Nyt lännen nopeimmat elementtitoimitukset!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt lännen nopeimmat elementtitoimitukset!"

Transkriptio

1 SAVON YRITYS- UUTISET 1/2013 Tammikuu Sisällä: SAVON YRITYSUUTISET 1 s Metsä- ja sahateollisuus s Metsäkoneet ja bioenergia s Voimalaitos s Metalliteollisuus Nyt lännen nopeimmat elementtitoimitukset! Keskity markkinointiin me valmistamme! Lapwall Oy:n uusi, moderni elementtitehdas toimittaa mittatarkat elementit suurempiin ja pienempiin kohteisiin. Tutustu ja tilaa! 1. VARMISTA LAATU! 2. VARMISTA NOPEUS! 3. VARMISTA HELPPOUS! 4. VARMISTA EDULLISUUS! Modernissa tehtaassa valmistetut LapWallpuuelementit ovat taatusti mittatarkkoja, energiatiiviitä ja huolellisesti viimeisteltyjä. LapWall -elementit nopeuttavat rakentamista kokonaisia viikkoja kappalerakentamiseen verrattuna. LapWall Oy tunnetaan täsmällisistä toimituksistaan ja nopeimmillaan saat elementit tontillesi muutamassa päivässä! Varaa oma toimitusaikasi heti! Kaikki tarvitsemasi elementit saat helposti yhdellä sopimuksella yhdeltä toimittajalta ja yhdestä paikasta. Valitse LapWall! Tehokkaan tehdasvalmistuksen ansiosta LapWallelementit ovat edullisia. Elementtirakentaminen nopeuttaa myös läpimenoaikaa, joka tuo merkittäviä säästöjä urakkakustannuksiin. Pyydä tarjous ja varaa toimitusaika heti puh LapwaLL-pUUeLementit LaadUkkaaseen rakentamiseen: rivitaloihin kerrostaloihin OmakOti- Ja paritaloihin päiväkoteihin HOiVakOteiHin

2 2 SAVON YRITYSUUTISET METSÄ- JA SAHATEOLLISUUS Metsäteollisuuden tuotantomäärät laskivat tai pysyivät ennallaan tammi-syyskuussa. "Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky on äärimmillään haasteellisen markkinatilanteen ja jatkuvasti kasvavien kustannuksien takia. Suomen kilpailukyvyn pitää pysyä kilpailijamaita vahvempana. Näin takaamme metsäteollisuuden edellytykset toimia Suomessa", sanoo Metsäteollisuus ry:n toi- Metsäteollisuus tammi-syyskuussa 2012: Metsäteollisuuden toimintaympäristö on haasteellinen Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon vähenemistä korvaamaan tarvitaan metsäteollisuuteen uutta toimintaa. Bioenergian käytön lisäämiseen ja biojalostamohankkeisiin kohdistuu paljon odotuksia. Näille hankkeille on myös vahva toimintaympäristön tuki. Bioenergian osuutta kokonaisenergian kulutuksesta halutaan lisätä voimakkaasti ja samoin biopohjaisten liikenteen polttoaineiden käyttöä. Toimilla pyritään ennen kaikkea hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään riippuvuutta tuontiöljystä. mitusjohtaja Timo Jaatinen. Suomessa tuotettiin tammisyyskuussa sellua 5,1 miljoonaa tonnia, eli suunnilleen yhtä paljon kuin vuoden 2011 vastaavana ajankohtana. Sellun vienti kohosi edellisvuodesta 16 prosenttia 1,9 miljoonaan tonniin. Paperin ja kartongin tuotanto oli tammi-syyskuussa yhteensä 8,0 miljoonaa tonnia, eli noin 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Heikon alkuvuoden jälkeen kartongin tuotanto lähti nousuun ja vuoden kolmannella neljänneksellä sitä tuotettiin 4 prosenttia edellisvuoden vastaavaa jaksoa enemmän. Tammi-elokuussa paperin vientimäärä oli 9 prosenttia ja kartongin vienti 2 prosenttia vähemmän edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Suurimpien paperi- ja kartonkituotteiden vientihinnoissa oli nousua alkuvuoteen nähden. Tammi-syyskuussa sahatavaraa tuotettiin 7,0 miljoonaa kuutiota, eli noin 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Vanerin tuotanto väheni 4 prosenttia kuutiometriin. Sahatavaran vienti oli tammielokuussa 4,2 miljoonaan kuutiota, mikä on lähes 6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vientihinnat laskivat 2 prosenttia viime vuoden tasosta. Puun hinta kipurajalla markkinatilanteeseen nähden Metsäteollisuus osti tammisyyskuussa 2012 puuta 20,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Puukauppaa vauhdittivat alkuvuoden myrskyt, mutta tahti tasaantui vuoden kolmannella neljänneksellä. Puukustannukset ovat metsäteollisuustuotteiden markkinatilanteeseen nähden korkealla, mikä heikentää erityisesti sahateollisuuden kykyä kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Kustannusnousut alan uhkana "Metsäteollisuus käyttää pääosin kotimaisia tuotantopanoksia, joten täällä tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus alan toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi työvoima-, logistiikka- tai energiakustannusten nousu vaikuttaa suoraan metsäteollisuuden kilpailukykyyn", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. "Eniten Suomessa toimivan metsäteollisuuden edellytyksiä uhkaa vuonna 2015 voimaan astuva EU:n rikkidirektiivi, josta alalle syntyy vähintään 200 miljoonan euron vuosit- Biomassaan perustuvat uusiutuvat polttoaineet ovat merkittävä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuus taiset lisäkustannukset. Valtion budjettiin lisätty 30 miljoonan euron tuki rikkipesureille ei alkuunkaan riitä kompensoimaan tällaista kustannustason nousua. Jos ensi kevään hallituksen kehysriihessä ei löydetä tapaa korvata kustannuksia täysimääräisesti, on suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky jatkossa vakavasti uhattuna", Jaatinen muistuttaa. Lisätietoja antaa: Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh Stora Enson ja Neste Oilin yhteisyritys, NSE Biofuels Oy perustettin kehittämään BTL-teknologiaa liikennepolttonesteiden teollisen tuotannon aloittamiseksi uusiutuvista, metsällisistä raaka-aineista. - Koelaitoksessa haettiin prosessiratkaisuja ja kehitettiin konsepteja, millä puupohjaisesta biomassasta voidaan valmistaa biovahaa dieselpolttoaineen jalostusta varten. Koelaitos käynnistyi vuonna 2009 ja vuonna elokuussa saimme koeohjelman valmiiksi, Stora Enson tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa kertoo. Koelaitoksella on 12 megawatin kaasutin. Koeprosessin yksiköt kattavat kaikki vaiheet biomassan kuivauksesta, kaasutuksesta ja kaasun puhdistuksesta Fischer-Tropsch katalyyttien testaamiseen. -Tekninen toimivuus onnistui ja koelaitoksessa pystyttiin osoittamaan, että tällä konseptilla riittävän puhtaan raakaaineen biomassasta dieselin valmistusta ajatellen on mahdollista. Syksyllä 2012 Stora Enso ja Neste ilmoittivat lopettavansa ensimmäisen kaupallisen laitokset toteuttamiseen tähtäävän biodieselhankkeen johtuen korkeista investointi- kustannuksista. Yhteistyö yhtiöiden välillä kuitenkin jatkuu. - Koelaitos on integroitu meidän sellutehtaan yhteyteen ja koelaitteistosta biomassan kuivaus ja kaasutus on edelleen käytössämme. Puukaasua käytetään meesauunin lämmittämiseen. Olemme näin voineet korvata noin tonnia raskasta polttoöljyä vuodessa biopolttoaineella, Jarkko Tehomaa mainitsee. - Stora Ensolla on Varkaudessa paperitehtaan lisäksi sellutehdas ja saha. Tehtaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tehdään koko ajan työtä. Parin viime vuoden ajan olemme panostaneet mm. energiatehokkuuden ja -toimintavarmuuden kehittämiseen. Merkittävimmät investoinnit on kohdennettu soodakattilaan. Kierrätyspolttoaineiden osuutta on kasvatettu, jonka avulla on vähennetty fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Jarkko Tehomaa kertoo. Varkauden tehtaiden lämmöntuotanto pohjautuu yli 90 %:sti bio- ja kierrätyspolttoaineisiin.

3 Mekaaninen metsäteollisuus toivoo puurakentamisen kasvusta vetoapua sahateollisuuden tuotannon alenemisesta ja heikosta kilpailukyvystä seuranneisiin vaikeuksiin. Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää tilannetta vakavana, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ja vientituloja jää saamatta. "Kyllä tämä tilanne on kriittinen. Olemme välittäneet hätähuutomme hallitukselle ja toivomme nopeita toimenpiteitä, koska kilpailijat valtaavat markkinaosuuksiamme", painottaa Merivuori. "Koska sahateollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa, meidän tulisi kotimaisin toimin edistää puutavaran kysyntää rakentamisessa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuk-sia puurakentamisen edistämiselle. Kaikissa julkisissa rakennushankinnoissa tulisi edellyttää suunnitelma puurakenteiden käytön mahdollisuuksista", ehdottaa Merivuori. Mekaanisen metsäteollisuuden arvion mukaan sahatavaran ja puutuotteiden kysyntä kasvaa globaaleilla markkinoilla eurooppalaisen kestävän kehityksen trendin ja muiden markkinoiden talouskasvun ansiosta. "Puutuoteteollisuudella on paljon annettavaa kestävän kehityksen ja vähähiilisen biotalouden luomisessa", muistuttaa toimitusjohtaja Kai Merivuori. Sen toiminta perustuu uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin, energian ja resurssien käytön tehokkuuteen sekä taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen." Sahateollisuuden mielestä nyt tulisi lisätä puutavaran kotimaan kysyntää, laatia valtiovallan toimesta markkinaselvitys sahatavaran viennin edistämistoimia varten, luoda uusi brändi mekaaniselle puuteollisuudelle ja vahvistaa kansainvälistä vaikuttamista. "Samaan aikaan kun puutavaran kysyntä glo- TEROITUSPALVELU sirkkelinterät karvaterät höylänterät uudet sirkkelin kursot ym. ja vannesahan tasohionnat terät yms. P.VARTIAINEN KY KIURUVESI, Yrittäjäntie Yrittäjäntie 10, 10, KIURUVESI puh , puh. Puh./fax (017) , Sahateollisuus: Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa baalisti kasvaa, me menetämme markkinaosuuksia paljon sahateollisuuteen investoinneille kilpailijoille kuten ruotsalaisille ja saksalaisille. Lisäksi Venäjän tarjonnan kehittymistä on syytä seurata Venäjän viennin kasvaessa Aasian markkinoille. Meidän puutuotteilla on ollut hyvä markkinakuva maailmalla, mutta nyt joku muu täyttää markkinakysynnän", muistuttaa Merivuori. Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa Sahatavaran tuotannosta vajaa puolet menee kotimaan markkinoille, jossa siitä käytetään puolet rakentamiseen. Sahateollisuuden toimitusjohtaja haluaa nyt vahvoja toimia puurakentamisen edistämiseen jatkamalla valtakunnallisen puurakentamisohjelman toteuttamista rakennuttajien ja rakentajien kanssa yhteistyössä. "Ranskassa esimerkiksi on puun käytölle asetetut velvoitteet julkisessa rakentamisessa", muistuttaa Merivuori. "Tämän eurooppalaisen puurakentamisen kasvun moottorina on ilmastopolitiikka ja kestävän kehityksen tavoitteet. Mekin voisimme ottaa käyttöön samat velvoitteet julkisessa rakentamisessa Suomessa, jossa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet kestävälle kehitykselle ja tehty paljon varsinkin energiapuolella ilmastomuutoksen hidastamiseksi." Merivuori ehdottaa, että puun käyttöä voisi lisätä myös muussa kuin talonrakentamisessa. "Keski-Eurooppaan verrattuna esimerkiksi siltarakentaminen on Suomessa aivan alkutekijöissään. Ruotsissakin rakennetaan normaalin tieliikenteen käyttöön merkittävä määrä puusiltoja vuosittain. Meillä esimerkiksi Metsähallitus rakentaa vuosittain paljon siltoja, jotka voisivat olla puurakenteisia. Valitettavasti tämä kulttuuri on meillä hävinnyt, kun suunnittelijakunnassa ei ole osaamista eikä halua suunnitella puusiltoja. Merivuoren mielestä nyt olisi hyvä aika suunnata voimavaroja korjausrakentamiseen, joka on työllistävää ja jossa voidaan käyttää kotimaisia tuotantopanoksia. Tässä suhdannetilanteessa olen taloduellisen aktiviteetin edistämisen kannalla. Kun korjausrakentamisessa on valtava patoutunut tarve, tulisi kunnolla perata ratkaisuja, minkälaisilla puurakentamisen ratkaisuilla 1970-luvun betonikerrostalolähiöitä voitaisiin saneerata. Jo nyt kehitetyt puurakentamisen korjausjärjestelmät osoittavat, että meillä on kustannustehokkaita uusia ratkaisuja käytettävissä. Tässä on puurakentamiselle läpimurron paikka, uskoo Merivuori. 600 miljoonaa euroa sahatavaran vientituloja jää saamatta Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Merivuoren mukaan nykyisillä laitok-silla voitaisiin Suomessa sahata kolme miljoonaa kuutiometriä enemmän. Tämä vastaa 600 miljoonan euron saamatta jääviä vientituloja, jotka jäävät saamatta, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä, muistuttaa Merivuori. Sahateollisuus haluaa valtiovallan laativan markkinaselvityksen viennin edistämistoimien kohdentamiseksi. Monissa Keski-Euroopan maissa ja Kanadassa ovat valtiot olleet aina vahvasti mukana alan viennin edistämishankkeissa ja systemaattisesti edistäneet markkinan kehittämistä, muistuttaa Merivuori. Niissä maissa, missä poliittisella johdolla on vahva linkki elinkeinoelämään, kuten esimerkiksi Kazakstanissa, Turkissa ja Kiinassa sekä kriisistä toipuvilla Libyan ja Irakin kaltaisten maiden markkinoilla, poliittisen tason arvovaltapalvelut ovat viennin edistämistyössä arvokkaita. Vientimarkkinoiden mahdollisuuksista Merivuori mainitsee Kiinan, jonka puutavaran ostot ovat nousseet 15 miljoonaan kuution vuodessa, joka vastaa koko Suomen tuotantoa parhaina vuosina. Kiinassa puutavaran käytön kasvun selittävät teräksen ja betonin raaka-aineiden hinnan nousu viimeisen korkeasuhdanteen aikana sekä myös ympäristötietoisuuden kasvu. Kiina hakee myös rakentamisen uutta EAR foon Yksilöllisesti Mmittatilaustyönä Kuulonsuojain, joka suojaa kuulosi, mutta päästää puheäänen läpi. Sopii täydellisesti, koska se tehdään Sinun korvasi mukaan. Myös puhelin/radio - liitännällä. Wwww.earfoonsuomi.fi Earfoon Suomi Oy Savistentie 24, LAHTI Puh: (03) , toimintamallia ja järjestelmärakentamisen osaamista, jossa meillä voisi olla annettavaa. Markkinaselvityksessä tulisi Merivuoren mielestä selvittää puun käytön mahdollisuuksia ja säädöksellisiä esteitä, puun käytön hyväksyttävyyttä, puun käyttöä edistävät tekijät ja maanjäristysalueiden kaltaisten kohteiden viennin mahdollisuudet. Myös kilpailijamaiden teollisuuspoliittisen toimintaympäristön vertailua tulisi ehdottomasti tehdä metsä-, logistiikka-, energia- ja veropolitiikan suhteen ja selvittää, millä osa-alueilla meidän kilpailukykymme jää jälkeen, vaatii Merivuori. Suomalainen puu vastaa ympäristötietoisuuden kasvuun Sahateollisuuden merkitystä Merivuori pitää Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempana kuin kilpailijamaissa. Tällä toimialalla on paljon annettavaa kestävän talouden ja vähähiilisen biotalouden luomisessa. Me jalostamme kotimaista raaka-ainetta kotimaisella teknologialla ja työllä vientimarkkinoille. Sahateollisuuden merkitys on viennin, työllisyyden ja kantorahatulojen kannalta erittäin merkittävä aluetalouksille sekä kuitu- ja energiapuun saatavuudelle, painottaa Merivuori. Metsäsektori on Merivuoren mielestä edelleen merkittävä strateginen voimavara Suomelle. Nyt pitäisi löytää yhteinen tahtotila rakentaa metsälle vahva brändi, joka vastaa globaaliin ekologisen ja ympäristöarvojen tietoisuuden kasvuun. Puutuotteiden merkitystä tulevaisuuden ilmasto- ja luonnonvarahaasteiden ratkaisuna ei ole kovin hyvin tiedostettu, harmittelee Merivuori. Merivuori kaipaa EU:n suuntaan ja laveamminkin kansainvälistä vaikuttamista nykyistä enemmän. Suomen tulisi ottaa korkealla tasolla puutuotteiden vienti agendalle, koska puutuotteilla on tärkeä rooli ilmastomuutoksen torjunnassa sekä uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymisessä ja kallistumisessa. EU:ssa tulisi vaikuttaa puun käytön CE edistämiseen vaikuttaviin ratkaisuihin. Puukaupan ennustamattomuus ja teollisuuden maksut syövät kilpailukykyä Merivuori näkee mekaanisen metsäteollisuuden kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kannalta suurena haasteena tulevat teollisuudelle suunnatut veroluontoiset maksut ja puukaupan vakauden. Rikkidirektiivi on esimerkki siitä, miten EU:ssa syntyy Suomen teollisuudelle lisäkustannuksia tuovia ratkaisuja, jotka suoraan heikentävä meidän kilpailukykyä, mainitsee Merivuori. Satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset uhkaavat teollisuutta energiaverojen korotuksissa, windfall-veron käyttöönotossa, dieselveron korotuksessa, kuljetustukien leikkauksissa ja kilpailijamaista poikkeavan energiapolitiikan takia. Esimerkiksi sahojen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on mahdollistettu kilpailijamaissa, mutta ei Suomessa., luettelee Merivuori. Tuet sinänsä vääristävät markkinoita, mutta suomalaiset ovat takamatkalla ruotsalaisiin ja sak-salaisiin nähden mm. kuljetustuen ja syöttötariffien suhteen. Suomessa tuen sijaan sahojen harteille on sälytetty lisätaakkaa. Näissä asioissa pitää elinkeinoelämänkin olla hereillä ja vaikuttamassa etukäteen eikä reagoimassa jälkikäteen. Puukaupan kehittämistä ja puumarkkinoiden vakauden lisäämistä Merivuori pitää kilpailukyvyn parantamisen kannalta välttämättömänä. Puukaupan ennustamattomuus, epätasaisuus ja erilaiset SAVON YRITYSUUTISET 3 TÄYDEN PALVELUN HYDRAULIIKKATALO Simsotec on osa Hollmingkonsernia. odotukset raaka-aineen hinnan suhteen ovat toimialalle suuri haaste. Raaka-aineen saanti ei taivu meillä suhdannevaihteluihin, sanoo Merivuori. Suomessa voidaan hakata 30 miljoonaa kuutiota tukkipuuta, josta voitaisiin sahata 14 miljoonaa kuutiota valmista sahatavaraa. Kun käytämme paljon yhteiskunnan varoja metsien tuotantoon erilaisen tukipolitiikan avulla, olisi järkevää saada puun käyttöastetta korkeammalle sen sijaan, että se kilpailukyvyn puuttues-sa vähenee. Meillä on ollut tapauksia, joissa sahan uusinvestointi on pantu jäihin, kun ei ole ollut varmuutta puuraakaaineen saatavuudesta, vaikka metsien vuotuinen kasvu noin 100 miljoonaa kuutiota ylittää reilus-ti sen käytön. Metsästä lähtenyt tuotantolähtöinen malli on ohjannut koko metsäklusterin toimintaa, mutta teollisuuden kilpailukyvyn seuranta on unohdettu. Sahateollisuus: Puun k Lisätietoja: Kai Merivuori, toimitusjohtaja, , kai.merivuori@ suomensahat.fi Hallimestarinkatu 26, Kaarina puh (vaihde), faksi raiha@raiha.com Meka sahat neisii kuuti 1,5 m taja K kapas "Kyllä tukselle ja toivomme nope painottaa Merivuori. "Kosk kutuksineen huomattavast puutavaran kysyntää raken sia puurakentamisen edist nitelma puurakenteiden kä Mekaanisen metsäteollisuud markkinoilla eurooppalaisen "Puutuoteteollisuudella on p muistuttaa toimitusjohtaja K aineista valmistettuihin tuott logiseen kestävyyteen." Sahateollisuuden mielestä ny kinaselvitys sahatavaran vien ja vahvistaa kansainvälistä va menetämme markkinaosuuk saksalaisille. Lisäksi Venäjän markkinoille. Meidän puutuo markkinakysynnän", muistut Puun käyttöä lisättävä julkis Sahatavaran tuotannosta vaj miseen. Sahateollisuuden toi

4 äiriöa ehilanmään. artit kansuhekijät hyvin tä on evaan ärään essa. läpi htaivittää elu sessä a ja n rakieja se intaöiden mme lding Noröissä turkes, josaston Puu&Tekniikka 4 SAVON YRITYSUUTISET esimies nostaa jokainen päivä esiin turvallisuusasioita, selvittää Tuomo Hartikainen tämän hetken toimia. Näiden lisäksi vuosittain varmistetaan jokaisen Stora Enson työntekijän kanssa käytävässä kehityskeskustelussa, että työntekijä on varmasti ymmärtänyt työturvallisuusasiat oikein ja osaa toimia tavoitteiden mukaisesti. Tapaturma-altis puuala Puutuoteteollisuuden vahinkotaajuus eli korvattujen vahinkojen määrä miljoonaa työtuntia kohden on selkeästi korkeampi kuin muilla aloilla. Kun vahinkotaajuus painui muussa teollisuudessa vuonna 2009 alle 38:n, on vastaava luku huonekaluteollisuudessa yli 40, vain lamavuonna 2009 pudottiin 35:een. Saha- ja puutuotteiden valmistuksessa luvut ovat vielä huomattavasti synkempiä. Vuonna 2008 tapaturmataajuus putosi alle 65:n, mutta kiipesi toissavuonna takasin yli 70:n tasoon. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna saha- ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksessa tapahtui lähes 3200 korvaukseen johtanutta tapaturmaa. Korvattavaan tapaturmaan luetaan myös lääkärissäkäynti, mikä ei johda poissaoloon. Kuljetin- ja prosessihihnat Voimansiirtohihnat Älä ryntää mieti ja Tämän kuun alussa alkoi hihnapyörät Stora Enson Building and Living Nordic -yksikön kaikissa tehtaissa kampanja, jossa korostetaan harkinnan merkitystä. Useimmat onnettomuudet johtuvat käyttäytymisestä ja poikkeustilanteista. Kun prosessiin tulee katkos, pitäisi jokaisen työntekijän aina oppia tekemään pieni riskiarvio ennen paikalle ryntäämistä. Kampanjamme aikana jokainen työntekijä saa pelikortin kokoisen kortin, jossa nostetaan esiin tärkeitä tarkistettavia kohteita. Jos yksikin niistä ei ole kunnossa, on tuumaustauon paikka, korostaa Hartikainen. yleisin tapaturman syy ja viime vuonna niitä oli puutuoteteollisuudessa lähes 1600, noin puolet tapaturmien kokonaismäärästä. Suotta ei alalla vitsailla kolmisormisista sahureista viime vuonnakin sormiin kohdistui lähes 900 tapaturmaa. Seuraavaksi yleisin on nyrjähdystyyppiset vammautumiset, niitä oli yli 850. Kolmas iso ryhmä oli tärähdyksistä johtuvat vammat, näitä tapahtui lähes 380 henkilölle. Kulkuväylät, portaat ym. olivat tapaturman aiheuttajina 565 tapaturmassa viime vuonna. Järjestyksen ja puhtaanapidon merkitys korostuu siis tämänkin luvun valossa. Käsikäyttöiset konetyökalut olivat syynä yli 140 tapaturmaan, käsityökaluilla vammoja saaraajat riski-aluetta tiin aikaan lähes kaksinkerraajoihin kohdistuvat haa- tainen määrä. mls vat ja pinnalliset vammat ovat Mekaaniset hihnaliittimet Asennuspalvelut Kirkniementie 6, Kirkniemi puh , fax uomo Hartikainen kertoo, Stora Enso Timberissä otetaan haillaan käyttöön päivittäistä allisuuskeskustelua, jossa esimiesteollisuusapu@teollisuusapu.fi öturkou- täystää Lämpövoimalaitos, Kerava, NK2L Double Lite Kulkuväylät iso riski Maija-Liisa Saksa taa turvallisuuskysymyksiä esiin. 17 Mestaruussarjan ovet Valitse Champion Door kangasnosto-ovet ja jakoseinät! Saat suuriin kohteisiin varmakäyttöiset ja pitkäikäiset, hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet. Champion Door Oy Pajatie Nivala Puh Fax info@ championdoor.com

5 SAVON YRITYSUUTISET 5 Keitele Group kaksinkertaistaa liimapuutuotantonsa, 5,5 miljoonan euron investoinnit vuonna 2013 Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehtaan kapasiteettia kasvatetaan investoimalla toinen liimapuun puristinlinja kesällä Liimapuun tuotanto lähes kaksinkertaistuu uuden puristinlinjan ansiosta ja tehtaan kilpailukyky paranee. Investointiin kuuluu myös kolmas liimapuulamel lien kanavakuivaamo. Uuden investoinnin myötä Keiteleen tavoite jalostaa puolet tuotetusta sahatavarasta valmiiksi puutuotteiksi saavutetaan vuoden 2013 aikana. Liimapuutuotteet myydään vientiin, Japanin markkinoille, Aurorazai -tuotemerkillä. Investoinnin ansiosta maakunnan nettovientitulot lisääntyvät 25 miljoonaa euroa vuodessa. Keitele Groupin johto: Mikko, Ilkka ja Matti Kylävainio Investointi lisää merkittävästi puunkäyttöä Keiteleellä Keiteleellä on luotu edellytyksiä kasvavalle liimapuun tuotannolle jo vuosia. Konsernin sahayhtiö Keitele Timber Oy on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvattanut sahatavaran tuotantokapasiteettiä kuutiometriin ja lisännyt uusiutuvalla biomassalla tuotettavaa energiantuotantoa vuonna 2012 rakentamalla 7 megawatin lämpölaitoksen. Viiden vuoden aikana on investoitu yli 20 miljoonaa euroa. Keiteleellä vuosittain sahattavan puun määrä on nousemassa lähes miljoonaan kuutiometriin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puuta vastaanotetaan päivittäin 80 tukkirekallista. Metsänomistajille maksettavat kantorahatulot lisääntyvät lähes 15 miljoonaa euroa / vuosi. Uusia työpaikkoja syntyy 50 Liimapuutehtaan kapasiteetin lisäys luo Keiteleelle uusia työpaikkoja sahatavaran tuotantoon, kuivaukseen ja liimapuun valmistukseen seuraavien 3 vuoden aikana yhteensä 50. Konsernin henkilöstömäärä nousee nykyisestä kolmesta sadasta noin 350 henkilöön. Lisäksi työpaikkoja syntyy alkutuotantoon metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja alihankintayrityksiin. Mittavat raakaainereservit käyttöön Pienirunkomuotoisen kuusipuun käyttö Järvi-Suomessa on vähentynyt paperiteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Tämä yhdessä hankinta2 / 2 alueemme mittavien hakkuusäästöjen kanssa muodostavat valtavan raaka-ainevarannon sahatavaran ja liimapuun tuotannon kasvattamiselle Keiteleellä. Liimapuutehtaan raaka-aineeksi hankitaan tavanomaista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja, joista liimaamalla tehdään asiakkaidemme tarvitsemia rakennuskomponentteja. Metsänomistajille edullinen katkonta tarkoittaa parempaa tukkisaantoa ja metsätalouden hyvää kannattavuutta. Keitele ostaa puuta kilometrin säteellä Savosta ja naapurimaakunnista. Hankkeen maakunnallisen merkittävyyden ja syntyvien uusien työpaikkojen ansiosta investoinnille on saatu avustus TEM:ltä / ELY-keskukselta. Investointiavustus oli merkittävä tekijä hankkeen nopean käynnistymisen kannalta. Teräsrakenteet Asennukset Kunnossapitopalvelu Teräsrae- ja hiekkapuhallus Maalaus TERÄPALVELU ERKKI PUUSTINEN Terähuolto- ja myynti yli 30 vuoden kokemuksella - sirkkelinterät, kaikki materiaalit - vannesahojen terät - höyläkoneiden terät - käsityökalut Ilmainen käyttöopastus Sirkkelöi talteen Mustikkapurontie 129, Nilsiä Puh , , fax Puh , , Fax Syrjäläntie 75, Vierumäki petri.vatanen@vierumaenmetalli.fi Ilmanohjaimia puutavarakuivaukseen. Valmistettu paperikoneviirasta. Myynti, valmistus ja asennus. Viiramikko Oy Kojumäentie 6, Savonlinna Mikko Tenhunen puh Telefax...(015) mikko.tenhunen@kolumbus.fi Tukkien - paalujen - pylväiden KUORINTAA Siirrettävällä kuorimolla puh Kaupin Puutavaraliike Keitele Group Ilkka Kylävainio Hallituksen puheenjohtaja Teollisuusneuvos Puh (0) etunimi.sukunimi@ keitelegroup.fi

6 6 SAVON YRITYSUUTISET Mantsinen Group - Edelläkävijä puuterminaalien, teollisuuden ja satamien logistiikan sekä materiaalinkäsittelyn alalla Mantsinen-konsernilla on kaksi keskeistä liiketoiminta-aluetta. Yritys tarjoaa kokonaisurakointipalveluja sekä suunnittelee ja valmistaa koneita erilaisten materiaalien käsittelyyn. Yrityksen toiminta alkoi jo 70-luvun alussa puutavaran kuljetuksella ja puunkäsittelyn urakoinnilla, jolloin veljekset Veli ja Juhani Mantsinen perustivat konevuokrausyhtiön VELI-JUSSI. Tänään vahvasti kansainvälisessä yrityksessä työskentelee lähes 500 henkilöä. Enemmän kuormaa, vähemmän energaa Mantsinen Group Ltd Oy Välikankaantie 3, FI Ylämylly FINLAND Tel Fax Mantsinen-konserniin kuuluvat emoyhtiön Mantsinen Group Ltd Oy:n lisäksi tytäryhtiöt OOO Mantsinen Venäjällä, AS Mantsinen Virossa sekä SIA Mantsinen Latviassa. Materiaalikoneistuksessa Ylämyllyllä työskentelee noin110 henkilöä. Logistiikkapalveluissa Suomessa on noin 100 henkilöä,venäjällä noin 250 henkilöä ja Baltiassa noin 20 henkilöä. Mantsisen tavoitteena on nostaa irtotavaran käsittelyn tehokkuus, nopeus ja turvallisuus uudelle toimintatasolle -Keskeisinä tekijöinä tavoitteisiin pääsemiseksi ovat tehokkaiden logistiikkaratkaisujen kehittäminen asiakkaan toimintaympäristöön ja uuden teknologian innovatiivinen hyödyntäminen valmistamissamme koneissa. Tavoitteinamme ovat myös maailmanlaajuisen kumppaniverkoston kehittäminen sekä läheinen ja pitkäjänteinen yhteistyö asiakkaittemme kanssa. -Innovatiivisen tuotekehityksen ansiosta tarjoamme asiakkaillemme toimintatavan, jossa keskeisinä etuina ovat ulottuvuus, tehokkuus, liikuteltavuus, turvallisuus ja taloudellisuus, Mantsinen Group konsernin toimitusjohtaja Martti Toivanen määrittelee yrityksen toimintaa. Urakointitoiminnassa materiaalinkäsittelyn osaamiseen yhdistyvät tehokkaimmat koneet ja logistinen asiantuntemus -Mantsisen materiaalinkäsittelyn vuosittainen kokonaisvolyymi Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa on yli 25 miljoonaa tonnia. Pääartikkeleita ovat pyöreä puu, hake ja sahatavara sekä kasvavana osuutena kierrätysmateriaali. Urakointikohteissamme on käytössä yli 100 materiaalinkäsittelykonetta, jotka pääosin ovat konepajamme tuotantoa. -Mantsisen materiaalinkäsittelykoneiden ja satamanostureiden mallisto kattaa koneet 70 tonnin kokoluokasta yli 200 tonnia painaviin koneisiin. Koneet voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, jolloin kunkin toimintaympäristön vaatimukset voidaan ottaa huomioon tuotesuunnittelussa ja toimittaa optimaalisin kone kunkin asiakkaan lastaustarpeisiin, Toivanen kuvailee. -Mantsisen innovatiivisen tuotekehityksen ansiosta on aikaansaatu sekä materiaalinkäsittelyyn että satamatoimintoihin ratkaisu, jolla materiaalinkäsittely on tehokasta, täsmällistä, turvallista ja taloudellista. Mantsisen koneissa myös kuljettajan työskentelyolosuhteet ovat erinomaiset. Mantsisen koneiden ansiosta lastauskapasiteettia voidaan nostaa jopa yli kaksinkertaiseksi perinteisiin nostureihin verrattuna. Konemallistosta on valittavissa tela-alustainen, pyöräalustainen tai kiskoalustainen vaihtoehto, Toivanen selvittää. -Tuotesuunnittelumme filosofia on, että pyrimme moduloimaan tuotetta. Asiakaskohtaiset räätälöinnit ovat osa meidän strategiaa. Emme ole massavalmistaja, vaan asiakaslähtöinen tuotevalmistaja, Toivanen korostaa. -Koneet voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, jolloin kunkin toimintaympäristön vaatimukset voidaan ottaa huomioon tuotesuunnittelussa ja toimittaa optimaalisin kone kunkin asiakkaan lastaustarpeisiin. -Mantsisen laajalla varaosavalikoimalla ja nopeilla toimitusajoilla pyrimme turvaamaan asiakkaidemme koneiden korkean käyttöasteen. Yhteistyössä luotettavien, kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toimitamme varaosat nopeasti suoraan asiakkaalle. Materiaalinkäsittelykoneita ja satamanostureita käytetään työympäristöissä, joissa koneen käyttövarmuuden on oltava taattu. Huolto on tärkeä osa koneen käytettävyyttä. Oikea-aikaisella koneen huollolla ja nopealla huoltopalvelulla haluamme varmistaa asiakkaidemme koneiden tehokkaan toiminnan. -Materiaalikonepuolella toimimme maailmanlaajuisesti ja pyrimme hakemaan hyviä yhteistyökumppaneita sekä jakelupuolella että komponenttien toimittajapuolella. Omassa prosessissa keskitymme kokoonpanoon ja avainkomponenttien, kuten puomien ylävaunujen ja osa-alavaunujen komponenttien valmistukseen, Toivanen kertoo. -Päämarkkina-alue materiaalikoneilla on edelleenkin Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa sekä yhä enenevässä määrin Venäjä. Lisäksi olemme toimittaneet koneita USA:n ja yksikkökoneita myös Indonesiaan. Meidän liiketoiminnan kehittämisjohtaja on sijoittunut Intiaan, Mumbaihin kolmeksi vuodeksi ja tarkoituksena on tuoda Mantsinen tunnetuksi myös Aasian markkinoilla Logistisia ratkaisuja asiakkaan eduksi Metsäteollisuuden terminaalien ja satamien palveluntuottajana Mantsisella on perinteitä jo 70-luvulta asti. Urakointitoiminnassa materiaalinkäsittelyn osaamiseen yhdistyvät tehokkaimmat koneet ja logistinen asiantuntemus. -Logistiikka-puolella suurimmat asiakkaamme ovat mm. Stora Enso Uimaharjun tehtaat, Imatran Kaukopään tehtaat ja Ovakon terästehtaan romukentän operointi. Ensi vuoden maaliskuussa aloitamme Metsä Fibren Rauman sellutehtaan puukentän operoinnin. Venäjällä meillä on useita kohteita mm. IP Svetogorskin ja Segezan paperitehtaan puukentän operointi. Metsä Fibren saha Poporozjessa,useita puuterminaaleja ja satama operointia niin Pietarissa kuin Ustj-Lugassa. - Logistiikkapalveluamme kuvaava termi Malli Mantsinen tarkoittaa ennakkoluulottomien ratkaisujen lisäksi ennakoivaa ja luovaa ajattelua, joka käsittelyketjun eri vaiheissa muuttuu toimivaksi ja tuottavaksi osaksi asiakkaan liiketoimintaa. -Logistiikkapalveluissa haluamme olla osa asiakkaan prosessia ja aktiivisia prosessin kehittäjiä. Toiminnan kehittäminen prosesseina on hyvä keino strategian toteuttamiseen ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen. Prosessijohtaminen antaa mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen ja arvoa tuottamattoman toiminnan karsimiseen, toimitusjohtaja Martti Toivanen luonnehtii yrityksen toimintaa.

7 UPM:n Savonlinnan vaneritehtaalla vuonna 2010 aloitetut laajennus- ja modernisointityöt on saatu päätökseen. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ja UPM:n Tekniset materiaalit -liiketoimintaryhmän johtaja Jussi Vanhanen vihkivät uudistetun tehtaan käyttöön. Savonlinnan laajennettu ja modernisoitu vaneritehdas edustaa nykyaikaista vanerinvalmistusta parhaimmillaan. UPM:n Bioforeajattelun mukaisesti tehtaan ympäristö- ja energiatehokkuus sekä työympäristön turvallisuus ovat parantuneet merkittävästi. Valmistukseen tarvittava energia on lähes kokonaan peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Energiantuotannossa hyödynnetään myös vanerinvalmistuksessa syntyvä puujäte eikä valmistuksesta synny lainkaan kiinteää jätettä, sanoi Jussi Vanhanen juhlapuheessaan. Nyt valmistunut laajennus- ja modernisointiprojekti oli osa UPM:n vuonna 2009 ilmoittamaa mekaanisen puunjalostustoiminnan uudelleenjärjestelyä Suomessa. Järjestelyiden tavoitteena on ollut parantaa vaneriliiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja nostaa Suomessa valmistettavien tuotteiden jalostusarvoa. Laajennus- ja modernisointiprojektin aikana tehtaalle rakennettiin yksi kokonaan uusi tuotantohalli ja valtaosa olemassa olevasta tuotantolaitteistosta modernisoitiin ja järjesteltiin uudelleen. Myös tehtaan perusinfrastruktuuriin kuten sähkön- ja lämmönjakeluun tehtiin runsaasti uudistuksia. Kasvaneen tuotantokapasiteetin ja parantuneen tuotantotehokkuuden lisäksi tehtaan työturvallisuustaso ja työskentelyolosuhteet ovat parantuneet merkittävästi. SAVON YRITYSUUTISET 7 UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan laajennus- ja modernisointiosa vihittiin käyttöön Sata vuotta suomalaista vaneriteollisuutta Nykyisen UPM:n vaneriliiketoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1912, jolloin Wilhelm Schauman perusti Suomen ensimmäisen vaneritehtaan Jyväskylän Lutakkoon. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vanerin kysyntä lisääntyi merkittävästi ja tuotanto Savonlinnassa alkoi vuonna Innovaatiot ja tuotekehitys ovat olleet aina keskeisessä roolissa niin UPM:n kuin sen edeltäjäyhtiöiden toiminnassa. Erikoisvanereiden osuus kokonaistuotannosta on merkittävä. Nyt laajennettu ja modernisoitu Savonlinnan vaneritehdas jatkaa osaltaan tätä kunniakasta satavuotista perinnettä. Lisätietoja antaa: Tehdaspäällikkö, Tommi Takanen, UPM Savonlinnan vaneritehdas, puh UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM:n palveluksessa on noin henkilöä ja yhtiöllä on tuotantolaitoksia 16 maassa. Vuosittainen liikevaihto on yli 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company - UPM vaneriliiketoiminta tarjoaa korkealaatuisia WISA vanereita ja -viiluja pääasiassa rakentamiseen ja kuljetusvälineteollisuuteen sekä UPM GradaTM -vaneria huonekaluihin ja valmistavaan teollisuuteen. UPM:n vaneriliiketoiminnan liikevaihto oli noin 376 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja sen palveluksessa on noin 2500 henkilöä, joista 1700 Suomessa. UPM:llä on kuusi vaneritehdasta ja yksi viilutehdas Suomessa sekä vaneritehtaat Venäjällä ja Virossa

8 8 SAVON YRITYSUUTISET Puukauppa kävi marraskuussa edellisvuosia vaisummin - raakapuun korkeat kustannukset näivettävät sahateollisuutta Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä puuta 2,5 miljoona kuutiota. Määrä on viidenneksen pienempi kuin edellisvuosien marraskuussa. Etenkin sahoilla raaka-ainekustannukset ovat selkeästi kilpailijamaita korkeammat ja heikentävät niiden kilpailukykyä. Puumarkkinoiden toimivuutta on parannettava, jotta metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa voitaisiin turvata. Hyvin toimivan puuhuollon perusedellytyksenä on puuraakaaineen riittävä ja tasainen saatavuus kilpailukykyisin kustannuksin. Pöyryn kansainvälisen hintaseurannan mukaan havutukista maksettiin Suomessa vuoden kolmannella neljänneksellä maailman kolmanneksi kalleinta hintaa. Lisäksi tukkien keskikoko on Suomessa hintajohtajia pienempi, mikä edelleen heikentää sahatavarasaantoa. Suurimmat puumarkkinoiden ongelmat liittyvät havutukkiin, mutta markkinoiden rakenteelliset ongelmat koskevat koko metsäteollisuutta. Kun markkinatilanteen muutoksissa tuotantokapasiteetti joustaa raaka-aineen hinnan sijaan, on riskinä tuotannon siirtyminen kilpailukykyisempiin maihin. "Sahateollisuuden näkökulmasta tilanne on edelleen kestämätön. Metsänomistus muuttuu Suomessa yhä enemmän harrastukseksi. Monella metsänomistajalla ei ole halua myydä puuta edes maailman parhaimpaan hintaan. Nykykehitys vaarantaa teollisuuden puuhuollon eikä kannusta investoimaan Suomeen", sanoo Metsäteollisuus ry:n metsä- ja ympäristöjohtaja Tomi Salo. "Nyt on ryhdyttävä välittömästi lyhyen ja pitkän tähtäimen toimiin puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Puun käyttö tulee nostaa kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle noin 70 miljoonaan kuutiometriin. Puumarkkinoiden näkökulmasta ratkaisun avaimet löytyvät yrittäjämäisestä metsänomistuksesta sekä kannustamisesta aktiiviseen metsätalouteen", muistuttaa Salo. Kantohinnoissa edelleen lievää nousua Tammi-marraskuussa puuta ostettiin 26,3 miljoonaa kuutiota, mistä tukkien osuus oli 11,2 ja kuitupuun 14,1 miljoonaa kuutiota. Mänty- ja kuusitukin kantohinnat nousivat 1 prosentin ja koivutukin hinta 2 prosenttia lokakuusta. Mäntykuidun hinta nousi 1 prosentin ja kuusi- ja koivukuidun hinnat nousivat 2 prosenttia. Mänty- ja kuusitukista maksettiin lokakuussa valtakunnallisesti keskimäärin 54 euroa kuutiolta. Koivutukin kantohinta oli keskimäärin 42 euroa kuutiolta, mänty- ja koivukuidun 16 ja kuusikuidun 18 euroa kuutiolta. Kaikelle puulle on kysyntää Kaikelle puulle on nyt kysyntää. Pakkaskelien tulo on helpottanut puunkorjuuta ja se lisää mahdollisuuksia operoida myös talvileimikoissa. Eri puutavaralajien kysyntä vaihtelee toimijoittain ja alueittain. Lisätietoja antavat: Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh , Tomi Salo, metsä- ja ympäristöjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh , Kuvat: Tiina Holmström

9 Raisiolainen LSAB Oy perustaa uuden teroittamon Kajaaniin maaliskuun alussa. Teroittamo keskittyy erityiseesti sahateollisuuden huoltopalveluihin, mutta yksikkö palvelee myös muuta teollisuutta. Kajaanin toimipisteen kone- ja laiteinvestointi tulee olemaan noin puolen miljoonan euron luokkaa. Toimipaikka tulee työllistämään 5 henkilöä. LSAB Oy:n toimitusjohtaja Mika Rahko kertoo hankkeen olevan osa yhtiön laajentumisstrategiaa. -Haluamme olla lähellä asiakasta ja laajennamme toimintaamme täältä Raisiosta myös muualle Suomeen. Keskitymme erityisesti sahateollisuuteen, mutta palvelemme myös muuta teollisuutta. Tavoitteenamme on edelleen vahvistaa asemiamme nykyisillä markkinaalueilla. Toiminta Kainuussa Mittaukset Koneiden ja laitteiden tarkistukset ja asetukset * Työstökoneiden geometria * Robottien liikeradat * Polttokoneiden tarkkuudet * Suuret koneistuskappaleet Teräsrakenteiden asennus- ja laadunvarmistusmittaukset Mittaukset * Uuninmittaukset, oikaisut ja säädöt, petien painumat Koneiden ja laitteiden tarkistukset ja asetukset * Paperikoneen linjaukset ja mittaukset * Laivanrakennuksen mittaukset * Nosturiratojen mittaukset * Suuret koneistuskappaleet Teräsrakenteiden Rakennus- ja asennus- maastomittaukset ja laadunvarmistusmittaukset Mittalaitteiden kalibrointi ja mittaukset * Laivanrakennuksen mittaukset * Nosturiratojen mittaukset Rakennus- Pituusmitat ja maastomittaukset - työntömitat, mikrometrit asetusrenkaat, mittapalat ym. Optiset mittalaitteet - takymetrit, teodoliitit ja vaaituskojeet Koulutus Koulutus Mittausten perusteet ja laitteiden käyttökoulutukset Konsultointi Mittausten perusteet ja laitteiden käyttökoulutukset Mittausongelmien ratkaisu Mittaussuunnitelmat Yhteystiedot: Yhteystiedot: * Työstökoneiden geometria * Robottien liikeradat * Polttokoneiden tarkkuudet * Uuninmittaukset, oikaisut ja säädöt, petien painumat * Paperikoneen linjaukset Etelä-Karjalan Mittauskeskus Oy Jari Karhu, puh Jukkalantie 8, LAPPEENRANTA jari.karhu@mittauskeskus.fi LSAB Oy SAVON YRITYSUUTISET 9 Terähuollon palvelut lähellä asiakasta tuo logistisia etuja ajassa sekä kustannussäästöä ja sen myötä hintaetua asiakkaillemme, Rahko määrittelee. -Uuden yksikön myötä olemme saaneet Kainuun suunnalta jo lukuisia yhteydenottoja joissa meidät toivotetaan tervetulleeksi vahvistamaan alueen palvelutarjontaa. -Uskomme suomalaiseen metsäteollisuuten ja näin ollen uskallamme investoida uuteen toimipaikkaamme, Rahko toteaa ja jatkaa: -Metsäteollisuus ei ole häviämässä Suomesta, mutta muotoaan se muuttaa. Tässä muutoksessa jokainen investointi on tarpeellinen ja myönteinen asia. LSAB on tunnettu terien noutopalvelu-toiminnasta jo lähes parinkymmenen vuoden ajalta ja myös Kajaanin toimipaikka tulee palvelemaan terien noutopalvelussa Pohjois- Suomen talousalueella. -Huoltoketjumme kokeneet teräalan ammattilaiset kiertävät viikottain asiakkaidemme luona hakemassa kunnostusta tarvitsevat terät. Huolehdimme terien asianmukaisesta pakkaamisesta, tuomme terät huoltoon ja palautamme ne käyttövalmiina. Olemme laajentaneet tätä em. toimintamallia kattamaan suurimman osan asiakaskuntaamme. Jo saavutetut tulokset ovat vakuuttava näyttö tämänkaltaisen uuden ajattelun tuomista hyödyistä kumppaneille, Rahko luonnehtii. -Lisäksi huoltoautot ovat erinomainen yhteydenpitoväline asiakkaisiin koska alansa tuntevat terämiehet pystyvät välittämään asiakkaidemme tiedot ja toiveet Raision toimipisteeseen, Rahko mainitsee. Mittavat investoinnit myös Raision tehtaalle -Raision tehtaalle olemme rekrytoineet tämän vuoden aikana lisää henkilökuntaa, lähinnä myyntipuolelle. Kesällä 2012 teimme mittavat investoinnit pyöröterien teroitusautomaatteihin. Lisäksi loppuvuodesta on tulossa vielä pari uutta konetta lisää Raision tehtaalle. Kun liikevaihtomme on noin 4,5 miljoonaa euroa, niin Kajaanin yksikön puolen miljoonan investointi on meille todella merkittävä ponnistus, Rahko korostaa. -Puuteollisuuden terävalikoimamme sisältää kaiken sahoista kaikkeen puunjalostus-teollisuuteen. Metalliteollisuudelle tarjoamme katkaisutyökaluja ja työkaluja CNC-työstöön. Kaikkien erikoisalojen pätevyytemme avulla voimme auttaa teitä saamaan parhaan ratkaisun, joka tarjoaa parhaan taloudellisen tuloksen. -Osaamisen ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi vahvuutenamme on suomalaisen teollisuuden erityispiirteiden tunteminen. Asiakkaamme ovat maan suurimmista sahalaitoksista pieniin puunjalostusyrityksiin, jotka käsittelevät puuperustaisia raaka-aineita ja tekevät monenlaisia tuotteita. Asiakkaina on myös elintarviketeollisuuden, metalliteollisuuden ja kiviteollisuuden yrityksiä, Rahko mainitsee. Korkean teknologian osaamista LSAB Suomi Oy:n toiminta on mielenkiintoinen sekoitus teollisuuden terien myyntiä, valmistusta ja huoltoa. Tiettyjen erikoisterien valmistus tapahtuu Suomessa. Nämä liiketoiminnat tukevat toisiaan ja tuovat myös laaja-alaista tietämystä yritykseen. Mika Rahko toteaakin, että LSAB Suomi Oy:llä on tätä kautta monialaisia osaajia, joilla on kokonaisnäkemystä siitä, miten tuotteita voidaan soveltaa ja mitä tarvitaan, jotta asiakas saa juuri itselleen soveltuvan ratkaisun. LSAB:llä on Suomessa ja Ruotsissa vahvat ja osaavat organisaatiot palvelemaan asiakkaita kaikilla terätekniikan osa-alueilla. LSAB:n konsernissa yksiköitä on 15. -Myös toimintojen ulkoistaminen on yleistynyt, asiakkaat voivat siirtää kokonaan tai osia terähuollostaan meille. Mikäli asiakkaat niin haluavat, olemme mukana myös terien suunnittelussa ja annamme oman osamme asiakkaidemme tuotekehitysprosessiin. Kun pääsemme mukaan tuotteiden suunnitteluun riittävän varhaisessa vaiheessa, tuotteen valmistettavuus usein paranee. Terähuoltoon erikoistunut terätalo OLEMME LÄHELLÄ SINUA! -Meiltä löytyy myös asiantuntijapalvelua sekä koulutuspalveluja. Tämän ajattelun kulmakiviä ovat yhteisen edun tavoittelu yhteistyössä, jatkuva parantaminen ja avoimuus. Olemme säännönmukaisesti kyenneet yhdessä asiakkaidemme kanssa alentamaan kustannuksia ja/tai lyhentämän valmistusaikoja ryhdyttyämme yhdessä kehittämään tilaus-valmistus-toimitusprosessejamme. Tärkeää on tarkastella asiaa molemminpuolisena kokonaisuutena, sieltä ne kehityskohteet löytyvät, Mika Rahko mainitsee.

10 10 SAVON YRITYSUUTISET RakPuuCe hankkeen CE merkintäkurssi tuottaa konkreettista tulosta yritysten käyttöön Suomessa käytettävä rakennesahatavara tulee olla CE -merkittyä alkaen. Rak- PuuCe -hanke on valtakunnallinen koulutushanke rakennussahatavaraa tuottaville, jalostaville ja välittäville yrityksille, jossa koulutetaan puualan yrittäjiä CE -merkinnän käyttöönoton kaikissa välttämättömissä toimenpiteissä. Hanke järjestää myös Insta 142 lujuuslajittelukursseja. CE-merkintäpakko tulee apua tarjotaan valmistautumiseen Tarvitseeko yrityksesi CE merkinnän? Tarvitseeko yrityksesi ilmoitetun laitoksen tarkastuksen? Suomen metsäkeskuksen valtakunnallisessa RakPuuCe -hankkeen koulutuksessa saat vastaukset em. kysymyksiin ja CE -merkinnän käyttöönotto käy helposti ja edullisesti aiempien kurssien kokemusten perusteella. Opetus kattaa seuraavat tuoteryhmät: lujuuslajiteltu sahatavara massiivipuupaneelit (sisä- ja ulkoverhouslaudat) lattialaudat ikkunat ja ovet (luonnos FPC mallista) Hanke järjestää myös sertifioituja Insta 142 lujuuslajittelukursseja ja vanhojen lupien uusintoja. Maaseuturahaston tukemana koulutuspäivän hinta on vain 50 /hlö. RakPuuCe-hanke Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun. Hankkeen rahoitus tulee Maaseuturahastosta. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus. CE-merkintä ja FPCmanuaalin valmistus yrityksen tarpeisiin -Suomen metsäkeskuksen valtakunnallinen RakPuuCe -hanke auttaa rakennuspuutavaran valmistajia ja toimittajia CE -merkintöjen käyttöönottoprosessin toteuttamisessa sekä tarvittavien asiakirjojen, kuten FPC -manuaalin, eli tehtaan sisäisen Hankkeen järjestämien kurssien tavoitteena on tehdä jokaiselle osallistuvalle yritykselle oma FPC manuaali RakPuuCe - hankkeen RTT:ssä hyväksyttyjen mallien pohjalta. Kurssille osallistuvat yritykset saavat yksityiskohtaiset ohjeet oman yrityksen FPC- manuaalin tekoon. Menettelyyn sisältyy yrityskohtaista mallin työstöä ja ohjattua opastusta FPC manuaalin tekemisessä. Tuoteryhmästä riippuen yritys voi ottaa Ce merkinnän käyttöön heti kurssin jälkeen. Koulutuspäivillä annetaan tiedot ja luodaan osanottajille valmiudet oman yrityksen rakennesahatavaran sekä puutuotteiden Ce merkintäoikeuden käyttöönottoon. Koulutus parantaa osanottajien laatuosaamista ja auttaa heitä ymmärtämään tuotestandardien vaatimukset. Koulutus sisältää kurssimateriaalit osallistujille. Koulutuspaikkoja on rajoitettu määrä. INSTA lujuuslajittelukoulutusta Vehmaalla. Ryhmää kouluttaa ins. Jorma Hentunen. Kouluttajana toimivat Suomen metsäkeskuksesta puutuoteasiantuntijat Jouni Silvast ja Mikko Peltovirta. Kursseja järjestetään 2013 eri puolella Suomea. Ota yhteyttä Jouni Silvast / tai jouni.silvast@metsakeskus.fi. Tai Mikko Peltovirta / tai mikko.peltovirta@metsakeskus.fi. Lähimmän koulutuspaikan voi käydä katsomassa sivuilta. Kalenteria päivitetään koulutusten varmistuessa. Merikarvia CE/FPC Viitasaari Insta 142, Raahe Insta 142, Salo Insta Tampere CE/FPC, Nurmes Insta 142, Varkaus CE /FPC laadunvalvonnan käsikirjan laatimisessa kahden päivän koulutustilaisuuksilla. Kurssille osallistuvat yritykset saavat yksityiskohtaiset ohjeet ja virallisen mallin FPC-manuaalin tekoon. -Tällä menettelyllä massiivipuupaneelien, sisä-, ulkoverhous- sekä lattialautojen tuottajat ja myyjät voivat ottaa käyttöönsä CE -merkinnän. Muissa tuoteryhmissä, kuten lujuuslajitellussa sahatavarassa, ikkunoissa ja ovissa käyttöönottoon vaaditaan ilmoitetun laitoksen suorittama alkutarkastus tai testaus, RakPuuCe hankkeen puutuoteasiantuntija Jouni Silvast kertoo. Lujuuslajittelu vaaditaan kantavissa rakenteissa -Lujuuslajitellun ja leimatun rakennesahatavaran käyttö on Rakennusmääräyskokoelman mukaan ollut pakollista kantavissa rakenteissa jo vuodesta 2001 alkaen. Lujuuslajit- teluoikeus on myös edellytys CE -merkinnän käyttöönottamiseksi kantavien rakenteiden tuoteryhmissä. Siksi RakPuu- Ce-hanke on järjestänyt myös sertifioituja Insta 142- visuaalisen lujuuslajittelun kursseja. Uuden lujuuslajitteluoikeuden voi suorittaa viiden päivän kurssilla, vanhojen lupien uusiminen onnistuu tapauksesta riippuen 1-3 päivän kurssituksella, Silvast selvittää. RakPuuCe -hankkeen kautta CE-merkintä edullisesti koko maassa -RakPuuCe-hanke toimii koko maassa. Hankkeen järjestämiä koulutuksia pyritään järjestämään kysynnän mukaan ympäri maata. Iisalmessa järjestimme keväällä info-päivän ja Kuopiossa järjestettiin syksyllä kahden päivän koulutus. Varkaudessa tulemme järjestämään keväällä 2013 koulutusta, Jouni Silvast kertoo. Lisätietoa koulutuksesta antaa: Jouni Silvast, jouni.silvast@ metsakeskus.fi CE- merkitys lujuuslajitellun sahatavaran pakettilapusta. RakPuuCe hanke Puutuoteasiantuntijat Jouni Silvast, puh ja Mikko Peltovirta, puh Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pormestarinkatu 6A, Lappeenranta ja Kuralankatu 2, Turku puh , fax , Kuvassa RTT:n johtaja Antti Koponen luennoi Salossa puutuotteiden Ce -merkinnästä.

11 SAVON YRITYSUUTISET 11 Konekesko Oy Tehokkaat Sennebogen materiaalinkäsittelykoneet nyt Suomessa 60-vuotias saksalainen perheyritys on edelleenkin Sennebogenin perheen omistuksessa. Konekeskolla on ollut Sennebogin kanssa maahantuontisopimus reilun kahden vuoden ajan. Asiakkaiden on nyt mahdollista päästä testaamaan demokoneita oikeissa työolosuhteissa. -Olemme aktivoituneet Sennebogenin myynnin ja markkinoinnin suhteen tiukemmin vasta tämän vuoden 2012 puolella. Sennebogenin koneita on Suomessa vielä hyvin vähän, noin 20 kappaletta, joten katsoimme parhaaksi investoida demokoneisiin. Meillä on nyt kolme demokonetta asiakkailla kokeiltavana. Monista muista demokäytöistä poiketen, asiakas saa työskennellä koneella kahdesta kolmeen päivää oikeissa töissä, jolloin tämä saa kunnollisen kuvan laitteesta, näkee mm. sen työtehon ja polttoaineenkulutuksen, myyntipäällikkö Urho Voutilainen toteaa. Mallivaihtoehdot käyttökohteen mukaan Sennebogen 830 M on 36-tonninen pyöräalustainen kone, joka on varustettu 17 metrin puomilla. Se on kiertänyt demokäytössä lähinnä romupihoilla, mutta vuoden 2013 alkupuolella se menee testattavaksi erilaisiin tukinkäsittelytehtäviin. -Koneen kouraa vaihtamalla se saadaan sovitettua erilaisiin työtehtäviin. Periaatteessa sillä pystytään käsittelemään mitä tavaraa tahansa, toki tämän koneen puomilla käytetään riippuvaan romu- tai tukkikouraa, joten siinä ei ole varsinaisen lajittelukouran käyttösylinteriä, toteaa Voutilainen. 821 M on pienempi 22-tonninen pyöräalustainen kone, joka on varustettu 11 metrin puomilla. Sen puomisto on varustettu lajittelukouran käyttösylinerillä. Kone soveltuu lajittelutöihin ja kyseinen demokone on kiertänyt romupihoilla ja jätesasemilla, jolloin sillä on lajiteltu talousjätettä, rakennusjätettä ja niin edelleen. -Sennebogen 305 on kolmas demokoneista ja se on kurottaja. Kone on ollut testattavan paikoissa, joissa murskaa /linjaa syötetään pyöräkuormaajalla. Sennebogin 305:n selvä etu on sen hydraulipuomin varassa nouseva hytti, jolloin kuski näkee mihin ja kuinka paljon tavaraa laitetaan. Kuljettajan silmät nousevat tätä kautta noin neljän metrin korkeuteen, Voutilainen esittelee. Sennebogen on helppohuoltoinen -Pidemmän päälle Sennebogenin suurin etu on se, että koneet ovat huollon kannalta mahdollisimman helppoja. Kaikki koneen komponentit ovat hyvin esillä, jolloin päivittäiset tarkastukset ja huollot on todella helppoa tehdä. Koneiden tekniset ratkaisut on suunniteltu niin, että ne olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ja toimintavarmoja, jolloin pienet viat eivät pääse keskeyttämään töitä. Sennebogen ei siis lähde heti ensimmäisenä mukaan uusiin elektronisiin sovelluksiin, koska ne kasvattavat monessa tapauksessa laitteiden vikaherkkyyttä, Voutilainen perustelee. Voutilaisen mukaan Sennebogenin käyttökustannukset / tunti ovat pidemmän päälle pienempiä (huolto- ja polttoainekulut huomioiden), kuin monilla muilla merkeillä. -Sennebogenin koneet ovat hyvin kilpailukykyisiä polttoaineenkulutuksen suhteen. Käyttökustannuksiin vaikuttaa myös se, että Sennebogen on valinnut järkevän strategian varaosien suhteen. Hyvin suuren osan koneiden varaosista pystyy tiukan paikan tullen hankkimaan paikallisista hydrauli- sähköliikkeistä. Osat eivät ole niin spesifejä että ne olisi aina pakko tilata Sennebogenin jälleenmyyjältä/huollosta. Osavalinnat ovat mahdollisimman yleisiä, jotta laitteisiin kävisi mahdollisimman yleiset osat. Huoltopalveluihin on panostettu vahvasti -Olemme panostaneet Sennebogenin huoltotoimintoihin vahvasti ja meillä on nyt 24/7 huoltopäivystys. Sennebogeniin erikoistuneita mekaanikkoja palveluksessamme työskentelee 10 henkilön verran, joista kaikki ovat saanet Sennebogenin tehtaan huoltokoulutuksen. Monissa kohteissa on välttämätöntä saada mekaanikko paikalle heti, esimerkiksi satamissa, painottaa Voutilainen. Demokoneet laitetaan vuodenvaihteen jälkeen myyntiin, mutta kaikki halukkaat demoasiakkaat pyritään palvelemaan. Kolme 880-sarjalaista Kemin satamiin -Meidän kannalta merkittävin kauppa on ollut vuonna 2012 Ajoksen ja Röytän satamiin tehty toimitus, jonka puitteissa Kemiin toimitettiin kolme 880-sarjan Sonnebogenia. Kyseiset koneet ovat isoimman luokan materiaalinkäsittelykoneita mitä maailmasta löytyy, ne ovat noin 200 tonnin koneita. Koneiden virallinen hand over -tilaisuus oli sarjalaisten puomeilla on noin 35 metrin ulottuvuus ja Kemissä ne tulevat toimimaan puhtaasti satamakäytössä, eli laivojen lastaus on purkutöissä. Koneet ovat tela-alustaisia. Suunnittelemme asiakkaan prosessien mukaisia ohjelmistoja valmiista ohjelmistokomponenteista kilpailukykyiseen hintaan. Sahateollisuuden toiminnanohjaus Talotehtaiden tarjouslaskenta Asiakkuuden hallinta, CRM Räätälöidyt ohjelmistot KOE ITSE: Varaa aika demokäyttöön! Ohjelmistotuotteidemme lisäksi tarjoamme asiakkaillemme monenlaisia tietojärjestelmiin liittyviä palveluita. Tietohallinto (ICT palvelut), tietohallinnon johto Konsultointi Laitetoimitukset kilpailukykyiseen hintaan Varmistuspalvelu Asennus ja tuki Koulutukset Luotettavin valinta materiaalinkäsittelyyn! Korkealaatuiset tuotteet kierrätykseen, romun- ja puunkäsittelyyn sekä satamiin Lehtorouskuntie 14 A, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@piimega.fi Koe itse! Ota yhteyttä, niin varaamme sinulle sopivan kolmen päivän koekäytön. Demokäyttöön saatavilla: Sennebogen 821M Sennebogen 830M Sennebogen 305C+ Multihandler Lisätiedot: Urho Voutilainen puh SY_Sennebogen_ indd 1 1/3/2013 2:18:31 PM

12 12 SAVON YRITYSUUTISET Tuusplan Heinola Oy:n ohjausjärjestelmillä tulevaisuus kohtaa nykypäivän Käyttövarmuus on laitevalmistajien ja teollisuuslaitosten keskeinen kilpailutekijä. Sillä voidaan lisätä merkittävästi tuottavuutta, laatua sekä kustannustehokkuutta. Käyttövarmuuteen liittyvän tuottopotentiaalin hyödyntäminen on perinteisin menetelmin haastavaa, koska toimintojen ja toiminnan vaikutussuhteiden sekä kustannusten ymmärtäminen on vaikeaa kokonaisuuden kannalta. Tietotekniikka on avannut uudet mahdollisuudet käyttövarmuuden ja kustannusten ymmärtämiseen ja optimointiin. Kunnossapitotoiminta on kehittynyt vuosien aikana ja siirtynyt reagoivasta kunnossapidosta ennakoituun. Kunnossapitotoiminta on tehokasta silloin, kun se on osa yrityksen strategista suunnittelua. Kunnossapitoon on tullut monia uusia työkaluja, joilla toiminnan laatua ja tehokkuutta voidaan mitata. Modernisointi kannattaa linjan käytettävyys lisääntyy Mekaanisesti käyttökelpoisten linjojen käyttöikää voidaan pidentää uusimalla vanhentunut ohjaustekniikka uuteen ja parempaan. Modernisointi on kasvattanut suosiotaan, koska se on uuden mekaniikan hankintaan verrattuna edullisempaa ja nopeampaa. Tuusplan Heinola Oy:n toimitusjohtaja Kirsti Tuusjärvi toteaa, että yleensä modernisointi parantaa linjan turvallisuutta, lisää automaattisia toimintoja, jotka lisäävät ennen kaikkea tuottavuutta. -Vanhojen laitosten modernisointi on usein hyvä vaihtoehto, sillä linjan toimintavarmuus lisääntyy, näin ollen huoltokustannukset pienentyvät huomattavasti, käyttöaste linjalla paranee jopa 15 %, Tuusjärvi mainitsee ja jatkaa: -Tuusplan -ohjausjärjestelmällä voidaan korvata olemassaoleva automatiikka, mutta myös moottorien ohjaus eli logiikka voidaan korvata Tuusplan järjestelmällä. Tästä on se etu, että on vain yksi ohjausjärjestelmä, johon voi tehdä muutoksen sekä automaatioon, moottorien ohjaukseen, käyttöliittymään että raportointiin. Automatiikan käyttöliittymät eivät rajoitu tiettyyn pisteeseen teollisuuslaitoksella vaan voivat olla myös toimistolla, kannettavassa PC:ssä työmatkalla tai vaikka työnjohtajan kotona, Tuusjärvi selvittää. Tuusplan Heinola Oy:n perustivat vuonna 1995 Kirsti ja Pekka Tuusjärvi. Vankka kokemus automaatio- alasta sekä vuosien kehitystyö synnyttivät Tuusplan- ohjausjärjestelmän; käyttäjäystävällisen, täysin reaaliaikaisen teollisen prosessin ohjauksen. Tuusplanin puolen miljoonan liikevaihto muodostuu ohjelmistosuunnittelusta, ohjelmoinnista, sähkösuunnittelusta ja asennuksista sekä projektien hoidosta. -Ohjausjärjestelmämme mahdollisuudet ovat rajattomat. Kehitämme sitä asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tällä hetkellä Tuusplanilla on yli 70 ohjausjärjestelmää Suomen suurimmilla sahoilla, jotka tuottavat m3 valmista puutavaraa vuodessa. Tärkeimmät asiakkaat ovat UPM-Kymmene, Metsä, Vapo ja StoraEnso, Tuusjärvi mainitsee. Tuusplan toteutti UPM-Kymmene Oyj Timberin Korkeakosken sahalla uuden turvajärjestelmän UPM, Korkeakosken sahalla toteutettiin turvallisuusinvestointi, joka toimii Timberin turvallistamisprojektissa pilottikohteena. Korkeakosken sahalinja on rakennettu vuonna Investoinnin tavoitteena oli linjan turvallistaminen vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Sahalinjan vanhentunut ohjausjärjestelmä korvattiin Tuusplan -automatiikalla kesällä 2010, jolloin toteutettiin lain edellyttämät turvajärjestelyt. Tuusplan Heinola toimitti sahalinjan riskianalyysin keväällä 2010, kun linjan automatiikan modernisointia suunniteltiin. Riskianalyysissä käsiteltiin mm. sahauslinjojen ja särmälinjojen hätä-seis -piirit sekä ohjausjännitepiirit, kuvien mahdolliset virheelliset merkinnät ja olemassa olevat mekaaniset suojat. - Riskianalyysi sisälsi ehdotukset turvaluokan muutoksesta, siis mahdollisesta korottamisesta sekä lisäksi komponenttiehdotukset, muutokset sähköistykseen ja layoutin turvavalopuomien sekä muiden turvakomponenttien sijoittelusta, Kirsti Tuusjärvi kertoo. -Tehty riskianalyysi käytiin yhdessä läpi uudelleen keväällä 2012 ja sen mukaiset turvajärjestelyt toteutettiin viime kesän aikana. Tuusplanin toimitus sisälsi sähkösuunnittelun ja -asennukset, automaatiosuunnittelun ja ohjelmat, turvakomponentit asennettuina, sekä liitynnän nykyiseen ohjausjärjestelmään. Valmiina isoihin ja Valmiina isoihin ja pieniin prosessin pieniin prosessin tehostamistöihin, tehostamistöihin, ettei tikka vain saa ettei tikka työrauhaa. vain saa työrauhaa. Haluaisimme myös kuulla, mitä komponentteja tahdotte Nordautomationin pitävän jatkuvasti Haluaisimme myös kuulla, mitä komponentteja varaosavarastossaan oman laitoksenne tahdotte Nordautomationin pitävän jatkuvasti huoltovarmuuden ylläpitämiseksi? varaosavarastossaan oman laitoksenne huoltovarmuuden ylläpitämiseksi? Puunjalostusteollisuuden palveluksessa kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina Puunjalostusteollisuuden palveluksessa kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina Tiedustelut ja tarjoukset: Hannu Luhtasaari puh tai Keijo Lamminen puh etunimi.sukunimi@nordautomation.fi Tiedustelut ja tarjoukset: Hannu Luhtasaari puh tai Keijo Lamminen puh etunimi.sukunimi@nordautomation.fi

13 Hankasalmen sahan viime syksynä käynnistynyt uusi sahalinja vihittiin virallisesti käyttöön toukokuun lopulla. Investointi parantaa sahan tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä. Vapo Timber Oy:n Hankasalmen sahan uusi kymmenen miljoonan euron sahalinja oli Suomen sahateollisuuden vuoden 2011 suurin investointi. Uusi sahalinja vihittiin virallisesti käyttöön 30. toukokuuta Vihkimisen suoritti hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. On hienoa, että Keski-Suomeen on saatu moderni uusi sahalinja. Suomi on menettänyt kansainvälistä markkinaosuuttaan tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tällaiset investoinnit parantavat paitsi Hankasalmen sahan, myös koko suomalaisen sahateollisuuden kilpailukykyä, ministeri Virkkunen muistutti. Modernia tekniikkaa Hankasalmen sahan vanhat, vuodelta 1995 olevat pääkoneet korvattiin viimeisintä teknologiaa edustavalla sahalinjalla. Tämän lisäksi uusittiin ja modernisoitiin linjaan liittyviä tukkien syöttö- ja sahatavaran käsittelylaitteita. Rakennus- ja asennustyöt alkoivat Hankasalmen uusi sahalinja vihittiin käyttöön maaliskuussa 2011 ja laitteisto otettiin suunnitelmien mukaisesti käyttöön syyskuussa. Vanhat pääkoneet olivat elinkaarensa lopussa ja oli aika korvata ne viimeisimmällä tekniikalla. Investointi parantaa sahan tuottavuutta viidenneksen ja nostaa siten oleellisesti kilpailukykyä." "Tuotantoprosessi yksinkertaistui nykyaikaisen automaation ja uusien laitteiden ansiosta. Sekä käyttö- että kunnossapitokustannukset alenevat selvästi. Sahan tuotantomäärään investointi ei juurikaan vaikuta, toteaa Vapo Timber Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakala. SAVON YRITYSUUTISET 13 Markkinatilanne kääntymässä parempaan Rakennusala ja siten myös sahateollisuus on vuoden 2007 lopulta saakka ollut globaalisti vaikeassa tilanteessa. Vuodesta 2012 näyttäisi kuitenkin tulevan edellisvuotta parempi. Vapossa uskotaan sahateollisuuteen. Asuntoja tarvitaan ja lisääntyvä puurakentaminen tukee kamppailua ilmaston lämpenemistä vastaan. Sahat ovat myös tärkeässä asemassa energiapuun käytön lisäämisessä kuoren ja purun tuottajana sekä hakkuiden yhteydessä hankittavan metsäenergiapuun kautta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Vapon Nurmeksen ja Lieksan sahoilla investoidaan tänä vuonna uuteen konenäkölajitteluun yhteensä noin miljoona euroa, Hakala kertoo. Kotimainen investointi Vapo Timberin raaka-ainehuollosta vastaa nykyisin puunhankintayhtiö Harvestia, josta Vapo omistaa 45 prosenttia. Hankasalmen sahan kehittäminen antaa hyvän pohjan tehostaa tukkien ja energiapuun hankintaa Keski-Suomessa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Uusittu saha luo edellytykset hankinta-alueellaan lähes 40 miljoonan euron kantorahatuloihin ja urakointimaksuihin sekä työllistää puunhankinnassa kokonaisuudessaan noin 50 henkilöä, Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kauranen sanoo. Hankasalmen sahalinjainvestoinnin kotimaisuusaste oli lähes 100 prosenttia. Sahalinjan toimitti Veisto Oy Mäntyharjulta, tukkien syöttölaitteet Nordautomation Oy Kristiinankaupungista, lautojen käsittelylaitteet Kit-Sell Oy Kiteeltä, sahatavaran annostelijan Rajako Oy Hyvinkäältä, kameratekniikan Finscan Oy Espoosta sekä automaation OT-Laite Oy Heinolasta ja Prologic Ltd Kanadasta. Rakennusteknisistä töistä vastasivat Porrokki Oy ja metallirakenteista JoKaMet Oy Äänekoskelta. Teksti: Pasi Rahikainen PiiMega jatkaa kasvuaan sahateollisuuden järjestelmätoimittajana PiiMega Oy on oululainen ohjelmistotalo, joka suunnittelee asiakkaan prosessien mukaisia ohjelmistoja valmiista ohjelmistokomponenteista. -Yrityskohtaisesti räätälöityjen ohjelmistojen lisäksi olemme erikoistuneet toiminnanohjausjärjestelmiin, talotehtaiden tarjouslaskentaan, sekä sahateollisuuden toiminnanohjaukseen. Peruslähtökohtana on ajatus, että yrittäjä tietää miten yritys toimii e ikä tietojärjestelmän tarvitse sanella yrityksen toimintaa, liiketoimintajohtaja Antti Miettunen määrittelee PiiMegan toimintaa. teimme strategisen linjauksen, että lähdemme tuotteistamaan nämä tuotteet täysin uudella konseptilla, Miettunen toteaa. Sahan koko tuotantoketju haltuun nykyaikaisella tavalla - avoin rajapinta ja kilpailukykyinen hinta vakiona! Sahateollisuuden tarpeisiin suunniteltu ja toteutettu nykyaikainen toiminnanohjausjärjestelmä kattaa kokonaisvaltaisesti puun matkan metsästä puutavaraksi. -PiiMega ForestPro on puunhankinnan, korjuun, logistiikan ja tukkivaraston hallinnoimiseen kehitetty ohjelmisto. PiiMega TimberPro on puolestaan sahan varastonhallintaan, myyntiin, laskutukseen ja raportointiin kehitetty ohjelmisto. PiiMega Planner tuotannon suunnittelumoduuli yhdistää ForestPro ja TimberPro-ohjelmistot mahdollistaen sahauksen optimoinnin, tuotannon suunnittelun ja kustannusanalysoinnin, Miettunen kertoo. Ohjelmistotuoteperhe tehostaa puunhankinta, puunkorjuu- ja logistiikkatietojen suunnittelua ja hallintaa puunhankintaketjun sisällä PiiMegan Keitele Forest Oy:lle toimittama, ohjelmistoteknisesti uusinta uutta edustava kaiken puunkorjuun osaalueet kattava ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön heinäkuu alussa. -ForestPro parantaa puunoston ohjausta ja seurantaa sekä mahdollistaa kuljetusten aiempaa paremman optimoinnin. Ohjelmisto on liitettävissä yrityksen muihin järjestelmiin, Antti Miettunen selvittää ja jatkaa: ForestPro:n käytössä hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa mm. karttoja, sähköisiä leimausselosteita sekä lohkotietoja rajoineen. Näitä tietoja jalostetaan eteenpäin mm. kyseisen lohkon hakku- ja ajo-ohjein, säästöpuiden merkinnällä, ajoreitit, varastopaikat sekä muut hakkuussa ja kuljetuksessa tarvittavat oleelliset tiedot. -Korjuuohjausta teemme mm. Ponssen hakkuukoneiden kanssa. Hakkuun jälkeen saadaan mittaustodistus, jolloin tiedetään, mitä puita kohteesta on hakattu. Nämä tiedot siirtyvät metsänhankintajärjestelmään. Metsäajokoneille voidaan tarvittaessa järjestelmään liittää oma sovellus ja näin järjestelmässä on reaaliaikainen tieto tien varressa olevista puista puutavaralajeittain ja paikkoineen. Puunkorjuun toiminnanohjausjärjestelmä on liitettävissä saumattomasti PiiMega Oy:n sahan toiminnanohjausjärjestelmään, Antti Miettunen toteaa. Ohjelmistotalossa työskentelee 26 alan ammattilaista. - Olemme toimittaneet vuosien saatossa useiden eri toi- mialojen asiakkaillemme niin isoja kuin pieniäkin ohjelmistoratkaisuja sekä tietojärjestelmien tukipalveluita. Puuhankintajärjestelmiä ja sahateollisuudenohjelmistoja olemme toteuttaneet vuodesta 1998 lähtien. Pari vuotta sitten

14 14 SAVON YRITYSUUTISET Vienti kasvaa Kalajoen Rahjan Satamassa Huolintayrityksen työ on jatkuvaa muuntumista ja sopeutumista haasteisiin Kalajoen Rahjan Satamassa toimiva satamaoperaattori, Rahjan Huolinta Oy, tunnetaan joustavuudestaan ja tehokkuudestaan. Sen toiminnasta 85 prosenttia keskittyy sahatavaran vientiin, mutta osaamista löytyy myös muun materiaalin käsittelystä. Kalajoelta on säännölliset yhteydet muun muassa Englantiin ja Espanjaan sekä muutamiin Pohjois- Afrikan ja Lähi-idän maihin, joista viimeksi mainittuihin vienti on vetänyt hyvin koko vuoden. Suomen sahatavaran vientisatamista yksi suurimpia on Kalajoen Rahjan satama. Rahjan Huolinta Oy vastaa kaiken sataman kautta viedyn sahatavaran käsittelystä ja suurelta osin myös sen kotimaan autokuljetuksista. Myös kappaletavaran tuojat ovat löytäneet satamaoperaattorin tarjoamat palvelut ja lisänneet tuontimääriään ilahduttavasti. Satamaa irtotavaran tuontiin ja vientiin käyttävistä asiakkaista noin 60 prosenttia on Rahjan Huolinnan asiakkaita. Yhtiölle kuluva vuosi on ollut yllättävän positiivinen, koska sahatavaran vienti on kasvanut taantumasta huolimatta. Sahatavaran osalta yritys pääseekin ylittämään viimevuotisen vientimäärän 30 prosentilla. - Meillä on erinomaiset yh- teistyökumppanit ja hyvät asiakkaat, jotka ovat työllistäneet meidät hyvin tänä vuonna, toimitusjohtaja Leena Rahja kertoo. Kohdemaat houkutelleet uusiakin asiakkaita Vuoden aikana Rahjan Huolinnalle on löytynyt uusia asiakkaita eri puolilta Suomea. Kalajoki sijaitsee ihanteellisella paikalla niin Pohjois-, Keskikuin Itä-Suomestakin vietävälle tavaralle. Kilpailukykyiset hinnat, asiakkaan tarpeiden mukainen palvelu sekä hyvät ja ruuhkattomat kulkuyhteydet ovat olleet houkutteleva vaihtoehto etelän kalliille, ruuhkaisille satamille. - Kohdemaidemme vienti on vetänyt taantumasta huolimatta hyvin. Asiakkaamme ovat saaneet hyvin myytyä juuri Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin, joihin kauttamme on laivayhteyksiä. Lähi-itä on tullut uudestaan mukaan muutaman vuoden tauon jälkeen ja tyytyväisten asiakkaiden toimesta vienti on vilkasta. Myös Kalajoen Sataman kautta tuotavien artikkelin tilanne on piristymään päin. Erilaisten rehuraaka-aineiden, mineraalien, rakennuslevyn, saven, pöllin ja tulenkestävien aineiden, magnesiumsulfaatin ja kasvuturpeen tuonti ja vienti pitää Rahjan Huolinnan kiireisenä, Rahja toteaa. - Meidän päävientimaamme, kuten Egypti, Algeria, Marokko ja Israel ovat suuria, väkirikkaita maita, joiden peruskulutus on melko kovaa. En usko, että lama vaikuttaa peruskulutukseen juurikaan. Mikäli sahat vaan saavat raaka-ainetta ja pystyvät jatkamaan tuotantoaan kysyntää vastaavasti talven yli, niin puutavaran vienti jatkunee hyvänä, arvelee Leena Rahja ja jatkaa: - Me olemme toimijana asiakkaidemme portti maailmalle ja yksi palveluketjun osa, emmekä voi vaikuttaa viennin määrään muuten kuin tekemällä työmme niin hyvin, että se kantaa hedelmää myös jatkossa. Joustavuutta tarvitaan Huolintayrityksen työ on jatkuvaa muuntumista ja sopeutumista eteen tuleviin haasteisiin. Tiukat toimitusajat vaativat jatkuvaa organisointia ja tasapainoilua toimintaketjussa. - Raakapuusta on ollut puutetta, joten toimitusajat ovat asiakkaillemme paljon tiukemmat. Se vaikuttaa myös siihen, että meidän toiminta-aikamme ovat paljon nopeampi kuin aikaisemmin. Myös työn sykli on muuttunut niin, että tasaisen virran sijaan töitä tulee kerralla tehtäväksi paljon ja välillä on sitten hiljaisempia jaksoja, Rahja kertoo. Rahjan Huolinta pyrkii pitämään jatkuvasti huolta siitä, että yritys pysyy alansa huipulla. Yrityksellä on käytössä mm. sähköinen tullauspalvelu. Satamaoperaattorille harvinaisesti Rahjan Huolinnalla on myös oma autokalusto. Kalajoelle ei ole rautatieyhteyttä, mutta puute on ratkaistu ns. siirtokuormausmenetelmällä. -VR tuo junan vaunut Ylivieskan asemalle, josta Rahjan Huolinta kuljettaa tavarat satamaan edelleen laivattavaksi. Yhtiön varustama ja ylläpitämä satamahinaaja avustaa satamaa käyttäviä laivoja ja särkee talvisaikaan jäätä satamaaltaassa, varmistaen turvallisen ja joustavan liikenteen hoidon ilman turhia viivästyksiä. - Omalla kalustolla pystymme palvelemaan asiakkaita kattavammin, nopeammin ja tarkalla aikataululla. Tällä hetkellä meillä on 12 täysperävaunuyksikköä tavaran kuljettamiseen, Rahja selvittää. -Oma autokalusto ja lastinkäsittelylaitteet ja koneet mahdollistavat kustannustehokkaan ja nopean satama-palvelun. Rahjasta on ajettu säännöllistä merilinjaa Englannin Hulliin jo yli 30 vuoden ajan. Tästä Englantilaisen partnerin kanssa yhteistyössä hoidetusta laivayhteydestä onkin muodostunut varsinainen sahatavaran green gold line. Door-to-door palvelua voidaan tarjota erityisesti Englannin markkinoille menevälle tavaralle, Leena Rahja sanoo. Omia laivoja Rahjan Huolinnalla ei ole, mutta kokeneet yhteistyökumppanit hoitavat merikuljetukset varmasti ja luotettavasti. Rahjan Huolinta on panostanut vahvasti myös asiakkaille tarjottaviin varastointimahdollisuuksiin. Yhtiön hallinnassa on n m2 katettua varastotilaa ja saman verran kenttävarastoa. Lisäksi tarjolla on n m2 ilmankuivaajalla varustettua tilaa, jossa ilmankosteus voidaan pitää stabiilina, tarvittaessa jopa 8%:ssa. - Olemme taitavia muuntautumaan tilanteen mukaan, koska meidän pitää pystyä käsittelemään erilaisia tavaroita ja erikokoisia asiakkaita. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään toimintaamme luomalla uusia toimintamalleja jo olemassa oleviin toimintoihin. Yritys tavoittelee edelleen kasvua niin nykyisten kuin uusien asiakkaiden kautta. - Rahjan Huolinta hoitaa sataman tullivarastoa ja sen kautta eri kohteisiin vietävää venäläistä kauppatavaraa. Koska esimerkiksi saha-asiakkaidemme toimintamahdollisuudet riippuvat paljon maailman taloustilanteesta ja kotimaassa raaka-aineen saatavuudesta, meidän on yhtenä solmukohtana pyrittävä pysymään heidän tarpeidensa osalta ajan tasalla ja pitämään palvelumme hyvällä tasolla. Uskon, että pärjäämme tarjoamalla asiakaslähtöisiä ja alansa tuntevia logistiikkapalveluita, Leena Rahja vakuuttaa. Lisätietoja: Rahjan Huolinta Oy Satamatie RAHJA Puh Fax

15 SAVON YRITYSUUTISET 15 Nordautomation Lokakuun Oy:n alussa käynnistyi Joroisissa ensimmäinen 3 MW Ekohell-bioenergialaitos, jonka tekniset innovaatiot ja uusi tuoteinnovaatio Ekohell kiinteiden sähköntuotantomahdollisuus kiinnostavat myös biopolttoaineiden tehovoimalaitos puunjalostusalaa. Taloudellisten ja ekologisten hyötyjen aikaansaanti kiinteillä polttoaineilla edellyttää, että polttoaineiden saatavuus ja kuljetusetäisyys pysyy kohtuudessa. Samalla laitteistolla on pystyttävä hyödyntämään lähiympäristöstä löytyviä polttoaineita kuten haketta, purua, turvetta, lietettä, lantaa, teuras- ja yhdyskuntajätettä ja mielellään siten ettei polttoaineen vaihdos vaadi laitoksen pysäytystä. Perinteisesti on laitteistot rakennettu toimimaan vain tietyllä polttoaineella. -Kiinnostus hajautettuun energiantuotantoon on maailmalla kasvanut voimakkaasti. Syitä on mm. energian hinnannousu, kasvava huoli ympäristöstä, päästökauppa, polttoaineiden saatavuusongelmat, sähkön hinta ja sen Purukasat ja lieteläjät alkavat piakkoin vaikuttaa öljylähteiltä Kun haluatte siirtokapasiteetin riittämättömyys. Olemme aikaansaaneet rivällä itsensä puhdistuvalla Ekohell biovoimalan on varustettu pyö- tuottavan biovoimalaitoksen, joka poikkeaa arinattomalla palotilalla ja joka toimii samanaikaisesti Nordautomation merkittävästi perinteisistä ratkaisuista. Uusien energia- ja ympäristöpoliittisten tavoit- erillisellä jälkipalotilalla, joiden ansiosta polttoaine saadaan palamaan erityisen tehokkaasti. myös niin sanottuna takaisinpaloesteenä. Polttoaineessa olleet kivet, metallipalat tms. Nordautomation on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa. Yhtiön liike- toteaa loppuun. teiden mukaisesti kehitetyssä ratkaisussa laitteisto kykenee hyödyntämään erityyppisiä polttoaineita. Täydellisen ja puhtaan palamisen, sekä erittäin pienten päästöarvojen vuoksi on tälle uudelle biovoimalalle annettu nimeksi Ekohell, Nordautomation Oy:n toimitusjohtaja Pauli Ojala kertoo. Joroisissa käynnistyi ensimmäinen 3 MW Ekohell-bioenergialaitos, jonka tekniset innovaatiot ja sähköntuotantomahdollisuus kiinnostavat myös puunjalostusalaa. Täydellinen palaminen merkitsee (mitattua) korkeaa hyötysuhdetta sekä (mitattuja) varsin alhaisia päästömääriä. Laitteisto kykenee toimimaan erittäin laajalla (15-100%) teho-alueella, jonka ansiosta bio- lämmityskausi voi jatkua vähäiselläkin kuormalla pitkälle kesään. -Polttoaineen syöttö tulipesään on toteutettu tukkeutumattomalla ja ylisuurta polttoainepartikkelia leikkaavalla (naulat, rautalangat jne.) giljotiininomaisella jaksottaissyöttimellä, palamattomat osaset poistuvat palotilasta häiriöittä tuhkatilaan, Ojala esittelee. Ekohell -polttoaineiden käsittelylaitteistojen tuotekehityksen yhteydessä on noussut esille mahdollisuus useiden ns. jätteiden, kuten autonrenkaiden, muoviosien, pakkausmateriaalien, lannan ja lietteen käsittelyyn poltettavaksi energiaksi. -Tuotekehittelyn kautta Ekohell saadaan valjastettua myös sähkön tuotantoon, Ojala toteaa. vaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Nordautomationin myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa, tuotantoyksikkö toimii Alajärvellä. -Tuotteemme ja palvelumme tähtäävät asiakkaamme ongelman ratkaisuun ja liiketoiminnan parantamiseen. Ratkaisut ja kehitystoimet perustuvat syvään alan kokemukseemme, joka konkretisoituu parantuneena asiakkaamme tuotantokykynä, toimitusjohtaja Pauli Ojala sekä lämpöä että sähköä: Ekohell. Tukkeutumaton polttoaineensyöttö. Ekohell polttaa kuorta, purua, haketta, turvetta ja kaikenlaista biomassaa. Poikkeuksellinen arinaratkaisu: arinaa ei ole lainkaan. Pörivä palotila kohentaa jatkuvasti itse itsensä, joten palaminen on tehokasta. Pyörivä palotila ja jälkipoltto yhdessä merkitsevät puhdasta palamista; päästöt jäävät selvästi alle sallitun. Mahdollisimman täydellinen palaminen merkitsee myös tarkkaa polttoaineen hyödyntämistä. Taloudellista! Ekohell tuottaa paitsi lämpöä ja tarvittaessa höyryä myös sähköä. Ekohell on metsäteollisuudelle laitteistoja projektoivan Nordautomation Oy:n bioenergialaitoksiin erikoistunut yksikkö.

16 16 SAVON YRITYSUUTISET Puurakentamiselle ja puutuoteratkaisuille on kasvavaa kysyntää Uusia puukerrostaloja on vireillä eri puolille Suomea yli asunnon verran, kun tähän asti moderneja puukerrostaloasuntoja on rakennettu kaikkiaan noin 650. Puutuotteiden kysynnän oletetaan kasvavan globaalisti, kun huoli ilmaston lämpenemisestä ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymisestä kasvaa. Suomessa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun käyttöä asumisessa ja kehittää aivan uusia tuotteita puusta ja puubiomassasta, niin kansainvälisille kuin kotimaan markkinoille. Puurakentaminen ja puutuotteet ovat keskeinen osa Suomen kehittyvää biotaloutta, totesi Puupäivässä esiintynyt Metsäalan strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka. Selvitysten mukaan neljä viidestä suomalaisesta pitää puurakentamista kannatettavana asiana. Se koetaan osaksi suomalaisuutta. Alan osaamisen kasvun toivotaan uudistavan suomalaista asuntotuotantoa ja luovan samalla uusia työpaikkoja sekä vientiosaamista, kertoi Metsäalan strategisen ohjelman (MSO):n puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen Puupäivässä Helsingissä. Puupäivä keräsi tänä vuonna ennätykselliset osallistujaa. Tavoitteena ei ole saada aikaan yksittäisiä puukerrostaloja, vaan laajoja ja korkeatasoisia puutaloalueita, joissa puuta on hyödynnetty monialaisesti asuinympäristön osana. Tällaisia uusia kohteita on tulossa muun muassa Espooseen, Tampereelle, Turkuun, Raumalle, Helsinkiin, Jyväskylään ja Joensuuhun, listasi Karjalainen. Puurakentamisen koulutus on päivittymässä kaikilla oppilaitostasoilla, jotta erityisesti suurimittakaavaisen teollisen puurakentamisen kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Aalto-yliopisto aloittaa opetuksen päivittämisen vuoden 2013 alkupuolella ammatissa toimivien täydennyskoulutuksella. Tavoitteena on kouluttaa seuraavan viiden vuoden aikana 150 uutta puurakentamisen huippuammattilaista lisää, totesi Karjalainen. Saha- ja puutuotealan kasvun ja viennin edistäminen ovat MSO:n seuraavia painopistealueita Metsäalan strategisen ohjelman päätehtävä on edistää alan kilpailukykyä ja uudistumista. Tähän asti ohjelmassa on panostettu erityisesti puurakentamiseen. Puurakentamisen ohessa on nyt tarkoitus panostaa myös saha- ja puuteollisuuden kasvuun ja viennin edistämiseen. Hyvä kilpailukyky on koko puutuotealan kansainvälistymisen ja kasvun perusedellytys. Viennin ja kasvun edistämiseksi on Tekesin kasvuväylämallin mukaisesti käynnistetty hanke puuteollisuusyritysten liiketoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi on perusteilla alan yrityksille yhteinen Internet-pohjainen palvelualusta ja rakenteilla on vahva Puun tarina. Puuteollisuuden kehittymiselle luodaan erinomaiset edellytykset yritysten ja Tekesin uudenlaisella yhteistyöllä. Mukaan on jo ilmoittautunut ryhmä kasvuhaluista puualan yritystä. Viennin edistämistä systematisoidaan ja tehostetaan valtiovallan ja yritysten yhteistyönä Team Finland -mallin mukaisesti, jatkoi Sunabacka. Lisätiedot: strateginen johtaja Sixten Sunabacka, TEM, puh (MSO) kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, TEM, puh (MSO/ Puurakentamisohjelma) TIUKKAA TALVITARJOUSTA Jani Kareinen Puh HIRSIHUVILA SORSA 3 Täysparvella 50m2 + kuisti 15 m2 parvi 35 m2 + Parveke 8 m2 Kok. ala 108 m2 Täydellinen puuosatoimitus Höylähirsi 4 x 7 Lamelli e e e Lamelli 134 Toimitus mennessä jani.kareinen@stkloghomes.com, Meidät löydät Puutossalmen lossin kupeesta Kiviranta 15, Hiltulanlahti (Kuopio) T:mi NOSTO O RATINEN Kiuruvesi KATTOTUOLIT LIIMAPUUPALKIT RITILÄPALKIT ELEMENTIT KAIKENLAISET NOSTOT RADIO-OHJATULLA NOSTURILLA Soita, kerron mielelläni lisää! HIRRENSORVAUSKONE: sorvaus, varaus ja loveus. Tukista suoraan valmis tuote, aitatolpasta rakennushirreksi. Työalue mm. Lisälaitteena saatavana vannesaha. Hinta alk Varastossa vaihtuvasti käytettyjä sorveja alk Puh Tilaa esite! NYT RAKENNETAAN TALOTKIN SISÄTILOISSA JA AMMATTITAIDOLLA TÄYSIN VALMIIKSI TONTILLE TUOTUNA JA EIKUN TALOKSI. Tunnettua laatua Euroopassa Tuotteitamme myynnissä jo yli 1000 myymälässä. Päätuotteinamme ovat listat ja erikoisprofiilit. TEIJO-TALOT SAVO OY Taipaleentie 15, Varkaus sihvo@teijo-talot.fi Puh tai Merkittäviä referenssikohteita ovat mm. Presidentin virka-asunnon paneelit, Helsingin olympiastadionin katon puuelementit sekä Moskovan sirkuksen listat.

17 SAVON YRITYSUUTISET 17 Puu kotimaisena uusiutuvana luonnonvarana soveltuu erinomaisesti rakentamiseen. Monimuotoisena ja helposti työstettävänä se säilyttää suosionsa myös tulevaisuudessa niin ulkona kuin sisätiloissakin. Puusta saat silmiä hivelevää ja lämmintä pintaa, joka kestää. Puu huokuu perinteitä, mutta on myös Varkauden Puu Oy Perinteistä käsityötaitoa ja modernia tekniikkaa nykyaikaa ja tulevaisuutta. Se on ekologinen, uusiutuva ja täysin kierrätettävä materiaali. Varkauden Puu Oy on luotettava ja ammattitaitoinen höylätuotteiden valmistaja, joka toimii 35-vuoden kokemuksella. Yrityksen päätuotteita ovat muotoon höylätyt listat ja sisustuspaneelit, joita käytetään rakentamisessa, sisustamisessa ja puusepäntuotteiden valmistuksessa. Tuotteista uusin tulokas on loimupaneeli sisätilojen panelointiin. Loimupaneelin pinnan kuvio höylätään epäsymmetriseksi ja siten saadaan aikaan elävää pintaa helposti. Vankka kokemus suomalaisesta puutyöstä takaa korkean laadun -Toimintamme perustana ovat puun ja puutuotteiden erikoisosaaminen, joten puun hankinta täytyy olla luotettavalla pohjalla. Käytämme tuotteidemme valmistukseen vain korkealaatuisia raaka-aineita, kotimaista mäntyä ja kuusta. Käytämme tuotteiden valmistuksessa PEFC-standardin mukaisesti tuotettua sahatavaraa, pääasiassa oksatonta mäntyä. Puu hankitaan Itä-Suomen alueelta Stora Enson sahoilta, Vapolta ja UPM-Kymmeneltä. Tuotteet ovat tinkimättömiä laadultaan ja niiden hinnat kestävät hyvin vertailua, Varkauden Puu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tenhunen kertoo. -Asiakkaitamme ovat rakennusalan tukkuliikkeet, tehtaat ja teollisuusmaalaamot, mutta myymme myös suoraan asiakkaalle. Tuotannosta nk. tee-seitse-listoista 60% menee vientiin Iso-Britanniaan ja Saksaan, loput kotimaan markkinoille. Yrityksessä työskentelee 38 alan ammattilaista. -Valmistamme listoja sekä standardimittaisina että asiakkaan toiveiden mukaisesti. Lisäksi eri maiden standardit poikkeavat hieman toisistaan. Meidän oma terävalmistus mahdollistaa asiakkaan toiveiden mukaisten profiilien valmistuksen. -Tuotamme puulistoja yli 20 miljoonaa jm vuodessa. Samalla syntyy purua ja polttohaketta. Puru paalataan kuivikkeeksi ja hake myydään lämmitysraakaaineeksi. Lisäksi prosessista jää katkaisupätkiä, jotka jatkojalostetaan Jatkos Oy:llä. Jatkos valmistaa männystä sormijatkettuja oksattomia muotoaihioita m³ vuosikapasiteetilla. Tuotannossa hyödynnetään kaikki Varkauden Puulta jäävät katkaisupätkät, jotka sormiliitetään uudelleen puuaihioiksi. Näistä oksattomista muotoaihioista höylätään erilaisia listoja ja muotoprofiileja käytettäväksi lähinnä maalattaviin tuotteisiin. -Käytössämme on viisi hydrotekniikalla toimivaa Weinighöyläkonetta ja käytämme PEFC-standardin mukaisesti tuotettua puutavaraa. Puun alkuperäketjun valvonta standardien PEFC ST 2002:2010 ja PEFC ST 2001:2008 mukaan. Meillä on CE-merkintäoikeus, Tenhunen kertoo. Merkittävimmistä referenssikohteista Tenhunen mainitsee Presidentin virka-asunnon Mäntyniemen kattopaneelit sekä osa seinäpaneeleista. -Valmistimme myös Helsingin Olympiastadionin 4000 neliön kattoelementit oksattomasta männystä. Lisäksi venäjällä Moskovan Sirkuksessa on meidän tekemiä listoja. Laaja tuotevalikoima elää rakentajan arjessa - Tuotteidemme korkea laatu on meille kunnia-asia ja siksi kiinnitämme laadunvalvontaan erityistä huomiota valmistusprosessin jokaisessa vaiheessa. Kuluttajat haluavat Tenhusen mukaan koko ajan entistä valmiimpia tuotteita ja puutuoteteollisuuden on kehityttävä siten, että asiakkaiden toiveet voidaan toteuttaa. -Olemme onnistuneet kohdentamaan markkinoitamme oikein ja löytäneet asiakkaat, jotka ovat olleet tyytyväisiä tuotteisiimme ja palveluumme. On kuitenkin muistettava, että hyvien kauppasuhteiden jatkuminen vaatii jatkuvaa kokonaisvaltaista näkemystä ja sitoutumista. Koko ajan on kehityttävä, paikalleen ei voi jäädä yhtään, jos aikoo pysyä kilpailussa mukana. Mutta usko omaan osaamiseen on luja ja yrityksen tulevaisuus näyttää kaikin puolin lupaavalta, Timo Tenhunen määrittelee. Itä-Suomen Metsäpäivät, ke Joensuu, Carelia-sali Ympäristötietoisesta puurakentamisesta suomalainen menestystarina Rakentamisen hiilijalanjälkeä halutaan pienentää lisäämällä kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa ja bioenergialähteenä. Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman (TEM / MSO) tavoitteena on tarjota modernia puurakentamista nopeaksi ja kustannustehokkaaksi mahdollisuudeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa. Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen yhdeksälle paikkakunnalle yhteensä 13 kohdetta, 37 taloa, 649 asuntoa. Puisia suuria monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme ja seuraavat kaksi on lähivuosina tulossa. Puun markkinaosuus yli kaksikerroksisissa asuinkerrostaloissa on Suomessa nyt alle 1 %. Puukerrostalojen markkinaosuus on tavoitteena nostaa 10 %:iin tämän hallituskauden aikana. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä eri puolille Suomea on suunnitteilla mittavia uusia puukerrostalokohteita, jotka sisältävät yli puukerrostaloasuntoa. Puurakentamisen asema Suomessa Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Maassamme on reilut puoli miljoonaa kesämökkiä ja joka vuosi rakennetaan noin seitsemän tuhatta uutta vapaa-ajan rakennusta. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Hirsirakentamisella on mökkirakentamisessa valta-asema. Suomen rakennuskannasta yli 70 % on asuinrakennuksia, joissa on noin 2,85 miljoonaa asuntoa. Maahamme on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana vuosittain noin uutta asuntoa. Uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet on omakotitaloja ja paritaloja. Näistä yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Joka kymmenes omakotirakentaja valitsee hirsitalon. Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Noin 43 % maamme kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Uudisasunnoista noin neljä kymmenesosaa rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Puurakentamiselle uusia avauksia Valtaosa maamme lähiökerrostaloasunnoista on rakennettu ja 1970-luvuilla. Niissä on noin kerrostaloasuntoa, jotka ovat välittömässä korjaustarpeessa. Puukerrostalojen rakentamista suu-rempi mahdollisuus voisi olla lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjaukset ja lisäkerrosrakentaminen, mikä on mahdollista puurakentamisen keinoin uudistuneiden palomääräystemme mukaan. Tästä voisi tulla suomalaisen puurakentamisen uusi mahdollisuus, joka soveltuisi myös varteenotettavak-si vientituotteeksi. Puurakentamisen koulutus tulee saattaa pikaisesti ajan tasalle kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Myös ammatissa toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien puurakentamisjatkokoulutusta on lisättävä. Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö, TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma puh , markku.karjalainen@tem.fi

18 18 SAVON YRITYSUUTISET Eastwood-ohjelma hakee yrityksiä ja kuntia kehittämiskumppaneiksi Eastwood-ohjelma on puutoimialan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelma. Sen ykköstehtävä on tukea puutuoteyritysten kehittämistä ja kansainvälistymistä. Toinen merkittävä tehtävä on aktivoida ja valmistella suuria puurakennuskohteita ja puutaloalueita. Se tehdään yhdessä kuntien, rakennuttajien ja yritysten sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valtakunnallisen Puurakentamisohjelman kanssa. -Eastwood-ohjelman ensimmäinen, kolmivuotinen jakso keskittyi puutuotealan kehittämiseen. Se päättyi kesällä Seuraava vaihe eli virallisesti Eastwood 2014 aloitettiin heti perään eli elokuussa 2011 ja siihen otettiin mukaan myös puurakentamisen kehittäminen puualan yritysten kehittämisen lisäksi. Ohjelman toiminta-alue on nyt Pohjois- ja Etelä-Savo, mutta kumppaneita haetaan ympäri maata, kertoo ohjelmajohtaja Aki Hakala, Miktech Oy:stä. Miktech Oy on Mikkelin teknologia- ja innovaatiokeskus. -Uutta on se, että osatoteuttajaksi otettiin myös Savoniaammattikorkeakoulu Kuopiosta. Sen asiantuntemuksesta ja resursseista on ollutkin jo paljon hyötyä hankkeen toteuttamisessa. Hyvä yhteistyön alku tai muoto Savonian ja yritysten välillä on ollut yrityksille tehtävät insinöörityöt, joita tehdäänkin hyvin erilaisiin yritysten tarpeisiin. Yhteyshenkilöitämme Savoniassa ovat puutuotealan asiantuntija Mauno Multamäki ja Aki Hytönen. Aki Hytönen on erikoistunut puurakentamiseen ja sen koulutustarpeisiin. Hän valmistelee puurakennuskohteita ja neuvoo yrityksiä puurakentamisen ja muunkin rakentamisen kehittämisasioissa ja tekee mm. äänimittauksia. Mauno Multamäki keskittyy puolestaan puuyritysten kehittämistarpeisiin ja -suunnitelmiin sekä puutuotealan tutkimushankkeisiin. Tarjoamme kehittämis- ja muutosvoimaa puualan pk-yrityksille, joita kiinnostaa Kehityspäällikkö AKI HYTÖNEN jokin näistä: Savonia-ammattikorkeakoulu - Opistotie puutuotteiden 2 CE-merkintäoikeus kehittämistyöhön Kuopio tai kansainvälistymiseen saatavat avustukset ja lainat Puh kirjalliset investointi- ja kehittämissuunnitelmat aki.hytonen@savonia.fi - toiminnanohjauksen ja tuotannon kehittäminen - puurakentamisen kehittäminen - Japanin ja Kiinan markkinoiden selvittäminen ja avaaminen - muu hyvin tärkeä kehittämisajatus Ota yhteyttä, niin jatketaan luottamuksellista kehittämistyötä yhdessä! AKI HAKALA SAKARI MOUHU ARI LUTTINEN Miktech AKI HAKALA Oy SAKARI Savonlinnan MOUHUseudun yrityspalvelut ARI Aluekehityssäätiö LUTTINEN Puh. AKI Miktech 044 HAKALA 036 Oy1624 SAKARI Savonlinnan Puh. 044 MOUHU seudun yrityspalvelut Aluekehityssäätiö ARI Puh. LUTTINEN Miktech Puh. 044 Oy Savonlinnan Puh seudun 4966 yrityspalvelut Puh. Aluekehityssäätiö AKI Puh. HYTÖNEN Puh. MAUNO MULTAMÄKI 4966 Puh. HARRI 041 VÄLIMÄKI Savonia-ammattikorkeakoulu MAUNO MULTAMÄKI Savonia-ammattikorkeakoulu HARRI VÄLIMÄKI Joensuun tiedepuisto Oy Puh MAUNO Savonia-ammattikorkeakoulu 6252 MULTAMÄKI Puh Joensuun HARRI VÄLIMÄKI tiedepuisto Puh. 050 Oy Savonia-ammattikorkeakoulu Puh Puh. Joensuun tiedepuisto 9112 Oy Puh Puh Saarijärvelle rakennettava puinen kerrostalo Yritykset haluavat ja arvostavat luottamuksellista kehittämistyötä Eastwood-ohjelman palvelut on tarkoitettu puutuoteyrityksille, puurakentamista kehittäville rakennusliikkeille ja suunnittelijoille sekä erityisesti puurakentamisesta kiinnostuneille rakennuttajille ja kunnille. Eastwood-ohjelman palvelujen avulla voidaan lisätä puuyritysten ja rakennusliikkeiden kehittämis- osaamista, kansainvälistymistä ja yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Luottamuksellisten kehittämishankkeiden ja -toimenpiteiden laajuus vaihtelee aina yrityksittäin. Kehitysrahoitusta kysytään lähes aina ja sen tarve vaihtelee muutamasta tuhannesta eurosta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Monen asiakasyrityksen kanssa on laadittu nopeasti muuttuvien markkinoiden vuoksi tärkeitä kehittämis- ja muutossuunnitelmia. Ne pitää olla aina paperilla, kun kehittämistyöhön haetaan rahoitusta eli avustuksia tai lainaa. -Monen yrityksen kanssa on laadittu selkeät suunnitelmat myös niistä toimenpiteistä, joilla parannetaan yritysten markkinointia, myyntiä, tuotekehitystä tai kannattavuutta. Yritysten välisen yhteistyön ja kansainvälistymisen kehittäminen kuuluvat niihin suosikkeihin, joita kysytään yllättävän usein. Erityisesti Japanin ja muun Aasian markkinat kiinnostavat monia puuyrityksiä. Kansainvälistymistä onkin kehitetty usein Eastwoodin kokoamissa yritysryhmissä, Aki Hakala sanoo. Lähes kaikissa yritysten kehittämishankkeissa tehdään hyvin sujuvaa yhteistyötä ELYkeskusten, Finveran ja Tekesin sekä VTT:n, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Erityisesti kannattaa muistaa, että Eastwood-ohjelman palvelut ovat aina luottamuksellisia. Niiden avulla hankittavat asiantuntijat ja tarvittava kehittämisrahoitus tukevat ja nopeuttavat tuntuvasti yritysten kehittämis- ja yhteistyön suunnittelua, käynnistämistä ja toteuttamista sekä uusien yritysten perustamista. Ohjelman kehittämispäälliköt ja käytettävät asiantuntijat ovat kokeneita ammattilaisia. Heillä on monipuolista kokemusta mm. rahoituksesta, myynnistä, markkinoinnista, kansainvälisestä toiminnasta, viennistä sekä yritysten kehittämistoiminnasta ja erityisesti sen rahoituksesta. Eastwood-ohjelma auttaa erityisesti kehittämisrahoituksen hankkimisessa -Elämme tiukkoja aikoja eivätkä yritykset välttämättä tiedä, mistä ja millä papereilla saisivat rahoitusta kehityshankkeisiinsa ja investointeihin. Eastwoodin asiantuntijat hoitavat tarvittaessa rahoittajien vaatimat paperityöt kuntoon, jotta yritykset voivat lähestyä rahoitusneuvotteluissa esimerkiksi ELY-keskuksia, Finveraa tai pankkeja. Meillä on asiantuntemusta ja hyvät työkalut tällaisten asioiden hoitamiseen. Tarjoamme firmakohtaista apua erityisesti puualan pk-yrityksille: kartoitamme kehittämistarpeet, arvioimme rahoituksen ja haemme tarvittavia kumppaneita. Hoidamme paperit kuntoon, yritykset voivat keskittyä työn tekemiseen ja asiakkaiden palvelemiseen, Hakala selvittää. CE-merkintäkoulutusta yrityksille ennen kesää 2013 CE-merkintöihin liittyvät koulutukset ovat merkittävä osa Eastwood-ohjelman ja sen yhteistyökumppanien toimintaa tulevan talven ja varmaan vielä keväänkin aikana. -Monille puuyritysten tuotteille CE-merkintä tulee pakolliseksi kesäkuun 2013 alussa. CE -merkintää vaaditaan tuotteille, joiden on todettu sisältävän käyttäjän terveyteen kohdistuvia riskejä. Muutokseen valmistautumiseksi puualan yrittäjille järjestetään koulutusta, jota olemme järjestäneet yhdessä Metsäkeskuksen kanssa. Koulutukseen tai valmennukseen on osallistunut jo yli 30 yritystä ja koulutuksen aikana yritykset saavat tiedot ja ohjeet CE-merkintäoikeuden hankkimiseksi. Koulutukset ovat osoittautuneet tosi tarpeellisiksi ja niitä tullaan jatkamaan läpi talven. Yritykset, jotka tarvitsevat tietoja, voivat ottaa meihin yhteyttä. Teemme sujuvaa yhteistyötä CE-asiantuntijoiden kanssa, jotka pystyvät yrityksiä auttamaan. Vientitoiminnan kehittämistyötä Japanin ja Kiinan markkinoille Eastwood ohjelma on tarjonnut savolaisille puualan yrityksille mahdollisuuden vientitoimintansa kehittämiseen erityisesti Aasian markkinoilla. -Viime keväänä etsimme Kiinan ja Japanin vientimarkki- noista kiinnostuneita yrityksiä. Muutamat yritykset saivatkin hyviä uusia kontakteja, ovat käyneet tapaamassa paikallisia yrityksiä ja järjestäneet koetoimituksia. Asiat etenevät. Oli myönteistä huomata, että savolaisilta yrityksiltä löytyy halua ja rohkeutta etsiä uusia asiakkaita aina Japanista ja Kiinasta saakka vaikka se on vaativaa ja panoksia vaativaa työtä. Tällaisen liiketoiminnan ympärille on perustettu myös uusi yritys, joka hakee yrityksille asiakkaita. Ohjelmalla onkin jo Japanissa ja Kiinassa tutuksi tulleita sikäläisiä yhteistyökumppaneita ja ostajia, joiden puheille voimme ohjata uusia yrityksiä, jotka ovat näistä markkinoista kiinnostuneita. Haemme rakennuttajia puukerrostaloille ja puisille lisäkerroksille Eastwoodin toinen keskeinen kehittämistehtävä on puurakentamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää puurakentamista myös suuremmissa kohteissa kuten kerrostaloissa tai julkisissa rakennuksissa ja yrityskiinteistöissä. Etsimme sellaisia kohteita, joissa hankkeeseen osallistuvat yritykset pääsevät kehittämään edelleen puurakentamisen ammattitaitoaan yhteistyössä rakennuttajien, toisten yritysten ja rahoittajien kanssa. Kivikerrostalojen puiset lisäkerrokset ja tietenkin uudet puurakenteiset kerrostalot ovat niitä, joille haetaan rakennuttajia. -Olemme tavanneet eri kaupunkien ja kuntien teknisten osastojen edustajia ja kaavoittajia, joita puurakentaminen kiinnostaa. Erittäin hyvä yhteistyökumppani on Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen. Olemme myös löytäneet yliopistoista kunnille hyviä diplomityön tekijöitä, jotka ovat tehneet edullisesti perusselvityksiä kaavoituksesta ja mahdollisista puurakennuskohteista. Diplomityöt ovat sujuneet hyvin. Monia kuntia kiinnostaa puurakentaminen sen vuoksi, että sen avulla saadaan keskustaan viihtyisää ilmettä ja tunnelmaa ja lisää vetovoimaa. Puu mielletäänkin viihtyisäksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi kuluttajien keskuudessa, Aki Hakala luonnehtii. -Kangasniemen puutalonäyttelystä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia ja samankaltaiset puutalokorttelit kiinnostavat erityisen kovasti kuntien päättäjiä, rakennusliikkeitä ja asukkaita. Tasokkaat ja jopa vuodessa valmiiksi rakennetut puutaloalueet ovat asukkaiden mieleen ja niitä halutaan selvästi lisää. JATKUU VIERESSÄ

19 SAVON YRITYSUUTISET 19 Kaivattua modernin puurakentamisen koulutusta keväällä 2013 Aalto-yliopisto on valmistellut yhteistyökumppaniensa kanssa laajan puurakentamisen koulutusohjelman. Sen kautta voidaan siirtää uutta teollisen puurakentamisen osaamista tehokkaasti paikallisten oppilaitosten, suunnittelijoiden, rakentajien ja insinööritoimistojen käyttöön. -Koulutushanke käynnistyy kevättalven 2013 aikana ja se tulee tosi tarpeeseen. Eastwood-ohjelman toimintaa johtaa ja hallinnoi Mikkelin teknologi- ja innovaatiokeskus Miktech Oy ja ohjelmajohtajana toimii Aki Hakala. Rahoitus tulee hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä, Euroopan unionin aluekehitysrahastolta ja alueen kunnilta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Muut osarahoittajat ovat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot. Eastwoodin yhteyshenkilöt: Ohjelmajohtaja Aki Hakala, Miktech Oy, Sammonkatu 12, Mikkeli, puh Kehittämispäällikkö Ari Luttinen, Aluekehityssäätiö Alamäentie 6 A, Sonkajärvi, puh ari.luttinen@aluekehityssaatio.fi Kehittämispäällikkö Sakari Mouhu, Savonlinnan seudun yrityspalvelut Puistokatu 1, Savonlinna, puh sakari.mouhu@savonlinnaseutu.fi Kehittämispäällikkö Mauno Multamäki, Savonia-ammattikorkeakoulu Opistotie 2, Kuopio, puh mauno.multamaki@savonia.fi Kehityspäällikkö Aki Hytönen, Savonia-ammattikorkeakoulu Opistotie 2, Kuopio, puh aki.hytönen@savonia.fi Kehityspäällikkö Harri Välimäki, Joensuun tiedepuisto Oy Länsikatu 15, Joensuu, puh harri.valimaki@carelian.fi Yritykset kehittivät yhteistyöllä uudenlaisen puubetonivälipohjaelementin Kattoristikoiden valmistaja Sepa Oy, betonielementtitehdas Lipa-Betoni Oy ja Mikenti Oy ovat kehittäneet uudenlaisen puubetonivälipohjaelementin. Laatta on täysin käyttövalmis puurakenteissa ja soveltuu loistavasti puukerrostalorakentamiseen. -Kyseessä on uudenlainen ratkaisu, joka yhdistää puun ja betonin parhaat ominaisuudet: puun vetolujuus ja kestävyys sekä betonin puristuskestävyys ja massiivisuus. Elementillä voidaan vähentää kosteuden määrää rakennuskohteissa, kun koko lattian sijaan valettavana ovat vain laattojen saumat. Lisäksi sen käyttö vähentää työmäärää työmaalla. Putkistojen vedot voidaan toteuttaa ristikkotilassa joustavasti eri suuntiin, ilman erillisiä allaslaskuja ja niiden kotelointeja. Lattialämmitysputkisto on integroitavissa laattaan ja parhaillaan selvitetään märkätilojen kaatojen tekemistä laattaan valmiiksi, kertoo Lipa-Betonin toimitusjohtaja Satu Lipsanen. Puubetoniliittolaatta on tarkoitettu kaksi- tai useampikerroksisten talojen ääntä eristäväksi ja osastoivaksi välipohjaksi. Rakenne mahdollistaa ominaisuuksiensa ansiosta hiljaisten ja turvallisten välipohjien rakentamisen puukerrostaloihin. Se on kevyt, helppo asentaa ja sopii myös märkätiloihin. Puubetoniliittolaatalla rakentamisen suurimpia etuja ovat vaivattomuus ja nopeus sekä putkien läpiviemisen helppous. Satu Lipsasen mukaan laatan testaaminen kivirakenteissa on parhaillaan käynnissä ja alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. -Syksyn ja talven aikana testaamme elementin soveltuvuutta kivirakenteisessa talossa. Puu- ja betonialan yritysten yhteistyö on Satu Lipsasen mukaan sujunut erinomaisesti. -Konsernijohtajamme Matti Lipsanen ja Sepa Oy:n Hannu Pellikka tapasivat eräässä puualan seminaarissa ja ryhtyivät pohtimaan elementtiratkaisun mahdollisuuksia. He totesivat, että yhteistyö on tällaisessa kehitystyössä paras tie eteenpäin. Olemme olleet yhteistyöhön hyvin tyytyväisiä. Porraspuu on erikoistunut laadukkaiden sisäportaiden ja kaiteiden valmistukseen. Aidoilla puuportailla jalat kohtaavat luonnon ja siksi parhaat portaat tehdäänkin puusta. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous haluamastasi porrasratkaisusta, niin suunnittelemme näyttävän, juuri sinun kotiisi sopivan kokonaisuuden. Myös asennuspalvelu Lipa-Betoni Oy Naarajärvellä toimiva Lipa-Betoni Oy on vuonna 1976 perustettu betonielementtitehdas, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat jännittämättömät elementit asuin-, liike- ja teollisuusrakentamisen tarpeisiin. -Valmistamme julkisivuelementtejä kerrostaloihin, julkisiin rakennuksiin sekä liike- ja teollisuusrakennuksiin, sokkelielementtejä, väliseiniä sekä parveke- ja massiivilaattoja, kertoo Satu Lipsanen. -Kiertomuotillinen tuotantolinja sallii nopeatkin muutokset tuotannossa, jolloin pystymme reagoimaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä varmistamaan oikea-aikaiset elementtitoimitukset. Lipa-Betoni Oy:llä on asiakaskuntaa pääasiassa Jyväskylän talousalueella ja pääkaupunkiseudulla. -Yritykselle on tulossa kohtuullisen hyvä toimintavuosi. Tuotanto on ollut helmikuusta kahdessa vuorossa, mutta lokakuun lopulla siirrymme takaisin yhteen vuoroon. Tuotteiden kysyntä kuitenkin on kehittynyt myönteisesti viimeisen parin vuoden aikana. Lipa-Betoni Oy ja Sepa Oy kehittivät innovatiivisen puubetonivälipohjaelementin. Kyseessä on uudenlainen ratkaisu, joka yhdistää puun ja betonin parhaat ominaisuudet: puun vetolujuus ja kestävyys sekä betonin puristuskestävyys ja massiivisuus. Laatta on täysin käyttövalmis puurakenteissa ja soveltuu loistavasti puukerrostalorakentamiseen.

20 20 SAVON YRITYSUUTISET -Vuoden 2013 liikevaihto tulee vähintään viisinkertaistumaan ja ylittää reilusti 10 miljoonan euron rajan. Lisäksi henkilökunta vähintään tuplaantuu. Yhtiö työllistää tällä hetkellä jo noin 30 työntekijää ja alkuvuoden 2013 aikana rekrytoidaan noin 20 uutta henkilöä. Myös vientitoiminta on jo saatu käyntiin ja markkinapotentiaali Pohjois- Euroopassa on huikea, toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen luonnehti LapWall Oy:n toimintaa. LapTi Groupiin kuuluva LapWall Oy perusti Pyhännälle puurakenteisten seinäelementtien valmistukseen erikoistuneen tehtaan. Teollisuushallin LapWall Oy:n toiminta vahvassa kasvussa Puurakenteisten elementtien valmistukseen erikoistuneen LapWall Oy:n liiketoiminta on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. rakentaminen aloitettiin syyskuussa Ensimmäinen elementtitoimitus Leiviskänkankaan teollisuusalueella sijaitsevalta tehtaalta lähti LapWallin tehdas on varustettu nykyaikaisella teknologialla, joka mahdollistaa tehokkaan toimitusketjun hallinnan tilauksen tekemisestä asennukseen saakka. - Tilauskanta on tällä hetkellä noin 4 kuukautta. Toimitamme elementtejä LapTi Groupin omien tarpeiden lisäksi muille rakennusliikkeille, rautakauppaketjuille ja talotehtaille. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat elementit kerros-, rivi- ja luhtitalorakentamiseen sekä kasvaville päiväkoti- ja hoivakotimarkkinoille, Pekkarinen kertoo. Valmiit kokoonpantavat kokonaisuudet kontroloiduissa tehdasolosuhteissa -Tämän päivän rakennusalan Masalan tähti Kirkkonummella on tehty LapWall Oy:n elementeistä. yksi suurimpia ongelmia on kosteusvaurioiset rakennukset, joissa on pahoja homeongelmia. Rakentamista tehdään säiden armoilla ja yksi ongelmienkohde on työmaat, joissa raaka-aineet ja keskeneräiset rakenteet ovat huonosti suojatut. Tuotteisiin pääse syntymään jo rakennuksen alkuvaiheessa mitta- ja laatuvirheitä, jotka voivat tulla esille vasta vuosien päästä rakennusten valmistumisesta. Näiden korjaaminen on erittäin kallista ja kiinteistön omistajille raskas prosessi. Jarmo Pekkarinen uskoo, että pitkästä rakentaminen tulee lähivuosina loppumaan ja rakennukset valmistetaan entistä valmiimmiksi-kokoonpantaviksi kokonaisuuksiksikontroloiduissa tehdasolosuhteissa. LapWallin strategiana on tehdä koko tilaus-, tuotanto- ja toimitusketju äärimmäisen yksinkertaiseksi, luotettavaksi ja tehokkaaksi Toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen - LapWall Oy:llä on kokemusta elementtirakentamisesta yli 15 vuoden ajalta. Me tunnemme rakennustyömaiden olosuhteet ja olemmekin täysin vakuuttuneita siitä, että kun rakennuksen ulkoseinät valmistetaan lämpimässä tehdashallissa, on se huomattavasti kustannustehokkaampaa ja laadukkaampaa verrattuna työmaaolosuhteisiin. Tuotteiden laatu säilytetään koko ketjussa korkealla tasolla eikä niihin pääse syntymään piilovirheitä missään vaiheessa. -Laajan tuotevalikoimamme ansioista voimme palvella tehokkaasti erilaisten asiakkaidemme tarpeita. Meiltä löytyy kilpailukykyinen konsepti, jolla asiakkaidemme on mahdollista menestyä. Mittatarkkojen elementtien valmistusteknologia takaa tuotteiden korkean laadun ja pitkän elinkaaren, Pekkarinen vakuuttaa. Pohjois-Euroopan nykyaikaisin ja tehokkain tuotantolaitos -Pitkälle tehdasolosuhteissa jalostetut elementit ensisijaisesti parantavat rakennusten laatua, mutta tuovat myös nopeutta rakentamiseen. Lisäpalveluna tarjoamme tuotteitamme myös valmiiksi asennettuna. Olemme huomioineet tuotteidemme valmistuksessa koko toimitusketjun. Työmaalla tehtävän asennuksen läpimenoaika on saatava mahdollisimman lyhyeksi. Meiltä löytyy tuotteidemme lisäksi myös asennuspalvelu -ja neuvonta, Pekkarinen selvittää. -Käytämme tehokasta ja nykyaikaista teknologiaa toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Meille raaka-aineiden tehokas käyttö varmistaa sen, että mahdollisimman pienellä hävikillä ympäristön kuormitus jää erittäin pieneksi. -Työvaiheemme ja tuotantolinjamme on myös suunniteltu siten, että kokoonpantavat osat ovat aina saatavilla. Osavalmistusprosessimme ovat erittäin tehokkaita ja nopeita ja niiden vaihtelu on saatu minimaaliseksi, mikä varmistaa sen, että osat käyvät kerralla paikoilleen. Tuotteiden tekeminen useaan kertaan ja niiden korjaaminen eri työvaiheissa ei paranna laatua. Olemmekin panostaneet siihen, että työmme onnistuu aina ensimmäisellä kerralla oikein, Jarmo Pekkarinen määrittelee. TÄYDEN PALVELUN RAKENNUS- JA REMONTTILIIKE REMONTTIPALVELUT: KYLPYHUONEREMONTIT, vtt:n sertifikoitu vedeneristäjä SAUNAREMONTIT KEITTIÖREMONTIT, meiltä myös kalusteet LATTIAREMONTIT MAALAUKSET TARVIKKEET LVI-PALVELUT: PUTKITYÖT ILMASTOINTITYÖT SALAOJITUKSET KAIKKI LVI-TARVIKKEET UUDISRAKENTAMINEN: TALOPAKETTIEN PYSTYTYKSET LAAJENNUKSET HIRSITYÖT JA PALJON MUUTA JA JOKA HOMMA AVAIMET KÄTEEN!!! SOITA JA PYYDÄ TARJOUS KOTISI UUDISTAMISESTA. PUH Meneillään on Kiinteistö Oy Hallattaren pystytys Ukkohallassa. Kohteen koko on 800m 2 ja siihen tulee 10 huoneistoa. LapWall Oy toimittaa kohteeseen yhteensä noin 150 elementtiä. Kohteen pystytyksessä menee 5 työpäivää. LapWall toimittaa kohteeseen: - Lämpimät SPU- rakenteiset seinä- ja päätykolmioelementit (parvekeovet asennettuna, elementit välimaalattuna, sisäkipsilevyt asennettuna) - Huoneistojen väliset seinäelementit - Toisen kerroksen lattia/ välipohjalemenetit - Kantavat väliseinäelementit - Etu- ja takaterassien lattia, seinä ja kattoelementit

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Ajankohtaista puumarkkinoilta Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Biotalouden edelläkävijä

Biotalouden edelläkävijä Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Maailma tarvitsee Metsää

Maailma tarvitsee Metsää Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

LVL by Stora Enso. Syysriihi Puu ja Bioenergia , Jyväskylä. Jaakko Huovinen

LVL by Stora Enso. Syysriihi Puu ja Bioenergia , Jyväskylä. Jaakko Huovinen LVL by Stora Enso Syysriihi 2017 Puu ja Bioenergia, Jyväskylä Jaakko Huovinen Stora Enso lyhyesti Stora Enso vastaa maailmanlaajuisiin megatrendeihin Suuret, maailmanlaajuiset kehityssuuntaukset vaikuttavat

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON Keski-Suomen liikennefoorumi, Jyväskylä 9.11.2017 Outi Nietola, Metsäteollisuus ry METSÄTEOLLISUUS MERKITTÄVÄ TIEVERKON KÄYTTÄJÄ Kuljetukset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre

Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre 3 Metsä Fibre Metsä Fibre Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on johtava biotuotteiden ja bioenergian valmistaja

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot