NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet
|
|
- Sanna-Kaisa Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (6) Luterilainen maailmanliitto, 1996 NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet Tämä raportti on syntynyt Luterilaisen maailmanliiton Jumalanpalvelus ja kulttuuri -työryhmän kolmannessa kansainvälisessä neuvottelussa, joka pidettiin vuonna 1996 Nairobissa Keniassa. Työryhmän jäsenet edustavat viittä maanosaa ja ovat työskennelleet yhdessä kolme vuotta Ensimmäisessä neuvottelussa, joka pidettiin vuonna 1993 Cartignyssa Sveitsissä, keskityttiin kysymykseen kristillisen jumalanpalveluksen ja kulttuurin välisen suhteen raamatullisista ja historiallisista perusteista. Tämän neuvottelun tuloksena syntyi "Cartignyn raportti jumalanpalveluksesta ja kulttuurista: raamatulliset ja historialliset perusteet". (Nairobin raportti pohjautuu Cartignyn raportille. Se ei kuitenkaan missään mielessä korvaa sitä.) Toisessa neuvottelussa, joka pidettiin vuonna 1994 Hongkongissa, pohdittiin kristillisen liturgian, kirkkomusiikin sekä kirkkoarkkitehtuurin ja kirkkotaiteen suhdetta maailman kulttuureihin. Kahden ensimmäisen neuvottelun artikkelit on julkaistu teoksessa Worship and Culture in Dialogue. 1 Vuosina 1994 ja 1995 työryhmä johti alueellista tutkimusta ja raportoi työn tuloksista. Tutkimuksen neljäs vaihe alkoi Nairobissa. Tämän vaiheen aikana pyritään eri tavoin edistämään tutkimustulosten täytäntöönpanoa Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkojen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Työryhmän mielestä tämä projekti on olennainen kirkon uudistumisen ja maailmanlaajuisen lähetystyön kannalta Johdanto 1.1. Jumalanpalvelus on kirkon sydän ja syke. Se kutsuu meitä yhdessä kiittämään Jumalaa luomisen ja pelastuksen lahjoista ja vahvistaa meitä vastaamaan elämällämme Jumalan armoon. Jumalanpalvelus käsittää aina teot, ei vain sanoja. Kun tarkastellaan jumalanpalvelusta, on huomioitava musiikki, taide ja arkkitehtuuri yhtä lailla kuin liturgia ja saarna. 1 Geneve: Luterilainen maailmanliitto, Tämä teos on käännetty kokonaan ranskaksi ja espanjaksi ja osittain saksaksi. Nairobin asiapaperit julkaistaan vuonna Luterilaisen maailmanliiton jumalanpalvelusta ja kulttuuria koskevalle tutkimukselle on rinnakkainen Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komitean tutkimus jumalanpalveluksen ja kirkon ykseyden välisestä suhteesta. Osassa tätä työtä tarkastellaan kysymystä kontekstuaalisuudesta yhtä lailla kuin kysymystä kristillisen jumalanpalveluksen ordosta. Näiden kahden projektin puitteissa tehty työ on hyödyttänyt molempia. Katso Faith and Order -komitean Ditchinghamin raportti, Thomas F. Best and Dagmar Heller, eds., So We Believe, So We Pray: Towards Koinonia in Worship, Faith and Order Paper No. 171 (Geneva: WCC, 1995); ja "Concerning Celebrations of the Eucharist in Ecumenical Contexts: A Proposal from a Group Meeting at Bossey," in: Ecumenical Review, 47:3 (July 1995),
2 2 (6) 1.2. Koska kristillistä jumalanpalvelusta vietetään aina jonkin paikallisen kulttuurin keskellä, on otettava huomioon jumalanpalveluksen ja maailman lukuisien paikallisten kulttuurien välinen dynamiikka Kristillinen jumalanpalvelus on dynaamisesti vuorovaikutuksessa kulttuuriin ainakin neljällä tavalla. Ensiksi, jumalanpalvelus on transkulttuurinen, jolloin sillä on sama substanssi kaikille kaikkialla yli kulttuurirajojen. Toiseksi, se on kontekstuaalinen ja vaihtelee paikallisten olosuhteiden (sekä luonto että kulttuuri) mukaan. Kolmanneksi, jumalanpalvelus on vastakulttuurinen, koska se asettaa kyseenalaiseksi sen, mikä yksittäisessä kulttuurissa on evankeliumin vastaista. Neljänneksi, se on kulttuurienvälinen, koska se tekee mahdolliseksi vuorovaikutuksen eri paikalliskulttuurien kesken. Kaikissa neljässä tapauksessa on löydettävissä hyödyllisiä periaatteita, jotka ovat tunnistettavissa. 2. Jumalanpalvelus on transkulttuurinen 2.1. Ylösnoussut Kristus, jota me palvomme ja jonka kautta me Pyhän Hengen voimasta tunnemme Kolmiyhteisen Jumalan, ylittää kaikki kulttuurit. Hänen ylösnousemisensa salaisuus on kristillisen jumalanpalveluksen transkulttuurisen luonteen lähde. Jumala lahjoitti kasteen ja ehtoollisen, Kristuksen kuoleman ja ylösnousemisen sakramentit, koko maailmalle. On vain yksi Raamattu, joka on käännetty lukuisille kielille. Raamatullinen julistus Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemisesta tavoittaa koko maailman. Pyhä ehtoollinen, joka on kristillisen pääjumalanpalveluksen perusmuoto, yhdistää kristittyjä yli kulttuurirajojen. Yhdistäviä asioita on lukuisia: - kokoontuminen yhteen - Jumalan Sanan julistaminen - työ kirkon ja maailman hyväksi - osallisuus ehtoollisateriasta - lähettäminen maailmaan Suuret kertomukset Kristuksen syntymästä, kuolemasta, ylösnousemisesta, Pyhän Hengen lähettämisestä ja kasteestamme Kristukseen ovat kirkkovuoden transkulttuuristen juhlien keskeistä sisältöä. Näitä juhla-aikoja ovat erityisesti paastonaika, pääsiäinen ja helluntai ja jossain määrin myös adventti, joulu ja loppiainen. Tavat ja muodot, joilla sunnuntain eukaristiaa ja kirkkovuotta vietetään, vaihtelevat eri kulttuureissa. Eukaristian ja kirkkovuoden sisältö ja perusrakenne kuitenkin yhdistävät kristittyjä kaikkialla maailmassa. On vain yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, yksi ehtoollinen.
3 3 (6) 2.2. Myös useat kristillisen liturgian erityiselementit ovat transkulttuurisia. Sellaisia ovat esimerkiksi Raamatun lukukappaleet (huolimatta siitä, että käännökset vaihtelevat), ekumeeniset tunnustukset ja Isä meidän -rukous sekä kastaminen vedellä Kolmiyhteisen Jumalan nimeen Yhteinen liturginen perusrakenne, yhteiset liturgiset elementit paikallisseurakuntien jumalanpalveluksissa sekä kokoontuminen yhteen ja yhteiset säädökset erilaisesta johtajuudesta tässä kokoontumisessa (siitä huolimatta, että kokoontumistila ja johtamisen tapa vaihtelevat) ovat ilmauksia kristittyjen ykseydestä yli ajan, paikan, kulttuurin ja tunnustuskunnan. Kun jumalanpalveluksen transkulttuuriset ja ekumeeniset ulottuvuudet saavat seurakunnissa takaisin niiden keskeisen sijan, kristittyjen ykseyden merkitys löydetään uudelleen ja kaikki kirkot saavat lujan perustan aidolle kontekstualisoinnille. 3. Jumalanpalvelus on kontekstuaalinen 3.1. Jeesus, jota me palvomme, syntyi maailmaan tietyn kulttuurin keskelle. Hänen lihaksitulemisensa mysteerissä on esikuva ja valtuutus kristillisen jumalanpalveluksen kontekstualisoinnille. Jumala kohdataan maailmamme paikallisissa kulttuureissa. Yksittäisen kulttuurin arvoja ja malleja, siinä määrin kuin ne ovat sopusoinnussa evankeliumin arvojen kanssa, voidaan käyttää ilmaisemaan kristillisen jumalanpalveluksen merkitystä ja päämäärää. Kontekstualisointi on välttämätön kirkon lähetystyössä, jotta evankeliumi voisi juurtua yhä syvemmin erilaisten paikalliskulttuurien keskelle Kontekstualisoinnin erilaisten menetelmien joukossa dynaamisen ekvivalenssin (dynaaminen vastaavuus) menetelmä on erityisen hyödyllinen. Se merkitsee kristillisen jumalanpalveluksen osatekijöiden ilmaisemista uudelleen jonkin paikalliskulttuurista otetun elementin avulla, jolla on yhtäläinen merkitys, arvo ja tehtävä. Dynaamisen ekvivalenssin menetelmä on enemmän kuin pelkkää kääntämistä; se edellyttää sekä jumalanpalveluksen että paikalliskulttuurin osatekijöiden perusmerkityksien tuntemista. Se edellyttää myös kykyä esittää jumalanpalveluksen merkitykset ja toiminnat uudella 'koodikielellä' ja ilmaista ne uudelleen paikalliskulttuurin kielellä Kun sovelletaan dynaamisen ekvivalenssin menetelmää, voidaan noudattaa seuraavaa menettelytapaa. Ensiksi, liturginen ordo (perusmuoto) tutkitaan ottaen huomioon sen teologia, historia, peruselementit ja kulttuuriset taustat. Toiseksi, ne ordon elementit, jotka voidaan alistaa dynaamisen ekvivalenssin menetelmälle vahingoittamatta niiden merkitystä,
4 4 (6) määritellään. Kolmanneksi, tutkitaan niitä kulttuurin elementtejä, jotka kykenevät ilmaisemaan evenkeliumin ja liturgisen ordon uudella ja asianmukaisella tavalla. Neljänneksi, tarkastellaan, mitä hengellistä ja pastoraalista hyötyä on muutoksista Paikalliskirkot voivat harkita myös luovan assimilaation (luova mukauttaminen) menetelmää. Tässä menetelmässä paikalliskulttuurin tarkoituksenmukaisia osatekijöitä lisätään liturgiseen ordoon. Näin rikastutetaan ordon alkuperäistä ydintä. Esimerkiksi kasteen ordo, "puhdistaminen vedellä ja Sanalla", kehittyi vähitellen, kun omaksuttiin antiikin mysteeriuskonnoista kulttuurisia käytäntöjä, kuten valkoisten vaatteiden ja palavien kynttilöiden antaminen käännynnäisille. 3 Dynaamisen ekvivalenssin menetelmästä poiketen luovan assimilaation menetelmä rikastuttaa liturgista ordoa ei ilmaisemalla kulttuurisesti uudelleen sen elementtejä vaan lisäämällä siihen uusia elementtejä paikalliskulttuurista Kontekstualisoinnissa tulee kunnioittaa sekä kristinuskon että paikalliskulttuurien perusarvoja ja -merkityksiä Dynaamisen ekvivalenssin ja luovan assimilaation menetelmien käyttö edellyttää, että hyväksytyt liturgiset traditiot säilytetään. Näin taataan ykseys maailmanlaajan kirkon jumalanpalvelusperinteessä. Samalla rohkaistaan pastoraalisten tarpeiden aikaansaamaa kehitystä. Kristilliseen jumalanpalvelukseen ei ole asianmukaista yhdistää kaikenlaisia kulttuurisia elementtejä vaan ainoastaan niitä, jotka ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin liturginen ordo. Paikalliskulttuurista lainattavat elementit tulee aina käydä läpi kriittisesti ja tarkistaa raamatullisen typologian avulla. 4. Jumalanpalvelus on vastakulttuurinen 4.1. Jeesus Kristus tuli muuttamaan kaikki kansat ja kaikki kulttuurit. Hän ei kutsu meitä mukautumaan maailmaan vaan muuttumaan sen kanssa (Room. 12:2). Hänen siirtymisensä kuolemasta ikuiseen elämään on esikuva muuttumiselle ja valtuutus kristillisen jumalanpalveluksen vastakulttuuriselle ymmärtämiselle. Jokaisessa maailman kulttuurissa on osatekijöitä, jotka ovat synnillisiä, epäinhimillisiä ja vastakkaisia evankeliumin arvoille, ja siksi ne tulee altistaa kritiikille ja muutokselle. Kristillisen uskon ja jumalanpalveluksen kontekstualisointi merkitsee väistämättä kaikenlaisen kulttuureissa ilmenevän sorron ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden vastustamista. 3 Worship and Culture in Dialogue,
5 4.2. Se merkitsee myös sellaisten kulttuuristen mallien muuttamista, jotka palvelevat yksilön tai paikallisen ryhmän etua laajemman ihmisyyden sijasta tai jotka korostavat vaurauden hankkimista maailman ja sen köyhien kustannuksella. Kristillisessä jumalanpalveluksessa edustaa vastakulttuuria se, että harkitusti pidetään yllä sellaisia toimintamalleja, jotka poikkeavat vallitsevista kulttuurisista malleista. Nämä vastakulttuuriset mallit voivat saada syntynsä, kun löydetään uudelleen kirkon historia tai tiedostetaan muihin kulttuureihin kätkeytyvä viisaus. 5 (6) 5. Jumalanpalvelus on kulttuurienvälinen 5.1. Jeesus on kaikkien kansojen Vapahtaja. Hän toivottaa kulttuurien aarteet tervetulleiksi Jumalan kaupunkiin. Kirkko on yksi kasteen tähden. Kun ilmaisemme eri tavoin tätä kirkon ykseyttä, annamme elämällämme vastauksen kasteeseen. Virsien, taiteen ja jumalanpalveluksen muiden elementtien jakaminen yli kulttuurirajojen rikastuttaa koko kirkkoa ja vahvistaa kirkon communiota. Tämä jakaminen voi olla sekä ekumeenista että kulttuurienvälistä todistuksena kirkon ja kasteen välisestä ykseydestä. Vastavuoroinen jakaminen kulttuurien välillä on mahdollista jokaiselle kirkolle mutta sitä tarvitaan erityisesti monikulttuurisissa seurakunnissa ja jäsenkirkoissa On tärkeää, että ymmärrämme ja kunnioitamme eri kirkkojen kulttuurisia ilmauksia musiikissa, taiteessa, arkkitehtuurissa, liikkeissä ja eleissä. Samalla on tärkeää, että otamme huomioon kontekstualisoinnin kriteerit (edellä, luvut 3.5 ja 3.6). 6. Haaste kirkoille 6.1. Vetoamme kaikkiin Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkoihin, jotta ne sitoutuisivat entistä enemmän kysymyksiin, jotka koskevat jumalanpalveluksen transkulttuurista, kontekstuaalista, vastakulttuurista ja kulttuurienvälistä luonnetta. Vetoamme kaikkiin jäsenkirkkoihin, jotta ne oivaltaisivat uudelleen kasteen, Raamatun ja siihen liittyvän saarnan sekä sunnuntain Herran aterian vieton keskeisen merkityksen. Nämä ovat kristillisen jumalanpalveluksen ensisijaiset transkulttuuriset elementit ja merkit kristittyjen ykseydestä. Niiden tulisi saada sijansa kaiken seurakuntaelämän ja lähetyksen keskuksena ja kontekstualisoinnin aitona perustana. Vetoamme kaikkiin kirkkoihin, jotta ne kiinnittäisivät huomiota liturgian, kielen, eleiden ja liikkeiden, virsilaulun, muun musiikin ja soitinten sekä taiteen ja arkkitehtuurin paikallisiin ja kontekstuaalisiin elementteihin kristillisessä jumalanpalveluksessa. Näin jumalanpalvelus voi entistä syvemmin juurtua paikalliseen kulttuuriin. Vetoamme lähetystyötä
6 6 (6) tekeviin kirkkoihin, jotta ne rohkaisisivat kontekstuaalisen tietoisuuden heräämistä keskuudessaan ja myös niiden keskellä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä ja joita he palvelevat. Vetoamme kaikkiin jäsenkirkkoihin, jotta ne kiinnittäisivät huomiota jumalanpalveluksen transkulttuuriseen luonteeseen ja mahdollisuuksiin, joita kulttuurienvälinen vuorovaikutus tarjoaa. Vetoamme myös kaikkiin kirkkoihin, jotta ne kiinnittäisivät huomiota Sanan ja sakramenttien palvelijoiden koulutukseen ja vihkimiseen, koska jokaisella paikallisella yhteisöllä on oikeus olla viikottain osallinen armon välineistä Vetoamme Luterilaiseen maailmanliittoon, jotta se tekisi aloitteita ja tarjoaisi apurahoja kolmannen maailman kristityille, jotta he voisivat opiskella jumalanpalvelusta, kirkkomusiikkia ja kirkkoarkkitehtuuria. Tavoitteena on, että paikalliset opettajat voisivat johtaa teologista koulutusta kirkoissaan Edelleen, vetoamme Luterilaiseen maailmanliittoon, jotta se jatkaisi ponnisteluja jumalanpalvelusta ja kulttuuria koskevien kysymysten parissa seuraavalle vuosituhannelle. Tehtävää ei saateta päätökseen nopeasti. Työ edellyttää jatkuvaa tutkimusta ja pastoraalista rohkaisua. Jumalanpalvelus ja kulttuuri -projekti, joka alkoi vuonna 1992 ja jatkuu Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa vuonna 1997 ja edelleen, on merkittävä alku. Tehtävä kutsuu kuitenkin jatkuviin ponnisteluihin. Maailman evankeliointi edellyttää ensisijan antamista tälle tehtävälle.
KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotMessu Viitasaaren kirkossa
Messu Viitasaaren kirkossa 1 Pappilantie 6 44500 Viitasaari Puh. 014 333 4900 Tästä vihkosesta voit seurata jumalanpalveluksen kulkua. Keskellä näkyvät eri osien sisällöt, marginaalissa kerrotaan, mitä
LisätiedotDefensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin
KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,
Lisätiedot7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotEkklesiologia 14. Paikallisseurakunta
Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA
SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen
LisätiedotRauha (katolinen) 1-2 lka. Tekstit sitaatteineen Katolisen Kirkon Katekismuksesta (KKK) Liitteet koulun oppikirjoista. Luettavaksi (KKK):
Rauha (katolinen) Tekstit sitaatteineen Katolisen Kirkon Katekismuksesta (KKK) Liitteet koulun oppikirjoista 1-2 lka Luettavaksi (KKK): PYHÄ HENKI JUMALAN LAHJA 733. Jumala on rakkaus. Jumala on vuodattanut
LisätiedotORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2
ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotKirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka
Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus
LisätiedotTuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.
Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä
LisätiedotOPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille
OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille 1. OPKOn identiteetti 2. Tavoite 3. Toiminta - opiskelijat 4. Toiminta - koululaiset 5. Lähetystyössä mukana 6. Kansainvälisyys 7. Julkaisutoiminta 8.
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotKASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA
KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla
LisätiedotLutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
LisätiedotTERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA
TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA KRISTILLINEN SEURAKUNTA Seurakunta on kristittyjen yhteisö. Se toimii paikallisesti ja osana suurempaa kokonaisuutta, maailmanlaajuista kristillistä
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme
LisätiedotSTEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK. uutiskirje joulukuu 2015. Joulun ihme. Kristitty odottaa Joulua.
STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK uutiskirje joulukuu 2015 www.lhpk.fi Joulun ihme Kristitty odottaa Joulua. Sellaista juhlaa, jonka soisi kirjoitettavan isolla alkukirjaimella, vaikka ei se aivan kielioppisääntöjen
LisätiedotAviopuolisoiden velvollisuuksista
1 Efesolaiskirjeen selitys 14 Ef. 5:21 32 Aviopuolisoiden velvollisuuksista Olemme siirtyneet Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä osioon, jossa on kehotuksia kristityille oikeanlaiseen elämään. Näitä
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotKirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta
Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan
LisätiedotLanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto
1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,
LisätiedotANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo
LisätiedotPerhejumalanpalvelukset
Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta
Lisätiedot9. Luterilainen ja reformoitu perinne
9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotEkumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen
1 Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus 8.6.2011 Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen Johdanto Ekumeenisen liikkeen lähtökohta on usko Herraan Jeesukseen Kristukseen Jumalana ja Vapahtajana
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014
Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että
LisätiedotKaste jumalanpalveluksen yhteydessä
Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan
LisätiedotE. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa
E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,
LisätiedotSeurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa
Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten
LisätiedotKirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään
Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila avautuu -seminaari 20.5.2019 Liedon kirkko 10.40 11.00 Teologinen tiedekunta / Jyrki Knuutila www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotOpetussuunnitelma vuosiluokille 1-9
Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan
LisätiedotTulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa
1 Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa LUTERILAISEN TEOLOGIAN ANTI MAAILMANLÄHETYKSELLE Simo Peura Ilo uudesta Minulle on suuri ilo ja kunnia avata yhteinen seminaarimme,
LisätiedotArmoon pohjaten maailmassa aikaansaaden
Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa
LisätiedotUSKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
LisätiedotReijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa
Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotKOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020
KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotYKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta
YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotTehtävä 1-1. su lopp.
Homiletiikan kurssin ryhmätehtävä 2013 Mikko Saari & Oscar Toivanen Tehtävä 1-1. su lopp. Joh. 1:29-34 29 Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotLiturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.
Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen
LisätiedotKatekismus rukouksen apuvälineenä
Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla
Lisätiedot94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)
S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe
LisätiedotPäivän psalmi. Hallelujasäe. 2. vuosikerta. Päivän psalmi. Hallelujasäe. 1. lukukappale
Perikooppikalenteri 2.12.2001-24.11.2002 02.12.2001 1. adventtisunnun Kuninkaasi tulee nöyränä LITURGINEN VÄRI: valkoinen, maanansta lauanhin violetti sininen. Sak. 9: 9 Ps. 24: 7 10 Ps. 85: 8 Sak. 9:
LisätiedotJumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle
Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen. (Ps. 122: 1) Jumalanpalvelusten kirja sisältää seurakunnassa tarvittavat keskeiset jumalanpalveluskaavat.
LisätiedotMerkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei
Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotJakkara ja neljä jalkaa
Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää
LisätiedotRaamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä
isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotRisto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS
Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS SISÄLLYS 1. USKONNOT SUOMESSA Suomessa on kaksi kansankirkkoa 10 Luterilainen kirkko Suomessa 12 Katolinen kirkko Suomessa
LisätiedotLähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus
Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano
LisätiedotKastekodin opas Perhon seurakunta
Kastekodin opas Perhon seurakunta Kasteen merkitys KASTEEN KAUTTA KRISTITYKSI Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa ihminen liittyy kotipaikkansa paikallisseurakuntaan ja maailmanlaajuiseen
LisätiedotMIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.
MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:
LisätiedotUsko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä
1 Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä SUOMEN EV.LUT. KIRKKO Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2013 Työryhmä: kehitysvammatyön
LisätiedotIltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot
syksy 2018 Jaksosuunnitelma Apostolien teot Apostolien teot - Iltaraamattukoulun runko Kerta Aihe Jaejakso Kysymykset Ajatus lyhyesti 1 Johdanto Luukas 1:1-4 Apostolien tekojen kirjan luonne ja merkitys
LisätiedotOmatoiminen tehtävävihko
Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotTUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi
Tämä ja luennon alkuosuus nähtävissä kurssikotisivulla https://courses.helsinki.fi/fi/tum- 412/124268595 Materiaali myös blogipalvelussa, josta myös harjoittelunohjaajat näkevät nämä! TUM-412 Luento 5.11.2018
LisätiedotORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä
ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka
LisätiedotOppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
LisätiedotKIRKKO: YHTEISTÄ NÄKYÄ KOHTI
KIRKKO: YHTEISTÄ NÄKYÄ KOHTI SUOMEN EKUMEENISEN NEUVOSTON JULKAISUJA CII SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO KIRKKO: YHTEISTÄ NÄKYÄ KOHTI Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja CII Faith and Order -asiakirja
LisätiedotElämä Jumalan lapsena
1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä
Lisätiedotmuslimiperheistä tulevien somaleiden kastetilaisuuksilla. Eräs luterilainen Somali, herra Gurhan, on luonut nettisivut, joilta löytyy luterilaisia
Lutherans in Africa May 2010 Newsletter Rev. James and Tiina, Maggie, Tristan, Sarai, Sofia and Jonas May Serving the Lord and the Lutherans throughout Africa proliturgy@yahoo.com www.lutheransinafrica.com
LisätiedotKristuksen kirkon ykseys
1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili
LisätiedotSUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI
Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...
LisätiedotKIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo
Kalajoen rovastikunta 18.5.2015 KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää
LisätiedotYksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa
Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.
LisätiedotPapin ydinosaaminen
Papin ydinosaaminen 14.6.2010 Ammatin kuvaus Kirkon järjestysmuoto erottaa toisistaan pappisviran ja papinviran. Papinviralla tarkoitetaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai kirkkohallituksen
LisätiedotPalat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.
JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,
Lisätiedotto 1.1. su 4.1. Loppiainen Jeesus, maailman valo ti 6.1.
Esitys kirkkokolehdeiksi Keskustan alueseurakunnassa syysjoulukuussa 2015 Liite 2. Alueneuvoston hyväksymät kolehtikohteet merkitty vihreällä värillä (Tammi-elo) Hyväksytty 26.8. Keskutan alueneuvoston
LisätiedotJumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia
Jumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia Kirkkojärjestyksen 2 luvussa säädetään jumalanpalveluksen viettämisestä ilman pappia: Jos sairauden tai muun esteen vuoksi ei ole pappia jumalanpalvelusta pitämään,
LisätiedotLuterilaiset Afrikassa OPETTAEN AFRIKAN KRISTITTYJÄ USKON OPETTAJIKSI
Luterilaiset Afrikassa OPETTAEN AFRIKAN KRISTITTYJÄ USKON OPETTAJIKSI www.lutheransinafrica.com toukokuu 2017 Kevään toimintaa Tervehdys kaikille meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä! Helmi-, maalis-
LisätiedotEettisten ohjeiden tausta
Eettisten ohjeiden tausta-aineisto Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon
LisätiedotSeurakunnallisten toimitusten kirja
Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
LisätiedotRAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA
2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen
LisätiedotKONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan
KONFIRMAATIOMEU B EKOMUKAUTU virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
LisätiedotMARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)
Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän
LisätiedotMiten puhua Jumalasta muslimien kanssa?
114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä
LisätiedotPäiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00-9.30 Harjoitukset 10.00 Oppitunnit 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.
Päiväohjelma 8.00-9.30 Harjoitukset 10.00 Oppitunnit 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.00 Minijumis 13.40 Oppitunnit 16.00 Välipala (huom. omat eväät!) 18.25 Kokoontuminen luokkaan
LisätiedotJumalanpalveluksen. Käsiohjelma. Loimaan seurakunta
Jumalanpalveluksen Käsiohjelma Loimaan seurakunta Tästä ohjelmassa on Loimaan seurakunnassa toteuttavan normaalin messun ja sanajumalanpalveluksen kulku. Käytössä 3. sävelmäsarja Sanajumalanpalveluksessa
LisätiedotKristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset
Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon teologian suurimmista haasteista. Hippon kaupungin piispa Aurelius Augustinus (354-430) kehitti läntiselle
Lisätiedot