Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta 295/ /2018 Khall (Lisätietoja: Ym pä ris tö sih tee ri, puh ) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kittilän kunnalta lau suntoa (lausuntopyyntö PSAVI/1079/2018) Agnico Eagle Fin land Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lu pa ha kemuk ses ta koskien Kittilän kaivoksen toiminnan olennaista muut tamis ta ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Lausun to pyydetään toimittamaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vii meis tään Kittilän kunnan lausunnolle on saatu li sä aikaa saakka. Kyseessä on kaksiosainen hakemus. Toisessa osassa haetaan ympä ris tön suo je lu lain mukaista lupaa toiminnan olennaiseen muut ta miseen, joka koskee tuotantomäärän nostamista tasolta 1,6 miljoonaa ton nia vuodessa (1,6 Mt/v) tasolle kaksi miljoonaa tonnia vuodessa (2 Mt/v) sekä muita pienempiä muutoksia. Näitä pienempiä muu toksia ovat: lupa tehdä maanalaisia louhintaräjäytyksiä tarvittaessa ympä ri vuorokauden, lupa kuljettaa nostokuilun rakentamisen jäl keen kin kaivoksen pintaosista malmia louheautoilla maan pinnalle murs kat tavak si ja edelleen rikastettavaksi sekä lupaa murskata maan pin nal la rakennustarpeeksi soveltuvaa sivukiveä. Samassa yhteydessä Agnico Eagle Finland Oy hakee myös ym pä ristön suo je lu lain mukaista lupaa kaivoksen tulevaisuudessa muo dos tuvien käsiteltyjen prosessivesien ja maanalaisen kaivoksen kui va tusve sien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Loukisen pää uo maan Sotkajokisuun alapuolelle. Purkuputkilinjan kokonaispituus on noin 20 km. Ympäristölupahakemus koskee myös putkilinjan asen ta mis ta Loukisen pääuomaan, edellä mainittujen jätevesien pur ka mi sek si Loukiseen. Tuotannon nostamisen ja lisääntyvän kui va tus ve si määrän vuoksi lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisia pitoisuus- ja kuormi tus ra jo ja haetaan muutettavaksi, niin että nikkelin, sulfaatin ja an timo nin rajoja nostetaan. Lisäksi hakija on pyytänyt määräämään nikke lil le ja nikkeliyhdisteille sekä sulfaatille ja antimonille se koit tu misvyö hyk keen Loukiseen purkupisteen alapuolelle. Se koit tu mis vyö hykkeel lä näitä aineita tai yhdisteitä koskevat ympäristölaatunormit voivat ylittyä. Purkuputken rakentamiseen liittyen yhtiö hakee vesilain mukaista lu-

2 paa purkuputken rakentamiseen Seurujoen, Kapsajoen sekä Aattasenojan ali. Tuotannon nostoon liittyen haetaan Seurujoesta otetta van prosessivesimäärän kasvattamiseen tasolta 250 m3/h tasolle 350 m3/h. Koska tuotannon kasvattaminen pyritään aloittamaan mah dol li simman pian, yhtiö hakee ympäristölupaa Seurujokeen johdettavien käsi tel ty jen kuivatus- ja prosessivesien antimonin ja sulfaatin vuo sikuor mi tus ra jo jen nostamiseen lainvoimaisessa ympäristöluvassa salli tus ta siihen saakka, kunnes uusi purkuputki on käytössä. Lausuntopyyntö ja hakemuksen tiedoksiantokuulutus sekä Kittilän kun nan ympäristönsuojeluviranomaisen ja ter vey den suo je lu vi ranomai sen lausunnot ovat esityslistan oheismateriaalina. Ha ke musasia kir jat ovat olleet luettavissa sähköisesti Aluehallinviraston lu patie to pal ve lus sa ( to pal velu.ahtp.fi/lupa/lisatiedot.aspx?asia_id= ). Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää lausua asiassa seuraavaa: Kittilän kunnan ympäristösuojeluviranomainen on antanut ha ke mukses ta oman lausunnon, samoin kunnan ter vey den suo je lu vi ran omaise na toimiva Tunturi-Lapin Ympäristöterveydenhuolto on antanut hake muk ses ta oman lausuntonsa. Kittilän suurimmat toimialat ovat kaivosteollisuus ja matkailu. Nämä mo lem mat ovat toimialoja, joilla on suuret kerrannaisvaikutukset. Kai vok sen merkitys Kittilälle sekä koko Lapin maakunnalle on suuri, kai vok sen vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niin työpaikkojen, kou lu tuk sen kuin verotulojenkin myötä. Kittilässä toimiva kultakaivos Ag ni co Eagle Finland on yksi Euroopan suurimmista kul ta kai vok sista. Kaivos alihankkijoineen työllistää tällä hetkellä noin 1000 työn te kijää, työntekijät ovat suurelta osin Pohjois-Suomesta, Lapista ja Kit tiläs tä. Yli puolet kaivoksen työntekijöistä on Kittilän kunnan asuk kai ta ja 90 % työntekijöistä on Lapista. Kultakaivoksella on myönteisiä vaikutuksia alueen elinvoimaan, alueel le on tullut kaivoksen myötä työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja sekä asuk kai ta. Kaivoksella on suuri vaikutus alueen julkisen sektorin vero ker ty mään erityisesti tulo-, yhteisö-, kiinteistö-, sekä ar von li sä ve rotuk sen osalta. Kaivostoiminnan synnyttämät kerrannaisvaikutukset alu eel le ovat myös huomattavat ja kaivosinvestointi onkin muuttanut alu een elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi. Kittilän kaivoksen ra ken ta mis- ja laajennusinvestoinnit sekä kaivoksen käyt tö kus tannuk set ovat heijastuneet myös muille toimialoille luoden merkittäviä ta lous- ja työllisyysvaikutuksia. Kaivoksen toiminta paikkakunnalla on luonut kysyntää ja työpaikkoja muillekin toimialoille. Alueen ylei sen

3 elintason nousu on johtanut myös kotitalouksien ku lu tus-ky syn nän kasvuun, mistä ovat hyötyneet myös useat palvelutoimialat. Kaivoksen merkitys Kittilälle sekä koko Lapin maakunnalle on suuri, myön tei set vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle Pohjois-Suomessa. Kittilän kaivoksen avaamispäätös tehtiin vuonna 2006, jonka jälkeen kun nan kehityssuunta lähti merkittävään nousuun. Kaivoksen vai kutuk set paikallis- ja aluetalouteen sekä työllisyyteen ovat olleet suu ria. Vuonna 2006 tehdyn kaivospäätöksen jälkeen Kittilän kunnan ve rotu lot ovat kaksinkertaistuneet, lisäksi väestömäärä on noussut noin 500 asukkaalla siitä huolimatta, että alueen ikärakenteesta joh tuen kuolleisuus on ollut suurta. Vuoden 2006 kaivospäätöksen jäl keen Kittilän kunnassa sijaitsevien yritysten yhteenlaskettu lii ke vaih to on lähes kolminkertaistunut. Kaivosyhtiö, työvoimaviranomaiset sekä koulutusorganisaatiot ovat teh neet merkittävää yhteistyötä paikallisväestön kouluttamisessa erilai siin kaivoksen ammattitehtäviin. Kittilän kokonaistyövoimasta kaivos työ pai kat muodostavat merkittävän osan. Aiemmin väes tö ka dosta kärsineen kunnan väkiluku ja syntyvyys ovat kääntyneet mer kit tävään nousuun viime vuosina. Kittilän kunta on aiemmin kamppaillut sa mo jen haasteiden edessä kuin muutkin Lapin pienet kunnat. Syrjäis ten, harvaan asuttujen seutujen tyypillisiä ongelmia ovat väestön ikään ty mi nen, nuorten poismuutto, yritysten ja työpaikkojen vä he nemi nen sekä palveluiden heikentyminen. Kultakaivoksella on ollut myön tei siä vaikutuksia näihin haasteisiin vastattaessa, alueelle on tul lut merkittävä määrä uusia työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja sekä asuk kai ta. Kittilän elinvoima kokonaisuudessaan on kasvanut huomat ta vas ti kaivostoiminnan myötä. Yhä useammalla pa luu muut ta jalla on mahdollisuus saada koulutusta vastaavaa työtä paik ka kun nalta. Lisäksi myös nuorille on avautunut uusia koulutus- ja työ mah dol lisuuk sia ja tulevaisuuden näkymiä alueelle asettumiseen. Kultakaivostoiminnasta kertyvät verotulot ovat Kittilän kunnan ko konais bud jet tiin nähden merkittävä osuus. Tämä on mahdollistanut mo ni puo lis ten kunnallisten palveluiden tarjoamisen alueen väestölle se kä monien kunnallisiin palveluihin liittyvien investointien to teut ta misen. Viime vuosina Kittilän kunta on pystynyt investoimaan mer kit täväs ti rakentamiseen ja korjaukseen esimerkiksi koulujen, päi vä kotien, liikuntahallin, terveyskeskuksen ja palvelukeskusten osalta. Kittilässä on noin 650 yritystä, asukasmäärään nähden kymmenen pro sen tin yritystiheys on korkea. Rakentamisinvestointi sekä kul lantuo tan to ovat heijastuneet myös muille toimialoille. Kaivoksen käynnis ty mi nen paikkakunnalla on luonut kysyntää ja työpaikkoja usealle toi mi alal le muun muassa kunnossapitopalveluihin, lo gis tiik ka pal ve luihin, maanrakennus- ja rakennusteollisuuteen, majoitus- ja ra vit semus pal ve lui hin sekä terveydenhuoltoon. Alueelle sijoitettu kai vos inves toin ti on lisännyt sijoittajien, yritysten sekä muiden sidosryhmien

4 us koa alueeseen, mikä on heijastunut myös myönteisesti muille toimi aloil le kuten matkailuun. Lapissa on potentiaalia kaivostoiminnan kehittymiselle. Kittilän lä hialueil ta on tehty valtauksia, jotka saattavat tulevaisuudessa johtaa laa jem paan kullantuotantoon. Toimialana kaivosala on merkittävä työl lis tä jä, koska tuotantoa ei voida siirtää halvan tuotannon maihin. Li säk si kaivosala on yksi harvoista uusista kasvualueista, joten sen mer ki tys alueen tulevan elinvoimaisuuden ja asuttuna pysymisen kan nal ta on erityisen suuri. Kittilä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, joten Suomen mine raa li stra te gian toteuttamisessa ja Euroopan raaka-ainehuollon turvaa mi ses sa alueella on keskeinen merkitys. Suomen ja Lapin kil pailu ky ky kaivannaisalalla perustuu maaperän varallisuuteen, laa-jaan geo lo gi seen tietopääomaan ja osaamiseen, teknologia- ja ym pä ris töosaa mi seen, hyvään infrastruktuuriin, osaavaan työvoimaan, kor keaan koulutustasoon, vakaisin oloihin ja kehitysmyönteisyyteen. Kit tilän kallioperässä on useiden metallien tunnettuja varantoja ja mahdol li suuk sia uusien esiintymien löytymiseksi. Yhteiskunta tar vit see mineraaliperäisiä raaka-aineita eri elämän osa-alueilla muun muas sa käyttötavaroissa, rakentamisessa, autoissa, elektroniikassa ja monessa muussa toiminnassa. Kittilän kultakaivos tulevaisuuden suunnitelmineen on merkittävä toimi ja Kittilän kunnan alueella paikallis- ja aluetaloudellisten sekä työlli syys vai ku tus ten näkökulmasta. Kaivoksella on huomattava myön teinen vaikutus Kittilän kunnan työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan se kä alueen talouteen. Kittilän kunta pyrkii omalta osaltaan edes aut tamaan Kittilän kaivoksen toimintaa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja ta lou del li ses ti kestävän toimintaperiaatteen mukaisesti. Kunnan toi ve on että kaivoksen toiminta jatkuu mahdollisimman pitkään. Kaivoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen nähdään Kittilän kunnas sa myönteisenä ja kannatettavana hankkeena. Hanketta to teu tettaes sa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaivostoiminta on jat kossa sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Kaivok sen tuotantokapasiteetin kasvattaminen väistämättä lisää myös kaivoksen aiheuttamia haittoja, mm. päästöjä ympäristöön. Pur kuput ken rakentaminen myös muuttaa purkuputkilinjauksen alu een maankäyttöä ja vaikuttaa sekä yksityisiin maanomistajiin että alu een poronhoitoon, mutta myös purkupisteen alapuoliseen ve sis tö alu eeseen ja sen käyttöön. Kunnanhallitus haluaa tuoda esille, et tä purkuputken rakentamisesta mahdollisesti haittoja kärsivät osa puo let tulee huomioida ja heidän saada asianmukainen kom pen saa tio kokemistaan menetyksistä. Suurimpana huolenaiheena Kittilän kunnassa nähdään kai vos toi minnan vesistöön ja pohjavesiin aiheuttamat päästöt ja muut hait ta vai ku-

5 tuk set. Kaivostoiminnan tuotantokapasiteetin kasvun myötä yh tiö hakee päästö- ja kuormitusrajojen nostoa lupamääräyksiin. Kai ken kaikkiaan kaivoksen vesistövaikutuksen tarkkailua tulisi jatkaa ja myös täydentää sekä Seurujoessa että Loukisessa ja Ounasjoessa. Eri tyi ses ti kaivoksen vaikutuksia suvantopaikkojen poh ja se di ment teihin ja niissä eläviin eliöihin tulisi lisätä tarkkailuohjelmaan. Kai vos toimin nan kalastovaikutusten tarkkailua tulee myös tehostaa erityisesti ka lo jen vaelluskäyttäytymisen ja kalojen haitta-ainepitoisuuksien osal ta. Kalojen vaelluskäyttäytymisen tarkkailuun voisi soveltua kaiku luo tai mil la ja /tai kameroilla toteutettu, Loukisen suunnitellun purku pis teen yläpuolelle asennettava kalalaskuri. Tähän saakka kaivoksen jätevedet on johdettu kaivoksen vieressä vir taa vaan Seurujokeen, joka on pienehkö Loukisen sivujoki. Lou kinen puolestaan laskee Levin kohdalla Ounasjokeen. Jätevesien aiheut ta mien ympäristövaikutusten lieventämiseksi yhtiö hakee lupaa pur ku put kel le ja jätevesien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Louki sen alaosaan, Sotkajoen suun alapuolelle, n. 8 kilometriä Ou nasjoes ta, Loukisen suusta ylöspäin. Perusteena on Loukisen n. ne linker tai nen virtaama ja siten haitta-aineiden pitoisuuksien jääminen laimeam mak si verrattuna jätevesien johtamiseen nykyiseen pur ku paikkaan Seurujoessa. Suunniteltu kaivoksen jätevesien pur ku paik ka Loukisessa sijaitsee joen kohdassa, missä veden virtaus on mel ko hidasta. Kahdeksan kilometrin matkalla purkupisteestä Ou nas jo keen on pudotusta vain 1.5 metriä, eli veden virtausnopeus on al hai nen. Loukisen vedenlaadun esitetään heikkenevän purkupisteen ala puolel la, mutta vaikutusten häviävän 1.5 km matkalla pur ku pis tees tä alaspäin. Purettavien vesien sisältämä sulfaatti ja kloridi te kee jätevesistä tiheämpää kuin purkupaikan jokivesi. Tällöin jätevesi pyrkii kerrostumaan joen pohjaan eikä sekoitu kunnolla jokiveteen. Mi tä hitaampaa virtaama on, sitä voimakkaampaa on edellä mainittu kerros tu mi nen. Jos purettu jätevesi ei sekoitukaan esitetysti, voi vai kutuk sia etenkin joen pohjaan ja pohjaeliöstöön esiintyä huo mat ta vas ti pidemmällä matkalla. Purkupiste ja sen muodostama likaisen ve den alue muodostaa ikään kuin tulpan, joka voi muodostaa vael lus es teen kaloille ja niiden pääsyn koko Loukisen vesistöön (va lu ma-alu een pinta-ala km2) sekä lohikalakannoille että vir kis tys ka las tuk selle tärkeälle alueelle. Loukisen vesistö on arvioitu mer kit tä väk si lohen kutualueeksi, jos merilohi saadaan palautettua Ke mi joen vesistöön Kemijoen alaosan voimalaitospatojen kalaportaiden tms. kalaväylien rakentamisen seurauksena. Loukisen alaosa on myös suureksi osaksi tulva-aluetta, jossa tulvan ai ka na veden virtaus saattaa erityisesti matalan veden tulva-alueilla py säh tyä lähes kokonaan. Loukisen vedenottamo ja pohjavesialue si jait se vat lähellä Loukisen suuta ja vedenottamo on tul va vaa ra-alueel la sellaisella paikalla, että Loukiseen purettavien kaivoksen jä teve sien haitta-aineita voi päätyä tulvan mukana vedenottamoon ja

6 poh ja ve si alu een maaperään. Maaperästä haitta-aineet voivat kulkeu tua ajan saatossa edelleen pohjaveteen. Tämä riski tulisi huomioi da jätevesien purkupaikan sijoittamisessa. Kaivosyhtiö on esittänyt kaivoksen toiminnan vaikutuksen Seu ru jokeen loppuvan purkuputken rakentamisen myötä. Pintavalutuskentät kui ten kin todennäköisesti alkavat päästää turpeeseen sitoutuneita hait ta-ai nei ta käytöstä poiston jälkeen niin että haitta-aineita kul keutuu pintavalutuskentiltä edelleen Seurujokeen sade- ja su la mis ve sien mukana. Purkuputkella voi olla myös muita haitallisia vai ku tuk sia Seurujokeen. Nyt kaivos laskee Seurujokeen purkuvesiä n. kaksi ker taa sen verran mitä joesta otetaan rikastamolle vettä. Seurujoen vet tä valuu myös jonkin verran kaivoksen maanalaisiin osiin. Jos veden ot toa lisätään ja Seurujoen vettä valuu kaivokseen aikaisempaa enem män, voi Seurujoen vesimäärä vähetä pahimmillaan hai tal li sessa määrin kun kaikki purkuvedet johdetaan purkuputkea pitkin Lou kiseen. Näin suuri veden vähenemä Seurujoessa saattaa vai kut taa joen ekologista tilaa heikentävästi. Myös nämä haittavaikutukset ja niiden vähentäminen tulee huomioida lupapäätöstä tehtäessä. Purkuputken purkupaikasta ei saisi aiheutua riskiä Loukisen poh jave si alu eel le ja Loukisen vedenottamolle, eikä kaivoksen jätevesien pur ka mi sel la saa heikentää Loukisen vesistön kalakantoja ja me ri lohen palautusmahdollisuuksia Ounasjoen vesistöön. Kunnanhallitus on jo aikaisemmissa lausunnoissaan hankkeen Ympä ris tö vai ku tus ten arviointiselostuksesta (Khall ) ja pur ku put ken kaivoksen apualuelupahakemuksesta (Khall ) esittänyt, että kaivosyhtiö selvittäisi pur ku put ki linjauk sel le vaihtoehdon, missä jätevesien purku tapahtuisi suoraan tai se koi tus ka na van kautta Ounasjokeen. Myös kunnan ym pä ris tön suoje lu vi ran omai sen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen lau sunnois sa koskien nyt lausuttavana olevaa hakemusta esitetään pur kuput ken purkupaikan sijainnin muuttamista. Kunnanhallitus esittää edelleen, että tämä linjausvaihtoehto, jossa pur ku paik ka tulee Ounasjokeen, tulee selvittää perusteellisesti ennen purkuputken rakentamista ja käyttöönottoa. Purkupaikan siir tämi nen Ounasjokeen poistaisi kokonaan Loukisen vedenottamolle ja poh ja ve si alueil le mahdollisesti aiheutuvan pilaantumisriskin ja to dennä köi ses ti poistaisi myös riskin vaelluskalojen karkottumiselle. Kaivok sen aiheuttama vesistön pilaantuminen purkuputken ra ken ta misen jälkeisistä vesistöpäästöistä poistuisi tämän ratkaisun myötä lähes kokonaan koko Loukisen valuma-alueelta ja varmistaisi siten Lou ki sen vesistön luonnon ja ympäristön mahdollisimman hyvän tilan sekä vesistön kalatalous- ja virkistyskäytön Kittilän asukkaiden ja myös matkailijoiden toimesta. Kaivoksen jätevesien purkupisteen siir tä mi nen Ounasjokeen tukee siten myös Levin matkailuelinkeinon

7 ta voit tei ta kesämatkailun edistämiseksi turvaten Loukisen vesistön käyt tö mah dol li suu det myös matkailun tarpeisiin. Ounasjokeen kohdis tu vat haittavaikutukset ovat kutakuinkin samat, oli purkupaikka sitten nyt esitetyssä paikassa Loukisessa, tai Ounasjoessa Loukisen suun alapuolella. Ounasjoen virtaama on n. kahdeksankertainen Lou ki sen virtaamaan verrattuna ja sekoittuminen Ounasjoessa on huo mat ta vas ti tehokkaampaa kuin Loukisessa johtuen selvästi suurem mis ta vesimassoista sekä voimakkaammasta virtaamasta ja koski pai kois ta heti Loukisen suun alapuolella. Purkuputken rakentamisesta huolimatta erityisesti kuivatusvesien puh dis ta mis ta ennen jätevesien purkua vesistöön tulee tehostaa ja ke hit tää, sillä purkuputken käyttöönoton myötä pintavalutuskenttien puh dis tus vai ku tus poistuu ja purkuvedet päätyvät vesistöön vä hemmän puhdistettuina kuin tällä hetkellä. Kaivosalueella olevien pin tava lu tus kent tien käytöstä poiston ja Seurujoen vedenvähenemän haitta vai ku tus ten ja riskien pienentämiseksi tulisi harkita, että osa puhtaim mis ta purkuvesistä laskettaisiin myös purkuputken val mis tu misen jälkeen Seurujokeen, mahdollisesti pintavalutuskenttien kaut ta. Tiivistäen kunnanhallitus toteaa, että Kittilän kultakaivoksen tuo tan toka pa si tee tin kasvattaminen nähdään kunnassa myönteisenä ja kanna tet ta va na hankkeena. Tässä lausunnossa esitettyjen ym pä ris tö näkö koh tien huomioimisen jälkeen kaivoksen hanke on kunnan nä kökul mas ta ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ja edistää kun nan elinvoimaisuutta. Päätös: Jäsen Ahti Ovaskainen esitti, että kunnanhallitus päättää lisätä lausuntoon seuraavan maininnan: Kunnanhallitus päättää yhtyä rakennus- ja ympäristölautakunnan kohdalla antamaan lausuntoon. Jäsen Tuula Mertaniemi kannatti Ovaskaisen esitystä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Ahti Ovaskaisen esittämällä lisäyksellä.