SUUN ALUEEN TULEHDUKSET JA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET - YHTEYDET JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUN ALUEEN TULEHDUKSET JA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET - YHTEYDET JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 4/1999 SUUN ALUEEN TULEHDUKSET JA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET - YHTEYDET JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - ja Suomen Hammaslääkäriliitto järjestivät keskustelutilaisuuden aiheesta Suun alueen tulehdukset ja sydän- ja verisuonisairaudet - yhteydet ja toimenpide-ehdotukset". Tilaisuudessa alustajina toimivat professori Jussi Huttunen Kansanterveyslaitokselta, professori Ville Valtonen HYKS:stä ja dosentti Sirkka Asikainen Helsingin yliopistosta. Paneeliin osallistuivat dosentti Sirkka Asikaisen johdolla professori Ville Valtonen HYKS:stä, kehittämispäällikkö Anne Nordblad Stakesista, terveyskeskushammaslääkäri Pekka Wäre Inarista, dosentti Matti Romo Sydäntautiliitosta ja kansanedustaja, terveyskeskuslääkäri Pehr Löv. Tilaisuuteen osallistui noin henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYS Tilaisuuden avaus 1 Kansanedustaja Markku Markkula Kansanterveyden ongelmat 2000-luvulla 4 Professori Jussi Huttunen Infektiot ja sydän- ja verisuonisairaudet 4 Professori Ville Valtonen Suun tulehdukset, tartunta, ehkäisy ja hoito 7 Dosentti Sirkka Asikainen Paneelipuheenvuorot Dosentti Sirkka Asikainen Professori Ville Valtonen Kehittämispäällikkö Anne Nordblad Terveyskeskushammaslääkäri Pekka Wäre Dosentti Matti Romo Kansanedustaja, terveyskeskuslääkäri Pehr Löv

4 1 Kansanedustaja Markku Markkula SEMINAARIN AVAUS Hyvät seminaarin osanottajat, minulla on Tutkaksen, tutkijoiden ja kansanedustajien yhteisen seuran puolesta sen hallituksen jäsenenä erittäin suuri ilo toivottaa teidät tervetulleiksi tähän seminaariin, joka samalla on Hammaslääkäriliiton 75-vuotisjuhlaseminaari, josta onnittelut aivan erityisesti Hammaslääkäriliitolle. Minun on ehkä aiheellista sanoa pari sanaa Tutkaksen roolista ja merkityksestä. Tutkas on perustettu aivan tarkalleen 30 vuotta sitten nimenomaan tuomaan kansanedustajille tietoa tutkimustoiminnan uusimmista tuloksista ja näköpiirissä olevista sovelluksista, joita niin lainsäädäntötyössä kuin muussa eduskunnan työssä pitäisi ja ennen kaikkea olisi mahdollista ottaa huomioon. Tutkas yhdistää samalla kansanedustajia tiedeyhteisöön laajalti tiedeyhteisöä ajatellen ja nykyaikana aivan erityisesti on korostunut myös kansainvälinen yhteistyö ja niiden verkostomaisten toimintojen antamat mahdollisuudet eduskuntatyön kehittämiselle. Tutkakseen kuuluu yli 500 jäsentä, joista runsas sata on kansanedustajia. Kansanedustajien kannalta pääasiallisin työmuoto Tutkaksella ovat tätä nykyä keskimäärin kerran kuukaudessa järjestettävät seminaarit eduskunnan auditoriossa, mitä kautta tieto meille eduskuntatyöhön välittyy. Kuitenkin aina käytännön tilanne, mitä muuta talossa aina seminaarin aikaan tapahtuu, rajoittaa tietenkin meidän osallistumismahdollisuuksia, näin varmasti tulee tänäänkin olemaan. Kansanedustajia tulee paikalle hetkeksi ja taas välissä poistuu. Parhaillaan väännetään viimeisiä budjettiin liittyviä lakiehdotuksia valmiiksi valiokunnissa ja kello meillä alkaa täysistunto, jonka varsinainen pääteema on tänään ajankohtaiskeskustelu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta eli kesusta. Se pitää ainakin minut sivistysvaliokunnan jäsenenä hyvin tiiviisti istuntosalissa. Tämä on meidän työskentelyn realiteetteja. Kuitenkin on erittäin tärkeää, että tämäntyyppisiä tilaisuuksia järjestetään ja me saamme myös näistä tilaisuuksista koottavan yhteenvedon työtämme varten käyttöön. Pari sanaa eduskunnan työstä tähän aihealueeseen tai enemmän pikemminkin tähän käsittelytapaan liittyen. Haluaisin korostaa, että nyt on jo kolmas eduskuntakausi peräkkäin meillä eduskunnassa on aivan erityinen tulevaisuuteen paneutuva valiokunta eli tulevaisuusvaliokunta, jonka työ hyvin läheisesti monilta osin liittyy myös meidän Tutkaksen työhön. Tulevaisuusvaliokunta maailmanlaajuisesti on aivan ainutlaatuinen. Olemme tietääkseni aivan ainoa eduskunta, jossa tällainen kansanedustajista koottu pysyvä valiokunta, joka laaja-alaisesti arvioi näitä tulevaisuuskysymyksiä. Tulevaisuusvaliokunnan tehtäviin kuuluu myös täällä eduskunnassa teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi ja tässä työssä on hyvä ottaa yksi esimerkki teillekin tiedoksi. Viime eduskuntakauden lopussa teimme yhden teknologian vaikutusarvioinnin geronteknologiasta eli ikääntyvästä väestöstä ja teknologian siihen kenttään tarjoamista mahdollisuuksista. Esiselvitystä on nyt jatkettu eli on

5 käynnistetty varsinainen selvitys, mutta jo tuo esiselvitys ja siitä tehty 61-sivuinen raportti antoi meille aika paljon ajattelemisen aihetta siitä, miten merkittävä todella tämän tieteellinen ja teknologinen kehitys kaiken kaikkiaan on. Jos aivan lyhyesti toteaa, tuon työn yhteydessä nousseet viisi eri näkökulmaa, jotka erinomaisen hyvin mielestäni virittävät tähän tämän päivän varsinaiseen teemaan, eli geronteknologia-asiaa tarkastellessamme kiinnitettiin erityistä huomiota ongelmia ennaltaehkäisevään rooliin, joka yhä korostetummin on ehkä kaikessa, myös lainsäädäntötyössä, otettava mukaan näkökulmana. Toiseksi katsottiin ja analysoitiin vahvuuksia korostavaa ja kansallisia ja yleensäkin tieteen esiin nostamia vahvuuksia hyödyntävää roolia. Sitten erityisesti ikääntyvän väestön osalta väestön heikkeneviin kykyihin ja niihin kompensoiva rooli. Sitten neljäntenä hoivatyötä tukeva rooli ja viidentenä yleisestikin tutkimusta ja tieteen tulosten hyödyntämistä tukevaa roolia. Nämä kaikki erilaiset näkökulmat, joista me aika monta ajankohtaista pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavaa lainsäädännöllistä asiaa myös täällä eduskunnassa aina joudumme tarkastelemaan, niin mielestäni on erinomaisen hienoa, että tämän päivän teema, suun alueen tulehdukset ja sydän- ja verisuonisairaudet ja nimenomaan niiden yhteydet ja näistä tämän hetken tiedosta ja tietämyksestä vedettävät toimenpide-ehdotukset ovat tietenkin sellaista työtä, jota voimme täällä jatkossa hyödyntää. Näillä sanoilla tervetuloa kaikki tänne. Luovutan tilaisuuden puheenjohtajuuden Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Voralalle, ole hyvä. 2

6 3 Heikki Vorala Hammaslääkäriliitto Arvoisat kuulijat, haluan toivottaa teidät Hammaslääkäriliiton puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänne eduskunnan auditorioon. Tämä on yhteistyöseminaari ja järjestötoiminnassa kukaan ei pärjää yksin. Tarvitaan yhteistyökumppaneita, verkostoitumista. Sillä tavalla saadaan synergiaa asioiden hoitamiseen. Hammaslääkärit tietävät hyvin, että tämä aihepiiri, jota tänään käsitellään, ei ole aivan uusi ja tätä on tutkittu enenevässä määrin 80-luvulta alkaen. Mutta jos mennään ajassa vielä enemmän taaksepäin, niin 1880-luvulla Matti Äyräpää toimiessaan kirurgisessa sairaalassa lääkärinä totesi, että sairaalaan tuli paljon vakavista suu- ja hammassairauksista kärsiviä potilaita. Näistä potilaista kolmasosa kuoli silloisesta varmasti hyvästä hoidosta huolimatta. Tästä hän päätyi siihen ajatukseen, että maahan täytyy saada hammaslääkärikoulutus ja hän onnistui tässä tavoitteessaan erittäin hyvin. Ajatuksena oli se, että hammaslääkärikoulutus olisi erikoislääkärikoulutus muiden lääketieteen erikoisalojen tapaan, mutta tämä tavoite ei ihan toteutunut. Hammaslääkäreitä varten tuli oma koulutusohjelma, oma lainsäädäntö ja olemme tänään tässä tilanteessa, jossa toivon mukaan ympyrä alkaa pikku hiljaa sulkeutua. Enemmittä puheitta tervetuloa ja totean vielä nämä yhteistyökumppanimme. He ovat Sydäntautiliitto, jota professori Jussi Huttunen ja dosentti Matti Romo edustavat, ja Suomen Kardiologinen seura, joka tässä myöskin on ollut mukana. Pitemmittä puheitta käynnistämme ohjelman. Professori Jussi Huttunen, olkaa hyvä.

7 4 Professori Jussi Huttunen Kansanterveyslaitos ja Sydäntautiliitto KANSANTERVEYDEN ONGELMAT 2000-LUVULLA Hyvät juhlivan Suomen Hammaslääkäriliiton jäsenet ja arvoisat tämän juhlaseminaarin osanottajat, minulla on todellakin ilo tuoda tänne terveiset Suomen Sydäntautiliitolta tai Suomen Sydänliitolta, kuten järjestön nimi ensi vuoden alusta on. Tämä yhteistyö on meille hyvin tärkeä. Kun tiedämme, kuten tänään tullaan vielä moneen kertaan kuulemaan, että hammasterveyden ja sydänterveyden välillä on erittäin todennäköisesti tai ehkä voi sanoa varmasti sellainen yhteys, että meidän todella kannattaa vetää nyt jo tulevaisuudessa yhtä köyttä. Minun tehtävänäni tässä juhlaseminaarissa on lavastaa näyttämö ensi vuosituhannelle, ja tarkastella sitä, missä suomalaisten terveys on tällä hetkellä ja mitä haasteita meitä odottaa, kun vuosituhat ja vuosisata hetken kuluttua vaihtuu. Olemme kulkeneet pitkän matkan. Tässä on osa tuota pitkää taivalta. Jos mennään vielä kauemmaksi taaksepäin niihin aikoihin, jolloin Matti Äyräpää oli ensin Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin puheenjohtaja ja sitten perusti Hammaslääkäreiden koulutuksen ja toimi sen patriarkkana. Me olemme tulleet todellakin pitkän, pitkän taipaleen. Suomalaisten elinajan odote oli edellisen kerran vuosisadan vaihtuessa noin vuotta sekä miehillä että naisilla. Kuten näette, tänään olemme aivan uudessa tilanteessa. Naiset kolkuttavat 81 vuotta ja me miehetkin olemme lähenemässä 74 vuotta, toki ollaan kaukana takana. Nuo luvut ovat tänään jo hyvää eurooppalaista tasoa. Jos katsoo Euroopan unionia, niin naiset ovat tällä hetkellä neljäntenä tai viidentenä tuossa vertailussa ja me miehet olemme tuollaisessa tihentymässä, jossa on monia muita maita, suurin piirtein Euroopan unionin keskivaiheilla. Jos pystyisimme hyvin nopeasti tuollaisen 4-5 kuukautta keräämään jostakin lisää tähän, niin olisimme Euroopan unionin keskiarvon yläpuolella. Kuten näette, tämä kehitys on tapahtunut ei suoraviivaisesti, vaan se on tapahtunut asteittain. Ensin mennään sotien jälkeen hyvin nopeasti ylöspäin, sen jälkeen kehitys näyttää kokonaan pysähtyvän. Sitten mennään taas nopeasti ylöspäin, sitten pysähdytään ja sitten jälleen ruvetaan kipuamaan kohti korkeuksia. Nuo ensimmäiset kaksi pykälää heijastelevat itse asiassa tämän päivän teemoja. Tuo nousu oli seurausta siitä, että lopullisesti voitimme infektiosairauksista johtuvan liian varhaisen kuolleisuuden tuberkuloosin lapsivuodekuolleisuuden, pikkulasten kuolleisuuden, ja näytimme todella olevan menossa hyvin nopeasti ylöspäin. Mutta sitten Suomeen iski sepelvaltimotautiepidemia 1950-luvun alkuvuosina. Tämä kehitys näkyy seuraavassa kalvossa, jossa näette, että hyvin nopeasti 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun loppupuolelle sepelvaltimotautikuolleisuus kasvoi Suomessa, lähti sen jälkeen laskemaan uudelleen alaspäin, ensin hitaasti ja sitten sen jälkeen hyvin nopeasti lähes vapaassa pudotuksessa.

8 Tuon epidemian merkitys on ollut suomalaisten terveyden kannalta niin suuri, että todellakin keskimääräisen eliniän kasvu näytti kokonaan pysähtyvän sepelvaltimotautiepidemian iskiessä Suomeen ja sitten kun se lähtee väistymään 70-luvun alussa, niin sen jälkeen elinajan odote uudelleen kasvaa ja on ollut sittemmin yhtämittaisessa kasvussa aina tähän vuoteen saakka ja toivottavasti tuo kehitys myöskin jatkuu. Kannattaa kuitenkin todeta, että tämän keskimääräisen kehityksen takana on hyvin suuri vaihtelu. Meillä on edelleen tällä hetkellä ominaista, siis meidän suomalaisten terveydentilalla, että meillä on poikkeuksellisen suuret väestöryhmittäiset terveyserot. Ilmeisesti läntisen Euroopan suurimmat väestöryhmittäiset terveyserot ja niitä on kolmea tai ehkä neljää eri tyyppiä. Miesten ja naisten välinen ero, jonka näette tässä. Se on läntisen Euroopan toiseksi suurin. Alueitten välinen ero Itä- ja Pohjois-Suomen kansalaisten terveys on olennaisesti huonompi kuin ennen kaikkea länsi- mutta myös etelä-osien ja rannikon terveys tällä hetkellä. Kolmas tärkeä ryhmä ovat sosioekonomiset erot koulutukseen, hyvinvointiin perustuvat erot, jotka nekin näyttävät olevan Euroopan suurimpia, ellei peräti tällä hetkellä suurin. Jos nyt lisään tähän vielä sen, että meillä on hyvin suuria eroja riippuen siitä, elämmekö toisen ihmisen kanssa yhdessä vai elämmekö yksin, niin tästä on helppo vetää se johtopäätös, joka on tehty jo aikaisemmin, että yksi meidän suomalaisten suurimmista terveysongelmista ja terveyspolitiikan haasteista on pyrkiä vähentämään näitä väestöryhmittäisiä terveyseroja ja pystyä parantamaan niiden terveyttä, joiden terveys on suhteellisesti ottaen kaikkein huonoin. Miten sitten yksittäisissä sairauksissa tapahtuva kehitys? Tarkastelin jo kerran sydänsairauksia, kuolleisuutta. Huomatkaa, että tässä on kyseessä työikäisten suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus. Se on todella ollut yhtämittaisessa laskussa ja tuo lasku näyttää jatkuvan. Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa meillä on ilmeisesti noin % vähemmän työikäisten sydänkuolemia kuin silloin, kun tilanne oli huonoimmillaan 60-luvun lopussa. Kehitys näyttää olevan jatkumassa ja näin tietysti toivomme. Tähän toiveeseen on olemassa erityisen hyvät perusteet, jotka näkyvät seuraavasta kalvosta. Huomatkaa, että siitä huolimatta, että olemme tulleet alaspäin 75 %, ¾, olemme edelleenkin eurooppalaisissa ja kansainvälisissä vertailuissa keskitason yläpuolella. Meillä on pitkä matka kuljettavana ennen kuin olemme tilanteessa, jonka olemme yhdessä asettaneet tavoitteeksi, ennen kuin olemme tilanteessa, jossa sepelvaltimokuolleisuus ja -sairastavuus on Ranskan, Espanjan, Portugalin, Italian ja Kreikan eli Välimeren maiden tasoa. Tuo tavoite on varmasti saavutettavissa, mutta me tarvitsemme siihen hyvin monenlaisia erilaisia toimia. Se mitä vanhojen tuttujen paljon puhuttujen vaara- ja syytekijöiden korjaamista, mutta myöskin uuden tiedon hyväksikäyttämistä. Yksi esimerkki siitä uudesta tiedosta, joka tulee olemaan äärimmäisen tärkeätä meidän tulevaisuuden kannalta on se teema, jota tänään käsittelemme infektiotautien, suun terveyden, hammasterveyden ja kroonisten sairauksien, ennen kaikkea sepelvaltimotaudin välinen yhteys. Toinen suomalainen menestystarina, josta on puhuttu paljon vähemmän, on se, että olemme syöpäkuolleisuudessa kulkeneet todella pitkän matkan oikeaan suuntaan. Vuonna 1970, silloin kuin sepelvaltimotautiepidemiakin täällä Suomessa oli pahimmillaan, meillä oli yksi Euroopan suurimmista syöpäkuolleisuudesta miesten keskuudessa. Näette, että 90-luvun puolivälissä meillä on Euroopan toiseksi pienin syöpäkuolleisuus. Yhtä hyvä tilanne on myös naisten puolella, emme ole toisena, mutta kolmantena. Se merkitsee sitä, että myös tässä asiassa olemme menestyneet hyvin. Se perustuu kahteen asiaan: toisaalta syövän ehkäisyyn, varhaisseulontaan, mutta myöskin erittäin hyvin toimivaan terveydenhuoltojärjestelmään. Suomalainen syövän hoito on tasoltaan poikkeuksellisen korkea, ja syövän hoitojärjestelmän loistavat tulokset näkyvät omalta osaltaan tässä kalvossa. 5

9 Muitakin menestystarinoita on ja olen ottanut tähän monista syistä kalvon, joka on menestystarinoiden menestystarina. Se on lasten ja nuorten hammasterveyden kehitys tilanteesta, jossa olimme yksi maailman tai ainakin Euroopan mustia maita tälle vuosikymmenelle, jolloin olemme tilanteessa, jossa muiden Pohjoismaiden osalta, ennen kaikkea Ruotsin ja Norjan rinnalla meillä on maailman terveimmät lasten ja nuorten hampaat. Lasten ja nuorten hampaiden terveys heijastuu asteittain yhä vanhempiin ikäpolviin sitä myötä, kun tervehampaiset lapset ja nuoret vanhenevat. Toki meillä on myöskin ongelmia ja ne eivät ole ihan vähäisiä. Olen ottanut tähän kaksi ongelmaa monien joukosta. Kaksi kalvoa kertomaan niistä haasteista, joita meillä on edessä. Tässä on meille kaikille tunnettu ja tuttu asia, ja tämä kalvo kertoo sen, että samaan aikaan kun sydänsairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeiden syynä vähitellen vähenemässä, niin ne korvautuvat mielenterveyden häiriöillä ja ennen kaikkea masennuksella. Mitä kaikkea tämän ilmiön takana on, emme tarkkaan tiedä. Vuoren varmasti ainakin osa tästä kehityksestä on todellista, ja kun ja jos se on todellista, se merkitsee sitä, että tämän yhteiskunnan perusrakenteissa, kulttuurissa, on jotain sellaista, joka on kaikkea muuta kuin myönteistä. Vielä yksi kalvo niistä asioista, jotka muodostavat seuraavan vuosituhannen haasteita silloin kun tarkastellaan asioita sairauksien näkökulmasta. Tässä on allergioiden ja astman yleisyyden kehitys vuodesta 1966 vuoteen Tässä on käytetty kutsuntatarkastustietoja tietolähteenä. Näette, että näiden sairauksien yleisyys on nopeassa kasvussa. Aika pitkälti arveltiin, että tämä ei ole todellinen kehitys, vaan perustuu parantuneeseen diagnostiikkaan. Tänään olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kehitys on todellista ja ongelmana on se, ettemme tiedä mistä tämä johtuu. Ennen kuin pystymme katkaisemaan tämän kielteisen kehityksen, meidän tulisi tutkimuksen kautta pystyä ensin selvittämään mistä tuo ilmiö johtuu. Sitä me emme tiedä. Teorioita ja spekulaatioita on, mutta lopullista tietoa ei ole. Tarkastelen muutamalla kalvolla niitä tekijöitä, jotka ovat suomalaisten terveyden parantumisen takana ja otan ensimmäisenä asian, joka on jälleen menestystarina, josta voi todella olla ylpeä. Tämä on tupakoinnin väheneminen. Jos mennään taaksepäin sotien jälkeisiin vuosiin 75 %:sta %:iin, niissä luvuissa olemme tänään. Naisten puolella olemme alle 20 %:ssa. Tämä heijastuu syöpäkuolleisuuteen, se heijastuu sydän- ja verisuonisairauskuolleisuuteen jne. Niin hieno kuin tämä kehitys on, sen takana on kielteistäkin kehitystä. Jostain syystä tilanne on tänään se, että aikuiset käyttäytyvät monessa suhteessa terveellisemmin kuin aikaisemmin ja olennaisesti terveellisemmin kuin aikaisemmin. Mutta jos mennään lasten ja nuorten puolelle, niin silloin tilanne on olennaisesti huonompi. Kannattaa noteerata, että aikuisten tupakointi on tällä hetkellä Suomessa harvinaisempaa kuin missään muussa Euroopan maassa, mutta lasten kohdalla tilanne on toinen. Tässä teillä niin tuoreita lukuja kuin ikinä voi olla. Ne ovat vielä julkaisemattomia itse asiassa. Näette siitä, että tupakoinnissa emme suinkaan ole alimmalla tasolla kuten aikuisten puolella, vaan reilua keskitasoa sekä poikien että tyttöjen joukossa. Toinen esimerkki vähän samantapaisesta kehityksestä. Alkoholiongelmahan on, kuten tiedämme, aina ollut meidän suomalaisten kohtalonkysymys, ja se näyttää sitä myöskin olevan tänään ja tulevaisuudessa. Pidän itse sitä kaikkein suurimpana suomalaisena terveysongelmana ja suurimpana haasteena. Ongelman tekee erityisen suureksi se, että lapset ja nuoret käyttäytyvät tässä suhteessa kaikkea muuta kuin viisaasti. Tässä tuosta samasta 6

10 aivan uunituoreesta ja vielä julkaisemattomasta eurooppalaisesta vertailusta lukuja, joista näette, että 15-vuotiaiden humalajuominen on poikien keskuudessa tämän vertailun keskitason yläpuolella ja tytöt ovat peräti kolmantena tässä vertailussa. Nämä luvut ovat pikkuisen parempia kuin 4-5 vuotta sitten julkaistut samanlaiset luvut. Noissa 4-5 vuotta sitten julkaistuissa luvuissa tyttöjen humalajuominen oli yleisintä koko Euroopassa. Tässä olemme vasta kolmantena, mutta en usko, että tuostakaan sijasta kannattaa olla ylpeä silloin, kun kyseessä on lasten ja nuorten alkoholinkäyttö. Ja vielä yksi kalvo tässä samassa kokonaisuudessa, tuttu teille kaikille, mutta kertaamisen arvoinen. Huumeet ovat tulleet ja ne pysyvät meillä ja se tulee luomaan monenlaisia ongelmia. Tässä yhteenvetokalvo monista eri mittareista rikollisuus, sairaalat, tuomiot, vankila, huumejuopumus, kuolematilastot. Kuten näette, olemme kaikissa näissä menossa ylöspäin ja hyvin nopeassa tahdissa saavuttamassa Keski-Euroopan tasoa eli olemme keskellä eurooppalaista vakavaa huumeongelmaa. Viimeistä edellinen kalvo tässä ensi vuosituhannen tarkastelussa. Jälleen kaikille teille tuttu kalvo, mutta sitäkin tärkeämpi. Kansakunta vanhenee. Kun 1992 yli 65-vuotiaita oli , ensi vuonna arvioidaan olevan , vuonna 2010 noin ja 2020 lähes Vaikka meillä on kaikki syy uskoa, että ensi vuosituhannen seniorikansalaiset ovat olennaisesti terveempiä kuin seniorikansalaiset 50-, 60- ja 70-luvuilla, niin siitä huolimatta tämä ikärakenteen muutos tulee monella tavalla heijastumaan terveydenhuoltojärjestelmään ja sen tarpeisiin tulee olennaisesti lisäämään resurssitarvetta hyvin nopeasti seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Viimeinen kalvoni vetää yhteen nämä tulevaisuuden ongelmat ja haasteet sellaisina kuin itse olen ne arvioinut ja kokenut. Väestön ikääntyminen, nuorison terveyskäyttäytyminen, väestöryhmittäiset terveyserot, pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset terveyteen, alkoholi ja huumeet ovat näitä suuria terveysongelmia. Viimeisenä on sitten tarpeiden ja voimavarojen ristiriita, joka kaiken aikaa kasvaa. Uskon, että 10 vuoden sisällä olemme sellaisessa tilanteessa, jolloin ei enää riitä se, että yritämme tehostaa järjestelmän toimintaa tämän ristiriidan ratkaisemiseksi. Olemme sellaisessa tilanteessa, jossa joudumme tekemään valintoja, joudumme tekemään todella kipeitä valintoja, joudumme priorisoimaan ja posterioimaan sitä, mitä hoidamme ja ketä hoidamme. Haluaisin lopettaa tämän esityksen siihen, että jos haluamme lykätä sitä hetkeä, jolloin nämä kipeät valinnat ovat edessä, niin tärkein yksittäinen toimenpide, tärkein yksittäinen toimenpideryhmä on palvelutarpeen vähentäminen tai toisilla sanoilla sanottuna sairauksien ehkäiseminen ja terveyden edistäminen. Niiden kautta meillä on mahdollista päästä eteenpäin. Tuossa keinovalikoimassa suun ja hampaiden terveyden hyvä hoitaminen ja suusairauksien ehkäisy on aivan avainasemassa. Jos haluamme todella päästä eteenpäin kansakunnan terveydessä, niin silloin hammasterveyden hyvä hoitaminen on yksi avainasioita. Kiitos. 7

11 8 Professori Ville Valtonen HYKS INFEKTIOT JA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET Herra puheenjohtaja, arvoisat kuulijat, Tehtäväni on kertoa hyvin lyhyesti, miten infektiot liittyvät sydän- ja verisuonisairauksiin eli kardiovaskulaarisairauksiin. Perinteisestihän on tiedossa ja jaetaan ne siten, että infektiot, esimerkiksi hammasinfektio voi levitä suun alueelta verenkierron välityksellä ja sitten bakteeri istahtaa esimerkiksi sydämen sisäkalvon läpi aiheuttaen endokardiitin. Tällaisia tapauksia on noin 150 Suomessa. Toinen perinteinen on tämä, että meillä on esimerkiksi virusinfektio, joka aiheuttaa sydänlihastulehduksen tai sydänpussitulehduksen. Näitäkin on muutama sata diagnosoitua tapausta vuosittain. Väestön vanhenemiseen liittyvänä ongelmana on se, että bakteeri voi päästessään verenkiertoon istahtaa muuhunkin kohtaan verensuonistoa, useimmiten vatsan, aortan seinämään ja etelän matkojen tuliaisina esimerkiksi salmonella voi istahtaa vastaaorttaa aiheuttaen endarteriitin, joka on erittäin vakava sairaus. Nämä on hyvin harvinaisia, näitä on kymmenkunta vuosittain. Lisääntyvä sairausryhmä on verisuonitulehdukset eli vaskuliitit, jotka liittyvät vähän samaan ilmiöön kuin allergisten sairauksien lisääntyminen. Niiden tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta osassa tiedetään infektion selvästi liittyvän vaskuliitin syntyyn tai ainakin pahenemiseen. Nämä ovat myös harvinaisia sairauksia, niitä diagnosoidaan joitakin satoja vuosittain. Sen sijaan se suuri tautiryhmä, josta tänään keskustellaan, on iskeemiset tai ateroskleroottiset sairaudet. Silloin puhutaan jo kymmenistätuhansista tai sadoista tuhansista potilaista, riippuen määrittelytavasta. Siellä on infektiot noussut erääksi riskitekijäksi. On ehkä hyvä kertoa taustaksi, että nämä iskeemiset sydänsairaudet voivat ilmetä hyvin monena erilaisena oireyhtymänä. Joskus se alkaa äkkikuolemana. Luemme lehdestä, että joku nuori vuotias mies on yhtäkkiä kuollut työpaikallaan tai kotona ja sitten todetaan, että syynä on ollut iskeeminen sydänsairaus tai siihen liittyvä rytmihäiriö. Sydäninfarkti on jo paljon tutumpi ilmenemismuoto, tai rasitus rintakipuna, aivoveritulppana, aivoverenkiertohäiriönä tai sitten perifeeristen alarajan verenkierron häiriönä ja niin edelleen. Ateroskleroottiset sairaudet voivat ilmetä hyvin monella eri muodolla kliinisesti. Jos ajatellaan ateroskleroottisten sairauksien syntyä, niin tunnemme nykyisin jo yli sata riskitekijää, joista klassisia selvässä syy-seuraus-suhteessa olevia ovat nämä neljä tunnettua, ja niihin on voitu vaikuttaa aika oleellisesti väestötasolla ja luultavasti suurin osa menestystarinasta, johon professori Jussi Huttunen viittasi edellisessä esityksessä, se liittyy näihin vaikuttamalla. Toisaalta on hyvä korostaa, että meillä nämä klassiset riskitekijät selittävät näistä ateroskleroottisten sairauksien ilmenemisestä vain vähän yli puolet, ei läheskään kaikkea. Meillä on lukuisia yksittäisiä tapauksia, jopa aivan nuorilla ihmisillä, joilla

12 kaikki nämä puuttuvat ja siitä huolimatta he saavat sydän- tai aivoinfarktin, jopa nuoria lapsia. Mutta ne ovat harvinaisia kokonaisuuden rinnalla. Ateroskleroottisten sairauksien riskitekijälista on nykyisin yli sadan. Olen valinnut tähän vain joitakin, jotka liittyvät jotenkin tämän päivän aiheeseen näiden klassisten riskitekijöiden lisäksi. Infektio, josta tulen puhumaan nyt hieman yksityiskohtaisemmin jatkossa, on nousemassa hyvin merkittäväksi riskitekijäksi. Korostan sitä, että infektio, paitsi että se on itsenäinen riskitekijä, niin se erityisen usein liittyy näihin klassisiin riskitekijöihin. Tiedetään, että tupakoijilla on enemmän infektioita, sokeritautipotilaalla on enemmän infektioita, ja silloin kun nämä riskitekijät assosioituvat, on erittäin vaikea tutkimuksessa osoittaa yhden riskitekijän merkitystä. Se mikä on mielenkiintoista infektioiden lisäksi ja osittain niihin liittyen on kohonnut seerumin CRP-pitoisuus eli pikasenkka, tulehdusmittari. Se näyttää tällä hetkellä parhaalta yksittäiseltä laboratoriotutkimukselta, jos halutaan väestötasolla katsoa, että kenellä on lisääntynyt sydänja verisuonisairausriski, niin määritetään vain CRP-pitoisuus. Mitä korkeampi se on, sen suurempi riski on. Nyt on väestötasolla yhä enemmän kiinnitetty huomiota siihen, että CRPtaso pitäisi saada alemmaksi. Uudet kolesterolia alentavat lääkkeet näyttävät myöskin vaikuttavan tähän CRP-pitoisuuteen. Sitten on lukuisia muita, jotka liittyvät erilaisiin tulehduksiin sekundaaristi ja ne ovat myöskin riskitekijöitä. Sitten ajatellaan infektioita kardiovaskulaaristen sairauksien riskitekijöinä. Jo sadan vuoden ajan on tiedetty, että vaikeaan verenmyrkytykseen, septiseen infektioon liittyy valtavasti lisääntynyt sydän- ja aivoinfarktiriski. Suomessa on noin 6000 verenmyrkytystapausta vuosittain ja jokaisella verenmyrkytyspotilaalla on noin kuukauden ajan siitä veriviljelypositiivisesta hetkestä lukien valtavasti lisääntynyt sydän- ja aivoinfarktiriski. Jotta ymmärtäisitte kuinka suuresta riskistä on kysymys, niin se on nuorella ihmisellä noin tuhatkertainen verrattuna henkilöön, jolla ei ole verenmyrkytystä. Vanhemmilla, yli 60-vuotiailla, yli satakertainen. Erityisesti silloin, kun meillä on infektiopesäke verisuonistossa, niin silloin se riski on aivan valtavasti lisääntynyt. Endokardiittipotilaista vähintään joka viides saa sairautensa kuluessa sydän- tai aivoinfarktin. Tämä on kaikkein suurin tunnetuin riskitekijä sydän- ja aivoinfarktille mitä tunnetaan. Se ylittää jopa ns. Malinin hypertonisen kriisiin liittyvän riskin. Keuhkoklamydia on tuore esimerkki kroonisesta tulehduksesta, infektiosta, joka ilmeisesti jää osalla potilaista elimistöön. Nyt keuhkoklamydia on pystytty osoittamaan jo yli kahdessakymmenessä tutkimuksessa ympäri maailmaa, että kohonnut keuhkoklamydian vastaainetaso lisää riskiä sydäninfarktille ja yleensä erilaisille ateroskleroottisille sairauksille. Viime vuosina on voitu lukuisissa tutkimuksissa ympäri maailmaa osoittaa, että keuhkoklamydia asustaa verisuonen valtimon seinämässä näissä valtimokovettumaplakeissa. Se, että onko se syy vai seuraus, siitä kiistellään. Joka tapauksessa silloin, kun mikrobi, joka on eräissä tapauksissa jopa elävänä sieltä eristetty, se aina lisää valtimoseinämän plakkiruttuuran riskiä ja saattaa sitä kautta osittain selittää, miksi se erityisesti liittyy akuuttiin sydäninfarktiin tämä riski. Hammasinfektiot, johon hetken kuluttua palaan tarkemmin, on myös esimerkki kroonisesta infektiosta kuten keuhkoklamydia. Se näyttää lisäävän sekä sydän- että aivoinfarktiriskiä. Influenssaepidemioihin on tiedetty jo niin kauan kuin influenssaepidemiat on tunnettu, eli

13 luvun alkupuolelta lähtien, niihin liittyy valtavasti lisääntynyt väestön ylikuolleisuus, joka oli suurimmillaan silloin näiden suurten pandemioiden aikana 1918 Espanjan taudin aikana, jolloin 20 miljoonaa eurooppalaista kuoli. Nykyisin influenssarokotusten aikakautena influenssaan liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien ylikuolleisuusriski on huomattavasti pienentynyt, mutta edelleenkin suurten influenssaepidemioiden aikana se näkyy ja talvikuukausina on selvästi sydän- ja aivoinfarkteja enemmän kuin kesäkuukausina. On arveltu, että hengitystieinfektiot, muutkin kuin influenssa, lisäävät tätä talvikuukausien infarktiriskiä. Pohjois-Karjala -tutkimuksen ja nyttemmin eri puolilta maailmaa on tullut tuloksia, että krooninen keuhkoputkentulehdus, joka yleensä liittyy tupakointiin ja siihen myöskin liittyy selvästi sydäninfarktiriskin lisääntyminen. Ihan hiljattain myös tietyt viruskrooniset virusinfektiot liittyvät tähän riskiin ja tunnetaan monia muitakin tapauksia, jotka vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Intiassa syfilis on kaikkein tärkein nuorten miesten aivoinfarktiriskitekijä, alle 30-vuotiailla. Suomessa se on hyvin vähäinen, koska meillä on syfilistä hyvin vähän. Eri puolilla maailmaa infektioriski siis vaihtelee, mutta kaiken kaikkeaan voidaan sanoa, että infektio on merkittävä riskitekijä. Sitten puhutaan vähän tarkemmin hammasinfektioista ja sydän- ja verisuonisairausriskistä. Voidaan sanoa noin yleisesti, että hyvin monissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa, poikkileikkaustutkimuksissa erityisesti, voidaan sanoa, että ne henkilöt, joilla on sydän- tai aivoinfarkti tai yleensä ateroskleroottinen sairaus, on huonommat hampaat kuin vastaavan ikäisillä verrokeilla. Tästä ollaan yksimielisiä ja jos halutaan sitten hammasinfektiosta erityisesti katsoa mikä hammasinfektio kantaa suurinta riskiä, niin se on selvästi parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdussairaus. Jo kauan on tiedetty, että sokeritautipotilaalla ja tupakoijilla esiintyy parodontiittia enemmän kuin vastaavilla vertailuryhmillä ja myöskin näihin sairauksiin liittyy lisääntynyt sydän- ja verisuonisairausriski. Mutta aivan viime vuosina on voitu osoittaa, että vaikuttamalla esimerkiksi sokeritautipotilaan parodontiittiin erilaisilla hoitotoimenpiteillä voidaan hyvinkin lyhyessä seurannassa pienentää ainakin CRP-pitoisuutta, fibrinogeenipitoisuutta, joihin liittyy voimakkaasti lisääntynyt sydänsairauksien riski, joka heijastaa sydänsairausriskiä. Kuitenkaan tieteellisesti ei ole vielä voitu osoittaa sitä, että hoitamalla hampaita hyvin voitaisiin selvästi vähentää sydän- ja verisuonisairausriskiä. Tämä on vaikeaa tieteellisesti edes todistaa, koska niin kuin professori Huttunen näytti, niin meillä on monet seikat vaikuttaneet siihen, että meillä on nyt tultu voimakkaasti alaspäin sydän- ja verisuonisairauksien ikävakioidussa kuolleisuudessa. Mutta ne ovat siirtyneet vanhempiin ikäluokkiin ja näihin vaikuttavat monet muutkin riskitekijät kuin pelkästään tämä infektio. Infektio on lisäksi assosioituneena usein näihin perinteisiin riskitekijöihin. Sitten yritetään vähän spekuloida, että mikä selittää tämän, että infektiot vaikuttavat näihin ateroskleroosin riskiin ja syntyyn jollakin mekanismilla. Se tiedetään, josta ollaan yksimielisiä, että tämä valtimoiden kovettuminen, ateroskleroosi, on perimmältään tulehduksellinen sairaus. Se on nykyisin pidetään perimmäisenä syynä, että kysymyksessä on tulehduksellinen sairaus. Siitä sen sijaan ollaan montaa mieltä, että johtuuko tulehdus siitä, että sinne on saastunut paljon pahanlaatuista kolesterolia tähän valtimon seinämään ja tämä aiheuttaa sen tulehduksen, vai että infektio siellä ateroskleroottisessa valtimoseinämässä aiheuttaa tulehduksen tai se infektio esimerkiksi hammaspesäkkeessä tai jossain muualla aiheuttaa tämän tulehduksen. Kaikilla tulehdusmittareilla mitattuna kyseessä on tulehdussairaus. Jos todella halutaan vaikuttaa pitkän päälle ateroskleroosiin, niin tulehdus täytyy tavalla tai toisella saada laskemaan. Nyt nämä uudet statiinityyppiset kolesterolilääkkeet laskevat CRP-arvoa, 10

14 mutta esimerkiksi pelkkä dieetti ei näytä sitä laskevan. Näillä statiinilääkkeillä on ilmeisesti muitakin vaikutuksia kuin puhdas kolesterolin lasku. Infektiot vaikuttavat klassisiin riskitekijöihin monella tapaa. Esimerkiksi infektion aikana kolesteroli metabolia muuttuu epäedulliseen suuntaan ja itse asiassa näillä eri kolesteroli- tai libidifaktoreilla on hyvin suuri merkitys infektiopuolustuksessa. Toisin sanoen nämä ovat toisensa kanssa yhteydessä ja nyt ihan viime aikaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että metabolinen oireyhtymä, joka on hyvin tyypillinen ja vaikea ateroskleroosin riskitekijä, johon liittyy libidimuutoksia ja erityisesti mahan alueen obesiteettia, insuliiniresistenssiä, näissäkin infektio näyttää olevan merkittävä riskitekijä metabolisen oireyhtymän synnyssä. Kaikkein eniten, ja josta paras ja varmasti todellinen näyttö mekanismi on se, että infektiot aktivoivat hyytymisjärjestelmää ja verenmyrkytysten yhteydessä valtavasti lisääntynyt aivoinfarkti- empoliariski varmaan selittyy pääosin hyytymisjärjestelmän aktivoitumisella. Se mikä on mielenkiintoista on se, että jo vaatimaton infektiopesäke, hammasinfektio, pystyy nostamaan fibrinogeenitasoa kaksinkertaiseksi. Tällaisella kaksinkertaisella fibrinogeenitasolla on jo yli kymmenen - viisitoistakertainen sydän- ja aivoinfarktin riski. Eli toisin sanoen hyvin pieni jopa oireeton aktivoi hyytymisjärjestelmää ja sen takia on hyvin mahdollista, että pitkällä aikavälillä on hyvin tärkeää kaiken tyyppisten komplikaatioiden synnyssä. 90-luvulla on päästy askel eteenpäin eli siellä itse valtimon seinämässä ateroomaplakista pystytään eristämään erilaisia mikrobeja. Keuhkoklamydia on pystytty eristämään yli b tapauksia. Nyt on viimeisen kahden vuoden aikana hammaspatogeenejä pystytty PCRtekniikalla osoittamaan ateroomaplakeista erilaisia viruksia. Toisin sanoen se ei ole mikrobivapaa tämä ateroomaplakki. Useimmiten se kliininen seuraamus, sydän- tai aivoinfarkti on seurausta siitä, että tällainen hiljaiselossa ollut ateroomaplakki syystä tai toisesta repeää ja tukkii sen valtimon, jonka seurauksena on sitten tällainen katastrofaalinen infarkti. Saattaa olla, että mikrobit ovat erityisen tärkeitä juuri tässä infarktoitumistapahtumassa. Mutta on jonkin verran näyttöä siitä, että infektiot voivat olla se perimmäinen syy siihen valtimoseinämän vaurioon. Esimerkiksi lapsilla, jotka kuolevat infektioihin, on paljon enemmän valtimoseinämän vaurioita obduktiossa verrattuna lapset, jotka kuolevat trauman seurauksena. Näyttää siltä, että jo lapsuusiän infektiot aloittavat tämän valtimoseinämän vaurion, johon sitten sekundaarisesti saastuu erilaiset libidifraktiot erityisesti pahanlaatuinen LDL-kolesteroli erityisesti oksidoidussa muodossa, joka sitten pahentaa sitä ateroskleroosia. Silloin vaurioitunut seinämä on entistä herkempi saamaan uusia mikrobeja, eli siinä syntyy noidankehä, joka voi lopulta johtaa infarktiin ja kuolemaan pitkän aikavälin kuluessa. Haluaisin tässä lopuksi vielä korostaa sitä, että vaikka monessa tutkimuksessa infektiot on saatu riippumattomana riskitekijänä niin pääosin infektiot luultavasti toimivat synergistisesti klassisten riskitekijöiden kanssa. Käytännössähän ei ole kovin tärkeätä osoittaa, että joku on riippumaton riskitekijä, jos me voidaan vaikuttaa siihen lopputulokseen vaikuttamalla kaikkiin riskitekijöihin myönteisesti. Tähän hammasinfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon se on yksi kaikkein helpoimpia ja halvimpia tapoja vaikuttaa. Ja jos se hoidetaan hyvin varhaisessa vaiheessa, on hyvin todennäköistä, että se on ainakin yksi riskitekijä pois muista riskitekijöistä ja sitä kautta voi omalta osaltaan vaikuttaa. Olen kuitenkin vakuuttunut, että menee ainakin 5-10 vuotta ennen kuin voidaan tieteellisesti osoittaa, että infektioiden hoitaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä kymmenien vuosien kulussa tähän infarktiriskiin, ennen kuin se on tieteellisesti osoitettu. Tämän kolesteroliteoriankin osoittaminenkin kesti noin kolmekymmentä vuotta. Vaikka tiede onkin nopeutunut, niin kyllä tämänkin teorian osoittaminen vielä vie aikaa 5-10 vuotta. Tällä hetkellä mikään tutkimustieto ei puhu tätä teoriaa vastaan ja sen vuoksi pidän sitä, 11

15 samalla tavalla kuin professori Huttunen, erittäin tärkeänä yksittäisenä riskitekijänä ja sen eliminoimista pois. Olen nyt keskittynyt tässä esityksessä vain hammasinfektioiden tai infektioiden ja sydän- ja verisuonisairauksien väliseen yhteyteen. Hammasinfektiolla on todennäköisesti paljon muitakin vaikutuksia reumasairauksiin, mahdollisesti jopa syöpäsairauksiin. Nämä ovat vielä hyvin vähän tutkittuja alueita. Kiitos. 12

16 13 Dosentti Sirkka Asiakainen Helsingin yliopisto SUUN TULEHDUKSET, TARTUNTA, EHKÄISY JA HOITO Herra puheenjohtaja, hyvä juhlaseminaariyleisö, tehtävänäni on tänään puhua suun tulehduksista, niiden tartunnasta, ehkäisystä ja hoidosta. Suussa voi esiintyä lähes rajaton määrä erilaisia tulehduksia. Niiden aiheuttajina voivat olla virukset, sienet tai bakteerit, mutta kaikkein yleisimmät suun tulehdukset johtuvat hampaista. Ne ovat hammasperäisiä tulehduksia ja näitä hammasperäisiä tulehduksia on kahta eri tyyppiä: hampaiden kiinnityskudossairaudet, joista tärkein on parandontiitti, ja hampaan kovakudosta tuhoavaa tautia, kariesta, reikiintyminen. Kumpikin näistä taudeista saattaa tuhota hampaan ja kumpaakin näistä taudeista voi olla joko samassa hampaassa tai toista näistä taudeista tässä hampaassa. Hammassairaudet on niin yleisiä, että jokaisella suomalaisella on kokemusta joko omakohtaisesti tai vähintään perheenjäsenten kautta joko molemmista näistä sairauksista tai sitten ainakin toisesta. Meillä ei ole tänä päivänä tietoa siitä, että mikä on suomalaisen aikuisväestön hampaiden tila, mutta nämä tulokset ovat 70-luvun lopusta. Tässä on esitettynä mini-suomi -tutkimuksesta paradentaalitila, eli hampaiden kiinnityskudostila punaisella ja nämä siniset ovat karies eli paikat. Pyydän teitä kiinnittämään huomiota näihin valkoisiin sektoreihin, jotka kuvaavat hampailtaan terveiden henkilöiden osuutta. Nämä sektorit ovat häviävän pienet, muutaman prosentin luokkaa. Täällä vasemmalla paradentaalitila kuvaa pahinta muotoa, mitä näissä mittauksissa oli: yli kuuden millimetrin tasku, jota kuvattiin pitkälle edenneeksi paradentiitiksi, on lähes neljänneksellä väestöstä. Sen ohella, että hammassairaudet ovat yleisiä, niin niillä on sellainen merkillinen ominaisuus, että ne on pitkälti myös oireettomia. Näin on sekä karieksen että paradentiitin kohdalla. Vasta pitkälle edenneinä ne aiheuttavat oireita. Tässä vaiheessa ollaan vähän niin kuin liian myöhässä liikkeellä. Hoito on paljon monimutkaisempaa, kalliimpaa ja hitaampaa ja johtaa huonompiin tuloksiin kuin varhaishoito. Taudin merkkejä ei näihin tauteihin sairastunut itse kyllä kotona pääse kurkistelemaan, koska ne näkyvät lähinnä hammaslääkärin tuolissa, jossa tutkitaan sekä kliinisin, röntgenologisin ja tarpeen tullen myöskin bakterologisin keinoin. Myöskään koloa hampaassa ei kotona peilillä juurikaan näe ennen kuin se on jo kovin suuri. Nämä sairaudet ovat siis bakteereiden aiheuttamia tauteja mutta eri bakteerit aiheuttavat karieksen ja paradontiitin. Paradontiitin synnyssä tärkeitä bakteereita ovat GRAm-negatiiviset bakteerit, ja näistä nimenomaan sellaiset, jotka eivät siedä happea, anaeroobiset bakteerit, kun taas karieksen aiheuttajabakteerit ovat GRAM-positiivisia organismeja. Tietyt asiat modifioivat

17 taudinkuvaa sekä paradontiitissa että karieksessa. Tällaisia on peritty alttius, tietyt sairaudet, elämäntavat. Molemmille yhteistä on huonon suuhygienian pahentava vaikutus. Nyt meillä on ollut tänään jo puhetta professori Huttusen ja professori Valtosen esityksissä siitä hammasinfektioiden ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä. En nyt tässä puhu siitä muuta, kuin haluaisin pari sanaa sanoa siitä, että Suomessahan aloitettiin nämä tutkimukset 80-luvulla ja ne todella aiheuttivat valtavaa innostusta muualla maailmassa ja siellä on etenkin Yhdysvalloissa tehty suuria tutkimuksia suurella rahalla. Näiden suomalaishavaintojen jälkeen on amerikkalaistutkimuksessa todettu, että etenkin paradontiitti on se, joka lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa mutta ei niinkään karies eikä gingidiitti. Gingitiitillä tässä ymmärretään ikenen pinnallista tulehdusta, joka ei ainakaan tässä vaiheessa vielä irrota hammasta luusta. Jos jollekin tulee mieleen, että otetaan sitten hampaat pois, kerran niistä on niin paljon vaivaa, niin ei sekään näy auttavan. Nimittäin myös hampaattomuus näyttää lisäävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Samoin tekee huono suuhygienia. Meillä on tänään kiinnostavinta sydän- ja verisuonitautien kannalta hammassairauksista paradontiitti ja haluaisin esittää siitä tässä loppuesityksessä tiettyjä asioita. Viime vuosina on saatu paljon uutta tietoa siitä, miten paradontiitti kehittyy, mitkä ovat ne bakteerit, jotka aikaansaavat puolustusreaktion, joka toisaalta vastustaa näitä bakteereita mutta myöskin aiheuttaa kudosmuutoksia. Nämä kudosmuutokset tulevat näkyviin tyypillisinä paradontiitin taudinmerkkeinä. Kuinka nopeasti paradontiitti etenee? Missä iässä se alkaa riippuu siitä, miten elimistö vastaa tälle bakteeriärsytykselle ja kuinka nopeasti ja kuinka pahoja kudosmuutoksia tulee. Nämä ovat sekä perimän että ympäristötekijöiden säätelemiä asioita, ja tietysti myöskin aika, kuinka kauan tätä ärsytystä saa kestää, vaikuttaa asiaan. Kun paradontiitti on kerran kehittynyt, niin se aiheuttaa noidankehän, joka täytyy katkaista. Paradontiittimuutokset ientaskuissa, syvät ientaskut suosivat bakteerien kasvua aina vaan enemmän ja bakteeriärsytys lisääntyy, puolustusvaste villiintyy ja kudosmuutokset lisääntyvät. Tämä täytyy mahdollisimman aikaisin katkaista, muuten se tuhoaa hampaan. Haluaisin vielä näyttää, miltä paradontiitti näyttää, mitä tällainen kudostuho tarkoittaa. Tässä oikealla näemme tulehtuneen ikenen. Siinä on turvotusta, ientaskut ovat syventyneet. Ikenen alle pääsee ientaskumittarilla lähes sentin syvyyteen. Luun reuna on paennut hampaitten ympäriltä lähes sentin verran paikoin ja sen kuuluisi olla täällä ylhäällä mustan katkoviivan kohdalla, mutta röntgenkuvasta voidaan katsoa, että se on paraikaa täällä tämän valkoisen katkoviivan kohdalla. Tästä vasemmasta kuvasta näemme sen, että luureunan pitäisi olla täällä ylhäällä mustan katkoviivan kohdalla. Täältä on monta kuutiosenttimetriä hävinnyt luuta tulehduksen takia hampaiden ympäriltä. Lisäksi tästä voidaan nähdä se, että luun tuhoutuminen ei tapahdu tasaisesti hampaistossa, vaan paikoin prosessi etenee nopeammin kuin toisissa paikoissa. Äsken mainitsin jo siitä, että hammassairaudet ovat yleisiä ja ne ovat oireettomia ja palaisin tähän oireettomuuteen vielä tämän kuvan avulla. Tässä on valokuva 30-vuotiaasta henkilöstä, jolla näkyy plakkia, bakteerimassoja tuolla hampaanpinnoilla. Hänen suuhygieniansa ei ole mitään parhaita. Lieviä tulehdusmuutoksia ikenessä. Hänellä on myös lieviä ientaskun syventymisiä siellä täällä hampaistossa, ehkä 4 millimetriä, ikenen alla aivan vähän hammaskiveä. Jos tilanne jätetään hoitamatta, on mahdollista, että vuodessa joko tulee 14

18 tällaisia akuutteja tilanteita, mitkä ajavat potilaan hoitoon, mutta aika harvoin paradontiitti akutisoituu tällaisiksi paiseiksi. Hampaat lähinnä ainoastaan muuttavat asentoansa ja oireettomasti sitten aikanaan tipahtavat jopa lavuaariin. Oireet alkavat hyvin myöhään. Tauti todennäköisesti alkaa siinä välillä, mutta oireilu näissä listatuissa muodoissa alkaa siinä 40 ikävuoden tienoilla. Jos tauti hoidetaan täällä varhaisvaiheessa. Se vaatii vaan muutaman käyntikerran ja tulos on hyvä. Ulkonäkö ei muutu ja haittavaikutukset jäävät kaikin puolin aivan mitättömiksi. Mainitsin tuossa bakteerien määrästä ja laadusta ja tässä kuvassa vertailen suubakteerien määrää terveellä ja paradontiittiä sairastavalla henkilöllä. Tässä on kahdella tavalla arvioitu bakteerien määrä suussa, on sekä lukumääräisesti että painona milligrammoina. Täältä näkyy arvio näkyvällä hampaanpinnalla, ientaskussa kielen pinnalla ja yhdessä millilitrassa sylkeä. Tässä keskellä näemme eron terveen ja paradontiittia sairastavan henkilön suun bakteerien määrässä. Ero on erityisen suuri ientaskussa. Siellä on suorastaan miljoona kertaa enemmän bakteereita sairaalla kuin terveellä. Siellä on myös laatueroja. Laatu tulee esiin tässä kehikossa gram-negatiivisia anaerobibakteereja on suhteellisesti bakteeristosta huomattavasti paljon suurempia määriä kuin terveellä. Lisäksi tiettyjen bakteerien suhteellinen osuus ja esiintyminen lisääntyvät selvästi paradontiitissa. Paradontiitissa suun bakteerikuorma on suuresti lisääntynyt, mutta reaktio tälle bakteerikuormalle on yksilöllinen. Sen lisäksi että bakteereista on paikallista haittaa, niin ne aiheuttavat myöskin yleisiä ongelmia. Suu ja etenkin tulehtunut ientasku on avoin infektioportti elimistöön, josta bakteerisolut kokonaisina tai bakteerien osat ja tuotteet pääsevät verenkiertoon. Toisaalta niitä vedetään henkeen syljen mukana keuhkoihin ja niitä myöskin pääsee ruoansulatuskanavaan. Toisaalta myös krooninen infektio pitää puolustusvasteen jatkuvasti valmiustilassa, mille on haittavaikutuksensa. Nämä paradontiitin bakteerit tarttuvat suusta toiseen. Se ei ole mikään yllätys, kyllä bakteerit jostain tulevat jokaiselle ihmiselle, mutta näiden paradontiitin patogenian tartunnan estämiseksi voisimme tehdä jotain. Ja pitää suu terveenä. Tässä kuvassa on vertailtu aktinobacilus... bakteerin kantoja, jotka ovat löytyneet perheenjäseniltä. Tässä on DNA-rakenteen vertailu. Kaksi rinnakkaista näytettä on saman perheen kahdelta jäseneltä eristetyt bakteerit ja ne on tutkittu jokaisessa perheessä kolmella eri tavalla. Tästä voidaan nähdä, että perheenjäsenten väliset bakteerikannat ovat samanlaisia, kun taas eri perheiden välillä bakteerikannoilla on eroa. Joidenkin tutkimusten mukaan näyttää siltä, ettei suinkaan joka perheessä bakteerit tartu, vaikka paradontiittia sairastava vanhempi kantaa suussaan suuria määriä aktinobacillus..., ei kuitenkaan kaikilla hän lapsillaan, tai joka perheessä eivät nämä bakteerit tartu. On selvää, että bakteerit siirtyvät suusta toiseen muuallakin kuin perheissä. Joka puolella missä on sylkikontaktia tai sitten suorastaan plakkia siirretään esimerkiksi yhteisillä hammasharjoilla suusta toiseen. Tämä tapahtuu varhaislapsuudessa, silloin kun lasta syötetään ja hoidetaan ja aikuisiässä suoraan sylkikontaktin, limakalvon kontaktin kautta tai tällä yhteisellä hammasharjalla. 15

19 Paradontiitin ehkäisyssä voisi ajatella tässä kuvassa esitettyjä asioita. Ensinnäkin informaation lisääntyminen näiden tautien salakavaluudesta, niiden oireettomuudesta ja itse asiassa niiden yleisyydestä aikuisväestössä. Myöskin se, että jos tartuntalähteet näille bakteereille hoidetaan, niin voidaan ehkä katkaista yksi reitti ja hävittää näitä bakteereita väestöstä. Jos taudit hoidetaan ajoissa, ja kun nyt on jo tiedetään tietyt ryhmät, joihin voitaisiin kohdistaa erityinen huomio, esimerkiksi diabeetikot, tupakoitsijat, henkilöt, joilla suuhygienia ei oikein toimi, ja sitten vaikeaa paradontiittia sairastavien perheenjäsenet. Paradontiitin hoito on varsin yksinkertaista periaatteeltaan ja se on helppoa, nopeaa ja halpaa kuten olen jo sanonut, silloin kun hoito tapahtuu ajoissa. Hoidon tavoitteena on parantaa tulehdus ja palauttaa hampaiston toiminta ja ulkonäkö. Miten se sitten tehdään? Rajoitetaan ainoastaan bakteerien kasvua ikenien lähellä olevilla hammaspinnoilla. Tähän työhön osallistuu sekä hammaslääkäri että potilas. Tämän yhteistyön täytyy toimia, muuten hoitotulos ei ole pysyvä. Hammaslääkärin on tehtävä diagnoosi hoitosuunnitelma, sitten työnjako tarvittaessa erikoishammashoitajan ja hammashoitajan kesken. Sen jälkeen kun sekä kovat että pehmeät hammaspeitteet on poistettu ientaskuista, potilaan on tehtävä päivittäinen suuhygienia riittävällä tarkkuudella. Näissä kuvissa esitän jo pidemmälle edenneen paradontiitin hoidon tuloksen. Tässä näkyy ientaskumittari taskussa, joka on noin sentin syvyydessä. Tämä ei koske potilasta ja taskumittari menee sinne varsin kevyesti, koska siellä taskussa on tyhjää. Siellä on ennen ollut kiinnityskudokset, mutta nyt ne ovat sieltä hävinneet. Tämä potilas on vaatinut jo erikoishammaslääkärin hoidon, mutta se oli hyvin nopea hoito. Ei mene montakaan hoitokertaa, kun tämä suu on hoidettu. Jos potilas pitää niin kuin tässä hyvin huolta syyhygieniastaan, niin tässä on tilanne kolmen vuoden kuluttua. Mutta kuten näemme, täällä on muutoksia ulkonäössä, jotka eivät välttämättä ole niin positiivisen oloisia. Jos tämäkin hoito olisi tehty parikymmentä vuotta aikaisemmin, niin minkäänlaisia ulkonäkömuutoksia eikä toiminnan muutoksia olisi tarvinnut tulla. Tässä on toisenlainen paradontiitti. Paradontiitti voi olla vaikka minkä näköinen, tärkeintä on se, että ientaskumittarilla tutkitaan taskujen syvyydet ja röntgenkuvilla tarkistetaan luureunan kulku. Tässä on potilas, joka on reagoinut ylikasvulla, mutta muutamalla hoitokerralla hän on jo parantunut siinä mielessä, että kun hän on vielä pitänyt suunsa puhtaana ja käynyt säännöllisesti tarkastuksissa, niin kolmen vuoden jälkeen tilanne on täysin kunnossa. Hampaiden tilannetta voidaan säilyttää tällä tavalla pitkiä aikoja. Mikäli suun hygienia on puutteellinen niin hammaslääkärin on täysin mahdotonta pitää potilasta infektiovapaana. Tässä onkin usein se kompastuskivi, että mitenkä kukin ihminen jaksaa pitää suunsa plakkivapaana riittävässä määrin. Jos kokoan hieman tätä paradontiitti asiaa. Kysymys on siis kroonisesta bakteeri-infektiosta, jolla on pitkä itämisaika. Ainakin joidenkin paradontiittien patogeeniatartunta tapahtuu ilmeisesti jo lapsena. Se etenee oireettomasti ja tautia esiintyy pääasiassa vanhemmissa ikäluokissa pitkälle edenneenä. Ihmisen yleisimmät infektiot on suussa. Ne on useimmiten kroonisia bakteeri-infektioita ja hammassairaudet ovat niistä tavallisimmat. Ne ovat haitallisia yleisterveydelle, mutta näissä on mitä suurimmassa määrin nähtävissä yksilöllisyyttä, mitä aikaisemmin ei ole ehkä niin hyvin 16

20 tiedostettu kuin tänä päivänä. Diagnostiikka, hoito ja ehkäisy ovat periaatteeltaan aivan samanlaisia kuin muissakin bakteeritaudeissa. Ajoissa hammassairaudet on helposti hoidettavissa. Kiitoksia. 17

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä

Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä Bertil Marklund Suomennos Pia Salo Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Ruotsinkielinen alkuteos 10 Tips Må bättre och lev

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Tampere Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Päivi Jussila, HLL Suun terveyden tutkimusyksikkö Suun tutkimukseen kutsuttiin 3150 henkilöä, jotka asuivat 100 km säteellä Oulusta

Lisätiedot

Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta. Toukokuu 2010

Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta. Toukokuu 2010 Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta Toukokuu 2010 Hampaidenhoitotutkimus Tutkimuksen toteutti toukokuussa 2010 YouGov. Siihen otti osaa noin 3000 18-65 -vuotiasta miestä ja naista Suomesta,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot