JAETTU ASIANTUNTIJUUS KEHITTÄJÄRYHMÄTOIMINNASSA

Transkriptio

1 JAETTU ASIANTUNTIJUUS KEHITTÄJÄRYHMÄTOIMINNASSA Kokemustiedon ja asiantuntijatiedon hyödyntäminen lähisuhdeväkivaltatyössä Birgitta Huisman-Laine Saumuri-hanke VIOLA väkivallasta vapaaksi ry 2016 (2018)

2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitellään VIOLA väkivallasta vapaaksi ry:n hallinnoimassa ja RAY:n/STEA:n rahoittamassa Saumuri-hankkeessa ( ) pilotoituja tapoja hyödyntää kokemustietoa ja asiantuntijatietoa lähisuhdeväkivaltatyön kehittämistyöskentelyssä. Hankkeessa pilotoitiin muun muassa lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutusta ja kehittäjäryhmätoimintaa. Raportissa esitellään kehittäjäryhmätoiminnan ja kokemusasiantuntijakoulutuksen aloittamisen mallinnus sekä prosessinkuvaus. Raportissa kerrotaan myös kouluttajan kokemuksia pilotointien järjestämisestä ja pohdintaa niiden herättämistä jatkoideoista. Lisäksi raportissa esitellään kokemusasiantuntijakoulutuksen lopputuotoksena syntynyt koulutuspilotointi, joka on tarkoitettu varhaiskasvatuksen käyttöön, esimerkiksi päiväkotien vanhempainiltoihin (liite 1). Saumuri-hanke on ollut luomassa Etelä-Savon alueelle lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkostoa viranomaisten, järjestötoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäryhmä- ja kokemusasiantuntijatoiminta sijoittuvat yhdeksi osaksi tätä verkostoa ja alueellista lähisuhdeväkivaltatyötä. Raportin on koonnut Saumuri-hankkeen kehittäjäryhmätoiminnasta vastannut Birgitta Huisman-Laine 2016, ja sen on taittanut ja editoinut Salla Hiltunen 2018.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 4 2 Kokemusasiantuntijat ja kehittäjäryhmä osana alueellista lähisuhdeväkivaltatyötä 5 3 Kehittäjäryhmätoiminta Perusedellytykset Vahvuudet Jaettu asiantuntijuus Haavoittuvuustekijät 8 4 Prosessien mallinnukset Kokemusasiantuntijakoulutus Kehittäjäryhmä 11 5 Kehittäjäryhmätoiminnan tulevaisuus 14 Lähteet ja taustakirjallisuus 16 Liitteet 17 Liite 1. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa kehitetyn koulutuspilotoinnin mallinnus

4 1 JOHDANTO Lähisuhdeväkivallassa on kyse siitä, että toiseen ihmiseen pyritään vaikuttamaan vallan ja kontrollin keinoin. Väkivaltaa kohdannut ihminen oppii tarkkailemaan ympäristöään ja lähellä olevia ihmisiä, jotta hän pystyisi ennakoimaan tilanteita ja minimoimaan vahingot. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneissa herättää ristiriitoja usein se, että myös auttamistyössä pyritään vaikuttamaan ihmiseen vallan keinoin, useimmiten kielen välityksellä. (Ks. lisää Siukola 2014; Hanna 2009; Kivinummi & Alatupa 2016.) Lähisuhdeväkivaltatyössä kokemusasiantuntijoiksi kutsutaan ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia lähisuhdeväkivallasta kokemustietoa. He tietävät, millaista on elää lähisuhdeväkivallan keskellä ja mitkä palvelut ovat olleet toimivia ja mitkä eivät. Kokemusasiantuntijat muuttavat omat rankat kokemuksensa voimavaraksi ja pyrkivät auttamaan muita vastaavaa kokeneita. Lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutuksen tarkoituksena on auttaa lähisuhdeväkivaltaa kohdannutta ihmistä elämässään eteenpäin sekä myös lempeästi haastaa tätä. Väkivaltaa kokeneen ei ole hyvä jäädä kiinni pelkkään uhrin tai selviytyjän rooliin, vaan hänen on tärkeä päästä oman elämänsä asiantuntijaksi, kukoistajaksi, elämänsä haaveita ja tavoitteita toteuttavaksi vaikuttajaksi ja osalliseksi. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ihmisten tuottama kokemusasiantuntijatieto voi toimia vertaistukena muille ja luoda toivoa. Myös auttamisen ammattilaiset voivat hyötyä omasta tai asiakkaan kokemustarinasta ja kokemustiedosta monella tasolla. Lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutuksen tarve, toive ja idea nousivat VIOLA väkivallasta vapaaksi ry:n kehittäjäryhmätoiminnasta vuoden 2015 aikana. Kehittäjäryhmätoiminta mahdollistaa sen, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. Esimerkiksi erityisryhmien edustajien mukana olo on tuonut lähisuhdeväkivaltaa koskevaan keskusteluun erilaisia näkökulmia. Kehittäjäryhmätoiminta auttaa sekä asiakkaita että ammattilaisia muuttamaan asenteitaan ja ennakkokäsityksiään. Kehittäjäryhmätoiminnan eettisinä arvoina voidaan pitää turvallisuuttaja luottamuksellisuutta. Kehittäjäryhmään osallistuminen ei saa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, uhkaa tai vaaraa. Turvallisuus on huomioitava toiminnan suunnittelussa, esimerkiksi määrittelemällä, onko ryhmä suljettu vai avoin. Kehittäjäryhmällä tulee myös olla etukäteen valittu puheenjohtaja, ja turvallisuuteen liittyvistä seikoista tiedotetaan ryhmään osallistuville jo kokoontumiskutsussa. Osallistujien on myös hyvä tietää se, että kehittäjäryhmän tarkoituksena on saattaa asioita eteenpäin; ryhmä on siis tavoitteellinen. 4

5 2 KOKEMUSASIANTUNTIJAT JA KEHITTÄJÄRYHMÄ OSA- NA ALUEELLISTA LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖTÄ Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaisten kokemusten kautta syntynyttä tietoa, eikä lähisuhdeväkivaltaa ei voida täysin ymmärtää ilman kokemuksellista näkökulmaa. Moni lähisuhdeväkivaltaa elämässään kohdannut haluaa auttaa myös muita kokijoita. Kokemusasiantuntijakoulutuksen tarve lähti kehittäjäryhmän ja kehittäjähenkisten kokemusasiantuntijoiden toiveesta vuoden 2015 aikana. Koulutusrungon suunnittelussa hyödynnettiin kokemusasiantuntijoiden tuottamaa aineistoa kehittäjäryhmistä. Kokemusasiantuntijakoulutuksen näkökulmiksi valikoituivat varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ, ja vuoden 2016 teemaksi koulutuksessa valittiin lapsen ääni lähisuhdeväkivaltatyössä. Kokemusasiantuntijat halusivat pohtia koulutuksessa, miten saisimme lapsen äänen paremmin esille lähisuhdeväkivaltatyössä. Kokemusasiantuntijoiden toiveena on, että ajan myötä lähisuhdeväkivalta tunnistetaan ja siihen puututaan jo varhaisessa vaiheessa palvelujärjestelmässämme. Koulutuksessa annetaan tietoa tulevalle kokemusasiantuntijalle toimintaympäristöstään VIOLA ry:ssä, lähisuhdeväkivaltailmiöstä ja erilaisista vaikuttamisen keinoista lähisuhdeväkivaltatyössä. Kokemusasiantuntijatoiminnan ylimpiä arvoperusteita ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus. Lisäksi sekä kehittäjäryhmä- että kokemusasiantuntijatoiminta perustuvat vahvasti vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan. Vuosina lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutuksen oli mukana 8 osallistujaa. VIOLA ry:ssä on toiminut syksystä 2014 alkaen lähisuhdeväkivaltatyön kehittäjäryhmä, joka kokoaa viranomaiset, järjestötoimijat ja lähisuhdeväkivallan kokemusasiantuntijat yhteiseen kehittämistyöhön. Kehittäjäryhmän keskeisenä tehtävänä on säilyttää vuorovaikutus eri toimijoiden välillä ja käsitellä yhdessä asiakastyöstä ja verkostoista nousseita asioita, ilmiöitä ja ongelmia. Keskeisenä tavoitteena on jaetun asiantuntijuuden ja asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Alueellisen lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkoston tehtävänä on tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja ottaa se puheeksi sekä ohjata lähisuhdeväkivallan osapuolet palveluihin. Saumuri-hankkeessa on koulutettu viranomais- ja järjestökentän työntekijöitä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen sekä asiakkaiden ohjaamiseen. 5

6 3 KEHITTÄJÄRYHMÄTOIMINTA Kehittäminen ei ole erillistä, oman työn ulkopuolista työtä vaan oman ajattelun ja toiminnan ja yhteistoiminnan kehittämistä siten, että työntekijä reflektoi kuulemaansa ja näkemäänsä. Keskeistä on kokeilla, tehdä virheitä, tehdä uudestaan, löytää uusia tapoja tehdä ja olla, yksin ja yhdessä. Kehittäminen on jatkuvaa liikettä mielen sisällä kärsivällistä tekemistä, luottamusta ja rohkeutta. Kaikki kehittyvät ja kehittävät koko ajan; muutos on koko ajan läsnä. Kehittäjäryhmä voi olla se kanava, jossa muutosta tehdään näkyväksi. Välillä pelotti, tuleekohan kukaan kehittäjäiltaan. Vuosina kehittäjäryhmissä oli mukana yhteensä 62 osallistujaa. 3.1 Perusedellytykset Kehittäjäryhmään osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ja osallistujilla tulee olla mahdollisuus anonyymiyteen. Joustavuus on keskeisessä roolissa ryhmän ilmapiiriä luotaessa: työntekijän ei-tietämisen tilan hyväksyminen, keskeneräisyyden sietäminen, luottamuksellisuus, fyysisen ja psyykkisen tilan antaminen kehittämistyölle, turvallisuus ryhmässä ja halu viedä asiaa eteenpäin yleisellä tasolla. On sovittava erikseen käytänteet sellaisten tilanteiden varalle, jos tulee yksittäisiä case-tyyppisiä, eteenpäin vietäviä asioita. Työntekijän oma osallisuus ryhmässä on yksi keskeisimpiä tekijöitä: työntekijä toimii kehittämiseen innostajana ja eteenpäin saattajana. Työntekijän rooli ei niinkään määrity ohjaajan näkökulmasta vaan mahdollistamisen, innostamisen ja kehittämisen halun näkökulmista. 3.2 Vahvuudet Kehittäjäryhmätoiminta tukee pitkällä tähtäimellä asiakkaiden tasa-arvon, ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista järjestö- ja viranomaisyhteistyön kautta. Ei ole olemassa oikeanlaista tai vääränlaista kehittäjäryhmää; kaikkea voi kokeilla, kunhan edetään turvallisuus edellä. Moni palvelujärjestelmässä ollut asiakas on saanut apua, ja siitä voidaan oppia ja ottaa mallia. Epäonnistuminen lähisuhdeväkivaltatyössä voi pahimmillaan johtaa asiakkaan tai jonkun muun perheenjäsenen kuolemaan. Mitä voimme niistä tapauksista oppia? Tai mitä asiakas olisi halunnut saamansa palvelun sijaan? Asiakkaat haluavat aut- 6

7 taa toisia, jotta kenenkään ei tarvitsisi enää kokea samoja asioita. Asiakkaille on kertynyt kokemuksia niin lähisuhdeväkivallasta, avun pyytämisestä, palveluista, selviytymisestä kuin vertaistoiminnastakin. Kehittäjäryhmissä on jaettu runsaasti erilaisia palvelukokemuksia, joiden käsittelyä on edelleen jatkettu uudella kehittäjäryhmällä. Jokaisessa tapaamisessa kasvaa uuden tapaamisen alku. Kehittäjäryhmän vahvuuksia ovat: Matala kynnys osallistua Ryhmän muovautuvuus ja näppäryys Uusien, toimivien verkostojen ja yhteistyömahdollisuuksien testaaminen, ideoiminen ja rakentaminen Tuotetaan materiaalia kaikkien hyödynnettäväksi Saadaan myös haavoittuvimpien asiakkaiden ääni kuuluvaksi Jaettu asiantuntijuus tuottaa korjaavia kokemuksia ja mahdollistaa käsitteiden uudelleenmäärittelyä 3.3 Jaettu asiantuntijuus Kehittäjäryhmässä asiakkaiden ja ammattilaisten välinen vuorovaikutus saattaa alkaa muuttua muun muassa niin, että kynnys avun pyytämiseen alkaa madaltua tai jopa poistua. Jokaisella kehittäjäryhmään osallistuvalla, niin ammattilaisilla kuin kokemusasiantuntijoillakin, on mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen ja kasvuun. Kukin voi ryhmässä reflektoida eettisiä ja vaikeita asioita, ja keskustelujen seurauksena ihmisten asenteet ja ennakko-oletukset voivat muuttua. Kehittäjäryhmä on innovatiivisten ja uusien asioiden esille tulemisen foorumi. Kehittäjäryhmässä mahdollistuu asiakkaan ja työntekijän välinen tasa-arvo ja syntyy jaettua asiantuntijuutta. Jokainen asiakas voi opettaa työntekijää tekemään asioita paremmin. Jaetulla asiantuntijuudella viitataan siihen, että jonkin prosessin (kuten ongelmatilanteen ratkaisemisen) eri osatekijät voidaan jakaa kaikkien osallistujien kesken ja prosessin suorittamisessa tukeudutaan kaikkien osallistujien älyllisiin voimavaroihin. Asiantuntijuuden jakaminen synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä, joka ei olisi mahdollista yksinään. Kehittäjäryhmässä asiantuntijuus jaetaan sekä ammattilaisten että kokemusasiantuntijoiden välille. Kehittäjäryhmä ei ole pelkkää palautteen keräämistä, eikä siellä asiakas ole pelkkä asiakas, palvelun käyttäjä tai palvelun tarvitsija. Kehittäjäryhmässä voidaan nostaa esille esimerkiksi jokin erityisen haavoittuva ryhmä, erityispalvelu, palveluntarve, palvelukokemus tai muu kehittämistä kaipaava asia. Kehittäjäryhmäajatusta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi työprosessien ja koulutusten kehittämisessä. Kä- 7

8 sittelyn kohteena voi olla mikä tahansa mikro- tai makrotason asia tai ilmiö, joka koskettaa yksilöitä, yhteisöitä tai yhteiskuntaa. Yksi kehittäjäryhmässä noussut muutostarve on koskenut erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Tavallisesti heidän on ollut vaikea päästä turvakotiin koettuaan lähisuhdeväkivaltaa, ja he ovat päätyneet turvautumaan pelkkien ystävien apuun. Tähän on haluttu kehittäjäryhmässä muutosta. Erityisryhmiin kuuluvien ihmisten kokema lähisuhdeväkivalta jää näkymättömäksi viranomaisten näkökulmasta, jos asiat hoidetaan aina yksityisesti. Kehittäjäryhmässä on toivottu myös sitä, että ammattilaisten ajattelutapa kehittämistyötä kohtaan muuttuisi. Kiireen tai työnjaollisten tekijöiden sijasta pitäisi ajatella sitä, miten saisi näkyvyyttä työn vaikuttavuudelle tai menetelmälle, joka on havaittu hyväksi lähisuhdeväkivaltaa kokeneitten ihmisten kanssa. Kehittäjäryhmän pitkän tähtäimen vaikutukset näkyvät muutoksina ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden ajattelutavoissa sekä käytänteiden muuttumisena ja muuttamisena yhteiskuntamme rakenteiden ja palvelujen tasoilla. Jaettu asiantuntijuus antaa äänen: Haavoittuvimmille asiakkaille Kaikille asiakkaille Eri alojen ammattilaisille Kokemusasiantuntija-ammattilaisille Koulutetuille kokemusasiantuntijoille Oman kokemuksen asiantuntijoille Kehittäjäasiakkaille Vapaaehtoisille Vertaisille Kansalaisille 3.4 Haavoittuvuustekijät Kehittäjäryhmätoiminnan juurtumisella on myös haavoittuvuustekijöitä. Ammattilaisen osallistumista kehittäjäryhmään vaikeuttaa esimerkiksi työyhteisön kiireinen aikataulu tai ryhmän tapaamisajankohdat. Ongelmana voi olla myös tukea antamaton esimies, joka ei ehkä näe tarvetta kehittäjäryhmätoiminnalle tai anna käyttää työaikaa perustehtävältä. Työmuodot ovat niin erilaistuneita, että kehittäjäryhmään osallistumista ei nähdä tarpeellisena; jos mukana on jo kokemusasiantuntija, ei välttämättä osana enää nähdä ryhmässä mukana olemisen tuomaa lisäarvoa. 8

9 Ammattilaisella itsellään ei välttämättä ole kehittäjän asenne: voidaan kokea, ettei ole mitään sanottavaa tai annettavaa, tai omaa osallisuutta kehittämistyöhön ei koeta tarpeelliseksi. Ammattilaisella saattaa olla pelko, että ryhmässä haukutaan viranomaisia, tai asiakkaat voivat pelätä, että ryhmässä kerrotaan jotakin mieltä järkyttävää. Kritiikin pelko, skeptisyys toisten asenteita kohtaan tai diagnoosikeskeisyys voivat estää näkemästä toisen asiantuntijuutta. Voidaan myös kokea, että mikään ei muutu eikä millään ole merkitystä. Kokemusasiantuntijatoiminnassa ja kehittäjäryhmissä on otettava aina turvallisuus huomioon, esimerkiksi määrittelemällä, onko ryhmä julkinen vai kutsuvierastilaisuus, paljonko sinne otetaan osallistujia ja onko se uhri- vai tekijäkeskeinen. Lisäksi on tärkeää huolehtia salassapidosta, yksityisyydestä ja luottamuksesta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua kehittäjäryhmään. Ryhmän kokoamista mietittäessä on pohdittava, miten pystytään samanaikaisesti sekä tarjoamaan mahdollisuus vaikuttaa että säilyttämään anonyymiys. Ryhmässä on sovittava käytänteet aina uudestaan ja uudestaan, koska useimmiten ryhmän kokoonpanot vaihtelevat. Omaan intuitioon ja ammattitaitoon luottaminen on tärkeää, kun pohditaan esimerkiksi sitä, kenet kutsutaan kokemusasiantuntijaksi vai voiko kuka tahansa kokemusasiantuntija osallistua. Kokemusasiantuntijoilla tulee olla mahdollisuus asioiden ja tunteiden purkamiseen ja työnohjaukseen tilaisuuksien jälkeen. Tarkoituksena ei ole uudelleentraumatisoida, istuttaa ajatuksia tai uuvuttaa heitä, vaan on luotettava siihen, että ihminen on itsemääräävä. Kaikkein huonokuntoisimpien tai haavoittuvimpien asiaa ajaessa tulee olla hienotunteinen ja käyttää uusia innovatiivisia menetelmiä ja toimintatapoja. Asiakkaan ei aina tarvitse tulla esille omilla kasvoillaan, vaan työntekijä voi viedä asiaa eteenpäin muilla tavoilla. Mielikuvitusta saa ja joutuukin käyttämään. Hanketyöskentelyssä haasteena on ajan rajallisuus. Aika saattaa loppua kesken, eivätkä ihmisten ajattelutavat ehdi välttämättä muuttua hankkeen aikana. On kuitenkin luotettava siihen, että ilmiö elää ja kehittyy ajan saatossa tekemällä. Kehittäjäryhmän haavoittuvuustekijät pähkinänkuoressa: Ajan rajallisuus Esimiesten tuen vähyys Asenteet, ennakko-oletukset ja uskomukset Turvallisuus Tiedottaminen Ohjaajakeskeisyys Muutosvalmius 9

10 4 PROSESSIEN MALLINNUKSET Tässä luvussa mallinnetaan sekä kokemusasiantuntijakoulutuksen että kehittäjäryhmätoiminnan prosessinkuvaukset Saumuri-hankkeessa tehtyjen pilotointien pohjalta. 4.1 Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntijakoulutus koostuu viidestä erillisestä koulutusosiosta, joista kukin kestää noin 2 tuntia. Koulutuksen tarkoituksena on antaa osallistujalle tietoa ja taitoa kertoa ja käsitellä omaa lähisuhdeväkivaltatarinaansa sekä tarjota mahdollisuus toimia kokemusasiantuntijana erilaisissa VIOLA ry:ssä. Kokemusasiantuntijat voivat osallistua esimerkiksi erilaisiin lähisuhdeväkivaltatyön koulutuksiin kouluttajina, tarinansa kertojina tai forum-teatteriesitysten näyttelijöinä. Miten koulutukseen tullaan? 1. Lähisuhdeväkivaltaa kohdannut haluaa toimia yhteisönsä hyväksi eikä tiedä mistä aloittaa. Työntekijä tunnistaa ja ottaa puheeksi asiakkaan vaikuttamistarpeen. Työyhteisö tiedottaa alkavasta kokemusasiantuntijakoulutuksesta. 2. Työntekijä jakaa asiakkailleen aktiivisesti tietoa kokemusasiantuntijakoulutuksista. 3. Työntekijä ohjaa lähisuhdeväkivaltaa kohdanneen asiakkaan kokemusasiantuntijakoulutukseen. Lähisuhdeväkivaltaa kohdannut saa tiedon koulutuksesta VIOLAn nettisivuilta tai kehittäjäryhmästä. 4. Lähisuhdeväkivaltaa kohdannut ilmoittautuu koulutukseen. Koulutuksen sisältöjä: 1. Ensimmäisessä koulutusosiossa pohditaan toimintaympäristön ja verkoston merkityksiä kokemusasiantuntijuuden ja asiantuntijuuden yhteensovittamiseksi. Kokemusasiantuntija oppii tässä osiossa, missä hän toimii lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijana. Käydään läpi VIOLA ry:ssä toimimisen keskeiset periaatteet, työmuodot esimerkiksi videoesittelyiden kautta, Ensi- ja turvakotien liiton rooli VIOLAn toiminnassa, STEA:n rooli rahoittajana sekä juuret Miina Sillanpään aloittamassa työssä. 10

11 2. Toisessa koulutusosiossa käydään läpi, mitä lähisuhdeväkivaltailmiö tarkoittaa. Tässä osiossa on käytetty pohjana Väistö-hankkeen lähisuhdeväkivaltailmiön peruskoulutuspakettia. Tässä osiossa pohditaan myös kokemusasiantuntijatiedon ja asiantuntijatiedon merkityksiä. 3. ja 4. Kolmannen ja neljännen osion tarkoituksena on pohtia, oppia ja testata oman kokemuksen tuottamisen keinoja. Näiden osioiden teemoja voidaan vaihtaa vuosittain, ja ne toimivat samalla sekä uusien kokemusasiantuntijoiden koulutusosiona että koulutettujen kokemusasiantuntijoiden täydennyskoulutuksena. Osiot ovat: Oma kokemuksellisuus I kirjallisuusterapeuttinen näkökulma oman tarinan tuottamisessa. Oma kokemuksellisuus II forum-teatteri näkökulmana oman tarinan tuottamisessa. Kiintymyssuhde ja lapsuudessa kehittyvä turvallisuuden tunne näkökulmina. Lyhyt alustus teemoihin. 5. Viimeinen, viides osio on kokemusasiantuntijan toimijuuden juurruttaminen osaksi VIOLAn ja osaamisverkoston toimintaa. Tässä osiossa konkreettisesti juurrutetaan kokemusasiantuntijatoiminta käytäntöön. Suunnitelma aikataulutetaan yhdessä ja sovitaan jatkosta. Koulutus päättyy, ja sitä myös juhlistetaan tässä osiossa todistusten jaolla ja palautteen keräämisellä. Todistuspohja tulee rakentaa siten, että kokemusasiantuntijalla on mahdollisuus hyödyntää sitä CV:ssä ja että riittävä anonyymiys säilyy. Osiossa kerätään myös palaute. 4.2 Kehittäjäryhmä Kehittäjäryhmän koollekutsujana on toiminut VIOLA ry:n työntekijä ja kehittäjäryhmän ohjaaja. Kehittäjäryhmän jäsenet voivat kutsua ryhmään vierailijoita, esimerkiksi viranomaisia tai muita asiantuntijoita. Tarkoituksena on, että julkisten palveluiden ja järjestöjen toimijat sekä palvelujen saajat kohtaavat yhteisissä keskusteluissa. A. Kehittäjäryhmän aihe nousee verkostotyöskentelystä tai asiakastyöstä Kehittäjäryhmän tapaamisen taustalla on yleensä tarve jonkin asian, ilmiön tai teeman avaamiseen, tutkimiseen, laajentamiseen, tarkkailemiseen, yhteen vetämiseen, sisältöjen analysoimiseen, perustelemiseen, viimeistelemiseen, arvioimiseen, prosessoimiseen tai mallintamiseen. Tarve on voinut nousta esimerkiksi asiakkai- 11

12 den palvelukokemuksista. Ei tarvitse olla suoranaista ongelmaa, vaan kyseessä voi olla yleisemmin kuulluksi ja näkyväksi tuleminen. Malleina: avoin tai suljettu ryhmä ja aiheesta vapaa tai johonkin aiheeseen/ teemaan kohdennettu ryhmä. Omana erillisenä ryhmänä kysynnän mukaan koottuna kokemusasiantuntijakoulutus. Avoin ryhmä: Kuka tahansa saa osallistua ja aihe voi olla vapaa tai fokusoitu. Suljettu ryhmä: Vain kutsuvieraat voivat osallistua. Useimmiten teema on suunniteltu etukäteen (fokusoitu kehittäjäryhmä), ja siitä johtuen erityisesti turvallisuussyistä kutsutaan vain tietyt verkoston jäsenet paikalle. Suljettu ryhmä voidaan järjestää uudelleen ja taas yhteisesti sopia uusista osallistujista, jotta turvallisuus voidaan taata. Aiheesta vapaa kehittäjäryhmä: VIOLAssa tällaisia olivat kehittäjäryhmän ensimmäiset kehittäjäryhmän tapaamiset. Aihetta ei rajattu tarkkaan, jotta ryhmä pääsi itse tuottamaan sitä, mistä haluttiin keskustella. Väljänä teemana olivat erilaiset palvelukokemukset yleisesti. Tämän jälkeen syntyi toive fokusoiduista kehittäjäryhmistä. Fokusoitu, kohdennettu kehittäjäryhmä, työparina yhteistyöverkoston jäsen: Jokin aihe, joka vaatii erityistarkastelua, tai jonka taustalla on jokin tarve, esimerkiksi vakava väkivalta, sisäinen turvallisuudentunne, erityisryhmiin kohdistuva väkivalta tai MARAK-tukihenkilöiden koulutusmateriaalin hankinta. Saumuri-hankkeen aikana toteutettiin tällaisia fokusoituja kehittäjäryhmätapaamisia yhteistyössä Mikkelin Olkkarin Kuhan selviit -hankkeen Jenni Raitasen kanssa ja Mikkelin Rikosuhripäivystyksen Liisa Haapean kanssa. Valitaan suunnitteluvaiheessa kehittäjäryhmän puheenjohtaja tai puheenjohtajat vastuunaan tapaamisen avaaminen, keskustelun ylläpitäminen, tilaisuuden yhteenvedon tekeminen, jatkosta sopiminen ja tapaamisen päättäminen. Sovitaan mahdollisista kuluista ja järjestelyistä. Paikalla ja koollekutsujana voi olla kuka tahansa verkostosta, mutta Saumuri-hankkeen ( ) aikana koollekutsujana on ollut Saumuri-hankkeen työntekijä. Kutsussa on hyvä mainita, minkä tyyppisestä ryhmästä on kyse ja että asioita viedään yleisellä tasolla eteenpäin. Osallistujilla tulee olla tarvittava tieto siitä, mihin he ovat tulossa, ja he tekevät itse lopullisen päätöksen siitä, tulevatko asiansa kanssa esille vai eivät. Ryhmä ei ole terapia- tai työnohjauksellinen ryhmä. Yhteistyötahoina pilotoinneissa olivat järjestö tai julkiset palvelut, VIOLA väkivallasta vapaaksi ry ja ulkopuoliset osallistujat, muun muassa kokemusasiantuntijat. 12

13 B. Kehittäjäryhmän tapaamisen kulku Kehittäjäryhmän aluksi selvitetään luottamuksellisuus ja asian eteenpäin saattamiseen liittyvät anonyymiys- ym. asiat. (Tämä on tehtävä joka tapaamisella, koska osallistujat vaihtuvat.) Osallistujalista ja sähköpostiosoitteet kerätään halukkailta materiaalien lähettämistä varten. Keskustelutilanne voidaan toteuttaa menetelmiä hyödyntäen. Voidaan hyödyntää esimerkiksi learning cafe -ajatusta, avointa dialogia, työpajatyöskentelyä, forumteatteria tai luentoa. Useimmiten on pidetty aluksi lyhyt alustus aiheesta ja sen jälkeen jakauduttu pienryhmiin. Ryhmille on annettu tehtävät, jotka on lopuksi purettu yhteisesti tai jätetty seuraavaan tapaamiskertaan. C. Tarvittaessa sovitaan jatkotyöskentelystä: pop up, prosessi, yksi / useampi tapaaminen Tuotetaan materiaalia kaikkien hyödynnettäväksi: koulutuksiin, työn tueksi ja kokemusasiantuntijoiden hyödynnettäväksi. Voidaan myös tuottaa koulutuspaketteja eri tahoille. Kaikki materiaali toimitetaan ryhmään osallistuneille, ja heillä on mahdollisuus reflektoida materiaalia ja vaikuttaa siihen, mikäli jokin asia on ymmärretty väärin. Sovitaan, kuka vie asiaa eteenpäin ja millä keinoin. Kaikki sovitaan yhdessä. D. Eteenpäin saattaminen Esille nousseiden asioiden eteenpäin vienti tehdään suunnitellusti kehittämistyöskentelynä: ollaan yhteydessä tarvittaviin verkostoihin, järjestetään uusi täydennetty kokoontuminen ja tehdään suunnitelma. Versoo uusi kehittäjäilta-idea, jonka avulla myös voidaan viedä asiaa eteenpäin. E. Kehittäjäryhmän sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Sisäisesti tiedotetaan kaikille sähköpostilistalla oleville. Anonyymien osallistujien kanssa sovitaan, miten heihin ollaan yhteydessä (esimerkiksi työntekijän kautta). Ulkoisesta tiedottamisesta sovitaan yhteisesti. Useimmin on käytetty Facebookia, verkkosivuja sekä materiaalien suoraa jakamista omiin verkostoihin. Käytetään koulutusmateriaalina saatua tietoa. 13

14 5 KEHITTÄJÄRYHMÄTOIMINNAN TULEVAISUUS Kehittäjäryhmätoiminta on aloitettava jostakin, ja ne tavat, joita Saumuri-hankkeessa pilotoitiin, ovat yksi esimerkki. Toiveeni on, että kehitys ei pysähdy, vaan tulee uusia tapoja ja jo olemassa olevat tavat jalostuvat, ja että kehittäjäryhmät laajenevat paikallisista laajemmiksi yli kuntarajojen. Oman osuuteni jälkeen haluaisin tulevaisuudessa nähdä, että kehittäjäryhmätoiminta on vahvasti osana Mikkelin seutusoten lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkostoa, väkivaltatyöntekijöiden työkalupakissa, ja kokemusasiantuntijat siellä väkivaltatyöntekijöiden työpareina ja kouluttajina. Haluaisin nähdä kehittäjäryhmän tiedottavan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti järjestötoimijoiden koordinaattorin ja osaamisverkoston kautta. Jokaisessa ryhmässä itse mukana olleena olen erittäin iloinen siitä, että alun peloista huolimatta lähes jokaisessa kehittäjäryhmässä on ollut osallistujien vaihtuvuutta. Yksi keskeinen vaihtuvuuteen vaikuttava tekijä lienee se, että ryhmä ei ole päässyt kehittymään ohjaajakeskeiseksi ja toiminta on tehty jokaisessa tapaamisessa läpinäkyväksi. Järjestämässä mukana olleet yhteistyökumppanit ovat tuoneet omien verkostojensa kautta ryhmiin vaihtuvuutta. Omalta osaltaan vaihtuvuutta aiheuttaa myös ihmisten kiinnostus eri aiheita ja teemoja kohtaan. Uskon, että vaihtuvuuteen on vaikuttanut myös se, että olen kertonut ryhmässä olemisen vapaaehtoisuudesta ja että mukana voi olla esimerkiksi itseä kiinnostavan teeman ajan, projektiluonteisesti. Kehittäjäryhmän osallistujien keskeisimmät toiveet liittyvät esille nousseista asioista tiedottamiseen ja siihen, että vuorovaikutus eri toimijoiden välillä ei lopu yhteen tai kahteen kehittäjäiltaan. Lisäksi palautetta on saatu kohtaamisten tärkeydestä ja siitä, että kehittäjäryhmätoiminnan kaltainen tapaaminen madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä eri toimijoihin ja auttaa osallistujia verkostoitumaan. Syksyllä 2016 huomasin, että uusissa ryhmissä tuli esille orastavan prosessin käynnistymiseen liittyviä seikkoja. Ryhmät alkoivat esimerkiksi tuoda esille osa-alueita, joita oli käsitelty aikaisemmissa kehittäjäryhmätapaamisissa, joissa juuri se kyseinen ryhmä ei ollut itse osallisena. Tällainen kahden vuoden prosessi, jossa on ollut muun henkilökunnan lisäksi 62 osallistujaa ja kahdeksan kokemusasiantuntijaa mukana, on kokonaisuutena käynnistänyt prosessin, joka on johtamassa jonkin uuden äärelle. Nyt tässä vaiheessa marraskuussa 2016 kehittäjäryhmä on siinä vaiheessa, että se alkaa pohtia tiedottamisen keinoja ja jatkuvuutta itsenäisenä toimijana. Yhdessä kokoontumisen ja asioista puhumisen arvo nähdään ja tunnustetaan. Kokemusasiantuntijoiden sijoittuminen osaksi VIOLAn ja osaamisverkoston toimintaa on seuraavan vaiheen tehtävä. Se, miten VIOLAn työyhteisö ja lähisuhdeväki- 14

15 valtatyön osaamisverkosto hyödyntävät koulutettuja kokemusasiantuntijoita työssään Saumuri-hankkeen päättymisen jälkeen, jää nähtäväksi. Kokemusasiantuntijakoulutusta voisivat jatkossa järjestää yhteistyössä VIOLAn henkilökunta ja väkivaltatyöntekijät. Jotkin lähisuhdeväkivaltatyön ja kokemusasiantuntijakoulutuksen koulutusosiot voisivat mahdollisesti olla yhteisiä, jotta saataisiin kohtaamisia ja vuorovaikutusta ihmisten välillä kehittäjäryhmän toiveiden mukaisesti. Tämä auttaisi mielestäni molempien roolien ja toiminnan juurtumisessa. Kehittäjäryhmätoiminnan kautta on tullut esille, että erityisryhmien edustajiin kohdistuvasta väkivallasta tarvitaan tutkimustietoa ja tilausta olisi myös ihan omalle hankkeelle. Tietoa tarvitaan muun muassa erityistä tukea tarvitsevien omista väkivaltakokemuksista sekä menetelmistä ja välineistä vuorovaikutuksen tueksi, jotta lähisuhdeväkivalta otetaan ylipäätään puheeksi eri auttavien tahojen toimesta. On vielä paljon opittavaa siitä, miten voimme turvata tasa-arvoiset lähisuhdeväkivaltapalvelut kaikille. Kehittäjäryhmässä esitettiin ehdotus fokusoidusta kehittäjäillasta, jossa keskusteltaisiin muun muassa erityistä tukea tarvitsevan anonyymin kuljetuspalvelun mahdollistamisesta. Lisäksi kehittäjäryhmissä on noussut toiveita siitä, että myös väkivallantekijät saataisiin osallisiksi kehittämistyöhön ja auttamisjärjestelmään, jotta lähisuhdeväkivalta saataisiin loppumaan. Marraskuussa 2016 esitettiin suora toive kokoontua kolmannen kerran vakavan väkivallan teemalla ja kutsua mukaan väkivallantekijänä olleita kokemusasiantuntijoita. Sitä ennen oltiin syksyllä 2016 kokoonnuttu pohtimaan vakavaa väkivaltaa, jolloin koolla oli muun muassa eri viranomaistahojen edustajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, uhri-kokemusasiantuntijoita ja järjestöjen toimijoita. 15

16 LÄHTEET JA TAUSTAKIRJALLISUUS Lähteinä ovat vuosien kokemukset kehittäjäryhmä- ja kokemusasiantuntijatoiminnasta Saumuri-hankkeessa. Taustalla vaikuttavaa kirjallisuutta Blatner, A. 1997: Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja koulutuksessa. Psykodraaman ja sosiodraaman tekniikat käytäntöön sovellettuna. Resurssi. Dill-Shackleford, K. E. & Green, M. C. & Scharrer, E. & Wetterer, C. & Shackleford, L. E. 2015: Setting the stage for social change: using live theater to dispel myths about intimate partner violence. Journal of health communication 2015, 20 (8), s Hanna, F. J. 2009: Vaikeat asiakkaat terapiassa. Miten edistää myönteistä muutosta. Edita. Hughes, D. 2011: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tammerprint oy. Jämsen, A. & Pyykkönen, A. 2014: Osallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry. Kivinummi, J. & Alatupa, S. 2016: Kun ei suju. Selviytymisopas haastaviin asiakastilanteisiin. PS-kustannus. Meriluoto, T. & Marila-Penttinen, L. & Lehtinen, E. 2015: Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto. Mäki, S. & Arvola, P. (toim.) 2009: Tarina tukee lasta. Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 2. Duodecim. Mäki, S. & Linnainmaa, T. (toim.) 2005: Hoitavat sanat. Opas kirjallisuusterapiaan. Duodecim. Ojuri, A. 2012: Vertaisryhmäkäsikirja. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien liitto. Siukola, R. 2014: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö. Opas 34. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Yoshima, M. & Tolman, R. M. 2015: Using interactive theater to create socioculturally relevant community-based intimate partner violence prevention. American journal of community psychology 2015, 55 (1 2), s

17 LIITTEET Liite 1. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa kehitetyn koulutuspilotoinnin mallinnus Koulutuspilotointi järjestettiin Mikkelissä, erään päiväkodin vanhempainillassa klo Paikalla oli 21 henkilöä, jotka olivat vanhempia ja päiväkodin henkilökuntaa. (Päiväkodin nimi jätetty pois tunnistettavuuden vuoksi.) ILLAN KULKU Johdanto teemaan Illan aluksi pidettiin lyhyt johdanto ja alustus teemaan. Johdannossa määriteltiin lähisuhdeväkivaltailmiö ja kiusaaminen sekä kerrottiin niiden vaikutuksista kiintymyssuhteeseen, sisäiseen kokemukseen itsestä ja turvallisuuden tunteeseen. Näytelmä(t) Alustuksen jälkeen ilmiöitä käsiteltiin forum-teatterin avulla. Forum-teatteriesitykset koostuivat kolmesta lyhyestä näytelmästä erään perheen elämästä. Yksi näytelmä kesti aina noin 1 5 minuuttia. Näytelmien aiheet olivat: Näytelmä 1: se, mitä päiväkodin henkilökunta ei ole näkemässä. Näytelmä 2: se, mitä huoltajat eivät ole näkemässä. Näytelmä 3: se, mikä tuottaisi lapselle korjaavan kokemuksen ( olen hyvä ja rakastettu lapsi ). Toivon herääminen! Ensimmäisen näytelmän tarkoituksena oli antaa vanhemmille tunnekokemus siitä, miten lapsen kokemukset ja sisäinen kokemus itsestä saattavat tulla esille päiväkotiympäristössä, jota vanhemmat eivät ole näkemässä. Toisessa näytelmässä haluttiin tuoda esille päiväkodin henkilökunnalle sitä, mitä lapsi on saattanut kokea kotonaan ja mitä päiväkodin henkilökunta ei ole ollut näkemässä. Tilanteeseen puuttumista saattaa hankaloittaa joidenkin lasten kohdalla se, että lapsen olemuksessa ei ilmene mitään poikkeavaa, jolloin työntekijät eivät tunnista tilannetta eivätkä saa siihen tarttumapintaa. Useimmiten tunnistamattomuus ja tarttumapinnattomuus esiintyy tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivallan uhri tai todistaja on kiltti ja sosiaalinen ja tulee toisten kanssa hyvin toimeen. Esimerkiksi VIOLAn palveluihin hakeutumisen taustalla on monissa tapauksissa asiakkaidemme kiltteys, joka aiheuttaa asiakkaan elämässä hyväksikäytettävyyttä ja muuta huonoa kohtelua. Forum-teatterin avulla tehtiin näkyväksi myös sitä, miten kiusaaminen ja lähisuhdeväkivalta ilmiöinä saattavat liittyä toisiinsa, olla toistensa jatkumoa tai kulkea limittäin jopa aikuisuuteen asti. Kolmannessa näytelmässä tuotiin esille myös sitä, miten koettu lähisuhdeväkivalta vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kokemukseen itsestä sekä ke- 17

18 hittyvään turvallisuudentunteeseen ja kiintymyssuhteeseen. Lapsen kokemusta toimme esille siten, että laitoimme näyttelijöille laput rintaan, ja lapuissa luki kyseisen lapsen oletettu sisäinen kokemus itsestä, kuten olen paha, en kelpaa, olen kiltti tai olen huono. Näyttelijöillä luki selässä kaikilla pelko, häpeä tai syyllisyys. Lapuilla halusimme viestittää sitä, että samalla tunteella on monet ilmenemistavat ja väkivallalla on monet kasvot Näytelmien purku Jokaisen näytelmän jälkeen oli tilaa keskustelulle. Näytelmän purku kestää yleensä 2 20 minuuttia, riippuen esimerkiksivetäjän innostavuudesta, yleisön määrästä ja näytelmän laajuudesta. Ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Uskomuksia ja myyttejä lähisuhdeväkivallasta voidaan purkaa! Kaikilla on mahdollisuus sanoa ja vaikuttaa. Näyttelijöitä voi pyytää näyttelemään jonkin tilanteen uudelleen. Roolien purkaminen Roolien purkaminen heti näytelmän päätteeksi toiminnallisesti, aikaa 1 2 minuuttia. Työnohjaus muutaman päivän tai kahden viikon kuluessa, heränneistä tunteista ja tuntemuksista ja havainnoista. Näytelmä saattaa nostaa omia kokemuksia esille myös näyttelijöillä! 18

19 Kaikki kehittyvät ja kehittävät koko ajan; muutos on koko ajan läsnä. Kehittäjäryhmä voi olla se kanava, jossa muutosta tehdään näkyväksi.