JAETTU ASIANTUNTIJUUS KEHITTÄJÄRYHMÄTOIMINNASSA. Kokemustiedon ja asiantuntijatiedon hyödyntäminen lähisuhdeväkivaltatyössä

Transkriptio

1 JAETTU ASIANTUNTIJUUS KEHITTÄJÄRYHMÄTOIMINNASSA Kokemustiedon ja asiantuntijatiedon hyödyntäminen lähisuhdeväkivaltatyössä Birgitta Huisman-Laine Saumuri-hanke/VIOLA väkivallasta vapaaksi ry 2016/2017

2 Tiivistelmä Tässä raportissa esitellään Saumuri-hankkeessa pilotoituja tapoja hyödyntää kokemustietoa ja asiantuntijatietoa lähisuhdeväkivaltatyön kehittämistyöskentelyssä. Hankkeessa pilotoitiin muun muassa kehittäjäryhmätoimintaa ja lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutusta. Tässä raportissa esitellään kehittäjäryhmätoiminnan ja kokemusasiantuntijakoulutuksen aloittamisen mallinnus sekä kokemusasiantuntijakoulutuksen prosessinkuvaus ja koulutusrunko. Raportissa kerrotaan myös kouluttajan kokemuksia pilotointien järjestämisestä ja pohdintaa niiden herättämistä jatkoideoista. Raportissa mallinnetaan myös kokemusasiantuntijakoulutuksen lopputuotoksena syntynyt koulutuspaketti, joka on tarkoitettu varhaiskasvatuksen käyttöön, esimerkiksi päiväkotien vanhempainiltoihin. Raportin avulla halutaan näyttää, miten kehittäjäryhmätoiminta ja kokemusasiantuntijakoulutus sijoittuvat yhdeksi osaksi Mikkelin seutusoten lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkostoa, jota Saumuri-hanke on ollut yhdessä viranomaisten, kokemusasiantuntijoiden ja järjestötoimijoiden kanssa luomassa vuosien välisenä aikana.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kehittäjäryhmä osana lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkostoa Kehittäjäryhmän vahvuudet Kehittäjäryhmän juurtuminen haavoittuvuustekijänä Kehittäjäryhmän perusedellytykset Jaettu asiantuntijuus Työntekijän omia kokemuksia kehittäjäryhmätoiminnasta Kehittäjäryhmän prosessin mallinnus Kokemusasiantuntijat osana lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkostoa Kokemusasiantuntijakoulutuksen prosessin mallinnus Kehittäjäryhmätoiminnan tulevaisuudesta Lähteet ja taustakirjallisuus Liitteet Liite 1. Kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäryhmän yhdessä kehittämän koulutuspilotoinnin mallinnus

4 1 JOHDANTO Kehittäjäryhmätoiminta mahdollistaa sen, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi kynnyksettä. Erityisryhmien mukana olo on tuonut lisää erilaisia näkökulmia keskusteluun lähisuhdeväkivallasta. Kehittäjäryhmätoiminta mahdollistaa asenteiden ja ennakkokäsitysten muutoksen sekä asiakkaille että ammattilaisille. Kehittäjäryhmätoiminnan eettisenä arvona voidaan pitää turvallisuuden tunnetta ja luottamuksellisuutta. Kehittäjäryhmässä mukana oleminen ei saa aiheuttaa osallistujissa turvattomuuden tunnetta, uhkaa tai vaaraa. Turvallisuus voidaan ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa, esimerkiksi määrittelemällä, onko ryhmä suljettu vai avoin. Kehittäjäryhmällä tulee myös olla puheenjohtaja, joka sovitaan etukäteen, ja turvallisuuteen liittyvistä seikoista tiedotetaan ryhmään osallistuvia jo kutsussa. Osallistujien on myös hyvä tietää se, että kehittäjäryhmän tarkoituksena on saattaa asioita eteenpäin; ryhmä on siis tavoitteellinen. Lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutuksen tarkoituksena on saattaa eteenpäin ja haastaa lähisuhdeväkivaltaa elämässään kohdannutta. Väkivaltaa kokeneen ihmisen ei ole hyvä jäädä kiinni pelkkään selviytyjän rooliin, vaan hänen pitää päästä oman elämänsä asiantuntijaksi, kukoistajaksi, elämänsä haaveita ja tavoitteita toteuttavaksi vaikuttajaksi ja osalliseksi. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ihmisten tuottama kokemusasiantuntijatieto voi toimia vertaistukena muille ja luoda toivoa. Myös auttamisen ammattilaiset voivat hyötyä omasta tai asiakkaan kokemustarinasta ja kokemustiedosta monella tasolla. Lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutuksen tarve, toive ja idea nousivat kehittäjäryhmätoiminnasta VIOLAssa vuoden 2015 aikana. 1

5 2 KEHITTÄJÄRYHMÄ OSANA LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖN OSAA- MISVERKOSTOA Kehittäjäryhmä kokoaa viranomaiset, järjestötoimijat ja lähisuhdeväkivallan kokemusasiantuntijat yhteiseen kehittämistyöhön. Kehittäjäryhmän keskeisenä tavoitteena on jaetun asiantuntijuuden ja asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Osaamisverkoston tehtävänä on tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja ottaa se puheeksi sekä ohjata lähisuhdeväkivallan osapuolet palveluihin. Saumuri-hanke on kouluttanut viranomais- ja järjestökentän työntekijöitä väkivallan puheeksi ottamiseen sekä väkivaltatyöhön. Kehittäjäryhmän keskeisenä tehtävänä on säilyttää vuorovaikutus eri toimijoiden välillä ja käsitellä yhdessä asiakastyöstä ja verkostoista nousseita asioita, ilmiöitä ja ongelmia. 2.1 Kehittäjäryhmän vahvuudet Kehittäjäryhmän vahvuuksia ovat: o Matala kynnys osallistua o Ryhmän muovautuvuus ja näppäryys o Uusien, toimivien verkostojen ja yhteistyömahdollisuuksien testaaminen, ideoiminen ja rakentaminen o Tuottaa materiaalia kaikkien hyödynnettäväksi o Saadaan myös haavoittuvimpien asiakkaiden ääni kuuluvaksi o Jaettu asiantuntijuus tuottaa korjaavia kokemuksia o Jaettu asiantuntijuus mahdollistaa käsitteiden uudelleenmäärittelyä Kehittäjäryhmätoiminta tukee pitkällä tähtäimellä tasa-arvon, ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista asiakkailla järjestö- ja viranomaisyhteistyön kautta. Ei ole olemassa oikeanlaista tai vääränlaista kehittäjäryhmää; kaikkea voi kokeilla, kunhan edetään turvallisuus edellä. Moni palvelujärjestelmässä ollut asiakas on saanut apua, ja siitä voidaan oppia ja ottaa mallia. Epäonnistuminen lähisuhdeväkivaltatyössä voi pahimmillaan johtaa asiakkaan tai jonkun muun perheenjäsenen kuolemaan. Mitä voimme niistä tapauksista oppia? Tai mitä asiakas olisi halunnut 2

6 saamansa palvelun sijaan? Asiakkaat haluavat auttaa toisia, jotta kenenkään ei trvitsisi enää kokea samoja asioita. Asiakkaille on kertynyt kokemuksia niin lähisuhdeväkivallasta, avun pyynnöistä sen aikana, selviytymisestä kuin vertaistoiminnastakin. Kehittäjäryhmissä on jaettu runsaasti erilaisia palvelukokemuksia, joiden käsittelyä on edelleen jatkettu uudella kehittäjäryhmällä. Jokaisessa tapaamisessa kasvaa uuden tapaamisen alku. 2.2 Kehittäjäryhmän juurtuminen haavoittuvuustekijänä Työntekijän osallistumista kehittäjäryhmään voi vaikeuttaa esimerkiksi työyhteisön kiireinen aikataulu tai ryhmän tapaamisajankohdat. Ongelmana voi olla myös tukea antamaton esimies, joka ei ehkä näe tarvetta kehittäjäryhmätoiminnalle tai anna käyttää työaikaa perustehtävältä. Työmuodot ovat niin erilaistuneita, että kehittäjäryhmään osallistumista ei nähdä tarpeellisena; sanotaan, että kokemusasiantuntija on jo mukana toiminnassa, eikä siksi nähdä ryhmässä mukana olemisen tuomaa lisäarvoa. Työntekijällä itsellään ei välttämättä ole kehittäjän asenne: voidaan kokea, ettei ole mitään sanottavaa tai annettavaa, tai omaa osallisuutta kehittämistyöhön ei koeta tarpeelliseksi. Ammattilaisella saattaa olla pelko, että ryhmässä haukutaan viranomaisia, tai asiakkaat voivat pelätä, että ryhmässä kerrotaan jotakin mieltä järkyttävää. Kritiikin pelko, skeptisyys toisten asenteita kohtaan tai diagnoosikeskeisyys voivat estää näkemästä toisen asiantuntijuutta. Voidaan myös kokea, että mikään ei muutu eikä millään ole merkitystä. Kokemusasiantuntijatoiminnassa ja kehittäjäryhmissä on otettava aina turvallisuus huomioon, esimerkiksi määrittelemällä, onko ryhmä julkinen vai kutsuvierastilaisuus, paljonko sinne otetaan osallistujia ja onko se uhri- vai tekijäkeskeinen. Lisäksi on tärkeää huolehtia salassapidosta, yksityisyydestä ja luottamuksesta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua kehittäjäryhmään, kynnyksettä. Ryhmän kokoamista mietittäessä jää pohdittavaksi, miten pystytään samanaikaisesti sekä tarjoamaan mahdollisuus vaikuttaa että säilyttämään anonyymiys. Ryhmässä on sovittava käytänteet aina uudestaan ja uudestaan, koska useimmiten ryhmän kokoonpanot vaihtelevat. Omaan intuitioon ja ammattitaitoon luottaminen 3

7 on tärkeää, kun pohditaan esimerkiksi sitä, kenet kutsutaan kokemusasiantuntijaksi vai voiko kuka tahansa kokemusasiantuntija osallistua. Kokemusasiantuntijoilla tulee olla mahdollisuus asioiden ja tunteiden purkamiseen ja työnohjaukseen tilaisuuksien jälkeen. Tarkoituksena ei ole uudelleentraumatisoida, istuttaa ajatuksia tai uuvuttaa heitä, vaan on luotettava siihen, että ihminen on itsemääräävä. Kaikkein huonokuntoisimpien tai haavoittuvimpien asiaa ajaessa tulee olla hienotunteinen ja käyttää uusia innovatiivisia menetelmiä ja toimintatapoja. Asiakkaan ei aina tarvitse tulla esille omilla kasvoillaan, vaan työntekijä voi viedä asiaa eteenpäin muilla tavoilla. Mielikuvitusta saa ja joutuukin käyttämään hyväkseen. Hanketyöskentelyssä haasteena on ajan rajallisuus. Aika saattaa loppua kesken, eivätkä ihmisten ajattelutavat ehdi välttämättä muuttua hankkeen aikana. On kuitenkin luotettava siihen, että ilmiö elää ja kehittyy ajan saatossa tekemällä. Kehittäjäryhmän haavoittuvuustekijät pähkinänkuoressa: o Kiire o Esimiesten tuen vähyys o Työmuotojen erillisyys o Asenne o Ennakko-oletukset ja uskomukset o Turvallisuus o Tiedottaminen o Ohjaajakeskeisyys o Aika suhteessa ajattelutavan muuttumiseen o Muutosvalmiudet yksiköissä, ihmisissä, yhteiskunnassa 2.3 Kehittäjäryhmän perusedellytykset Ryhmään osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja osallistujilla tulee olla mahdollisuus anonyymiyteen. Ilmapiiriä luotaessa joustavuus on keskeistä: työntekijän ei-tietämisen tilan hyväksyminen, keskeneräisyyden sietäminen, luottamuksellisuus, fyysisen ja psyykkisen tilan antaminen kehittämistyölle, turvallisuus ryhmässä ja halu viedä asiaa eteenpäin yleisellä tasolla. On sovittava erikseen käytänteet silloin, mikäli tulee yksittäisiä case-tyyppisiä, eteenpäin vietäviä asioita. Työn- 4

8 tekijän oma osallisuus ryhmässä on yksi keskeisimpiä tekijöitä: työntekijä toimii kehittämiseen innostajana ja eteenpäin saattajana. Työntekijän rooli ei niinkään määrity ohjaajan näkökulmasta vaan mahdollistamisen, innostamisen ja kehittämisen halun näkökulmista. 2.4 Jaettu asiantuntijuus Vuorovaikutukselliset tekijät asiakkaiden ja ammattilaisten välillä saattavat alkaa muuttua muun muassa siten, että pitkällä tähtäimellä kynnykset alkavat madaltua tai jopa poistua apua pyydettäessä. Jokaisella kehittäjäryhmään osallistuneella on mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen ja kasvuun niin ammattilaisena kuin ihmisenäkin. Kaikilla osapuolilla mahdollistuu eettisten ja vaikeiden asioiden ja ilmiöiden reflektoiminen mahdollistuu sekä asenteiden ja ennakko-oletusten muuttaminen ja muuttuminen. Kehittäjäryhmä on innovatiivisten ja uusien asioiden esille tulemisen foorumi. Kehittäjäryhmässä mahdollistuu asiakkaan ja työntekijän välinen tasa-arvo ja syntyy jaettua asiantuntijuutta. Jokainen asiakas voi opettaa työntekijää tekemään asioita paremmin. Kehittäjäryhmä ei ole pelkkää palautteen keräämistä, eikä siellä asiakas ole pelkkä asiakas, palvelun käyttäjä tai palveluntarvitsija. Kehittäjäryhmässä voidaan nostaa esille jokin erityisen haavoittuva ryhmä, erityispalvelu, palveluntarve, palvelukokemus tai muu kehittämistä kaipaava asia. Kehittäjäryhmäajatusta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi työprosessien ja koulutusten kehittämisessä. Ulottuvuudet voivat olla pinnallisista asioista syvempiin, kärkiin ja pohjiin, vertikaalisiin ja horisontaalisiin tai ulottua systeemisesti ajateltuna mikrotasolta, makrotasolle, yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Yksi kehittäjäryhmässä noussut muutostarve on koskenut erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Muutosta halutaan siihen, että lähisuhdeväkivaltaa kokenut ihminen pääsisi turvakotiin, eikä hänen tarvitsisi aina turvautua pelkkien ystävien apuun, kuten tavallisesti on käynyt. Heidän kokemansa lähisuhdeväkivalta ei tule koskaan näkyväksi ja kuuluvaksi viranomaisille, jos asiat hoidetaan yksityisesti. Kehittäjäryhmässä on haluttu myös sitä, että kehittämistyöhön liittyvä ajattelutapa muuttuisi työntekijöillä. Kiireen tai työnjaollisten tekijöiden sijasta pitäisi ajatella sitä, miten saisi näkyväksi työn vaikuttavuuden tai menetelmän, joka on havaittu hyväksi lähisuhdeväkivaltaa kokeneitten ihmisten 5

9 kanssa. Tosiasiassa kaikki kehittyvät ja kehittävät koko ajan; muutos on koko ajan läsnä. Kehittäjäryhmä voi olla se kanava, jossa muutosta tehdään näkyväksi. Kehittäjäryhmän pitkän tähtäimen vaikutukset näkyvät muutoksina ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden ajattelutavoissa sekä käytänteiden muuttumisena ja muuttamisena yhteiskuntamme rakenteiden ja palvelujen tasoilla Jaetun asiantuntijuuden äänenä ovat: o Haavoittuvimmat asiakkaat o Kaikki asiakkaat o Monitieteelliset ammattilaiset o Kokemusasiantuntija-ammattilaiset o Koulutetut kokemusasiantuntijat o Oman kokemuksen asiantuntijat o Kehittäjäasiakkaat o Vapaaehtoiset o Vertaiset o Kansalaiset 2.5 Työntekijän omia kokemuksia kehittäjäryhmätoiminnasta Kehittäminen ei ole erillistä, oman työn ulkopuolista työtä vaan oman ajattelun ja toiminnan ja yhteistoiminnan kehittämistä siten, että työntekijä reflektoi kuulemaansa ja näkemäänsä. Kokeillaan, tehdään virheitä, tehdään uudestaan ja löydetään ehkä uusia tapoja tehdä ja olla, yksin ja yhdessä. Kehittäminen on jatkuvaa liikettä mielen sisällä kärsivällistä tekemistä, luottamusta ja rohkeutta. Välillä pelotti, tuleekohan kukaan kehittäjäiltaan. Vuosina kehittäjäryhmissä oli mukana yhteensä 62 osallistujaa. 6

10 3 KEHITTÄJÄRYHMÄN PROSESSIN MALLINNUS A. Lähtötilanne tulee esille verkostotyöskentelyn kautta tai asiakastyössä Taustalla on tarve jonkin asian, ilmiön tai teeman avaukseen, tutkimiseen, laajentamiseen, tarkkailuun, yhteen vetämiseen, sisältöjen analysointiin, perusteluun, viimeistelyyn, arviointiin, prosessointiin tai mallintamiseen. Tarve on voinut nousta esimerkiksi asiakkaiden palvelukokemuksista. Ei tarvitse olla ongelmaa, vaan kyseessä voi olla kuulluksi ja näkyväksi tuleminen. Malleina: avoin tai suljettu ryhmä ja aiheesta vapaa tai johonkin aiheeseen, teemaan kohdennettu ryhmä. Omana erillisenä ryhmänä kysynnän mukaan koottuna kokemusasiantuntijakoulutus, josta on oma mallinnus tässä raportissa. Avoin ryhmä: Kuka tahansa saa osallistua ja aihe voi olla vapaa tai fokusoitu. Suljettu ryhmä: Vain kutsuvieraat voivat osallistua. Useimmiten teema on suunniteltu etukäteen (fokusoitu kehittäjäryhmä), ja siitä johtuen erityisesti turvallisuussyistä kutsutaan vain tietyt verkoston jäsenet paikalle. Suljettu ryhmä voidaan järjestää uudelleen ja taas yhteisesti sopia uusista osallistujista, jotta turvallisuus voidaan taata. Aiheesta vapaa kehittäjäryhmä: VIOLAssa tällaisia olivat kehittäjäryhmän ensimmäiset kehittäjäryhmän tapaamiset. Ei rajattu aihetta tarkkaan, jotta ryhmä pääsi itse tuottamaan sitä, mistä haluttiin keskustella. Väljänä teemana olivat erilaiset palvelukokemukset yleisesti. Tämän jälkeen syntyi ideoita fokusoiduista kehittäjäryhmistä. Fokusoitu, kohdennettu kehittäjäryhmä, työparina yhteistyöverkoston jäsen: Jokin aihe, joka vaatii erityistarkastelua tai jonka taustalla on jokin tarve, esimerkiksi vakava väkivalta, sisäinen turvallisuuden tunne, erityisryhmiin kohdistuva väkivalta tai MARAK-tukihenkilöiden koulutusmateriaalin hankinta. Saumuri-hankkeen aikana toteutettiin tällaisia fokusoituja kehittäjäryhmätapaamisia yhteistyössä Mikkelin Olkkarin Kuhan selviit -hankkeen Jenni Raitasen kanssa ja Mikkelin Rikosuhripäivystyksen Liisa Haapean kanssa. 7

11 Valitaan suunnitteluvaiheessa kehittäjäryhmän puheenjohtaja tai puheenjohtajat vastuunaan: avaus, ylläpito, tilaisuuden yhteenveto, jatko ja päätös. Sovitaan mahdollisista kuluista ja järjestelyistä. Paikalla ja koollekutsujana voi olla kuka tahansa verkostosta, mutta Saumurihankkeen ( ) aikana koollekutsujana on ollut Saumuri-hankkeen työntekijä. Kutsussa on hyvä mainita, minkä tyyppisestä ryhmästä on kyse, ja myös se, että asioita viedään yleisellä tasolla eteenpäin. Osallistujilla tulee olla tarpeenmukainen tieto siitä, mihin he ovat tulossa, ja he tekevät itse lopullisen päätöksen siitä, tulevatko asiansa kanssa esille vai eivät. Ryhmä ei ole terapia- tai työnohjauksellinen ryhmä. Yhteistyötahoina pilotoinneissa olivat järjestö tai julkiset palvelut, VIO- LA väkivallasta vapaaksi ry ja ulkopuoliset osallistujat, muun muassa kokemusasiantuntijat. B. Kehittäjäryhmän tapaamisen kulku Kehittäjäryhmän aluksi selvitetään luottamuksellisuus ja asian eteenpäin saattamiseen liittyvät anonyymiys ym. asiat. (Tämä on tehtävä joka tapaamisella, koska osallistujat vaihtuvat.) Kerätään osallistujalista ja sähköpostiosoitteet materiaalin lähettämistä varten. Keskustelutilanne tapahtuu eri menetelmiä hyödyntäen. Voidaan hyödyntää esimerkiksi learning cafe -ajatusta, avointa dialogia, työpajatyöskentelyä, forum-teatteria tai luentoa. Useimmiten on pidetty aluksi lyhyt alustus aiheesta ja sen jälkeen jakauduttu pienryhmiin. Ryhmille on annettu tehtävät, jotka on lopuksi purettu yhteisesti tai jätetty seuraavalla kerralla. C. Tarvittaessa sovitaan jatkotyöskentelystä: pop up, prosessi, yksi / useampi tapaaminen Tuotetaan materiaali kaikkien hyödynnettäväksi: koulutuksiin, työn tueksi ja kokemusasiantuntijoiden hyödynnettäväksi. Voidaan myös tuottaa koulutuspaketteja eri tahoille. Sovitaan, kuka vie asiaa eteenpäin ja millä keinoin. Kaikki sovitaan yhdessä. Kaikki materiaali toimitetaan ryhmään osallistuneille, ja heillä on mahdollisuus reflektoida materiaalia ja vaikuttaa siihen, mikäli jokin asia on ymmärretty väärin. 8

12 D. Eteenpäin saattaminen Esille nousseiden asioiden eteenpäin vienti tehdään suunnitellusti kehittämistyöskentelynä: ollaan yhteydessä tarvittaviin verkostoihin, järjestetään uusi täydennetty kokoontuminen ja tehdään suunnitelma. Versoo uusi kehittäjäilta-idea, jonka avulla myös voidaan viedä asiaa eteenpäin. Kehittäjäryhmän sisäinen ja ulospäin suuntautuva tiedonkulku Sisäisesti tiedotetaan kaikille sähköpostilistalla oleville. Mikäli mukana on anonyymeja osallistujia, sovitaan, miten heihin ollaan yhteydessä. Usein anonyymeissä tapauksissa ollaan yhteydessä henkilön työntekijän kautta. Sovitaan yhteisesti ulospäin tiedottamisesta. Useimmin on käytetty Facebookia, yhdistyksien ja julkisten palveluiden verkkosivuja sekä materiaalien suoraa jakamista omiin verkostoihin. Käytetään koulutusmateriaalina saatua tietoa. 9

13 4 KOKEMUSASIANTUNTIJAT OSANA LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖN OSAAMISVERKOSTOA Lähisuhdeväkivallassa on kyse siitä, että toiseen ihmiseen pyritään vaikuttamaan vallan ja kontrollin keinoin. Väkivaltaa kohdannut ihminen oppii siksi tarkkailemaan ympäristöään ja lähellä olevia ihmisiä, jotta hän pystyisi minimoimaan vahingot ja ennakoimaan tilanteita. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneissa herättää ristiriitoja usein se, että myös auttamistyössä pyritään vaikuttamaan ihmiseen vallan keinoin, useimmiten kielen välityksellä. (Ks. lisää Siukola 2014; Hanna 2009; Kivinummi & Alatupa 2016.) Kokemusasiantuntijatoiminnan ylimpinä arvoperusteina ovat oikeus osallisuuteen, yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus. Moni lähisuhdeväkivaltaa elämässään kohdannut haluaa auttaa muita kokijoita. Kokemusasiantuntijakoulutuksen tarve lähti kehittäjäryhmän ja kehittäjähenkisten kokemusasiantuntijoiden toiveesta vuoden 2015 aikana. Koulutusrungon suunnittelussa hyödynnettiin kokemusasiantuntijoiden tuottamaa aineistoa kehittäjäryhmistä. Kokemusasiantuntijakoulutuksen näkökulmiksi valikoituivat varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ, ja vuoden 2016 teemaksi koulutuksessa valittiin lapsen ääni lähisuhdeväkivaltatyössä. Kokemusasiantuntijat halusivat lähteä pohtimaan koulutuksessa, miten saisimme lapsen äänen paremmin esille lähisuhdeväkivaltatyössä. Kokemusasiantuntijoiden toiveena on, että ajan myötä lähisuhdeväkivalta tunnistetaan ja siihen puututaan jo varhaisessa vaiheessa palvelujärjestelmässämme. Koulutuksessa annetaan tietoa tulevalle kokemusasiantuntijalle toimintaympäristöstään VIOLAssa, lähisuhdeväkivaltailmiöstä ja erilaisista vaikuttamisen keinoista lähisuhdeväkivaltatyössä. Molemmat, sekä kehittäjäryhmätoiminta että kokemusasiantuntijakoulutus, perustuvat vahvasti vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan. Vuosina lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutuksen oli mukana 8 osallistujaa. Keskeisiä käsitteitä ovat: kokemusasiantuntija, kokemusasiantuntijatieto, kokemustarina, oman kokemuksen asiantuntija, vertainen, vertaiskouluttaja, vapaaehtoinen, kansalainen, kehittäjäasiakas, kehittäjätyöntekijä, asiantuntija, lähisuhdeväkivalta, valta, vaikuttaminen, jaettu asiantuntijuus. 10

14 5 KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN PROSESSIN MALLINNUS Miten koulutukseen tullaan? 1. Lähisuhdeväkivaltaa kohdannut haluaa toimia yhteisönsä hyväksi eikä tiedä mistä aloittaa. Oleellista on, että työntekijä tunnistaa ja ottaa puheeksi asiakkaan vaikuttamistarpeen. Työyhteisö tiedottaa alkavasta koulutuksesta. 2. Työntekijä infoaa asiakkaitaan aktiivisesti järjestettävistä kokemusasiantuntijakoulutuksista. 3. Työntekijä ohjaa lähisuhdeväkivaltaa kohdanneen lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijakoulutukseen. Lähisuhdeväkivaltaa kohdannut saa tiedon koulutuksesta VIOLAn nettisivuilta tai kehittäjäryhmästä. 4. Lähisuhdeväkivaltaa kohdannut ilmoittautuu koulutukseen. Koulutuksen sisältöjä 1. Ensimmäisessä koulutusosiossa pohditaan toimintaympäristön ja verkoston merkityksiä kokemusasiantuntijuuden ja asiantuntijuuden yhteensovittamiseksi. Kokemusasiantuntija oppii tässä osiossa, missä hän toimii lähisuhdeväkivaltatyön kokemusasiantuntijana. Käydään läpi VIOLAssa työskentelyn keskeiset periaatteet, työmuodot videoesittelyiden kautta, Ensi- ja turvakotien liiton rooli VIOLAn toiminnassa, STEAn rooli rahoittajana sekä juuret Miina Sillanpään aloittamassa työssä. 2. Toisessa koulutusosiossa käydään läpi, mitä lähisuhdeväkivaltailmiö tarkoittaa. Tässä osiossa on käytetty Väistö-hankkeen lähisuhdeväkivaltailmiön peruskoulutuspakettia pohjana. Tässä osiossa pohditaan myös kokemusasiantuntijatiedon ja asiantuntijatiedon merkityksiä. 3. ja 4. Kolmannen ja neljännen osion tarkoituksena on pohtia, oppia ja testata oman kokemuksen tuottamisen keinoja. Osiot ovat vuosittain vaihdettavissa olevia teemoja ja toimivat samalla uusien kokemusasiantuntijoiden koulutusosiona ja koulutettujen täydennyskoulutuksena. Osiot ovat: 11

15 Oma kokemuksellisuus I kirjallisuusterapeuttinen näkökulma oman tarinan tuottamisessa. Oma kokemuksellisuus II forum-teatteri näkökulmana oman tarinan tuottamisessa. Kiintymyssuhde ja lapsuudessa kehittyvä turvallisuuden tunne näkökulmina. Lyhyt alustus teemoihin. 5. Viimeinen, viides osio on kokemusasiantuntijan toimijuuden juurruttaminen osaksi VIOLAn ja osaamisverkoston toimintaa. Tässä osiossa konkreettisesti juurrutetaan kokemusasiantuntijatoiminta käytäntöön. Kalenteroidaan yhdessä suunnitelma ja sovitaan jatkosta. Koulutus päättyy, ja sitä myös juhlistetaan tässä osiossa todistusten jaolla ja palautteen keräämisellä. Todistuspohja tulee rakentaa siten, että kokemusasiantuntijalla on mahdollisuus hyödyntää sitä CV:ssä ja että riittävä anonyymiys säilyy. Osiossa kerätään myös palaute. 12

16 6 KEHITTÄJÄRYHMÄTOIMINNAN TULEVAISUUDESTA Kehittäjäryhmätoiminta on aloitettava jostakin, ja ne tavat, joita Saumuri-hankkeessa pilotoitiin, ovat yksi esimerkki. Toiveeni on, että kehitys ei pysähdy vaan tulee uusia tapoja ja jo olemassa olevat tavat jalostuvat ja että kehittäjäryhmät laajenevat paikallisista laajemmiksi yli kuntarajojen. Oman osuuteni jälkeen haluaisin tulevaisuudessa nähdä, että kehittäjäryhmätoiminta on vahvasti osana Mikkelin seutusoten lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkostoa, väkivaltatyöntekijöiden työkalupakissa, ja kokemusasiantuntijat siellä väkivaltatyöntekijöiden työpareina ja kouluttajina. Haluaisin nähdä kehittäjäryhmän tiedottavan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti järjestötoimijoiden koordinaattorin ja osaamisverkoston kautta. Jokaisessa ryhmässä itse mukana olleena olen erittäin iloinen siitä, että alun peloista huolimatta lähes jokaisessa kehittäjäryhmässä on ollut osallistujien vaihtuvuutta. Yksi keskeinen vaihtuvuuteen vaikuttava tekijä lienee se, että ryhmä ei ole päässyt kehittymään ohjaajakeskeiseksi ja toiminta on tehty jokaisessa tapaamisessa läpinäkyväksi. Järjestämässä mukana olevat yhteistyökumppanit ovat tuoneet omien verkostojensa kautta ryhmiin vaihtuvuutta. Omalta osaltaan vaihtuvuutta aiheuttaa myös ihmisten kiinnostus eri aiheita ja teemoja kohtaan. Uskon, että vaihtuvuuteen on vaikuttanut myös se, että olen kertonut ryhmässä olemisen vapaaehtoisuudesta ja että mukana voi olla esimerkiksi itseä kiinnostavan teeman ajan, projektiluonteisesti. Kehittäjäryhmän osallistujien keskeisimmät toiveet liittyvät esille nousseiden asioiden tiedottamisen tärkeyteen ja siihen, että vuorovaikutus eri toimijoiden välillä ei lopu yhteen tai kahteen kehittäjäiltaan. Lisäksi palautetta on saatu kohtaamisten tärkeydestä ja siitä, että kehittäjäryhmätoiminnan kaltainen tapaaminen madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä eri toimijoihin ja muodostaa uutta verkostoitumista. Syksyllä 2016 huomasin, että uusissa ryhmissä tuli esille jonkin orastavan prosessin käynnistymiseen liittyviä seikkoja. Ryhmät alkoivat esimerkiksi tuoda esille osa-alueita, joita oli käsitelty aikaisemmissa kehittäjäryhmätapaamisissa, joissa juuri se kyseinen ryhmä ei ollut itse osallisena. Tällainen kahden vuoden prosessi, jossa on ollut muun henkilökunnan lisäksi 62 osallistujaa ja kahdeksan kokemusasiantuntijaa mukana, on kokonaisuutena käynnistänyt prosessin, joka on johtamassa jonkin uuden äärelle. Nyt tässä vaiheessa marraskuussa 2016 kehittäjäryhmä on siinä vaiheessa, että se alkaa pohtia tiedottamisen keinoja ja jatkuvuutta itsenäisenä toimijana. Yhdessä kokoontumisen ja asioista puhumisen arvo nähdään ja tunnustetaan. 13

17 Kokemusasiantuntijoiden sijoittuminen osaksi VIOLAn ja osaamisverkoston toimintaa on seuraavan vaiheen tehtävä. Se, miten VIOLAn työyhteisö ja lähisuhdeväkivaltatyön osaamisverkosto hyödyntävät koulutettuja kokemusasiantuntijoita työssään Saumuri-hankkeen päättymisen jälkeen, jää nähtäväksi. Kokemusasiantuntijakolutusta voisivat jatkossa järjestää yhteistyössä VIOLAn henkilökunta ja väkivaltatyöntekijät. Jotkin väkivaltatyön ja kokemusasiantuntijakoulutuksen koulutusosiot voisivat mahdollisesti olla yhteisiä, jotta kohtaamisia ja vuorovaikutusta ihmisten välillä saataisiin kehittäjäryhmän toiveiden mukaan. Tämä auttaisi mielestäni molempien roolien ja toiminnan juurtumisessa. Kehittäjäryhmätoiminnan kautta on tullut esille, että erityisryhmien edustajiin kohdistuvasta väkivallasta tarvitaan tutkimustietoa ja tilausta olisi ihan omalle hankkeelle. Tietoa tarvitaan muun muassa erityistä tukea tarvitsevien omista väkivaltakokemuksista sekä menetelmistä ja välineistä vuorovaikutuksen tueksi, jotta lähisuhdeväkivalta otetaan ylipäätään puheeksi eri auttavien tahojen toimesta. On vielä paljon opittavaa siitä, miten voimme turvata tasa-arvoiset lähisuhdeväkivaltapalvelut kaikille. Kehittäjäryhmässä esitettiin ehdotus fokusoidun kehittäjäillan järjestämisestä, jossa keskusteltaisiin muassa erityistä tukea tarvitsevan anonyymin kuljetuspalvelun mahdollistamisesta. Kehittäjäryhmissä on noussut myös toiveita siitä, että väkivallan tekijätkin saataisiin osalliseksi kehittämistyöhön ja auttamisjärjestelmään, jotta lähisuhdeväkivalta saataisiin loppumaan. Marraskuussa 2016 esitettiin suora toive kokoontua kolmannen kerran vakavan väkivallan teemalla ja kutsua mukaan väkivallan tekijänä olleita kokemusasiantuntijoita. Sitä ennen oltiin syksyllä 2016 kokoonnuttu pohtimaan vakavaa väkivaltaa, jolloin koolla oli muun muassa eri viranomaistahojen eudstajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, uhri-kokemusasiantuntijoita ja järjestöjen toimijoita. 14

18 LÄHTEET JA TAUSTAKIRJALLISUUS Lähteinä ovat vuosien kokemukset kehittäjäryhmä- ja kokemusasiantuntijatoiminnasta Saumuri-hankkeessa. Taustalla vaikuttavaa kirjallisuutta Blatner, A. 1997: Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja koulutuksessa. Psykodraaman ja sosiodraaman tekniikat käytäntöön sovellettuna. Resurssi. Dill-Shackleford, K. E. & Green, M. C. & Scharrer, E. & Wetterer, C. & Shackleford, L. E. 2015: Setting the stage for social change: using live theater to dispel myths about intimate partner violence. Journal of health communication 2015, 20 (8), s Hanna, F. J. 2009: Vaikeat asiakkaat terapiassa. Miten edistää myönteistä muutosta. Edita. Hughes, D. 2011: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tammerprint oy. Jämsen, A. & Pyykkönen, A. 2014: Osallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry. Kivinummi, J. & Alatupa, S. 2016: Kun ei suju. Selviytymisopas haastaviin asiakastilanteisiin. PSkustannus. Meriluoto, T. & Marila-Penttinen, L. & Lehtinen, E. 2015: Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto. Mäki, S. & Arvola, P. (toim.) 2009: Tarina tukee lasta. Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 2. Duodecim. Mäki, S. & Linnainmaa, T. (toim.) 2005: Hoitavat sanat. Opas kirjallisuusterapiaan. Duodecim. 15

19 Ojuri, A. 2012: Vertaisryhmäkäsikirja. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien liitto. Siukola, R. 2014: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö. Opas 34. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Yoshima, M. & Tolman, R. M. 2015: Using interactive theater to create socioculturally relevant community-based intimate partner violence prevention. American journal of community psychology 2015, 55 (1 2), s

20 LIITTEET Liite 1. Kokemusasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden yhdessä kehittämän koulutuspilotoinnin mallinnus. Koulutuspilotointi järjestettiin Mikkelissä, erään päiväkodin vanhempainillassa klo Paikalla oli 21 henkilöä, jotka olivat vanhempia ja päiväkodin henkilökuntaa. (Päiväkodin nimi jätetty pois tunnistettavuuden vuoksi.) Illan kulku 1. Illan aluksi pidettiin lyhyt alustus kiusaamisen ja väkivallan ilmiöistä. 2. Alustuksen jälkeen ilmiöitä käsiteltiin forum-teatterin avulla. Forum-teatteriesitykset koostuivat kolmesta lyhyestä näytelmästä erään perheen elämästä. Teimme näytelmässä näkyväksi alustuksessa esiteltyjä näkökulmia. Tarkoituksena oli antaa vanhemmille tunnekokemus siitä, miten lapsen kokemukset ja sisäinen kokemus itsestä saattavat tulla esille päiväkotiympäristössä, jota vanhemmat eivät ole näkemässä. Toisena haluttiin tuoda esille päiväkodin henkilökunnalle sitä, mitä lapsi on saattanut kokea kotonaan ja mitä päiväkodin henkilökunta ei ole ollut näkemässä. Tilanteeseen puuttumista saattaa hankaloittaa joidenkin lasten kohdalla se, että lapsen olemisessa ei ilmene mitään poikkeavaa ja työntekijöille jää täydellinen tunnistamattomuus ja tarttumapinnattomuus tilanteeseen. Useimmiten tunnistamattomuus ja tarttumapinnattomuus esiintyy tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivallan uhri tai todistaja on kiltti ja sosiaalinen ja hyvin toisten kanssa toimeentuleva. Esimerkiksi VIOLAn palveluihin hakeutumisen syynä on monissa tapauksissa asiakkaidemme kiltteys, joka aiheuttaa asiakkaan elämässä hyväksikäytettävyyttä ja muuta huonoa kohtelua. Forum-teatterin avulla tehtiin näkyväksi myös sitä, miten kiusaaminen ja lähisuhdeväkivalta ilmiöinä saattavat liittyä toisiinsa, olla toistensa jatkumoa tai kulkea limittäin jopa aikuisuuteen asti. Kolmantena toimme esille sitä, miten koettu lähisuhdeväkivalta vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kokemukseen itsestä sekä kehittyvään turvallisuudentunteeseen ja kiintymyssuhteeseen. Lapsen kokemusta toimme esille siten, että laitoimme näyttelijöille laput rintaan, ja lapuissa luki kyseisen lapsen oletettu sisäinen kokemus itsestä, kuten olen paha, en kelpaa, olen kiltti tai olen huono. Näyttelijöillä luki selässä kaikilla pelko, häpeä tai syyllisyys. La- 17

21 puilla halusimme viestittää sitä, että samalla tunteella on monet ilmenemistavat ja väkivallalla on monet kasvot. 3. Jokaisen näytelmän välissä oli tilaa keskustelulle. Seuraavassa kuviossa on esitetty kokemusasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden yhdessä kehittämän koulutuspilotoinnin mallinnus. Lähisuhdeväkivaltailmiön ja kiusaamisen määrittely. Vaikutukset kiintymyssuhteeseen, sisäiseen kokemukseen itsestä ja turvallisuuden tunteeseen. 1.Johdanto teemaan 2.Näytelmä (voi olla useampia) Näytelmä 1. Se, mitä päiväkodin henkilökunta ei ole näkemässä. Näytelmä 2. Se, mitä huoltajat eivät ole näkemässä. Näytelmä 3. Se, mikä tuottaisi lapselle korjaavan kokemuksen olen hyvä ja rakastettu lapsi. Toivon herääminen! 4.Roolien purkaminen ja näyttelijöiden työnohjaus (viimeiseksi) 3. Purku (jokaisen jälkeen) 1. Johdanto kestää noin puolet kokonaisajasta 2. Näytelmä kestää ajallisesti noin 1 5 minuuttia. 4. Roolien purkaminen heti näytelmän päätteeksi toiminnallisesti, aikaa 1 2 min. Työnohjaus muutaman päivän tai kahden viikon kuluessa, heränneistä tunteista ja tuntemuksista ja havainnoista. Näytelmä saattaa nostaa omia kokemuksia esille myös näyttelijöillä! 3. Näytelmän purku kestää 2 20 minuuttia, riippuen vetäjän innostavuudesta, yleisön määrästä, näytelmän laajuudesta. Ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Uskomuksia ja myyttejä lähisuhdeväkivallasta voidaan purkaa! Kaikilla on mahdollisuus sanoa ja vaikuttaa. Näyttelijöitä voi pyytää näyttelemään uudelleen jokin kohta. 18