NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet"

Transkriptio

1 1 (6) Luterilainen maailmanliitto, 1996 NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet Tämä raportti on syntynyt Luterilaisen maailmanliiton Jumalanpalvelus ja kulttuuri -työryhmän kolmannessa kansainvälisessä neuvottelussa, joka pidettiin vuonna 1996 Nairobissa Keniassa. Työryhmän jäsenet edustavat viittä maanosaa ja ovat työskennelleet yhdessä kolme vuotta Ensimmäisessä neuvottelussa, joka pidettiin vuonna 1993 Cartignyssa Sveitsissä, keskityttiin kysymykseen kristillisen jumalanpalveluksen ja kulttuurin välisen suhteen raamatullisista ja historiallisista perusteista. Tämän neuvottelun tuloksena syntyi "Cartignyn raportti jumalanpalveluksesta ja kulttuurista: raamatulliset ja historialliset perusteet". (Nairobin raportti pohjautuu Cartignyn raportille. Se ei kuitenkaan missään mielessä korvaa sitä.) Toisessa neuvottelussa, joka pidettiin vuonna 1994 Hongkongissa, pohdittiin kristillisen liturgian, kirkkomusiikin sekä kirkkoarkkitehtuurin ja kirkkotaiteen suhdetta maailman kulttuureihin. Kahden ensimmäisen neuvottelun artikkelit on julkaistu teoksessa Worship and Culture in Dialogue. 1 Vuosina 1994 ja 1995 työryhmä johti alueellista tutkimusta ja raportoi työn tuloksista. Tutkimuksen neljäs vaihe alkoi Nairobissa. Tämän vaiheen aikana pyritään eri tavoin edistämään tutkimustulosten täytäntöönpanoa Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkojen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Työryhmän mielestä tämä projekti on olennainen kirkon uudistumisen ja maailmanlaajuisen lähetystyön kannalta Johdanto 1.1. Jumalanpalvelus on kirkon sydän ja syke. Se kutsuu meitä yhdessä kiittämään Jumalaa luomisen ja pelastuksen lahjoista ja vahvistaa meitä vastaamaan elämällämme Jumalan armoon. Jumalanpalvelus käsittää aina teot, ei vain sanoja. Kun tarkastellaan jumalanpalvelusta, on huomioitava musiikki, taide ja arkkitehtuuri yhtä lailla kuin liturgia ja saarna. 1 Geneve: Luterilainen maailmanliitto, Tämä teos on käännetty kokonaan ranskaksi ja espanjaksi ja osittain saksaksi. Nairobin asiapaperit julkaistaan vuonna Luterilaisen maailmanliiton jumalanpalvelusta ja kulttuuria koskevalle tutkimukselle on rinnakkainen Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komitean tutkimus jumalanpalveluksen ja kirkon ykseyden välisestä suhteesta. Osassa tätä työtä tarkastellaan kysymystä kontekstuaalisuudesta yhtä lailla kuin kysymystä kristillisen jumalanpalveluksen ordosta. Näiden kahden projektin puitteissa tehty työ on hyödyttänyt molempia. Katso Faith and Order -komitean Ditchinghamin raportti, Thomas F. Best and Dagmar Heller, eds., So We Believe, So We Pray: Towards Koinonia in Worship, Faith and Order Paper No. 171 (Geneva: WCC, 1995); ja "Concerning Celebrations of the Eucharist in Ecumenical Contexts: A Proposal from a Group Meeting at Bossey," in: Ecumenical Review, 47:3 (July 1995),

2 2 (6) 1.2. Koska kristillistä jumalanpalvelusta vietetään aina jonkin paikallisen kulttuurin keskellä, on otettava huomioon jumalanpalveluksen ja maailman lukuisien paikallisten kulttuurien välinen dynamiikka Kristillinen jumalanpalvelus on dynaamisesti vuorovaikutuksessa kulttuuriin ainakin neljällä tavalla. Ensiksi, jumalanpalvelus on transkulttuurinen, jolloin sillä on sama substanssi kaikille kaikkialla yli kulttuurirajojen. Toiseksi, se on kontekstuaalinen ja vaihtelee paikallisten olosuhteiden (sekä luonto että kulttuuri) mukaan. Kolmanneksi, jumalanpalvelus on vastakulttuurinen, koska se asettaa kyseenalaiseksi sen, mikä yksittäisessä kulttuurissa on evankeliumin vastaista. Neljänneksi, se on kulttuurienvälinen, koska se tekee mahdolliseksi vuorovaikutuksen eri paikalliskulttuurien kesken. Kaikissa neljässä tapauksessa on löydettävissä hyödyllisiä periaatteita, jotka ovat tunnistettavissa. 2. Jumalanpalvelus on transkulttuurinen 2.1. Ylösnoussut Kristus, jota me palvomme ja jonka kautta me Pyhän Hengen voimasta tunnemme Kolmiyhteisen Jumalan, ylittää kaikki kulttuurit. Hänen ylösnousemisensa salaisuus on kristillisen jumalanpalveluksen transkulttuurisen luonteen lähde. Jumala lahjoitti kasteen ja ehtoollisen, Kristuksen kuoleman ja ylösnousemisen sakramentit, koko maailmalle. On vain yksi Raamattu, joka on käännetty lukuisille kielille. Raamatullinen julistus Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemisesta tavoittaa koko maailman. Pyhä ehtoollinen, joka on kristillisen pääjumalanpalveluksen perusmuoto, yhdistää kristittyjä yli kulttuurirajojen. Yhdistäviä asioita on lukuisia: - kokoontuminen yhteen - Jumalan Sanan julistaminen - työ kirkon ja maailman hyväksi - osallisuus ehtoollisateriasta - lähettäminen maailmaan Suuret kertomukset Kristuksen syntymästä, kuolemasta, ylösnousemisesta, Pyhän Hengen lähettämisestä ja kasteestamme Kristukseen ovat kirkkovuoden transkulttuuristen juhlien keskeistä sisältöä. Näitä juhla-aikoja ovat erityisesti paastonaika, pääsiäinen ja helluntai ja jossain määrin myös adventti, joulu ja loppiainen. Tavat ja muodot, joilla sunnuntain eukaristiaa ja kirkkovuotta vietetään, vaihtelevat eri kulttuureissa. Eukaristian ja kirkkovuoden sisältö ja perusrakenne kuitenkin yhdistävät kristittyjä kaikkialla maailmassa. On vain yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, yksi ehtoollinen.

3 3 (6) 2.2. Myös useat kristillisen liturgian erityiselementit ovat transkulttuurisia. Sellaisia ovat esimerkiksi Raamatun lukukappaleet (huolimatta siitä, että käännökset vaihtelevat), ekumeeniset tunnustukset ja Isä meidän -rukous sekä kastaminen vedellä Kolmiyhteisen Jumalan nimeen Yhteinen liturginen perusrakenne, yhteiset liturgiset elementit paikallisseurakuntien jumalanpalveluksissa sekä kokoontuminen yhteen ja yhteiset säädökset erilaisesta johtajuudesta tässä kokoontumisessa (siitä huolimatta, että kokoontumistila ja johtamisen tapa vaihtelevat) ovat ilmauksia kristittyjen ykseydestä yli ajan, paikan, kulttuurin ja tunnustuskunnan. Kun jumalanpalveluksen transkulttuuriset ja ekumeeniset ulottuvuudet saavat seurakunnissa takaisin niiden keskeisen sijan, kristittyjen ykseyden merkitys löydetään uudelleen ja kaikki kirkot saavat lujan perustan aidolle kontekstualisoinnille. 3. Jumalanpalvelus on kontekstuaalinen 3.1. Jeesus, jota me palvomme, syntyi maailmaan tietyn kulttuurin keskelle. Hänen lihaksitulemisensa mysteerissä on esikuva ja valtuutus kristillisen jumalanpalveluksen kontekstualisoinnille. Jumala kohdataan maailmamme paikallisissa kulttuureissa. Yksittäisen kulttuurin arvoja ja malleja, siinä määrin kuin ne ovat sopusoinnussa evankeliumin arvojen kanssa, voidaan käyttää ilmaisemaan kristillisen jumalanpalveluksen merkitystä ja päämäärää. Kontekstualisointi on välttämätön kirkon lähetystyössä, jotta evankeliumi voisi juurtua yhä syvemmin erilaisten paikalliskulttuurien keskelle Kontekstualisoinnin erilaisten menetelmien joukossa dynaamisen ekvivalenssin (dynaaminen vastaavuus) menetelmä on erityisen hyödyllinen. Se merkitsee kristillisen jumalanpalveluksen osatekijöiden ilmaisemista uudelleen jonkin paikalliskulttuurista otetun elementin avulla, jolla on yhtäläinen merkitys, arvo ja tehtävä. Dynaamisen ekvivalenssin menetelmä on enemmän kuin pelkkää kääntämistä; se edellyttää sekä jumalanpalveluksen että paikalliskulttuurin osatekijöiden perusmerkityksien tuntemista. Se edellyttää myös kykyä esittää jumalanpalveluksen merkitykset ja toiminnat uudella 'koodikielellä' ja ilmaista ne uudelleen paikalliskulttuurin kielellä Kun sovelletaan dynaamisen ekvivalenssin menetelmää, voidaan noudattaa seuraavaa menettelytapaa. Ensiksi, liturginen ordo (perusmuoto) tutkitaan ottaen huomioon sen teologia, historia, peruselementit ja kulttuuriset taustat. Toiseksi, ne ordon elementit, jotka voidaan alistaa dynaamisen ekvivalenssin menetelmälle vahingoittamatta niiden merkitystä,

4 4 (6) määritellään. Kolmanneksi, tutkitaan niitä kulttuurin elementtejä, jotka kykenevät ilmaisemaan evenkeliumin ja liturgisen ordon uudella ja asianmukaisella tavalla. Neljänneksi, tarkastellaan, mitä hengellistä ja pastoraalista hyötyä on muutoksista Paikalliskirkot voivat harkita myös luovan assimilaation (luova mukauttaminen) menetelmää. Tässä menetelmässä paikalliskulttuurin tarkoituksenmukaisia osatekijöitä lisätään liturgiseen ordoon. Näin rikastutetaan ordon alkuperäistä ydintä. Esimerkiksi kasteen ordo, "puhdistaminen vedellä ja Sanalla", kehittyi vähitellen, kun omaksuttiin antiikin mysteeriuskonnoista kulttuurisia käytäntöjä, kuten valkoisten vaatteiden ja palavien kynttilöiden antaminen käännynnäisille. 3 Dynaamisen ekvivalenssin menetelmästä poiketen luovan assimilaation menetelmä rikastuttaa liturgista ordoa ei ilmaisemalla kulttuurisesti uudelleen sen elementtejä vaan lisäämällä siihen uusia elementtejä paikalliskulttuurista Kontekstualisoinnissa tulee kunnioittaa sekä kristinuskon että paikalliskulttuurien perusarvoja ja -merkityksiä Dynaamisen ekvivalenssin ja luovan assimilaation menetelmien käyttö edellyttää, että hyväksytyt liturgiset traditiot säilytetään. Näin taataan ykseys maailmanlaajan kirkon jumalanpalvelusperinteessä. Samalla rohkaistaan pastoraalisten tarpeiden aikaansaamaa kehitystä. Kristilliseen jumalanpalvelukseen ei ole asianmukaista yhdistää kaikenlaisia kulttuurisia elementtejä vaan ainoastaan niitä, jotka ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin liturginen ordo. Paikalliskulttuurista lainattavat elementit tulee aina käydä läpi kriittisesti ja tarkistaa raamatullisen typologian avulla. 4. Jumalanpalvelus on vastakulttuurinen 4.1. Jeesus Kristus tuli muuttamaan kaikki kansat ja kaikki kulttuurit. Hän ei kutsu meitä mukautumaan maailmaan vaan muuttumaan sen kanssa (Room. 12:2). Hänen siirtymisensä kuolemasta ikuiseen elämään on esikuva muuttumiselle ja valtuutus kristillisen jumalanpalveluksen vastakulttuuriselle ymmärtämiselle. Jokaisessa maailman kulttuurissa on osatekijöitä, jotka ovat synnillisiä, epäinhimillisiä ja vastakkaisia evankeliumin arvoille, ja siksi ne tulee altistaa kritiikille ja muutokselle. Kristillisen uskon ja jumalanpalveluksen kontekstualisointi merkitsee väistämättä kaikenlaisen kulttuureissa ilmenevän sorron ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden vastustamista. 3 Worship and Culture in Dialogue,

5 4.2. Se merkitsee myös sellaisten kulttuuristen mallien muuttamista, jotka palvelevat yksilön tai paikallisen ryhmän etua laajemman ihmisyyden sijasta tai jotka korostavat vaurauden hankkimista maailman ja sen köyhien kustannuksella. Kristillisessä jumalanpalveluksessa edustaa vastakulttuuria se, että harkitusti pidetään yllä sellaisia toimintamalleja, jotka poikkeavat vallitsevista kulttuurisista malleista. Nämä vastakulttuuriset mallit voivat saada syntynsä, kun löydetään uudelleen kirkon historia tai tiedostetaan muihin kulttuureihin kätkeytyvä viisaus. 5 (6) 5. Jumalanpalvelus on kulttuurienvälinen 5.1. Jeesus on kaikkien kansojen Vapahtaja. Hän toivottaa kulttuurien aarteet tervetulleiksi Jumalan kaupunkiin. Kirkko on yksi kasteen tähden. Kun ilmaisemme eri tavoin tätä kirkon ykseyttä, annamme elämällämme vastauksen kasteeseen. Virsien, taiteen ja jumalanpalveluksen muiden elementtien jakaminen yli kulttuurirajojen rikastuttaa koko kirkkoa ja vahvistaa kirkon communiota. Tämä jakaminen voi olla sekä ekumeenista että kulttuurienvälistä todistuksena kirkon ja kasteen välisestä ykseydestä. Vastavuoroinen jakaminen kulttuurien välillä on mahdollista jokaiselle kirkolle mutta sitä tarvitaan erityisesti monikulttuurisissa seurakunnissa ja jäsenkirkoissa On tärkeää, että ymmärrämme ja kunnioitamme eri kirkkojen kulttuurisia ilmauksia musiikissa, taiteessa, arkkitehtuurissa, liikkeissä ja eleissä. Samalla on tärkeää, että otamme huomioon kontekstualisoinnin kriteerit (edellä, luvut 3.5 ja 3.6). 6. Haaste kirkoille 6.1. Vetoamme kaikkiin Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkoihin, jotta ne sitoutuisivat entistä enemmän kysymyksiin, jotka koskevat jumalanpalveluksen transkulttuurista, kontekstuaalista, vastakulttuurista ja kulttuurienvälistä luonnetta. Vetoamme kaikkiin jäsenkirkkoihin, jotta ne oivaltaisivat uudelleen kasteen, Raamatun ja siihen liittyvän saarnan sekä sunnuntain Herran aterian vieton keskeisen merkityksen. Nämä ovat kristillisen jumalanpalveluksen ensisijaiset transkulttuuriset elementit ja merkit kristittyjen ykseydestä. Niiden tulisi saada sijansa kaiken seurakuntaelämän ja lähetyksen keskuksena ja kontekstualisoinnin aitona perustana. Vetoamme kaikkiin kirkkoihin, jotta ne kiinnittäisivät huomiota liturgian, kielen, eleiden ja liikkeiden, virsilaulun, muun musiikin ja soitinten sekä taiteen ja arkkitehtuurin paikallisiin ja kontekstuaalisiin elementteihin kristillisessä jumalanpalveluksessa. Näin jumalanpalvelus voi entistä syvemmin juurtua paikalliseen kulttuuriin. Vetoamme lähetystyötä

6 6 (6) tekeviin kirkkoihin, jotta ne rohkaisisivat kontekstuaalisen tietoisuuden heräämistä keskuudessaan ja myös niiden keskellä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä ja joita he palvelevat. Vetoamme kaikkiin jäsenkirkkoihin, jotta ne kiinnittäisivät huomiota jumalanpalveluksen transkulttuuriseen luonteeseen ja mahdollisuuksiin, joita kulttuurienvälinen vuorovaikutus tarjoaa. Vetoamme myös kaikkiin kirkkoihin, jotta ne kiinnittäisivät huomiota Sanan ja sakramenttien palvelijoiden koulutukseen ja vihkimiseen, koska jokaisella paikallisella yhteisöllä on oikeus olla viikottain osallinen armon välineistä Vetoamme Luterilaiseen maailmanliittoon, jotta se tekisi aloitteita ja tarjoaisi apurahoja kolmannen maailman kristityille, jotta he voisivat opiskella jumalanpalvelusta, kirkkomusiikkia ja kirkkoarkkitehtuuria. Tavoitteena on, että paikalliset opettajat voisivat johtaa teologista koulutusta kirkoissaan Edelleen, vetoamme Luterilaiseen maailmanliittoon, jotta se jatkaisi ponnisteluja jumalanpalvelusta ja kulttuuria koskevien kysymysten parissa seuraavalle vuosituhannelle. Tehtävää ei saateta päätökseen nopeasti. Työ edellyttää jatkuvaa tutkimusta ja pastoraalista rohkaisua. Jumalanpalvelus ja kulttuuri -projekti, joka alkoi vuonna 1992 ja jatkuu Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa vuonna 1997 ja edelleen, on merkittävä alku. Tehtävä kutsuu kuitenkin jatkuviin ponnisteluihin. Maailman evankeliointi edellyttää ensisijan antamista tälle tehtävälle.

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Messu Viitasaaren kirkossa

Messu Viitasaaren kirkossa Messu Viitasaaren kirkossa 1 Pappilantie 6 44500 Viitasaari Puh. 014 333 4900 Tästä vihkosesta voit seurata jumalanpalveluksen kulkua. Keskellä näkyvät eri osien sisällöt, marginaalissa kerrotaan, mitä

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille 1. OPKOn identiteetti 2. Tavoite 3. Toiminta - opiskelijat 4. Toiminta - koululaiset 5. Lähetystyössä mukana 6. Kansainvälisyys 7. Julkaisutoiminta 8.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK. uutiskirje joulukuu 2015. Joulun ihme. Kristitty odottaa Joulua.

STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK. uutiskirje joulukuu 2015. Joulun ihme. Kristitty odottaa Joulua. STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK uutiskirje joulukuu 2015 www.lhpk.fi Joulun ihme Kristitty odottaa Joulua. Sellaista juhlaa, jonka soisi kirjoitettavan isolla alkukirjaimella, vaikka ei se aivan kielioppisääntöjen

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

Aviopuolisoiden velvollisuuksista

Aviopuolisoiden velvollisuuksista 1 Efesolaiskirjeen selitys 14 Ef. 5:21 32 Aviopuolisoiden velvollisuuksista Olemme siirtyneet Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä osioon, jossa on kehotuksia kristityille oikeanlaiseen elämään. Näitä

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen

Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen 1 Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus 8.6.2011 Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen Johdanto Ekumeenisen liikkeen lähtökohta on usko Herraan Jeesukseen Kristukseen Jumalana ja Vapahtajana

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Tehtävä 1-1. su lopp.

Tehtävä 1-1. su lopp. Homiletiikan kurssin ryhmätehtävä 2013 Mikko Saari & Oscar Toivanen Tehtävä 1-1. su lopp. Joh. 1:29-34 29 Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa

Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa 1 Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa LUTERILAISEN TEOLOGIAN ANTI MAAILMANLÄHETYKSELLE Simo Peura Ilo uudesta Minulle on suuri ilo ja kunnia avata yhteinen seminaarimme,

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Kastekodin opas Perhon seurakunta

Kastekodin opas Perhon seurakunta Kastekodin opas Perhon seurakunta Kasteen merkitys KASTEEN KAUTTA KRISTITYKSI Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa ihminen liittyy kotipaikkansa paikallisseurakuntaan ja maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen. (Ps. 122: 1) Jumalanpalvelusten kirja sisältää seurakunnassa tarvittavat keskeiset jumalanpalveluskaavat.

Lisätiedot

94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)

94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a) S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,

Lisätiedot

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS SISÄLLYS 1. USKONNOT SUOMESSA Suomessa on kaksi kansankirkkoa 10 Luterilainen kirkko Suomessa 12 Katolinen kirkko Suomessa

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Katekismus rukouksen apuvälineenä

Katekismus rukouksen apuvälineenä Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

KIRKKO: YHTEISTÄ NÄKYÄ KOHTI

KIRKKO: YHTEISTÄ NÄKYÄ KOHTI KIRKKO: YHTEISTÄ NÄKYÄ KOHTI SUOMEN EKUMEENISEN NEUVOSTON JULKAISUJA CII SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO KIRKKO: YHTEISTÄ NÄKYÄ KOHTI Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja CII Faith and Order -asiakirja

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

Eettisten ohjeiden tausta

Eettisten ohjeiden tausta Eettisten ohjeiden tausta-aineisto Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Kristuksen kirkon ykseys

Kristuksen kirkon ykseys 1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon teologian suurimmista haasteista. Hippon kaupungin piispa Aurelius Augustinus (354-430) kehitti läntiselle

Lisätiedot

muslimiperheistä tulevien somaleiden kastetilaisuuksilla. Eräs luterilainen Somali, herra Gurhan, on luonut nettisivut, joilta löytyy luterilaisia

muslimiperheistä tulevien somaleiden kastetilaisuuksilla. Eräs luterilainen Somali, herra Gurhan, on luonut nettisivut, joilta löytyy luterilaisia Lutherans in Africa May 2010 Newsletter Rev. James and Tiina, Maggie, Tristan, Sarai, Sofia and Jonas May Serving the Lord and the Lutherans throughout Africa proliturgy@yahoo.com www.lutheransinafrica.com

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää Ef. 5:sta? www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Ef/05EK.htm Hyvä Sisärengaslainen, Efesolaiskirjeen 5. luku antaa ohjeita kristityn elämään yleensä ja avioliittoon erityisesti. Kysymyksiä, esirukousaiheita

Lisätiedot

to 1.1. su 4.1. Loppiainen Jeesus, maailman valo ti 6.1.

to 1.1. su 4.1. Loppiainen Jeesus, maailman valo ti 6.1. Esitys kirkkokolehdeiksi Keskustan alueseurakunnassa syysjoulukuussa 2015 Liite 2. Alueneuvoston hyväksymät kolehtikohteet merkitty vihreällä värillä (Tammi-elo) Hyväksytty 26.8. Keskutan alueneuvoston

Lisätiedot

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5)

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5) Suomen teologinen instituutti Henrik Perret 17.1.2006 PYHÄ HENKI JA ME Luentosarja Apostolien teoista Missä mennään? = miksi Ap. t.? defaitismi = tappiomieliala, antautumishenki olen rintamakarkuri Jos

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Huomioita opin muodostamisesta Raamatun kertomuksista/narratiiveista (L. H.) 1. On tehtävä ero kuvaavan

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

KUOPION HIIPPAKUNNAN PIISPA. Päätöslausunto Vaara-Karjalan seurakunnan piispantarkastuksessa 2016

KUOPION HIIPPAKUNNAN PIISPA. Päätöslausunto Vaara-Karjalan seurakunnan piispantarkastuksessa 2016 KUOPION HIIPPAKUNNAN PIISPA Päätöslausunto Vaara-Karjalan seurakunnan piispantarkastuksessa 2016 Olen suorittanut kirkkojärjestyksen 18. luvussa mainitun piispantarkastuksen Vaara-Karjalan seurakunnassa.

Lisätiedot

Yhdessä kohti elämää lähetystyö ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa

Yhdessä kohti elämää lähetystyö ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa 242 Yhdessä kohti elämää lähetystyö ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa Yhdessä kohti elämää Lähetystyö ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa (Together Towards Life Mission and Evangelism in Changing

Lisätiedot

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messu Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messun sisältö on osuvasti kuvattu Martti Lutherin saarnassa:... rakas Herramme itse puhuu meille Pyhän Sanansa kautta ja me vastaamme Hänelle rukoillen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa.

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa. Raamattutunti 8.9.2009 VALA Vala on meille arkipäivässä vähän outo asia. Tuskin me kovin usein vannomme mitään valoja. Avioliiton solmimisesta käytetään joskus sitä nimeä, että he vannoivat toisilleen

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat,

Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat, Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat, Rippikoulun käyminen on merkittävä asia niin rippikoulalaisen kuin hänen vanhempiensakin elämässä. Lapsenne ottaa ison askeleen kohti aikuisuutta.

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Pastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen

Pastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen Pastoraalitutkintoa koskevan päätöksen uudistaminen Versio 4.10.2013 Papin koulutuspolkutyöryhmä esitti perusteet pastoraalitutkinnon uudistamisesta (Papin koulutuspolku mietintö). Piispainkokous hyväksyi

Lisätiedot

Armo teille ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.

Armo teille ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. Armo teille ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta. Tänään Kynttilänpäivänä on kirkollisena aiheena: Kristus, Jumalan kirkkauden

Lisätiedot