa ollutta rakennusta, jotka eivät ole olleet Kuopion Tilakeskuksen ylläpidossa. Vapaita tiloja Kuopion kaupungin rakennuskannassa on noin m 2. Päätös rakennuksen kuulumisesta tai siirtymisestä tiettyyn salkkuun ei tarkoita välittömiä toimenpiteitä vaan on nimenomaan tulevaisuuden lopputila. Näin ollen esimerkiksi rakennuksen siirto myyntisalkkuun ei käynnistä aktiivista myyntiä tai sen suunnittelua vaan aktiivisten toimenpiteiden käynnistämisestä jalostus-, myynti- ja purkusalkussa sovitaan ja päätetään erikseen. on nimennyt v Tilatyöryhmän, joka seuraa, ohjaa ja kehittää Kuopion kaupungin omistamien ja hallitsemien kiinteistöjen, rakennusten sekä tilojen käyttöä. Vaikutusten arviointi Esitys Vaikutusten arviointi on liitteenä. Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy rakennusten päivitetyn jaon salkkuihin ja tilasalkutuksen käytettäväksi strategisena työkaluna. Liitteet /2015 Vaikutusten ennakkoarviointi /2015 Poistetut kohteet /2015 Puretut rakennukset /2015 Myynnissä olevat kohteet /2015 Tilasalkku, A - Omistetaan /2015 Tilasalkku, B - Jalostetaan uuteen käyttöön /2015 Tilasalkku, C - Hallintaa (vuokrausta) jatketaan /2015 Tilasalkku, D - Myydään /2015 Tilasalkku, E - Hallinnasta (vuokrauksesta) luovutaan /2015 Tilasalkku, F - Puretaan /2015 Tilasalkun muutokset vuosina Valmistelija Jouni Tiihonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen esittelee asiaa kokouksessa.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 350 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy konserniohjausjohtajan esityksen. Päätös Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen selosti asiaa kokouksessa. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 6756/ /2015 Kuopion kaupungin rakennusten ja osakkeiden nettihuutokauppa Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus ja hankintojen koordinointi Kuopion kaupunginhallituksen v perustama tilatyöryhmä käsitteli kokouksessaan kaupungin myynnissä olevien rakennusten ja osakkeiden myynnin toteuttamista verkossa toimivan nettihuutokauppapalvelun avulla. Muun muassa Varkauden kaupunki on käyttänyt kyseistä palvelua omien kiinteistöjensä myynnissä ja heidän kokemuksensa palvelun käytöstä ovat positiivisia. Lisätietoja: Ennen huutokaupan käynnistämistä on määriteltävä kohteet, jotka sopivat kaupattaviksi nettihuutokauppajärjestelmän kautta sekä mikä on kaupattavan rakennuksen/kiinteistön pohjahinta (alv 0 %) ja minimikorotus ja kuka huolehtii kohteen mahdollisesta näytöstä. Myyjä voi myös pidättää itsellään oikeuden hylätä tehty tarjous. Valmistelussa on myös koottava tiedot kohteesta (mm. kuntoarvio, valokuvat ja sanallinen kuvaus, josta käy ilmi kohteen todellinen kunto). Nettihuutokaupassa rakennukset myydään yleensä siinä kunnossa, kun ne ovat myyntihetkellä. Kaupanteon asiantuntijana on syytä käyttää lakimiestä tai kiinteistövälittäjää. Kuopion Tilakeskuksella on kiinteistöjen asiantuntijoiden ja arviointipalveluiden puitejärjestelyt vuosille ja optiot vuosille Ennen nettihuutokaupan aloittamista on huolehdittava myös viestinnästä ja medianäkyvyydestä, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa kaupattavan kohteen kysyntään. Huutokaupat.com nettihuutokaupan järjestävä asiamies varmistaa kohteiden myyntikelpoisuuden ja maksuliikenne kulkee asiamiehenä toimivan Mezzoforte Oy:n asiakastilien kautta. Yleinen maksuaika kohteille on kaksi arkipäivää korkeimman tarjouksen hyväksynnästä. Kuopion kaupungin mahdolliset nettihuutokauppakohteet Kuopion kaupungin omistamia mahdollisia nettihuutokauppakohteita voisivat olla esimerkiksi - Kiinteistö Oy Karttulan Pankkitalo, liikehuoneisto 1 (169 m 2 ) - Kiinteistö Oy Karttulan Pankkitalon, liikehuoneisto 8 (171,5 m 2 ), - Kiinteistö Oy Kuopion Teknia, toimistohuoneisto B 12 (14,5 m 2 ) - Karttulan Tenavatörmän päiväkoti, Lukkarintie 4 (322 m 2 )

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 351 Nämä kohteet ovat olleet myynnissä jo vuodesta 2011 ja Tenavatörmän päiväkoti vuodesta 2012 saakka ja niiden vuotuiset ylläpitomenot ovat yhteensä noin euroa ja vuokratulot noin euroa. Kohteet on tarkoitus myydä vuokrattuina. Tällä hetkellä Karttulan Pankkitalosta on vuokrattu 99,5 m 2 (kolme vuokralaista) lähinnä hoitokuluja vastaavalla vuokralla. Muut esitetyt myyntikohteet ovat tyhjillään. Tiloja ei ole vuokrattu kaupungin toimijoille ja kaupungin omaan käyttöön niitä ei tarvita tulevaisuudessakaan. Karttulan liikehuoneistot ovat korkeintaan välttävässä kunnossa ja niiden kysyntä on olematonta. Kiinteistö Oy Karttulan Pankkitalon ja Kiinteistö Oy Kuopion Teknian liikehuoneistoista on voimassa oleva myyntipalvelusopimus Suomen Toimitilaasiantuntija Oy:n kanssa. Sopimus voidaan sanoa irti yhden kuukauden irtisanomisajalla. Tenavatörmän päiväkodista on voimassa oleva myyntisopimus LKV Kiinteistöinssi Oy:n kanssa. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi on liitteenä. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus - myöntää Kuopion Tilakeskukselle luvan nettihuutokauppajärjestelyn käyttämiseen Kiinteistö Oy Karttula Pankkitalon liikehuoneistojen 1 ja 8, Kiinteistö Oy Kuopion Teknian toimistohuoneiston ja entisen Karttulan Tenavatörmän päiväkodin myynnissä - vahvistaa ehdotettujen huutokauppakohteiden pohjahinnan (velaton myyntihinta) seuraavasti o Kiinteistö Oy Karttulan Pankkitalo, liikehuoneisto 1 = o Kiinteistö Oy Karttulan Pankkitalo, liikehuoneisto 8 = o Kiinteistö Oy Kuopion Teknia, toimistohuoneisto B 12 = o Karttulan Tenavatörmän päiväkoti = Kohteista ei tilata erillistä arviokirjaa vaan ne myydään pohjahinnan ylittävällä huutokauppahinnalla. Liitteet /2015 Vaikutusten ennakkoarviointi /2015 Kiinteistöjen perustiedot Valmistelija Harri Korkalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen esittelee asiaa kokouksessa.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 351 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy konserniohjausjohtajan esityksen. Päätös Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen selosti asiaa kokouksessa. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 352 Ei julkinen 352 Asianro 7516/ /2015 Toimitilan vuokraaminen Työllistymisen tuen palveluille, Asemakatu 38-40, 3. krs Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus ja hankintojen koordinointi Työllistymisen tuen palveluiden järjestelyvastuu siirtyy kunnalle (TYP-laki). Nykyiset ELY-keskuksen vuokraamat tilat sijaitsevat osoitteessa Kirkkokatu 1. Tilat ovat osittain toiminnallisesti vanhentuneet, niiden vuokrataso on korkea, ja toiminnan muutosten ja kehittämisen vuoksi tilat eivät ole jatkossa riittävän suuret. ELY-keskuksen vuokrasopimus tiloista päättyy Kaupungilla ei ole osoittaa uudenlaiseen toimintaan sopivia, omistuksessaan olevia tiloja. Tarkoitus on kehittää ja yhdistää Kelan, TE-palveluiden ja kaupungin työntekijöiden tuottamia palveluita ja keskittää ne osoitteessa Asemakatu sijaitsevien tilojen 3. kerrokseen (n. 716,8 m 2 ), jotka soveltuvat lähes sellaisenaan suunniteltuun toimintaan. Vuokranantaja, valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilat pääosin kalustettuna, jolloin vältytään kalusteinvestoinneista. Tilojen vuokrataso on kohtuullinen ja sijainti hyvä. Asia käsiteltiin kaupunginhallituksen nimeämässä tilatyöryhmässä Vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi on liitteenä. Esitys Esitän, että Kuopion Tilakeskus vuokraa Senaatti-kiinteistöiltä osoitteessa Asemakatu sijaitsevan toimistorakennuksen 3. krs (716,8 m 2 ) tilat toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella (irtisanomisaika 12 kk ja ensimmäinen irtisanomispäivä ) alkaen vuokrasopimusluonnoksen mukaisin ehdoin ja että sopimukseen voidaan tehdä tarkennuksia kansliatoimenpitein. Liitteet /2015 Vuokrasopimusluonnos /2016 Vaikutusten ennakkoarviointi Valmistelija Harri Korkalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen esittelee asiaa kokouksessa. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy konserniohjausjohtajan esityksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 352 Ei julkinen Päätös Vs. tilahallintopäällikkö Mikko Lankinen ja toimitilapäällikkö Harri Korkalainen selostivat asiaa kokouksessa. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Mikko Lankinen ja Harri Korkalainen poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 8114/03.00/2015 Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintojaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta ja perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät Manner- Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hallituksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan sähköisesti saapuneet lausunnot.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 353 Liiteaineistona jaetaan kaupungin lausuntoluonnos sekä lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi liiteaineistoineen. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Liitteet /2015 Lausuntopyyntö /2015 Lausunto Kuopio /2015 Hallituksen linjaus aluejaon perusteet sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli /2015 Hallituksen rahoituslinjaus /2014 Manner-Suomen maakunnat /2015 Diaesitys hallituksen linjauksista /2015 Hallituksen linjausten perustelumuistio Valmistelija Markku Tervahauta puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että Kuopion kaupunki päättää antaa asiassa liitteenä olevan lausunnon. Päätös Keskustelun kuluessa kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lisätä jäsen Erkki Virtasen esityksestä kaupungin lausuntoluonnokseen (lausuntopyynnön kohta 6) seuraavan kriteerin: "Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus." Keskustelun kuluessa jäsen Taisto Toppinen teki jäsen Nelli Berg-Väänäsen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen lausuntopyynnön kysymykseen 1:" Esitän vaihtoehdoksi EI, koska maakuntapohjaiset alueet ovat kantokyvyltään ja taloudeltaan riittämättömiä sote-palvelujen järjestämiseen, itsehallinto- ja sote-alueiden pitää olla samoja eli molempien lukumäärä sama." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Taisto Toppisen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Pulkkinen, Reijonen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen ja Virtanen) ja 5 ei-ääntä (Laakso, Berg-Väänänen, Kantanen, Röppänen ja Toppinen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen. oli siten hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen tekemällään lisäyksellä.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 7550/ /2015 Palvelualueorganisaation jatkokehittäminen - talousarvioon sisältyvien rakenteellisten muutosten valmistelu Kuopion kaupungin strategiassa yhtenä keskeisinä tekemisen kohteina (kriittisenä menestystekijänä) on palvelujen asiakaslähtöisyyden ja ennaltaehkäisevän toimintatavan kehittäminen sekä myös kokonaisjohtamisen (sisältäen mm. resurssit ja toiminta) parantaminen. Vuoden 2016 talousarviossa valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi on asetettu: lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuuden kokoaminen asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämisen näkökulmasta uudeksi palvelukokonaisuudeksi sekä palvelualueiden johtamisrakenteiden keventäminen ja keskinäisen yhteistyön kehittäminen sekä tämän tukeminen rakenteellisilla muutoksilla. Valmistellaan päätöksentekoon mm. seuraavat rakenteelliset muutokset: lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus vetovoimaisuuden palvelualueen ja konsernipalvelun yhdistäminen elinvoimapalvelujen (ml. työllisyyspalvelut) kokonaisuus kaupunkisuunnittelun kokonaisuus Kaupungin rooli ja tehtävät ovat muutoksessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat 2019 alussa siirtymään uudelle itsehallintoalueelle. Nyt valmisteltavat uudistukset ovat normaalin jatkuvan toiminnan kehittämisen ohella osaltaan myös valmistautumista sote-uudistuksen jälkeiseen kauteen. Muutoksilla tavoitellaan mm. henkilöresurssien käytön parantamista, kun osaamista voidaan käyttää yli toimintasektorien rajojen ja parempaa asiakkuuksien hallintaa. Valmistelua tehdään yhteistoiminnallisesti palveluista vastaavien palvelualuejohtajien, asiakkuusjohtajien ja palvelupäälliköiden muodostamissa työryhmissä, joissa on myös henkilöstön edustus. Valmistelua koordinoi kaupunginjohtajan johtoryhmä ja ohjaa kaupunginhallitus. Aikataulun mukaan organisaatiomuutoksista johtuvat järjestelyt astuisivat voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa, mutta osa mahdollisesti jo aikaisemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palvelukokonaisuudet tulee olla määriteltynä kesään 2016 mennessä, jotta muutokset voidaan ottaa huomioon jo talousarviovalmistelussa. Liitteet /2015 Projektisuunnitelma ja liite jatkopaalu

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 354 Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää asettaa esitetyn projektin ja hyväksyy sitä koskevan projektisuunnitelman. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 540/ /2012 Kotoutumislain uusien tehtävien selvittäminen Kuopion osalta Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Talous- ja strategiapalvelu Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotouttamisohjelma (laki kotoutumisen edistämisestä). Ohjelman tarkoitus on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja toimijoiden monialaista yhteistyötä. Ohjelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon myös kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa (kuntalaki 65 ). Saadakseen valtiolta lain mahdollistamat korvaukset pakolaisten vastaanottotoiminnan kustannuksista kunnalla tulee olla voimassa oleva kotoutumisohjelma. Kotoutumisohjelmassa otetaan huomioon kaikki kunnan alueella asuvat maahanmuuttajat oleskelun perusteesta riippumatta. Lisätietoja on mm. työ- ja elinkeinoministeriön kotouttaminen.fi verkkosivuilla. Kuopion kotoutumisohjelma eli Kotoutuminen Kuopioon toimenpideohjelma käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä sekä yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumisasioissa muiden toimijoiden kuten työhallinnon, viranomaisten, kotoutumiskoulutusta antavien oppilaitosten sekä kolmannen sektorin kanssa. Asiakirja on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , ja sen voimassa olo umpeutuu vuodenvaihteessa. Asiakirjan hyväksymisen aikoihin Kuopio oli myös uudistetun kotoutumislain yksi valtakunnallisista kokeilupaikkakunnista Osallisena Kuopiossa hankkeellaan. Kuopiossa kehitettyjä kotoutumiskoulutuksen toimintamalleja otettiin käyttöön muuallakin maassa. Pohjois-Savon Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön ohjeen mukaan ehdotetaan, että asiakirja hyväksytään olemaan voimassa toistaiseksi ilman sisällöllisiä tarkistuksia. Kuopion kotoutumisohjelma tullaan päivittämään vuoden 2016 aikana. Nykyistä ohjelmaa sovelletaan siihen asti, kun uusi päivitetty kotoutumisohjelma tulee voimaan. Asiakirjan tarkistamistyöhön odotetaan työja elinkeinoministeriöltä sekä Ely-keskukselta lähempiä ohjeita, koska maahanmuuton toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut. Viiteaineistona jaetaan Kotoutuminen Kuopioon toimenpideohjelma Valmistelija Raija Kovanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 355 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää, että Kotoutuminen Kuopioon toimenpideohjelma on voimassa toistaiseksi. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 8096/ /2015 Kaupunginjohtajan sijaisten määrääminen 2016 Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu Kuopion kaupungin hallintosäännön 3 luvun 3 :n mukaan kaupunginjohtaja johtaa kaupungin hallintoa, operatiivista toimintaa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa kaupunginhallituksen alaisena. Edelleen hallintosäännön 3 :ssä säädetään, että palvelualuejohtajat johtavat kaupunginjohtajan alaisena, kaupungin kokonaisetu huomioiden, palvelualueiden toimintaa. Kaupunginhallituksen johtosäännön 5 luvun 2 :n mukaan kaupunginjohtajan ollessa poissa, esteellinen taikka viran ollessa avoinna, hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. Kaupunginjohtajan sijaisuusjärjestelyt on toteutettu nykyisin siten, että palvelualuejohtajat toimivat kaupunginjohtajan sijaisena. Käytäntönä on ollut, että kukin palvelualuejohtaja toimisi pääsääntöisesti aina vuoden kerrallaan kaupunginjohtajan 1. sijaisena. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kaupunginjohtajan 1. sijaisena on toiminut vuoden 2015 alusta lukien palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Vaikutusten arviointi Ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan asia on neutraali. Valmistelija Heikki Vienola puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää, että kaupunginjohtajan ollessa poissa, esteellinen taikka viran ollessa avoinna, kaupunginjohtajan sijaisena toimivat lukien palvelualuejohtajat seuraavassa järjestyksessä: 1. Hyvinvoinnin edistämisen sekä kasvun ja oppimisen palvelualuejohtaja (Pekka Vähäkangas) 2. Kaupunkiympäristön palvelualuejohtaja (Jarmo Pirhonen) ja 3. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualuejohtaja (Markku Tervahauta) Kh. tekee vuosittain erillisen päätöksen palvelualuejohtajien etusijajärjestyksen muuttamisesta seuraavan vuoden osalta.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 356 Päätös Merkittiin, että palvelualuejohtajat Markku Tervahauta, Pekka Vähäkangas ja Jarmo Pirhonen poistuivat kokouksesta esteellisinä (osallisuusjäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 5469/ /2015 Talousarviomuutokset vuodelle 2015 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talousarviomuutoksia vuodelle 2015 esitetään seuraavasti: Eläkemenoperusteisen ja varhemaksun talousarviomuutostarve palvelualueilla perustuu Kevan viimeisimpään ennakkoilmoitukseen kyseisten maksujen suuruudesta vuonna Viimeisimmän Kevan ennakkoilmoituksen mukaan ydinkaupungin eläkemenoperusteinen ja varhemaksu on euroa budjetointivaiheessa voimassa ollutta ohjeistusta pienempi. Käyttötalous, Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle esitetään määrärahalisäystä euroa euroa perustuu Kansalaistoiminnan aktivointiyksikön ylläpitämän järjestöjen käyttöön tarkoitetun Alavan palvelutalon tilavuokraan alkaen. (Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta ) Eläkemenoperusteisen maksun ja varhemaksun menonlisäys on euroa. Käyttötalous, Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan palvelualueelle esitetään euron tuloarvion lisäystä. Vanhus- ja vammaispalveluluiden toimintatuottojen arvioidaan jäävän euroa alle budjetoidun, mutta lapsiperhepalveluiden valtiolta saamat turvatukitoiminnan avustukset ylittyvät euroa, aikuissosiaalityön palveluissa pakolaisten toimeentulotukikorvauksia arvioidaan saatavan euroa ja muita toimeentulotukikorvauksia euroa sekä valtionkorvausta kuntouttavaan työtoimintaan euroa budjetoitua enemmän. Perusturvan palvelualueelle esitetään euron määrärahan lisäystä. Vanhus- ja vammaispalveluissa arvioidaan vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelukustannusten ylittyvän euroa. Aikuissosiaalityön palveluissa työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan ylittyvän euroa ja erityisasumispalvelujen ostopalvelujen euroa, mutta työllistymisen yksikön ostopalvelujen alittuvan euroa. (Perusturvan ja terveyslautakunta ). Eläkemenoperusteinen maksu ja varhemaksu toteutuvat euroa budjetoitua pienempänä. Ns. teknisenä talousarviomuutoksena esitetään siirrettäväksi terveydenhuollon palvelualueelta euroa perusturvan palvelualueelle pääosin vanhus- ja vammaispalveluun henkilöstösiirron ja laboratoriokustannusten kohdistamisperiaatteiden muutosta vastaavasti. (Perusturvan ja terveyslautakunta )

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 357 Terveydenhuollon palvelualueelle esitetään euron tuloarvion vähennystä. Avohoidon palveluissa toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän euroa johtuen muilta kunnilta saatavien yhteistoimintakorvausten lisääntymisestä sekä suun terveydenhuollon suuremmasta maksutuottojen kertymisestä. Sairaalapalveluiden toimintatuottojen arvioidaan jäävän euroa alle budjetoidun johtuen osastohoidon paikkojen vähentymisestä. Erikoissairaanhoidon tuotot ylittävät budjetin euroa. Terveydenhuollon palvelualueelle esitetään euron määrärahalisäystä, jolla katetaan erikoissairaanhoidon arvioitua kustannusylitystä euroa. Osa kustannusylityksestä katetaan palvelualueen talousarvion sisällä. (Perusturvan ja terveyslautakunta ). Eläkemenoperusteinen maksu ja varhemaksu toteutuvat euroa budjetoitua pienempänä. Käyttötalous, Kaupunkiympäristön palvelualue Esitetään tuloarvion lisäystä euroa perustuen euroa budjetoitua suurempana toteutuviin myyntivoittoihin, euroa suurempana toteutuvien maankäyttö- ja kehittämiskorvauksiin sekä euroa suurempana toteutuviin maa- ja vesialueiden tuottoihin. Määrärahalisäystä esitetään euroa, joka pääasiassa perustuu suoalueiden myynnistä syntyneeseen myyntitappioon. (Kaupunkirakennelautakunta ). Eläkemenoperusteinen maksu ja varhemaksu toteutuvat euroa budjetoitua pienempänä. Käyttötalous, Konsernipalvelu Esitetään määrärahavähennystä euroa perustuen budjetoitua pienempänä toteutuvaan eläkemenoperusteiseen ja varhemaksuun. Käyttötalous, Kasvun ja oppimisen palvelualue Esitetään määrärahavähennystä euroa perustuen budjetoitua pienempänä toteutuvaan eläkemenoperusteiseen ja varhemaksuun. Käyttötalous, Vetovoimaisuuden palvelualue Esitetään tuloarvioon vähennystä euroa markkinointiohjelmaan budjetoitua pienempänä toteutuvan rahoitusosuuteen perustuen. Määrärahavähennystä esitetään euroa pääosin budjetoitua pienempänä toteutuvista elinkeinopoliittisista hankkeista. Eläkemenoperusteinen ja varhemaksu toteutuvat euroa budjetoitua pienempänä. Käyttötalous, Yleishallinto Esitetään kohtaan tuloarvion lisäystä euroa toteutuneen oikeudenkäyntikulukorvauksen perusteella ja kohtaan Yleiset tukipalveluostot kohtaan esitetään määrärahavähennystä euroa budjetoitua pienempänä toteutuviin tukipalveluiden hankintakustannuksiin perustuen. Kohtaan eläkemenoperusteinen ja varhe-ennakkomaksu esitetään määrärahalisäystä euroa perustuen budjetoitua suurempana toteutuvaan menoerään. Muut tuotot ja luottotappiot kohtaan esitetään määrärahalisäys euroa toteutuneen luottotappion perusteella. Muut kehittämishank-

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 357 keet kohtaan esitetään määrärahan vähennystä euroa, koska kaikkia hankkeet eivät toteudu. Kohtaan henkilöstö ja henkilöstön kehittäminen esitetään määrärahan vähennystä euroa, joka oli budjetoitu mahdollisen työmarkkinaratkaisun aiheuttamiin kustannuksiin. Kohtaan kuntaliitoksiin perustuvat yhdistymisavustukset ja valtionosuuden vähenemisen korvaukset esitetään tuloarvion vähennys euroa budjetoitua pienempänä toteutuvasta valtionosuuden vähenemisen korvauksesta. Ydinkaupungin investointiosa Maa- ja vesialueiden tuloarvioon esitetään euron lisäystä perustuen Maljalahden tonttien myyntiin. (Kaupunkirakennelautakunta ) Ydinkaupungin rahoitusosa Antolainojen lisäykseen esitetään vähennystä euroa perustuen Kuopion Vesi Liikelaitoksen budjetoitua pienempään lainatarpeeseen. Kuopion Vesi Liikelaitoksen rahoitusosa Pitkäaikaisten lainojen lisäykseen esitetään vähennystä euroa perustuen budjetoitua pienempään lainatarpeeseen. (Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta ). Muutosten vaikutukset talousarvioon Tuloarvioiden muutokset kasvattavat ydinkaupungin talousarvion toimintatuottoja 4,4 milj. euroa ja määrärahamuutokset kasvattavat toimintakuluja 7,5 milj. euroa. Siten toimintakate heikkenee alkuperäiseen talousarvioon nähden 3,0 milj. euroa. Talousarviossa ydinkaupungin tilikauden tulos muodostuu 23,5 milj. euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäinen ydinkaupungin talousarvio oli laadittu 22,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Koko kaupungin tulos puolestaan muodostuu 23,1 milj. euroa alijäämäiseksi, kun koko kaupungin alkuperäinen talousarvio oli laadittu 22,2 milj. euroa alijäämäiseksi.. Investointiosan tuloarvion lisäys pienentää nettoinvestointeja 3,0 milj. euroa, jolloin talousarviossa koko kaupungin nettoinvestoinneiksi muodostuu 41,2 milj. euroa. Vaikutusten arviointi Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää talousarviomuutokset kv:lle hyväksyttäväksi.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 357 Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 358 Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7705/ /2015 Osatyökykyiset täysillä töihin -hanke Päätöshistoria Perusturva- ja terveyslautakunta Perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa keskusteltiin osatyökykyisten työttömien henkilöiden työkykykartoitusten tehostamisesta kaupungin työllisyyspalveluissa. Esitettyjä suunnitelmia pidettiin hyvinä, mutta toimintaan kohdennettavia resursseja asiakastarpeeseen nähden riittämättöminä. Asian eteenpäin viemiseksi, kehittämistyön tukemiseksi ja käytettävien resurssien lisäämiseksi työllisyyspalveluissa valmisteltiin pikaisella aikataululla hakemus Vantaan kaupungin hallinnoimaan Osatyökykyiset täysillä töihin hankkeeseen. Hanke on kolmivuotinen ja toimii ajalla Suunnitellussa hankkeessa haetaan valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen, ja hanke toteuttaa osaltaan Sipilän hallituksen Osatyökykyisille väyliä työhön kärkihanketta. Hankerahoitusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön kansallisesta ESRrahoituspotista. Kuopion on tarkoitus olla em. hankkeessa osatoteuttajana. Vantaan ja Kuopion lisäksi hankkeeseen liittyvät erilaisten roolien kautta Espoo, Tampere, Oulu ja Helsinki. Kuopion osahankkeella haetaan asiakaslähtöistä, ratkaisukeskeistä ja kustannustehokasta toimintamallia osatyökykyisten työkyvyn arviointiin ja edistämiseen. Osahankkeen kohderyhmänä ovat pitkään työttömänä olleet henkilöt, joilla on noussut esille työllistymisvaikeuksia ja työkyvyn rajoituksiin liittyviä seikkoja. Työkyvyn arvioinnin kehittämisessä haetaan joustavia ratkaisuja ja erilaisia kokeilu-, kartoitus- ja havainnointimahdollisuuksia oikeilla työpaikoilla tai työpajaympäristöissä. Näiden kokeilu-, kartoitus- ja havainnointijaksojen toteuttamisessa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tavoitteet, vahvuudet, osaaminen ja motivaatiotekijät. Jotta em. joustavat ratkaisut ovat mahdollisia, tarvitaan monipuolista yhteistyöverkostoa (mm. eri alojen lääkärikonsultaatiot, psykologien testit, työhönvalmentajan havainnoinnit työskentely-ympäristössä), sekä työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Osatyökykyisten henkilöiden palaaminen työelämään ei ole useinkaan ongelmatonta ja heidän tuen tarpeensa varsinkin työsuhteen alkuvaiheessa on kohtuullisen suuri. Osatyökykyisten henkilöiden on myös vaikea löytää työpaikkaa, sillä monilla työnantajilla on ennakkoluuloja ja pelkoja osatyökykyisen henkilön palkkaamista kohtaan. Osahankkeessa tuetaan kohderyhmän työllistymistä työkykyarvioinnin jälkeen ohjaamalla asiakkaat heille sopivien työllisyyspalvelujen palvelujen piiriin tai hankkeen toimesta toteutettavalla räätälöidyllä työnetsinnällä ja työhönvalmennuksella. Osahankkeen kautta järjestettävät palvelut toteutetaan ostopalveluna. Osahanke tuottaa päähankkeen tavoin lisäarvoa sekä osatyökykyisille asiakkaille että työnantajille. Asiakas saa toiminnan avulla realistisen käsityksen

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 358 työkyvystään ja sitä kautta myös työllistymismahdollisuuksistaan. Arvioinnin jälkeen työskentelyä asiakkaan kanssa voidaan jatkaa paremmin hänen henkilökohtaiset työllistymiseen tarvittavat voimavarat sekä mahdolliset työllistymisen rajoitteet huomioiden. Tämä hyödyntää myös työnantajia, sillä arvioinnin jälkeen työnhakijoiden työkyvystä on realistinen kuva ja työtehtävien suunnittelu / mahdollinen räätälöinti voidaan tehdä oikean tiedon valossa. Hankekokonaisuuden (päähanke + osahankkeet + vertaiskehittäjät tms.) vahvuus muodostuu siitä, että kehittämistyötä on tekemässä samanaikaisesti useampi iso kaupunki. Hankkeessa kehitettävän työ- ja toimintakyvyn arviointimallin ja prosessin arviointiin saadaan useamman hanketoimijan kautta vahvuutta, erilaisia näkemyksiä ja vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Kuten päätoteuttajan hakemuksessa mainitaan, kehitettävä malli on monistettavissa valtakunnallisesti isoihin ja pieniin kuntiin. Kuopion osahankkeeseen palkataan kolme palveluohjaajaa, joiden tehtävänä on huolehtia asiakasprosessien jouhevasta etenemisestä osahankkeessa. Lisäksi hankkeessa hankintaan ostopalveluna asiakkaiden tarvitsemia konsultaatio-, arviointi- ja työhönvalmennuspalveluja. Osahankkeen asiakasprosessi toteutetaan seuraavan vaiheistuksen mukaisesti: 1. tilannearvio sisältäen asiakassuunnitelman laatimisen (palveluohjaaja) 2. työttömien terveydenhoitaja terveystarkastus tarvittaessa (toteutus kaupungin työllistymispalvelun kautta) 3. tarvittavien konsultaatioiden järjestäminen (toteutus ostopalveluna) 4. tarvittavien kokeilu-, kartoitus- ja havainnointijaksojen järjestäminen (palveluohjaajan toimesta tai ostopalveluna, palveluohjaaja koordinoi) 5. tietojen kokoaminen ja jatkosuunnitelmien laatiminen (palveluohjaaja koordinoi) 6. työhönvalmennuksen hankkiminen tarvittaessa (toteutus ostopalveluna, palveluohjaaja koordinoi) 7. asiakkaan jatkuva tuki ja ohjaus prosessin aikana (palveluohjaaja / työhönvalmentaja ostopalveluna) 8. hankeasiakkuuden hallittu päättäminen ja asiakkaan saattaen vaihtaminen eteenpäin (palveluohjaaja) Asiakkaita osahankkeeseen voidaan ohjata Pohjois-Savon TE-toimistosta, Kuopion seudun TYP:stä sekä Kuopion kaupungin työllistymispalveluista ja aikuissosiaalityöstä. Pääasiallinen asiakasvirta työkykyarviointeihin tulee kaupungin työllistymispalvelujen, jossa tehdään asiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja työllistymispalveluihin liittyvää palveluohjausta. Asiakas voidaan ohjata työkyvyn arvioinnin jälkeen TE-toimiston, TYP:n tai kaupungin työllistymispalveluihin työllistymiseen liittyvien jatkopolkujen toteuttamista varten tai hänelle voidaan ostaa hankkeen toimesta työhönvalmentajapalvelua. Mikäli työllisyyspalvelut eivät ole oikea-aikaisia, asiakas ohjataan oikeiden palvelujen piiriin esim. kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai eläkeselvittelyyn. Osahankkeen tulokset: 1. hankkeen lopussa Kuopiossa on vakiintunut ja tuotteistettu työkyvyn arviointipalvelu 2. hankkeen päättyessä Kuopiossa on kattava ostopalveluverkosto a. lääketieteellisten konsultaatioiden hankkimiseen b. kartoitus-/ havainnointijaksojen toteuttamiseen

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 358 c. psykologin arvioiden toteuttamiseen 3. hankkeen aikana vähintään 500 asiakasta saa arvion omasta työkyvystään 4. työkykyarvioinnin piirissä olleista asiakkaista vähintään 50 % saa työllistymistä edistävän jatkopolun Kuopion osahankkeen kustannukset koko hankeajalta ovat yhteensä euroa. Kuopion kaupungin omarahoitusosuus on yhteensä euroa. Omarahoitusosuus katetaan vuosittain työllistymispalvelujen käyttösuunnitelman sisältä. Kuopion osahankkeen kustannusarvio on esitetty kululajeineen taulukossa 1. Osahanke liitetään kiinteästi työllistymispalvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen ja sen toiminnasta Kuopiossa vastaavat oman työnsä ohessa aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen ja palveluesimies Virpi Noronen. Taulukko 1. Osatyökykyiset täysillä töihin Kuopion osahankkeen kustannusarvio. KULULAJI YHTEENSÄ HENKILÖSTÖKULUT (sis. 3 palveluohjaajaa FLATE RATE - KUSTANNUKSET 17 % Esitys ASIAKASPALVELUJEN OS- TOT (sis. konsultaatiot, havainnointijaksojen tuen ja ohjauksen, työhönvalmentajapalvelut) Vaikutusten arvio MUUT i ASIAKASTYÖHÖN LIITTYVÄT n KUSTANNUK- SET (mm. t asiakasmateriaalit, markkinointiviestintä, i asiakastilaisuuksien kustannukset ) YHTEENSÄ Aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen: Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kuopion kaupu YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET JOSTA ESR-RAHOITUS 80 % JOSTA KUNTARAHOITUS 20 % Liitteet Aiesopimus_allekirjoitettuna.pdf Osatyökykyiset täysillä töihin -hanke.pdf

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 358 Valmistelija Pirjo Oksanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy aikuissosiaalityö ja työllistymispalvelujen päällikön esityksen. Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Liitteet /2015 Aiesopimus allekirjoitettuna /2015 Osatyökykyiset täysillä töihin -hanke Valmistelija Pirjo Oksanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää, että Kuopion kaupunki osallistuu Osatyökykyiset täysillä töihin - hankkeeseen vuosina , hyväksyy hankehakemuksen ja aiesopimuksen sekä varautuu talousarvioissa hankkeen toteuttamiseen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

32 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 7875/ /2015 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen Talous- ja strategiapalvelu Taustaa Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry on 30 vuoden ajan Kuopion alueella toiminut yhteisöllisiä sosiaalipalveluita tuottava yleishyödyllinen järjestö. Yhdistys tekee tuki- ja palvelutyötä kaikkein huono-osaisimpien kuntalaisten tukemiseksi tuottaen muun muassa asumispalveluja kaupungin erityisryhmiin kuuluville asunnottomuudesta ja päihderiippuvuuksista tai muista vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsiville henkilöille. Kuopion kaupunki on ollut yksi kymmenestä kaupungista, joka teki valtion kanssa aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin vuosille ja vuosille (PAAVO I ja PAAVO II). Näihin sopimuksiin liittyvissä hankkeissa oli tavoitteena tarjota asiakkaille yksilöllistä tuen tarvetta vastaavat asumismuodot siten, että asumiseen liittyvien palvelut vastaavat sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveys- ja päihdepalvelujen laatusuosituksia. PAAVO II ohjelmaan liittyvän aiesopimuksen toimeenpanosuunnitelmassa on yhtenä kohdennettuna toimenpiteenä osana pitkäaikaisasunnottomille tavoitellun 55 tukiasuntopaikan toteuttamista mainittu Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n Sateenkaaritalon tilalle suunniteltava kahdeksan asunnon kohde. Sateenkaaritalon toimintayksikkö sijaitsee Kuopiossa keskeisellä paikalla Linnanpellon kaupunginosassa Gottlundinkadulla. Toimintayksikköön kuuluu kolme kerroksinen päärakennus sekä piharakennus, jossa on toiminta/toimistotila sekä toisessa kerroksessa pajatila. Päärakennus on rakennettu vuonna 1922 ja on erityisen huonossa kunnossa eivätkä toimintayksikön tilat vastaa nykystandardeja erityisryhmän asumispalvelutarkoitukseen. Nykyisen huonokuntoisen päärakennuksen tilalle on suunniteltu nykyaikaista päihteet sallivaan erityisasumispalvelukäyttöön soveltuvaa uudisrakennusta, jossa huomioidaan asumisneliöiden tehokas käyttö, esteettömyys, paloturvallisuus ja uusimmat energiaratkaisut. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n hakemuksesta alueen asemakaavoitusta on kaupunginvaltuuston päätöksellä muutettu niin, että asemakaava sallii alueelle uudisrakentamisen. Museoviraston päätöksellä kohteen julkisivun ulkoasu on suojeltu, minkä vuoksi hankkeelle on hyväksytetty rakennuslupa suojelupäätös huomioiden. Rakennusluvan mukaan rakentaminen on aloitettava mennessä. Kohteeseen on yhdistyksen antamien tietojen mukaan tulossa kahdeksan asuinhuoneistoa, joista neljä on pinta-alaltaan 31,0 m² ja neljä taasen 30,5 m². Asunto-alaa on siten yhteensä 246 m² ja palvelutiloja 44,5 m². Rakennushankkeen kokonaiskustannus on euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on hyväksynyt hankkeen rakennussuunnitelmat ja kustannukset ja tehnyt asiasta avustuspäätöksen, jonka mukaan yhdistykselle on myönnetty kohteeseen erityisryhmien

33 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 359 asunto-olojen parantamiseen tarkoitettua avustusta yhteensä euroa. ARAn avustusehdoiksi on kirjattu, että kohdetta on käytettävä päätöksen mukaiseen erityisryhmää kuuluvien vuokra-asuntona 20 vuotta avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta lukien. Lisäksi avustuspäätöksen ehtona on, että kunnan on voitava halutessaan vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa esimerkiksi kilpailutuksen seurauksena säilyttäen samalla asukkaiden vuokrasuhteen samassa kohteessa. Rakennusurakka on kilpailutettu ja kilpailutuksen perusteella kokonaisurakoitsijaksi valikoitui Lemminkäinen Talo Oy. Hankkeen eteneminen kuitenkin pysähtyi, koska rahoituskilpailutuksessa tarjouksen antaneet rahoituslaitokset, Kuntarahoitus Oyj ja Pohjois-Savon Osuuspankki, asettivat rahoituksen myöntämiselle edellytykseksi kaupungin omavelkaisen takauksen. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys neuvottelee parhaillaan kilpailutetun urakkasopimuksen voimassaolon jatkamisesta rahoituksen järjestymiseen saakka siten, ettei urakkaa tarvitsisi kilpailuttaa uudelleen. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry on kääntynyt Kuopion kaupungin puoleen hakien hankkeen korkotukilainaosuudelle eli ,00 eurolle kaupungin omavelkaista takausta. Yhdistys on hakemuksensa mukaan valmis antamaan omavelkaisen takauksen vastavakuudeksi tontin rakennuksiin ja vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja vaadittavan määrän. Yhdistyksen takaushakemus on tämän esityksen liitteenä. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle on myönnetty aiemmin kaksi kaupungin takausta kaupunginvaltuuston päätöksillä ja Varhaisempi takaus on annettu valtionkonttorille asuntohallituksen päätöksen nojalla myöntämän, alkuperäiseltään pääomaltaan ,33 euron suuruisen lainan vakuudeksi. Sen jäljellä oleva pääoma on tilanteen mukaan ,50 euroa. Myöhempi annetuista takauksista kohdistuu Pohjois-Savon Osuuspankin yhdistykselle myöntämään lainaan, joka on annettu yhdistyksen Likolahdessa sijaitsevan erityisryhmien asumiskäytössä olevan kiinteistön peruskorjaukseen enintään euron suuruisena. Sen jäljellä oleva pääoma tilanteessa oli ,83 euroa. Kummastakaan annetuista takauksista ei peritä takausprovisiota. Perustelut Takaushakemuksen tarkoittaman asuinkohteen rakentaminen on osa kunnan, valtion ja järjestöjen välistä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman PAAVO II:n toimeenpanosuunnitelmaa. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n suunnittelema investointihanke tähtää kaikkein huonoosaisimpien päihteitä käyttävien asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien olosuhteiden parantamiseen. Yhdistys on toiminut Kuopiossa 30 vuoden ajan tehden tuki- ja palvelutyötä kaikkein huono-osaisten kuntalaisten tukemisessa, joten asuinkohteen rakentaminen sopii sen rooliin luontevasti. Sipilän hallituksen Ratkaisujen Suomi -hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu, että työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE-työryhmän esitykset huomioiden. Työryhmä on ympäristöministeriössä asuntoministerin johdolla valmistellut uuden toimenpideohjelman vuosille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on hakemassa ESR-rahoitusta Asunnottomuuden ennaltaehkäisy kuntastrategiat hankkeelle. Kuopion kaupunki on perusturvajohtajan päätöksellä päättänyt osallistua osatoteuttajana hankehakuun ehdollisesti siten, että lopullisesta osallistumisesta hankkeeseen ja sen omarahoitusosuudesta tehdään päätös ESR-rahoituksen

34 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 359 varmistuttua. Hankkeen tavoitteena on asunnottomuuden ennaltaehkäisyn lisäksi kehittää hajautettuja asumismuotoja ja siihen liittyvää asuntojen hankintaa sekä turvata erityisryhmien asuminen. Kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksen (loppuraportti , KV ) mukaan erityisryhmien asumispalveluissa on tavoitteena siirtää painopistettä kaupungin itse omistamiin tiloihin siten, että vuoden 2030 arvioidusta 600 mielenterveys- ja päihdekuntoutujan asumispaikan tarpeesta vain 80 palveluasuntoa olisi yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä ja 520 paikkaa olisi kaupungin omaa tuotantoa tai yksityistä tuotantoa kaupungin tarjoamissa tiloissa. Pitkällä tähtäyksellä kaupungin tavoitteena on lisätä nimenomaan vuokraasumiseen perustuvaa tukiasumista ja kotiin annettavaa tukea erityisryhmien asumisessa, joka on kustannuksiltaan edullisempaa palveluasumiseen verrattuna. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n Sateenkaritalo kohde voi kuitenkin olla yksi näistä yksityisen puolen tarjoamista kohteista myös pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tarve päihteet sallivalle päihdekuntoutujien asumispalvelukohteelle on ilmeinen, sillä vastaavia kohteita ei käytännössä ole tarjolla. Kuopion kaupungin perusturvajohtaja onkin Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n pyynnöstä antanut Kuntarahoitukselle lausuman (ohessa liitteenä), jossa hankkeen toteuttamista pidetään tarpeellisena erityisryhmien asumispalvelujen järjestämisen kannalta Kuopiossa. Kuntalain 129 :n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä takaus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takausta ei myöskään saa myöntää, mikäli siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Edelleen samaisen säädöksen mukaan kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Taattava rahoitus on määrältään pieni verrattuna kaupungin vuosittaisiin menoihin ja investointeihin. Vuoden 2016 talousarvion mukaisiin toimintamenoihin suhteutettuna sen määrä on vain n. 0,1 %, joten takausvastuun toteutuminen täysimääräisenäkään ei vaaranna kaupungin kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Taloudellista riskiä takaukseen sisältyy, sillä ARAn tuesta huolimatta rakentamisen velkarahoitteiset kustannukset ovat hankkeen kustannusarvion mukaan noin euroa asuinneliötä kohden. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n on lähtökohtaisesti pystyttävä kattamaan rakentamisesta aiheutuvat pääomakustannukset asuinkohteesta saatavilla vuokratuloilla. Ensimmäisen toimintavuoden neliövuokraksi on arvioitu 13,50 /m²/kk vuokrausasteen ollessa 90 %. Todellisuudessa vuokran pitää todennäköisesti olla tätä korkeampi, koska pääomakustannusten laskennassa korkotasona on käytetty 1 %:n korkoa koko 41 vuoden laina-ajalle ja koska ensimmäisen vuoden talousarviossa ei vielä ole varauduttu lainkaan tulevien korjauksien edellyttämiin rahastointeihin. Koska vuokratason on kuitenkin pysyttävä kohtuullisena markkinahintaan nähden, edellyttää neliövuokran maltillisena pitäminen yhdistykseltä sekä tarkkaa taloudenpitoa kulujen suhteen että suunnitelmallista ja ennakoivaa rakennuksen ylläpitoa. Kaupungin takaukseen sisältyy luottotappioriskiä myös yhdistyksen muusta toiminnasta johtuen. Yhdistyksen omavaraisuusaste oli tilinpäätöksen mukaan vain 18 % taseen loppusumman ollessa euroa. Yhdistyksen tilikauden 2014 tulos oli euroa. Maksuvalmius oli tilinpäätöstietojen mukaan hyvä Quick Ratio -tunnusluvun ollessa 1,4. Tämä tarkoit-

35 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 359 taa, että yhdistyksen rahoitusomaisuus kattoi tilanteessa 1,4 kertaisesti seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät vastuut. Yhdistyksen toiminta on kuitenkin täysin riippuvaista RAY:n yleisavustuksista, joiden määrä tilikaudella 2014 oli euroa. Mikäli avustusten määrä yhdistyksen toiminnan tasoon suhteutettuna laskisi tai lakkaisi kokonaan, ajautuisi yhdistys nopeasti maksuvaikeuksiin. Tämä vaarantaisi myös takaushakemuksen tarkoittaman velan takaisinmaksun. Yhdistyksen toimintaa voi kuitenkin sen pitkäikäisyydestä johtuen pitää jo vakiintuneena ja sillä on muun yleishyödyllisen toimintansa lisäksi kokemusta myös vastaavien kiinteistökohteiden hankinnasta, peruskorjaamisesta ja vuokraustoiminnasta. Takauksen antamisen riskisyyttä pienennetään ottamalla sille kuntalain edellyttämin tavoin kaupungin etuja turvaava vastavakuus rakennuksiin ja vuokraoikeuteen kohdistuvina kiinnityksinä. Haettavaan takaukseen ei mainituilla perusteilla voida siten katsoa sisältyvän kuntalain tarkoittamaa merkittävää taloudellista riskiä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntämä tuki täyttää avustuspäätöksen mukaan Euroopan unionin yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden tuottamiseen annettavan eli ns. SGEI-tuen kriteerit. Kuntalain 129 :n 3 momentin mukaan kunta voi myöntää takauksen, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Kyseisen lainkohdan hallituksen esityksen erityisperusteluissa todetaan, että kunnilla voi olla tarve esimerkiksi 132 :ssä tarkoitetun palveluvelvoitteen antamiseen sosiaalisessa asuntotuotannossa, ja korvaus tämän velvoitteen toteuttamisesta voidaan antaa muun muassa takauksen muodossa. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARAn avustuspäätöksessä tällainen velvoite on jo asetettu ja kaupunki voi takauksen antamisen yhteydessä osaltaan edellyttää takaukseltaan vastaavaa palveluvelvoitetta. Tämä seikka ja se, että kaupungin takauksen myöntäminen ei johda kielletyn valtiontuen muodostumiseen tai liian suureen tukikumulaatioon, on varmistettu ympäristöministeriön sosiaalisesti asuntotuotannosta vastaavalta hallitussihteeriltä. Kaupungin takaus täyttää siten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 20 päivänä joulukuuta 2011 annetun komission päätöksen 2012/21/EU (EUVL L 7, ) asetetut edellytykset. Kaupungin takauksesta toimitetaan tieto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle tukiraportointia varten. Takauksesta ei esitetä perittävän takausprovisioita johtuen taattava rahoituksen sosiaalisesta luonteesta. Vaikutusten arviointi Esitys on ilmastovaikutuksiltaan neutraali. Yritysvaikutuksiltaan on positiivinen, sillä se lisää palveluntuottajariippumattomasti erityisryhmien asumiskapasiteettia Kuopion kaupungissa ja edistää siten yritysten ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia tarjota asumispalveluita erityisryhmille. Liitteet 7875/2015 Hakemus omavelkaisen takauksen myöntämiseksi Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle liitteineen 6740/2015 Lausunto Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle erityisryhmien asuntojen tarpeesta

36 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 359 Valmistelija Toni Vainikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Esitys Esitän, että Kuopion kaupunki myöntää omavelkaisen takauksen Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle seuraavin ehdoin: - takaus annetaan pääomaltaan enintään euron suuruisen, erityisryhmien asunto-olojen parantamista koskevan rakennushankkeen edellyttämän lainan ja sen korkojen, viivästyskorkojen sekä lainanhoito- ja perimiskulujen suorittamisen vakuudeksi - takauksen kohteena olevan velan laina-aika on enintään 41 vuotta rahoituksen viimeisen erän nostamisesta lukien - takauksesta ei peritä takausprovisiota - Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry kilpailuttaa tarvittavan vieraan pääomanehtoisen rahoituksen tämän takauspäätöksen jälkeen - kilpailutuksen perusteella saatavista rahoitustarjouksista edullisimman lainaehdot hyväksytetään erikseen kaupunginhallituksessa - Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry panttaa kaupungin omavelkaisen takauksen vastavakuudeksi yhteensä euron määräiset kiinnitetyt panttikirjat hankkeen kohteena oleviin rakennuksiin ja vuokraoikeuteen parhaalla etusijalla euron määräisten kiinnitysten jälkeen - Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry sitoutuu siihen, että rakennusta käytetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn edellyttämin tavoin erityisryhmään kuuluvien vuokrakäytössä 20 vuotta avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta lukien, että kaupunki voi vaihtaa palvelutalossa toimivaa palvelutuottajaa esimerkiksi kilpailutuksen seurauksena ja että palvelutalon asukkaat saavat jatkaa kohteen vuokralaisina palveluntuottajan vaihtumisesta huolimatta - rakentaminen aloitetaan rakennusluvan osoittamassa määräajassa ja rakentaminen toteutetaan museoviraston määräysten mukaisesti - mikäli rakennuskohteen urakkasopimus joudutaan kilpailuttamaan uudelleen, tämä takauspäätös on voimassa vain sillä edellytyksellä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tekee hanketta koskien uudet myönteiset avustuspäätökset uuden kilpailutusten tulosten perusteella Liitteet /2015 Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n hakemus /2015 Lausunto Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

37 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 359 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy ja esittää edelleen kv:lle talous- ja rahoitusjohtajan esityksen hyväksyttäväksi. Päätös Merkittiin, että kaupunginjohtaja Petteri Paronen poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ja että esittelijänä asiakohdassa toimi palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän päätösehdotuksen.

38 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) Asianro 8066/ /2015 Määräalan ostaminen kiinteistöstä Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Hiltulanlahden jälkeen seuraava laajempi pientaloalue on ns. Vanuvuoren alue. Kaupunki omistaa valtaosan alueesta. Kaupungin maanomistuksen keskellä olevan nimettömän tilan omistajien kanssa on neuvoteltu 20,0 hehtaarin suuruisesta määräalasta. Kauppa on alustavasti sovittu allekirjoitettavan siten, että kauppa tulee voimaan vasta kun kaupan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja kauppa raukeaa, mikäli sitä ei hyväksytä. Kauppahinta on euroa. Määräalalla on puustoa n m3, josta yli 60 % on tukkia. Määräalasta n. 8 ha on hakkuukypsää metsikköä, loppu pääosin taimikoita. Määräala on pääosin loivapiirteistä ja hyvin rakentamiseen sopivaa kivennäismaata. Hinnoittelu on linjassa Vanuvuoren alueen aikaisempien kauppojen kanssa. Hintaa nostaa hakkuukypsän metsän osuus. Oheisessa kartassa määräala on punaisella ja kaupungin maanomistus sekä kaupungin vesialueet vihertävällä.

39 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 360 Kauppa on tarkoitus rahoittaa vuoden 2015 maanoston määrärahoista, josta johtuen asia tuodaan suoraan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupasta on informoitu kaupunkirakennelautakuntaa. Vaikutusten arviointi Kauppa on ilmasto- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska kaupungin maanomistus tukee kestävää kaupunkirakennetta ja riittävää tonttitarjontaa. Esitys hyväksynee 20,0 ha:n määräalan ostamisen kiinteistöstä hinnalla euroa ja muutoin asiakirjoissa olevan kauppakirjan mukaisilla ehdoilla. Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

40 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (63) 361 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7856/ /2015 Asuntotontin (Kärängänkatu 8) myynti / Rakennusliike Lapti Oy Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Lehtoniemen kaupunginosan Kärängässä sijaitseva rivitalotontti oli vuonna 2012 yhdessä rivitalotonttien , ja myytävänä tarjousten perusteella. Tuolloin toteutui vain tontin kauppa ja myöhemmin neuvotteluiden perusteella vuonna 2015 tontin kauppa. Rakennusliike Lapti Oy:n kanssa on neuvoteltu uudesta tonttikaupasta Kärängässä. Neuvotteluiden kohteena oleva tontti on Tontti on asemakaavassa osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Tontin pinta-ala on m² ja rakennusoikeus k-m². Tontin sijainti on esitetty ohessa olevissa kartoissa. Kuva 1: Tontin sijainti