Paikka Laukaan hyvinvointi- ja perhekeskus HyPe, Laukaantie 26, Laukaa

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Aika klo 14:10-16:20 Paikka Laukaan hyvinvointi- ja perhekeskus HyPe, Laukaantie 26, Laukaa Lisätietoja Osallistujat Saapuvilla olleet jäsenet Parkkonen Pertti Kautto-Koukka Leena Puupponen Pasi Aho Eemeli Valkonen Tapio Flyktman Anu Korhonen Aira Pekonen Tarmo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanhallituksen edustaja Poissa Silpola Jussi Patana Helinä Virta Seppo opetuspäällikkö lukion rehtori vapaa-aikatoimen johtaja Muut saapuvilla olleet Tolonen Juha sivistysjohtaja, esittelijä Friman Anne hallinto- ja talouspäällikkö, ptk:n pitäjä Jormakka Eija varhaiskasvatuksen johtaja Pönkänen Maarit kansalaisopiston rehtori klo 16:05-16:20 Hekkala-Vatula Laura kirjastotoimen johtaja Salo Sanna palvelupäällikkö Häkkinen Hanna nuorisovaltuuston edustaja Korhonen Nuutti nuorisovaltuuston edustaja Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsitellyt asiat 1-11 :t Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tapio Valkonen ja Anu Flyktman. Allekirjoitukset Pertti Parkkonen puheenjohtaja Anne Friman pöytäkirjanpitäjä

2 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tapio Valkonen Anu Flyktman Pöytäkirja nähtävänä pöytäkirjanpitäjä Anne Friman

3 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Käsitellyt asiat Asia Otsikko Sivu 1 Sivistyslautakunnan kokoontuminen vuonna Sivistyspalveluiden talousarvion 2018 käyttösuunnitelman vahvistaminen 5 3 Perhepäivähoidon kustannuskorvaukset Varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimen perustaminen ja täyttöluvan hakeminen 8 5 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat 9 6 Vihtavuoren koulukeskuksen hankesuunnitelma ja tavoitehinta-arvio 11 7 Koulunmäen hankesuunnitelma 36 8 Kulttuuriavustusten myöntämisen periaatteet 43 9 Kulttuuripalkinto Lievestuoreen koulun vahtimestarin toimen perustaminen ja täyttöluvan hakeminen Tiedoksi esitettävät viranhaltijapäätökset 47

4 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan kokoontuminen vuonna / /2018 Sivistyslautakunta Asian valmistelija: hallinto- ja talouspäällikkö Anne Friman, p Laukaan kunnan hallintosääntö 14 : Toimielin pitää kokouksensa päät tä mä nään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeel li sek si tai enemmistö jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Hallintokuntien kesken on sovittu valtuuston, kunnanhallituksen ja lau ta kun tien kokousaikataulut ottaen huomioon päällekkäiset kokous päi vät, lomat, pyhät, sekä asioiden valmistelu ja päätösten toimeen pa no. Sivistyslautakunta on kokoontunut yleensä 11 kertaa vuo des sa ja kokous on pidetty pääsääntöisesti kuukauden kol mante na tiistaina klo 14 alkaen. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää kokoontua vuonna 2018 seuraavan ai katau lun mukaan: tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 tiistai klo 14 ja tiistai klo 14 Päätös Sivistyslautakunta: Hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaan. Oheisaineisto Toimielinten kokouskalenteri 2018

5 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyspalveluiden talousarvion 2018 käyttösuunnitelman vahvistaminen 70/02.00/2018 Sivistyslautakunta Asian valmistelija: hallinto- ja talouspäällikkö Anne Friman, p Laukaan kunnan hallintosääntö 40 : Valtuusto hyväksyy ta lousar vios sa toimielimelle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunnanjohtaja ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyt tö suun ni tel mat. Nämä viranomaiset voivat siirtää käyt tö suun nitel man hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa toimikaudekseen edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2018 kokouk ses saan ja sivistyslautakunnan tulee pal ve lu alueel laan hyväksyä vuoden 2018 käyttösuunnitelma. Valtuustoon nähden sitova määrärahataso on osastokartan taso 3 ja si vis tys pal ve luis sa ne ovat hallintopalvelut, varhaiskasvatus, pe rusope tus pal ve lut, lukio, kansalaisopisto, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, Vat ti sekä Lasten ja nuorten hyvinvointikeskus. Käyttösuunnitelmassa palkkoihin ja henkilöstösivukuluihin varattuja osa mää rä ra ho ja ei saa siirtää toiseen käyttötarkoitukseen. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää 1. hyväksyä liitteen mukaisen sivistyspalvelujen vuoden 2018 ta lousar vion käyttötalousosan käyttösuunnitelman 2. oikeuttaa palvelualuejohtajan ja tulosyksiköiden esimiehet te kemään vuoden 2018 aikana talousarvioon tarvittavat siirrot omalla vas tuu alu eel laan. Päätös Sivistyslautakunta: Hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaan. Liitteet Liite1 Sivistyspalveluiden käyttösuunnitelma 2018

6 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Perhepäivähoidon kustannuskorvaukset / /2018 Sivistyslautakunta Varhaiskasvatuksen johtaja Eija Jormakka, puh Suomen Kuntaliitto laatii vuosittain suosituksen kunnallisen per hepäi vä hoi don kustannuskorvauksista. Kustannuskorvauksia tar kis tettaes sa käytetään perusteena elintarvikekustannusten osalta ku lut taja hin ta in dek sin ravintoryhmän alaindeksin ja muiden kustannusten osal ta kuluttajahintaindeksin muutosta. Suositusta tarkistetaan kalen te ri vuo sit tain käyttäen laskennan perusteena viimeisimpiä käy tettä vis sä olevia indeksejä ja suoritusvuoden arvioitua ao. kus tan nusten muutosta. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kustannuskorvaukset säi ly tetään aamiaisen/välipalan/iltapalan ja lounaan/päivällisen osalta viime vuoden tasolla ja muu kustannus korotetaan indeksin mu kai sesti. Aamiainen, välipala tai iltapala 0,73 alle kouluikäinen 0,94 koululainen Lounas tai päivällinen 1,72 alle kouluikäinen 2,23 koululainen Muu kustannus 1,81 alle kouluikäinen 1,81 koululainen Korvausten on tarkoitus kattaa hoidosta hoitajalle aiheutuvat to del liset kustannukset. Kustannuskorvaussuosituksen muita kus tan nuksia koskeva osuus sisältää korvauksen muista kuin ravintoaineista ai heu tu vis ta tavanomaisista menoista kuten huoneiston käytöstä, säh kös tä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja leik ki vä li neistä, lapsen hoitoon liittyvistä puheluista ym. menoista. Erityisruokavalio järjestetään lapselle terveydellisistä ja päi vä hoi tolain 2 a :stä johtuvista syistä. Palvelusopimuksessa määritellään eri tyis ruo ka va lioi den tarve ja toteuttaminen. Samalla arvioidaan, aiheut taa ko erityisruokavalio lisäkustannuksia hoidon järjestämisessä. Eri tyis ruo ka va lion osalta huomioidaan kustannuskorvausten korotus seu raa vas ti: Vähälaktoosinen ruokavalio 5% Laktoositon 0-10% Gluteeniton (keliakia) 30% Maidoton 0-15% Vilja-allergia 5-30% Laukaassa on aiempina vuosina noudatettu Kuntaliiton vuosittain

7 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta an ta maa suositusta perhepäivähoidon kustannuskorvauksista. Esityslistan ohessa: Suomen Kuntaliiton yleiskirje 29/2017 ( ) Suomen Kuntaliiton suositus kunnallisen per he päi vä hoidon kustannuskorvauksista Ehdotus Päätös Oheisaineisto Sivistysjohtaja Sivistyslautakunta hyväksyy Suomen Kuntaliiton suosituksen per hepäi vä hoi don kustannuskorvauksista ajalle Sivistyslautakunta Hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaan. Suomen Kuntaliiton suositus kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista 2018, yleiskirje 29/2017

8 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimen perustaminen ja täyttöluvan hakeminen 36/ /2018 Sivistyslautakunta Varhaiskasvatuksen johtaja Eija Jormakka, puh Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan käytettävissä on oltava eri tyislas ten tar han opet ta jan palveluja varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvet ta vastaavasti. Laukaan varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti ja toiminta on laajentunut kun nal lises ta päivähoidosta yksityiseen päivähoitoon ja kerhotoimintaan. Toi min nan laajentuessa myös varhaisen puuttumisen ja lasten tuen tarpeiden lisääntyminen edellyttää erityispäivähoidon resurssien tarkis ta mis ta. Riittävillä tukitoimilla on ennaltaehkäisevä merkitys lap sille ja perheille. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on varhaiskasvatuksen eri tyis peda go gi nen asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu henkilöstön ja lasten van hem pien tukeminen kasvatustyössä. Hän vastaa lapsen tuen tarpei den varhaisesta havaitsemisesta. Lisäksi hän suunnittelee, toteuttaa ja ar vioi tukea tarvitsevien lasten hoidon, kasvatuksen, opetuksen ja kun tou tuk sen toteutumista yhdessä työtiimien kanssa. Laukaan kunnassa on tällä hetkellä kaksi varhaiskasvatuksen erityis opet ta jan tointa. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hy väk sy nyt vuoden 2018 talousarvion, joka sisältää yhden uuden var hais kas va tuk sen erityisopettajan toimen lisäämisen var hais kasva tuk seen. Henkilöstöhallinto puoltaa edellä olevaa esitystä ja toimen täyt tö lupaa. Esityslistan oheisaineistona on toimen perustamistiedot. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy ja päättää esittää edelleen kun nan hal lituk sel le, että Laukaan kuntaan perustetaan varhaiskasvatuksen erityis opet ta jan toimi ja että toimelle myönnetään täyttölupa al kaen toistaiseksi. Päätös Oheisaineisto Sivistyslautakunta: Hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimen perustamistiedot

9 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Lukuvuoden työ- ja loma-ajat 54/ /2018 Sivistyslautakunta Asian valmistelija: hallinto- ja talouspäällikkö Anne Friman, p Perusopetuslaki 23 : Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1 päi vänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Asianomaisen ministeriön luvalla työpäivien määrä voi erityisestä syystä olla säädettyä suurempi. Lukuvuoden työ päivis tä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattu va itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Lukuvuoden kou lutyön päättymisestä säädetään asetuksella. Perusopetusasetus 852/ : Lukuvuoden koulutyö päätetään vii kon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäivien määrää vähentää it se näi syys päivä (torstai 6.12) ja vapunpäivä (keskiviikko 1.5). Työpäivien lu kumää rä on yhteensä 188. Lisäksi koulu voi korvata yhden arkityöpäivän lau an tai-kou lu päi väl lä. Esiopetukselle ei ole erikseen säädetty työaikoja, mutta pe rus opetus ase tuk sen 3 :n mukaan esiopetusta tulee antaa vähintään 700 tun tia lukuvuoden aikana. Esiopetus Laukaassa on noudattanut perus ope tuk sen työaikoja. Jyvässeudun kunnat ovat pyrkineet mahdollisimman yh den mu kaiseen käytäntöön koulujen työ- ja loma-aikojen määrittelyssä. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, että lukuvuoden työ- ja loma-ajat ovat seuraavat: Syyslukukausi , koulupäiviä 91 Syysloma , viikko 42 Joululoma Kevätlukukausi , koulupäiviä 97 Talvilomaloma , viikko 9 Päätös Sivistyslautakunta:

10 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaan. Oheisaineisto Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna

11 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta Vihtavuoren koulukeskuksen hankesuunnitelma ja tavoitehinta-arvio 462/ /2017 Kasvun ja oppimisen lautakunta Asian valmistelija: tilapalvelupäällikkö Jani Veikkolainen, puh ja sivistysjohtaja Juha Tolonen, puh Kouluverkko ja tarveselvitys Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan , että Lau kaan perusopetuksen palveluverkkoa uudistetaan siten, kou lussa tulee olla vähintään kolme perusopetusryhmää (aluekoulumalli). Vihtavuoren yhtenäiskoulun perusopetuksen 1-9 vuosiluokkien op pilas mää rä kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2022 mennessä n. 148 oppilaalla nykytilanteeseen verrattuna; Kasvua 530 oppilaasta 678 oppilaaseen. Voimakkaamman oppilasmäärän kasvun en nus tetaan alkavan vuonna Tämän lisäksi on laskettava 20 oppilaan esiopetusryhmä, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa kaksi eli 40 oppilasta. Lisäksi erityis ope tuk sen tarve kasvanee noin 40 oppilaasta 50 oppilaaseen. Ko ko nais vo lyy mi siis yhteensä noin 720 oppilasta. Hankesuunnitelma on tehty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja tähtää oppilasennusteen mukaiseen tarpeeseen. Tulevaisuudessa kaavoi tus ja uudet asuinalueet tulevat lisäämään oppilasmäärää siten, et tä yläkoulun ennustetaan muuttuvan 6-sarjaiseksi. Yläkoulun tilojen sijoitus Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä on selvitetty vaih to eh tomal lia, jossa yläkoulun tarvitsema tilat toteutettaisiin Leppäveden kou lun yhteyteen. Leppäveden alueen vuosiluokkien tulevien vuosien 7-9 oppilaiden määrä vaihtelee lukuvuosittain oppilaan vä lil lä.vihtavuoren, Vuonteen ja Tarvaalan alueelta tulee vuosittain noin 50 oppilasta yläkouluun. Tässä ei ole huomioitu Vihtavuoren uut ta kaavoitettua Kuhamäen aluetta, joten todellinen määrä on tätä suu rem pi. Vastaavasti muuttoliike heijastuu myös Leppäveden op pilai den määrän kasvuun. Näin ollen Leppäveden alueelta tulee tällä hetkellä yli puolet Vih tavuo ren yläkoulun oppilasta. Tilanne tasapainottuu tulevien vuosien ai ka na Kuhamäen alueen valmistuttua.

12 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta Mikäli Leppäveden koulusta muodostettaisiin yhtenäiskoulu, koululle tu li si rakentaa noin oppilaan yläkoulun tilat (yleis- ja ai neope tuk sen tilat). Muun muassa Lievestuoreen koulun han ke suun nitel man yhteydessä tilat mitoitettiin samalle oppilasmäärälle ja han kesuun ni tel man mukaan ohjelmapinta-ala oli 1980 m2. Tästä johdettu kus tan nus on noin 5,0 miljoonaa.euroa, joka jäisi vastaavasti pois Vih ta vuo ren koulun laajuudesta ja kustannuksista. Kul je tus kus tannuk set ( /v) jäävät tässä mallissa pois ja oppilaiden kou lumat kaan käytettävä aika lyhenisi. Mikäli Leppäveden koululle rakennetaan yläkoulun tarvitsemat tilat, on alueella kaksi reippaan 150 oppilaan yläkoulua. Yläkoulut ovat täs sä tilanteessa varsin pieniä yläkouluja ja opetuksen järjestämisen kan nal ta haastavia. Eri oppiaineiden tuntikertymät jäävät pieniksi, jol loin kouluilla tulisi olla yhteisiä opettajia. Oppilaiden valinnaisuus on kapeampi, koska kaikkia valinnaisaineita tai kieliohjelmaa ei ole jär ke vä toteuttaa kovin pienillä opetusryhmillä. Keskittämällä yläkoulun opetus yhteen reippaan 300 oppilaan yläkou luun mahdollistaa laajemmat valinnaisuudet ja opetustuntien mää rä on riittävä eri oppiaineiden lehtoraateille. Myös opetuksen käytännön järjestäminen on helpompaa kun opetusvelvollisuuden saa daan täyteen omalla koululla. Opetushenkilökunnan ei tarvitse liik kua koululta toiselle, jolloin tästä syystä maksettavia eril lis korvauk sia ei tarvitse maksaa. Hankesuunnitteluvaihe Alkuvuodesta 2016 Laukaan kunnanjohtaja nimitti han ke suun nit te lutyö ryh män valmistelemaan Vihtavuoren koulukeskuksen pe rus korjaus- ja uudisrakennushanketta. Hankesuunnittelun tavoitteena on ol lut kehittää koulukeskuksen aluetta laaja-alaista käyttäjäryhmää pal ve le vak si kampusalueeksi. Hankesuunnittelussa on huomioitu pe rus ope tuk sen, nuorisotoimen, vapaa-aikatoimen, Laukaan seu rakun nan ja eri järjestöjen tilatarpeet mahdollisimman laajasti. Hankesuunnittelun aikana vaihtoehtoja sekä peruskorjauksen, että uu dis ra ken ta mi sen kin laajuudesta käsiteltiin hyvin laajasti. Ra kennus alu een turvallisuushaasteet olivat suunnittelun keskiössä. Suunnit te lu ryh män kantavana teemana oli huomioida toiminnassa oleva kou lu ra ken nus koko rakennushankkeen ajan. Vaihtoehtotarkastelussa päädyttiin esittämään luvulla ra kenne tun betonielementtirakennuksen B- ja C -osien peruskorjausta ja kou lu toi min nan lisätilaksi rakennettavan D -osan uudisrakentamista. Näi den lisäksi vapaa-aikatoimen, nuorisotoimen, järjestöjen ja Laukaan seurakunnan tilatarpeeseen vastattaisiin E -osalla lu vul-

13 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta la rakennettu alakoulu purettaisiin ja tilaelementtirakennukseen tehtäi siin toiminnallisia muutoksia. Uusille oppimisympäristöille ase tettui hin tavoitteisiin vastattaisiin B -ja C -osien peruskorjausvaiheessa si ten, että mahdollisuuksien mukaan seinälinjoja aukotettaisiin tai muu tet tai siin, jotta tiloilta vaaditut ominaisuudet saataisiin parhaiten to teu tet tua. Vihtavuoren koulukeskuksen tuntimäärä lv on 554 h + ala kou lun tunnit (sisältää erityisopetuksen), oppilaita ~530. Tun timää rä tulee kasvamaan 670 h + alakoulun tunnit oppilasmäärän kas vaes sa 678 oppilaaseen (vuonna 2022), mikäli ryhmäkoko pysyy sa ma na. Oppilasmäärän ja opetusryhmien määrän kasvu edellyttää ope tus tilo jen lisäämistä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon uusi lain sää däntö edellyttää eriyttämistä ja yksilöllistä ohjausta varten toimivia pienryh mä ti lo ja, mutta toisaalta myös suurryhmätilaa, jotta opetusryhmiä voi tai siin muuttaa tilapäisesti pedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi. Suur ryh mä ti laa tarvitaan myös oppilaskuntatoiminnan kehittämiseksi ja draaman / ilmaisutaidon opetustilaksi sekä kokous- ja neu vot te luti lak si. Perusopetuslaki ja uusi opetussuunnitelma edellyttävät pe rus opetuk sen yhtenäistämistä ja oppiainejakoisuuden vähentämistä. Vihtavuoren koulukeskuksen tilat ovat 90-luvun mitoituksen mu kaisia, kohtuullisen kokoisia mutta uusille käyttötarkoituksille so vel tumat to mia. Uuden opetussuunnitelman mukaisen op pi ja läh tö koh taista opiskelua silmällä pitäen tiloissa täytyy olla riittävästi muun nel tavuut ta, ja nykyisellään tilat eivät sitä toteuta. Uudisrakentamisessa luokkakokoa varioidaan m² välillä, kes ki ar von ollessa 55 m². Tämä antaa järjestelyvaraa erikokoisten vuo si ryh mien välillä. Luokkatilojen tulisi olla helposti muunneltavissa esi mer kik si siten, että kaksi (tai useampi) luokkaa voidaan yhdistää yh dek si isoksi opetustilaksi rakentamalla luokkien välinen seinä siirto sei näl lä. Vihtavuoren koulukeskuksessa on useita rin nak kais luokkia, jol loin rinnakkaisluokat voitaisiin sijoittaa viereisiin luokkiin ja näin mah dol lis taa joustavat opetusjärjestelyt. Uusi liikuntasali aputiloineen rakennetaan E -osan uu dis ra ken nukseen ja nykyinen liikuntasali muutoskorjataan musiikkiliikunnan ja/tai bu do la jien käyttöön. Korjaus- ja uudisrakentamisen tavoitehintalaskelma

14 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta Hankekoko brm2 - laajennusosa brm2 - korjattava osa brm2 Perustamiskustannukset , ,00 /brm2 - uudisrakennusten hinta , ,00 /brm2 - korjattavien tilojen hinta , ,00 /brm2 - E -osa ,00 - E -osan liikuntahalli apu tiloi ,00 neen - seurakuntatila ,00 Tavoitehintalaskelmassa ei ole varauduttu lämmitysjärjestelmän inves toin ti mää rä ra haan. Kunta käynnistää lämmöntuotannon osalta tek ni set vuoropuhelut eri toimijoiden kanssa, tavoitteenaan laatia pitkä ai kai nen sopimus lämpöenergian toimituksesta. Lämpöenergia tuo te taan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäen. Laukaan kunnan talousarviovalmistelussa Vihtavuoren kou lu kes kuksen hanke on sijoitettu vuosille ja siinä on varattu hankkeel le yhteensä ,00 euroa. Hankkeen lopullinen aikataulu täs men tyy myöhemmin. Hankesuunnitelman käsittelyprosessin aikataulun mukaisesti han kesuun ni tel ma tulisi käsittelyyn kunnanvaltuuston kokoukseen tou kokuus sa Esityslistan oheisaineistona jaetaan hankesuunnitelma, jossa on esitet ty hankkeen perustietojen lisäksi tavoitehintalaskelma sekä ta lotek nis ten järjestelmien järjestelmäkuvaus. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy Vihtavuoren kou lu kes kuksen hankesuunnitelman sekä esittää sen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kasvun ja oppimisen lautakunta: Lautakunta kävi keskustelun, jonka kuluessa varapuheenjohtaja Mat ti Pannula teki jäsen Eila Tuomaisen kannattamana esityksen, et tä lautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että koska on tehty pohja eh do tuk ses ta poikkeava, kannatettu esitys on asian rat kai se mi sek-

15 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta si suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat poh ja eh do tus ta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Pannulan te ke mää esitystä äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhdeksän "ei" ääntä (Espinosa, Sivander, Tuomainen, Pannula, Hassel, Puupponen, Lei nonen, Salmela-Pohjonen, Paakkinen). Puheenjohtaja totesi Matti Pannulan esityksen tulleen lautakunnan yk si mie li sek si päätökseksi. Kasvun ja oppimisen lautakunta Asian valmistelija: sivistysjohtaja Juha Tolonen, puh Vihtavuoren koulun hankesuunnitelmaa on täydennetty kasvun ja op pi mi sen lautakunnan kokouksessa esille tulleilla kohdilla. Kes keisim mät muutokset koskevat hankesuunnitelman lähtökohtaa ja yläkou lun sijoitusvaihtoehtotarkastelua, kaavoitustilannetta, kus tan nussel vi tys tä ja rahoitusta sekä Laukaan seurakunnan osuutta han kesuun ni tel man toteuttamisessa. Sijoitusvaihtoehtotarkastelu Arkkitehtuuritoimisto Riita Korhonen on laatinut tilaohjelman vaih toeh to mal lil le, jossa yläkoulun opetusta järjestetään myös Lep pä vedel lä. Huonetilaohjelman mukainen tilamäärä on selvityksen mukaan m2, joka ei sisällä liikuntatiloja, tekniikan ja väestönsuojelun tilo ja eikä käytävätiloja. Tilaohjelman mukainen kustannusarvio on euroa ja varustamisen osuus euroa, yhteensä euroa.liikunnan opetuksen tiloja ei ole huomioitu kus tannuk sis sa, koska Leppävedellä liikuntatilat ovat valmiina. Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhosen suunnitelmassa op pi las koh tainen tilamäärä on n. 12 m2 / oppilas, joka vastaa hyvin toteutuneiden ti la hank kei den mitoitusta. Näin ollen voidaan arvioida, että vastaava ti la mää rä jää pois Vihtavuoren koulun laajuudesta, jos Leppäveden ja Vihtavuoren alueen yläkouluopetus toteutetaan sekä Lep pä ve dellä että Vihtavuoressa. Jonkin verran joudutaan rakentamaan päällek käi siä aineopetustiloja erillismallissa, mutta toisaalta Vihtavuoren kou lun tarvitsemia liikuntatiloja ei tarvitse niin paljon kuin han kesuun ni tel mas sa on esitetty. Vihtavuoren koulun liikuntasalin on gelma on siinä, että salia ei voida rakennusteknisesti laajentaa jär ke väl-

16 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta lä tavalla. Laajeneva salivuorojen ilta- ja viikonloppukäyttötarve edellyt tää suurempaa liikuntasalia Vihtavuoreen vaikka yläkoulun opetus ta järjestettäisiin myös Leppävedellä. Kustannusselvitys ja rahoitus Vihtavuoren koulun hankesuunnitelman tavoitehinta on eu roa ja neliöhinnaltaan / brm2. Viimeisten kolmen vuoden to teu tu nei den tilahankkeiden neliöhinnat ovat olleet n /brm2, joten kustannukset johtuvat hankkeen laajuudesta. Vertailutietojen perusteella voidaan todeta tavoitehintalaskelman yksik kö hin noit te lun ( / brm2) olevan linjassa rakennusalan kus tan nusta son kanssa. Toisaalta rakennuskustannusten hinnannousu on tällä hetkellä kiivasta ja on ennakoitu, että kustannusnousu jatkuu edel leen. Vihtavuoren koulukeskuksen hankesuunnitelmavaiheessa on läh detty siitä, että rakennushanke toteutetaan kunnan taseeseen. Pe rustee na lainakustannusten suhteellinen edullisuus. Kustannusten jakau tu mi nen vuosille tarkentuu talousarviovalmistelun yhtey des sä. Kaavoitustilanne Laukaan kunnan maankäytön rakennemallin mukaisesti maan hankin nal la ja suunnittelulla tavoitellaan yhtenäistä nauhamaita taa jama vyö hy ket tä seututie 637 suuntaisesti Laukaan kirkonkylältä, Vihta vuo ren ja edel leen Leppävedelle. Kirkonkylän ja Vihtavuoren vä linen taa ja ma nau ha muodostuu seututie 637 itäpuolelle, kun taas Vih ta vuo ren ja Lep pä ve den välinen taajama-alue seututien län si puolel le. Vihtavuoren ja Laukaan kirkonkylän välisellä alueella on käynnissä Kes ki-lau kaan pohjoisosan yleiskaava, osa-alue III. Yleiskaavan maan käy töl li nen pääpaino on asumisessa sekä liikenteen yh teys tarpeis sa. Kunta on myös hankkinut ja aktiivisesti hankkii edelleen alueel ta raakamaata. Alustavan arvion mukaan Keski-Laukaan poh joisosan yleiskaava-alueelle on mahdollista asemakaavoituksessa si joittaa uutta pientalon rakennuspaikkaa. Laukaan seurakunnan tilatarve ja huomioiminen han ke suun nitel mas sa Hankesuunnitelmassa on osoitettu seurakunnan käyttöön 141,5 m2. Ti la rakennettaisiin E-osan toiseen kerrokseen. Seurakunta on ilmoit ta nut tarvitsevansa suuremmat tilat, kuin tässä vaiheessa on han ke suun ni tel ma vai hees sa esitetty. Suurempien tilojen suun nit te le-

17 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta mi nen ja sijoitus otetaan huomioon toteutussuunnitteluvaiheessa. Lisäk si seurakunta voisi vuokrata yhteisesti määritellyin vuok raus perus tein koulukeskuksen tiloja tarpeidensa mukaisesti, muun muassa ruo ka sa lia ja muita kokoontumisalueita. Leppävedellä on toimiva ja jous ta va malli, jossa seurakunta voi käyttää tarvittaessa koulun tiloja ja vas taa vas ti koulu voi käyttää seurakunnan tiloja. Tätä toi min tamal lia voi ta neen soveltaa myös Vihtavuoren hankkeessa. Esityslistan oheisainestona on Vihtavuoren koulun han ke suun ni telma liitteineen. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy täydennetyn Vihtavuoren kou lun hankesuunnitelman ja esittää sen edelleen kun nan hal li tuksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kasvun ja oppimisen lautakunta: Lautakunta kävi keskustelun, jonka kuluessa varapuheenjohtaja Mat ti Pannula teki jäsen Lari Hasselin ja jäsen Eila Tuomaisen kannat ta ma na esityksen, että lautakunta päättää palauttaa asian uu delleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että koska on tehty pohja eh do tuk ses ta poikkeava, kannatettu esitys on asian rat kai se mi seksi suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat poh ja eh do tus ta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Pannulan te ke mää esitystä äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi (6) "JAA" ääntä (Espinosa, Leinonen, Puupponen, Salmela-Pohjonen, Sivander, Paakki nen) ja kolme (3) "EI" ääntä (Pannula, Hassel, Tuomainen). Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen lautakunnan pää töksek si. Lari Hassel, Matti Pannula ja Eila Tuomainen jättivät kirjallisesti eriävän mielipiteen. Vihtavuoren kouluhanke on suunnitelman mukaan Laukaan historian suurin kouluhanke. Lautakuntaan asia tuotiin päätettäväksi nopealla

18 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta aikataululla. Todellisia vaihtoehtoja ei pyynnöistä huolimatta esitetty. Kunnan talous huomioiden jokainen säästynyt miljoona olisi merkityksellinen. Hankkeen valmistelu tai tiedonkulku lautakunnalle ei ollut riittävän kattavaa hankkeen mittaluokka huomioiden. Kasvun ja oppimisen lautakunta Asian valmistelija: tilapalvelupäällikkö Jani Veikkolainen, puh ja sivistysjohtaja Juha Tolonen, puh Kouluverkko ja tarveselvitys Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan , että Lau kaan perusopetuksen palveluverkkoa uudistetaan siten, kou lussa tulee olla vähintään kolme perusopetusryhmää (aluekoulumalli). Vihtavuoren yhtenäiskoulun perusopetuksen 1-9 vuosiluokkien op pilas mää rä kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2022 mennessä n. 148 oppilaalla nykytilanteeseen verrattuna; Kasvua 530 oppilaasta 678 oppilaaseen. Voimakkaamman oppilasmäärän kasvun en nus tetaan alkavan vuonna Tämän lisäksi on laskettava 20 oppilaan esiopetusryhmä, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa kaksi eli 40 oppilasta. Lisäksi erityis ope tuk sen tarve kasvanee noin 40 oppilaasta 50 oppilaaseen. Ko ko nais vo lyy mi siis yhteensä noin 720 oppilasta. Hankesuunnitelma on tehty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja tähtää oppilasennusteen mukaiseen tarpeeseen. Tulevaisuudessa kaavoi tus ja uudet asuinalueet tulevat lisäämään oppilasmäärää siten, et tä yläkoulun ennustetaan muuttuvan 6-sarjaiseksi. Yläkoulun tilojen sijoitus Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä on selvitetty vaih to eh tomal lia, jossa yläkoulun tarvitsema tilat toteutettaisiin Leppäveden kou lun yhteyteen. Leppäveden alueen vuosiluokkien tulevien vuosien 7-9 oppilaiden määrä vaihtelee lukuvuosittain oppilaan vä lil lä.vihtavuoren, Vuonteen ja Tarvaalan alueelta tulee vuosittain noin 50 oppilasta yläkouluun. Tässä ei ole huomioitu Vihtavuoren uut ta kaavoitettua Kuhamäen aluetta, joten todellinen määrä on tätä suu rem pi. Vastaavasti muuttoliike heijastuu myös Leppäveden op pilai den määrän kasvuun.

19 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta Näin ollen Leppäveden alueelta tulee tällä hetkellä yli puolet Vih tavuo ren yläkoulun oppilasta. Tilanne tasapainottuu tulevien vuosien ai ka na Kuhamäen alueen valmistuttua. Mikäli Leppäveden koulusta muodostettaisiin yhtenäiskoulu, koululle tu li si rakentaa noin oppilaan yläkoulun tilat (yleis- ja ai neope tuk sen tilat). Muun muassa Lievestuoreen koulun han ke suun nitel man yhteydessä tilat mitoitettiin samalle oppilasmäärälle ja han kesuun ni tel man mukaan ohjelmapinta-ala oli 1980 m2. Tästä johdettu kus tan nus on noin 5,0 miljoonaa.euroa, joka jäisi vastaavasti pois Vih ta vuo ren koulun laajuudesta ja kustannuksista. Kul je tus kus tannuk set ( /v) jäävät tässä mallissa pois ja oppilaiden kou lumat kaan käytettävä aika lyhenisi. Mikäli Leppäveden koululle rakennetaan yläkoulun tarvitsemat tilat, on alueella kaksi reippaan 150 oppilaan yläkoulua. Yläkoulut ovat täs sä tilanteessa varsin pieniä yläkouluja ja opetuksen järjestämisen kan nal ta haastavia. Eri oppiaineiden tuntikertymät jäävät pieniksi, jol loin kouluilla tulisi olla yhteisiä opettajia. Oppilaiden valinnaisuus on kapeampi, koska kaikkia valinnaisaineita tai kieliohjelmaa ei ole jär ke vä toteuttaa kovin pienillä opetusryhmillä. Keskittämällä yläkoulun opetus yhteen reippaan 300 oppilaan yläkou luun mahdollistaa laajemmat valinnaisuudet ja opetustuntien mää rä on riittävä eri oppiaineiden lehtoraateille. Myös opetuksen käytännön järjestäminen on helpompaa kun opetusvelvollisuuden saa daan täyteen omalla koululla. Opetushenkilökunnan ei tarvitse liik kua koululta toiselle, jolloin tästä syystä maksettavia eril lis korvauk sia ei tarvitse maksaa. Hankesuunnitteluvaihe Alkuvuodesta 2016 Laukaan kunnanjohtaja nimitti han ke suun nit te lutyö ryh män valmistelemaan Vihtavuoren koulukeskuksen pe rus korjaus- ja uudisrakennushanketta. Hankesuunnittelun tavoitteena on ol lut kehittää koulukeskuksen aluetta laaja-alaista käyttäjäryhmää pal ve le vak si kampusalueeksi. Hankesuunnittelussa on huomioitu pe rus ope tuk sen, nuorisotoimen, vapaa-aikatoimen, Laukaan seu rakun nan ja eri järjestöjen tilatarpeet mahdollisimman laajasti. Hankesuunnittelun aikana vaihtoehtoja sekä peruskorjauksen, että uu dis ra ken ta mi sen kin laajuudesta käsiteltiin hyvin laajasti. Ra kennus alu een turvallisuushaasteet olivat suunnittelun keskiössä. Suunnit te lu ryh män kantavana teemana oli huomioida toiminnassa oleva kou lu ra ken nus koko rakennushankkeen ajan. Vaihtoehtotarkastelussa päädyttiin esittämään luvulla ra ken-

20 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta ne tun betonielementtirakennuksen B- ja C -osien peruskorjausta ja kou lu toi min nan lisätilaksi rakennettavan D -osan uudisrakentamista. Näi den lisäksi vapaa-aikatoimen, nuorisotoimen, järjestöjen ja Laukaan seurakunnan tilatarpeeseen vastattaisiin E -osalla lu vulla rakennettu alakoulu purettaisiin ja tilaelementtirakennukseen tehtäi siin toiminnallisia muutoksia. Uusille oppimisympäristöille ase tettui hin tavoitteisiin vastattaisiin B -ja C -osien peruskorjausvaiheessa si ten, että mahdollisuuksien mukaan seinälinjoja aukotettaisiin tai muu tet tai siin, jotta tiloilta vaaditut ominaisuudet saataisiin parhaiten to teu tet tua. Vihtavuoren koulukeskuksen tuntimäärä lv on 554 h + ala kou lun tunnit (sisältää erityisopetuksen), oppilaita ~530. Tun timää rä tulee kasvamaan 670 h + alakoulun tunnit oppilasmäärän kas vaes sa 678 oppilaaseen (vuonna 2022), mikäli ryhmäkoko pysyy sa ma na. Oppilasmäärän ja opetusryhmien määrän kasvu edellyttää ope tus tilo jen lisäämistä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon uusi lain sää däntö edellyttää eriyttämistä ja yksilöllistä ohjausta varten toimivia pienryh mä ti lo ja, mutta toisaalta myös suurryhmätilaa, jotta opetusryhmiä voi tai siin muuttaa tilapäisesti pedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi. Suur ryh mä ti laa tarvitaan myös oppilaskuntatoiminnan kehittämiseksi ja draaman / ilmaisutaidon opetustilaksi sekä kokous- ja neu vot te luti lak si. Perusopetuslaki ja uusi opetussuunnitelma edellyttävät pe rus opetuk sen yhtenäistämistä ja oppiainejakoisuuden vähentämistä. Vihtavuoren koulukeskuksen tilat ovat 90-luvun mitoituksen mu kaisia, kohtuullisen kokoisia mutta uusille käyttötarkoituksille so vel tumat to mia. Uuden opetussuunnitelman mukaisen op pi ja läh tö koh taista opiskelua silmällä pitäen tiloissa täytyy olla riittävästi muun nel tavuut ta, ja nykyisellään tilat eivät sitä toteuta. Uudisrakentamisessa luokkakokoa varioidaan m² välillä, kes ki ar von ollessa 55 m². Tämä antaa järjestelyvaraa erikokoisten vuo si ryh mien välillä. Luokkatilojen tulisi olla helposti muunneltavissa esi mer kik si siten, että kaksi (tai useampi) luokkaa voidaan yhdistää yh dek si isoksi opetustilaksi rakentamalla luokkien välinen seinä siirto sei näl lä. Vihtavuoren koulukeskuksessa on useita rin nak kais luokkia, jol loin rinnakkaisluokat voitaisiin sijoittaa viereisiin luokkiin ja näin mah dol lis taa joustavat opetusjärjestelyt. Uusi liikuntasali aputiloineen rakennetaan E -osan uu dis ra ken nukseen ja nykyinen liikuntasali muutoskorjataan musiikkiliikunnan ja/tai

21 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta bu do la jien käyttöön. Korjaus- ja uudisrakentamisen tavoitehintalaskelma Hankekoko brm2 - laajennusosa brm2 - korjattava osa brm2 Perustamiskustannukset , ,00 /brm2 - uudisrakennusten hinta , ,00 /brm2 - korjattavien tilojen hinta , ,00 /brm2 - E -osa ,00 - E -osan liikuntahalli apu tiloi ,00 neen - seurakuntatila ,00 Tavoitehintalaskelmassa ei ole varauduttu lämmitysjärjestelmän inves toin ti mää rä ra haan. Kunta käynnistää lämmöntuotannon osalta tek ni set vuoropuhelut eri toimijoiden kanssa, tavoitteenaan laatia pitkä ai kai nen sopimus lämpöenergian toimituksesta. Lämpöenergia tuo te taan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäen. Laukaan kunnan talousarviovalmistelussa Vihtavuoren kou lu kes kuksen hanke on sijoitettu vuosille ja siinä on varattu hankkeel le yhteensä ,00 euroa. Hankkeen lopullinen aikataulu täs men tyy myöhemmin. Hankesuunnitelman käsittelyprosessin aikataulun mukaisesti han kesuun ni tel ma tulisi käsittelyyn kunnanvaltuuston kokoukseen tou kokuus sa Esityslistan oheisaineistona jaetaan hankesuunnitelma, jossa on esitet ty hankkeen perustietojen lisäksi tavoitehintalaskelma sekä ta lotek nis ten järjestelmien järjestelmäkuvaus. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy Vihtavuoren kou lu kes kuksen hankesuunnitelman sekä esittää sen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kasvun ja oppimisen lautakunta: Lautakunta kävi keskustelun, jonka kuluessa varapuheenjohtaja Mat ti Pannula teki jäsen Eila Tuomaisen kannattamana esityksen,

22 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta et tä lautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että koska on tehty pohja eh do tuk ses ta poikkeava, kannatettu esitys on asian rat kai se mi seksi suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat poh ja eh do tus ta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Pannulan te ke mää esitystä äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhdeksän "ei" ääntä (Espinosa, Sivander, Tuomainen, Pannula, Hassel, Puupponen, Lei nonen, Salmela-Pohjonen, Paakkinen). Puheenjohtaja totesi Matti Pannulan esityksen tulleen lautakunnan yk si mie li sek si päätökseksi. Kasvun ja oppimisen lautakunta Asian valmistelija: sivistysjohtaja Juha Tolonen, puh Vihtavuoren koulun hankesuunnitelmaa on täydennetty kasvun ja op pi mi sen lautakunnan kokouksessa esille tulleilla kohdilla. Kes keisim mät muutokset koskevat hankesuunnitelman lähtökohtaa ja yläkou lun sijoitusvaihtoehtotarkastelua, kaavoitustilannetta, kus tan nussel vi tys tä ja rahoitusta sekä Laukaan seurakunnan osuutta han kesuun ni tel man toteuttamisessa. Sijoitusvaihtoehtotarkastelu Arkkitehtuuritoimisto Riita Korhonen on laatinut tilaohjelman vaih toeh to mal lil le, jossa yläkoulun opetusta järjestetään myös Lep pä vedel lä. Huonetilaohjelman mukainen tilamäärä on selvityksen mukaan m2, joka ei sisällä liikuntatiloja, tekniikan ja väestönsuojelun tilo ja eikä käytävätiloja. Tilaohjelman mukainen kustannusarvio on euroa ja varustamisen osuus euroa, yhteensä euroa.liikunnan opetuksen tiloja ei ole huomioitu kus tannuk sis sa, koska Leppävedellä liikuntatilat ovat valmiina. Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhosen suunnitelmassa op pi las koh tainen tilamäärä on n. 12 m2 / oppilas, joka vastaa hyvin toteutuneiden ti la hank kei den mitoitusta. Näin ollen voidaan arvioida, että vastaava ti la mää rä jää pois Vihtavuoren koulun laajuudesta, jos Leppäveden ja Vihtavuoren alueen yläkouluopetus toteutetaan sekä Lep pä ve dellä että Vihtavuoressa. Jonkin verran joudutaan rakentamaan pääl-

23 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta lek käi siä aineopetustiloja erillismallissa, mutta toisaalta Vihtavuoren kou lun tarvitsemia liikuntatiloja ei tarvitse niin paljon kuin han kesuun ni tel mas sa on esitetty. Vihtavuoren koulun liikuntasalin on gelma on siinä, että salia ei voida rakennusteknisesti laajentaa jär ke vällä tavalla. Laajeneva salivuorojen ilta- ja viikonloppukäyttötarve edellyt tää suurempaa liikuntasalia Vihtavuoreen vaikka yläkoulun opetus ta järjestettäisiin myös Leppävedellä. Kustannusselvitys ja rahoitus Vihtavuoren koulun hankesuunnitelman tavoitehinta on eu roa ja neliöhinnaltaan / brm2. Viimeisten kolmen vuoden to teu tu nei den tilahankkeiden neliöhinnat ovat olleet n /brm2, joten kustannukset johtuvat hankkeen laajuudesta. Vertailutietojen perusteella voidaan todeta tavoitehintalaskelman yksik kö hin noit te lun ( / brm2) olevan linjassa rakennusalan kus tan nusta son kanssa. Toisaalta rakennuskustannusten hinnannousu on tällä hetkellä kiivasta ja on ennakoitu, että kustannusnousu jatkuu edel leen. Vihtavuoren koulukeskuksen hankesuunnitelmavaiheessa on läh detty siitä, että rakennushanke toteutetaan kunnan taseeseen. Pe rustee na lainakustannusten suhteellinen edullisuus. Kustannusten jakau tu mi nen vuosille tarkentuu talousarviovalmistelun yhtey des sä. Kaavoitustilanne Laukaan kunnan maankäytön rakennemallin mukaisesti maan hankin nal la ja suunnittelulla tavoitellaan yhtenäistä nauhamaita taa jama vyö hy ket tä seututie 637 suuntaisesti Laukaan kirkonkylältä, Vihta vuo ren ja edel leen Leppävedelle. Kirkonkylän ja Vihtavuoren vä linen taa ja ma nau ha muodostuu seututie 637 itäpuolelle, kun taas Vih ta vuo ren ja Lep pä ve den välinen taajama-alue seututien län si puolel le. Vihtavuoren ja Laukaan kirkonkylän välisellä alueella on käynnissä Kes ki-lau kaan pohjoisosan yleiskaava, osa-alue III. Yleiskaavan maan käy töl li nen pääpaino on asumisessa sekä liikenteen yh teys tarpeis sa. Kunta on myös hankkinut ja aktiivisesti hankkii edelleen alueel ta raakamaata. Alustavan arvion mukaan Keski-Laukaan poh joisosan yleiskaava-alueelle on mahdollista asemakaavoituksessa si joittaa uutta pientalon rakennuspaikkaa. Laukaan seurakunnan tilatarve ja huomioiminen han ke suun nitel mas sa

24 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta Hankesuunnitelmassa on osoitettu seurakunnan käyttöön 141,5 m2. Ti la rakennettaisiin E-osan toiseen kerrokseen. Seurakunta on ilmoit ta nut tarvitsevansa suuremmat tilat, kuin tässä vaiheessa on han ke suun ni tel ma vai hees sa esitetty. Suurempien tilojen suun nit te lemi nen ja sijoitus otetaan huomioon toteutussuunnitteluvaiheessa. Lisäk si seurakunta voisi vuokrata yhteisesti määritellyin vuok raus perus tein koulukeskuksen tiloja tarpeidensa mukaisesti, muun muassa ruo ka sa lia ja muita kokoontumisalueita. Leppävedellä on toimiva ja jous ta va malli, jossa seurakunta voi käyttää tarvittaessa koulun tiloja ja vas taa vas ti koulu voi käyttää seurakunnan tiloja. Tätä toi min tamal lia voi ta neen soveltaa myös Vihtavuoren hankkeessa. Esityslistan oheisainestona on Vihtavuoren koulun han ke suun ni telma liitteineen. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy täydennetyn Vihtavuoren kou lun hankesuunnitelman ja esittää sen edelleen kun nan hal li tuksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kasvun ja oppimisen lautakunta: Lautakunta kävi keskustelun, jonka kuluessa varapuheenjohtaja Mat ti Pannula teki jäsen Lari Hasselin ja jäsen Eila Tuomaisen kannat ta ma na esityksen, että lautakunta päättää palauttaa asian uu delleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että koska on tehty pohja eh do tuk ses ta poikkeava, kannatettu esitys on asian rat kai se mi seksi suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat poh ja eh do tus ta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Pannulan te ke mää esitystä äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi (6) "JAA" ääntä (Espinosa, Leinonen, Puupponen, Salmela-Pohjonen, Sivander, Paakki nen) ja kolme (3) "EI" ääntä (Pannula, Hassel, Tuomainen). Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen lautakunnan pää töksek si.

25 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Lari Hassel, Matti Pannula ja Eila Tuomainen jättivät kirjallisesti eriävän mielipiteen. Vihtavuoren kouluhanke on suunnitelman mukaan Laukaan historian suurin kouluhanke. Lautakuntaan asia tuotiin päätettäväksi nopealla aikataululla. Todellisia vaihtoehtoja ei pyynnöistä huolimatta esitetty. Kunnan talous huomioiden jokainen säästynyt miljoona olisi merkityksellinen. Hankkeen valmistelu tai tiedonkulku lautakunnalle ei ollut riittävän kattavaa hankkeen mittaluokka huomioiden. Ehdotus Päätös Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksen. Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti hyväksyä kunnanjohtajan päätösehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän asian osalta. Kasvun ja oppimisen lautakunta Asian valmistelija: tilapalvelupäällikkö Jani Veikkolainen, puh ja sivistysjohtaja Juha Tolonen, puh Kouluverkko ja tarveselvitys Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan , että Lau kaan perusopetuksen palveluverkkoa uudistetaan siten, kou lussa tulee olla vähintään kolme perusopetusryhmää (aluekoulumalli). Vihtavuoren yhtenäiskoulun perusopetuksen 1-9 vuosiluokkien op pilas mää rä kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2022 mennessä n. 148 oppilaalla nykytilanteeseen verrattuna; Kasvua 530 oppilaasta 678 oppilaaseen. Voimakkaamman oppilasmäärän kasvun en nus tetaan alkavan vuonna Tämän lisäksi on laskettava 20 oppilaan esiopetusryhmä, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa kaksi eli 40 oppilasta. Lisäksi eri-

26 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta tyis ope tuk sen tarve kasvanee noin 40 oppilaasta 50 oppilaaseen. Ko ko nais vo lyy mi siis yhteensä noin 720 oppilasta. Hankesuunnitelma on tehty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja tähtää oppilasennusteen mukaiseen tarpeeseen. Tulevaisuudessa kaavoi tus ja uudet asuinalueet tulevat lisäämään oppilasmäärää siten, et tä yläkoulun ennustetaan muuttuvan 6-sarjaiseksi. Yläkoulun tilojen sijoitus Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä on selvitetty vaih to eh tomal lia, jossa yläkoulun tarvitsema tilat toteutettaisiin Leppäveden kou lun yhteyteen. Leppäveden alueen vuosiluokkien tulevien vuosien 7-9 oppilaiden määrä vaihtelee lukuvuosittain oppilaan vä lil lä.vihtavuoren, Vuonteen ja Tarvaalan alueelta tulee vuosittain noin 50 oppilasta yläkouluun. Tässä ei ole huomioitu Vihtavuoren uut ta kaavoitettua Kuhamäen aluetta, joten todellinen määrä on tätä suu rem pi. Vastaavasti muuttoliike heijastuu myös Leppäveden op pilai den määrän kasvuun. Näin ollen Leppäveden alueelta tulee tällä hetkellä yli puolet Vih tavuo ren yläkoulun oppilasta. Tilanne tasapainottuu tulevien vuosien ai ka na Kuhamäen alueen valmistuttua. Mikäli Leppäveden koulusta muodostettaisiin yhtenäiskoulu, koululle tu li si rakentaa noin oppilaan yläkoulun tilat (yleis- ja ai neope tuk sen tilat). Muun muassa Lievestuoreen koulun han ke suun nitel man yhteydessä tilat mitoitettiin samalle oppilasmäärälle ja han kesuun ni tel man mukaan ohjelmapinta-ala oli 1980 m2. Tästä johdettu kus tan nus on noin 5,0 miljoonaa.euroa, joka jäisi vastaavasti pois Vih ta vuo ren koulun laajuudesta ja kustannuksista. Kul je tus kus tannuk set ( /v) jäävät tässä mallissa pois ja oppilaiden kou lumat kaan käytettävä aika lyhenisi. Mikäli Leppäveden koululle rakennetaan yläkoulun tarvitsemat tilat, on alueella kaksi reippaan 150 oppilaan yläkoulua. Yläkoulut ovat täs sä tilanteessa varsin pieniä yläkouluja ja opetuksen järjestämisen kan nal ta haastavia. Eri oppiaineiden tuntikertymät jäävät pieniksi, jol loin kouluilla tulisi olla yhteisiä opettajia. Oppilaiden valinnaisuus on kapeampi, koska kaikkia valinnaisaineita tai kieliohjelmaa ei ole jär ke vä toteuttaa kovin pienillä opetusryhmillä. Keskittämällä yläkoulun opetus yhteen reippaan 300 oppilaan yläkou luun mahdollistaa laajemmat valinnaisuudet ja opetustuntien mää rä on riittävä eri oppiaineiden lehtoraateille. Myös opetuksen käytännön järjestäminen on helpompaa kun opetusvelvollisuuden saa daan täyteen omalla koululla. Opetushenkilökunnan ei tarvitse

27 LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta liik kua koululta toiselle, jolloin tästä syystä maksettavia eril lis korvauk sia ei tarvitse maksaa. Hankesuunnitteluvaihe Alkuvuodesta 2016 Laukaan kunnanjohtaja nimitti han ke suun nit te lutyö ryh män valmistelemaan Vihtavuoren koulukeskuksen pe rus korjaus- ja uudisrakennushanketta. Hankesuunnittelun tavoitteena on ol lut kehittää koulukeskuksen aluetta laaja-alaista käyttäjäryhmää pal ve le vak si kampusalueeksi. Hankesuunnittelussa on huomioitu pe rus ope tuk sen, nuorisotoimen, vapaa-aikatoimen, Laukaan seu rakun nan ja eri järjestöjen tilatarpeet mahdollisimman laajasti. Hankesuunnittelun aikana vaihtoehtoja sekä peruskorjauksen, että uu dis ra ken ta mi sen kin laajuudesta käsiteltiin hyvin laajasti. Ra kennus alu een turvallisuushaasteet olivat suunnittelun keskiössä. Suunnit te lu ryh män kantavana teemana oli huomioida toiminnassa oleva kou lu ra ken nus koko rakennushankkeen ajan. Vaihtoehtotarkastelussa päädyttiin esittämään luvulla ra kenne tun betonielementtirakennuksen B- ja C -osien peruskorjausta ja kou lu toi min nan lisätilaksi rakennettavan D -osan uudisrakentamista. Näi den lisäksi vapaa-aikatoimen, nuorisotoimen, järjestöjen ja Laukaan seurakunnan tilatarpeeseen vastattaisiin E -osalla lu vulla rakennettu alakoulu purettaisiin ja tilaelementtirakennukseen tehtäi siin toiminnallisia muutoksia. Uusille oppimisympäristöille ase tettui hin tavoitteisiin vastattaisiin B -ja C -osien peruskorjausvaiheessa si ten, että mahdollisuuksien mukaan seinälinjoja aukotettaisiin tai muu tet tai siin, jotta tiloilta vaaditut ominaisuudet saataisiin parhaiten to teu tet tua. Vihtavuoren koulukeskuksen tuntimäärä lv on 554 h + ala kou lun tunnit (sisältää erityisopetuksen), oppilaita ~530. Tun timää rä tulee kasvamaan 670 h + alakoulun tunnit oppilasmäärän kas vaes sa 678 oppilaaseen (vuonna 2022), mikäli ryhmäkoko pysyy sa ma na. Oppilasmäärän ja opetusryhmien määrän kasvu edellyttää ope tus tilo jen lisäämistä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon uusi lain sää däntö edellyttää eriyttämistä ja yksilöllistä ohjausta varten toimivia pienryh mä ti lo ja, mutta toisaalta myös suurryhmätilaa, jotta opetusryhmiä voi tai siin muuttaa tilapäisesti pedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi. Suur ryh mä ti laa tarvitaan myös oppilaskuntatoiminnan kehittämiseksi ja draaman / ilmaisutaidon opetustilaksi sekä kokous- ja neu vot te luti lak si. Perusopetuslaki ja uusi opetussuunnitelma edellyttävät pe rus ope-