YMPÄRISTÖNSUOJELU-, JÄTE- JA VESILAIN SEKÄ MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2019

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖNSUOJELU-, JÄTE- JA VESILAIN SEKÄ MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2019 ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS SISÄLLYSLUETTELO 1. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTA 2. ALUEEN YMPÄRISTÖOLOT JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVAT TOIMINNAT 3. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA 3.1 Valvonnan priorisointi 3.2 Ympäristölupavelvollisten laitosten valvonnan järjestäminen 3.3 Laitosvalvonnan riskinarvioinnin perusteet määräaikaistarkastuksia varten 3.4. Ympäristönsuojelulain mukainen valvontaohjelma 3.5 Valvontamaksut 3.6 Muu ympäristönsuojelulain valvonta ja erityislainsäädännön valvonta 3.7 Ilmoitusmenettelyn laajentuminen alkaen 4. JÄTELAIN VALVONTA 5. VESILAIN VALVONTA 6. MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA cccccc 7. VALVONNAN VOIMAVARAT JA TAVOITTEET 8. VALVONNASTA VASTAAVIEN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ 9. JOHDON ARVIO VUODEN 2018 TOIMINNASTA

2 2 1. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTA ELY-keskuksen on voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain mukaan laadittava alueelleen ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma. Uudessa ympäristönsuojelulaissa on otettu huomioon vuonna 2013 voimaan tullut IE-direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä 2010/75/EU). Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Ympäristöministeriö on antanut samana päivänä voimaan tulleen ympäristövalvonnan ohjeen (YM4/401/2016, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016), jolla on kumottu annettu valvontaohje. Uusi ympäristövalvonnan ohje käsittää ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupien ja muun valvonnan sekä jätelain, vesilain ja merenkulun ympäristönsuojelulain valvonnan. Valvontaviranomaisten tehtävänä on useiden ympäristölakien mukaan yleisen edun valvonta, jossa haitankärsijänä on yleisempi kokonaisuus kuin pelkästään yksityinen etu. Yleinen etu määräytyy kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon säilyttämisen kannalta eikä esim. taloudellisten tai poliittisten intressien kannalta. Yleistä etua valvotaan ennen kaikkea erilaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleisen edun valvonta jakautuu ennakkovalvontaan ja jälkivalvontaan. Ennakkovalvonnassa annetaan lausuntoja lupahakemuksista ja erilaisista ilmoituksista sekä haetaan muutosta päätöksiin, joissa luonnon- tai ympäristönsuojelun yleistä etua ei ole otettu huomioon. Valvontasuunnitelmaan kuuluu myös johdon arvio edellisen vuoden toiminnasta, joka annetaan vuosittain sitten kun edellisen vuoden valvonnan vuositiedot on kerätty. Valvontasuunnitelman tiivistelmä ja johdon arvio julkaistaan verkkopalvelussa. 2. ALUEEN YMPÄRISTÖOLOT JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVAT TOIMINNAT Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on 40 kuntaa, ja väestöstä 22 % on ruotsinkielisiä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YLVA) on merkitty 1593 kpl ympäristönsuojelulain tarkoittamaa valvontakohdetta, joista 382 kpl on jätteenkuljettajia ja 1211 kpl on ympäristölupavelvollisia laitoksia sisältäen 171 teollisuuspäästödirektiivin tarkoittamaa laitosta.

3 3 Suurteollisuus ja energiantuotanto ovat keskittyneet pääasiassa rannikolle. Sinne ovat sijoittuneet kaksi metsäteollisuuden suuryksikköä, kaksi kivihiilivoimalaitosta, suuri biopolttolaitos, suuri jätteenpolttolaitos, kaksi turpeenpolttolaitosta, metalleja jalostavaa teollisuutta sekä epäorgaanisen ja orgaanisen kemian teollisuuslaitokset. Sisämaassa on elintarviketeollisuuden suuryksikköjä, mm. kolme teurastamoa, perunanjalostusteollisuutta ja yksi suuri maidonkäsittelylaitos. Pientä ja keskisuurta teollisuutta on koko alueella; erityisesti metalli-, elektroniikka-, elintarvike-, huonekalu- ja nahkateollisuutta. Teollisuuslaitoksia, jätteenkäsittelylaitoksia, jätevedenpuhdistamoita ja muita laitosmaisia toimintoja on yhteensä 281 kpl. Maatalouden rakennekehitys jatkuu ja maatilojen lukumäärä vähenee myös Länsi-Suomessa. Toisaalta tilakoko kasvaa ja muuhun alueeseen verrattuna alueella on enemmän kotieläin- kuin kasvinviljelytuotantoa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvomia eläinsuojia on yhteensä 211. Lisäksi IEkokoluokan eläinsuojia on 88. Suomen turkistuotannosta 90 % sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. ELY-keskuksen valvomia turkistarhoja on yhteensä 93. Turvetuotantoa on paljon, alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet mukaan lukien yhteensä 675 tuotantoaluetta, jotka ovat keskittyneet sisämaahan vesistöjen latvoille. Yhdyskuntien jätehuolto on keskitetty kuudelle alueelliselle jätehuoltoyhtiölle. Alueella toimii 382 jätekuljettajaa. Puupolttoaineen ja tuulivoiman osuus energiantuotannosta on vielä vähäinen. Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa on kuitenkin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja vireillä olevien hankkeiden perusteella tuulivoiman tuotannon arvioidaan lisääntyvän merkittävästi lähivuosina. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueeseen, jossa hyvää huonommassa tilassa on 74 % jokien pituudesta sekä 34 % järvien ja 64 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta. Vesienhoitoalueeseen kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta 9 vesistöaluetta, joille on vahvistettu toimenpideohjelmat alkaneelle toiselle vesienhoitokaudelle Samalle ajanjaksolle on laadittu lisäksi pohjavesialueiden vesienhoidon toimenpideohjelma ja Suomen merenhoitosuunnitelma. Vesien tilaa heikentävät erityisesti rehevöityminen, kiintoainekuormitus, maaperän happamuus sekä rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinne- ja kiintoainekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. Paikallisesti vesiin vaikuttavat myös pistekuormitus ja turkistuotanto. Maamme happamat sulfaattimaat sijaitsevat lähes kokonaan Pohjanmaalla. Sulfaattimaiden kuivattamisen aiheuttama happamuus- ja metallikuormitus heikentää varsinkin jokien ja rannikon vesien tilaa. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta pohjavesivarat ovat epätasaisesti jakautuneet. Pohjavesiä vaalitaan suojelusuunnitelmilla sekä viranomaisvalvonnalla ja maa-ainesten käytössä on siirrytty yhä enemmän murskatun kalliokiviaineksen käyttöön soran sijasta. Pohjanmaan joet ovat tunnettuja tulvistaan. Jokia on muutettu ja rakennettu tulvasuojelun tarpeisiin ja alueelle on rakennettu useita tekojärviä. Monen luonnonjärven pintaa säännöstellään. Tulvariskien vähentämiseksi on hyväksytty Lapuanjoen, Kyrönjoen, Laihianjoen ja Lapväärtinjoen tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille

4 4 Teollisuuden ja energiantuotannon rikki- ja typpioksidit ovat vähentyneet selvästi luvulta nykypäivään verrattuna erilaisten ilmansuojelutoimenpiteiden vuoksi. Hiilidioksidipäästöt ovat jonkin verran vähentyneet, mutta kausittaiset vaihtelut ovat suuria. Hiukkaspäästöjen kokonaismäärässä ei voida havaita selkeää vähentymistä noin kymmenen vuoden tarkastelujaksolla, mutta teollisuuden ja energiantuotannon hiukkaspäästöt ovat vähentyneet moninkertaisesti. Ympäristöluvista annettavissa lausunnoissa, ruoppaus- ja ojitusasioiden käsittelyssä ja muussa viranomaistoiminnassa otetaan huomioon alueellinen jätesuunnitelma, vesienhoidon toimenpideohjelmat, merenhoidon toimenpideohjelma, tulvariskien hallintasuunnitelma, happamien sulfaattimaiden strategia sekä alueellinen ympäristöstrategia. 3. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA 3.1. Valvonnan priorisointi Ympäristönsuojelulain 167 :n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta, ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa valvontatehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen on ollut välttämätöntä, mikä vähentää suunnitelmallisen valvonnan ja määräaikaistarkastusten osuutta valvontaan kokonaisuudessaan käytetystä työajasta. Ympäristönsuojelulain valvonnassa ennakollisen valvonnan osuus on tärkeä, koska lupaviranomaiselle annettavien lausuntojen määrä on suuri. Lupa- ja valitusasioista annettavissa lausunnoissa keskitytään ympäristön kannalta olennaisimpiin asioihin ja rationalisoidaan lausuntomenettelyä. ELY-keskus osallistuu tarvittaessa toiminnanharjoittajan, aluehallintoviraston sekä muiden viranomaisten kanssa käytäviin neuvotteluihin sekä ennakkoon, että lupamenettelyn aikana. Annettu lupapäätös pyritään käymään lupavelvollisen ja valvontaviranomaisen kesken läpi erityisesti lupamääräysten osalta. Raporteista ja tarkkailuohjelmista tarkastetaan, että ne sisältävät luvassa määrätyt tiedot ja että ne on tuotettu luotettavilla menetelmillä. Päästöjen kehitykseen ja ylityksiin kiinnitetään huomiota. 3.2.Ympäristölupavelvollisten laitosten valvonnan järjestäminen Ympäristölupien valvonnassa tarkastetaan, että luvan myöntämisen edellytykset ovat voimassa, ja että laitos toimii lupamääräysten mukaan. Jokaiselle laitokselle on nimetty

5 5 vastuuvalvoja. Vuosittain tehdään valvontasuunnitelma ja -ohjelma, joka käsittää laitoskohtaisen tarkastussuunnitelman. Ympäristölupien jälkivalvonta kohdennetaan ensisijaisesti ympäristön pilaantumisen kannalta keskeisiin ja kiireellisiin valvontatehtäviin, kuten poikkeuksellisiin tilanteisiin, luparikkomuksiin ja yleisöilmoitusten käsittelyyn. Esille tulleiden tapausten selvittäminen vie merkittävästi työaikaa, mikä vähentää vastaavasti suunnitelmallista säännönmukaisen valvonnan osuutta. Valvonnalliset ilmoitukset pyritään käsittelemään valvontaohjeen mukaisissa määräajoissa vuosi-ilmoitus 90 vrk:ssa kuukausi-ilmoitus 30 vrk:ssa päästöraja-arvon ylitys 1 4 vrk:ssa ilmoituspäivä ilmoituspäivä + 3 työpäivää yleisöilmoitus 30 vrk:ssa 3.3.Laitosvalvonnan riskinarvioinnin perusteet määräaikaistarkastuksia varten Laitosten määräaikaistarkastusten kohteet ja tarkastustiheys määritetään ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan riskinarvioinnin perusteella. Ympäristönsuojelusta annetun asetuksen (713/2014) 29 :n mukaan arvioinnissa on käytettävä ainakin seuraavia perusteita: 1) toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys; 2) ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa; 3) toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään; 4) muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan ympäristönsuojelulainmukaista valvontaa Valvontaohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016) mukaan laitokset jaetaan neljään valvontaluokkaan. Valvontaluokkia käytetään osoittamaan, kuinka usein laitoksessa on suoritettava määräaikaistarkastus. Valvontaluokkia on neljä. Valvontaluokassa 1 laitos tarkastetaan vähintään kerran vuodessa, valvontaluokassa 2 vähintään kerran kahdessa vuodessa, valvontaluokassa 3 vähintään kerran kolmessa vuodessa, valvontaluokassa 4 otantaperusteisesti kerran lupakaudessa, kuitenkin vähintään kerran 5-10 vuodessa. Teollisuuspäästödirektiivin (IE-direktiivi) soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin tulee tehdä määräaikaistarkastuksia yhdestä kolmeen vuoden välein laitosten riskitasosta riippuen. Ympäristöministeriö on antanut ohjeen (YM10/401/2017) riskinarvioinnista ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan suunnittelussa. Ohjeella annetaan tarkemmat

6 6 ohjeet, miten valvottavien laitosten riskinarviointi suoritetaan sijoitettaessa ne valvontaohjeen 2/2016 tarkoittamiin valvontaluokkiin. Ohjetta on soveltuvin osin käytetty tämän vuoden valvonnan suunnittelussa. Riskinarviointi käsittää toimialakohtaisen ja laitoskohtaisen riskinarvioinnin. YLVA valvonnan tietojärjestelmään on luotu laitoksen riskinarvioinnin tekemistä varten riskinarviointityökalu, joka muodostuu yhteisestä toimialakohtaisesta valvontaluokasta ja laitoskohtaisesta arviointipohjasta. Laitoskohtainen arviointi voi laskea tai nostaa valvontaluokkaa yhdellä toimialakohtaisesta ehdotuksesta. Toimialakohtaisessa riskinarvioinnissa on valittu muuttujiksi 10 sellaista riskiä, jotka eivät ole sidoksissa laitoksen sijaintiin tai toimintatapoihin. 1) Melu ja tärinä 2) Pöly 3) Haju 4) Roskaantuminen ja epäsiisteys 5) Päästöt viemäriin 6) Päästöt ilmaan * 7) Päästöt maaperään ja pohjavesiin * 8) Päästöt vesistöihin * 9) Onnettomuusriski 10)Toiminnan päättymisen jälkeiset ympäristövaikutukset (riski pilata ympäristö) Jokaisen muuttujan osalta arvioidaan erikseen riskin todennäköisyys ja sen toteutumisen vaikutukset ja niiden perusteella saatu riskin suuruus taulukoidaan ja pisteytetään. Tähdellä merkityt muuttujat otetaan huomioon painotettuina kahdella, koska niihin liittyvät riskit ovat erityisen tärkeitä. Laitoksen valvonta- luokka määräytyy, kun edellä saatuun toimialakohtaiseen riskiin yhdistetään laitoskohtaiset riskipisteet, jonka arvioinnissa otetaan huomioon mm. laitoksen sijainnista johtuva riski, laitoksen toimintaan liittyvät riskit/päästöriski ja laitoksen valvonnasta saadut tiedot. Erityistapaukset: -jos samalla laitoksella on useampi kuin yksi toiminta, valvontaluokka määräytyy korkeimman ehdotetun toimialakohtaisen valvontaluokan ja laitoskohtaisen arvioinnin perusteella -jos laitoksen edustamalle toiminnalle ei ole esitetty toimialakohtaista valvontaluokkaa, valvontaluokka määräytyy laitoskohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Lähtökohtana on tällöin uudelle laitokselle valvontaluokka 3 -esimerkiksi poikkeus-, vahinko- ja konkurssitilanteissa, joihin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä, voidaan valvontakohde nostaa korkeimpaan valvontaluokkaan, kunnes asiat ovat kunnossa.

7 Ympäristönsuojelulain mukainen valvontaohjelma Valvontaohjelmaan kirjataan riskinarvioinnin avulla määritellyt tarkastuskohteet ja niiden tarkastustiheys vuodelle 2019 ja alustavasti seuraaville vuosille. Myös muut säännönmukaiset valvontatoimet kuin määräaikaistarkastukset kuuluvat valvontaohjelmaan, näitä ovat luvassa määrättyjen vuosi- ym. raporttien tarkistamiset ja tarkkailujen seuranta, jotka koskevat kaikkia laitoksia. Teollisuuspäästödirektiivin tarkoittamien laitosten (IE-laitokset) valvontaluokka on lähtökohtaisesti direktiivin mukaan 1 ja riskinarvioinnilla valvontaluokka on sallittua alentaa valvontaluokkiin 2 tai 3. Suurimman osan eläinsuojista on katsottu yhteisillä riskiperusteilla sijoittuvan valvontaluokkaan 3. Jos direktiivilaitoksen osalta huomataan, että ympäristönsuojelulakia tai sen nojalla säädettyjä vaatimuksia on huomattavasti rikottu, tehdään laitokselle valvontaluokasta riippumatta ylimääräinen tarkastus ympäristönsuojelulain 168 :n nojalla 6 kuukauden kuluessa. IE-laitoksille tehdään myös määräaikaistarkastus luvan tarpeen harkintaa varten silloin, kun päätoiminnalle julkaistaan BAT-päätelmä. Muiden kuin IE-laitosten osalta valvontaluokkaan 3 kuuluvat mm. eläinsuojat ja turvetuotanto, jotka yhdessä muodostamat valtaosan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvomista laitoksista. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista tarkastetaan laitosryhmittäin satunnaisotantana 5 % vuodessa kuitenkin niin, että kaikki laitokset pyritään tarkistamaan vähintään n. 10 vuoden välein. Valvottavia ympäristölupavelvollisia laitoksia on yhteensä Laitosten jakautuminen valvontaluokkiin näkyy tarkemmin alla olevissa taulukoissa: (ES eläinsuojat, JK jätteenkäsittely, TE teollisuus) IE-LAITOKSET: VL1 VL2 VL3 VL4 Eläinsuojat 5 % 8 % 82 % 5 % Jätteenkäsittely 57 % 17 % 17 % 9 % Teollisuus 45 % 23 % 32 % Vuoden 2019 valvontaohjelman laatimisessa on otettu huomioon ne laitokset, jotka ovat jääneet vuoden 2018 valvontaohjelman mukaisesti tarkastamatta ja niiden tarkistamisen tarve on uudelleenarvioitu. Lupamääräysten automaattinen tarkistaminen kumottiin voimaan tulleella ympäristönsuojelulain muutoksella. Valvontaohjelmassa on huomioitu, että valvontaviranomaisen tulee arvioida luvan tarkistamisen tarve vuoden

8 8 kuluessa luvassa määrätyn tarkistamisajan päättymisestä ja muutoin säännönmukaisen valvonnan yhteydessä. Määräaikaistarkastuksia voidaan joutua aikaistamaan tehdystä valvontaohjelmasta poiketen toiminnassa tapahtuneiden seikkojen takia, myös nämä aikaistetut tarkastukset katsotaan määräaikaistarkastuksiksi. Määräaikaistarkastukseksi katsotaan myös lausunnon valmistelua varten tehdyt tarkastukset, jos tarkastusta ei ole muutoin tehty luvan tarpeen tai lupamääräysten tarkistamistarpeen arviointia varten. Määräaikaistarkastukseksi voidaan katsoa myös sellaiset tarkastukset jotka ovat tarkastelujaksolla tulleet valvontaohjelmaa laadittaessa ennakoimattoman erityisen syyn vuoksi tarpeellisiksi (esim. annettu uusi ympäristölupa, toiminnasta johtuva suunniteltua aikaisempi tarkastus) Lupapäätöksessä määräajassa määrättyjen tehtävien toimenpiteiden ja rakenteiden valmistuksen valvomiseksi tehdyt tarkastukset ovat yleensä suppeita määräaikaistarkastuksia (esim. turvetuotannon vesiensuojelurakenteet, kaatopaikan pintarakenteet, lantavarastot) Valvonnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoitteeksi asetetaan valvontaohjelman 100 %:n toteuma. Valvontaohjelman mukaan määräaikaistarkastuksia tulisi vuonna 2019 tehdä 376 kpl joista IE-laitosten tarkastuksia 91 kpl ja muiden laitosten tarkastuksia 285 kpl alla olevan taulukon mukaisesti: Määräaikaistarkastukset IE-laitokset Muut Turvetuotanto 60 Eläinsuojat Teollisuus ja jätehuolto yms Ympäristönsuojelulain 167 :ään perustuva tehtävien priorisointi kuitenkin todennäköisesti vähentää määräaikaistarkastuksiin käytettävissä olevaa työaikaa niin, että tavoitetta ei saavuteta. Määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia poikkeuksellisten tilanteiden takia sekä kiellon, määräyksen tai toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi.

9 9 Ohjelma vuonna 2019 sekä seuraavina vuosina tehtävistä määräaikaistarkastuksista on ympäristönsuojeluyksiköllä excel-taulukkomuodossa. Valvontajärjestelmässä on sähköinen rekisteri luvanvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista. 3.5.Valvontamaksut Ympäristöluvanvaraisen toiminnan valvonta on tullut maksulliseksi lukien. Maksullisuus perustuu voimaan tulleeseen ympäristönsuojelulakiin (527/2014), jonka tarkoittamista valvontamaksuista annetaan tarkemmat säännökset asetuksella. ( lukien Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020/1372/2018) Valvontamaksua peritään ympäristölupavelvollisten laitosten määräaikaistarkastuksista, muusta valvontaohjelmaan perustuvasta valvonnasta kuten raporttien käsittelystä, hallintopakkoasiassa annetun kiellon, määräyksen tai toiminnan keskeyttämisen valvonnasta taikka onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa tehtävistä tarkastuksista. Maksun määräämistä varten laitokset on jaettu toiminnan laajuuden mukaan luokkiin A, B ja C ja maksun määrään vaikuttaa lisäksi onko kyseessä suppea vai laaja valvontatoimenpide. Mikroyrityksiltä perittävän maksun tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan laajuus ja luonne. Vuoden 2018 alusta maksullisuuden piiriin ovat tulleet myös alla mainitut jätelain mukaiset valvontatoimet - tarkastukset yrityksiin tai laitoksiin, joiden toiminnassa harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä taikka toimitaan jätteen välittäjänä - jätteen kuljettajien vuosiraporttien tarkastus - jätelain 126 :n tai 128 :n nojalla rikkomuksen tai laiminlyönnin noudattamiseksi annetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvonta Vuoden 2019 alusta maksullisuuden piiriin ovat tulleet Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely (YsL 136 ) Valvontatoimet, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen johdosta 3.6.Muu ympäristönsuojelulain valvonta ja erityislainsäädännön valvonta Vireille tulevat ilmoitukset pilaantuneiden maiden puhdistamisesta käsitellään säädettyjen määräaikojen puitteissa. Ilmoituksien hyväksymispäätöksillä, puhdistuskohteiden valvonnalla ja loppuraporttien hyväksymisillä varmistetaan puhdistuksien hyvä ympäristönsuojelullinen taso. Kemikaalien käytön ja haitallisten aineiden päästöjen valvontaa tehdään pääasiassa laitosvalvonnan yhteydessä kemikaalilain (599/2013) nojalla. Valvonnassa huomioidaan REACH-asetuksen (EY N:o 1907/2006), biosidiasetuksen (EU N:o 528/2012) ja POP-

10 10 asetuksen (EY N:o 580/2004) valvonta. ELY-keskus valvoo lisäksi jätelain muuttamisesta annetun lain 1104/2011 nojalla metallisen elohopean ja tiettyjen elohopeayhdisteiden ja seosten viennin kieltämisestä sekä metallisen elohopean turvallisesta varastoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1102/2008 (elohopean vientikieltoasetus). 3.7 Ilmoitusmenettelyn laajentuminen alkaen Ympäristönsuojelulain mukainen yleinen ilmoitusmenettely on lupamenettelyn kaltainen menettely, joka koskee tiettyjä, vähäisiä ympäristövaikutuksia aiheuttavia toimintoja. Toiminnan ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain 115 a :ssä ja ilmoituksenvaraiset toiminnat on lueteltu lain liitteessä 4. Toiminnan voi ilmoittaa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: toiminta ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapurustolle (laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 1 momentti) toiminnasta ei aiheudu vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain (587/2011) mukaan luvanvaraisesta hankkeesta toiminnan jätevesien johtamisesta ei aiheudu ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista ja toiminta ei ole osa YSL:n liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettua direktiivilaitoksen toimintaa toimintaan ei sovelleta arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 3 :n 2 momentin perusteella. Jos jokin edellä mainituista seikoista ei täyty, toiminnalle on haettava ympäristölupa.t voimaan tulleilla ympäristönsuojelulain muutoksilla (liitteen 1 taulukon 2 toiminnoista) siirretään yleiseen ilmoitusmenettelyyn osa sahalaitoksista, polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastoista, koneellinen kullankaivuutoiminnoista, elintarvikkeiden tai rehujen valmistuksesta, eläinsuojista, varikoista, ampumaradoista ja kiinteistä eläintarhoista tai huvipuistoista. Suurin yksittäinen ilmoitusmenettelyyn siirtyvä laitosryhmä on eläinsuojat. Eläinsuoja on ilmoituksenvaraista toimintaa, jos se on:

11 11 1. vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 500 lihanaudalle, vähintään 130 ja alle 600 emolehmälle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 ja alle 750 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 ja alle lihasialle, vähintään ja alle munituskanalle tai vähintään ja alle broilerille 2. usealle 1 kohdassa tai YSL:n liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä YSL:n liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle ja joka ei ole suoraan ilmoituksenvarainen 1 kohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus valvoo vajaata 200 eläinsuojaa, joiden kokoluokka vastaa ilmoitusmenettelyä. Eläinsuojat siirretään vuoden 2019 loppuun mennessä kunnille, jotka jatkavat eläinsuojien valvontaa toimivaltaisena viranomaisena. ELY-keskuksen valvontasuunnitelmaan on kuitenkin sisällytetty tätä kokoluokkaa olevien eläinsuojien määräaikaisvalvonta tai tarkistamismenettelyn korvaava luvan tarpeen arviointi, mikäli se on tehtävä vuonna Jätelain valvonta Useat jätelain soveltamisalaan kuuluvat toiminnat sisältyvät myös ympäristönsuojelulain tarkoittaman valvonnan alle. Tältä osin viitataan lukuun 3. Myös jätelain valvontaa tehdään riskiperustaisesti. Valvontakohteita ovat jätteen tuottajat, käsittelijät sekä kuljettajat ja välittäjät. Myös toiminnot joihin liittyy jätteiden kansainvälisiä siirtoja kuuluvat ELYkeskuksen valvontaan. Vaarallista jätettä käsittelevien ja/tai varastoivien laitosten valvonta toteutetaan normaaleina määräaikaistarkastuksina laitoksen riskinarviointiin perustuvan valvontaluokan mukaisesti. Teollisuuden kaatopaikoille tehdään lähtökohtaisesti päätoiminnasta erillisenä oma määräaikaistarkastus (ns. suppea tarkastus). Sekä teollisuuden että yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen rakentamisen (pohja- ja pintarakenteiden rakentaminen) yhteydessä tehdään pääsääntöisesti kaksi tarkastusta: rakentamisen aloitusvaiheessa ja rakentamistöiden/-osan valmistuttua. Normaalin vuosiraportoinnin tarkastamisen yhteydessä tarkistetaan kampanjaluonteisesti, onko jätteet toimitettu laitokseen, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottoon, onko kuljetuksissa käytetty jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristöhallinnon jätehuoltorekisteriin sekä onko jätteiden viennistä / tuonnista ulkomaille noudatettu voimassa olevaa lainsäädäntöä. ELY-keskus toimii lisäksi viranomaisena ilmoitusmenettelyssä eräiden jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisessa (ns. MARA-asetus). Uusi asetus (843/2017) on tullut voimaan Uusi asetus mahdollistaa jätteiden hyödyntämisen laajemmin maarakentamisessa ilmoitusmenettelyllä. Tuhkan ja betonin lisäksi maarakentamisessa

12 12 voidaan hyödyntää mm. rengasrouhetta, asfalttimursketta, jätteenpolton kuonia, valimohiekkoja sekä kalkkijätettä. Valmisteilla on MASA-asetus, joka koskisi maaainesjätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa, asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 aikana. ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluu jätteen ammattimaisten kuljettajien toiminnan valvonta. ELY-keskus pyytää vuosittain vaarallisen jätteiden kuljettajia raportoimaan vuoden aikana kuljetettujen jätteiden laatu, määrä sekä vastaanottaja tarkastettavaksi. Lisäksi muilta jätteen kuljettajilta voidaan tarvittaessa pyytää vuositiedot tarkistettavaksi satunnaisotannalla. ELY-keskus osallistuu kampanjaluontoisesti Pohjanmaan poliisilaitoksen kanssa kuljetusajoneuvojen tarkastuksiin, joissa ELY-keskus tarkastaa jätteenkuljetusten osalta onko kuljetusajoneuvossa mukana ote jätehuoltorekisteristä ja tarvittaessa siirtoasiakirja. Tarvittaessa määräaikaistarkastuksilla voidaan tarkistaa laitosalueella ajossa olevan jätteenkuljetusajoneuvo ja pyytää esittämään ote jäterekisteristä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on toimivaltainen viranomainen kansainvälisten jätesiirtojen valvonnassa ja vastaa valvonnan edellyttämästä yhteistyöstä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. SYKE on tehnyt kansainvälisten jätesiirtojen tarkastussuunnitelman ajalle , jolloin tarkastusten painopisteet ovat lyijyakut, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, romuajoneuvot ja niiden varaosat, rakennusjäte, varastetut jätteet ja vihreä jäte. SYKE lähettää jätesiirtoilmoituksista tekemänsä päätökset laitosvalvojille ja konsultoi tarvittaessa valvojia lupaharkinnassa. ELY-keskus ottaa laitosvalvonnassaan ja jätteiden kuljetusvalvonnassaan em. tarkastussuunnitelman huomioon. Jätteen kansainvälisiä siirtoja tekeviltä voidaan mm. pyytää tarvittaessa jätekirjanpito ja siirtoasiakirjat nähtäville sekä tarkistaa jätteiden YLVA-raportointi ja jätteen kuljettajan merkintä jätehuoltorekisteriin. Jätehuollossa toimivien tahojen tiedonsaannin turvaamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi järjestetään vuosittain jätehuollon neuvottelukunnan kokous. 5. VESILAIN VALVONTA Vesilain valvonta on jaettu ELY-keskuksessa kaikkiin neljään yksikköön. Ympäristönsuojeluyksikön Vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä valvoo vesilakia. Vesilain valvonnan pääasialliset tehtävät käsittävät vesirakentamisen, ruoppausten sekä metsä- ja pelto-ojitusten valvonnan. Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön Vesihuoltoryhmä valvoo pohjavesialueiden ympäristönsuojelua ja pohjavedenottoon annettuja lupia. Luonnonsuojeluyksikkö valvoo vesistöön rakentamista luonnonsuojelualueilla sekä vastaa vesilain 2 luvun 11 perusteella suojeltujen luontotyyppien valvonnasta. Vesistöyksikön Tulvasuojelu- ja kuivatusryhmä käsittelee maatalouden ojitusilmoitukset ja esittelee niistä annettavat lausunnot.

13 13 Vesilain 2 luvun 15 mukaan hankkeesta vastaavan on vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista kirjallisesti ilmoitettava ELY-keskukselle: vesilain 1 luvun 6 mainitusta ruoppaushankkeesta maa-ainesten ottamisesta vesistön pohjasta (kotitarvekäyttöön) yli 100 m 3 /vrk pinta-ja pohjaveden ottamisesta Vesilain 5 luvun 6 mukaan ELY-keskukselle on ilmoitettava myös muusta kuin vähäisestä ojituksesta. Ojitusilmoitus on tehtävä vähintään 60 vuorokautta ennen hankkeen aloittamista. Vesilain 2 luvun 5 a :ssä tarkoitetusta hankkeesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle 60 vrk ennen toimenpiteen aloittamista. Joen ja puron alitukset poistuivat aina luvanvaraisten vesitaloushankkeiden listalta. Lain muutoksen myötä hankkeesta vastaava saa vesilain nojalla oikeuden sijoittaa edellä mainitun johdon toisenkin vesialueelle. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus joko ohjaa ilmoittajaa hakemaan vesilain mukaista lupaa mahdollisten haitallisten vaikutusten perusteella tai antaa mahdollisia reunaehtoja hankkeen toteuttamiselle. Ilmoituksiin vastataan lausunnolla ja niitä on annettu vuonna 2018 noin 20. Määrä tulee todennäköisesti olemaan samansuuruinen vuonna Ilmoituksista Ilmoitusvelvollisuus palvelee valvontaviranomaisen tiedon saantia eikä korvaa lupamenettelyä. Vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä tekee ilmoitusten perusteella luvantarveharkinnan. Vesilain valvonta ilmoitusvelvollisissa hankkeissa painottuu ennakkovalvontaan. Vesilain mukaiset tarkastukset ovat reaktiivista jälkivalvontaa. ELY-keskus antaa ilmoituksista tiedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (VL 18:17). Viranomaisyhteistyö kunnan kanssa on tärkeää. Esimerkiksi laiturin tai muun vesirajalaitteen rakentamiseen saattaa lisäksi liittyä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa-asia. Ilmoitusvelvollisuus ei koske vesilain 3 luvun 3 :ssä mainittuja aina luvanvaraisia hankkeita. Aina luvanvaraisten hankkeiden lisäksi lupa tarvitaan muihin vesistörakennushankkeisiin, joilla on 3 luvun 2 :n mukaisia vaikutuksia. ELY-keskus tekee kyseisistä hankkeista luvantarveharkintoja, joissa kehotetaan hakemaan hankkeelle lupaa tai todetaan, että lupaa ei tarvitse hakea. Samalla voidaan antaa ohjeita hankkeen toteuttamiselle. ELY-keskus toimii yleisen edun valvojana vesilain mukaisen luvan vaativissa hankkeissa (mm. järvien kunnostukset, virtavesikunnostukset, tulvasuojeluhankkeet, kalateiden rakentamiset, vesivoimahankkeet ja niiden muutokset, vesistöjen alitukset). Valvonta

14 14 sisältää neuvontaa, luvantarveharkintaa ja yleisen edun valvontaa luvan käsittelyvaiheessa sekä hankkeen toteutusvaiheessa. Pienissä kertaluonteissa rakentamishankkeissa, jotka ovat vaikutuksiltaan vähäisiä, myös varsinaisen lupavalvonnan tarve on yleensä vähäistä. Valvontaa suoritetaan silloin, jos naapuri, muu haitankärsijä, kansalainen tai toinen viranomainen ilmoittaa lupamääräysten rikkomisesta tai että hanketta ei ole toteutettu luvan edellyttämällä tavalla. Suurissa ja yleiseen etuun merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa lupavalvonnan merkitys on suurempi ja valvontakäyntejä tehdään resurssien mukaan. Vesilain mukaiseen lupaan ei kuitenkaan sisälly määräaikaistarkastuksia. Osa vesilain valvonnan rutiiniluontoisista neuvontatehtävistä on siirretty vuonna 2013 perustettuun ELY-keskusten Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueiden yhteiseen valtakunnalliseen asiakaspalveluun (Y-ASPA). Hankkeen tavoitteena oli asiakaspalvelun parantaminen ja asiantuntijoiden työajan kohdentaminen varsinaisiin työtehtäviin asiakaspalvelun asemesta. Pohjavesien valvonta Pohjavedenoton valvontaa tehdään rutiininomaisena vedenottomäärien vuosiraportointien seurantana sekä tehostetusti akuuttien ongelmien ilmetessä. Suoja-aluepäätökset huomioidaan toimenpiteistä lausuttaessa. ELY-keskuksen valvottavana on 212 vedenottolupaa. Vedenottolupien ja valvontaohjelmien päivittämistarpeesta tiedotetaan luvanhaltijoita. Ennakkovalvonnalla voitaisiin mahdollisesti välttää akuutteja ongelmia, koska ongelmakohteet olisivat tiedossa ja niihin voitaisiin puuttua ajoissa. Yleisesti ottaen vedenottolupien valvontaan ja tarkkailuiden tuloksien läpikäyntiin ei ole riittävästi resursseja. Kertatuloksia ei ehditä käymään systemaattisesti läpi. Tarkkailusuunnitelmien käsittelyssä etusijalla ovat uudet toiminnot. Osa tarkkailuohjelmista on vanhentuneita ja niiden uusimisesta pyritään sopimaan lupien haltijoiden kanssa. Valvontaan liittyy myös hallintopakkohakemusten vireille laittaminen ja mahdollisen tutkintapyynnön tekeminen. Tutkintapyyntöjen ja hallintopakkohakemusten tekemistä pyritään yleensä välttämään antamalla useampi kehotus ja jatkoaikaa vaadituille toimenpiteille. Jatkoajan myöntäminen lisää valvontakäyntien tarvetta, mutta toisaalta hallintopakkohakemusten tekemiseen katsotaan myös menevän paljon työaikaa ja prosessi on pitkäkestoinen. Resurssien puutteen vuoksi puututaan vain pahimpiin rikkeisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen pohjavesialueet rajataan ja luokitellaan uudelleen. Lakia vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä uudistettiin vuonna Uuden lainsäädännön myötä kaikkia pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta. Samalla tarkastellaan pohjavesialueilla esiintyviä pohjavesistä riippuvaisia ekosysteemejä. Pohjavesialueiden luokitus on vienyt huomattavan määrän työaikaa, joka on pois pohjavesialueiden viranomaisvalvonnasta.

15 15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia tehdään yhteistyössä kuntien ja vedenottajien kanssa 1-2 vuodessa. Suojelusuunnitelmien teon yhteydessä ilmi tulleisiin ongelmatapauksiin esitetään toimenpidesuosituksia, joiden toteutumisen valvontavastuun kantaa käytännössä kunta. Toimenpidesuositusten valvontaan ei ELY-keskuksella ole ollut resursseja, yksittäiset tapaukset tulevat esille lupahakemusten yhteydessä tai vasta kun suojelusuunnitelmaa päivitetään. Jatkossa tulisikin selvittää onko kunnissa tehty valvontaa lainkaan suojelusuunnitelman laadinnan jälkeen, miten suojelusuunnitelmat on otettu huomioon lupia myönnettäessä, ja onko seurantaryhmiä kutsuttu kokoon. Pohjavedenottoon liittyvien vedenottolupaprosessien yhteydessä annetaan valvontaviranomaisen lausuntoja lupaviranomaiselle. Lausuntoja annetaan myös vedenottamoiden suoja-aluehakemuksista ja päätösten tarkistushakemuksista. Näitä on viime vuosina ollut vähän, mutta koska useimmat suoja-aluepäätökset ovat monen vuosikymmenen takaa, on mahdollisesti odotettavissa tarkistushakemuksia koskien suojaaluemääräysten päivittämistä. Lisäksi pohjavedenottoon liittyen annetaan lausuntoja kuntien terveydensuojeluviranomaisille talousvettä toimittavien laitosten toiminnan hyväksymishakemuksista ja talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmista. 6. MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VALVONTA Merenkulun ympäristönsuojelulain valvontaviranomaisia ovat Trafi, Suomen ympäristökeskus, ELY-keskus, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, rajavartiolaitos, Tulli ja poliisi. Lain tarkoituksena on ehkäistä alusten tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat päästöt mereen ja järjestää alusten jätteiden vastaanotto satamissa. Ympäristölupavelvollisia satamia valvotaan erikseen ympäristönsuojelulain nojalla mutta niidenkin tulee tehdä merenkulun ympäristönsuojelulain mukainen jätehuoltosuunnitelma. Jos alusten tavanomainen toiminta häiriintyy ja tapahtuu esim. päästöjä aiheuttava merionnettomuus, sovelletaan öljyvahinkojen torjuntalain säännöksiä. ELY-keskuksen pääasialliset tehtävät merenkulun ympäristönsuojelulain toteutumisen valvonnassa ovat: -satamien jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen lukuun ottamatta huvivenesatamia -satamien jätteiden vastaanottolaitteiden asianmukaisuuden valvonta -satamien jätehuoltoa koskevien maksujen laillisuuden valvonta -kansainvälisen ruokajätteen lajittelun, kuljetuksen ja käsittelyn valvonta 7. VALVONNAN VOIMAVARAT JA ENNUSTE VUODEN 2019 TOTEUMASTA Ympäristönsuojelu- jäte- ja vesilain valvonta on pääosin keskitetty ympäristönsuojeluyksikköön, jossa toimii vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä sekä teollisuuden ja jätehuollon ympäristönsuojeluryhmä. Ympäristölupavelvollisilla laitoksilla on erikseen nimetyt vastuuvalvojat. Ympäristölupien valvontaa tekeviä henkilöitä arvioidaan olevan vuoden 2019 aikana 19 henkilöä, joista osalla on myös muita

16 16 tehtäviä. Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikössä hoitaa ympäristönsuojelu- jäte ja vesilain valvontaa 6:lla henkilöä. Vesienhoitosuunnitelmat ja tarkkailuohjelmat käsitellään vesistöyksikössä, (2-3 henkilön osatyöpanos). Luonnonsuojeluyksikössä hoitaa vesilain luontotyyppeihin liittyviä asioita yksi henkilö. Ympäristönsuojelun valvonnan resurssi ei ole riittävä nykyisen ohjeistuksen ja tarpeen mukaisen valvonnan toteuttamiseen. Kemikaalilain mukaista valvontaa suunnitellaan tehtäväksi vähintään 30 laitostarkastuksen yhteydessä. Vesilain mukaisia tarkastuksia arvioidaan tehtävän 50 kpl. Pelto-ja metsäojitus- sekä vesirakentamisilmoituksia arvioidaan käsiteltävän 660 kpl sekä ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisia ilmoituksia 80 kpl. Ympäristö-, jäte- ja vesilain mukaisia lausuntoja arvioidaan annettavan 450 kpl. Rikkeisiin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti kehotuksin taikka hallintopakko- taikka rikosasian vireille panemisella. 8. VALVONNASTA VASTAAVIEN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ ELY-keskus tekee valvontaa yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Valvontakäynneistä ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Muiden viranomaisten tarkastuksiin (esim. aluehallintovirasto, TUKES, Poliisi, Tulli, ELY-keskuksen maatalouden tukivalvontayksikkö, Y-aspa, kalatalousviranomainen, eläinlääkärit, rakennusvalvontaviranomaiset, paloja pelastuslaitokset, työsuojeluviranomaiset, terveydensuojeluviranomaiset, Evira) osallistutaan, kun se on tarpeen ja mahdollista. Valvontakäyntien lisäksi viranomaisten kanssa tehdään muuta yhteistyötä. Valvontatehtävien suunnitelmallista priorisointia ja valvonnan tunnuslukujen kehittämistä jatketaan yhdessä muiden ELY-keskusten ympäristövastuualueiden kanssa sekä jatketaan yhteistyötä ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen kanssa. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota uusien henkilöiden mentorointiin tehtäviinsä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja sen toimialueeseen kuuluvien ELY:jen ympäristönsuojeluyksiköiden välistä yhteistyötä jatketaan toimialakohtaisilla neuvottelupäivillä ja johdon neuvotteluilla. Vuonna 2019 yhteistyön painopiste on uuden valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) organisoinnin suunnittelussa. Lisäksi valvontaa tukevat YM:n ohjaus, valtakunnalliset toimialaryhmät ja valvonnasta vastaavien yhteistyö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vetää valtakunnallista työryhmää, joka edistää ojitus- ja kuivatusasioiden yhtenäistä käsittelyä. Kunnille pyritään järjestämään neuvottelupäiviä tai yhteisiä koulutustilaisuuksia ja luodaan edellytykset toimivaltamuutoksista johtuvalle laitosten sujuvalle siirtymiselle. Vesilain mukaisissa tehtävissä valtion ja kuntien viranomaisten tehtävät ovat osittain päällekkäisiä. Vesiensuojeluyhdistykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita vesilain valvonnassa.

17 17 Jatketaan vuonna 2016 aloitettua toiminnanharjoittajien ja eri viranomaisten välisten ennakkoneuvottelumenettelyjen kehittämistä merkittävien hankkeiden toteuttamisessa. 9. JOHDON ARVIO VUODEN 2018 TOIMINNASTA Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontatoiminnassa ei asetettuihin tulostavoitteisiin päästy suunnitelmallisen valvonnan osalta kaikilta osin. Voimavaroja on edelleen kulunut ympäristölupien valvonnan maksullisuuden hoitamiseen ja sijaisuuksien täyttämisprosessien vuoksi resurssit eivät ole olleet täysimääräisesti käytössä koko vuotta laitosten vuosiraportoinnissa otettiin käyttöön uusi valvontajärjestelmä, YLVA, joka oli uusi sekä valvojille, että toiminnanharjoittajille. YLVAn kehittäminen ja päivittäminen jatkui koko vuoden. YLVA-valvontajärjestelmässä olevat laitokset tuli luokitella saatujen ohjeiden mukaisesti ja tästä aiheutui lisätyötä. Kehitty riskinarviointityökalu otettiin käyttöön ja se saatiin loppuvuonna myös YLVA:aan. Ne laitokset, joiden valvontaluokka poikkesi valtakunnallisesta luokittelusta saatiin luokiteltua riskinarviointityökalulla aikana. Koska ELY-keskuksella on huomattava määrä valvottavia laitoksia, kaikkien valvottavien laitosten luokittelu YLVA:ssa ja suurin määrä riskinarviointeja aiheutti lisätyötä, mikä vähensi muuta valvontaa, lähinnä määräaikaistarkastuksia. Valvottavien ympäristölupavelvollisten laitosten määrä on Jätehuoltorekisteriin merkittyjä jätekuljettajia on 368 kpl. Ympäristölupavelvollisten laitosten valvonnasta kertyi maksutuloja euroa, mikä käytettiin maksutulojen käytöstä annettujen ohjeiden mukaisesti valvontaresurssin lisäämiseen ja valvonnan kehittämiseen. Ympäristölupien valvontaan käytettävissä oleva resurssi oli n. 17 henkilötyövuotta. Valvontatyötä jouduttiin entisten vuosien tapaan priorisoimaan akuuttien asioiden hoitamiseksi. Ennakollisen valvonnan osuus oli merkittävä mm. lupa- ja valitusasioista annettavien lausuntojen suuren määrän vuoksi. Alueen laitokset ovat pääosin noudattaneet ympäristölupien ehtoja hyvin. Häiriöilmoituksia kirjattiin vastaanotetuiksi vuonna 2018 yhteensä 137 kpl. Yleisöilmoituksia vastaanotettiin 35 kpl. Häiriöilmoitusten määrä oli hieman vähentynyt edellisvuodesta mutta yleisöilmoitusten määrä oli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Vesilain mukaisia lausuntoja annettiin 164 kappaletta, ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisia lausuntoja annettiin yhteensä 347 kpl. Uusien tehtävien ja valvonnan priorisoinnin myötä suunnitelmallisen valvonnan osuus työajasta jäi ennakoitua vähemmäksi. Ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin yhteensä 325 kpl, niistä oli maksullisia määräaikaistarkastuksia 200 kpl, kemikaalilain mukaista valvontaa sisältyi 35 määräaikaistarkastukseen. Määräaikaistarkastusten määrä on kuitenkin alle valvontaohjelmassa suunniteltujen 392 tarkastuksen eli toteuma oli hieman yli puolet tavoitteesta. Valvottavien kohteiden suuren lukumäärän vuoksi vuosiraporttien valvonta muodostaa merkittävän osan valvontaohjelman toteuttamisesta määräaikaistarkastusten ohella ja niiden valvonta priorisoidaan toteutettavaksi täysimääräisenä. Määräaikaistarkastusten perusteella tehtiin

18 18 muutamia maksuttomia uusintatarkastuksia. Sika- ja siipikarjataloudesta annettujen uusien BAT-päätelmien johdosta tehtiin luvan tarpeen arviointipäätöksiä 71kpl, teollisten laitosten BAT-päätelmiin liittyviä luvan tarpeen arviointipäätöksiä tehtiin 4 kpl. Ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisia ilmoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 75 kpl, mikä on aikaisempien vuosien tasolla. Käsitellyt ilmoitukset jakautuivat seuraavasti: jätteiden hyötykäyttöön maanrakentamisessa liittyviä ilmoituksia 26 kpl ilmoituksia tilapäisestä melusta 3 kpl pilaantuneiden maiden kunnostusta koskevia ilmoituksia 11 kpl ilmoituksia jätehuoltorekisteriin tehtiin 34kpl (otteita jäterekisteristä annettiin 127 kpl) päätös poikkeuksellisesta tilanteesta 1 kpl Ojitus- ja vesirakentamisilmoitusten määrä pysyi korkeana: metsäojitusilmoituksia käsiteltiin 133 kpl ja pelto-ojitusilmoituksia 53 kpl ruoppaus- ja vesirakentamisilmoituksia käsiteltiin 483kpl Osallistuttiin 47 ennakkoneuvotteluun, joissa useimmissa oli mukana myös muita viranomaisia. Oltiin mukana yhdessä Korkeimman hallinto-oikeuden järjestämässä eläinsuojan katselmuksessa. Vuodelle 2018 laadittiin riskinarviointiin perustuva valvontasuunnitelma. Vuodelta 2017 kertyneillä maksutuloilla palkattiin lisäresurssia niin kuin valvonnan maksullisuudesta säädettäessä oli edellytetty, mikä lisäsi suunnitelmallisen valvonnan osuutta valvontaan käytettävästä työajasta. Valvontakohteiden määrä suhteessa resursseihin on siitä huolimatta suuri haaste jatkossakin. Jätehuollossa toimivien tiedonsaannin ja yhteistyön edistämiseksi järjestettiin syksyllä jätehuollon neuvottelukunnan kokous. Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) toimeenpanoa kaudelle on edistetty. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on arvioinut alueellaan tarvittavaa jätteiden käsittelyn laitoskapasiteetin tarvetta ja osallistunut alueellisiin tilaisuuksiin. Kunnille on mahdollisuuksien mukaan järjestetty tilaisuus osallistua valtakunnallisiin videokoulutuksiin kaikilla kolmella toimipaikalla. Lisäksi kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille on annettu sähköisesti valvontaa koskevaa ajankohtaista tietoa. Alueen kaikista toimipaikoista on osallistuttu poliisin jokaisessa maakunnassa järjestämiin alueellisiin rikosseminaareihin. Yhteistyötä on kehitetty myös niin, että poliisi osallistuu rikosten selvittämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa epäillyn rikoksen tultua ilmi. Uusia rikosasioita tuli vireille vuoden aikana 13 kpl, suurin osa kuntien vireille panemia. Tuomioistuimet antoivat ympäristön turmelemisia koskevia päätöksiä 9 kpl, mikä on

19 19 huomattavasti enemmän kuin edellisvuoden 3 päätöstä. Syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin 4 kpl. Vireillä olevien rikosasioiden määrä on noussut, vuosien vaihteessa oli vireillä 20 rikosasiaa, joissa ELY-keskus tulee olemaan mukana yleisen edun valvojana., edellisen vuoden vaihteessa vireillä olevia asioita oli 15 kp. Ympäristönsuojelulain mukainen hallintopakkomenettely aloitettiin 17 asiassa, vuonna 2017 hallintopakkoasioita oli 5 kpl. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja sen toimialueeseen kuuluvien ELYkeskusten välistä yhteistyötä jatkettiin ajankohtaisia asioita käsittelevillä ja toimialakohtaisilla tapaamisilla Aulis Rantala Päivi Kentala